Vapaus, October 22, 1960

              jj,E":n*'B«rliiiiissä,.....
I Row«a ^idmissB.' EimMtys|
iv
.]<väIise$sH>'inaaottelussa.Ui, ;
in
] '
h
1 V |^
l i i i
te i i
IS''
Lv
l/sr-
I J S
i l
1- •
•a
/ ;?c lahtien New Yorklsfa toukokuun 2 päivänä
' saapuen Hehinldin toukokuun 12 päivänä.
iäöstytte igmi- {a Idivamuutoisfai ^ li
' • ' Matkatavaranne menevät mukavasti mukananne Hel-
\ I , singin rantaan.
Loivalla on erikoJsta suomalaista ohjelmaa; paljon }^
' ^' hyviäidhauskaa.
'AikoiMfflpten vuosien Suomi^iuvimatkat ovat sa
^•rittäin suuren suosion;'Koska kokemuksemmei^
että /'maHimyohSisille'' on vaikea iarfestfiä paikkoja,
kehoitdmme toimimaan ajoissa ja varaamaan paikkanne
. niin pidn kuin mahdollista matka-agenttinne kautta tai
/ suoraan meiltä.
^ Matkaan sovitetaan ensi kesSn vakinaisia laivalipun hintoja.'
TEHKAAPAIKKAYARAUKSENNE TÄNÄÄN
Jwedish Am Line
Ruotsin Amerikan Linjaa edD^tavat:
p.K, Johnson & Co. Ltd.
Matkailutoimisto
. 697 BAY ST., TORONTO, ONT.
Puhelin EM. 6-9488
Ritari Agencies, Ltd.
Matkailutoimisto
7 CEDAR ST., SUDBXJRY, ONT.
PuheUn OS. 5-5685 v
VAPAUS TRAVEL AGENCY
100 ELM STREKT WEST SUDBURY, ONTARIO/
" -Kiev. —Täällä viime lauantaina '
alkaneissa ^ yleisurheilukilpailuissa,
f j O i td ^^-iSUOSI !;f tyyni'.* j^^läriinunysää,
juoksi ' Roomui-^^vVkiiitamitalimies
,Petn Bolotnikov'1 koöieän maailman^'
Ennätyksen l6;b0O metrillä^ Häilen;
ajakseeri merkittiin ^ 28.18,81 Neljä
tvuotta aikaisemmin;, saavutettuvKut,
sin ME oli 28.30,4. •
; Bolotnikov asettui heti alussa
johtoon säilyttäen, asemansa' koko
taipaleella.'- ' Hänen vauhtinsa oli
hämmästyttävän kova.' . '
'^.Ensimmäiset 1,000 m hän juoksi'
ajassa 2,43-611 2 sekuntia paremmin
kuin Kuts /aikanaan ennätysjuok-sussaan.'^
Matkan toisella puoliskql-la^
Bolotnikov paransi, väuhiiaan, ja
viimeistä .edellisellä ' kierroksella
hänj"voitti" Kiitsin peräU 10,5 se­kunnilla.
Viimeisen Merroksen han
juolcsi.kuin pikajuoksija. Ei yleisi­ltään.'
juoksija 'ole^pitänyt Icoskaan
10,000/m matkan viimeisellä' kier­roksella
sellaista vauhtia kuin Bo­lotnikov
nyt. Juoksun jälkeen hän
ei vaikuttanut kovinkaan, rasittu^
neelta ja näytti siltä, että hänellä
oli vielä vomiavaroja jäljellä..
Bolotnikovin valmentaja on ollut
aikoinaan^^myösKutsin valmentaja^
na.
Hyviä tuloksia
Kievissa^r vailtka
säde haittasi
Moskova. — Kievin yleisurheilu­kilpailut
jatkuivat viime sunnun-r
tama.v Joissakin lajeissa saavutettiin
hyviä tuloksia, vaikka lauantain
kaunis sää oli muuttunut sateiseksi.:
Malia Itkina epäonnistui 400 m
maailmanennätyskokessaan,:; jääden
aika 0,4 sekuntia alle ME:n Aika
oli 53,8.
Korkeushypyn.vo{tti;Rooman kul-tapoika
Shavlakadze tuloksella 2,12
Nuori Bo'shov liyppäsi 2 09. En-nätysmies,
Brumel:jai hänelle-vaa:
timattomaan tulokseen 2 06.
100 metriä voitti V Vinogradov
hyvällä ajalla 10,3. Eestin Sprenk
sai .kuulassa parhaimman tuloksen
17.57.
; K i l p a i l u t : jatkuvat vielä kolmena
päivänä'ja useita ennhtyskokeita
suontetaani .mutta rippuu onnistu­minen
paljon sääsuhteista.
