Vapaus, July 2, 1949

              ^ v u 2 Lauantaina, heinäk. 2 p., — Saturday, July 2
1''' ':
l i i I:
mmm:
iHiii
• t e r n i
l v
Il
(UBEBTr) — ivArtirntln* Ubat
jOEfkn of Flonlah OBnatttam, A -
UbllstMd Nor. 6tb 1017. Autbarlsed
M «econd d a a nudl tj tbs Fott
Offlce DepMtment, Otum. PBb-
'Itfhfd Uirice weaay: T u e c d s y s,
; Tfitindays and eMmOay» bf Vapras
; FabUthlog Compuiy L t d , at 100-UB
• B m St. W , Sgdbory. Ont^ Caaada.
AdvertMof ntei apoo tpfttntkaiL
1TLJkPBIfTKK4T»
OtaadMM: 1 vk gJ0 f kk. 131
f kk. XOQ
TtadymaoiM: 1 Vk. TJOO • kk. S40 eaamcMi: 1 vk. 7JO • kk. 4.»
Mita mtnit sanovat
Canada on nyt 82-vuotias
' Tänään tulee kuluneeksi 82 vuotU siltä (1867) jolloin toteu-
" tui liittovaltion isien suurin unelma — Quebecin, Ontarion,
^New Brunswickin ja Nova Scotian yhteenliittyminen, eli Ca­nadan
valtiollisen itsenäisyyden toteutuminen BNA:n yoi-
;maantulon puitteissa. Liittovaltion perustamisen jälkeen
'jupnnonresursscisla rikas ja feodalismin pakkopaidasta vapau­tunut
Canada kehittyi ja kasvoi nopeasti. Sen jälkeen on lii-tovaltioon
liittynyt kuusi muuta maakuntaa, joista viimeinen
:NewIoundiajid (noin 325,000 asukasta) liittyi vasta viime^aa-
;iisklfussa. Parhain kuva Canadan nopeasta kasvusta saata-
;neen siitä kun muistetaan, että vajaa 350 vuotta sitten (1604)
•Canadassa oli vain 79 valkoihoista asukasta ja nyt väkilukum-
'me on noin 13,500,000. Mikä tärkeintä, suurin ja merkitsevin
-kasvu ja kehitys on tapahtunut vasta kehitystä jarruttaneen
'perheyhtymän ja sen edustaman siirtomaakomennon hävltta-
.'misen, sekä maan itsenäistymisen jälkeen viimeksikuluneen 82
.'vuoden aikana.
: Tästä johtuu, että Canadassa, kuten Suomessakin, syvät
"kaiisanjoukot tuntevat Dominionin päivän, BNA-Iain voimaan
astumisen eli Canadan itsenäisyyspäivän omaksi juhlakseen.
Siksi työläiset, farmarit ja keski luokkalaiset osallistuvat yhä
lisääntyvässä määrässä järjestyneen työväenliikkeen johdolla
tosi patrioottisessa hengessä Dominioninpäivän juhlien järjes­tämiseen
ja viettämiseen.
Entistä yleisemmäksi tulee myös käsitys — ja lainkaan liit­tovaltion
perustamiseen osallistuneiden "liittoyaltion isien"
työtä väheksymättä — että vuosien 1837-38 patriootit, porva-jillisdemokraattisen
vallankumousliikkeen johtajat Louis Jo­seph
Papineau Quebecista ja William Lyon Mackenzie Onta­riosta,
sekä heitä kannattaneet kansanjoukot muodostivat pe­rustan
demokraattisen liittovaltion muodostamiselle. Heidäh
epäonnistunut kapinansa, jonka taantumukselliset pefheyhty-jnän
miehet provosoivat vastoin nousevan porvariluokan tah-
^ a — kuten kuolevat ja historian lehdiltä pois pyyhityt edis-i
y k s ^ jarruiksi muodostuneet järjestelmät ovat niin usein
«tehneet — oli kuitenkin varoitusmerkki Lontoon siirtolaisvi­rastolle,
että jos ei nyt kuulla Canadan patrioottien ääntä ja
anneta joitakin perustavaa laatua olevia myönnytyksiä, niin
siilona menetetään koko (Janada, kuten oli vähän aikaisemmin
nMSflStetty Yhdysvallat. Näin tapahtui, kuten myös on histo-
];riassa toisinaan tapahtunut, että vaikka Canadan patriootit
iiäyisivät v. 1837-38 aseellisen taistelun ja joutuivat siitä sekä
Vnaanpakoon, että hirsipuuhunkin, niin loppujert lopuksi ja va­jaan
.30 vuoden kuluttua heidän oikeutettu asiansa sai voiton
'r-r Canadan kansalle lAyönnettiin "vastuunalainen hallitus",
)ninkä puolesta he olivat taistelleet ja kuolleetkin.
1 Vuosien 1837-38 patrioottien voittoisan taistelun ja llittoval-jlion
perustajien (v. 1867) työn kunnioittaminen vaatii ennen
tnuuta heidän perinteidensä jatkamista nykyisissä olosuhteis­sa:
Canadan kansallisen itsenäisyyden puolustamista Mar­shallin
avun varjossa maailman ja siis Cnadankin isännäksi
bwak«yiä Yhdysvaltain imperialisteja vastaan. Demokraattisia
pefösvapauksia on puolustettava nykyaikaista perheyhtymää,
Sijurpääoman harvainvallan fasistisia pyyteitä vastaan. Ja ku­ten
tässä maassa on aina ylpeilty 3,500 mailia pitkästä "puolus-tamattomasta
rajasta", niin myös tämä itsienäisyyspäivä vel­voittaa
maan ja kansan yleisetujen vuoksi kehittämään rau-
JialliSia ja ystävällisiä suhteita kaikkien demokraattisten mai­den
ja erikoisesti kaikkien naapurimaiden kanssa.
' Juhlikaamme siis täysin siemauksin ja tosi patrioottisessa
hengessä Canadan kahdoksattakymmencttätoista syntymäpäi­vää,
Dominionin päivää.
