Vapaus, April 25, 1961

              Sivii 2 Tiistaina, huhtik. 25 p. — Tuesday, April 25, 1961
[l
1
V A P A U S
CUBBBTT) Xndepeodent Labor
Organ of FiniiJsh Canaäiaits. Es-tabllsbed
MOT. 9, 1917. Autborlzed
«ftjtecond class maii by the Post
Office Department,. Ottawa. Puh-liSBed'
thrice veekly:
Thundays and Saturdays by Vapaus
PlftJtehing Company Ltd., at 100-102
EtafySt. W.. Sudbury. Qnt., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-42$4;
Editoria] Office OS. 4-4265..M6häfi^
E. Suksi. Editor W. EkltBld; fitailiiig
address: Box 69, Sudbtuy, Ontario.
Advertising rates,: upon applicatlon:
Translatlon f rea of charge.
jnLAUSHTNl*AT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 ft kk. 4.2B
3 kk. 250
^dysralloissa: 1 vk. 9.00 6 4180
Suoneessa:. I vk. 0.50 6 kM^ |i.25
-in Uudella, puolueella :$16(l,9!Mr;^
j ir Torpn^oiai$äPf- asun» työiyäenasiain ,,tpimitWjf' M^ii--'!
List kertoittdrstaina, että .CLC:n jaCGFfh aol^4ol]^,pe-;j.
rtÖtettavan UuQ|n puolueen perustamisrahastooÄ <rft rjp; toe-,
räftj^-^ 5pM'suoranai^iiIa lahjoitiiksina taiv«itxmTia'
.lafe4V»is?iip^uTKi^.a\ Tavolttep'na on kerätä $250,000 mainitun
"puolueen perus1:amisrahast6on heinaktiun;!^^ ;
; ; 4^iHeinä--*lokuun vaihteessa pidettaväiisa'-uudä* 'puolueeirt
prtMstavassa edustajakokouksessa hyvälcsytään^puolueohjel^
rta^ ja -säännöt, valitaan puoluejohtaja j johto
• sekä viitoitetaan suuntaviivat lähitulevaa toimintaa, erikoi-jSestä
läh€fst3rvää kansallista vaalitaistelua varten; Puolueen
pprustamisrahastoa kerätään pääasiassa ammattiyhdistyfcsil-tä^
ll.OO kutakin jäsentä kohti joko vapaaehtoisesti jäseniltä
klfitäten. tai sitÄn^ että ammattiyhdistykset lahjoittavat vas-
: täjEjvan summan kutakin jäsentään kohti. Uuden puolueen
rahastonhoitajana toimiva Mordan Lazarus on sanonut^ että"
•'täniän uuden puolueen rahoittamista varten on saatu hel-potninin
ja enemmän lahjoituksia kuin milloinkaan ^ n e n
t^^äen poliittisen toiminnan edistämiseksi.
**< Mr. Listin ^ kerätystä $160,000
sSmmasta on tullut noin toinen puoli Ontarion maakunnasta
jOpppuäumma eri puolilta maata.
hintakiskpnnan
^'amerikkalainen rnurhenäytelmä"
s e n ^ t i n .aiivaiiokunta" lötesi, uSAn seiiaatin alivallSfeuiita tutki lääldceicten
että p^tenttiiäakkeitä^ j o ^ a tJiuo- huippijlhintoja.— "Vapaudm"^ip«Tiaate esteenä?
dostavat pääartikkelin läSkemark * . x- x-jcinoilla,
ihyydään kiiluittäjiUö: Kin-ioiriin-
j6tkC'ylittäVät ttiotantökus-
-•^^^ perustamisvaiheessaan saajna hy-
^rg^ähalliiieh kannatus jalltuki on lisäosoitukseria ^iitä, että
- ^itä ,vo^ kehittyä todella voimakas ja tärkeä tekijä yhteis-feuhfö^
äinäämme. Sitä suurempi syy on kaikilla työläisillä,
^urätareilla ja muilla pikkueläjiUä kiinnittää huomiota sii-
Hep, mihin suuntaan tätä uutta puoluetta johdetaan.
Tässä yhteydessä on hyvä pitää mielessä, että uuden puo-l||
iften ohjelma ja säännöt olisi saatava työväenliikkeen his­torian
ja kokemusten perusteella mahdollisimman hyvin tar-
Koitusfääii vastaaviksi.
j *;iRa]oitetun tilan vuoksi käsittelemme tässä yhteydessä
kahta jäsenkysymystä, jotka koskevat välittömästi am-raäJtiyhdistysliikettä.
ifrf Julkaistujen sääntöluonnosten perusteella uuteen puo-klörp^
y^im-ni&istä'1^^^
'kertaa' 'tuotantokustannuksia 'ka^l-hoittavaa
^vpijpiistetta, • ka\>piteU?an
, kuiut'tajil're 5^ - jkertaa. qmakustm
nuksia^ korkeampaan jiin|aan.,;Jdis-sakin
-tapauteji^a. myyntihujtaTrlit-tää
<^notantokustannukset—70 ker-aisinä!