Moskovan Torpedosta
N-liiton mestari
~ Moskova.-—^Moskovan autotyö-läisten
urheiluseura Torpedo var­misti
viime sunnuntaina itselleen
Neuvostoliiton jalkapallomestaruu­den.
Ratkaiseva ottelu käytiin Kiev­issä
sikäläistä Dynamoa vastaan.
Torpedo voitti ottelun 2—1. ^
Toinen ja kolmans tila ovat^vie-
\ä ratkaisematta.
Yalkeaikosken Haka
Suomen mestariksi
jaikapalloilussa
Helsinki. — Jalkapalloilun Suo­mensarjassa
voitti mestaruuden
Valkeakosken Haka. vaikka hävisi
VI imeisen : ottelunsa Kuopion pallo­seuralle
2—1. Se oli Hakan ensim-mäinen:
häviö syyskierroksella.
Hopealle pääsi Turun Palloseura
Vaikka sekin; hävisi viimeisen otte-;
lunsa Helsingin Pallopojille 4—2.
Pronssijoukkue KIF voitti vii­meksi
kohtaamansa Tampereen
Kisatoverit reippaasti 5-—1.
t v/.'Todellinen/sfd^ ta-kana'
^ vaan edessä. Kenraali, j de
iGauIIen^ jon onnistunut'viivyttää
'sen> tulon,/ mutta' Itykeneekö hän
estamian tsen?"
Itä-Saksan voimistelu edistynyt
valtavasti viime vuosien aikana
KOTI. JA ULKOMAISTEN
KIRJAILUAIN TEOKSIA
Ross Lockridge. Jr.: ' ^
«Klihkeä^lemmentarina^Amerikan>romanttiselta aikakaudelta;.
SADEPUUN MAA
477 SIVUA • HINTA SID., $3.75
0'SADEPlJDN MAA On värikö
kupolvesta, jonka sielussa kamppailevat suuret ihanteet ja vakevat||
intohimot — vastakkaiset voimat, jotka syöksyvät koko maan si­sällissotaan.
Romaanin" päähenkilö John Shawnessy on puritaani­sen-
lääkarjperheen vaikutteille altis poika, uneksija joka nuoruu-deiBsaahi
kaavailee: itselleen-s
sa ' kmerikkalaises.sa yhteiskunnassa. Retkeillessään kotiseutunsa;^:
läpii^virtaavsdlavsalamj^hkaisellä Uoella;Vjonkavvarsilta,;han^etsii, ta-runomaista
sadepuuta,-elämän puuta, hän ,tapaa Neli Gaithenn,
vaalean ja raikkaan kaunottaren. Nellin kilpailijattareksi tuliäe;;?
kuitenkin Susanna Drake, tumma ja arvoituksellinen tyttö, \ jonka
suonissa on kohtalokas pisara vierasta verta. Nuoren kiihkeän
rakkauden, sen voittojen ja tappioiden, mahtavana taustana ovat
sisälissotaan ajautuvan kansan Idivas elämänrytmi, voimakkaasti
^; 5 leimahtelevat intohimot jk vihdoin verinen sota, jonka pyörteissä
' ~' yksityisten ihmisten'kohtalot lopullisesti muotoutuvat.
mm Aleksis Kivi:
KOOTUT RUNOT
443 SIVUA HINTA SID. $2.75
5 • ALEKSIS KIVEN runot, joita on syystä sanottu lyyrilUsen sa-
^'i nataiteemme ihmeluomlksi, on tässä teoksessa koottu yhteen n i -i
teeseen. Runot, sekä tekijän eläessä ilmestyneet että jalkeenjaä-
S neet, on professori Lauri Viljanen järjestänyt siten, että ne anta-fl
-vat .lukijalle selkeän käsityksen'Kiven kehityksestä lyyrillisenä r u - ;
''f noUljana. Teoksen johdantona on professori Viljasen tutkimus
'^-AlelaiS'Kiveä runomaailmasta. ^ i V.Tarkiainen:' , , ,
-ALEKSIS KIVI
V SBIiSIVUA . l - , niJMiA aiu. 5.^.ay
f "K «JTEOS jota yleisesti pidetään klassillisena ^ a l l a ' a l a l l a a n . Ta-
1!^ Ima-monumentaalinen-elämäkerta avaa eteeifime tutkimuksen kirk-jsV'kaittsa
valossa runoUijakohtalon, josta on tullut koko kansaUem-me
symboli ja järkyttävä elämys.. Kauttaaltaan tarkistettu ja uu­distettu
5 paihos. 32 sivua kuvia, ^ < ' ^ , ..