KANSA ODOriAA TEMOIA
LtJPAtrSTEK KATTEEKSI
Me JatJcanune päättävästi t o i m i n ­taa
rauhan j a vaurauden hyväksi, }a
rauhan j a vaurauden olosuhteissa, l i ­beraalipuolueen
pent^ierteatteiden
toteuttamiseksi — mitkä takaavat k a i .
k i i l a canadalalKlllc, jokaisessa m a a -
ktthnajKa, kaikille roduilte Ja *Itib-kille
j a k a i k i l l e poIiittisiUe puolueille
mahdollisimman läheisen tasa-arvoi-
«en mahdollisuuden j a kohtuullisen
osan niistä lahjoista Jotka K a i k k i ­valtias
on maallemme antanut. —
Pääministeri St. Laurent vaalivoit­tonsa
johdosta viime maanantaina r a .
dioitse pitäniäs.'sään puheessa.
t O B Y J E N MIELIALA
ON MASENTUNUT
Hallituksen voiton suuruus maanan­taina
pidetyissä vaaleissa hämmästyt.
U k a i k k i a canadalaisia. lukeutuen
hän Itse l i b e r a a l i t k i n . . . V a a l i t jär­jestettiin
ennen kuin canadalaiset
pääsevät selville nykyisestä suunnasta
talouskriisiä kohti, olkoon se lievä t ai
kova. Neljä miljoonaa työtöntä Y h ­dysvalloissa,
verrattuna IcahteCn m i l ­joonaan
vuosi sitten, on yksi merkki.
Canadan hallituksen joitakin ohjel­mia
on jyrkästi muutettava jos m i e l i ­tään
välttää halvaannuttavat seuraa­mukset
tä£sä maassa . . . itr. Drewn
seuraajia on suhteellisesti vähän —
hänen puolueellaan on v a i n 42 p a i k ­kaa
. . . V a a l i e n huomattava seikka
011 C C F tappio, jolla oli edellisessä
parlamentissa 31 p a i k k a a j a n y t v a in
12 . . . — Globc a n d M a i l.
" R A H A L L A S A A J A
H E V O S E L L A P X A S E E"
Johtavat politilkot arvioivat, että l i ­b
e r a a l i - j a konservatiivipuolue k u l u t ­tavat
kumpikin $5,000,000 t a i $10,000,.
000 yhdes.sä ainoassa vaalitaistelus.
Sa . . . M u t t a kun puolueiden el t a r ­vitse
Ilmoittaa k a i k k i a menojaan, n i in
loppusummasta ei ole varmaa tie­toa.
— Robert M c K e o w n , Standardis­sa.
Montrealissa, kesäk. 18 pnä.
• • •
T I E M E N E S T Y K S E EN
N Y K Y V A I H E E S S A
Sijoitustoiminnan naisneuvonantaja
neuvoi eilen i l l a l l a naisryhmää, että
jos s i j o i t t a j a l l a on $10,000 hallituksen
bondeissa, hän saa stttä tuloja $25
kuukaudessa, mutta jos sijoitus teh­dään
huolellisesti jakaen, niin siitä
summasta saadaan $35 kuukausitulot.
Huomioonottaen nyt vallitsevat t a ­varain
hinnat, mc emme tiedä, k a n ­nattaako
$12 kuukausitulojen tähden
nähdä se v a i v a j a ottaa siltä ko!luva
riski.
Nykyisten kohtuuttomien hintojen
vallitessa tuntuu ^Itä, että o n a i n o ­astaan
yksi varma Jccino riittävien
tulojen hankkimiseksi $10,000 s l j o l t u k -
scsta:
Ottakaa kymmenentuhatta dollaria,
ostakaa revolveri j a v e i k a t k a a loppu­summa
kilpa-ajoradalla.
Jos hevosenne voittaa voitte heit­tää
revolverinne pois.—Thos. R i c h a rd
Henry Toronto Telegramlssa.
Yhtebkitimaii Mtetth
Unen dämä
lekdanta
Byhdynune tartafsttiesiaän mltft
materialisthien historian käsitys e l i
h i s t o r i a l l i n en materialismi c^keastaaA
on. Jba haltiamme tudboa k y ^ m y k -
«een vastata mahdollisimman lyliy-esU,
n i i n voisimme sen määritellä s e u ­r
a a v a s t i : Historiallinen materialismi
Oh mandlaisleninilSfaieti oppi fht^
kunnan kehityslaelsta, d i a l e k t i s en ma>
t e r l a l i s m i n johdonmidcäista sovellut­tamista
yhteiskunnaUittten MstorfallfB-t
e n Ilmiöiden tutkimiseen.
Ennen M a r x i a o l i idealismi melkelh
täydellisesti vallalla historian a l a l l a.
Varhaishnpina aikoina o l i y h t e i s k t m -
n a n kehitys Ja historialliset tepabta-mat
selitetty yliluonnoUiaten voimien,
tai j u m a l a n aihenttamiksi. O n h y v in
tunnettua Juutalaisten Ja heiltä s i t ­ten
krtetltyllle s i i r t y n y t h i s t o r i a n k ä ­sitys,
Jonka mukaan Jumala sekaantui
a i v a n välittömästi ihmisten yhteis­k
u n n a l l i s i i n iasioihJn ei ainoastaan s l l .
nä mielessä, ettft o l i a i k a n a a n antantit
Joukon käskyjä Ja määräyksiä, vaan
puuttumalla tarpeen tullen v a r s i n l u ­j
i n käsin asioiden kulkinm Jos ne
näyttivät menevän retuperälle. M u i s ­takaamme
vahi sellaisia m a a i b n a n h l s -
t o r i a l l l s l a tapahtumia kuin vedenpal-1 raavastl:
FOaionan soöMnilddttestt ByfcyaflEstests kfijapbmatoU on ellat
gikd k»v» poBte, ettl a ^ i a »«nelte faOdkakoniBalla vafkenftairnit oji^to-kcihafeafcbi
totmhrfaa', piJMmaltafaiMr iljrt asiaan lAimostimeiden yksi­löiden
kalitaamisfti TaOceäduisU. ISbBia ptdnun näkaisemisdui, tai
afmkitt fSiifiaittmiBäiä, jolkaiKiteie A l a Keirlioseir kfir|iKtamaa, Sin>la-opbton
opettajan Eino NeraiaiseB taentomBlstlinpanajMn perustavan a r -
UkkeBsar^o, mikä ilmestyy lasantaisin. Tarkoltiu m jolkaista' tämä
sarja lykkäisit noarMarDiiidaa affifckere&ut sften, eOt o^niokeriibjen
johtajat Ja Jäsenet sekä nant asianltarrasUJat voivat ne l e i k aU Ja säOyt-tiä
tolevaa käyttöä varten.
