1950-02-09-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
su torstaina, helmikuun 9 p. — Thursday, Feb. 9 IsUUIted Növ. 1917. Astbarbad "BsEbefl ttolo^; fkiUiuiin? Ott^iay m , at m i n mmBt.w. SL eofeC BdUflr W. lanona; gddrte' Box 19, aitftot» Qntealou PanfiTatfonlreaotcjiaigft. TtLMIBBDiRAT: Caaaäm»: t vk. 6JI» e tt: 8 2 3 •••••• • '9.tft.2J0O Ytä^mantOa^ i1 vvkt:. 77,0^9 f8l mkkk.. S4J2IO3 m It Palme Dutt Voimisteiukurssien •1^ • nyt; ;^ • f t i ; '' Viikon alusta Ottawasta tullut tieto, että Itä^Janadxinldn IjÖ^tsätyölaiset M alaisiksi eh-i »isi on asiallisesti puhuen hallituk-äiitaina jidldnen rnyönnytys, että Miioin tehtiin vakava Ig^ljPpf vi; Ä jätettiin työttömyysvakutituk- Tämä 6n periaatteellisesti lämpimästi tervehdittävä toi-iriitä esiin. Ontarion metsämiehet ovat vuosikausia Mutta käytännöllisesti, nyt työttöminä olevien metsämiesten kannalta katsoen tämä uudistus on mielessä verrattavissa presidentti Trumanin "ennustukseen", että Jokainen amerikkalainen isaa $12,000 vuositulot Tosiasia nimittäin on, että työttömänä olevat tarvitsevat apua nyt, eikä vasta.kuukausien ku- K •M^ hallitus joutuu myöntämään, kuten II ' nyt tapahtui^ että se teki virheen jättäessään Itä-Canadan issisfi; |tr; mietsät5röläiset työttömyysvakuutuksen ulkopuolelle, iiiin ei- R Ä I '^M^^r^^^"^^^^'^ voida, odottaa, että n^tsämiehet'joutuvat,maksa-'^• ';|f| , 1- maan tämän virheen hiririari nälk^ 'i\ < inällä! Hallituksen velvollisuus on huolehtia siitä, että miiu- ;ij n tos työttömyysvalcuUtuslakiin tehdään siten^ jotta m |iitf>g£il|i^ saamaan työttömyysvakuutus-hallituksen kontrollissa olevat työttörnyysvakuijtus-siihen riitä — ja viralliset tilastot puhuvat vallan lll^ ;S niitä Itä-Canädan metsien hak- ^-y^^^^ vastustaneet metsämiesten työt-i saaneet vastustuksellaan tämän vähäisen metsätyöläisiltä, Sitäpaitsi hallituksen I' ' vkallisfet tilastot osoittavat, e^ttä työttömyysvakuutusrahas^ l^mi}^ rahaa, ettei oikein tiedetä i^iplS^ Ä kaikkiaan $600,ÖOÖ,ÖÖO ja työttö- *|| e myysvakuutUsmenot ovat vain noin $7,000,000 kuukaudessa. \H. * Selvästikin työttömyysvakuutuskonussioni voi maksaa Ita- ,\\ Canadan meteämiehille, jotka ovat vastoin omaa tahtoaan pl^iplS S V työttöminä, samanlaista työttömjrysvakuUtusta kuin makse- ||g|g||M::i^n:muinekin-työttömille. , :c^ftei*^|>;'V.r. —-' Mutta metsämiesten —- ja koko väestön — pitäisi päättä-muodossa vaikuttaa siihen, että tämä ' f • työttömyysvakuutuskySymys tulisi ratkaLstuksi myönteisessä ä.^ O n mui^ ätasui sitehrcttä metsätyöläiset tulevat sen kirjaimen ja ll^^^fläll^yhehgeh^^^n^ lain alaisiksi sanokaamme erisi mäalis-ftfftl| ilI-^S'-^^^^ käytännössä sitä,, että'metsätyö- «*^?si^is|?^^^^^ < ensi jouluna saamaan työttömyysvakuutuspa — ja siinäkin tapauksessa vain ne, jotka ovat saaneet mehucissä olla vähintäin 180 päivää työssä. Kuten liäh-täimjättäisi aivan liian pitkän Jkärsimysajan työttömille f v^|Pi?l?l|aäi täirvitseVat työttöniyysäpUa liyt heti. 'Tä-Ä|| lg||||g?;ihän:jöK^ pitää'' riiaksäa ^iyöttömyysvakuutustä; h^ti' jä niin ^ saavat työtä uniöh taksojentmukaislUa palkoil-väestön edut. vaativat sitä, että metsämie-öikeutetiissa taistelussa, niin metsätyöläisten ff|||p|i|f£;:|^ suurin edesvastuu siitä, että ] -! ; he saavat yleisen mielipiteen karinätUksen asialleen. Toi-i ; X- C^ttbnmudella ja välinpitämättömy ei tässäkään asiassa }y^} '''' j pää$tä minnekään. Vain aktiivise.sti toimimalla oman u^ « -sffri^iiinber and Sawmill Workers Union riveissä, voivat It^- Ganädäri metsämiehet tässäkin asiassa valvoa omia etujaan jä parantaa asemaansa. :':-.'. " '; OO -• • • XJSAm hul^hkäiväjaih lalA S^Kuten lehtemme uutisosa-stolla on kerrottu. Yhdysvaltain VAIMON TEKEMÄT VELAT \ KysTmrs: JCB panen ilmoituksen | leöteen, että en ole enää vastuu-ssaj Taimoni minus nimeeni teiDemistä ve- ; Joista, vapauduhkÖEen kautta »:afk-, j kien hänen tekemicnÄä velkojen roak- j £usta. — Aviomies. Vatbtäos: Sellaisen ilmoituksen julkaiseminen ei merkitse £itä, että aviomies vapautuisi «en kautta maksamasta niitä velkoja, jotka aiheutuvat vaimon välttämä ttdmistä tarpeista n i i n kaiian kuin mies tm läillieeHtI velvollinen huolehUmaari vaimostaan. Ellei aviomies varaa vaimolleen vält-i tämättömlä t a r v l k i e lU Cruoka. lääke, tieteellinen apu, jne.; tai rahaa niiden cstamise^ny on vaimo oikeutettu Oiita. maan niitä aviomiehen tiilin j a aviomies bn velwUihen maksariiaan laskut. Aviomiehensä kanssa asuvan valhiori otaksutaan wnaavan valtuudet tarvikkeiden ostamiseen perheen tarpeita varten, . Britannian vaalH tot];nite(aao tk. 23 p:njl. NäitS vaa^ejS' pidetään iaUässA pmeSMikziktuiix (äffteimi-plnä knfn mitä BrfUoniassa on l(0':J(3an oilot. Toryjen kanaau 5b-tieMoimiataAn rybtynyt o&eisto-rainen työväeniuUitti» el ote byen-nyt ratkaisemaan maan talondeUi- »ia probleemeja ja kansan yleinen elintaso on hoonutiavasii ladue-nui. Tämä on aiheottannt i^Tiy-mättomyTtfä vieläpä laborpaoiueen »isälläkin. On mlelenklio^ioista nähdä tulevatko voimasuhteeit par-lamentLssa suuresti vaUUomaan taikka et. Seuraavassa kirjottok- , xessa tunnettu brittiläinen työ.