Vapaus, April 5, 1960

              p
m l i -
VAPAUS
(UBEBT!?)' -P Independent; Labor
Organ'Yof..Pliinl6hr,Canadians. Es-tablished
tNov. '6/ 1917r''Authorized'
,,as'8econd telasi mall^^by the ,Post
,Onioe Depprtmen^, -Ottawa. Pub-
Ilahed' thrire .weekly: Tuesdays,
Ihursdays and Saturdays by Vapaus.
PubUfihlng Company Ltd., at 100-102
E3m St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Kditorlal Office'OS. 4-4265. Manager
E. Suksi: Editor W.- Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
-•i —
Advertising rates .upon appllcatlon.'
jYanslatlon free of charge.
TmAUSHINNAT: -
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
' , ' ^ 3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80-
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. S.25
Askel oikeaan, suuntaan
' Puolustusministeri Pearkesin alahuoneen ^ istunnolle an­tama
^lausunto, etta yhdysvaltalaisten tulennielijäkenraalien
' valmistamaa sotakiihpitusta', ^'NORAD Briefing"-iiäköradio-
• filmiä'ei saa enempää Canadassa esittää, on lämpimästi ter-
~ r vehdittävä joskin pieni askel oikeaan suuntaan. .
KutenT tiedetään, Canadan, virallisen ulkopolitiikan ta­voitteena
on, kuten ulkoministeri Green selittää, kansainvä­lisen
jännitystilan lieventäminen, ydinaseiden kokeiden "kiel­täminen,
ydinaseiden pannaan julistaminen ja aseistariisu-missopimuksen
allekirjoittaminen kansainvälisen rauhan va­kiinnuttamisen
hyväksi.
Mutta po. Yhdysvaltain ilmavoimien valmistamassa pro­pagandafilmissä,
mikä on "annettu" Canadan ilmavoimien
käytettäväksi, ja esitettiinkin muutamia päiviä sitten Barrien
tv-asemalta, propagoidaan sellaista ajatusta, että Canadan ul-
, kökopolitiikan yleissuunta on kokonaan väärä ja tuomittava,
• sillä Neuvostoliitto aikoo muka tuudittaa Yhdysvallat ja Ca­nadan
virheelliseen rauhanuskoon, ja sitten valloittaa koko
maailman.
. ' Tällainen sotahengen kiihoitus' USAn sotatarvetehtaili-
~ jäin hyväksi on lievimmin sanoen suurta tahdittomuutta, ja
siksi on lämpimästi tervehdittävä sitä kun hallitus on kiel­tänyt
ko.^ filmin esittämisen Canadassa.
Mutta entäs muut amerikkalaiset sotakiihoitusfilmit?
Tiedämme luonnollisesti,'että mitään muuta osaa Canadasta
ei ole alistettu niin julkean amerikkalaisen sotakiilioituksen
.kohteeksi, mikä on tullut Sudburyn osaksi, mutta kokonaan
tuntematonta se törkyohjelma ei muuallakaan ole.
" Meille täällä Sudburyssa esitetään viikottain "Big Pic-
' • ture"- nimistä amerikkalaista sotakiihoituskuvaa, minkä si­sältö
on yhtä ruokotonta rienaamista kuin yllämainittu ilma­voimienkin
törkyfilmi. Meille esitetään viikottain ja toisi-
—- naan monta kertaa viikossa "uskonnon" varjolla "Blue Ar-
^-.-io^" nimistä törkyä, missä oikein pyhimyksiin ja itse juma­laankin
ja kaikenlaisiin henkisiin porttoihin vedoten yrite­tään
"todistaa", että me olemme juuri joutumaisillamme Ve-
; näjän bolshevikkien hyökkäyksen kohteeksi? Meille esitetään
jatkuvasti sotakuvia, joiden ainoana "taiteellisena arvona" ja
i ••.•tavoitteena on- sotainnostuksen ja sota
; taminen.
Toivottavasti kansanedustajat kiinnittävät hallituksen
huomiota tähänkin törkyohjelmistoon, jos ei tavallisesti val­pas
hallitus sitä muuten huomaa. "
Säksiäri militarismin vaara
: , "Kun ympäri käydään", niin yhteen tullaan" voitaisiin
sanoa Länsi-Saksan, militarismin aiheuttamasta uudesta vaa-rasta.
Kuten tiedetään, Länsi-Saksan militarismin uudelleen -
aseistaminen on suoritettu Yhdysvaltain ja toisten kapitalisti­maiden
suostumuksella, avulla ja vaatimuksestakin. MyÖs
, muistetaan miten rauhanpuolustajat — ja sellaiset työväen­lehdet
kuin esimerkiksi Vapaus — varoittavat tavallaan pie-
•nena piipityksenä siitä, että hyvä ei seuraa Länsi-Saksan'
revanshihenkisen militarsmin uudelleen aseistamisesta. Mut­ta
;kylmän sodan sankarit, joiden tavoitteena on historian
lehtien taaksepäin kääntäminen, eli "sosialismin takaisin"
"' kääriminen"; kuten edesmennyt amerikkalainen valtiosihtee­ri
John Foster Dulles tapasi asia selittää, antoivat meille ruu-sunkauniita
kuvauksia siitä, että Saksan militarisflmi on kuol­lut,
että Länsi-Saksasta on tullut rauhantahtoinen ja läpeensä
demokraattinen valtio.