Eräässä valiokunnan istun­nossa
selvisi, että toiminimi Ap
geon oli ostantit miljoonien dolla­rien
arvosta progesteronia (naissu­kupuolista
hormoonia) 13,5 sentillä
grammalta ja myynyt sitä 15 dolla­r
i l l a grammalta. A
Amerikkalaisten lakien mukaan
tuollainen rosvous OQ täysin laillis
ta. Firmojen monopolia suojelevat
patentit. Käyttäessään hyväksi
pjitentteja j a solmiessaan salaisia
sopimuksiamonopolihaltijat ovat
muuttaneet nykyaikaisen tieteen- —
kemian, • fysiaplogian, mikrobiolo­gian,
biokemian j a farmakologian
saavutukset . voittojen saalistuksen
lähteeksi.
. . . • • . > • ; / • , , • ,
Sairaalla e i ole valinnan varaa.
Kaikista monopoleista juuritämä
kiusaa kenties eniten kuluttajaa
j a lisäksi kaikkein avuttominta.
Sairas kieltäytyy; kalkkein välttä-mättöminunästä
voidakseen, .ostaa
lääkkeitä. "Suuret lääke^ltiitt 4 -
kirjoitti asiasta Buness Week j-r
ovat tekemisissä^ kiiluttaj,an jkapls-sa,
joka ei ^kykene pitämään .huol­ta
hinii,oista, vaan hänen on^itakka
ostaa sitä lääfcemerkhiä/^,jonka
lääkäri on määrännyt.'! Monopp-lien
ylivoitot ovat kuluttajalle
asetettu pakkovero. • ^
iui y l e i s i ; WiÄii^öHJ«§leil^^
vuodei;'-'kii^,i^e^oivat>..^mk<e^4l^^^^^
mturmfiUii iotoa käsiieliiin VHHys^kiiä^ l^ai^uVi
den_skandaaIe;ja>~Alivaliokunta kuulusteli lääkk^ä valxb^a-vien^
töiminimien johtajia sekä lukuisia todistajia ^.lääkäreitä.
liedemiehiS, sairaalatYÖnlekijöitä j n e . i , . . T
kysymys on ennen kaikkea lääkkeiden hinnoista. Niiden
koifkeusöii jo kauan kiinnittänyt yksityisien henkilöiden huo-miota.^\
merild£alaisten ilmoitetaan Vuosittain kuluttavan lääk­keisiin
kolme miljardia dollaria. Niinpä aikakauslehti News-wefek
Jdrjoiitikin; että uusi tutkimus on luonteellaan tyypilli­nen
murhenäytelmä. Se ^kpskee lapsia, vanhoja ja vaivaisia^
tCirjaimellisesli on kysymys eläi^ästä ja kuolemasta yhdisty­neenä
huuoissa ja muussa liiketoiminnassa tapahtuvaan liui-jaukseen.
f ^'
Julkaisemme seuraavassa S. Epsteinkin allvaliokunnan kä­sittelyä
ja''siinä esille tulleita seikkoja selostavan kirjoituksen/
idkä on julkaistu aikakauslehti Novoje Vremjassa. /
d S n ~ esittämänsä puolisstus kävi
epäluotettavaksi. Alivaliokimnan jä
senpt eivät kyenneet salaamaan
ir(y)nista - hymyään; Syntyipä. jopa
välikohtdfiskiiiv kun hieiiosteleya-F.
Browh';f' Shäringiii • korporaation' -pu-heenjohtaiff-
pyysi senaattori • Kelau-veria
kieltämään''hyms^yn i ^ v a
liokunnan/j^ieii^täf^äiiien todistuK-,-
sen aikana.
• • *
tuja neuroplegisiä aineita käytettiin
aluksi vain sielullisesti sairaiden
lääkitsemiseen. Mutta viime vuo
sina, sanomalehti Financial Timesin
kertoman mukaan, "puolet Yhdys­valloissa
valmistetuista mainituista
lääkkeistä tulee normaalien ihmis­ten
käyttöön".
4attiyhdfel^ity Vrö! mii4^\ j^rjeä^^^^
ja turva.
MtÄt;^ ^ääiiliöfoarinösteh perusteella' ämmattiVhdisl^slteri
möidJSfi järjestöjen kautta :puplueeseeiÄ liittyvilisi ijäsenilta
bUetaäh lähimainkaan tasapuoliset oikeudet ja''valtuudet
silöjäs^&ff'lannalla'.-"' Esimferkrfcsi kansalliseen- edustaja-
>kou&SBfetOtt^j3t' :$laejärjfistöpsast|E)t <, (constitu§n5y^ .<>s?s^t)
BftMäM> «edugtajan jokaista .50 jäsentä kohti 2p0;aan..jäse-
£f^'^ä-seli j ä l k e ^ 1 jäse^njökaista-l-OO-läspitä kohti,
.lutta'uuteen puolueeseen liittyvät ammattiyhdistykset voi^
^ t lähettää-vain 4 .«dustajan.-.jokaist^ 1,000 jäsentä kohti
jäsentä käsittävä ammattiyhdistys voi lähettää vain 1 edus­tajan!
Tämä on suurta diskriminatiota ja samalla osoitus että
den puolueen perustamistyön johdossa olevat oikeistoäi-
!kset pelkäävät kansanjoukkojen vaikutusta ja päätösvaltaa
midessa puolueessa.
rt;^ Tähän ammattiyhdistysten ja muiden liittojärjestojen
IJ^iioikeuksia koskevaan sääntökohtaan olisi meidän mieles-pmfne
saatava perusteellinen parannus demokraattisten me­nettelytapojen
hyväksi.
