Vapaus, January 8, 1949

              4 Lauantaina, tammik. 8 p. — Saturday, Jan. 8
i^eÄR BAY
^nBaten ja Naisten RäätSU
^frZ#Bd«i St. E . nmdMr, Ottt.
I
t S.CJL UrheUuUUon
I osoitteet:
l;ftlieenjohtaJa': Ake Himnakico
i l 7 Donlands Ave. Tonmto, bnt.
Puhelin G L . 6215
Sflifceri: Paavo V ä t i^
89St Patri(^ St, Töw«ifci^ Ont.
BaOb»!^^ Vilho BäUoä
B 4 D a y Ave. * Tbroiito, Oht.
* • P u h e l i n K E . 3603
'KlfJeenvaiJxtö sihteerille. Huo­mioikaa
sihteerin uusi osoite.
KINGELIN
MUSIC SCHOOL
Opetusta harmonikan, viulun,
mandolinin, pianon y j n . soittimien
alalla.
Suomalainen musiikin opettaja,
4 Sydenham St. Toronto. Ont,
(23-30-8-15}
K O S K A O N PÄÄSIÄINE.N.
Marian päivä, helatorstai ja helluntai?
Sen näkee v. 1949 Taskukaknterista.
i.Vesa,B.A.
Barrister. SoIiCltor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
• • •
(HE. 3392 . 592 Danforth Ave.
(Near Pape Ave.) Toronto
mi
I i i i
MEILLÄ ON
•f»
viimeisempiä ja •yleisesti
suosittuja SUOMALAISIA
ÄÄNILEVYJÄ
(Gramofoonin levyjä)
$1.25 Icappale
Pöstitilaukret toimitetaari nopsasti.
Hintaluettelo lähetetään
pyydettäessä.
K A I K E N L A I S I A K L A S S I L L I S IA
J A KANSANOMAISIA LEVYJÄ,
ORIGINAL
tNITURE CO.
Puhelin WA. 5G12
Queen St. West
TORONTO ONTARIO
Port .4rthur. — Ihminen, avaa Xor-valäpesj
j a kuule toitä «inulle sahe-
'-'-Icnr—Pukkalan 'Sämi •mftSrä.st sinut
Iskun homm?.sta panemaan paperille
kaiken kansan luettavaksi seuraavaa:
V . - j a u . - .seura Isku järjestää hiihto­kilpailut
täm^n vuoden helmikuun'
kolmantena sunnuntaina. Hiihdettä­vä
matka o n yleinen 5 kilometriä, nuo­remmille
kak»i ja ykSi kilometriä.
Hiihdot tapahtuvat vanhassa paikassa
West End luistinradan luopa. Aika,
kolmas .sunnuntai helmikuusi kello
2 l p . Ruvetkaapa siis pojat j a tytöt
kiireellä harjottarrtaan hiihtoa ja v a ­likoimaan
sopivia suksivoiteita. T u l ­laan
kerrankin joukolla koettamaan
kuka on kukin. Pankaa visusti mie­leenne
Tarmon, Elon jä Iskun lylyn-lykkääjät,
että saavutte silloin yhtei­siin
tuma jäisiin. Sinne ovat myös ter­vetulleita
seiu-ojen ulkopuolisetkin
hiihtcmiehet. Satalukuiselle penkki-urheilujoukolle
sinne on erittäin mu­kava
kulku. Siihen mennessä on tä­mä
Port Arthurin parempien ihmis­ten
valitsema, uusi pormestari luvan­nut
valmistaa käyttökuntoon meille
" P a r k i n " sähkölinjan niin, että ei
penkkiurheilijoiden tarvitse enää ve­tää
keuhkoihinsa gasrfiinin käryä. I s ­tuu
vaan toppatuoliin ja unelmoi siinä
siksi kun kärry .saapuu Vainion uxi-den
kauppatalon kohdalle. Siitä ei
olekaan kuin parikymmentä askelta
klublhuoneelle.
Tämä on sanottavaa päivän hom-mista.
Sitte saman päivän illalla ko­koonnutaan
Bay Streetin pikkuhaalil-le
kuulemaan ja näkemään oikein r y -
myjuhlla. Siellä iskulaiset voimi^e-levat,
nyrkkeilevät sekä vihitään Is­kun
uusi painimatto käytäntöön, esit­tämällä
näytepainia. Myöskin laulu­kuoro
" K a i k u " tulee avustamaan näi­tä
suurjuhlia. Minä nurkantakana
kuuntelin kun he suunnittelivat
ohjelmaa näihin Iskun juhliin, Y k s l -
tyisnumeroita oli niin paljon, että t o i ­sen
käden sormet sai laskea kahteen
kertaan, sittsn lopuksi kuoron johta­jatar
sanoi, että kuoro erittää kaksi
laulua. Minä silloin jo hengessäni
päätin omasta puolestani pyytÄä n i in
kauniisti kun suinkin ÖSaah että
" K a i k u " esittäisi vielä kolmannenkin
laulun. Nyt sltte on se pyyntö tehty.