Mutta unhoitettuja ovat nyt nämä tarinat! Kenellä ta­hansa
oli asiasta epävarmuutta vuoden vaihteessa, hän sai
pöyristyttävää havainto-opetusta siitä juutalaisvastaisesta
tÖrkeilystä, mikä saksalaisten natsien johdolla järjestettiin
joulun tienoissa Länsi-Saksassa ja eräissä muissakin kapita­listimaissa.
Kukaan ei enää epäile, etteikö länsimaiden toimesta ole
"kasvatettu käärmettä povessa", Adenauerin Saksaa uudel­leen
aseistettaessa. Länsi-Saksan militaristit tuntevat voimis-,
tuneensa jo niin paljon ,että ne esittävät uusia vaatimuksia,
"elintilasta". Onpa menty jo niinkin pitkälle, että Länsi-
Saksan vanha kansleri, Adenauer, väittää julkisesti; että Sak­sa
on sittenkin "jumalan valitsema" herrasrotukansa!
' Ja mitä pittemmälle 'kuluu aika, sitä ilmeisemmäksi tu­lee,
että tämän ns. "demokraattisen" Länsi-Saksan hallituk­sen
ja talouselämän avainasemissa on entisiä""Hitlerin nat-
\ seja, jotka ovat perusolemukseltaan yhtä sotaisia ja valloi-tushaluisia
kuin ennenkin. Erään torontolaisen päivälehden
kirjeenvaihtaja, Jeannine Locke, tiedoitti viime viikolla Bon­nista
,että Länsi-Saksan uusi armeija, jonka piti oleman de­mokraattisen
armeijan malliesimerkin, ^ onkin "preussilais-ylpeyden"
läpitunkema uudessa voimantunnossaan, ja että
sodanaikaiset sotatarvetehtailijat ovat jälleen_kUolemankau-"
* gassaan ja menestyvät siinä erittäin hyvin!
Vanhan kanslerin hallituksessa on entisiä Hitlerin luo­tettuja
miehiä, jotka vaativat jälleen natsien malliin "lisää
elintilaa" sudeettialueelta. Espanjasta ja tietysti lähimmistä
, naapurimaistakin — vaikka niistä naapurimaiden aiäijoista ei
velä puhutakaan julkisesti. , < •
Erikoisen' hälyttävä oli kansleria Adenauerin lausunto
Pvoomassä ,että Länsi-Saksa on hänen mielestään saanut "Ju-
,malalta erikoistehtävän Euroopan pelastamiseksi"? Tämä sel­laisenaan
todistaa sen, että Länsi-Saksan hallitus on jo omak-
I sunut virallisestikin Hitlerin herrasrotuteorian, minkä mu­kaan
saksalaiset ovat Jumalan armosta "parempirotuisia",
siis hallitsevia ihmisiä, ja toiset kansat "huonompirot,uisia",
- e l i hallittavia ihmisiä! " ' -
Kuten tiedetään, juuri näiden tunnustusten varassa val­mistautui'
Hitler rikoskumppaneineen toiseen maailmanso-
'' taan. Ikävin ja huolestuttavin puoli asiassa on se, että toisin
'^'kuin jotkut pikkumaat, Länsi-Saksa on taloudelisesti ja soti­laallisesti
siksi voimakas tekijä, että se voi vielä aloittaa koi-
Sulo Merisalo,' Sault^ Ste. Marie
Ont., täyttää torstaina, huhtikuun 7
pnä 60 vuotta.
E m i l h a l l i n , Toronto, Ont. täyt­t
ä ä sunnuntaina, :huhtikuun''10 ;pnä
-60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
SUOMI]«[ATKA ON ARVOTTU-Kuluneena
talvena jaetliin Cana­dian
Finnish Movies'n toimesta kai­k
i l l e elokuvissakävijöille ^ohjelma­lehtisiä,
joissa olleiden numeroiden
perusteella: arvottiin viimainen'lai­valippu
RLXitsin-Amerikan. Linjan
"Gripsholmilla" New Yorkista Hel­sinkiin
huhtikuun 28. p: sekä sa­moin
paluumatka, saman yhtiön lai-valla.
v Arvonta suoritettiin Nipigo-nin
Elk's Haalilla salintäyteisenvy-leisön
seuratessa toimitusta j a ylei
sön joukosta valittujen henkilöiden
vetäessä voittonumerot syntyi; niis­tä
luku 14321, jonka haltijan on-kii-reesti:
ryhdyttävä valmistautumaan
matkaan. Tällä numerolla varustet­tu
vohjelma on ; t i e t t ä v ä n i annettu
viime tammikuun 21. p. Ilastings
Auditoriumissa, A^ancouver/ B; G,:
elokuvan "EI K O S K A A N IIUOMIS
P A I V A A " pääsylipun ostajalle}
Kaikkia pyydetään kiireostilaikas-tamaan
numeronsa ja kenellä on tä
mä •14321;:kirjoittamaan siihen sen
henkilön nimen: j a osoitteeni kuika
lUlco matkalle lähtemään ja lähet­tämään
: sen kirjatussa kirjeessä
(Registcred.Mail) osoitteella: Gana-;
d i a n F i n n i s h Movies; 366 Roehamp-ton
Ave Toronto Ont
tiiltaVi tölii^^^
. . . . . . . . . J , f - ' , _ ' .<T.>%. . , -.K.,. 1 raJ T . ^ . " , 7 ^ , - . .,
Neuvostoliitossa herätti suurta ute- jaamattu sitä myöhemmin. Nyt ^ r -
Xeuvostoliittolainen
vehnä parasta
Euroopan markkinoilla
: Washington.— Eräs .yhdysvalta­lainen
vehnäntuntija: joka vieraili
VI1 deu. vi ik on, aj an Län si-E u roopas-sa
sanoi sieltä palattuaan, että';Neu-vostoliitto
myy siellä myydystä veh­nästä
parasta.