* Kuri^titidön puoldeen perustamishomman yhteydessä on
Savaittävissa eräitä muitakin kielteisiä piirteitäj niin työ-?
l u s t ^ .jÄ; farmarieni pitäisi ammattiyhdistystensä' j ^ muiden {irjestöjensä kautta vaatia tiukasti parannuksia Aiihin —
Uä siten menetellen tästä uudesta puolueesta tulee työtä-
Jykeville tehokas tuki ja turva, mitä siltä laajoissa kansalals-
^ireissä odotetaan.
• _j
o
SPaJrempaa jäUdpovausta kaivataan
S Perjantaina tiedoitettiin Ottawasta, että pääministeri
S^iefenbaker oli antaäut alahuoneen istunnossa hieman uu-
{[enlaisen selityksen maamme suhtautumisesta Kuubaan. Lin-
||)ittauduttuaan monen canadalaisen mielestä ajattelematto-lasti
ja maamme mainetta alentavasti Yhdysvaltain rinnalle
Luuhaan tehdyn intervention tiimoilta, pääministeri Diefen-jer
neuvohantajineen oli ilmeisesti havainnut, että kirves
Siisi käydä pahasti kiveen koska hän vastauksessaan Lester
Pearsonille sanoii että hänen hallituksensa tahtoo yllä-fiitaä
normaalisia (kliuppa- ja diplomaatti-) suhteita Kuuban
ftänssa.
m— * • •
S Keskiviikkona antamansa ajatteremattortan^ja kokonaan
Jaorhittavan läfeunnon yhteydessä pääministeri-Diefenbaker
jsettui miltei varjyiksetta Kuubaa Vastaan. Nousteii omilla
loimillaan korlkean tuomarin asemaan hänjpiihui kuin Y h -
iSiysvaltain mies konsanaan ja leimasi Kuuban "kansainväli­nen
kommunismin" välikappaleeksi;' ^ :'•,(•'
5 Tässä' keskiviikkoisessa, • räikeästi Kuubaft-västaisessa
^usunnossaan hän puhui Kuuban muka aiheuttamaslt^-- "uu-
Jfesta vaarasta, mikä vaikuttaa siihen maahosaan, missä nie
lelämme".
n- Tällaiset puheet ovat kaukana "normaalisuhteista".
% Mutta pääministerimme meni vieläkin pitemmälle. Vii-iteii
Neuvostoliiton pääministerin Hrushishevih lausuntoon
uuban puolesta vastavallankumouksellisia intervehtiojouk-
:oja vastaan, pääministeri Diefenbaker sanoi Hrushtshevin
[UsUhnon osoittavan "ilman epäilystä sen sjcuinka pitkälle
Italisainvälinen kommunismi on valmiina mlllemään vakiin-
^uttaakseen jalansijansa Kuubassa, sillanpääasemassa, mistä •
'pidaan aloittaa tunkeutuminen koko Lasinalaiseen Amerik-
Parhaimpinakin aikoina' 'kalioi
tunnettu, amerikkalaiqpn>tilasto^mies
'Mountain .'^;^oil^t9Ja|au^unpM^
—- tietty .osp], Y^ay^v^ltipi} ^yäestöä.
e| k^ktiie jtu}^£um ' om^la^
^ m ^ p - j a 1 ^uqm^it^va: osa- siitä muo-
;dosti{|< jsijenenluni^rastum^e^
\\i^s^ •< f^p, • /'lääkkeitä; ^omis^^inat^o
nien luokaksi". Lisäksi, hubn^aut-jta^
JlQun^ain e^elleeik-7ri as|^, mut^
\kisi^% pOK^^tt^ väbävar3^pemi9pt sai
,'Ta^tpl«^i, huQinftttäyasti enpfnmän
kMjn ^varakkaat. 4,ä~äkärlnaYuii kal­leus
Johtaa sulien, etta^mo^^^^^ osta-
Ivat JaakkMtä-^ilm^n^^m^äräystä nou­dattaen
mainp,ksen an^Utniia o)upita.
Sellainen, titsepayantelu > tjuött^^, ter
^eydeQe |u?yaamatoitta: . vahinkoa^
Mutt3 sctitaalte sei tuott^ia tayatto-niia
tulojarrlääkefirjnroiUe.»otetr
tavax huomioon, että npäivittäitt! on
töistä'poissa'2"miljoonaa amerikka:
laista työläistä j a huomattava osa
heistä sairauden vuoksi. Työläisten
talousarvion rasituksena ovat myös
lastensairaudet. ' o o
Yhä enemmän tarvitsevat lääk­keitä:
myös verraten 'terveet henki­löt.
Tuotantolaitoksissa tapahtunut
työn voimaperäistäminen, työttö­myyden
' pelko ja keinotekoisesti
lietsottu sotapsykoosi aiheuttavat
henkisten sairauksien ja kaikenlais
ten rauhoittavien, inonopolien pa­tentoimien
lääkkeiden kysynnän
nopean kasvun. Näitä n i i n kutst-
'lisäksi, että tämä lausunto ilmaisi kaikkäa muuta
l^ttei "normaalisuhdetta" Kuubaan, Se edustaa myös tuö-
'^'^i, t ^ ^ p i i l M l ^ l ^ ^Kuuban, ^si^äisiuiv asi,QtihJip^ fj^i^s^^^
kuuluu, mitä Kuuba omassa
mu
maassaan tekee tai tekemättä
jättää? Kuka on pyytänyt hän­tä
istumaan korkealla tuomio­istuimella
ja sieltä jakamaan
päätöksiään siitä, mita Kuuba
saa tehdä?