Niinkuin huomaatte, tästä on tulos­sa
nautihtorlkas ilta. Se ön vain pahin
puoli, että haalin rajotettu tila el
mahdollisesti salli kaikkien osallistua
niihin juhliin. Tuonempana lähem­min.
Tyttöjä ja poikia minä erikoisesti
kehoittaisin tulemaan Iskim jäseniksi
Pikapuolin aloletaan Liittojuhlan v o l -
mlsteluohjelman härjöttis. Siiäea
osallistujien pitäisi olla mukana alusta
alkaen. — Lospjätkä. ,
KOI [unismiin Inen :ssa
Jo sata vuotta takaperin Karl Marx ja Frederick Engels kakmoit-telivät
siirtymisen sosialistnista kommunismiin. Tämän jälke£n on
tämä teoria askarruttanut yhteiskuntatieteen tutkijoita ja vähinkin
työväenluokan vaHsivneinta osaa. , '
Nyt kun kapitalistinen yhteiskunj^ on joutunut hajoamispfoses-siin,
kun imperialistien otteista on riistäytynyt irti useita tmitajatätnä
hajaannuspTOS''ssi kiihtyy edelleen, niin nyt on kysymys sosialismista
kommunismiin siirtymisestä herättänyt entisiä enemmän huomfota.
Tämä mielenkiinto on sitäkin suurempi, koska Neuvostoliitossa ön jo
saavuieltu sosialismi ja sosialistinen talous on laskeniff perustan kom­munismiin
siirtymiselle.
Julkaisemme tunnetun NeuvostoUiton marxilaisen P. Yudinin
mielenkiintoisen artikkelin, jossa hän kansantajuisesti ja sitovasti
todistaa viiten tämä siirtyminen tapahtuu.
kolttaa, ei hyppäyksittäin, vaan s i i r ­tyminen
tapahtuu ilman yhteiskun­nallisia
yhteentörmäykä|l j a vallankii-njouksia.
Tässä siirtymisessä tulee luonnolli­sesti
olemaan vissillä asteella kiihty-
\-ää menestystä, joka johtuu tuotan-tovöimaio,
tekniikan, tieteen j a k u l t ­tuurin
kehityksestä.
Jatkuva ja. kiihtyvä'tuotantovoiinain
Venäjän suuri Lokakuun^^Vallanku-mous
on hi5torialli3t€n,volttojsn kruu­naama.
Näitä voif.oja luonnehtivat
ne tosiasiat, että Neuvostoliitossa ön
rakennettu sosialismi. SoHlalisml on
saavuttanut sellaisen menestyksen, et­tä
neuvostoyhteiskunta on astunut ke­hityksensä
uuteen vaiheeseen — se
lähestyy sosialistisen rakennustyön
päättymistä ja hiljalleen siirtyy sosia­lismista
kommunismiin.
Huolimatta siitä, että sen täytyi
ke.stää uskomattoman ankaran sodai^
Saksaa ja sen satelliitteja vastaan,
Neuvostoliitto on saavuttanut niin
huomattavaa edistymistä sodanjälkei­sessä
tuotantovoimien kehityksessä,
että se on edennyt huomattavan pit­kän
matkan kommunismiin.
Neuvostoliiton sodanjälkeiset talou­delliset
menestykset todistavat uudel­leen
sosialismin suunnattoman ylivoi­man
kapitalismiin nähden.
K A P I T A L I S T I S E T M A A T OVAT
TALOUDELLISEN KAAÖKfiENL__
TILASSA
••r- Robin Ho3d on englantilainen t a -
ruhenkllö. jonka piti olla laisuojaton
ja hänen elämäänsä kuvataan monissa
kansanlauluissa. '
m.
ms
iii
'M
Kutsumme ttttsia asikkaittSnme vieraile­maan
laajennetussa kaupassamme
jossa on läydellineh varasto vlUa-,; silkki* puuvillakatt»
kaita. ikktmaVerhöja ja viiorlkaä^ jäardittain.
'^Postitilauksia täytetään *' ' -k Tyytyvmsyys taajaan
M . ROSE & CO.