Siitä johtuu, että Yhdysvallat
menettää markkinoita, joihin: muus-:
sa:tapauksessa .olisi ..voitu myydä
jossain määrin yhdysvaltalaista veh­nää.
• ^Kansasin ;v^^
W:i :W.- G
miehille, että muut ;vehnärivienti-maat,'
kuten'Canada ja - Australia,
menestyvät siellä paremmin veh­nänsä:
markkinoimisessa kuin Y h ­dysvallat.
Garber sanoi, että yhdysvaltalai­nen
vehnä ei ole niin puhdasta ja
e t t ä siinä on enemmän rikkoontua
neita ja kuivettuneita jyviä kuin
muiden maiden vehnässä.
naisuutta kun-Isvestiassa Julkaistiin
uutinen: Mikojanin; käynnistä: kuului
san amerikkalaisen; kirjailijan :Ernest
Hemingwayn luona Kuuban ^matkal­laan."
Monet, lukijat ovat ilmaisseet
halunsa is kuulla enemmän Heming­waysta
.ja siitä syystä :lehden kir jeen-vaiiitajaM-
Miklinachev vieraili He-mlhgwayn
luona San Francisco de
PaolossaMähellä iHavanaa. Oheellise-'
na: julkaisemme 'edellämainitun kir­joittajan
haastattelun. —
• 1* •
Oli kuuma .helmikuun aamu kun
vierailimnie...Hemingwayn luona.
"Minua on vaikea haastatella", sa­noi
Hemingway - hymyillen lausues­saan
/meidät tervetulleiksi.: "En ole
puhelias."
Hänen herttaisuutensa on niin val­tava,,
ettette usko.^olevanne ..suuren
ja maailmankuulun kirjailijan edes­sä:
Tuntuu ikäänkuin olisitte hänen
tuttavansa monien vuosien: takaa. :
"Me olemme eläneet täällä kauah'^,'
sanoi Hemingway espanjaksi, joka
oli melkein vapaa englanninkielen
murteesta, ''senjalkeenkim hävisim­me
Espanjan vtasavallan: puolesta
käydyn sodan. Koko perheemme eli
taalla kunnes poikani 'menivät eri
mailiin. Yksi on laskuvarjojoidckojen
kapteeni. : toinen : on. •• metsästämässä
suurriistaa Afrikassa j a kolmas tut­kii
: lääketiedettä Euroopassa. Nyt
meita on vain kaksi,:vaimoni ja mi­nä
Mary palaa pian kotiin."
.Hemingway näytti meille huoneita.
Kun: menimme erääseen pieneen
nurkkahuoneeseen Hemingway, osoit­ti
korkealle seinaan .kiinnitettyä ka­peata
pöyiaa,-ja sanoi; :"Tässä minä
teen, tyota." Toisella pöydällä oli puh­taita
papereita j a - teroitettuja kyniä.
Huomatessaan meidän hammastyk-semme
: kirjailija lisäsi: "Olen aina
tehnyt tyotaseisaaltani ja paljain iJi-lom.
Kirjoitan ama: kynällä ja' kun
työskentelenVen voi irUiutua tyosta-
.ni; Siita syystä näette suuren varas­ton.
kynia tässä. Totta pyhuakseni
olen- tosityolainen,' raataja.. Jokainen
työläinen;: - kuten tiedätte, : valitsee
,parhaimman työtavan. . I s t u a l l a an
työskenteleminen on samaa kuin olla
itsensä orja. ;Paljon.parempi on kir­joittaa
saisaallaan. Silloin voi henr
gittaa vapaammin eikamikaan pai­na
rintaa;. Ajatukset" lentävät no­peammin
j a on helpompi kirjoittaa:
Kun iJiminen seisoo, niin hänen a i ­vonsa
toimivat paremmin."
: Hemingway hymyili j a jatkoi; "Tä-män:
Iisaksi on puohttain merimies,
tottunut seisomaan j a ajattelemaan
ruorissa. Siksf kirjoitan paremmin
seLsaallani.- Suljen itseni tänne kello
6.30;sta aamulla kello l;teen,päivällä:
Teen hyvin, hyvin kovasti työtä.