ÄLEföSIS; KIVESTÄ
im$M$i AkTn MERENMAAHAN
f ' - « SUURIKOKOINEN,'^ 91'klrjailijaelämäkertaa käsittävä Jteos, Tri - ^
Ä^vVilho Suomi..kiiJoitti sen,ilmestyessä v. 1954: "On saatuslcokopn-F^-^
T D A T K A A O S O I T T E E L L A : . , .
P.O. BOX 69
I
„'M„„.. .
SUDBURYlbNTARlb
Helsinki. (KU) — TULn kova
voimistelijakolmikko;,; Suoniemi-
Mansikka—Rantakari kotiutui äs­ken
Itä-Saksaan suorittamaltaan
matkalta, jossa olivat osallistuneet
maineikkaan isaksalaisvoimistelijan,
Hitlerin kaudella surmansa saa­neen
Kurt Rödellin seitsemänsiin
muistokilpailuihin hänen nimelleen
omistetussa urheilupuistossa Grei-zissa.
Kalevi Suoniemi jolla oli
puolustettavanaan voitto • ja upea
knrtopalkinto edellisvuodelta rker-toi
seuraavaa:
— Matkustamisesta nyt ainakin
on saanut tarpqensa, totesi mestari,
silla nohi puolitoista kuukautta
olemme "asuneet" yhtämittaisesti
autossa, junassa tai laivassa ja kilo'
metrejä siinä on kertynyt pitkästi
toistakymmentä tuhatta
— Eikö näin pitkä harjoittelu^
tauko jo vaikuta kuntoon?
— Luonnollisesti oli terä jo poisr
sa ja hävisimme Saksan olympia-de
Gaulle atomi
pommeineen sai
niukan voiton
~"J»ariisf. — Samaan aikaan kun on
enrmstellii, että Yhdysvallat tulee
anta>ivaan :NATO0ilton jäsenmäil^
atomiaseitaan. Ranskan kansallisko­kousantoi::
tiistaina .kanntuksensa
'lakiehdotukselle, : minkä
RanskA kehittää itsenäisesti atomi­voimaansa.
Entinen pääministeri Paul Rey-naud
vastusti presidentti de Gaul­len
lakiesitystä sen: ontuvan-väitökr
sen perusteella, että NATO haluaa
Ranskalta: tavallisia asevoimia reikä
atomiaseilla varustettuja sotajouk­koja.
"Minä henkilökohtaisesti us­kon,
että Yhdysvallat tulee anta­maan
atomipommeja NATOlle", sa­noi
hän
.d
varataanseuraavan 5 vuoden'aikana
$2,400,000,000 armeijan "modernisoi­misen
hyväksi. Sen ohjelman mu­kaan
valmistelaan;50 ääntä nopeam-
:m1n kuj kevaa vr^pommittajakonetta;
jotka voivat kuljettaa atomipom-mej;
t..zsulicn asti kunnes saadaan
kehitetyksi vetypommeja ja ohjuk­sia
^ '
Va.tlely ratkesi de Gaullen'hy­väksi
äänestettäessä'Jean-Paul Da­vidin
"ehdotuksesta, että lakiehdo­tuksen
käsittely siirrettäisiin tuon-ncmaksi.
> Tämä lykkäysehdotus
hyljättiin äänin 264-215.
Tämä äänestys osoittaa de Gaul­len
vaikutusvallan heikkenemistä
kansalliskokouksessa. 'Samalla ker­taa
kuultiin että Ranskan ammatti­yhdistysliike
( jonka-jäsenmäärä on
22,000,000), Opiskelijain. kansalli­nen
unio, Opettajain, kansallinen
yhdistys. Kristillisten' opettajain
kansallinen f yhdistysi-jie^
ammattiyhdistysliitot ' järjestävät
yhteisillä voimilla' lokakuun 26, pnä
kansallisen toimintapäivän siinä toi-v'
0!>sn,' että, saataisiin nouvollulu-lauha
AigLiian kjus&a
edustajille: Sain: luovuttaa ^pokaa­lin
parikymmenvuotiaalle:Siegfried
Euirile, joka: oli paras: saksalainen
myös Roomassa ja kokosi nytkin
komean pistemäärän 57,35. Man­sikka
suoritti mainion hypyn ja
rekkiliikkeen, mutta hevosella tuli
pahanlamenr katko aivan lopussa ja
niin: myös putoaminen kärjestä.
Rantakarille kävi samoin hevosella
ja hypyssä. Rekillä "Hanski" sen­sijaan
herätti ansaittua huomiota^ ja
saikin'komeat pisteet 9,55. Muut
ulkomaiset; osanottajat jäivät ^sen-:
taan jälkeemme,; samoin DDRn tä­män
vuoden mestari Ervin' Koppe,
joka; epäonnistui myös hevosella.
Sain yhteispisteikseni 56,0, Mansik­ka
55,4 ja Rantakari 54,7, jotka oi-
:keuttivat neljänteen,: kuudenteen ja
kahdeksanteen tilaan.