-' väenjbhtaja E . Palme bott valai- • see vaalitaiVlelua. l. *1 - ^ ' J i Mm ''mm . KE8AL0MAPALKASTA Kysymys: Onko olemassa sellakta valtion (maakunnan) sovittelijaa, jo-hoji voi vedota kesälomapalkan suhteen. Erosin työstä Jouluk. 24 pnä, enkä ole pyynnöistä huolimatta saanut vielä kesälomapalkkaklTjaanl. K y r syroyksessä. ori unlon työmaa. Jota koskevassa tydehtdSopimukse.<isa mää-fätääri kahden.viikon kesäloma ja jos työllinen eroaa ennen iosria-aikaa on härielle maksettava neljä prosenttia ansioista lomaa varten. Haluan tietää voiko työnantajan vaatia maksamaan sopimuksen mukaisesti ja kenen puoleen voin asiassa kääntyä? — T i e toa haluava. Vastaus: Koska ky^-mykscssä on union työehtosopimuksen alainen työmaa merkitsee edelläkerrottu työehto- .<iopimuksen rikkomista, jonka johdosta oh käännjttäVä union virfeaflljain puoleen, >jotka toimivat sopirnuksen edellyttämässä järjestyksessä. Mitään maakunnan .sovittelijaa e l ole olemas- .sa tätä asiaa varten. Ellei uniön toiminnasta ole tulosta voitte nostaa' syytteen mainittua työnantajaa vastaan asiaa -koskevan lain mukaisesti. muut sanovat mmtm I ' ^ 400,000 hiilenkaivajaa lakkoutui tiistaina ja presidentti Tru- | ^ ' ^ f * veti heti esiin Taft-Hartley orjalakinsa, jonka hah py-ilipijf^ Si^:'-^;-:'''-'*^ l i i l l l i i Q i 'f«tit Sf'". vannoen on luvannut kumota! kuten tiedetään, Yhdysvaltain hiilenkaivajat ovat kym-inenisen kuukautta neuvotelleet uudesta työehtosopimuksesta, miittä tuloksetta. Kaivostyöläisten unio (United Mine Work-ers) oh tehnyt kaikkensa saadakseen uuden työehtosopimuksen, mihin sisältyy vaatimaton 95 sentin palkankorotus päivältä, parannuksia kaivosmiesten huoltorahaston suhteen jne. Mutta kaikkialla kaivosmiesten edessä on ollut työnantajien iiHirtumaton kiviseinä. Tilanne kehittyi huippuunsa viime torstaina, jolloin työnantajat marssivat mielenosoituksellisesti peuvotteliista selvästi antaen ymmärtää, että hallitus pakoilla taa Taft-Hartley orjalain avulla kaivosmiehet alistumaan. NR^Sässä tilanteessa hiilenkaivajien edessä ei ollut riiitäänmuu-mahdollisuutta kuin turvautua vanhaan taistelutaktiik- 1 . l^JKaansa seuraavan tunnuslauseen mukaan: Työtäkään ei tehdä ti '^;kun ei ole työehtosopimusta. . Vaikka hiiliparoonit provosoivat tämän lakon mielen- ^K-osoituksellisesti marssien pois neuvottelutilaisuudesta ja kiel- «*^'täytymällä uudesta työehtosopimuksesta, niin merkillepanta-i^ IfcfVaa kuitenkin on, että Yhdysvaltain hallitus ei ryhtynyt mi- !":hinkään kurinpidollisiin toimenpiteisiin näitä uppiniskaisia •^'työnantajia vastaan. Presidentti Trumanin kaikeki edesotta- Iti?|Si3?f!^^^^ ; kohdistuvat hiilenkaivajia vastaan joita uhataan nyt p , Taft-Hartley lain estetuomiolla. Tämän sellaisenaan tuntuu -rrvahvis^ sen marxilaisen katsantokannan, että porvarilli- >«.-neh hallitus ei ole luokkien yläpuolella ja niiden välisiä risti- I2'riitoja "sovitteleva" orgaani, vaan suurpääoman yhteinen joh-tokUnta nriikä työskentelee kalkeissa ratkaisevissa tilanteissa M^suurkapitalistien hyväksi. Näinmuodoin näyttää siltä, että i^*; tahtoen tai tahtomattaan Yhdysvaltain hallitus opettaa maan- ;f{sa työläisille marxismin aakkosia valtiosta ja sen suhteista tr^-Iuokkiin! f i ^ i l l Jli . Merkillepantavaa myös on se tapa millä presidentti Tru-iiMfjisllf f riensi nyt Taft-Hartley lakia käyttämään. Marraskuussa "PUOLUEETONTA URHEILUA^ Te olette tavallinen poika iai'iyltö, Joka lukee kommersaalisoldun lehdistön ui-heiluösastoa. Tässä urheiluo. sastossa teidän silmänne osuvat seuraavaan: *^tidapest. — (AP) — Neuvostoliitto voltti täiiään miesten pöytäteririis-mestörtiiitta. kuvaavan' Swaythling iöaljari saattamalla Urikäfin tappioon tuloksella 5—3. Yhdysvallat el osallistunut kilpailuun matkustusrajbl-tiisten vuoksi Unkarissa." Mitä tämä merkitsee? •Unkarilaiset eivät antaneet^amerikkalaisten tulla kilpailuun. Rautaesirippu jne. Viisaita kckittajla ori Associated Pressillä. He eivät sanoneet "el osallistunut kllpaUuun siksi kun M E I D X N V A L - TIÖDEPiUlTMBNTTIMME Tajolttaa matkustamista Unkarissa". Monopoli-pääoman lehdistö y. 1950. Mitähän nglnä päivinä opetetaan juornalistien koulussa? — Daily Worker. • • • • • . «. • V A H I N G O N I L O ON LUONNOLLISTA ILOA TÖRYILLE Mutta se oli v. 1949, ennen kuin presidentti Truman oli tästä laista <T<ift-Hartley orjalaiki) tehnyt sen piiskan, Jolla hän löi senaattori TafUn ja republikaanit presidentin vaaleissa. Ohjelmassaan mr. Truman antautui, kuten ovat muutkin antautuneet ennen häntä, halulle seilata populäari-sen tuulen mukana. Suuri osa järjestyneestä työväestä vastusti sitä lakia. Oemagcgln tavoin hän katsoi