277-9 CoUege SL
(lähellä S^adinaa)
Toronto, Ont. PulieUn K I 7771
MATKAT EUROOPPAAN
KEVÄÄLLÄ 1949 KESÄLLÄ
% Kyt o a siica vftrata paikkanne, jo* aij(>tt« matkiiftla.-! rnni keväänä lai kr^änS ja b «'
lualle vältlrä peltyinyknidä. AinciaKIaan r j j o l c l l u määrä paikkoja dn eiiään 8aataviii«a.
MQ järjesiämrae matkanne laivalla lai tentolritAc; ediTSIamme melkein k a i k k i a linjoja.
KätirahaO mak-iaminen^on vältiämätön. paikaji naaniia varten. Paluumatkanne Jarjentämra»
Mmoiten. Avuslamtiie myo» pauliinne ja vii«aminne hanfckimlacdia.
Halutensanne tuottaa, jonkun henkilön Canailaan, annamme Teille mielihyvin lahem-.
piä tietoja määräykaiatä ja myymme ennakolla maktcttuja laiva- ja lefltolippuja.
Tiedot
Täydelliset
TEHKÄÄ P A I K K A T I L A U K S E N N E N YT
0. K. Johnson & Co. Soittakaa
täi
Kirjoittakaa
724 Bay Street, Toronto 2, Ont. Puhelin W A 1403
V A K U U T U S - J A M A T K A I L U T O I M I S TO
Vanhimmat kapitalistiset maat, s e l ­laiset
kuin Britannia, Ranska, Italia
ym., yrittävät edelleenkin vapauttaa
itsensä taloudellisen kaaoksen otteesta
ja edelleenkin laahaavat sodan a i ­heuttamista
jännittävistä ristiriidois­sa.
Samaan aikaan heuvostovali io
etenee varmasti yhä kiihtyvällä vauh­dilla.
Teollisuustuotannon määrä on
jo sivuuttanut sodan edellisen v. 1940
tason ja maatalous on myöskin saa­vuttanut
sodan edellisen tason.
Neuvostoliitto ja kansandemokraat­tiset
maat, samal^ kun ne ovat säilyt- asemaa,
täneet kansallisen Itsenäisyytensä ja
suv^erehisuutensa, vakavasti marssi­vat
taloudelliseen Vaurauteen ja pa­rempaan
elintasoon. -
Euroopan ja Yhdysvaltain kansat,
siirtomaiden ja rilppuvaisuussnhtelssa
^olevien maiden kansat ovat tietoisia
siitä, että vain niissä maissa missä
työväenluokka on hallitsevassa ase-madäa,
missä taloutta Kfehltetään
suunnitelman mukaisesti työtätekevi'
ep. ihmisten eduksi, että vain siellä on
mahdclUiuus selvään perspektiiviin ja
luottamukseen huomisesta.
250,000,000 tonnia, öljyn 35,400.000,
sähkövoiman 82 ipiljoonaa kilowatti-tuntia.
Neuvostoliiton työläisten tuo­tantokyky
tällä ajaHa, siis 1946-50 vä­lisenä
aikana, nousee 36 prosenttia
verrattuna sodan edellisen v. 1940 t a ­soon
verrattuna.
Tämä tarkoittaa sitä," että sodan'
Jälkeisen viisivuotissuunnitelman lo­pussa
Neuvostoliiton teollisuustuotan­non
taso tulee olemaan 50 prosenttia
sodan edelliseen v. 1940 tasoon ja
eräillä teollisuusaloilla huomattavasti
enemmän. Esimerkiksi v. 1950 konei­ta
ja välineitä tullaan tuottamaan
kaksinkertaisesti se määrä kuin ennen
sotaa, työkalukoneita 1,300,000, eli noin
30 prosenttia enemmän kuin mitä
tuotettiin Yhdysvalloissa 1940; sähkö­voiman
tuotanto kohoaa 70 prosenttia
ja klvihillltuotanto 50 prcsenttia.
SUURI A S K E L ETEENPÄIN
MAATALOUDESSA
Viisivuotissuunnitelman kolmjen en­simmäisen
vuoden* aikana maatalous
astui pitkän askelen eteenpäin ja saa­vutti
viljatuotannossa sodan edellisen
tason. 'Suunnitelman fopussa maa ta-loustuotteiden
kokonaistuotannon ta­voite
on 30 pros. enemmän kuin v.
1940, eli 130 m i l j . tonnin vuotuinen sa­to.
