Vapaus, September 25, 1951

              -Tuesday,Sept.25,i
CSEMME
e Järjestölle
mm: Mm mm&tm
Canadan
'jestö!
{ja Niilo Kangas
en ja perhe
naton
mrs. H. Pelto
ja Paul
ja J. I ^ t i
sanen
i mrs. Venhola ja Bill '
akala
j . WUma ja Helge
ja Vili Sihtaan
ja (Heino Salmi '
ialmi
ja Väinö Jaakkola ;
Peltola
ja E. Alanko
Dja
Kelander;
ja Leo Long
lelen ja Felix Mäki v i
ja. Väinö Manninen i
Piesanen •
lakkarainen i
lusu ';
Vuorio i
K. -VValli ,
ra . -1
i Svante Varttila I
ja Joe Marinich .
A^uollet !
Puuronen f
ja Toivo Pesola
Ja J. Salonen -2'
ONTARIO -
oNNrrmiUM
PORT ARTHUR HARDWARE tTD.
Port Arthur
286 Bay Street
Ontario
ONNITTELUMMEr. ^
MiLTONS STORES LIMITED
. PORT ARTHDR. CANADA
Arvostamme teidän kannatuksenne ~
MILTONS
Cor. Bay and Algoma Sts.
• Huonekaluja
• Kotilaitteita
• Radioita ja pianoja
MILTS GIFTS
Colonial Theatre Bldg.
• Hienoja juyelitavaroita
• English China . '
• Levyjä
LAATUTAVAROITA KOHTUULLISILLA
HINNOILLA
40-vuotiaan järjestön taistelua
lÖrj. A. T. HUI
B työväenliike
än toimineen
JÄRJESTÖN
palellaan Työ-isoimisen
mo-
:kea sen käy-ailmanrauhan
karaistukoon
takainen kun-
[RS, INC.
U.S.A.
ONNITTELUMME!
85 STORES IN CANADA
VIERAILKAA KAUPASSAMME'
Puhelin 5-8911
MR. V. PAUL - MR. R. BERGLUND
Port Arthur Ontario
A. T, HILL
CSJ:n sihteerinä, Vapauden toi>:
mittajana, puhujana yan. tavoin
nuoruudestaan saakka Canadan
«nomalaisten keskuudessa vaikut­tanut
A. T. Hill on antanut run-:
saan panoksen Canadan. sdoma-laisten
valistustyön vainiolla. Hän
työskentelee nykyään Vapauden
Port Arthurin haaraliikkeen hoi­tajana.
cuomoikieUstu toimintaa -vaativa b;le-lentaidottomuus.
>
Kun-nuorena poikasena "uuteen
maahan" matkallani ensikerran v.'
1913 keväällä töllistelin Port Arthu­rin
kadulla; odotellessani Junaa Fort
Francessiin. i^iin oli Joka käänteessSL'
suomalaisia Joten ei. tullut mieleen­kään,
että täällä ollaan maan jkie^en
taitamattomia, j a kun oli ikävä rrvan;*
iiaan maahan'', niin :^äättelin'Port
Fran^sssiln • päästyäni, että - englan­ninkielestä
en välitä, vaan menen tar
kaisin Suomeen parin vuoden kulut^
tua, kunhan olen dollareita"tehnyt^^v
; Minut, kuten ehkä monen' muunkin,
jo ensimmäinen kuukausi työ.ssä sar
halia kaikenkielisten ^mukana pahoit­ti
ymmärtämään että englanninkielen
taito oli tarpeellista, eikä ollut enää
varmaa ansaitseeko parissa vuodessa
dollareita läheskään siinä määrin kuin
oli haaveillut; Nilnpäainakinminiil-ta
on ^Suomeen meno myöhästynyt JO:
yli kolmekymmentä vuotta, ja jo en-:
simmälsenä vuonna päätin käydä: o-r
pettelsinaan ,"maan kieltä." \
Valmistautuessamme .CSJ:n 40T
vuotisjuhliin me valmlstaudunune
viettämään merkkipäivää, joka oii
merkitykseltään historiallinen koko
Canadan suomalaiselle väestölle. Mut­ta
ennenkaikkea me muistamme Jär­jestömme
perustajien ja uranuurtaji-'
en työtä. Asetamme arvoon valna-j
ain muistot Ja edelleen ahertajaih
kunniakkaan työ£ikentel3m. - • •
Alleki^oittanut tyytyy vain muiste­lemaan
läheisesti erältä niistä pää­tapahtumista
mihin Itsekin olen osal­listunut,
jättäen aikaisemmat -vaiheet
ja tapahtumat sellaisille Jotka ovat
niistä omakohtaisen osuutensa kaut­ta
lähemmin tietoisia. ' .