sopivaksi antaa kansalle, mitä se halusi. Hän lupasi kumota sen työväenlain. Kuten me tässä maassa tiedämme, kokeilu e i ole aina viisasta johdolle. Po-puläärlnen tahto el ole aina olkea&sa etkä oikeudenmukainen. Se mikä oli populäärinen ohjelma marraskuussa 1948, on nyt osoittautu-nut huonoksi ohjelmaksi presidentill e . . . Hän c n taas turvautimut l a kiin. Jonka hän lupasi kumota. Harvoin joutuu kansallinen Johtaja kiel-tähään itsensä niin räikeästi. — Globe and Mali. • • • M I T X SUUNNAN MUUTOS J A PRESIDENTIN VALLV. TA TARKOITTAA .. .Niilipä Suomen Kansandemok- Lontoo. — Helmikuun 23 pnä toi - i mitettavat yleiset vaalit tullaan käymään Britannian kriisin taustaa vasten. Neljä puoluetta osallistuu vaa-leiliin — konservatiivit, liberaalit, la borit ja kommunistit. Jokai^n puo-iueen tulee punnita siinä 'valcfisa> eitä kuka kykenee nykyoloissa ratkaisemaan kriisin. Kokemus osoittaa, että konservatiivi-, hberaali- ja laborpuolue ovat vararikossa. Vain komimunistlpuölue menee taisteluun poliittisena vastustajana, joka ei .sidottu vanhaan järjestelmään ja sellaisella myönteisellä politiikalla, jonka perustalla voidaan ratkaista Britannian kansan problee- :mit. • 1950 ei ole 1945. Uusi poliittinen aikakausi on alkamassa. Vuonna 1945 kommunistipuolue supisti ehdoka.slistaansa voidakseen auttaa laborpqolueen voittamaan töryt. Kymmenet laborpuolueen parlament-tijäsenet, niiden mujsana yksi riiinis-teri, ovat julkisesti timnustaneet kommunistien epäitsekkään työii voiton 'hyväksi. Tämä politiikka oli oikea sekä tarpeellinen päästäksemme torysmlsta ja että meillä olLsi .suoraa kokemusta l a - borin työväen reformeista kun .se on hallitukessa ja enemmistönä parlamentissa. Nykyään, viiden vuoden kuluttua, laborhallitus lähestyy päätöstään. Tämä kokemus p-soittaa, etta työväen reformismi on. kykeneniätön johtamaan työläisiä voittoon' kapitalismista Ja imperialismista. Seri politiikkana on antautua kapitalismille ja hnperlallsmllle. • Mitättömät lainlaadinnallisefe; re-iiita- aiueefla So- forcppine, O n t E n s i simnun-talna tk. 12 pnä k l o . 2 ip, alkava-^^sa C S J : n paikallisen osaston kokonkses-, sa tulee keskeisimpänä asiana olemaan osaston tilikertomuksen <sittä-mmeri ja keskustelu sen johdosta, T i - likertomusta ei esitetty äskeise£sä= :TÄTÄ. HelmUmon p«:vanä ioimiteitaTass:^ :Sritänriian vaaleisäa ca kommn-nisteilla lähes sata ehdoista. Tleinpänä nähdään Britannian kommc-nJstipnolueeri johtaja Harry Poltitt pnhnmassa vaalikokoiiksessa. ja ja työaikaa vasraan. Ne ovat iöy- j sosialisteja, aktiivisia työläisiä ja rau-täneet yhteisen maaperän Anglo-1 hantalstelijoita yhteiseen taisteluun kai-formil' ovat kutistuneet-" käpitJÖismin kriisissä ja tilalle ovat tulleet palkkojen laskut'Jä' yieirien.hyökköj?*; työväen elintasoa* vaJEttaari. Töryt'*I&. l a borpuolue ^pvat.. läliestyneet> tolsiflyan kaikissa^ppiltllka;ntärkeiimnis^ myksissä: " kovaäänlrieri varjonyrkkeily vaalien aikana el voi salata heidän yhteenkuuluvaisuutta. Ne ovat löytäneet yhteisen riiaape-rän vihaamalla mllitanttlsta työväeh-luoUcaa, sosialismia Ja Neuvostoliittoa. Ne ovat löytäneet yhteisen maapcviin valtiokapitalistlsesJsa monopolissa ja sen hyökkäyksessä työläisten palkko-raattisen Liiton lilttotoimikunnan viikko sitten pidetyssä kokouksessa tehtiin tarjous maalaisliitolle j a sosialidemokraateille yhteistoiminnasta . . . Tätä kantaa suosittaa kommunistinen pääkaupungissa ilmestyvä Työkansan Sanomat (tammik.) 29 p:n numerossaan otsikolla "Työtätekevien yhteisrintama" lausuen mm.: Kansandemokraattien taholta on esitetty yhteistoimintaa näiden k y ^ - mysten ratkaisemiseksi siltä pohjalta, jolle rakentui vuonna 1945 solmittu kolmen eduskuntaryhmän sopimus. Sillä tavoin voidaan, muuttaa se k a n sallemme epäedullinen suunta, joka maassamme on puolentQista\-uoden aikana yalUiinut. SUlä perusteella toimien, saadaan maahamme presidentti Ja hallitus, jotka ryhtyvät torjumaan pulaa, nälkää ja työttömyyttä, ehkäisemään uhkaamassa olevia pakkohuutokauppoja, huolehtimaan maan jakamisesta sen tarpeessa oleville, poistamaan asuntokurjuutta, saattamaan verotus oikeudenmukaiseksi, palauttamaan deriiokratian, toteuttamaan suunnitelmallista talouspolitiikkaa ja turvaamaan maan Itse-näisyj- den, rauhan j a turvallisuuden. Sellaiseen tulckseen pääsemiseksi S K D L : n liittotolmlkunnan julkilausumassa esitetyn tunnustuksen mukaisesti "työtättitevien yhteisrintama suurpääoman riisto- j a sortopolitiikkaa vastaan". Seri luomiseksi oh njrt voimat keskitettävä. — SS:ri Suomen lehtien lausuntoja. Amerikan imperialismiin ja sen .sota-offensiivin hyväksymisefcsä. Taistelu tätä hävityksen ja rap-pcuttamisen politiikkaa vastaan täytyy käydä niin tehtaissa kuin poliittisellakin kehtälläkin. Tätä taistelua johtaa Kommunistipuolue koko työväenliikkeen edistyneimmän ösari Ja tavallisen kansan puolesta. London