Mitä: taas "kansainvälisen
kommunismin sillanpääase^
maan" tulee — niin irheidän
sietää palauttaa mieleemme,
että Hrushtshev antoi hyvin
tunnetuilla tuloksilla aivan sa­manlaisen
lausunnon Suezin
kriisin yhteydessä Egyptiin
tehdyn hyökkäyksen jo'hdosta,
vaikka kenelläkään ei ole n?in-käänlaista
harhakuvaa- siitä,
että Egypti on yhtä katikana
kommunismista kuin •on Gana-dakin.
. . '
Kysymys, ei siis .ole mistään,
"kommunismista" eikä -^kan­sain
välisen!- •kommunismin' sil-
Ianpäaasen)iastÄ" ^ vaan kan-spjejj,
käiHjtieii ^auspjen, piem
tenidn. kansojen itsemääi^ää'
misoikeudön? kunnipittamises*
ä. •
Me liitymme niihin oikeu­dentuntoisiin
canadalaisiin,
jotka ovat sitä mieltäj että pää-^
ministeri Diefenbakerin* tors­tainen
"uusittu painos" Kuu-
)an suhteista on aivan liian
lievä. "Vaikka se j ehkä hieman
laransikin tilannetta, hänen
keskiviikkpinen : lausuntpnsa
oli kuitenkin siksi epäpnnistu-nut,
etta pääministeri Diefen-
)akerin" olisi jo torstain;^ pitä­nyt
tuomita-; :?ieja sanoutua
äydelliseati irti 'Kuubaan teh­dystä
hyökkäyksestä.
Niistä kuljeksevista huijareista,
jotka ennen vanhaan kirkuivat
markkinoilla valmistamiensa ' ih
me"-juomien ja pilleiden nimiäi eir
vät tietenkään ole jääneet jälkeen
nykyisten lääketehtailijain ''tieteel­liset"
markkinointimenetelmät. Hei
dän saamistaan kahdesta miljardis­ta
dollarista menee 750 miljoonasi
eli 37 prosenttia mainokseen. Noisr;
ta 750 miljoonasta dollarista meni
vuonna 1958 300 miljoonaa lääk»
reitä ifkohtaaii^; harjoitettuiin .niin
kutsuttuQil ' ''korkeapainbstuksen
menetelhiäänV. Tuon menetelmän
tehtävänä on saada {Viimeksi: mainii
trit ^määt-äämään juuri-niitä patetn
tilääkkeitä^ji joille : kyseinen , toimi-nimi
I on hankkinut >^ tmonQpoli0)k«Qi;
deiv Tämä .300.. miljoonaa dollaria
on enemmän;kuin. miä mttksaai JPT
kareiden: 'kouluttaminen Yhdj^jf^l-.
tainvkofkeakouluissa* ; T.^ ,;;
' ; Uuden lääkeaineen on oltava kqn
sansuosiossa ja ^nnen.kail^l^ea lää-,
karien. suosiossa. -: SiihcQ päästäk:
seeo lääkeaineyhtiöt, pitävät. y^lä
kokonaista armeijaa — ?0,000 hen-
Kiiksi mi^ehkiin-toista
näytelmää
CBCn ohjelmassa
Lähipäivien aikana esitetään TVn
seuraajille kaksi varmaankin mie­lenkiintoista
filmiä, joita kannattaa
seurata.
Keskiviikkona kello 10.30 esite
tään CBCn valmistama "Explora­tion",
jossa kuvataan kuuluisan ha-lifaxilaisen
liberaalin .ja sanoma­lehtimiehen
Joseph Howen elämää.
Tämä on yksi osa Canadan histori­allisesta
sarjasta, joka on valmistet­tu
CBCn toimesta.
Howe oli aikansa edistysmielisim-piä
j a vaikutusvaltaisempia miehiä,
joka lehdessään "Nova Scotianissa"
puolusti horjumattomasti vapaamie-
Usigä aatteita j a joutui sen johdos­ta
vanhoillisten vainottavaksi ja
haastettiin oikeuteen vastaamaan
kapinallisuussyytöksestä. Ilman l a ­kimiestä
hän puolusti rohkeasti va­pauden
asiaa. Tässä filmissä näh­dään
kuvaus oikeudenkäynnistä
häntä vastaan. Howen osaa esittää
tunnettu näyttelijä James Barron.
Ensi sunnuntaina esitetääri CBCn
valmistama ''Louis R i e l " ''General
Motors Presents"-ohjelman yhtey­dessä
kello 9 illalla.
Riel oli puoleksi intiaani, (metis),
loka johti kansan kapinaa Red R i ­ver
laaksossa hallitustäT vastaan sil­taa
syystä kun Hudson Bay-yhtiö, o l i
luovuttanut heidän asuigalueensa
:Canadalle sopimatta siitä asujam»
mjston^i kanssa. Tämä tapahtui
1869—170. Jouduttuaan tappiolle
hyvin aseistettuja hallituksen jouk­kojen,
edessä hän pakeni Yhdysval­toihin.