•• • : * ^' U'^''^',:'-.V ' '>.^ .'V
Suomesta -siirtolaisuuden aiheuttavat
-syyt
En kuitenkaan voi olla maloitse-;
matta että aikaisemmin tänne Suo­mesta
sUrtynelden Jaminun oman
sUrt^rmlseni syyt olivat suurin piirtein
famat.: Pääsyy oU Suomen puutteelli­nen
elämä. ; Huomattayiouoalla osal-
Ia ensimmäisistä siirtolaisista, alkaen
viime vuosisadan lopulla Ja myöhem­minkin,
oli pyrkimyksenä päästä pa­koon
Suomen kurjia ol6ja:Ja tsa-rlsmln
santarmien vainoa. Tänne
saavuttua oli se yhteistyö samoin kuin
edessä olevat elämän vaatimukset Ja
ONNITTELEMME 40-VUOTISJUHUA
JA KULTTUURI TOIMINTAANNE!
YLEINEN METSAURAKOITSIJA
PORT ARTHUR ONTARIO
ONNITTELEMME
LIMITED
Teidän Chrysler, Plymouth ja Fargo välittäjät
AINA SAATTE PAREMMAN OSTON MEIDÄN
HYVISSÄ KÄYTETYISSÄ AUTOISSA
2-SOPIVAA LIIKEPAIKKAA PALVELEE TEITÄ-~2
J20 N. Archlbald St.
^ORT WlUJuSl ONT.
Cor. St. Paul and
- Van Nonaan Sis.
PORT ARTHUB, ONT,
Ensimmäiset suomalaiset Canadasäa
Ja CSJ yhdyssiteenä
Port Francesslssä oli'jd CSJ :n osasi'
to toiminnassa siUoln kuin minä sini
ne saavuin; .Koko ensimmäisen -vuor
den luulin että siellä ikauan olleei
Järjestön jäsenet — Soderholmitj
Jchmonnit, Ruissalot, Hllllt -(isäni oili
täällä yli kymmenen vuotta ennen miv
nun_tuloani, Blomit, Töröset,.Koski­set,
' Pletllät," Nurmet. Klvarlt, Eki'
rooslt,'Kananen, Hendrickson yjn. —
.oUvat ensimmäisiä suomalaisia slir<>
toIalslaCanadassa. Mutta kun tullii
Port Arthuriin myöhemmin, niin t a|
pasin useita jotka olivat Jo olleet tääl­lä
maassa /viime vuosisadan viime
kymmenluvun, ja tietenkin pidin thei-tä
ensimmäisinä Canadaan siirtynei­nä.
Kun vielä myöhemmin siirryin
Torontoon, niin sain kuulla Llndalan,
Lehdon Ja Saarimäen olleen täällä
paljon aikaisemmin. Sitten kim ryh-,
dyln tutkimaan Oelavaren siirtolai­suuden
kolmensadan vuotisen histO'^
rlan lehtiä, niin siellä oli jo suoma­laisia,
joista eräät siirtyivät Cana-;
daankin^ Me suomalaiset olemme siis:
olleet Canadaa: rakentamassa yhtä
kauan-ikuln muutkin Euroopasta tulf
leet siirtolaiset. Ja siis yhtä lähellä
maan alkuasukkaita.
Koskapa CSJ:n Jäsenyyteen pääsi
Jo nucjpempikin kuin 18 vuotias, Joka
on rajamerkki aikuisten ihmisten Jär­jestöissä,
niin minäkin liltylnjo tän­ne
tuloni ensimmäisenä kesänä Fort
Francessln osastoon, nuorisokortllla.
suloin oli sleUä vilkas kulttuuri- Ja
valistustoiminta, osastolla oma ihaali,
jne.
Työkassan menetys ankara Isku
Siihen aikaan'' puhuttiin osastossa
paljon"T>'ökansan" valkeasta ase-masta;
sanottiin sen aluksi peruste­tun
Port Arthurissa kaksi kertaa; vii­kossa
Ilmestyvänä, mutta edellisenä
vuonna : muuttuneen r pälvälehdeksl.