Tassa huoneessa kirjoitin • kirjani
'Vanhus ja. meri': On ehkä kiintoisaa
tietaa.etta t ä m a o l i ainoa teos, jon­ka
olen kirjoittanut yhtämittaa kor-joitan
jatkoa "Kuolema iltapäivällä'-
teokseeni ja useita kertomuksia ja
• minulla i on .melkein=valmiina .'novelli:
Tosiasiassa 'minulla on kolme' muuta,
joista lukijat eivät tiedä mitään ja
ne makaavat pankin kassaholvissa."
Haluan: testamentata;:;ne perheelleni
kaiken varalta. Ylipäänsä puhuen
rminusta timtuu, että te tiedätte mi­nun
kirjoittavan nopeasti. Panen kä­sikirjoitukseni'
pois Vkäsistäni .puolek­si'vuodeksi:
ennenkuin palaan::nllden
panin. T ä n S antaa minun havaita
mitä en^ole^aikaisemmin.huomannut.-
Käsitän-heti, m i t ä . luki j a ei mahdol­lisesti
huomaa."
Tämän jälkeen kirjailija kuljetti
meidät talon .toisiin huoneisiin; Saa
pian hyvän: käsityksen Hemingways-i'
ta, vaeltajasta: ja suurriistan metsäs­täjästä:
.Seinillä on monia muisto­merkkejä
^—Vleopardln; tiikerin ja af-;
rikkalaisen villihärän täytetyt paat;
'.'Mary ampui tuon leijonan Afrikas-:
sa", sanoi isäntämme viitaten • leijo-nan
taljaan.: "Me• yritimme: tappaa
•vaarallisia elaimla, vaanivia petoja",
sanoi hän.
Tämän Jälkeen kirjailija vei mei­dät
suureen huoneeseen, jossa h än
pitaa kirjastoaan.
Kerroimme hänelle, että hänen
kirJansa^ ovat pidettyjä Neuvostolii­tossa
J a etta .monia painoksia:niistä
on otettu venajän-i: ukrainan-, geor-gian-,
liettuan ja monilla muilla
Neuvostoliiton kanijojen kielillä; joi­den
yhteinen painosmäärä on li200,-^
000 ' ' '
; ."Olen: iloinen, että kirjoillani" on
menestystä maassanne"; vastasi He-
:mingway.. ''Mmulla on suuri kunnioi­tus/'
kaantajaa ja'kriitikkoa Kashklr
nia kohtaan. Pidän häntä hyvana ys­tävänäni
vaikka en ole koskaan ta­vannut
hanta."
Huomasimme useita Dostojevskin
kirjoja, cnglanninkielisma käännöksi­nä.
Näyttäen halukkaalta vastaa­maan
kysymykseen kirjailija sanoi:
. " P i d ä n erittäin. paljon .venäläisestä
kirjallisuudesta. Sen' - vaikutuksesta:
otin kirjaUisen tyylini, erikoLsesti
Pushkinin, Lermontovm; .Tolstoin ja:
Dostojevskin vaikutuksesta."
Han Iisasi hymyillen:
''Tietysti Gogolin 'Taras Bulba!:
Teidän .nykykirjailijoista pidän Sho-lohovista.
Ehrenburg on vanha ystä­väni;"
johon tutustuin Espanjan kanr
salaissodan aikana. Olen kirjeenvaih­dossa
Sunonovin kanssa ja .haluaisin
tavata hänet, mutta han ei ole pääs­syt
tulemaan tänne."
•Menimme vihertävän puiston; ym­päröimällä
verannalle/i Liekehtivä
Kuubanaurinko oli hiljalleen laskeu­tumassa
taivaanrannan taa. Se heitti
vuolaasti viimeLsia::kuumia sateitaan
kyliin, pelloille; vihreille mäkimaille
ja korkeaan palmupuuhun. Näytti
kum .aurinko olisin halunnut antaa
ennen; mailleen menoaan: lampoa: ja
Jää sulaa USAn unioliikkeessäkiii
Räjän eteläpuolella ilmestyvä
veljestemmei Työmies-Eteenpäin
k i r j o i t t i maaliskuun: 28 pnä toimi-tusartikkelissaan:
Uusi tärkeä vaihe on murtautuma
kylmän sodan tuomassa jäässä
maamme: ammatillisen työväenliik­keen
keskuudessa. Siitä kertoo v i i -
me viikolla saapunut tiedotus, että ^«'"«sff tilaisuudessa Chicagossa
National Maritime Union on otta^ J^^^"^?eutul puhee.ssaan kokonaan
America,:AFLrClO,vhyväksyi äskei­sessä
"konventsionissaan: päätöslau­selman,
jossa kehoiletaan union
virkailijoita ottamaan alotteenvaih-lovierailuista
: .Neuvostoliiton puu-työläisten
ammattiliittojen kanssa;:
: • Aivan äskettäin: autounion.sihtee-rirahastonhoitaja-
Emil.Mazey puhui
Friends Service,Committeesjärjesi
nut vastaan kutsun lähettää edu.s-tajistonsa
Neuvostoliittoon: :Toinen
murtuma oli Amalgamated : Cloth-ing
VVorkers Union konventsioni-kulsu
jossa korostetaan, että "rau­han
saavuttaminen on. kaikkein kor­kein
probleemi".