— Mitä sanot DDRn voimistelus­ta
yleensä?
— Kyllä siellä on tehty ja teh­dään
^valtavasti V; työtä voimistelun
hyväksi. Kun ensi kerran kilpai­limme
heidän kanssaan vuonna
1955, pystyimme vielä antamaan
heille jotakin.":. Nyt asia rupeaa ole­maan
päinvastoin. Sen kansainvä­lisen
kilupailun lisäksi, johdh me
heidän :parhaimpiensa kanssa osal­listuimme,
heillä oli lisäksi kansal­linen
kilpailu, johon osallistui 27
voimistelijaa. Ei meillä ole näin
mahtavia joukkoja. Tason erin­omaista
nousua taas kuvastaa esi­merkiksi
se, että yhteistä Saksaa
edusti olympialaisten naisvoimiste­lussa
puhdas DDRn joukkue ja mie­hiinkin
he saivat neljä paikkaa
kuudesta. Uusia Rödellejä siis on
tulossa paljon. — N.
, Kun Ranskan neljäs tasavalta
toukokuussa /1958 Algeriassa;: kapi:^
naantnousseiden sotilaidenjja-ken­raali
Charles de Gaullen toimesta
haudattiin, niin mm. Kansan Uutis­ten
palstoilla, lyötiin hätärumpua
Ranskan luisuniisesta - fasismiin.
Näin ei kuitenkaan käynyt ja de
Gaullen^ kohdallevon:'jälkeenpäin^a'
setettu muutamia varauksia ja. ta­kaportteja.
[ Kuitenkaan rummun
lyönti ei ollut aiheetonta. Siitä an
taa kouriintuntuvan todistuksen
juuri f suomeksi i ilmestynyt ruotsa
laisenflehtimiehen Hans Granqvis­tin
ajankohtainen teos. (Hans
Granqvist: de ^Gaullen Ranska WS­OY,
1960).
Granqvist käy kirjassaan lyhyesti
lävitse Ranskassa ennen de Gaullen
valtaannousua'vallinneen'tilanteen
ja keskittyy sitten tarkastelemaan
varsinaisesti kahta tapahtumaa:
toukokuun 1958 vallankeikausta ja
J tämn)ikuussa: 1960 puhjennutta ka­pinaa.
Hän toteaa, että neljäs tasa­valta
oli poliittisesti heikko ja voi
maton. Valta oli kansalliskokouk
sen käsissä ja ^voimakkaan kommu­nistisen
puolueen'eliminoidessa: oi
keiston harvalukuiset "keskustalai­set"
ajelehtivat sinne: tänne-tehden
kauppoja: eniten tarjoavien -kanssa.
Ns.- käytäväpolitiikkavkukoisti par­haimmillaan.
Sosialistit olivat täs­sä
estoitta mukana, mistä m.m se­littyy
o G u y ! Mollefn lehmänkäännös
kun hän "sodanvastustajasta" yh
della iskulla, muuttui Algerian sota
politiikan ::aktiiviseksi kannattajak­si..:
Suunnanmuutos oli suurin,: jon
ka sodan : jälkeinen: Ranska tietää;
sanoo Granqvist.
^Näissä puitteissa oikeisto: (parem
minkin: fasismi) kävi ^ omia manöö
vereitään, jonka kenttänä oli ennen
kaikkea armeija. , -Indo-Kiinan :ja
Algerian t:sotia - kohtaan tunnetun
vastenmielisyyden poispyyhkäise
miseksi armeija:.harjoitti, (ja har:
joittaa) voimakasta aivopesua,; se
teki (ja tekee) asevelvollisten kes­kuudessa
avointa oikeistopropaganr
daa ("Ranska käy jo: kolmatta maa­ilmansotaa")
ja ihannoi johtajaval-taisiiutta.
Oppirakennelmaa voitai­siin
nimittää kansallissosialismiksi,
sanoo Granqvist ja tässä<^yhteydessä
on syytä muistaa; että: Hitlerin opit
kulkivat:juuri tämän nimikkeen^ al­la.
V Niinpä myös armeijan keskuudes­sa
tehtiin ahkerinta myyräntyötä
neljännen: tasavallan: .kukistamisek­si.
Sen pillin:mukaan:tanssi"Indo-:
kiinan sotaveteraanien < liittO:V jon­ka
johdossa oli kenraali Raoul SJH
lan sekä /;myöhemmin kapinaken-raali'
Lionel-Max :.Chassin. ja. jolla
oli 3.000 miehen vahvuinen "taiste­luryhmä".