Vaisinkin vasta-aUcavfen «qpisfcefljain työn hetpottefiiseksf Jolkaf.
sesmie t i n a n tdfJMtsiauiaa ytiteydtesHi ensi tiistaina Ja torstaina lyhyet
selostakset filosofian eri koahtkannistk, sekä mitä on 'idealismi", *taeta-fysitkka",
"diaiektiikka'' Ja aanat sellaiset nhnet Ja maäritebnät mitkä
t a s a UfJoftoB^Jasaa faaol^^ ilmenevät. Mitä hyvänsä
maksia tai _mahdoW«ia haomantnksia tämän klrjoituaaatjan johdosta i l ­menee,
sfilä ityydetään loktjoila hyväntahtoisesti iJrJofttamaan Vapaöden
toimitukselle.
Maberlallstinen h i s t o r iankäsitjrs
poLsti kokonaan nämä puutteet todis­taen,
että yhteisktmnan k ^ t y s on
yhtä lakimääräinen Ja o b j e k t i i v i n en
kuin luonnonidn kehitys, ettei sen p e ­rustana
ole enempää sattuma, yksilöi­den
m i e l i v a l t a , k u i n Joidenkin a a t t e i ­den
salaperäinen Itsenäinen kehitys,'
vaan t a r k o i n tiedottavissa olevat k e -
hityslait. Tämä m a r x i l a i n e n käsitys
perustuu siihen ratkaisevaan k e k d n -
toön, Jonlca M a r x tutkimuksiensa t u -
lolcsena t e l d Ja Jota Engels k u v a a s e u -
sumus, Sodoman Ja Oomoran h ä v l ^ ,
I s r a e l i n kansan Johtaminen pois
E g y p t i n maalta kaikkine sitä edeltä-neine
ihmeineen Jne. A l v a n yhtä
aktiivisesti osallistuivat Jumalat m u i ­d
e n k i n kansojen Jokapäiväiseen elä­mään
Ja historialliseen kehitykseen.
E s i m . k r e i k k a l a i s i l l e ne provosoivat s o ­t
i a Jne.
Toinen yritys selittää h i s t o r i a l l i s ta
kehitystä yksliordfen, suiirmlesten, h a l -
n t s l j a i n . sotapäälliköiden tms. totanin-n
a n avulla, o n melkieln yhtä v a n h a Ja
sitkeähenkinen k u i n edellinenkin, sillä
vielä n y t k i n , a i n a k i n käytännössä sillä
on paljon kannattajia. Sama pitää
paikkansa myös yritykseen selittää
k a l k k i tai a i n a k i n s u u r i n osa h i s t o r i a l ­lisista
tapahtumista vain sattumiksi.
Muuten on helppo huomata, että nämä
molemmat suunnat ovat v a r s i n lähellä
toisiaan, sillä yksilöiden t o i m i n t a oh
myöskin sattuman varalsta. kuten
esim. ranskalainen metafyyslllinen
m a t e r i a l i s t i , von Holbac. k i r j o i t t a a:
L i i a n suuri hap|>amuus f a n a t i k o n s a ­pessa,
kuuma veri v a l l o i t t a j a n sydä­messä.
Jonkun monarkin huono r u u ­ansulatus.
Jonkun naisen oikku ovat
rlltävlä syltä sodan aloittamiseen, m i l ­joonien
ihinlsten lähettämiseksi teu­rastettavaksi
.epätoivon Ja onnetto­muuden
levittämiseksi vuosisadoiksi".
" N i i n k u i n D a r w i n keksi elimellisen
luonnon kehityksen l a i n , n i i n samoin
keksi Marx i h m i s k u n n a n ' h i s t o r i an
kehityslaln. sen s i i h e n saakka icleolo-+*3louselämän l a k e i h i n , j o t k a muodos-s
i l n o n a i n a väistämätön, l a i n m u k a i ­nen
seuraus tuotantovoimien kehi­tyksestä.
Mutta koska tuo kehitys
t a p a h t u u luonnonvoimaisesti, i l u n i s -
t en pyrkimättä tieboisesU k u l l o i n k in
saavutettuihin t u l o k s i i n , n i i n voi t u o ­tantosuhteiden
vaihtuminenkin t a ­pahtua
v a i n vallankumouksellisesti, ts.
vanhat tuotantosuhteet o n heitettä­vä
syrjään useimmiten väkivalloin,
k u t e n esim. p o ^ a r i l l i s i s s a k l n v a l l a n -
kiunoukslssa o n ta]?ahtunut.
M a r x i n materialistisen hlstor^akä- j
sityksen erikoinen ansio o n n i i n o l ­l
e n ee. että hän k U n n i t t i huomion a i ­neellisen
elämän e h t o i h i n , tuotannon
o b j e k t i i v i s i i n ehtoihin, yhteisktmnan
KSittämättöinyys on maailman palkka
Kukaan ei halua kieltää sitä, etteivätkö suurporvarit näe
punaista joka kerta kun heidän työläistensä uniot vaativat pal­kankorotusta
ja mu^ta parannuksia työsdhteiöiinsa.
* Mutta läheskään niin yleisesti ei ole tunnettu se syvä hal­veksuminen
ja.inho, mitä suurpääoman tuntee niitä työläisiä
J«©^aan jotka joko tietäen tai tietämättään tekevät poliittis-luontoisia
palveluksia kapitalismin hyväksi. Tässä yhteydessä
suosittelisimme käytännöllisenä esimerkkinä "länsimarkan"
puolesta lakkoutuneidcn länsi-Berlinin rautatieläisten kurjaa
kohtaloa. Se osoittaa kerran uudelleen, että herrojen hännys-tämisen
avulla eivät työläiset voita mitään muuta kuin hetki­seksi
halpaa mainostusta ja sitten häpeälHsen heiton — roska-kannuun.
Lähsi-Bcrlinin rautatietyöläisten lakko oli alusta pitäen po­liittinen
lakko, jonka tarkoituksena oli nostattaa yleisen mieli­piteen
painostusta sosialistista Neuvostoliittoa vastaan Yhdys­valtain
kapitalismin puolesta. Tämä lakko järjestettiin Nel­jän
Suuren Ulkoministerineuvoston kokouksen ajaksi ja sen
työtä silmällä pitäen ja koko lakon ajan nämä rautatietyöläi-set
saivat koko maailman kapitalistilehtien kannatuksen. Mut-fa
niin pian kuin Mauri oli työnsä tehnyt, sille sanottiin, että
"Mauri saa nyt mennä".