NMU:n kolmihenkinen lähetystö
presidentti Joseph Curranin joh­dolla
lähtee Neuvostoliittoon sosia­listisen
maan, meri- ja jokityöläis-ten
ammattiliiton vieraaksi heinä­kuun
1-16 päivinä.
ACVVn konventsionikutsu julkais­tiin
liitteenä union lehdessä A d -
vance. Siihen oli liitetty 10 kohtaa
käsittävä "Vuoden* 1960 aseistani-sumiskamppailu";;
jonka.:ohjelman
olivatriaatineet rauhaa:ja ujkopoli-tiikkaa
edustavien järjestöjen joh­tajat
yhteisesti. Advance samalla
kiinnitti laajaa huomiota keskuste­luun
' rauhankysymyksestä. Tunne­tun
rauhanjärjestön American
Friends Service Committeen edus­taja
ja entinen A CW union johto­mies
Ötewart Mcacham piti äsket­t
ä in union" tilaisuudessa puheen,
josta lehti julkaisi selostuksen.
Muita .samanlaisia murtumia kyl­män
sodan-hengestä tapahtui mo-nLssa
muissakin unioi.ssa. ' '
International Woodworkers of
tava hallitiiksilta päättäviä toi­menpiteitä
' Saksan "Militaris­min
hillitsemiseksi ja aseista­riisumiseksi,
cnncn^kuin "sG''on
liian myöhäistä- Tässä hcnges-.
sä tehty rauhansopimus ikiim^
pois Meanyn ja: Lovestonen: uiko
politiikan kannasta. Hän puhui
rauhan puolesta j a i y k s i n p ä kehoit-l
i tunnustamaan: Kiinan hallituksen
j a hyväksymään- sen jäseneksi Y K n ;
Kehitysvaiheet : työväenliikkeessä
rauhanrintamalla samalla kertaa
rakentavat epäilyksiä niitä mahdol­lisuuksia
kohtaan, joita George
J^eany kantaa ja uskoo saavutta­vansa
huhtikuun : 19-20 :<päivinä pi­dettävässä
AFL-GIO konferenssissa,
jossa käsitellään ulkopolitiikkaa.
Meanyn tarkoitus tällä konferens-
.silla on osoittaa "työväen tukea"
sille äärimmäiselle> kylmänä sodan
hengelle, jota eräät piirit lietsovaL
huippukokoustat^presidentin «Neu­vostoliiton
matkaa ja presidentti-vaalikamppailua
varten. Meany h"a=
luaa näissä asioissa,-niinkuin kai­kissa
muissakin, näyttää maailmal­le,"
e t t ä hänen johtamansa työväen­liike
on tuimasti taantumuksen ta­kana.
Mutta ne monet kehitysvai­heet,
jotka ovat sangen vastenmie­lisiä
Meanylle ja jotka kuvastavat
rivijäsenten taholta alempiin ..johta­j
i i n tulevaa painostusta, saattavat
merkitä vastuksia Meanyn ja Love­stonen
kylmän sodan hengelle.
Neuvostoliiton joki- ja merilyÖ-läistcn
ammattiliiton NMU:lIe lä­hettämässä
vierailukutsussa sanot-tim:
'
"Vilpittömän halun' ohjaamana
synnyttää parempaa keskinäistä
ymmärrystä Ja voimistuttaa ystä­vyyttä
) meidän maidemme tyokan-sain
välillä ja saada aikaan vcljcl'
l i s e t s l i h t c c t Yhdysvaltain jaiNcu
keskuskomitea kehoittaa teidän
uniotanne lähettämään kolmihenki­sen
edustajiston vierailemaan
Neuvostoliitossa kahden viikon
ajan. 1
Curraa vastasi siihen m.m. sa­noilla:
• " M e koko. sydämestämme olem­me
samaa mieltä:tcidän.:kanssanne
siinä mielialassa, jota kirjeenne, i lr
maisee, koskien keskinäisen ymmär­ryksen
ja: ystävyy/ien kehittämistä
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain työ­kansan
välillä".
Tässä yhteydessä sopii: myös .mai­nita
siitä, että ,äskettäin Neuvosto-,
liitossa vieraili länsirannikon Sata­ma-
ja Varikkotyöläisten union lä­hetystö,
samoin Jöki- ja Merityö-
Iäisten union kutsumana. Edusta­jina:-
olivat: union- toimihenkilöt L .
B. Thomas, Louis Goldblatt ja
Mike Samaduroff.
valoa ihmisille. Jotka tekevät työtä
omassa vapaassa maassaan. ,
"Ihmiset täällä Kuubassa ovat hy­viä",
sanoi Hemingway hiljaa miet­teissään.
"On vaikea kuvitella kaik­kea:
sitä, mitä tapahtui: dlkta ttori ^ Hä­tistän
; aikana. .Tilanne: oli .sietämä­tön.
Minulla; oli vene Ja sen kapteeni
oli minun, ikäiseni mies. Kun: lähdim^.
me kalastamaan pantiin kaikenlaisia
esteitä • eteemme. Vanha hallitus
Työsti ryöstämästä: päästyään loppu-mattomiln.
xKaikki Kuubassa tietävät'
tämän*; Kuuba on; rikas maa.; pyvän
hallituksen alaisena kaikkl~ voivat
tulla hyvin toimeen.