Daily Workerissa heinäfcuim 2 päivänä v. 1937 Johan Strachey se-. Iitti seuraavalla tavalla työväeniialli-tuksen antautumista kriisin aikana: "Kapitalistien määräykset luonnollisesti ovat aina samat. Niiden mukaan kriisit tulee ratkaista työläisten kustannuksella. Mikä hyvänsä v a semmistohallitus, joka ryhtyy tähän, kuten Britannian työväenhallitus teki, ei ole vain kuollut mutta kirottu. "Se synnyttää jättiläismäisen aallon pettymystä omien karinattajiensa keskuudessa, jotka, niille luvattujexx .suurten myönnytysten sijasta, saivat p a l kanalennuksen omalta hallitukseltaan;' ' Jos kapitalistit onnistuvat vaikuttamaan työväenliikkeen johtajat tekemään tämän, n i i n ne ovat koko työväenliikkeen tuhoamisen valtatiellä." Tämä totuus ei ole vähentynyt, vaikka sen kirjoittaja, ministerinä, on vastuullinen siitä 'politiikasta, jonka hän on tuominnut. ' . • Toryjeri suurbisness: tuhlaavaisella, häikäilemättömällä Ja demagoogisella kamppailulla yrittää saada kannatusta viittaamalla kapitalistien reformien harhakuviin. • Tämä toryjen hyökkäys täytyy torjua: Kommunistipuolue seisoo aina eturivissä taistelussa tbryja vastaan. Mutta torysmla ei voida kukistaa ar.isutnmalla toryjen politiikan alaisiksi. Oikeistojohtajien työväenpoli-tiikkasta, joka on valmistanut tietä toryjen paluulle, on hyvänä esimerkkinä Uusi Seelanti ja Australia. Toryjen takaisin paluun vaara voidaan vain poistaa lierättämällä luok-kataisteluhenkeä , kapitalismia vastaan, joka Johti voittoon V. 1945. Tämä on Kommunistipuolueen herättämän taistelun henki. E i . riitä toryehdokkaiden asettamisen estäminen kun torypolitiikka salakuljetetaan takaoven kautta sisään, vallassaolevan laborjohdon taholta. Tj'öväenlupkan poliittinen taistelu näissä vaaleissa voidaan suorittaa vain toryja j a työväenliilckeesSä olevaa to-rysmia vastaan. Sellainen on Kom» munistipuolueen ohjelma — "Sosialistinen tie Britannialle". Kommiixiistipuolue kutsuu kalkkia j vedettävä esille. tämän perusohjelman, pohjalla kissa'vaalipiireissä. Kommimistlpuolue asettaa työväen luokan ja kaikkien edistysmielisten ihmisten taktiliissn ohjelman näissä vaaleissa: 1. Saattaa töryt tappiolle jokaisessa yaaliplirisisä. 2. Valitkaa kommunistien ja työväenluokan miiitanttisten edustajien voimakas ryhmä, missä sellaisia e h dokkaita ön. Kommimistlpuolue on ainoa puolue noissa vaaleissa^ jolca taistelee rauhan puolesta ja: Bradleyn, Mont£öme-ryn. Churchillin ja varakreivi Alexanderin järjetöntä sotapolitiikkaa vastaan. Kommunistipuolue taistelee täydellisen aseistariisumisen j a atomipommin pannaan julistamisen puolesta. Se on ainoa puolue näissä vaaleissa joka puolustaa Britannian kansallista ltsenäis37yttä Amerikan talousekspert-tlenröyhkeitä määräyksiä ja kauppa-kieltoja viistaan j a vastustaa Ameri-jtari miehitystä sekä yritystä käyttää nuoria brittiläisiä kanuunan ruokana. Kommunistien ohjelma osoittaa kuinka yhteistoiminta Neuvostoliiton ja maailman demokraattisten voimien välillä voi ratkaista Britannian ka,up-paprobleemin , j a lopettaa dollarista riippuvaisuuden.' ; Kommunigt-J^HOlue on ainoa puolue näissä yä^ateissa, joka tafe paf«n-pieri paiijkojen, avustuksen ja korkeimman elintason puolesta' rikkaiden kustannuksella, sensijaan kuri suurbisness vaatii palkkoja ja elintasoa laskettavaksi, jonka laborniiriisterit ja Trades Union Corigressin yleisneuvosto ovat hyväksyneet. . Palkkojen alentaminen ei ratkaise työttömyyttä. Se on nopein tie työttömyyteen, Kommuinistipuolue on ainoa puolue näissä vaaleissa, joka taistelee sosialistisen päämäärän puolesta kapitalistisia monopoleja vastaan, ajankohtana, jolloin ; laboipiiolue pn virallisesti luopunut sosialismin päämäärästä vaihtaen ..sen "sekatalouden" formulaan, jossa neljä viidettä osaa on kapitalistista taloutta. Viidellä miljoonalla valitsijalla oh tilaisuus äänestää kommunistiehdokr kaita näissä vaaleissa. Tämä pn vain yksi kuudesosa äänestäjistä johtuen epädemokraattisista Vaalisäädöksistä. 100 vaalipiirissä, joissa on kommunistien j a edistysmielisten työläisten ehdokkaita, kaikki kannattajat tulee saada liikkeelle ja jokainen ääni pn vucsikokouksessa, joten se jäi seti^ar vaan kokoukseen- .