Sen hengessä eli Ku-
: Klux: Klan-tyyppinen salaseura :"Ca-
^ouleV, josta. Granqvist sanoo^ että
siitä ci paljon^tiedetä, mutta jolla
on : ::mustekalamiasct£ 1^
kaikkialla::: Mainittakoon vain; että
1930-luvulla "Cagoule" johti kom­munistipuolueeseen
kohdistuvaa va­koilua.
Nämä ovat siis voimia, jotka tou­kokuussa
1958 aloittivat kapinaliik­keen.
Jonka tarkoituksena oli viedä
Ranska suorastaan fasistiseen dik­tatuuriin:
Asia oH suunniteltu val^
miiksi :yk$ityiskohtiaan :myöten, m.
m. 1960 pidätetty Pierre Lagaillar-de
oli tullut Pariisiin nimenomaan
.valloittäakseen,,konuDuni$U^^ puo­luetoimistot,
mutu; l-^^Graoqvistin
mukaan \—.'de- GauUeXastui / »asiin
jossakin määrin lasl^emaiTtomaBa te:
kijähä. Häneen turvautui^ifeskus:
ta, ja oikeistolaiset kaappaajaken-raalit
puolestaan uskoivat,,että fhe
saisivat^ hänestä välineen \ tulevia
toimenpiteitään ajatellen.' Vain
kommunistit ja joukko liberaaleja
porvareita (mm. Pierre Mendes-
France) vastustivat bSnti — muut
taas tukivat'erilaisten laskelmien
sanellessa-heidän-kantansa. Huo­mioida'kuitenkin
Jcannattaa, että de
Gaullen tultua valtaan "Cagoule"
päättiTatkaa toimintaansa.
Päästyään valtaan de Gaulle pu­keutui
nopeasti yksinvaltiaan viit­taani
Parlamentin merkityksen hän
parturoi V olemattomaksi, joten sii­nä
"suhteessa häneny puolueensa vU-NR:
n keinotekoisella' "vaalivoitol­lakaan"
ei ole mitään merkitystä.
-Granqvistin: mukaan de: Gaulle suo:
rastaan halveksii koko parlamentaa­rista
järjestelmää ja "hänen de­mokraattiset
ajatuksensa ovat vpi:
kemminkin itsepetosta". Paljon
hän ei myöskään: neuvottele esim.
hallituksensa kanssa, vaan tekeevit-se
tärkeimmät päätöksensä. Hänen
ympärillään oleva "esikunta" (hal­litus
ja erilaiset neuvostot) ovat
merkityksellisiä lähinnä: siksi^ että
ne voivat seuloa^ kenet presidentin
luokse päästetään, kenet ei. "Valis­tunut
despotismi:vallitsee Ranskas­sa.
— Viidettä tasavaltaa ei enää
ole olemassa ^muuta: kuin nimenä";
sanoo Granqvist.
Näytelmän kulisseina oli kaksi
vastapoolia; kommunistinen puolue
ja armeija, Granqvistin mukaan:i-i<
"Tähän ^ saakka on armeija ol­lut
aktiivisin, kun taas' kommu­nistit
ovat varovaisesti pysytel­leet
puolustuskannalla ja hitaas­ti
mutta varmasti lujittaneet ase­maansa.
He ovat jo voittaneet
takaisin pääosan syksyllä 1958
menettämistään kannattajista.
Poolten-.välissä ovat Ranskan kan­san
syvät rivit, jotka ovat etu;i_
päässä passiivisia. Ei-kommunis-tinen
vasemmisto, miltei kaikki
ammattiliittoihin kuuluvat työ-
^ Iäiset ja osa niisti; Jotka ovat tra-r
ditiota noudattaen antiUerikaale-ja,
liukuvat yhteistoimintaan
- kommunistien .kanssa, /mikäli: to- :
r dellinen: voimainmittely:: syntyy.*'::
Tällainen siis oli tilanne, joka
purkautuiv viime tammikuun oikeis-tokapinaan.::
Sen: :lähtökohtana oli:
Algerian: sota, joka pelkästään 1959
nieli 5,5 miljardia frangia eli 8%
koko vuosibudjetisla; Oikeisto'ajoi
j(^donmukaisesti Icantaansä, että
Algeria on "osa Ranskaa" ja että
minkäänlaiset rauhanneuvottelut F-LN:
n: (vapautusliikkeen) k»issa: ei­vät
saa tulla kysymykseen. Kun
sitten de Gaulle syyskuun 16 pnä
esitti ns: Constantinesuunnitelman-sa,
niin kaikessa puolinaisuudes-saankin
(armeijan valvoma "kan­sanäänestys"
ja neljän vuoden "koe­aika"
Algeriassa) se sai äärinunäi-scn
oikeiston kuohuksiin.