"Kuuban kansa on kokoonpantu
erittäin hyvistä ihmisistä. Olen var­ma*
että vallankumous oli historial-
Imen välttämättömyys", Jatkoi ^He-mingway.
"Asun täällä vieraana", Jatkoi klr-jailiJa.,'.'
Minä- Itse olen suuri patrioot­ti.-
Tästä syystä, minun mielestäni,
kuubalaisten tulee antaa Itse selvit­tää:
kotoiset ongelmansa: keskenään;''
Auton torven toitotus kuului talon
edestä.
"Se on Mary", sanoi Hemingway.
.Kaunis Ja nuorelta n ä y t t ä v ä ^nai­nen
syöksyi sisaan. Han alkoi eloisas­ti-
kertoa viime uutisia. Nähdessänne
hänet voitte uskoa, että tämä tarmoa
uhkuva • nainen oli fampunut leijonan
Afrikan matkallaan.
-Isäntämme-kutsui: meidät syömään.
"Mitä haluatte,: meksikolaista tequi­laa,
kuubalaista rommia tai venäläis­tä
-vodkaa?": kysyi Hemingway. V ar
litslmme vodkan::Hemingway, sanoi
nauraen: '"Se näyttää olevan ainoa
tuotantosalaisuus; Jota ette anna toi-sille."
"Olen ama halunnut vieraille Neu­vostoliitossa",-
sanoi hän vakavissaan.
''Mutta en taida venäjää; Minim on
tayt)myt tulla toimeen espanjalla: tai
ranskalla ja tästä ..syystä: vierailen
Espanjassa tai Ranskassa kun : m i ­nulla
on aikaa; Olen liian vanha op­piakseni
muita kieliä:: K u u l i n kuinka
Mikojan puhyl kun han oli täällä: Ja
pidan teidän kielestänne.
:"Tulen. jolloinkin- Neuvostoliittoon,:
saatte, olla: varma; .Tällä hetkellä: on
luan vahan aikaa,, sillä minun on
viela kirjoitettava paljon. Tämän-11-^
saksi haluan kirjoittaa hyvin. Jokair
sella on velvollisuutensa. Jokainen,
on syntynyt toimeensa. Minun vel­vollisuuteni:
on kirjoittaa. . H a l u s in
tulla JO. pikkupoikana kirjailijaksi.
Nyt olen 61 Tvuotias. Tunnen tieni hy­vin.
. / V a l i t s i n - : sen M jo kauan sitten.
Olen :hyva amerikkalainen ; vaikka
olenkin : kansainvälinen kirjailija.
Olen aina tarpeen..tullen taistellut.
Minusta: tuntuu, etta sodat pitäisi lo-.
pettaa,: ne. ovat liian tuhoisia:' Soti­minen
on huono tapa. Minusta itun^
tuu, etta .jokaisen- rehellisen ihmisen
velvollisuus on taistellir^tien lopet­tamisen
puolesta, OKn sita;:mieltä;
että Ihmisten. pitaa olla onnellisia.
He^eivat saisi koskaan peljata ketään
eika mitään."
Oli myöhäinen ilta; -kuh; sanoimme
Hemingwaj'lle hyvästi. Tulemme
ka uan muistamaan taman sydämel­lisen
hyvästijätön ja. t ä m ä n jykevän
miehen, voimakkaan kadenpurlstukr
sen ja tämän lujatahtoisen suuren
ihmisen i ja kirjailijan hymyilevät
•'iasvot. ,
— Minun olisi sittenkin pitänyt suorittaa työni valkoihois­ten,
keskuudessa.
Omantunnontuskien
rauhoitusta iipottain
Kööpenhaminan i verovirasto : on
saanut vastaanottaa seuraavanlaisen
kirjeen ja 600 Tanskan kruunua
eräältä tanskalaiselta,: joka asuu
nyttemmin Göteborgissa- - ^ L ä h e ­tän
tässä teille 600 kruunua, jotka
aikoinani olen .pinuttänyt;; Toimen-piteeni
johtuu siitä, että en ole saa­nut
unta."
PS. Jos unettomuuteni jatkuu
yhä, lähetän myöhemmin: loputkin
rahat
Helsinki. — (Suomi-Seura) — Sa­tavuotiaan
.7 markan muistokolilcoita
tilattu 200,000 kpL — Jo neljäs tällä
hetkellä: maksuvälineenä käytettävä
hopearaha, on- Suomen::Pankin vii­kon
^kuluttuavmaanantaina. Suomen
markan lOOrVuotispaivana. liikkeelle
laskema 1;000 markan kolikko.; Tata
lOO^vuotiaan markan muistorahaa on
Suomen Pankki tilannut rahapajalta
tähän - mennessä: 200 -milj; markan
arvosta eli 200,000 kappaletta.
Muut hopeata-olevat lailliset; mak-suvälmeet
ovat 100-jä 200rmarkkaset
seka 500 markan olympiäraha, joka
edelleenkin on kaypaa • rahaa. Kui-;
tenkin. :,on Ilmoitettu tapauksista,,
joissa. olympiakolikko_; ei • ole 'kelvan-::
nut .maksuvälineeksi, ,-t.s: kaupan­käynnissä;
myyjä ei ole hyväksynyt
sitä rahaksi. '
'Suomen.-Pankin taholta .todetaan­kin,:
että .500 markan - olympiakolik-koa.'
alun alkaen on: vieroksuttu n i ­menomaan
rahana ja etta se. nyt on
miltei tyystin: kadonnut liikkeestä..