Siellä kävi v. 1913 Jo Työlansan edus-tajä
Ja viimeksi v; 1914 tov, WlerIkko
kävi ;hakemassa rahaa lehden vaiikean
taloudellisen aseman vuoksi. Päivä-leihdeksi
muuttaminen pidettiin lilan
suurena yrityksenä silloisen suomalai-/
sen väestön . ylläpidettäväksi. Työ­kansa
kuitenkin saa rahaa/ vaikka el
sitä mikään voinutkaan estää sota-kauden
valkeuksien Ja pulaflcauden
keskellä ylivoimaisen taakan alle kaa-tumasta
v. 1915 kesällä.
Toiminta Port Arthurissa
Port V^rtaiurllalslln sain ensikerran
tutustua v. 1915 syksyllä, tultuani r l -
pakyydlllä Saskatchewanln maakun­nasta
sykJsyiseltä vlljankorjuumatliia]-
ta. Ja Jo silloin sain kuulla että
portarthurilalset pitivät pahana Työ-kansan
menetystä. Mieleeni Jäi sillä
kerralla vain Edward OUlkkala Ja
Sanna Kannasto, Jotka mm. puhuivat
asiasta. Sanna Kannasto kävi sitten
myöskin puhujamatkalla. Oikein pl-:
r tempiaikalsestl asumaan Port Arthu­riin
tultpnt v. 1917 keväällä tapasin
ozasion toiminnassa hetken ajalla -Ed­ward
Ja Sanni Lahden, P. Kaarisen,
P, Kataisen, Toivo Ulemen, Hilja VU-Jamaan,
B. Beckin, A. Karin, O. Hei­non,
O. Kotilan, Seppälän, B, Ny-mannln,
Ahlbommlt, KlvipeUot, Hie­taset,
Roineet, Alaset, Tuomet, Rar-nlöt,
Korkolat, Hämäläiset, Koskiset,
Arnberkln. Bohmlt, H. Klnnar, D.
Ahon, Helstenlt, Heinäahot, Helkkl«t,
Hilllt. Kiviset, Klvelät, Kosket, Leinot,
Laineet. Lehtiset, La«8Uat, Mäet, När-väs3t,
Pennaset/ Petersonnit, Oxma-nlt.
Marttuset, Kiurut, OBautlot, Saa­ret,
Silofc, ':undemt, Sunit, Takalat,
Pajuset, Wfrrafr, Rissaset, Ran^t,
Wansonit.;'Wldgrenifcym. Toiset toi­mivat
etupäässä v^ln näyttämöllä.
Mutta oli lault&ooro ja soittokunta­kin,
Jota ohjaili Aarnia Näytteli­jäin
kesken Ja yleensä dsastoasa pu-
JiuttUnVOIe Airolan Ja Felix Hyrel^en
'aikana' tapahtuneesta tästä ja tuosta.
Jälkeenpäin oli useita Ville Ahvlan
'aikoja'. Mutta v. I9J7 oU CSJ;n Port
Aitixvgin osaston, l y ö n Temppelin
näyttämön Jc^itajana Koplia, Joka mi­nutkin
sai näyttflemään useisser kap-paJelsaa
JoUkJuMxiUa Ja eräässä pl&r
nenunä«8ä kappaleessa olimme kah­den
pääosilla.
Hommataan V»paQs.lehden
penutatoIsekBi
Syksj-llä pidettävää Järjestön edus.
tajakokousta valnUstellessa oli mi­nullakin
k u i ^ tulla vaUtuksi val>:
mlsyivaan l>onsikomlteqan, Joka ^edel-;
teen valitsi' minut, Kataisen Ja k
Lahden kanssa uuden lehden perus­tamistoimissa
ahertelevaan volakomir
teaan. Jonka asialla icäytiin Fort VTil-^
liamlnTimes Joiimalissa Ja Port Art­hurin
News Chroniclessa uuden perus-^
tettavan lehden ^painamismahdolll-suuksla
tiedustelemassa. »•lUmänVa-;
paus-leliden uuden perustettavan leb-:
dcu palnamlsmahdolllsuuksla tiedus­telemassa.