Lopuksi ihnoni, kuten Neuvostoliiton taholta oli alusta pi­täen
selitetty, että länsivallat rahoittivat "länsimarkan" puo­lesta
lakkoutuncot rautatietyöläiset. Vaikka tässä maassa ja
"^hdysvalloissa selitetään, että jokainen lakkolainen on miltei
isänmaanpetturi ja ainakin laiskuri, niin Berlinissä länsivaltö-j;
en. toimelta maksettiin "lakkolaisille" työttömyyskorvausta.
Mutta kun lakko tuli tarpeettomaksi, silloin porvarit sanoivat,
että nyt pojat työhön ja nopeasti, sillä työttömyyskorvausta
ei enää makseta. "Hyvinä" ja "avuliaina" miehinä esiintynei- *
le länsi-Berlinin rautatietyöläisille ei annettu edes muodollis­ta
tilaisuutta tehdä "itse" päätöstä lakon lopettamisesta. Täl­laista
huomaavaisuutta ei osoiteta herrojen hännän heiluttajil­le.
Luokka-asemastaan tietoinen porvari halveksi palvelusha-luisia
ja antaa määräyksiä, sanoen: "Lakko on lopetettava heti
taikka... avustus lopetetaan." Ja joka on niin yksinkertainen
sielu, että luulee suurporvarin kunnioittavan yhtään sen
enempää kotoisia kuin ulkomaisiakaan hännän heiluttajiäan,
Hän saa enemmin tai myöhemmin todeta, että "kiittämättö-itiyys
on maailman palkka".
l Mitä taas poliittisiin lakkoihin tulee, niin ylläolevalla ei
stimkaan tahdota niitä tuomita summassa. Poliittinenkin
lakkoon vississä tilanteessa oikeutettu, jnutta vain silloin kun
sitä käytetään työväen ja yleensä kansan hyväksi, eikä porva-
8 0 8 . D E M I E N " K O L M A S T I E "
O N T O B Y J E N T IE
Lontoo.—News-Chronlclen parhafn
journalisti A. J . Cummings k i r j o i t ti
äskettäin lehdessään: Työväenpuolu­een
kyvykäs sihteeri Morgan P h i l l i ps
sai pyynnön k i r j o i t t a a 5.000 sanaa k ä ­sittävän
artikkelin työväenpuolueen
hallituksen toimenpiteistä v. 1949 Y h .
dysvaltain "Information Please" a i .
manakkaan. Ja R. A. Butler sai
pyynnön kirjoittaa 5,000 sanaa tory-puolueen
ohjelmasta (samaan a l m a ­nakkaan).
Almanakan toimittaja John K i e r -
nan sai nämä kaksi mestariteosta
asianomaisessa järjestyksessä.
P i a n tämän jälkeen, kertoi P h i l l i ps
minulle, minä hämmästyin saadessa­ni
K i e r n a n l l t a kirjeen . missä sanot­t
i i n , että amerikkalaisten on valkea
tehdä mitään eroa sosialistien Ja t o -
ryjen ohjelmasta, j a siksi hän pyysi
meitä kumpaakin k i r j o i t t a m a a n vielä
500 lisää, vastataksemmc t o i n en t o i ­sellemme.
— Labor News Service.
"Parempi varoa
kuin katua''
Dominion-päivän Juhlien Ja kuu.
micn ilmojen vuoksi. Jolloin sadat,
tuhannet ihmiset pyrkivät pois
kaupunceisia. ovat maantiet täyn-nä
autoja Ja aatoUiJain Joukossa
—on aina Joitakin huonojakin a j n .
reita, huolimattomia "maantien,
valloittajia» Ja Jooponidte koko
maanUen pitäjiä. "Parempi on siis
varoa kuin kataa" Ja erikoiscsU p i .
Uisi muistaa, että ffasoliini Ja vä­kijuomat
eivät sovi iiincnkääh y h ­teen.
Ei pidä maistella automat­kalla
Ja Jos tulee malslelrttksi, sQ.
lom on paras Jättää anto vajaan
Ja antaa avaimet emännälle.
Seuraavana kehitysvaiheena tällä
a l a l l a ori pidettävä yritystä etsiä y h ­teiskunnan
kehityksen Ja h i s t o r i a l l i s ­ten
tapahtumien perusteita aatteista
Ja n i i d e n kehityks6stä. Tämän opin
k e h i t t i täydelllsempään muotoonsa
Hegel (saksalainen filosofi) selittäen,
että n i i n luonnon k u i n yhteiskunnan­k
i n kehitys on ainoastaan absoluutti,
sen (ehdottoman) aatteen, maallman-hcngeh
Itsekehltystä. Tämä katsomus
o l i edlstytoskel sikäli, että sk teki
mahdolliseksi käsittää myös yhteis­k
u n n a l l i n e n kehitys lainmukaisesti.
Jota eivät määrää sattumat, vaan ob­jektiiviset
-yleispätevät) tekijät. M u t - '
ta se o l i Idealistinen, vielä enemmän­k
i n , se o l i |x>h]altaan taantumukselli­nen
oppi tai a i n a k i n Johti taantu­m
u k s e l l i s i i n katsomuksiin Jättäessään
huomlohnatta kehityksen todelliset
syyt Ja mahdollisuudet. Muun muassa
se Julisti silloisen preussilaisen komen-non
kehityksen lopulliseksi päämää­räksi
Jne.