. Viisitoista vuotta myöhem­min
häh palasi ja nostatti kapinan,
joka epäonnistui ja R i e l jouitui.hal'
tiluksen joukkojen käsiin j a hirtet­tiin.
Myöhemmin on käsitetty, että
Riel oli yleväluontoinen j a epäitse­käs
mies ja että hänen' kuoleman­tuomionsa
oli väärä.
Rielin os^a esittää Stratford
-Shakespearen Festivalin teatterin
Däyttelijä Bruno Gemssi.
Molemmat näytelmät esitetään
kaikilta Ohtarion TV asemilta mai­nittuina
aikoina. ' >
Nämä . Canadan varhaisimpia a i ­koja
kuvaavat näytelmät ovat var­maankin
kaikkia kiinnostavat ja CB
dn valmistamat filmit ovat yleen­säkin
hyvin j a huolellisesti valmis­tettuja.
' . • • •
kilöä -:- niin kutsuttuja "detalji
miehiä','. Detaljimiehet pitävät y i
lä .tuttavuutta lääkäreihin —- k ir
joittaa-vuonna 1958 New Yorkissa
ilmestyneen kirjan "Tohtoribisnes'
kirjoittaja R; Carter — esittelevät
heille cutuuksia, uusia tietoja k l i
nillisestä tutkimuksesta, uusia juoi
ruja ja kaikkea mitä tarvitaan suo­tuisan
vaikutuksen tekemiseen
Siinä on lääkemarkkinoinnin luu­ranko,
vaikka he itse eivät myy
kään mitään! Merkkinointi tapah
tuu apteekkien kautta. Jokaista
kymmentä Yhdysvaltain lääkäriä
kohden on yksi detaljimies. On las
kettu, että kaikki detaljimiehet suo
rittavat vuosittain 18 miljoonaa
vierailua lääkäreiden luokse, ylis­televät
omia lääkkeitään ja tölvivät
vieraita.
Lääkemafkkihöilla' vailitSfee' Väli
tyspfäikkiojäriest^lniä.'Värthojea äii-
' t o m e r k k i ^ taV6in saavat "Vanhen
^luneet"' lääkk^t- (Viikkäkaafi eivät
hudnbiAmalt)' Väistyä uiisieii' m\iötf
tablfettien''tiellta.-' •LiikenlieSaptyöK-'
4arr niliuttaä* 'yUteistormiiftriassa' fiv
raan^kd[nssiä^ Alyöskiii'-IBäkäfih - l i i k e '
n^iehekäi:v'£ääkäriänimatin'etiilik^
loukaten;^ lääkärit i» ryhtyvät -nkaäp.
poiriin*apteekin -kan^a •• ja'- saavat
niiltä' UetytiWos6ntit' reseptin arr
Vosta."' Yksistään < vuonna 1953"cja
yksindni&an'<'New Yorkin osavaltios
sa todettiin isotointaan^ harjoitta­vaa
lääkäriä" 'syyllisiksi 'laittomiin*
liiketoimiin -apteekkaFieni. kanssa;f
' E i dle^laiilkaan ihmeellistä'
..teaä'Carter lueteltuaanmoninaisia
liike-elämän lääketiedettä kohtaan
harjoittamia painostusmenetelmiä
— että''lääkärit määräävät mii joo
nia< --aVinoksia, kalliita antibioottien
yhdistelmiä silloinkin, k u n erilliset
antibiootit tai sulfa-lääkkeet vai­kuttavat
paremmin j a ovat halvem­pia.
Ei ole ihmeteltävää, että lää
karit ilman riittävää psykiatrin
tuntemusta • tarjoavat rauhoittavia
lääkkeitä jatkuvasti, ikään kuin ky
seessä olisivat maissihiutaleet", -
Kefauverin alivaliokuntaan / i l ­maantuivat
syytetyt, aseistautunei
nä, kuten sanotaan, hampaisiinV asti.-
Valaistessaan seikkaperäisesti is­tuntojen
kulkua lehdistö kertoi, et­tä
Itilarcin yhtiön puheenjohtaja D:
Coi^nor toi mukanaan 22 avustaja;^
•^lisätietojen antamiseksi. Mutta
ilmeisesten tosiasioiden edeSsä hei-tyneirfin
.:!lääk6tepllisq6'dfen'' yh^iö^'
den^. selkärankana 'ovat toiset, 'viel|[
mahtavammat' teollisuuden korpo
raatiot ja' pankit. Erilaiset - rahata­loudelliset
siteet j a henkilökohtai­set
liitot kietovat nuo korporaatiot
yhteen i lääkefirmojen kanssa. V i i :
meksi mainitut ovat kiinteässä yh­teydessä
sotateollisuuden yhtymiin
ja ovat joskus niiden suoranaisia
haaraosastoja. Noiden yhtymien
virkailijoita istuu lääkeyhtiöiden
hallituksissa.. Esimerkiksi Marcin
puheenjohtajana on tunnettu liike­mies
W. Bush ja hän taas on johta­jana
useassa korporaatiossa mm
American Telephone, and ..Tele
graph Companyssä, jonka vuoros­taan
on RockefelleVien ja Morga­nien
valvonnassa. Hän on samoin
viime sodan aikana USAn esikunta
päälliköiden yhteysryhmän • yhtey­dessä
'toimineessa uusien aseiden ja
huollon yhdistyneessä toimikunnas­sa.