. Tehostunut salailittoilu, alkoi - jal­leen
ja: tähtäimeen: otettiin • "yhteis-
(hyvähallituksen^^::-: muodostaminen
Pariisiin. Entisiä ja uusia fasisti*
johtajia pursui esiin j a .kaikki.tui
jottivat armeijaan: "de Gaulle us­koi:
armeijan tottelevan. häntä,: arr
meija taas uskoi päinvastaista, ja
aktivistit puolestaan luottivat ar­meijan
tukeen", sanoo Granqvist.
Kriisi purkautui tammikuussa ja
Jatkuu 4:llä sivulla
Oiitanoh ^
teryeysasioita
im
pm
Hon. Matthew. B.' Dymond
terveysministeri -
rMSj¥lS;s#:;;
iPili
Tuhannet kajfttävat P9ika|t|siä
henkisen sairauKsien klinrkoita
.•f
1
I II m
: ; ; 8"
Eivät kaikki henkisiä - sairauksia
potevat tarvitse Ontario Hospitalin
hoitoa. :vNykyisen; tekniikan ^ aikana
yhä useimpia ja useimpia ihmisiä
voidaan hoitaa sairaalan ulkopuo­lella:
paikallisen: henkisten sairauk­sien
hoitopalvelun avulla.
Esimerkiksi viime vuonna 21,000
potilasta hoidettiin useiden ulko­puolella
olevien -henkisten sairauk­sien
palveluryhmien : toimesta; jot­ka
•raportoivat Terveydenhoito De-partmentinj
henkisten; sairauksien
jaostolle. Nämä olivat niitä ihmi­siä,
jotka kärsivät jostakin henki­sestä
sairaudesta, mutta eivät ol­leet
niin pahoin sairaita, että sai­raalahoito
olisi ollut välttämätön. ^
Tutkimukset ovat osoittaneet etr
tei se: ole ainoastaan-mahdollista,
mutta monissa tapauksissa paljon
tuloksellisempaa, jos diagnosit ja
hoito voidaan suorittaa ::ulkopuolel-r
la, sairaan tarvitsematta tulla sai­raalaan:
:Muutamat tietenkin vaati-:
vat pääsyä sairaalaan jossakin sai­rautensa
vaiheessa, mikä on käsi­tettävää,
mutta inykyinen menetel­mä
edellyttääv :että niin kauan :kuin
suinkin mahdollista hoidetaan poti­lasta
hänen ; omassa yhdyskunnas­saan,
häiritsemättä ollenkaan - hä­nen
normaalista elämänkulkuaau;
; Katsokaamme mitä:tilastot:kerto­vat.
Toronton naisitla
laatikkopäivälliset
Toronto. — "Toimen naiset" ovat
jatkuvasti olleet toiminnassa kaiken
syksyä. Viimeksi .-pidetyssä kokouk­sessa
;keskusteltiin, laatikkopäivälli-senjärjestelystä
ja ne,;pidetään:Don
haalilla marraskuun 13 pnä alkaen
kello 12.30 päivällä: Lahjoituksia ot­taa
vastaan kaikki -"Toimen naiset",
erikoisesti Olga Salo.
•Toivomme taaskin i runsasta; ylei­sömäärää;
samoin lahjoituksia; Ko­koonnutaan:
suurena joukkona,^.viet-:
tämään rattoisaa iltapäivää: Syönnin
jälestä pelataan seurapelejä.
Kiitos kaunis Olgalle kaikesta
vieraanvaraisuudesta: viime: kokoukr
sessa. Seuraava kokous pidetään
Don -'haalilla lokakuun 26 päiviä
kello 8 ip. Toivomme suurta osan­ottoa
koska silloin keskustellaan
tulevista tehtävistä.
Syysterveisin. — A . L .
Tiesittekö että...
— Eläimiä on kaikkiaan n. mil­joona
lajia, joista hyönteisiä 750,-
000,*lintuja: 28,000,: kaloja 20,000 ja
imettäväisiä 13,000 lajia.
Ontariossa' on > 21 tätä .palvelusta ' ,
suorittavaa paikallista klinikkaa.
Samoin on kolme Ontarion sairaa­laa.
Edelleen on olenaassa kahdek- " -
san liikkuvaa klinikkaa, jotka sään­nöllisesti
vierailevat eri puolilla
maakuntaa. Nykyään,on toiminnas­sa
kolmen päivän keskuksia, joissa _ ,
potilaat voivat käydä päivisin ot-' ,
tamassa hoitoa ja palata yöksi ko­tiinsa.
Tämä on käytännöllisesti
katsoen uusi palvelumuoto ja'^se on
ikäänkuin yhdistävä väliaste mie '
lentilasairaaloiden ja ulkopuolisen
palvelun välillä.