^Kaikki jäsenöt .sils: kokoukseen kuulemaan tiedot csas-tomme talpudellisjsta asemasta. -Uudet jäsenet ovat myös tervettUleet. Ne voimlstelukurssit ovat olleet täällä käynnissä jo useita viikkoja Ja' Jack Hymander on itskoilisesti kulke-: nut Timmin.sin j a tämän kylän väliä. Yhtenä i l t a n i on -voimistelijoita höylätty Timminsissä j a toisena täällä Eteläpäässä. Kiirettä on ollut kovasti. Hikoilu ei ole ollut sentään ihan saunan löylyn veroista mutta hiljaista vesittelyä sc on näyttänyt kaikesta Iiuolimatta olevan r— ikäänkuin piisi (ollut heinäniityllä heiltunassa. Tarkoin katsellen näyttää siltä kuin tämä Joukko olisi aika tavalla hprjisturiut, tullut ryhdikkäämmäksi ja nuorekkaammaksi ja se kaikitenkiri tässä on lij'symyksessäkln — muun opin ja taidon Ohella. Ensi sunnuntai-iltana nähdään sitten mitä kurssilaiset ovat oppineet. Timminsiläiset näkevät kaiken jo per-jantai- lltana. Keholtän kansaa menemään kumpaankin tilaisuuteen, saadakseen "rahansa edestä". Voimistelun lisäksi on vielä taidokkaita tanssiesityksiäkin. Oman väen ohjelmanumeroiden lisäksi esittää eräs nuori pariskunta erikoisen .tansslnu-meron. Tämä pari on tarisslriut maa- Ilman suurkeskuksissäkin. Illasta näyttää muodostuvan kaikin puolin kiinnostava tilaisuus n i i n mie-iillle, naisille kuin lapsillekin. . Siellä siis tavataan! — H . , EI jujrnrNTT Tämä tapahtui Bennettin vuosien aikana pohjois-A Eräs farmari tarvitsi työvoixnai korjuuseen jä kun hän tieä'~ joukko työttömiä "junkelci" 12»,^ jcen rannalla, n im hän meni -Hän valitsi ksdideksan miestä j a niiden joiikossa oli -IsorOle'', j(&a e i ollut erikoisen ' nostiiriut työhön. Puimakoneeseen tuli vika, y^a. k ^ t i työn päiväksi. T^mänj i a i m a r i tehoittl miehiä penmoita edes: n i i n paljon, että dän ruokansa tulisi maksetuksi. a i i ^ e t menivät perunamaaDe. so-Ole" katseli vähän aikaa ja yhtiöllä paintii isännän puheille " K u k a ne penmat <m pannut toon?" kysyi *Tso-oie". ••Minä itse", vastasi farmari inaij vana. "Nö mistä me tiedetään mihin k J i ' taan sinä olet kunkin peruhan panr; « Mene itse etsimään ne." ^ i S f Suonieh eduskunnan avajaiset Helsinki.—^ (S-S — Helmikuun 2 päivänä suoritettiin eduskunnan v :n 1950 istimtokauden juhlalliset avajaiset tavanomaisin menoin. Suurkirkossa oli valtiopäiväjumalanpalvelus, jonka jäl&een eduskunta -kokoontui eduskim ta taloon. Tasavallan presi-r dentti J . K . Paasikivi piti puheen eduskunnalle julistaen samalla valtiopäivät avatuksi. Eduskimnan tervehdyksen -tasavallan presidentille esitti, eduslcunhari puhemies Urho Kekkonen: ', • , ' ' • : Eduskunnan ptiheriiiehenä on edelleen Jakit, t r i . Urho Kekkonen ja j varapuhem,. Perna Tervo (va^.) j a I I varapuhemies A. K u j a l a (kom.) [chof lal E la Su OBDd 1 33 mitte jaäJBiun :jcJsalplJ tjöensaa [sjinatsa ' pii sii5, [sedän ^> 2iU'tobti Itssnein tl Iciiaätä k 5fr Kesövlik Perjantai Lauantai Sunnunta Kesövilk Perjantai .Pi JÖTAE»,'VINOSSA "Teidän jalkakipunne johtuu teidj iästäniie." "Mutta tohtori, minun toinen jj kani p n juuri saman ikäinen, eikä i nä ole mitään kipua." TAXVAAJLLISTA M A A N Pitfflij " E r i ole nähnyt teitä kirkossa rii: aikoina, 'Vinillam'*, sanoi pappi, on vikana?" / vMlriun tyttäreni opettelee soittoa", vastasi William. "Mutta mitä sillä on tämän ianssa tekemistä?" "Weil, Ole serijälkeen ollut i kilimostuhut .taivaaseen kuin aifc semmin." SAI satoja Voitte OST ' , ( 98 John ! Kun. vie] Pl Huoi 3 St Patr Me menemme vaaleihin hyvällä luottamuksella. Me tiedämmie, että meitä vastaan pn rahavalta, hyvin järjestetty koneisto ja kokö mlljoriää-rieri sanomalehdistö. -• • • > Mutta me tiedämme, että meidän taistelumnle näissä vaaleissa on koko Britannian kansalle .avainkysymys; Han-y Pollltt Liverpoolin kongressissa antama.ssaan poliittisessa raportissaan sanoi mm. seuraavaa: "Viimeisen analyysin mukaan Byir-tannian tulevaisuus, Britannian kansan pelastus tuhosta, ci riipu toryjen ja oikeistolaisen työväenhallitiUtsen välisestä valinnasta, vaan taistelevan työväenliikkeen kehittämisestä kautta koko maan, joka tulee väsyinättömästi puolustamaan työväenluokkaa tulevaa kapitalistien hyökkäystä vastaan ja joka paiolttaa järjestämään uuden hallituksen, Jossa on kommunisteja ja jokä~ tulee toteuttamaan todellista työväenluokan politiikkaa, sellaista } k u in nie olemme esittäneet. IfÄ' i|;:1948 pidetyissä vaaleissa mr. Truman, silloinen presidentin eh- '«j-dokäs, lupiasi pyhästi, että jos hän tulee valituksi, hän pyyh-lain pois Yhdysvaltain lakikirjoista, uniopomot kuin CIO:n johtaja mr. Mur- Green riensivät juuri tämän lupauk-tukemaan mr. Trumanin ehdokkuutta ja he ^] 5 i 't puolestaan vakuuttivat Yhdysvaltain kansalle, että amoa kei-ff Vjp;,-'U ' ' ^ " ' ^ Taft-Hartley orjalain kumoainiseksi pn se, että valitaan '' ' ' ' ; Tf^umäii uudelleen presidentiksi. Kuten tiedetään, presidentti Truman tuli valituksi, mutta hän unhoitti kokonaan sen lu- ^v 1^ työväelle antoi tämän orjalain suhteen. •f mm, Truman tosin esitti muodollisesti jotakin Taft-Hartley lain suhteen, mutta kun kongressin taantumukselliset jäsenet karjaisivat vastaan, niin hän ei yrittänytkään tehdä mitään Taft- Hartley lain kumoamiseksi. Sensijaan hän syytti "taantumuksellista" kongressia ja hänen työväenliikkeessä olevat palkkarenkinsä, mr. Murray ja rrir. Green kiirehtivät rauhoittamaan kansaa, että tulevissa vaaleissa v. 1950 syksyllä tehdään tarpeellinen korjaus kongressissa. Mutta nyt osoittautuukin, että presidentti Truman pitää hyvin hyödyllisenä ja tarpeellisena tätä Taft-Hartley lakia, jolla voidaan