Peruspuute noissa kahdessa viime­mainitussa
selitystavassa o l i kuitenkin
se, että ne elv&t kyenneet vastaamaan
kysymykseen, mistä Johtuu suurmies­t
en t o i m i n t a Ja aatteiden kehitys. L e -
riln esittää hyvin sattuvasti näiden
selitysten puutteellisuudet seuraavas­t
i : " E n s i k s i k i n ne parhaimmassakin
tapauksessa tarkastelevat v a i n ihmis­ten
historiallisen toiminnan aatteelli­s
i a vaikutteita-, t u t k i m a t t a mistä nämä
vaikutteet "Johtuvat, ottamatta huo­mioon
objekilvlsta lainmukaisuutta
yhteiskunnallisten suhteiden Järjes.
telmän kehityksessä Ja näkemättä näi­den
suhteiden aineellisen tuotannon
kehitysasteessa olevia juuria. Toiseksi
aikaisemmat teoriat jättivät käsitte­lemättä
Juuri kansanjoukkojen toi­minnat,
k u n taas materialistinen his­toriankäsitys
antoi ensi kerran mah­dollisuuden
tutkia Joukkojen yhteis­k
u n n a l l i s i a elinehtoja j a niiden muu­toksia
luonnontieteellls-historiallisella
tarklniudella.^ Ennen M a r x i a oli "so­siologia"
Ja ' h i s t o r i a n kirjoitus par­haassa
tapauksessa pelkkä sattmnan
varaisesti koottujen, mttokkaainatto-mten
tosläsloldeii kokoelma j a l i l s t o -
rialllstn prosessaln erinäisten puolien
k u v a i l u a . "
gisten verhojen peittämän yksikerr
täisen tosiasian, että Ihtriisten ennen
kaikkea täytyy syödä. Juoda, asua ja
pukeutua ennenkuin he voivat h a r ­joittaa
p o l i t i i k k a a , tiedettä, taidetta,
uskontoa Jne. Että siis välttämättö­mien
aineellisten e l i n t a r v i k k e i d e n t u o ­tanto
Ja s i t e n k u l l o i n k i n vallitsevan
kansan t a i a j a n j a k s o n taloudellinen
kehitystaso muodostaa s e n perustan,
josta vastaavien i h m i s t e n v a l t l o l a i t o k -
set, oikeuskäsltykset. taiteelliset Ja J o ­pa
uskonnollisetkin mielikuvat ovat
muodostuneet j a kehittyneet Ja Josta
niiden sen vuoksi täytyy saada seli­tyksensä,
eikä päinvastoin, kuten e n ­nen
on tapahtunut.
N i i n ollen m a r x i l a i n e n materialis­tinen
historiankäsitys pitää ihmisen
toimeentulolle välttämättömien a i ­neellisten
hyödykkeiden tuotantota­van
kehitystä päävoimana. Joka mää­rää
ihmisten koko yhtelskiumalllsen
elämän Ja a i h e u t t a a siirtymisen y h ­teiskuntajärjestelmästä
toiseen. T ä ­mä
käsitys perustuu siihen, että el
ainoakaan yhteiskunta voi o l l a ole­massa
edes lyhyttä a i k a a tuottamatta
ftineelllBia hyödykettä. Tämä koskee
yhtä hyvin alkeellisia yhteiskuntia,
Joissa aineellisten hyödykkeiden tuo­tanto
vaati m e l k e i n k a i k e n a j a h , k u in
nykyisiäkin yhteiskuntia.
Ihmiset vaikuttavat luontoon työ­välineiden,
tekniikan avulla, hank­k
i e n siten työllään elämisen ylläpi­toon
t a r v i t t a v a t hyödykkeet. Työvä­l
i n e i d e n Ja yleensä alhieelllsen t u o t a n ­non
tasosta Ja n i i d e n kehityksestä
riippuu koko yhteiskunnan kehitys.
Jopa siinä määrin, että marxilaisen
käsityksen mukaan* yhteiskunta syn­tyy
a l u n p e r i n silloin k u i n alkuihmiset
oppivat käyttämään Ja erikoisesti v a l ­mistamaan
työvälineitä. Sitä mukaa
k u i n tuotantovoimat kehittyvät, l i ­sääntyy
Ihmisen valta luontoon näh­den.
Tuotantovoimien kehittyessä t a ­pahtuu
vastaavia muutoksia myös a i ­neellisen
tuotannon toisessa välttä­mättömässä
osassa, n l m . t u o t a n t o s u h ­teissa,
niissä suhteissa, j o i h i n i h m i ­set
Joutuvat keskenään tuotannossa Ja
noita muutoksia vastaavasti tapahtuu
myös yhteiskunta-taloudellisten Jär­jestelmien
vaihtuminen. Se s e i k k a , e t ­tä
alkuperäistä yhteiskuntaa seurasi
orjanomistusjärjestelmä, sitä feodaa.
Unen, sen Jälkeen k a p i t a l i s t i n e n Ja s i ­tä
taas sosialistinen Järjestelmä, on
ennen k a i k k e a entisten tuotantosuh­teiden
v a i h t u m i s t a u u s i i n , e d i s t y k s e l l i ­sempiin
suhteisiin.
Tuotantosuhteiden v a i h t u m i n e n u u -
tavat Ihmisen k a i k e n toiminnan pe­rustan.
M a r x i n t e o r i a n m u k a a n " k a a ­os
Ja m i e l i v a l t a , j o t k a olivat siihen
a s t i vallinneet historiaa J a p o l i t i i k ­k
a a koskevissa kysymyksissä Ja k a t ­somuksissa,
v a l h t i l l hämmästyttävän
yhtenäiseen Ja järjestelmälliseen t i e .
teelliseen teoriaan. Joka osoitti miten
tolbesta yhteiskunnasta, elämänmuo­dosta,
k e h i t t j i tuotantovoimien kas­v
u n seurauksena toinen korkeampi,
m i t e n esim. maaorjuusjärjestelmästä
k e h i t t y i k a p i t a l i s m i . " (Lenin) .
Vasta sen Jälkeen k u n tuotanto t o ­d
e t t i i n koko yhteiskuntaelämän Ja s en
kehityksen perustaksi, t u l i ensimmäi­sen
kerran mahdolliseksi ymmärtää
l a a j o j en työtätekevien Joukkojen v a l ­t
a v a n s u u r i luova m e r k i t y s historiassa.
Vasta s i l l o i n jTnmäirettiln y h t e i s k u n ­t
a h i s t o r i a n olevan" aineellisten hyö­dykkeiden
tuottajien, työtätekevien
joukkojen hlÄtoriaa.
Historiatiede el v o i siis enää. jos se
h a l u a a olla todellinen tiede, r a j o i t t aa
yhteiskunnallisen kehityksen h i s t o r i aa
k u n i n k a i d e n j a ^sotapäälliköiden t e ­k
o i h i n , valtakuntien " v a l l o i t t a j i e n"
Ja " k u k i s t a j l e n " «Kkolhin, vaan sen
täytyy ennen'fcäiRkt& t u t k i a a i n e e l l i s ­t
e n t u o t t a j i en h i s t o r i a a .työtätekevien
Joukkojen historiaa, kansojen h i s t o ­riaa.