Viisivuotissuunnitelman aikana maa­talous
saa nöln 350,000 traktoria ja
huomattavan määrän muita korkea-tehoisia
maatalouskoneita yhteensä
4,500 miljoonan ruplan arvosta. Maa­seudulle
tullaan rakentamaan sama­na
aikana 950 uutta kone- ja traktorl-
^ Seuraavat numerot antavat käsityk-mf
ims
IM
mm
CSJ:n Toronton osaston näyttämö
esittää näytelmän ^
"NUMMISUUTARIT"
(5-n^ytöksinen komedia)
K l r j . AMisis K i v i
DON-HAALILLA
957 Broadview Ave. Toronto 6. Ontario
Sunnuntaina t.k, 16 p:nä kello 4 i.p.
Henkilöt:
Sspetcus. lukkari . . . . . ..
Topias, suutarimes: ari ..
Martta, hänen vaimonsa
Esko. hänen poikansa ...
livafi, hänen poikansa ..
Niko. merimies
Jaana, hänsn tyttärensä .
Mikko Vilkastus
Kristo. seppä
BIreeta
Jaakko, puusuutari
Andres, räätäli
Teemu, soittaja
Erkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Kievari ,
K a r r i , talon isäntä . . . . ..
Teemun isä
Hääväkeä.
Esittäjät:
K. Kujanpää
R. Pitkämäki
.; . Ai Hoborg
. . . . . . . . . . . E. Erkkilä
R. Mustonen
W. Jokela
A. Sjöman
. . . . . . . . . H a u t a l a
E. Tarvainen
K. Mustonen
S. Perälä
Y. Tamminen
r : . M . Rasmus
W. Kähärä
A. Lahtinen
N. Rintamäki
Jaakkola
K A I K K I TIET J O H T A V A T
KÖMMUNISMilN
Kommunismin rakentaminen Neu­vostoliitossa
ja kansandemokraattis­ten
maiden kääntyminen sosialistisen
rakennustyön tielle osoittaa, että so­sialismi
el ole päivän kysymys vain
niissä maissa, missä sitä rakennetaan,
vasTn myöskin niissä maissa missä 11-
metkvät kapitalistisen talouden ja po­litiikan
ristiriitaisuudet. Perustotuus
aikakaudellemme on se, että nykyään
kaikki tiet johtavat kommunismiin.
Kapitalismi on elänyt aikansa ja se
on kuoleva yhteiskuntajärjestys. So­sialismi
on kommunismi edustavat
uutta, korkejampaa yhteiskuntajärjes­telmää,
joka: vapauttaa riistosta ja
kaikesta sorrosta sekä antaa vauraan
aineellisen j a henkisen rikkayden i h ­misille.
Suuri Lokakuun Sosialistinen V a l ­lankumous
avasi tien sosialismiin; se
merkitsi ihmiskunnan historiassa
käännekohtaa.
Toveri Stalin selosti teoreettisesti
kuinka täydellisen konununistlsen y h -
teiskuiman rakentamiseen yhdessä
maassa, nimittäin Neuvostoliitossa, on
mahdollisuus koska Neuvostoliitossa
on kaikki välttämättömät edellytykset
kun pt^aa huomioon sen taloudellisen
ja yhteiskunnallisen_kehltyksen sekä
sen luonnonrikkaudet.
TUOTANTO J A T U O T A N T O K Y K Y
EDISTYVÄT NOPEASTI
Neuvostoliiton Kommunistipuolueen
(bolshevikit) 18. kongressissa v. 1939
ja myöhemmin toisen maailmansodan
jälkeen helmikuussa 1946 toveri Stalin
sanoi, että sosialistisen maan^tuotan-tovolmlen
tulee saavuttaa tasoii, joka
saattaa mahdolliseks'i Neuvostoliitolle
vuosittain tuottaa 50 milj. tonnia
harkkorautaa, 60 milj. tonnia terästä^
500 milj. tonnia kivihiiltä j a 60 m i l j.
tonnia öljyä. Samaan aikaan kansan­talouden
muiden haarojen tulee ke­hittyä
samassa suhteessa. Tuotanto­voimien
kehittäminen tällaisen tason
saavuttamiseksi merkitsee taloudellis­ien
pääprobleemien ratkaisemista siir-tyäksemme
konunxmistiseen yhteis­kuntaan
Neuvostoliitossa.
Sodanjälkeisen viisivuotissuunnitel­man
lopussa, joka kaikkien .tllastofcie-
I tojen mukaan tullaan täyttäbiään en-
! nen määräaikaa, so .1949 eikä 1950
kuten suunnitelmassa määritellään,
I teollisuustuotannon volyymi antaa l u ­kijoille
käsityksen kuinka Neuvosto­liitto
nousee aikaisemmin mainittuun
tasoon.