Jonkin .verran: sita viela on Suomen
Pankm varastoissa halukkaiden ..saa.-:
tavana. ^
100- ja 200-markkasista voidaan
niinikään todeta,: että namakaan ko­likot,
eivät. liiom luku : vaan ihmiset
ilmeisesti viela-. vierastavat hopeara­hoja
-maksuvälineinä seka suhtautu­vat
nuhin kuin muistoesineisiin, .-r'
(HS)
Postituskoneemm^
aiheutti vaikeuksia
: Liikkeemme postituskoneen vi-;.
.voiUumiscn takia tapahtui:perjan­taina
ensimmäinen kerta lähes
kahteenkymmeneen: vuoteen, että
Vapautta ei saatu ilmeslymispäi-:
.vänä lähetetyksi kaikille tilaajil­le.
Pahoittelemme tapahtumas­ta,
mutta emme voineet isille mi­tään,
sillä osat j a mckanikkokin
: oli tilattava Torontosta ;saakka..
Viime perjantaina kun postitet­tiin
lauantain t.k. Z p:n Vapautta,
meni postituskone epäkuntoon ja
sen johdosta jäi lehteä postitta­matta
noin % osa, lukeutuen sii-
: hcn; seuraavat: paikkakunnat: St.;
Catharincs, Windsor, Hamilton,
South River, Samia.'Willowdalc,
Soo, Nolalu, Kakabcka Falls,
Fort William, Silver Mountain,
Jackpinc, Kaministiquia, Sask.,
Alberta, Montreal, Wahnapitac,
Connaught Station, Night IIawk
Centre, Sanitarium, P. O. j a Mät­t
ä v ä .
Näiden paikkakuntien tilaajien
lehdet postitetaan tänään, jos To­rontosta
saapunut mckanikko saa;
osoitekonecn kuntoon; kuten odor
tetaan.
Englantilainen laivastovierailu tou­kokuussa
Helsingissä. — Seitsemän
Englannin:laivastoon kuuluvaa-alus-ta
saapuu toukokuun lopulla; Heisin-kun
viikon kestävälle vierailulle.'
Englannin laivaston aluksia vieraili'
viimeksi Suomessa Englannin \messu--?;;
jen aikana v. 1957. Vierailu alkaa
20 5. ja päättyy 26 5. Laivasto-osas­toa
komentaa kotilaivaston laivufii- ^
den lippu-upseeri, vara-amiraali S ir
Charles Madden, Bart., C.B. Hänen
lippulaivanaan on risteilijä H.M.S. •
"Bermuda".
Lippulaiva "Bermudan' lisäksi
Helsingissä vierailevaan laivasto-osastoon
kuuluvat hävittäjät "Dari-na".
"Defender" ja "Crossbow", fre­gatti
"Blackwood", miinanlaskija
"Apollo" ja yksi kuninkaallisen lai­vaston
apujoukkojen alus. "
Vierailevissa laivoissa on upseereja
jfl.ife-ehistöä yhteensä 2,000. Vierai­luohjelmaan
kuuluu mm. tavanomai­sia
virallisia käyntejä ja huvitilai-
'suuksia.
Helsingistä lähdettyään H M S .
"Apollo" vierailee Turussa toukokuun
27—30 paivmä. ^
Lippulaiva "Bermuda" kuuluu
"Mauritius" luokkaan. Samaan luok­kaan
kuuluvat " F i j i " ja "Trinidad"
tuhoutuivat; : toisen; maailmansodan^:.:^^^^
aikana. 'Bermuda" valmistui vuonna
1942. (HS) . , *• -
Susi tuuran iskulla. — Kuhmo'on
tullut taman talven aikana jo rriel- '
koisen kuuluisaksi: monista susistaan. .
Vume syksynä siellä ammuttiin laik­si
ja viikko sitten jälleen yksi. U e l -
jaskm on nitistetty ja sekin kala­miesten
toimesta, nimkuin edellinen­kin.
Viime sunnuntaina oli ulosotto- - ,
,mies-'roivo Heikkinen veljensä Einon^^^::;;{
kanssa pilkkiongella Kuhmon Kallio-joen
Saynajarvella ja talloin he n ä ­kivät
suurikokoisen suden hölkytte-levan
pitkin talvitietä suunnilleen
kilometrin paässa. Vaikka miehillä
ei ollut muita aseita kuin tuura ja
jaakaira, lähtivät he välittömästi
hiihtämään suden peraan ja tavoitti-vatkin
sen muutaman kilometrin,
ajon jälkeen. Kun hukka ei enää '
nähnyt pakenemismahdollisuuksia,
kaantyi se ympäri ja hyökkäsi pääl­le.
Talloin onnistui Toivo Heikkisen'
lyödä sita tuuralla päähän. Jonka
jälkeen kaatui kuolleena hankeen.