V a l l a l l a oleva tuotantotapa, yhteis­k
u n n a l l i n e n aineellinen elämä mää-räd
väme kädessä koka jMeiäbizita^
Järjestelmän. poUittlsten lattoäen. i h ­m
i s t e n ajattelutavan^ Icaäoaiiasten,
aatteiden Ja teoriaa l i i i ^ o i r i a l l i^
luonteen, sillä yhtetdmnuagthen ole­minen
määi& yhtiäääziihaltiseki t a j u n ­nan
Ja s i t e n k u n k i n y k s i t y i s e n ihmisen
ajattelut^ j a tajunnan.
Sen vutrtcsi emme v o i ymmärtää p o ­l
i i t t i s t e n laitosten, aatteiden jä t e ­o
r i a i n todellista olemusta. Jos u n o h ­damme
n i i d e n aineellisen alkuperän,
y h t e i s k u n n a l l i s e n , talousjfii-jestelniän.
Yhtä vähän voimme käsittää, miksi
toisella icaudella syntyy toisenlaisia
l a i t o k s i a j ä uiteta Ja toisella taas
toisenlaisia. Jos etsimme n i i h i n vas­tausta
noista laitoksista Ja a a t t d s ta
emmekä k.o. a j a n tiiotaniotavästa.'
E s i m . valtiomuoto J a ox^anisatio on
o l l u t aina rilppuvalneri siitä, miten
y h t e l s k i m t a on ollut Jakautimut eri
l u o k k i i n j a se o n t a a s puolestaan ollut
r i i p p u v a i n e n , tuotantovoimien kehi­tysasteesta.
Sama pitää paikkansa
myös yhteiskunnallisen tietoisuuden
muotoihin nähden. Poliittiset katso-mulcset,
filosofia, tiede, uskonto Jne.
ovat viime liäd^ssä riippuvaisia ihmis­ten
välillä vallitsevista tuotantosuh­teista
Ja m u u t t u v a t sikäli k u i n tuo­tantosuhteetkin
muuttuvat.
Tässä yhteydessä o n k u i t e n k i n syy­tä
korostaa, että vaiklta m a t e r i a l i s t i ­nen
historiankäsitys selittääkin p o l i i t ­tisten
laitosten, aatteiden j a t e o r i a in
synnyn olevan riippuvaisen tuotanto­tavasta,
n i i n se e i s u i n k a a n merkitse
noiden tekijäin vaikutuksen kieltämis­tä
yhteiskunnallisessa kehityksessä.
H i s t o r i a l l i n e n material|smi päinvas­t
o in korostaa n i i d e n sosiaalista mer­kitystä,
eroten siinä täydellisesti n.s.
taloudellisesta materialismista, jonkia
edustajina olivat mm. B e r n s t e i n Sak­sassa
j a n.s. lailliset marxilaiset V e ­näjällä.
He seliUivät yksipuolisesti,
että yhteiskunnan kehityksen mää­räävät
ykslntnhaan taloudelliset sei­kat,
joten p o l i i t t i s i l l a l a i t o k s i l l a ja
a a t t e i l l a ei heidän mielestään ole m i ­tään
merkitystä.
M a r x i l a i n e n materialistinen histo­riankäsitys
on sensijaan sillä k a n n a l ­l
a , että kun poliittiset j a y h t e i s k u n ­nalliset
laitokset Ja aatteet ovat ker­r
a n syntyneet, n i i n niistä tulee v o i ­ma,
j o k a v a l a t t a a puolestaan olosuh­teisiin,
joissa ne syntyvät. Ne voivat
Joko h i d a s t u t t a a yHteiskunnallista k e ­hitystä,
jos n e ovat taantumuirsellislen
l u o k k i e n t a i r y h m i e n l a i t o k s i a Ja a a t ­teita,
t a i k k a s i t t e n edistää y h t e i s k u n ­n
a l l i s t a kehitystä palvellen edistyk­sellisiä,
vallankumoukselltsla luokkia.
H i s t o r i a l l i s e n m a t e r i a l i s m i n teorias­sa
ovat eroittamattomastl yhtyneet
Johdonmukainen materialismi Ja d i a -
lektiiklca Ja n i m e n o m a a n sen*^uok6i
voidaan sanoa, että v a s t a m a t e r i a l i s t i ­sen
historiankäsityksen synnyttyä y h ­teiskuntatieteet
muuttuivat todellisek­si
tieteeksi, Joka t u t k i i j a selittää y h ­teiskunnan
kehityslakeja.
r-SITÄ
VALlTTr
- O l i v a t k o eiUjet pälTäffis»
k a t ? '
" N o . eipä j u u r f
"OKko ruoka hnonoar
" E i . mutta Pöytänaapuriai cfl^
rosihnäinen j a söi koko a j a n ^
Iautas2ltanL'
palttu
E D I T L L I N E X KAUPPA
Kosija: "Tglin tänne eh
teiUe edullista^ kauppaa, jossa
ansaita 5.000 dollaria.-
Kauppias: "Kuulostaa lapa,-
Mikä kauppa se olisi?"
Kosija: "Olen saanut kmma
te aiotte antaa tyttärellenne '
myötäjäiset. Minä olen valinb
maan hänet puolella hinnalla
• • •
ITSEKftmiKKIX
Eräs lähetyssaarnaaja oli
nyt jossakin Amerikan e
vanhan intiaanipäällikön saar
heksi heimon keskuuteen,
kullankaivaja sattui tulemaan 1
asumasijollle, kysyi hän
mitä tämä oli miehiään.
"Minä olla saarnaaja", sanoi
likkö.
"Kuinka paljon saatte
saarnaajan toimesta?"
"25 dollaria vuodessa."
"Mutta sehän on perin kurja
k a ! " hämmästyi kullankaivaja.
"Kurjia ylla minun saamat^'
sanoi päällikkö:
• • • • •
BUSSISSA
"Konduktööri katsoi minuun Hra
kuin minä en olisi maksanut kyytiia;'
"Mitä sinä teit?"
"Minä katsoin takaisin aivan ha
olisin maksanut."
TODISTEET
Tuomari: "Todisteet osoittavai, eä
te heititte kiven konstaapelia Icohi"
Syytetty: "Mutta herra tuonu.%
todisteethan osoittavat vielä enea.
män, ne osoittavat, että minun kitei
siihen lättäjalkaan!",
HÄNEN OSUUTENSA
Mies: "Nyt rakkaani, meidän CB
pienennettävä menojamme, sillä ai.
nä tuskin ansaitsen enää niin paJja
kuin meillä on menoja,"
Vaimo: "Älä ole huolissasi, ralchi,
nl. Käy sinä vain työssä ja miai
pidän huolen menoista.''