Perusteollisuuksien eri haarojen
tuotanto sodanjälkeisen viisivuotis­suunnitelman^
lopussa pn määrätty
seuraavaksi: harkkoraudan 19,500^)00
tonnia, teräksen 25,400,000 tonnia, v a -
issiraudan 17300.000 tonnia, kivihiUen
sen missä määrin henkilöitä tullaan
kouluttamaan viislvuotlssuunnitelman
ajalla. V. 1950 kofkeimmissa oppilai­toksissa
ja teknillisissä korkeakouluis­sa
tulee olemaan 2,000.000 oppilasta,
kun samaan aikaan toinen 2,000,000
oppilasta on siihen mennessä suomitta­nut
päästötutkintonsa ja jättää ikou-lunsa.
Yhteehsä 4,500,000 miprta
työläistä tullaan harjoittamaan valti­on
ammattikouluissa. Lisäksi ncin
19,000,000 eri ammattitaidon omaavaa
työläistä harjoitetaan työpöytänsä ää­ressä.
Lisäksi on pidettävä mieli.ssä,
että V , 1950 tulee Neuvostoliiton alem­missa-
j a keskikouluissa opiskelemaan
32,000,000 oppilasta. Tämän lisäksi
laajoista kansankerrolcsista. yksityiset
oppilaat osallistuvat opiskelemaan
kirjeenvaihtokurssien kautta, trakou-luissa,
yllopistbissa Ja korklakouluissa.
K U I N K A PIAN S I I R T Y M I S -
K A U S I TULEE KESTÄMÄÄN
Voidaan tehdä kysjmiys: Kuinka
kauan aikaa Neuvostoliitto tarvitsee
tuotantovoimien kohottamiseksi siihen
tasoon kuin mitä toveri Stalin sanoi
välttämättömäksi ehdoksi, tuotantor
voimien kehittämisen näkökannalta,
sllrtyäksemme sosialismista kommu-munismlin?
Tähän kysymykseen voidaan antaa
selvä vastaus: tähän tarvitaan lisältsi
kolme tai neljä viisivuotissuunnitel­maa.
Toisin sanoen Neuvostoliitto
tarvitsee 15 taikka 20 vuotta päattääk-seen
sosialistisen rakennustyön ja o l ­lakseen
valmis siirtymään sosialismis­ta
kommunismiin.
Soslalisriii ja kommunismi oh yksi
ja sama yhteiskunnallistaloudellinen
rakenne. Ei ole olemassa peruseroa-vaisuutta
hiiden välillä kuten on ole­massa
kapitalismin ja sosialismin vä­lillä.
Ainoa ero sosialismin ja kom-munismui
välillä on vain yhteiskun­nan
taloudellisen kehityksen määräs­sä.
Kommunismin alaisuudessa tuotan­tovoimat
saavuttavat huipun, tulee
olemaan riittävästi kulutustarpeita ja
i tämä saattaa yhteiskunnalle mah­dolliseksi
toteuttaa periaatteen: pois­taa
periaatteen kullekin kykyjensä
mukaan ja siirtyä periaatteeseen kul­lekin
tarpeittensa mukaan. Tämä tar­koittaa,
että kommunismin alaisuu­dessa
kukin kansalainen kykenee tyy­dyttämään
kaikki ne tarpeet, jotka ke­hittynyt
kulttuuri-ihminen tarvitsee.
K A P I T A L I S M I TOIÄHI T E K ­N
I L L I S E N K E H I T Y K S EN
J A R R U NA
Kapitalistinen yhteiskunta on saa­vuttanut
laajat tuotantomahdollisuu­det
ja teknillisesti korkean tason.
Mutta nyt on kapitalismi laskukau­dessa
ja se tulee yhä enemmän tek­nillisen
kehityksen esteeksi. '
Kommunismi vain poistaa kaikki es­teet
j a vastuksek tuotannon kehityk­sen,
tieteen, tekniikan ja kulttuurin
tieltä ja avaa rajattomat kehityksen
mahdollisuudet. ' ^
K a i k k i ihmisnerouden saavutukset,
vuosisatojen' tieteelUssn kehityksen
arvot, kulttuuri ja tekniikka ovat Neu­vostoliiton
ihmisten palveluksessa. Ne
tulevat edelleen palvelemaan kansaa
kommxmistisessa yhteiskunnassa.
Siirtjrminen sosialismista kommu­nismiin
tapahtuu hiljalleen, tämä t a r -
kehittymlnen ja ennenkaikkea niiden
sosialististen teollisuusbaarojen^ tuo­tannon
laajentuminen,. jotka tuotta^
vat työkaluja j a muita tuotantoväli—
neltä, ovat välttämättömiä ehtoja
siirtymiseksi sosialianista kommunis­miin.