tarpeen tullen piiskata työläisiä. Moni sellainenkin ihminen, joka todella uskoi, että kongressi oli syyllinen siihen kun tämä paheellinen laki jäi voimaan, ihmettelee varmasti nyt sitä, että mikäpakoitti presidentti Trumanin turvautumaan Taft-Hart-leyn käyttöön? Nämä ovat epäilemättä silmän avaajia tuhansille työläisille jotka tulevat tekemään kaiken voitavansa hiilenkaivajain oikeutetun .taistelun voiton hjryäksi - r - ja ovat tulevaisuudessa vaikeamniin petettävissä porvarien ja heidän renkiensä demagogisilla lupauksilla. T.k, 4 päivän Vapaassa Sanassa puolustaa Matti Mäntylahti (alias K i - vlperän Pekka) yhä edelleenkin sitä hajoltust5'ötä, jota on ryhdytty har- Joittariiaan CCL: n ja erikoisestikin terästyöunlon voimilla ja rahpnia iSudburyn alueen nikkellntuottajaln keskuudessa. Matti (allas Pekka) on ^ k u i t e n k i n jäänyt pahoin jälkeen nuo- , tlssaan sillä hän puhuu yhä edelleenkin taistelusta kommunistia vastaan. Vaikka yli kolme ja puolituhatta union jäsentä osallistui viime Joulukuussa pidettyihin uniön vaaleihin, (joissa sanotaan valitim union palkallisen osaston johtokuntaan kymmenen ei-kommunistia ja yksi hiljainen kommunisti, piisi Matin mielestä pantava "toimeen äänestys nikkelialueen kaivosmiesten keskuudessa siitä, h a luavatko he kommunisteja uniensa johtoon", s.t.s. olisiko johtokuntaan .saatava Incon omat luottamusmiehet. Turhaa parrari pärinää se on, sillä uudet vaalit pidetään Joulukuussa ja silloin jäsenistö saa päättää asiasta. Sanoimme Matin jääneen pahoin jälkeen nuotissaan. Niin asla onkin sillä Matin päämies, terästyöunlon ca-nadalainen johtaja Charlie Mlllard, ei puhunut kerrassaan mitään kommunisteista ja kommunismista siinä kirjeessään, joka julkaistiin äskettäin Sudbury Daily Starissa. Tämä h a - joittajamestari päinvastoin sanoi r y h tyneensä hajoltustyöhönsä yhtenäisyyden vuoksi. • "Ainoastaan yhtenäisyydestä on kysymys", jullsjl Mlllard tässä kalvosunlon jäsenille osoitetussa parjausklrjeessään. Sudbiuirn seudun nikkelintuottajat eivät ole vielä koskaan olleet n i i n yhtenäisiä kuin nyt sillä he kuuluvat miltei viimeistä miestä myöten unioon. Mutta siitä huolimatta esittää hajoittajamestari moisen tuanuksen kaivosmlehUle h a - joitustyönsä tarkoituksena. Mikäli nikkelintuottajat ovat kysymyksessä, pitäisi heidän omaksua Mlllardln t u n nus omakseen, mutta Ihan päinvastaisessa riilelessä kuin Millard on sen esittänyt. SUlä, todellakin kysymyksessä on tällä erää nikkelintuottajain' yhtenäisyys hajoittajla vastaan, jotka haluavat saada aikaan mahdollisimman pahan sekasorron tällä tuotantoalalla, joka lienee yksi .Canadan parhaiten järjestjmelstä teollisuus-j aloista. - ' • Vaikka Matti onkin jäänyt jälkeen nuotissaan n i i n se on ehkä jonkinlaista työnjakoa. . K u n CharUe julistaa, että "ainoastaan yhtenäisyydestä on kysymys" julistaa Matti omalla rintamallaan, että kysymyksessä on a i noastaan; se yksi hiljamen kommunisti. Kaiken lisäksi saattaa hajci-tusmestari Matti älytä, että Charlien valhe yhtenäisyydestä el ole tarpeeksi tehokas ainakaan suomalaisten keskuudessa. • . ;•••'• • •' Tässä hajoitustyössä on viime a i koina ilmaantunut uusia, tosiasioita, jotka pn saatettava lukijaimme tietoon ja joista on syytä puhua toiseenk i n kertaan. Äskeisessä C C L : n johdon kiertokirjeessä todettiin, että CCLrn johdon kokouksessa oli käynnissä eräänlainen huutokauppa siitä ktika saa oikeuden hajoitustyön harjoittamiseen nikkeli-alueella. Koska C C L : n johto oil käyttänyt "huomattavari" suriunan varoja hajoitustyön tekemiseen muualla eikä ollut saanut mistään (ei edes työnantajiltakaan) korvausta, niistä, julisti C C L : n sihteeri-rahastonhoitaja tohtori Conroy. että "plkieus" kaivanto-alan järjestämlstyöhön (lue hajoltus-työhön) annetaan sille CCäL>:n imiolle, joka kykenee maksamaan hajoltus-työhön Port Colbomessa, kulta-alueella, Norandassa, New Torontossa y.ra. tähän mennessä käytetyt kustannukset. koska hajoitusmestari Millardin uinio on rikkain kykeni Charlie tarjoamaan eniten. Toisaalta on saatu kuulla, että kys3miyksessä o i r noin 50,000 dollaria. CTharlle pani kaiketi $50.000 shekin pöytään ja tohtori Conroy paukautti ntiijalla pöytään julistaen: "50,000 dollaria, kolmas karta. Hajoltustyöoikeudet on riiyyty teräs-union CharlleUe!" . Sillä tavoin sitä suuret rehkivät ja pienemmät hajoitusmestarit Blatlt ymi yrittävät parhaansa mvikaan seurata mestareltaan saadakseen Sudbinyn seudun nikkelituotannon työläisten Tlnunins..