: Tämän Vapaus-lehden pe4
rustamlsasian vuoksi; käytiin sitten^
myöskin Nlplgonissa Ja Nolalussa aina
Matti Alasella ^ k k a . Nuo oUvat
alueen vanhimpia Jay tolmivimpia ^ o-sastoja.
^ *
Nuoret kulttuurlioiminnassa Ja uudel­leen
osuustoiminnan Järjestilmlsessa
Meidän nuorten Joukkoon kuuluivat:
silloin tolmlvlmplna Nurmisen tytöt,
Pärssisen pojat Ja tyttö. Saarisen Jen-.
ny. Variksen Mary, Jc^nsonln pojat,
Bohmin pojat, Beckin tyttö Ja pojat,
Taskisen Eva, Hulkon pojat, k i v i ­pellon
tytöt. Aarnion nuori, Oarlsony
Vaahtera, Pema^ Väinö, yon. . •
Kesällä V. 1917 t}'öskennellessäm
Pjgeon päresahalla Ja asuessanl Kaar^'
tlsclla Mclntyre kadulla, eräänä i l ­tana
pöllähti eteeni Hannes Vuori. Ja
-Julisti "Huomenna lähdemme tyttö­jen
kanssa piknikkiin" Ja kun kaih-dcn
mentlhi niin meitä oli neljä. Näi­t
ä kolmannella kymmenellä olevia
Vuoren kaltaisia iloisia Ilmestyksiä
olivat myös"Jyskä" Ja /Jyrsii', jotka
saapuivat ulkoa Port Arthuriin. Haus­koja
poikia Ja hauska tyttö oli "epu-kin".
Osuusliikkeitä ei tääUä ollut siihen
aikaan 'enää, sillä ne olivat, menneet
vararikkoon, samoin kuin Työkansa­kin.
Niiden alkamiseen uudelleen me­ni
oma aikansa. ';Tämä' alku kohosi
metsämiehistä Ja nuorista:; Kun en­simmäisen
syksyni ajalla kiertelin
inetsäkämplUä niin sain kuulla' että
osuusruokalaa kaivattiin: metsämies­ten
keskuudessa.' Kalle Ablbonunin,
kanssa menin syksyllä Russelin käm­pälle
Chesapeaike niemeen,, mutta
"swamppalltuamme"; kolmisen viikkoa
Jouduimme eräänä Iltana kinasteluun
Pelastusarmeijan edustajain kanssa
ja sen jobdosta pois kämpältä. Mei­dän
mukanamme-seurasi useita mui-ttObn;-:
Ruokaan nfiihden oli siellä an­karaa
arvostelua Ja se herätti kes­kustelun
kaupunkiruokalolsta sekä
kaipauksen cSJ:n osaston ylläpitä­mään
ravintolaan, joka oli ollut haa­lin
kellarikerroksessa. Uusi kämppä-
'f.
VILLE AlROIiA
oli raosltta näyttämöjä musUkkltydn
Johtaja CSJ:nknUtnnrity6nv»thlolla
kolmen vnoalkymmenen aikana, aluk­si
Port Artllurissa Ja sen Jälkeenmoll-la
palkkaknnnUla. *
TURVALLINEN- LUOTETTAVA -KOHTEUASi^^^
92 8.
mlin -Workmen's Oo-op. Restaurantin
nimellä, Jonka Johtavina alkajina oli­vat
CSJ:n' yksinäiset Jäsenet Sam
Janatuinen, Oscar Kainulainen,
Kukikiee. E. Salminen,- K . Vasanen;
M. Ranta, Kahila."^ Joe.. V. .1920 syk­syllä
oli allekirjoittanut muutaman
kuukauden ' senkin' Uikkeoniholdossa.
että se saatiin alkiivaikeuksista toIpu<^
ma^n.
Näistä voidaan tefhdä se Johtopää­tös,
että Thunder Bay osuusliikkeen
vararikko sai vanhemmat kaupuniklen
asukkaat hetkellisesti Kylmenemään
ja varovaiseksi osuustoimintaan näh-'
den.. - ,\ ' • .
'Mutta noiden nuorempien ruokala-osuusliikkeiden,
onnlstiunlnen Jo to&<»
kaisi niin että Järjestömme innosta^'
mana uudelleen kohnekymmentä
vuotta sitten,- perustettiin osuusliike.