•
KULUTUSTAVAKOIDENXISÄXN- /
TYVÄ RUNSAUS
K u n seuraavan kolmen täi neljän
viisivuotiskauden aikana Neuvostolii­ton
edessä oleva taloudellinen tavoite
on ss.avutettu, nimittäin k\m saavu­tetaan
ja ylitetään kaikkein suurim­mat
käpltaUstlmaait tuotantomäärässä
kutakin asukasta kohti — sosialisti­nen
maa tulee olemaan kaukana edel­lä
Yhdysvaltoja teollisuuden kokonais­tuotannossa,
niin silloin se tulee ole­maan
suurin, kaikkein voimakkain ja
rikkain teollisuusmaa maailmassa.
Silloin k im maa lähestyy kommunis­mia,
niin kulutustavaroiden runsaus
lisääntyy. Kun tämä toteutuu, niin
silloin ei vielä voida kalkilla kulu­tuksen
aloilla siirtyä periaatteesta
kaikille ansion mukaan periaatteeseen
kaildlle tarpeittensa mukaan. Tämä
periaate toteutetaan hiljalleen sitä
mukaa kuin eri teollisuusalojen tuo­tanto
kasvaa.
Neuvostoliltqn sosialistisen kaupan
periaate, jonka kehitys jatkuu j a p a ­ranee,
tulee olemaan perusta kansan
varustamiseksi tavaroilla siinyttäessä
kommunismiin ja kun saavutetaan
kommunismi.
Tämän johdosta''sellainen ajatus,
että silrtyessämme kommunismiin r a ­haa
ei enää tarvita, täytyy hyljätä.
Raha tulee jäämään j a tulee suoritta­maa*
tehtäfvänsä valhtovällneenä.
KOMMUNISMIN ALAISUUDESSA
TYÖ TULEE T O T T U ­M
U K S E K S I
Porvarillinen j a pikkuporvarillinen
käsitys kommunismista, .että se on
puhtaasti kuluttajayhteiskunta missä
Ihmiset käyttäytyvät anarkistien t a ­voin,
missä he tekevät työtä vain s i l -
toinLkuin se haluttaa j a missä he ovat
kiintyneitä vain yltäkylläisyyteen, on
vain porvarillinen harhakäsitys kom­munismista
«ikä sillä ole mitään v a ­kaata
perustaa.
Kommunismi on työväen tietoisen
itsekurin kehittynein yhteiskunta. L e ­nin
osoitti, että käinmunismih alai­suudessa
työ tulee tottumukseksi. I h ­miset
tottuvat niin v apaaehtolseeh
työhön, et^ä se tulee kalkille terveille
orgaaneille välttämättömyydeksi.
Nyt jo työ on.Neuvostoliitossa tullut
kunnian,, sankaruuden.^ jä urheuden
luokkaan. Neuvostoicansalaiset eivät
voi hyväksyä ajatusta, että tyhjäntoi­mittajat
(loiset) voisivat elää toisten
työn tuloksista. Kaikki tähän- v i i t ­taava
pidetään kapitalismin jätteenä,
kulttuurin puutteena, ja yleensä sellai­sena
mikä häpäisee ihmistä. Lisään­tyvässä
määrässä työstä tulee ihmi­sen
luonnollinen tarve.
Nyt on selvää,, että kommuniismi
merkitsee sitä, jotta yhteiskunnan
kaikkien jäsenten täytyy tasa-arvoi-sesti
tehdä tietoista työtä yhteiskun­nan
hyvinvoinnin hyväksL
Kommunismi tarkoittaa luokkarajo­jen
täydellistä hävittämistä yhteis-kutmasta.
Sosialismi on jo Neuvosto­liitossa
tuhonnut riistävät luokat,
mutta jälellä on työläisten j a talon-poikaiston
ystävälliset luokat. Mikäli
sosialismi kehittyy^ eroavaisuus työ­läisten
ja talonpöikais't»n häviää as-teettain
ja se häviää täy«e3Usesti
kommimismin alaisuudessa.
Tämän tehtävän — luokattoman
yhteiskunnan muodostaminen sekä
^oavaisuukslen hävittäminen työläis­ten
ja talonpoikaiston väliltä — perus­ratkaisu
saavutetaan samanaikaisesti
sen kehityksen kanssa kun poistetaan
vastakohtaisuus ja erilaisuus kaupun­kien
ja maaseutujen (elinmahdolli­suuksien)
väliltä.'
• \
K A U P U N K I E N J A M A A S E U T U J EN
ERILAISUUS POISTETAAN
Kaupunkien j a maaseutujen välinen
penisvastakohta on Neuvostoliitossa
poistettu. Kaupungeissa j a kauppa­loissa
on otettu käytäntöön samanlai-ne,
n sosialistinen tuotantomenetelmä.