— P'alkallisen yleisslaai Jäisen komitean järjestämänä m | tiin sunniiritaina tk. 5 pnä puä timnin radio-ohjelma Workers liikkeen toimesta. Se oli mainio dlstus siitä yhtenäisyydestä mikä ; i i IHsee deiriokfaattlseri slaa' kansan keskuudessa Pörciipinen eella, kohokohtina olivat ukra ten kuörÖ jä orkesteri sekä kroaij laisten tamboritza-yhtye, Joe j a ukraiilalaisteh musUkkijohä Wm. Chomynlh johdolla. Sen tS tenä oU laulajatar Helen Denessaii ch, Mary Flinskyn taitavasti myött lessä. _Workers-osuusliikkeen vaJistujtr Johtaja Alleen Cobtt sanoi olijeta esittäessään, että kulttuiuri on häj tus kansan elänmstä kalliissa kunnissa. Siinä suhteessa on i!: minsin alueen eri kansallisuuksien^ tenäisyys tosiasia koska se ilma esitetystä ohjelmasta. Hän os vanhan maan kulttuurin sekaantui canadalalseen kulttuuriin tätä ns ra,kentaneiden kansallisuuksien lieldäh lastensa toimesta. Puhuess Workefs-osuuslilkkeestä sanoi Coott sen olevan Timriiinsin eri t i sallisuuksieri perustaman järjesS jonlca johdosta se on kiintynyt b san elämään kalkilla aloillagcultii: mukaan luettuna. Siitä syystä se avustanut vpinthisa mukaan taltli rellista toimintaa Ja on iloissaan r dessaaft saada slaavilaisten ohjetf kaikkien kuultavaksi. YleisslaaVilaisten komiteaa on niteltava hyvän ohjelman Johäosta on syytä toivoa, että täm^tajsi ohjelmaa voitaisiin esittää edellee 358 Spadii P Tukku- ja Ie laatu ; •pumpulika Kaikkea tavaraa. . Avoinna 16S T0EONT( F Täydelline ruokatarp< "S AN Oi THE VICTi -MEID O H A I • Km • KOT Pai Sunnunt. j 576 Queer (I V Ä L I T 163 Waln k i n suomalaisia koskeva kysyii? siltä syystä Mattikhi yrittää P»-' la tavallaari panna nappinsa työläisten etuja ja yhtcnäisyjt» taan. Keholtamme union suca^ jäseniä t u t u s t i u n ^ tosiasioin toimima<ah niiden ja ömieii mukaisesti kaikkia hajoi vastaan. Matti mukaan luetti^ : _ Kalle rivit hajalle nyt työehtosopimoss vottelujen edellä. Esitettyään vaatimuksen sen yW hiljaisen kommunistin kukistanjs kysyi M a t t i : "Kukahan minulle ffi saisi tukipalkkiota?" Kysymys cn«' sln ajankohtainen kahdesta eri S f tä. Ensinnäkin sÄsl, että.Matini dessä vallitsee kaikesta päättäen; kinlainen taloudellinen ahdinit: koskapa Matin lehden äskeisessä! Uökpkouksessa valitettiin kunto mukaan toimituksessa olevan « työvoimaa, mikä vuorostaan tikin aiheuttiu maasun puutta Tomen kysymyksen aJankohtateS osoittava seikka oli se, että esitti tämän kysymyksensämst saannista ikäänlmin Charlie 1!2 dille. K u n 3totti oU ensin kirjoita: Charlie MUlardha ja hajoittajien lesta, kysyi hän seuraavassa vedossa: "Kukahan minulle tukipalkkiota?" Ehdotamme MäJ että pyytäisi MiUardllta. joit* mielestämme velvollinen maka^ kaikesta siitä likaisesta työstä, MatU on suorittanut työläisiä yleensä, mutta erikoisestikin nikkeUtuotannon työläisiä vastac Tämä. nikkeUtuotannon työSJ unien hajplttamlskysymys cn Haluatte laa tai 24 Kini A. H. I Pr citojei viimeisin RAT, P E K A N S E K A N SE TURKKI Sää "'^ Yong Toronto,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 9, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-02-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500209 |
Description
Title | 1950-02-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
su
torstaina, helmikuun 9 p. — Thursday, Feb. 9
IsUUIted Növ. 1917. Astbarbad
"BsEbefl ttolo^;
fkiUiuiin? Ott^iay m , at m i n
mmBt.w.
SL eofeC BdUflr W. lanona;
gddrte' Box 19, aitftot» Qntealou
PanfiTatfonlreaotcjiaigft.
TtLMIBBDiRAT: Caaaäm»: t vk. 6JI» e tt: 8 2 3
•••••• • '9.tft.2J0O
Ytä^mantOa^ i1 vvkt:. 77,0^9 f8l mkkk.. S4J2IO3
m
It Palme Dutt Voimisteiukurssien
•1^
• nyt; ;^ •
f t i ; '' Viikon alusta Ottawasta tullut tieto, että Itä^Janadxinldn
IjÖ^tsätyölaiset M alaisiksi eh-i
»isi on asiallisesti puhuen hallituk-äiitaina
jidldnen rnyönnytys, että Miioin tehtiin vakava
Ig^ljPpf vi; Ä jätettiin työttömyysvakutituk-
Tämä 6n periaatteellisesti lämpimästi tervehdittävä toi-iriitä
esiin. Ontarion metsämiehet ovat vuosikausia
Mutta käytännöllisesti, nyt työttöminä olevien
metsämiesten kannalta katsoen tämä uudistus on
mielessä verrattavissa presidentti Trumanin "ennustukseen",
että Jokainen amerikkalainen isaa $12,000 vuositulot
Tosiasia nimittäin on, että työttömänä olevat
tarvitsevat apua nyt, eikä vasta.kuukausien ku-
K •M^ hallitus joutuu myöntämään, kuten
II ' nyt tapahtui^ että se teki virheen jättäessään Itä-Canadan
issisfi; |tr; mietsät5röläiset työttömyysvakuutuksen ulkopuolelle, iiiin ei-
R Ä I '^M^^r^^^"^^^^'^ voida, odottaa, että n^tsämiehet'joutuvat,maksa-'^•
';|f| , 1- maan tämän virheen hiririari nälk^
'i\ < inällä! Hallituksen velvollisuus on huolehtia siitä, että miiu-
;ij n tos työttömyysvalcuUtuslakiin tehdään siten^ jotta m
|iitf>g£il|i^ saamaan työttömyysvakuutus-hallituksen
kontrollissa olevat työttörnyysvakuijtus-siihen
riitä — ja viralliset tilastot puhuvat vallan
lll^ ;S niitä Itä-Canädan metsien hak-
^-y^^^^ vastustaneet metsämiesten työt-i
saaneet vastustuksellaan tämän vähäisen
metsätyöläisiltä, Sitäpaitsi hallituksen
I' ' vkallisfet tilastot osoittavat, e^ttä työttömyysvakuutusrahas^
l^mi}^ rahaa, ettei oikein tiedetä i^iplS^ Ä kaikkiaan $600,ÖOÖ,ÖÖO ja työttö-
*|| e myysvakuutUsmenot ovat vain noin $7,000,000 kuukaudessa.