\ Näiden lisäksi on olemassa kuusi
neuvoja^ antavaa^ psychiatria, jotka'
johtavat yhdyskuntien henkisten
sairauksien hoitopalvelusta suu- ,r
remmissä keskuksissa. ^, ,
Klinikat käsittelevät henkilöitä -
joita ovat lähettäneet perhelääkä-\ .
rit, oikeuslaitokset tai koulut. Ne ; ^
suorittavat aikaisen tutkimuksen ja
antavat tehokasta hoitoa henkisiä "'""^
häiriöitä vastaan, aiheuttaen mah-dollisimman
väliän sekaannusta po- A.--
tilaan' elämään. ,„,^,
Tämä on uusi menettely niiden
probleemien käsittelyssä, jotka täs;.
sä maakunnassa ovat henkisten: sai-;
rauksien hoidon alalla ja se tulee^
kehittymään hyvin tärkeäksi. "" ' "
Halutessanne lisätietoja henkis-»'-'
ten sairauksien hoidon suhteen tei-.,. . t
dän yhdyskunnassanne, olkaa hyyä-ja
kirjoittakaa .osoitteella:.-Divisioni..../
of Health Information, Ontario De-,^
partment of Health, .Queen's Park,:
Toronto.
I
1 Jf
!,:!3:
Y K ja aseistariisuntasuunnitelma
NL:n julkilausumaehdotus asiasta
Neuvostoliitto on esittänyt Y Kn
yleiskokoukselle julkilausumaehdo^
tuksenaseistariisuntaqngelmasta Jo­ta
nyt' ryhdytään käsittelemään
YKn alivaliokunnassa. Julkilausu­maehdotuksen
esitti pääministeri
:Hrushtshev>juuri ennen:::lähtöään
YKsta\--Koska ehdotus sisältää.,tii^
vistetyn#yhteenvedon Neuvostolii­ton
kannanotosta aseistariisuntaky4-ja suosittelee tällaista aseistariisun-symyksessä
j a sen esityksistä YKlle
nykyisessä tilanteessa, julkaisemnie
ehdotuksen seuraavassa kokonaisuu-'
dessaan: , I . f
Yleiskokous tunnustaa, että tilan­teessa,
-jolloin' on käytettävissä
suunnattoman tuhovoinnaisia: ja; toif
imintasäteeltään rajattomia nykyai­kaisia
aseita,., muodostaa kilpavarus­telu
suunnattoman vaaran kaikkien
maiden kansoille: ' >'
— toteaa, että ydinsodan' uhates­sa
on yleistä ja rtäydellistä aseista-;
riisuntaa koskeva kysymys tämän
heljken > täb-l^eih,. vitkastelematta
iratkaistava 4 kysymys: |
vahvistaa YKn yleiskokouksen
14.^ istunnossa' marraskuun -20' pnä
1959 .hyväksymänsä' yleistä ja täy|
dcllistä jiseiätariisuntaa/ koskevan
päätöksen; ^ .. '« '
nittua päätöslauselmaa ei ole toteu­tettu
eikä vielä tähän mennessä ole
ryhdytty tarvittaviin toimenpitei­siin
sen toteuttamiseksi;
— kehoittaa hallituksia uudel­leen
ponnistamaan kaikki voiman­sa,
jotta päästäisiin yleistä ja täy­dellistä-
aseistariisuntaa :! koskevassa
ongelmassa rakentavaan ratkaisuun,'
ta as koskevan sopimuksen -laatimis­ta
ja solmimista --mitä pikimmin
seuraavia>;^periaatteitau noudattaen: y
1.^ Yleisen-ja täydellisen aseistarii­sunnan
tulee sisältää kaikkien ar­meijoiden
hävittämisen, kailikien
aseiden tuhoamisen, sotateollisuu­den'lopettamisen;
vkaikkien; vieraili
la alueilla sijaitsevien sotilastuki­kohtien,
purkamisen, ydinaseiden^'
kemiallisten;>;bakteriologisten:ja:J!ra-kettiaseiden'
tuhoamisen,' kaikkien
näiden aseiden tuotannon Jopetta-mlsen
ja niitä käsittävjen varastO;^
jen sekä näiden aseiden kohteisiin
toimittavien välineiden ^ »hävittämi­sen,
valtioiden! sotilaallisten asioi­den
organisoimiseen tarkoitettujen
elinten ja laitosten lakkauttamisen,;
sotilaskoulutuksen kieltämisen, ja
sotilaan isten^ määräraliöjcn'inyuntU-
2. Yleisen ja täydellisen aseista­riisunnan:
toteuttaminen suoritetaan
johdonmukaisesti ;asteettain'ja:^'so
pimuksen edellyttämän ajan ku­luessa;