Poliittisesti se vastakohta on koko­naan
laistettu. Kulttuurin alalla on
saavutettu paljon j a maaseudun kult­tuurielämä
on nyt korkealla tasolla.
Mutta paljon on. vielä tehtävää Ja
tarvitaan aikaa ennen kuin kaupuidd-en
ja maaseutujen väliset vastakohdat
saadaan täydellisesti poistetuiksi. Tä­mä
saavutetaan pääasiassa enemmän
koneistamalla ja sähköistämällä sosi{i-listista
maataloutta mutittamalla
maataloustyö teolllsuusytön laatui-seksi.
-—- ~
Tässä mielessä tapahttmut vallan­kumous
Neuvostoliitossa, missä m a a - ,
seutu on muuttunut ei ygin sosiaalisen
rakenteensa vaan myös tekniUisten
vällneittensa ja maataloustyön laadun
suhteen. •
.Sodan aattona v. 1940, Neuvostolii­ton
maatalouden palveluksessa oli
523,000 traktoria, 182,000 kombahiia ja
yli 200,000 moottoriajoneuvoa. .
(Jatkuu)
[TUL B p ( ^
tammili;. 26 pnä
Heisinki. — Suofnen Työväen TJr-heilulUton
partistamlsesta 4ulee k u l u ­neeksi
30 vuotta ik. 26 pnä', jonka
johdosta o n i ^ h d ^ t y jo varhain t o i ­menpiteisiin
tftmän vuosipäivän viet­tämiseksi
arvokkaalla tavalla. Tk.
26 pnä järjestetään Helsingissä arvo­kas
Juhla lentsu- j a k u n n ^ e r a i l l e ja
samoihin Valkoihin viettävät seurat
kautta maan pääasiassa oman jäse­nistön
keskuudessa juhlia samoissa
merkeissä..' Varsinaiset yleisölle tar­koitetut
Juhlat Järjestetään vasta myö­hemmin
plirijutilien merkeissä, niiden
saadessa nyt entistä vielä paljon v a l ­tavammat
puitteet. Pääjuhla, Johon
saapuu mm. edustusryhmät eri p i i r i ­kunnista,
vietetään toukokmm 26 päi­vänä
HeMngissä Stadionilla. Sen Jäl­keen
Järjestää, jokainen piiri oman
juhlansa Jossakin keskuspaikassaan
Joko toukokuun viimeisen tahi sitten
kesäkuun ensimmäisen tai toisen s i m -
nuntain seudussa. Juhla piirikun­nissa
järjestetään kaksipäiväisinä s i ­ten,
että lauantaina järjestetään voi­mistelun
"kenraaliharjoitusten" ohel­la
efilaisla kilpailuja j a näytöksiä,
pääjuhlan valtavine yhteisvoimistelu-esltykslneen
ollessa sunnimtalna,
T U L on siis erinomaisella tavalla
yhdistänyt JuhllmiSjBensa toimintansa
kehittämisen Ja pyrkimisen entista
lähemmäksi päämääräänsä. ^ suurten
joukkojen vetämiseen työläisurheilun
pariin, jolloin niille tarjoutuu t i l a i ­suus
ruumiillisen kunnon kehittämi­sen
ohella henkisefenEIn toimintaan: •
Sibelius saanut kutsun
yhdyst^altoihin
Helsinki. — (S-S) — Natjonal Arts
Fotmdation on kutsunut Sibeliuksen
vieraakseen Yhdysvaltoihin järjestet­tävän
"Sibelius-viikon" yhteydessä.
Carleton Smith, N A P : n johtaja,
kertoo kirjoittaneensa Sibeliukselle ja
ilmoittaneensa, että 'NAF on valmis
järjestämään Sibeliukselle suoran ja
mahdollisimman mukavan lentomat­kan
Suomesta Yhdysvaltoihin.,
"Sibelius-viikon" ohjelman suorit-;
tavat New Y o r k i n , Bostonin, ^ a s h -
ingtonin Ja Chicagon sinfoniaorkeste­rit,
esittäen Sibeliuksen musiikkia.
• t •
KODIN
K A U R A N B Y Y N f . - K U K S K S E J A "
^ kupillista lilialceaa sokeria
6 pjartaiusHcamsta rasvaa
3 pöytaiusäcalUsta kimupiimää
^ kupillista s n d o t t u l a jauhoja
teelusikallista Kuotea
',4 teelusikallista soodaa
m kupilista kaunuTTiiejS.