Peto painoi kokonaista 44 kiloa,
joten se on kaikkein suurimpia mitä
Suomessa ::on milloinkaan -• saatui;- —-A-I-;
(HS) ' - '
IIYVAT PÄIVÄLLISET
— Oliko päivällisillä hauskaa?
— No, mikäpäs siinä. Kyllähän
nc' muuten olisivat menneet; .mutta :
pöytätoverini oli niin kierosilmäi'
nen. että hän söi koko ajan minun
lautaseltani.
Kumpi on niistä "oikeajerra"
Meille on aikoinaan opeteltu, että
kahta herraa ei voida palvella. Sar­vipäisen
häntäniekan asialla , ole­vasta
ei tule kuulema Herran palve­lijaa,
maallikosta ei ole papiksi ei­kä
väärinpelaajasta oikeuden esi­kuvaksi.
Kokonaan tuulesta temmattu ei
tämä ajatus ole, vaikka tämä mää­ritelmä
' olisikin - hieman yksipuoli­nen
ja liian "suoraviivainen"- —
meissä ihmisissä kun tahtoo olla
sellainen kummallinen käsitys, että
hyvän ja pahan, uuden ja vanhan,
kesän ja talven, yön j a päivän vä­lillä
on ammottavJK j a yripääsemä-tön
kuilu. Ei ole muka aamu- eikä
iltahämärää, ci kevättä eikä .syk­syä,
. e i k ä missään tapauksessa sel­laista
hyviä' (tai huonoja)'ihmisiä
sessa hyviä puolia).""^
Tuo- määritelmä kahden herran
palvelemisesta ,tuli kuitenkin mie­leemme
kuin salama kirkkaalta tai­vaalta
lukiessamme evankelista
B i l l y Grahamin "varoituksia" Y h ­dysvaltain;
imperialistiselle hallituk-selle
siitä, että se voi menettää vä­rilliset
kansat — niitä on enem­mistö
maailmassa — ellei Yhdysval­loissa
tehdä sitä tai tätä. '
< Evankelistamme oli j u u r i saapu­nut
Afrikkaan tekemältään käänny­tys-'
«yli lähetysmatkaltaan — ja
B i l l y Graham järjestää nämä risti­r
e t k e n s ä . ' j o t e n k i n samaan tapaan
kuin kenraalit järjcsitävät suurem­man
sotaopcration., Ensin lähete^
tään-suuri joukko kenttätyön teki­jöitä,
jotka Valmistelevat kuukausil­taan
tarkkaa kii-janpitoa siitän kuim;
ka monta sielua on saatu synnin­tuntoon
jne. Se on siis aito-ame­rikkalaista
suur- eli vjoukkotuotan-toa
herätystyön alalla. Niistä tar­koista*
tilastotiedoisat: ilmenee mel­ko
vähin vaivoin, sekjn, paljonko
näille ristiritkiläisille maksaa hen­geltä
tällainen joukkomittainen
käännytystyö. _
N i i n , Afrikan matkalta kotiudut­tuaan
evankelista Graham "varoitti"
— näin kertoo Onited Press Inter­national
— maaliskuun 30 pnä, että
jos "Yhdysvallat ei ratkaise omia
rotupulmiaan . . . niin suurkysy-mystä
'minne menee Afrikka' seu­raa
sana 'kommunismiin'.""
Toisin sanoen, Yhdysvaltain .olisi
evankelistan - mielestä siistittävä
vähän porraspäitään, ei ' n i i n k ä än
paljoa Yhdysvaltain' neekerien ih­misoikeuksien,
takia, vaan siksi, et­tä
Afrikan miljoonat voivat omak­sua
kapitalismin/aScmCvStn sosialis­min
tien';
Ja mainitussa uutisticdo.s.sa s.i|io-taan;
"Graham nicnCic tänään Wash
Kuten näkyy, evankelista Graha*
min ristiretket y h t y v ä t ' jollakin'ta-valiiLYlidysvaltain
hallitukseen kos­ka
hän katsoo tarpeelliseksi tiedoit-taa
matkoistaan Yhdysvaltain, pää­miehelle!
_
Tämä sellaisenaan ei ole mitään
uutta niille, jotka ovat seuranneet
tämän ci-iskummallisen ja kovapai-rieisesti
mainostetun evankelistan.
ristiretkiä."^ " " l ]
Mutta näin avoimesti hänen l ä ­hetystyötään
ja poliittisia intresse-,/
jään ei ole aikaisemmin esitetty.
Ja kim itc evankelista Graham \ -
voi olla samanaikaisesti sekä herii-v
gcHiscnä lähetystyön tekijänä ,että4^{
kapitalistisen järjestelmän puolus-lj'?
tajana J a i t i e d o n v ä l i t t ä j ä n ä näissä
maallisissa riennoissa,' n i i n^ ^tai-^^t:
taa kumota vanhat opetukset.siitä,-y^r'
ettei kahta herraa v()ida mukaCpal-']/
vclla? Mutta jos se' vanha mäiUri-'^^
telinä pitää kuitenkin kutihsa^ hiirli,^f
silloin iäyt.vy ihmclcllh, eitä kiimpji'
on cvaiikcli.sla Grjihamjn (odclljncn*
herra hänen kirkkonsä^^vaikoi^"