s
3. Aseistariisuntatoimenpiteet
ydinaseiden: ja inormaaliaseistuksen
kohdalla tasapainotetaan' siten;; että
yksikään valtio tai valtioryhmä ei
voi «saada 'sotilaallistaylivoimaa -ja
että- jokaisen turvallisuus varmis­tetaan
samalla'tavoin;
4. Yleistä ja täydellistä aseista­riisuntaa
koskevan ohjelman edel­lyttämät
toimenpiteet suoritetaan
alusta;:loppuun kansainvälisessä yal
vonnassa, jonka Jaajuuden tulee
vastata kussakin vaiheessa suoritet­tavien
aseistariisuntatoimenpiteiden
laajuutta ja luonnetta. Aseistarii
suntaa koskevan valvonnan toteut­tamiseksi
muodostetaan Yhdistynei­den
Kansakuntien' järjestön puit­teissa
äkansainvälinen«vaIvontaelin;
johon kaikki'valtiot .osallistuvat
Yleisen ja täydellisen i aseistarii-sunnänT'
luomissa' -"olosuhteissä "on
YKn ' sääntöjen edellyttämällä ta­valla
ryhdyttävä toimenpiteisiin
kansainvälisen-irauham ja turvalli-suuden
ylläpitämiseksi,''mihin' kuu­luu
myös •^valtjöMen^Sopim
lisuus^ luovuttaa tarpeen Vaatiessa
neuvoston käyttöön^: valtiolle jäävis­tä
poliisivoimistajvjoidgntehtäVänä
on sisäisen järjestyksen ylläpitämi­nen
ja:.kansalaisten-^henkilökohtai-sen
turvallisuuden suojeleminen:::
Jotta voitaisiin saada varmuus
kansainvälisten::poliisivoimien::käy­töstä
oikealla tavalla ja estettäisiin
mahdollisuus - niiden :;: käyttämiseen
jonkin erillisen valtion tai valtio­ryhmän
eduksi, katsotaan starpeelli-seksi
muuttaa JYKn sihteeristön ja
turvallisuusneuvoston rakennetta
niin, että näissä elimissä-olisivat
tasavertaisin perustein .edustettuina
kaikki kolme valtioryhniää: sosia­listiset
maat, länsivaltojen sotilas-liittoiliin
kuuluvat maat"ja puo­lueettomat
maat.
Yleiskokous lähettää aseistarii-suntakomission
käsiteltäväksi Neu­vostoliiton
hallituksen» ehdotukset
'^Yleistä ja täydellistä aseistarii-'
suntaa koskevan . sopimuksen „ pää­kohdat"
sekä muut tästä asiasta!
tehdyt ehdotukset yleistä'ja täydel-^
iistä aseistariisUiitaa koskevan sopir
muksen suunnittelua varten. Sopi-mulcsen-
tulee sisältää myös. määri­telmä
kansainvälisestä valvonta-ja'
tarkastusjärjestelmästä, jolla turva-taan
sopimuksenTlinkimätön toteut-;
SUOMEN
viikko- ja kuukausi­julkaisuja
SAATAVANA '
KIRJAKAUPASTAMME» •
£.'::::'^irSW'|:s
"Lukemista'
kaikille"
(kolco perheen julkaisu) ^ >
Saatavana numerot 36, 38 ja 39
Irtonumeron HINTA-: 25c ynnä
postikulut 10c, kolmesta: numerosi
ta postin kautta lähetettynä.
"Viikonloppu"
Saatavana.numerot:38 ja;39. Irto­numeron
HINTA 25c ynnä 5c pos­tikuluja
kahdesta numerosta pos­tin
kautta lähetettynä.
Vauhdikasta ja jännittävää
; phistystä. antaas jannityslukemisto:
"Seikkailu-
; kertomulisia"
lukijoilleen joka ^viilcko! Saatava-
•na numero 38."^;Irtonumeron .HIN­TA
25c ynnä 5c postikuluja kah­desta
numerosta. -
" S E U R A "
Koko -perheen lehti
No. 39 nyt saatavana
Irtonumeron HINTA 35c
Postitse lähetettynä 40c ,
"KotiUesi'!
No. 19 -— liokakuu 1
' Irtonumeron-HINTA 35c •'
Postitse lähetettynä 40c
" E E V A "
- Nykyaikaisen'naisen lehti
'Irtonumeron HINTA 50c. Postin
kautta lähetettynä 55c.
Seuratkaa .^ilmoitustamme, sillä'
joka viikko saapuu uusia irtonu-<
meroita:äyUämalnituistai^^^yiikkojul>^
kaisuista. ^ Lähettäkää' hrtonumero-'
tilauksenne?-osoitteella: •. i; -
100, Elm, Sl.iWe8t. .Sudbury
:-@
i
l i
Jäi
Mil
i i m
I
mmm