ONKOHAN SE NIIN?
Eräs koiranleuka on antanut artj.
vaimosta seuraavanlaisen kuvan:
"Aviovaimo on nainen, joka usi*
lisestl Jakaa miehensä kanssa ^
ne vastoinkäymiset ja murheet, mitii
liiiehelle on tullut siitä, kun IDE
vaimonpa kanssa naimisiin."
Belgradin-IVashingtoniii akseli
Ylläolevalla otsikolla varustetussa
kirjoituksessa tarkastelee '"Trybuna
L u d u " Jugoslavian nykyistä t i l a n n e t t a.
"Mitä enemmän T i t o n k l i k k i o n p a -
kotettii paljastamaan petollisia k o r t -
t e j a a n Jugoslavian Ttansöille, sitä k i i ­vaammin
h a r j o i t t a v a t B e l g r a d i n r a d io
j a lehdet herjaus- j a vääristelykam-panjaansa.
Se e l sävyltään j a sisäl­löltään
missään eroa " A m e r i k a n ä ä '
nestä", m u t t a ei v o i k u i t e n l c a a n hämä­tä
seuraavia, painavia tosiasioita, e i ­kä
nimenomaan sitä tosiasiaa, että
T i t o n ryhmä tekee l i i t o j a demokratian
Ja r a u h a n klukkulsimpien vihollisten
kanssa, nimittäin K r e i k a n monarko-fasistien
j a Imperialististen suurvalto­j
e n e m i g r a n t t i - J a aslamieshylkiöiden
kanssa; että T i t o n ryhmäkunta tekee
tyhjäksi Jugoslavian kansan saavu­tukset
Ja m u u t t a a m a a n tavalliseksi
porvarilliseksi tasavallaksi anglo-ame-rikkalalsten
"asiantuntijain" a v u l l a , j a
edelleen, sitä että T i t o n ryhmäkun­ta
tosIasiaUisesti o n liittänyt m a a n i m ­perialistiseen
l e i r i i n , Joka toivoo sotaa
j a o n epädemokraattinen.
Tätä kaikkea ei tosin Belgradista
käsin m a i n i t a , m u t t a T i t o n uudet y s ­tävät,
imperialistisen l e i r i n politilkot.
puhuvat siitä äänekkäästi j a aivan
j u l k i s e s t i " . ^
Todistuksena esittää T r y b u n a Ludu
joukon amerikkalaisten j a e n g l a n t i ­l
a i s t en p o l i t i i k k o j e n lausuntoja. M u u ­a
n konservatiivinen edustaja lausui
E n g l a n n i n parlamentin keskustelussa
sanasta, s a n a a n : "Vastapalvelukseksi
T i t o n toimeenpanemasta K r e i k a n r a ­j
a n siUkemisesta o n häntä autettava
taloudellisesti".
" J a pisteen i : n päälle — lopettaa
Trybuna Ludu — panee Pariisin
"Monde", j o k a k a i k k i nämä tosiasiat
tuomitsee maansa porvariston etu-nä­kökulmasta
katsoen j a s a m a l l a toteaa,
että ne ovat Jälleen a s l ^ l tiellä kor­vata
Jugoslavian tasavallan yhä h e i ­kommaksi
käyvän p r o l e t a r i a a t i n p a ­nos
jatkuvassa rakennustyössä k a p i t a ­l
i s m i n vapaalla omatoimisuudella".
AVIOMIESPARKA
Vaimo: "Kalle, ovella on vaniioja
vaatteiden kaupustelija."
Mies: "Sano hänelle, että mimilli
on vanhoja vaatteita niin paljon to
tarvitsen."
7 • • • • ., .
pLI SUMUA
Kaksi maailman meriä seilannutu
merimiestä keskusteli ulkomaisL^ti
kaupungeista.
"Lontoo on varmaan sumuisin piii.
ka maailmassa", sanoi toinen.
" E i ole, mihä olen ollut vielä ra-muisemmassakln
paikassa", väitti toi­nen.
"Missä se oli?"
"Siinäpä se onkin. Se oli niin sa-muinen,
että en edes tiedä mikä paii-ka
'se oli."
• • •• , •
EI AUTTANUT
Mies ryntäsi rohdoskauppaan ja t;-
syl mjryjältä, mikä auttaisi nikotta-miseen.
Myyjä kieppasi heti/miesti
nyrkillään kasvoihin. Mies hämmää:
tyi kovasti ja vaati selitystä.
"Eikö nikotus lähtenyt?" kTsP
myyjä.
"Se on minun vaimoni ulkona au­tossa,
jota nikottaa, senkin aasi!"
Kansa on antanut tuomionsa
Kesän helteeC ovat saapuneet Ja
saamme h i k o i l l a sensijaan että näihin
saakka olemme Joutuneet alkukesän
ajsm m i l t e i ^k-lsemään vilusta. M o ­nasti
Johtuu mieleen, että o l i s i p a v ä ­hän
viileämpää, että tuulenhenki
t o lM vähän virkistystä.
•Vilieäinmällä iläialla taas toivom­me
lämmintä. Joten ihndsen el ole
hsrvä o l l a mitenkään, o l i s i t t e n helle
t a i pakkanen.
rien ja heidän politiköitsijoinsa hyväksi. Suomen työväki on
käyttänyt hyvin menestyksellisellä tavalla poliittista lakkoa
aseena lyhemmän työpäivän, yleisen äänioikeuden ja muiden
sellaisten vaatimusten hyväksi. Ja kun hallitus liittoutuu
työnantajien kanssa työläisiä vastaan, kuten on tapahtunut
esimerkiksi Canadan merimieslakossa, niin kukaan ei voisi
syyttää tämän maan unionistista liikettä jos se ryhtyisi järjes­tämään
poliittisluontoisia myötätuntöisuuslakkoja merimies­ten
puolesta.
Mutta kuten sanottu, poluttisluontoisetkin lakot voivat olla
kahdenlaisia, joko työväen ja edistyksen puolesta tai työväkeä
jä edistystä vastaan suurporvarien puolesta. Ja kun tvömies
"menee herrojen kanssa niarjaan, hän menettää tavaUisesti
ropposensakin".