\H. * Selvästikin työttömyysvakuutuskonussioni voi maksaa Ita-
,\\ Canadan meteämiehille, jotka ovat vastoin omaa tahtoaan pl^iplS S V työttöminä, samanlaista työttömjrysvakuUtusta kuin makse-
||g|g||M::i^n:muinekin-työttömille. ,
:c^ftei*^|>;'V.r. —-' Mutta metsämiesten —- ja koko väestön — pitäisi päättä-muodossa
vaikuttaa siihen, että tämä
' f • työttömyysvakuutuskySymys tulisi ratkaLstuksi myönteisessä
ä.^ O n mui^
ätasui sitehrcttä metsätyöläiset tulevat sen kirjaimen ja
ll^^^fläll^yhehgeh^^^n^ lain alaisiksi sanokaamme erisi mäalis-ftfftl|
ilI-^S'-^^^^ käytännössä sitä,, että'metsätyö-
«*^?si^is|?^^^^^ < ensi jouluna saamaan työttömyysvakuutuspa
— ja siinäkin tapauksessa vain ne, jotka ovat saaneet
mehucissä olla vähintäin 180 päivää työssä. Kuten liäh-täimjättäisi
aivan liian pitkän Jkärsimysajan työttömille
f v^|Pi?l?l|aäi täirvitseVat työttöniyysäpUa liyt heti. 'Tä-Ä||
lg||||g?;ihän:jöK^
pitää'' riiaksäa ^iyöttömyysvakuutustä; h^ti' jä niin ^
saavat työtä uniöh taksojentmukaislUa palkoil-väestön
edut. vaativat sitä, että metsämie-öikeutetiissa
taistelussa, niin metsätyöläisten ff|||p|i|f£;:|^ suurin edesvastuu siitä, että
] -! ; he saavat yleisen mielipiteen karinätUksen asialleen. Toi-i
; X- C^ttbnmudella ja välinpitämättömy ei tässäkään asiassa
}y^} '''' j pää$tä minnekään. Vain aktiivise.sti toimimalla oman u^
« -sffri^iiinber and Sawmill Workers Union riveissä, voivat It^-
Ganädäri metsämiehet tässäkin asiassa valvoa omia etujaan
jä parantaa asemaansa.
:':-.'. " '; OO -• • •
XJSAm hul^hkäiväjaih lalA
S^Kuten lehtemme uutisosa-stolla on kerrottu. Yhdysvaltain
VAIMON TEKEMÄT VELAT \
KysTmrs: JCB panen ilmoituksen |
leöteen, että en ole enää vastuu-ssaj
Taimoni minus nimeeni teiDemistä ve- ;
Joista, vapauduhkÖEen kautta »:afk-, j
kien hänen tekemicnÄä velkojen roak- j
£usta. — Aviomies.
Vatbtäos: Sellaisen ilmoituksen julkaiseminen
ei merkitse £itä, että aviomies
vapautuisi «en kautta maksamasta
niitä velkoja, jotka aiheutuvat
vaimon välttämä ttdmistä tarpeista
n i i n kaiian kuin mies tm läillieeHtI
velvollinen huolehUmaari vaimostaan.
Ellei aviomies varaa vaimolleen vält-i
tämättömlä t a r v l k i e lU Cruoka. lääke,
tieteellinen apu, jne.; tai rahaa niiden
cstamise^ny on vaimo oikeutettu Oiita.
maan niitä aviomiehen tiilin j a aviomies
bn velwUihen maksariiaan laskut.
Aviomiehensä kanssa asuvan
valhiori otaksutaan wnaavan valtuudet
tarvikkeiden ostamiseen perheen
tarpeita varten, .
Britannian vaalH tot];nite(aao tk.
23 p:njl. NäitS vaa^ejS' pidetään
iaUässA pmeSMikziktuiix (äffteimi-plnä
knfn mitä BrfUoniassa on
l(0':J(3an oilot. Toryjen kanaau 5b-tieMoimiataAn
rybtynyt o&eisto-rainen
työväeniuUitti» el ote byen-nyt
ratkaisemaan maan talondeUi-
»ia probleemeja ja kansan yleinen
elintaso on hoonutiavasii ladue-nui.
Tämä on aiheottannt i^Tiy-mättomyTtfä
vieläpä laborpaoiueen
»isälläkin. On mlelenklio^ioista
nähdä tulevatko voimasuhteeit par-lamentLssa
suuresti vaUUomaan
taikka et. Seuraavassa kirjottok- ,
xessa tunnettu brittiläinen työ.-'
väenjbhtaja E . Palme bott valai- •
see vaalitaiVlelua.
l.
*1 - ^ ' J i
Mm
''mm
. KE8AL0MAPALKASTA
Kysymys: Onko olemassa sellakta
valtion (maakunnan) sovittelijaa, jo-hoji
voi vedota kesälomapalkan suhteen.
Erosin työstä Jouluk. 24 pnä,
enkä ole pyynnöistä huolimatta saanut
vielä kesälomapalkkaklTjaanl. K y r
syroyksessä. ori unlon työmaa. Jota
koskevassa tydehtdSopimukse. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-02-09-02