Kefauver oli kyllä tyytymätön
valheelliseen mainontaan, pienten
kilpailijoiden tukahduttamiseen häi­käilemättömien
menetelmien avul
la, suhteettoman korkeisiin hintoi­hin
sekä^ tarkistamattomien j a va­hingollisten
valmisteiden myyntiin
Mutta monopoleja vastaan senaatto
ri ei rohjennut nostaa kättään.
Kuluttajan rosvoamisen vapaus
on eräs kapitalistisen järjestet-raän
perusteita. Lääkkeiden hin­tavalvontaa
pidetään perustan
järkyttämisenä. V a i i o kunnassa
esiintyneet;' monopolien cfdusta'ät
eivät^ k y ^ i t e e t - ilmeisiä' tosiäsfdi- '
ta',kam6äiUaan. Jtluib he todiste^
llvat; että Väpaok' bak^aa yU^^^
taa lääkkeistä jä' säinoin' vapaus'
asettaa n i i l l e hiniiaf —' ,oh kan­sanvallan
kiieftiiikCvi. • tääkiiriJ ön-v
« g » ; j ikirjöitta^ano, I jlääkefiipi-}'
r ä y ^ p ja saamaan välity^pall^^
k i o n t , . - ^ r ^ . , , o a vapaa., ostamaan
k ^ U f ^ p i a l ^ i k ^ e i ^ ^ jä .'yapaa
kuplen^aan e n n e n a ^ ^ ellei
hän niitä osta. •
i Jlonppolien vapauden periaate
yhdfstl 'teqllisuW^harjoittajat j -i
valiokunrian'^ jäsenet. Tuollaisen
•vapauden" , kallippQhjalla seisdp
myjjs ' ^ e r i k ä n l!ääHärlIiitto, joka
vastustaa järkkymättä yleisen , ja
maksuttoman lääkärinavun j a val­tiollisen
sairausvakuutuksen ai­kaansaamista.
Se pitää niitä '-sosia
lisoituna lääketieteenä" ja " h i i p i ­vänä
sosialismina". Ennenaikaa>i
tuo liitto taisteli 'niinikään "vapau­den"
nimessä, tuberkuloosinvastu?
tamislakia j a ' pakollista rokotusia
vastaan — miten alkukantaiselta se
nykyisin kuullostaakaan! — sekä
sosiaalivakuutuslakia vastaan. Tuon
liiton tunnuslauseena on kuten mr.
Carter kirjoittaa: "yksilön terveys
qn itse yksilön asia".
Loppujen lopuksi teht&iliaat s ek
visivät sillä, että he saivat kuulla
joitakin hyviä toivcfiriuksia. PÖrssi-miesten
äänenkannattaja 'Magazine
of Wall Street" riemuitsi: '-yrityk­set
säännöstellä tuota teollisuuden
dynaamista haaraa ovat menneet
täysin myttyyn ja nyt onvtavatto
man vähän todennäköistä, että an-
Nyt on käsillä, se vuodenaika, jolloin Suurilla Järvillä alkaa
taas liikenne ja merimiehet palaavat laivoihinsa. Yllä pari meri­miestä
kantamassa arkkuaan semehttilaiva Glcnclgiin.
i i S Y Y L L I N E N "
^ashingtonin kaikista tekopy
histä "syyttömyysvakuutteluista"
huolimatta pitää maailman yleinen
mielipide Yhdysvaltoja vastuunalai­sena
Kuubaan tehdystä vastavallan­kumouksellisten
hyökkäyksestä.
Selvää on, että yksi ainoa päät­tävä;
sana Washingtonista olisi es­tänyt
vastavallankumouksellisten a
soistumisen Yhdysvaltaii^ kamaral­la
ja sillä perusteella tehdyn hyök-l^
äyksen Kuuban rannikolle. Vaik­ka
,yhdysvaltalaisia * mariinejia' Ja
muita sotajoukkoja ei Kuuhään läv
' hetettykään, niin kumoamaton tosi­asia
on kuitenkin se, että Kuubasta
paenneita vastavallankUmoak^Ui^
6ia on suosittu, aseistettuj:h^riili|
tettu, j a rahoitettu Yh^dysvalloissaj
Yhtä.;selvää niiyos ' o n , että nämä
vast^vaiiaq^umpiiks^lK^e^' r o s ' v o -
joukot, ^aseistettiin ' j a ' varustett^n;
fti mitään . ''aatteellista"' 'tehtäyää
varten vaan nimenomaan siksi etta
yhdysvaltalaiset rahanuehet. saisi­vat,
|äUee|:i haltuunsa j a riistettä­väksi
kuubalaiset sokeriplantäashit,'
kMubalaiset kaivokset j a entiset pa-heitten':
pesänsä, mistä he ovat m i l -
ioonansa keränneetOn nimittäin
muistettava, et^ä . ennen .Castron
jotitanvia vallankumousta, yhdys­valtalaiset
rahamiehet: omistivat y l i
toisen puolen Kuuban sokerivilje-
(yksistä, 90 prosenttia Kuuban vuo-riteollisuudesta
j a 80 prosenttia
netaan joitakin rajoittavia lakeia
» Lääkekuninkaat eivät ole parem:
pia ei^^tkä huonompia kuin öljy
kuninkaat; teräs-, auto. j a muut ku­ninkaat.