International Co-op; Trading Comnl"
mellä. Joka - seuraavien vuosikymme­nien
kuluessa kasvoi suureksi mlljoO'^
nalllkkeeksl, sekä vielä nytkin uusissa
olosuhteissa - on suurin työläisten: Ja
farmarien .yhteinen monopoUvastäi"
nen Joukkoliike Järvlenpäfissä, Ja vai-:
mistautuu myös nyt loika-> Ja marras­kuussa
viettämään ao-ivuotisjuhlaansa;
OSJ :n rakentava Ja yhdistävä vaiku­tus
auttoi uusien osuusliikkeiden muo-tfostamisessÄ
myös Nolalussa, iNipigo^
nlssa Ja Fort Franceslssa.
Talsielonnihan .pnolesta Ja
>,Winnip^Sln snoriiridu»-
lEnsimmälsen -imperialistisen maa«
Umansodan loppuvaiheessa hallinnol­linen
vaino iski OSJ :n samoin kuin
muihinkin Canaflan työväen Järjestöi­hin
jotka olivat esiIntyneet;Ä)dan im­perialistisia
päämääriä vastaan. Se
(jatkoa «euraavalla sivulla)
G.M.C. TROKUA '
• FELIX HYRSKE
Eräs amdoiinneimmlsta CSM:n alktf-aikojen
näyttämötyön JohtaJIfltä Joka
noin neljän vuoden ajan vaikutti Port
Artbtirfssa. Hyrskeen ansioista Port
Arthurin näyttämö arvostettiin tämän^
mantereen suomalaisten parhsaksL
Hyrske sUrtyl Canadasta iaaJemmOle
vainioille rajan eteläpuolelle. - ;
reisu vei minut Kallion kämpälle suu-pojaksi;
Siellä tutustuin mm. Hulda
Jääskeläiseen, Joka on ollut keittä-;
jänä monessa palikassa myöhemmin Ja
myös ahertanut kaupun^sea Järjes-;'
tötolmlssa. Ruoka oUKaUion käm­pällä
parempi, mutta sielläkin mainit­tiin
yhteisen ruokalain (kaipaus ja et­tä
se pitäisi alkaa Työn Temppelin a -
lakettaan entisen osaston ravintolan
tilalle, feaupunklln tultua alettiin y-;
teinen keskustelu osaston nuorten yk-.
sinälsten poikien Ja tyttöjen kesken,
joka Johti siihen että koottiin penis-osakkaat
Ja rahapääomaa sekä niin
kesällä avasi ovensa Hoito Osuusruo-
Jkala, jonka ensimmäisenä llik^:een-holtajana
oli allekirjoittanut.
Hoidon huoneistossa osui käsiimme
vanhoJaThunder Bay Co-op Trading
Co:n Ja osaston ravintolan tilikirjoja,
joita tutkiessa liavalttiln että velkaa
kauppa Ja väärinkäytöks<{t Johtivat
ne ensimmäiset osuustoiminnalliset y«
ritykset vararikkoon Mutta lähem­min
harkittuna täytyi tulla siihen lop­putulokseen,
että vaikksi nuo seikat
vafiicattivat, niin ratkaisevin syy oli
lliaii suurissa rakennuksissa, kiinni-;
tyslalnolssa^ y,nL Jotka muodostuivat
ylivoimaiseksi taakaksi nousevalle
lii^dceelle talouspulan vaikuttaessa.
CSJ:n 40-vuotis|Kiivän merkeissä lähetämme
TERVEH DYKSEMME
kaikille fyöväen ja rauhan ystävijle!
v« CSJ:n kylvämä siemen bn itänyt,. ta^Uäkin' / .
suomalaisen väestön keskuudessa x0in osuustqi> i
mm^M kuin toUttu«rfeeUakl.t ateUa ^/ y .
INTERNATIONAL CO-OP STORES LIMITED:
•^POin^;AHTHUR^^^
, « i f * K ' ^ . - .
^<..;ft:y..'i..v>.-,-.;.Jj>>'':5i(-..^y:;
t
m
BolU)n vastaava ruokala perustet­tiin
vuosi niyöliemmin Fort Willla^
•HS
Onnittelumme!
PUHELIN 3-9611
.. 402 N. MAY STEEET
^ ' ^ ' - Ä i Ä 3.961 ] ^'