V a a l i t k i n menivät j a toivat p e t t y.
myksiä monelle — m u t t a enimmän
e h k a ieversti b r e w l l e j a hänen k o p l a -
k u n n a U ^ n . Se suuri paisti, jota
Dr«w tavoitteli Canadan poliittiselta
pöydältä, o s o i t t a u t u i k i n v a i n k t m r a l l l -
sekä l u i t a.
Y k s i huomattava asia oU näissä
vaaleissa, että lukuisat ihiniset eivät
äänestäneet persoonaköhtälsesti e h ­dokasta,
vaan puoluetta, mitä tämä
d i d o k a s edustt Mikäli taas k o n s e r -
vMfivlpuolue oli kysymyksessä, n i in
canadalaiset vaUtslJat hylkäsivät n Un
ehdokkaat kuin koko puolueenkin
tUin. etts koäsielrvatUvleii ftluätus t>ar.
l a m e n t i n alahuoneessa pieneni 24
edustajalla. Edellisessä parlamentis­sa
o l i konservatiiveja €6 m u t t a tule­vassa
v a i n 42.
Näin kävi siis k a i k e n sen voimak­k
a a n kampanjan, mitä konservatiivit
kävivät vaalien edellä. K a i k k i a l la
y h d i s t e t t i i n minkälainen asia t a h a n ­sa
konservatiivien vaalikampanjaan,
mutta tulos oli päinvastainen ka', a
mitä o l i tarkoitettu.. A l l e k i r j o i t t a n ut
on ollut aina vakavasti sitä mieltä,
että i l m o i t t a m i n e n ' k a n n a t t a a , mutta
kotteervatiivien temjaus s a i uskomme
h o r j u o ^ a h . • - '
Canadan äänestäjien päiden päällä
oli pelko sinä kaksiteräisenä m i e k k a,
n a . mikä toi liberaaleille n i m l ö i s U -
van vaalivoiton. D r e w n Johtama kon^
servatiivlpuolue kävi kampanjaansa
salaamatta siinä mielessä, että jos
konservatiivit valitaan, n i i n heidän
hallituksensa laskee d o l l a r i n arvoa,
riistää pois esidierkiksi perheavus­tuksen
j a r y h t y y sortamaan kansan
v a i v a l l a saavuttamia oikeuksia, o l e m ­me
varma, että vafaiitunnus. J o n ^
perusteella konservatiivinen halUtnä
olisi "saattanut Canadan kommunis­tit
oikeuslaitosten valokeilaan", c l i
sellainen bumerangi. Joka sinkosi t a ­k
a i s i n konservatiivien silmille. OU
a i v a n luonnollista, että lljinlset, t a ­vallisesti
o m i l l a a i v o i l l a n ajattelevat
ihmiset käsittivät tuon vaalltimöuk-sen
merkitsevän sitä. että nUn p i an
k u i n "kommunistit olisi saatettu o i ­keuslaitosten
valokeilaan", olisi pian
o l l u t jonkin muun edistysmleli3«in
Järjestön vuoro j a n i i n a i n a edelleen,
kunnes mahdbnisesti olisi v a i n ollut
konäfervatiiveja jälellä.
K o n s e r v a t i i v i t edustavat mustinta
taantumusta j a taantumus on' häikäi.
lemätön. CHemme varma siltä, e t t e i ­vät
konservatiivit k a i h d a keinoja, h a ­lutessaan
päästä tarkoitnstensa pe­rille.
V
O n kultenitin sanottava, että cana­dalaiset
v a l i t s i j a t tekivät a i v a n oikein
vallitsevan tilanteen mukaisesti, k im
antoivat I>rewIIe j a hänen kängilleen
n i i n tuntuvan m u s t a n silmän. L u k u i.
sissä tapauksissa eivät äänestäjät ä ä ­nestäneet
todellakaan liberaalipuo­lueen
e h d o k a s t a , , v a a n l i b e r a a l i p u o ­luetta,
joka ei sentään uhannut t a ­vallisten
ihmisten v a i n o i l l a j a sor­r
o l l a . Työväen ehd<*kaiden ääni­määrään
vaikutti simresti se, k u n
ihmiset useissa tapauksissa laskivat,
että äänestämällä liberaaleja voidaan
estää konservatiivien uhkaukset to­teutumasta
Ja näinollen monet työ­väen
ehdokkaiDe aiotut äänet annet­t
i i n suoranaisesti p e l o n t a k i a l i b e r a a.
leiUe, joiden k a t s o t t i i n olevan " p i e ­nempiä
p a h o j a ".
Luonnollisestikaan ei tällainen aja-ttiskanta
ole oikein, mutta pelko i»
hätä eivät.lue l a k i a . Ihmiset halus-vat
säilyttää sen, minkä ovat saauRi
l i b e r a a l i s e l t a hallitukselta pun^-tet^t-sif
J a k u k a todellisuudessa voi
simmäiseksi heittää kiven tällaLO
ihmisiä vastaan!
Huomattavan tappion kärsi myö*!
CCF, menettäen noin kolmannen tsö
paikoistaan alahuoneessa. Eivät aut­taneet
julistukset "sosialismista",
vät puustaukset joittenkin ehdokii'
den "menestyksellisestä imm'.cs.
u r a s t a " . Kansa lausui tucmioo»
" k o l m a n n e n tien" matkaajille airaa
samalla tavaUa k u i n ko^sen.•atUveill^
k i n .
M e r k i l l i s i n paikka oli kuitenkin ^-
nä. että Quebecin asukkaat osoitttJt,
selvästi eversti Drevlle, oman nui-kuntansa
pääministerin liittolain'-
että he saattavat kärsiä toisU UiK^
l a i s t a , nhnittäin Duplessista pie»*-
pänä pahana, mutta he eivät ha^
k a n n a t t a a Drevta. Konservat;^
lasldvat saavansa huomattavan näs­i
än ehdc&kaitaan valituksi Quebaa-mutto
loppujen lopuksi tämä tffi«
k u t i s t u i yhteen — Montrealin pann*
t a r i i n Houdeen Ja j o i h i n k i n ^ ^ • ^
a r v o i s i i n "itsenäisiin", eU oikeaaaö
sanoen "mxraten-vain-konservatfirs-h
i n " .
Kaxisa. o n sanonut sanansa, j ^
n r e vm l i m l i a i Jotain xfppivan. jos a s
yleensä oppU mitään. — WaideJO«i