Sekä he että muut pyrki­vät
kiihkeästi tehokkaimpaan mah-dolliseen/
voitonhankintaan, eivätkä
he enempää kuin muutkaan kaihda
keih^a^ Se, että ^monopolien her­ruus
^tuolla alalla on kansanjoukon.
le erittäin tuntuvaa,- johtuu tava­ran
omalaatudsuudesta. Kapitalismi
esiintyy siinä kaikessa alastomuu­dessaan.'
..
(Novoje Vremja — SIB)
Kuuban yleishyödyllisistä laitoksis­ta
r— sekä Kuuban kaikki paheiden
luolat ja -pesät.
Kun on kysymys näiden riisto-etujen
takaisin valtaamisesta niin
silloin oli turvauduttava kaikenlai­siin
satuihin siitä, että Kuubassa
käytiin muka taistelua^ vain kuu­balaisten
kesken. Esimerkiksi ^^re­sidentti
Kennedy ••muisti" nyt yht­äkkiä,
että kansoilla oa tai^peen
tullen eittämätön oikeus myös val­lankumouksen
suorittamiseen, .kp-ieh
-Vhd>|ävaltai]i y^pausJUII^^k-'
sessa aivan oikein sanditaanw Mutta
h ^ "unhoitti'* Unl^kaVslstltiien, että
Kyuhan nykyiset taistelut eivät a i -
.kaneet Kuuban \ 'maänf• kamaralta.
Vastavallankumoukselliset ' > ijÄukbt
koottiin, harjoitettiin, j a ; 1
u l k o n i a U l ^ f l t i ; ^ jHEi>]^ejl)4ttii^ }rön
^hämärässä m ^ v e s i e n poikki. j ; i i l ­mojen
halki Kuubaan. Kuubaan
tehtiin YhdysVallaii^ imperialismin
avulla j a tuella''maa^ rajojen u l -
k(4)uolelta alkunsa saanut vastaval-
Jaiikumoukselllsten''fi'ybklcä:^s.^ j a
sellaista tekoa ei voida mitenkään
puolustaa,. 3 . < •, /•
K a i k k i Tämä' tapahtui niissä olo­suhteissa
missä 'Yhdyvaltain johto
on ollut muka huolissaan siitä,; että
sosialismia yritetään lähettää "vien^
titavarana" muihin maihin. Nyt on
kuitenkin osoittautunut/ että kapi-"
talistista 'vientitavaraa" onkin i m ­perialistisissa
maissa; erikoisesti
Yhdysvalloissa! •
Siksi osoitti koko muu maailma
syyttävällä sormella Wasliingt<mia
Kuuban tapahtumista j a vaati, että
Yhdysvaltain pitäisi siitä vaairalli-sesta
leikistä luopua. .
BANAANIKAKKU
.%kkp. voita, Ikkp., sokeria, 2
munaa hyvin vatk. 1 tL leivin soo­daa
sek. 4.n t l . veteen, 1^4 k k p .
jauhoja 1 t l . leivinj. ekkp. banaa­nia
(% ban.) hiekan suolaa. :
Aineet sekoitetaan j a kakku pais­tetaan
noin. 40 min. e l i . n i i n kauan
kun tikun keskelle -koittamalla, e i
tikkuun enää tartu taikina.-
PÄIVÄN PAKINA
Pääsisikö Juri Gagarin Canadaan?
Ylläoleva kysymys tuli mieleen
luettuamme asiaa koskevon uutis-tiedon
eräästä päiyälehdestä ja
veitailtuamme sitä torontolaisen
aamulehden pakinoitsijan' Bruce
Westin syäämenvuodatukscen, mi^--
säj sanotaan: suoraan. j a . hartaasti:
"Viimcksikuluneen muälaman
päivän aikana uskon monen meis­tä
saaneen erikoisen sekavia tun­teita
sitä suuresta tieteellisestä
saavutuksesta klm venäläiset sin­kosivat,
miehen maapallon ympäri
vajaassa 90 minuutissa. /
"Huolimatta lainkaan siitä kuin'
ka V urheilumielisiä me oleme, tai
kuinka, rehellisesti ihailemme nii­tä;
jotka tämän suurtuloksen saa*
vHttivat, me emme olisi inhimilli<
ciä« jos emme - tuntisi pettymyksen
tuikahduksia uutisista, että sen
suoritti meidän vihollisemme- k y l
mässä sodassa juuri sinä hetkenä,
j o l l o in . taistelu ihmisten mielistä
on saavuttanut niin korkean ta
son . . . " .•.
Ja miksi mr West tuntee " p et
tymyksen tuikahduksia"?
Hän sanoo:". ... Majuri Gagari-.
n i n ; lento heijastaa toisaalta sitä
melankoolista tosiasiaa,' että neu<
vostotiede . . . on hetkellisesti si­vuuttanut
meidät avaruuskilpailus-sa
. . . "
"Meidät ' o n siis ;sivuutettu "het­kellisesti"
sanoo mr. West kaikes-
.sa~^ vaatimattomuudessaan? Mutta
kylläpä hän asiansa)^t^etaä,: kbska
antaa.ymämrl^ä, että. ' h e t k e n k u
lattua''; itite ' '|[hlolestam'me ajamme
Neuvostoliiton.; ohi, .mistä sivpmen-nen
sanoen . t a i t a a ' ' l u l l a pitkänlai-nen
''IVetkfrfeft" ; Yhdysvältaihkin
kohdalt!^, al];)a1dn!jiiin> kauan kuin
siellä ei uskota oman maan tiede­miehiin,
vaan Hitlerin,^aikaiseen
rakettimieheen. Mutta'koSk^mr-
West "ite" saavuttaa NL:nj sen
hän tietää parhaiten.
•.•• • *•. ,, * . • *
Mutta palatkaamme nyt otsikos­sa
esitettyyn kysmykseen siitä,
pääseekö/Juri Gagarin tänne Ca-nadaan?
.
Tämä ei ole aivan tuulesta tem­mattu
kysmys, sillä se esiettiin
Neuvostoliiton Ottawan lähettilään
Amasasp r Aroutunian vastattavaksi
Ottawassä.
.! K u n h ä i ^ ] ^ yselitettm, ^ttä Ga­garin
olisi t^rVetudut vieras -eäna-dian
National. Exbibitioqiin, niin
lähettiläs Aroiitunian, palautti leh­timiesten
mieleen seri mahdollisuu-deit'fettrG"
ag1ffk''eFekk&-saiä
sumia Canadaan tuloa varten, kos
ka viisumi on kielletty eräiltä t o i
silta neuvostoliittolaisilta.
Sivumennen sanoen, eräiltä tun­netuilta;
neuvostokansalaisilta on
mr. Westin omaksuman kylmänso­dan
ohjelman perusteella evätty
viisumi Canadaan pääsyä varten s i l
Tä ihmeellisellä perusteella, että
heillä ön_ "vääriä ajatuksia" ja
"vääriä 'puolueyhteyksiä", kun he
ovat-^kommunisteja~ja kommunisti­puolueen
jäseniä? Kun Moskovassa
on i nyt jullkisestl selitetty, että G a
garin on Kommumstisen nuorisolii­ton
kasvatti j a . Neuvostoliiton
Kommunistipulueen jäsen, niin
mikä^ tietää: vaikka häneltäkin e-vättäisiin
viisumi? Ainakin mr.
West j a hänen hengenheimolaisen
sa, jotk6 tieteellisissä kysymyksis­sä,
panevat varsinaisia saavutuksia
ylemmäksi. poliittiset ennakkoluur
lonsa», kieltäisi J u r i Gagarinilta l u ­van
t i i l l a ^ Canadaan.
Koska nyt t u l i ; puhe Neuvosto-liton
0'ttawan lähettiläästä, niin
enuqe malta olla kertomatta, että
yllämanitusa Ottawan haastattelu­tilaisuudessa
hän korosti nimeno­maan,
että J u r i Gagarinin: hisUHi-allinen-
lento o l i koko ihmiskunnan
yhteincm: saavutus—- - s i l lä N eu
vostoliitto - tulee, antamaan -nniun
maailmai! tietoon ne .tiedot, mitil
tältS ^liviäiiusleiuiol^'säätiöi
JdT ibidh kuiii' ^ «iiitteltibyiQrialJI
menettäneet kyhiolai ^so^^^^^^^
rit, kuten mr. Wes<i'I<)i&B;$i
kene ilmeisestikäSQv^9U'
dalaisia varaamaan itselleen Neu­vostoliitossa
matkustajapaikkoja,
kuuhun tehtävää lentoa varten. J a
ken ei halua mennä vallan niin
pitkälle kuin kuuhun asti, heille
lupasi lähettiläs Aroutunian vara­ta
viisumeita entistä helpommin
ja ilmeisestikin kysymättä lainkaan
mihin puolueeseen he kuuluvat tai
kuuluvatko mihinkään.
'^Mikäli tämän tapaiset asiat eivät
miellytä Ottawan hallitusherroja
— j a canaAalaisia yleensä ne tym­päisevät'-^,
n i i n silloin- on<. parasta
ruveta kiireen vilkkaan 'siivoamaan
omia 'porraspäitämme lakaisemalla
kaikkien suurimmat likakasat aina-k
i n nurkan taakse.
* » •
Mielihyvällä panemme merkille
tässä yhteydessä, sen,, etta Toron­tossa
ilmestyvä Vapaa Sana, jpka
ei ole asiallisuudella pilattu^ lehti,
alkaa jo.: horjua uskossaan^ £uten
muistelman, vaikaisemmin on se
kieltäytynyt jyrkä8ti."uskomasta"
N-liiton avaniussaävutuk^in;^;
Gagarinin lavaruusleimosta.; ise t^^-^
tenkin sanbl jo^ e t t ä ' j o s ttttt|j^^^;3^^^
saavutuksesta' t^ttlpidickaiii^Mmi^^^^
veiOUSiset ot^vat.teMi'
V a i k k a tuojtft JOmsifTri
ei vielS v u d a pItiS J ' *
«arkki
AOL