Sekoittakaa aiheet siinä jftrjest^-
sessä Imin ne ovat toettelossa. Muo­dostakaa
t a i U n a n < ^ 1 t»uman l e r y i -
siksl ympyxöiksi .ja pankaa xaOTalseen
paistiastlaan. Puristakaa lasin pcdi-jalla
"kukekslt" litteiksi. Paistakaa
375 asteen kuumassa igplssa 10 t a i
12 minuuttiari,
Suomalainen teoria
^iillilastun
'mtibdosfamisesta
Äetairfä. — <S-S> — DipL ins.i
nö PU^Mnen on -keksinyt uuden;
rtan. metaHilastun nraodostamise
l%mä teoria on saanut hyvin suop,
vastaanoton Yhdysvalloissa, Nij
^J8Ä:n johtavan teknillisen korj
luiulun, Massachusetts Institute
Technologyn professori Milton
Shaw kirjoittaa, että dipL ins.
paseii teoria ön alkuna metallini
tnami£p.^06essin yleiselle anaiyytt*
le teorialle. — D i p l . jns. Piispanen;
mii Oy, BilinSs A b : n teknillisenä j
tajana. Ja tietääksemme hän on
nyt i e k n i l l i s - tieteelliset tutkimuka
sa sivuhairastuksena, Utatöinä. j[
.nai of Applied Physjcs, joka on *
rikan S^sikäaUssn Seuran'ym,
kaisu, sisältää viime lokakuun ni£
rassaan laajan kirjoituksen
tusta teoriasta.
I N K I V Ä Ä B I L E I P Ä K (gfofferbread)
' inipillista kiehuvaa vettä
V:: kupillista ^rasvaa
1 kupillinen malassla
'2hs kupillista seulottuja jauhoja
i teäusikallinen soodaa
Vs teelusikallista suolaa
1 teelusikallinen inkivääriä
Vs teelusikallista kahelia
V* teelusikallista muskottia (nut-meg)
,
Lisätkää kiehuva vesi rasvaan, se­koittakaa
niin kauan, «ttl^ rasva on
sulanut Ja sitten lisätkää malassia.
Lisätkää seulotut kuivat aineet; vat­katkaa
n i i n kauan, että seos on silliä.
Pankaa rasvaiseen .paiittiastiaan Ja
paistakaa 350 asteen kuiuhassa uimis­sa
25 ininuuttla.
eivät
halua afomipommi-
:ssa
VALKOISTA KAElfVA
2 pöytäluslkaliteta rasvaöf /
1'/^ kupillista sokeria
raastettua appelsiinin k u p ^
2 kupillista seulottuja j a i ^ o j^
2 teelusikallista leiyiupulmlä
Vi teelusikallista suolaa
Vs kupillista kannumiaitoa .
»/i kupUllstä vettä f
Pehmittäkää rasva j a sekoittakaa
siihen sokeri j a appelsiinin 'kuori. L i ­sätkää
seulotut kuivat aineet vuorot-tain
maidon kanssa. Vatkatkaa a i ­noastaan
niin kauan, että kaikki a i ­neet
ovat vamuisti sekoitetut. \ P a n ­kaa
rasvaiseen paistlaStiaäh ja
paistakaa 350 asteen kuumassa u u ­nissa
50 minuuttia.
neet vuorottain happamen mai
l^era. I ^ t a k a a rasvaisessa 'loht
astiassa 350 asteen lämpöisessä
4a noin 45 minuuttia.
VAPAASTI KOKEILUA
VARTEN c jReumatismin ja Niv^
Reumatismin pakotuksi
Jos ette ole koskaan käyttä
S O S S E TABS-Iääkettä klusalL
nivelreumatismin,' hermotulehd
sen Ja reumatismin pakotukslini
niin kokeilkaa sitä jo TÄNi!
meidän kustannuksella? Sitä
käyttäneet jo tuhannet Ihmiset i
25 Vuoden ajan Canadassa ja
dysvallolssa.
VAPAASTI TÄMÄN LEHDEJ
LUKUQILLE.
Me lähetämme mielihyvällä
täysikokoisen paketin suoraan 1
Osoitteellanne. Käyttäkää 25
lettiä vapaasti. Jos ette ole ty
vainen tuloksiin, n i i n pyydä.
Ilbettämääh käyttämättömän i
paketista meille takaisin — sei
inaksa teille mitään. Älkää lähri
täfcö rahaa, ainoastaan nimenne]
osoitteenne:
BOSSE PRODUCTS CO.
, Mept. B-5.2708 FarweU Ave,
Chlearo 45, H l c,8
Lähetetään meidän Canadan j
torista tulllvapaasti.
I New ' YOrk. — Täkäläisten asian-i
tuntijain mukaan on Yhdysvaltain
atomienergiakomissionin tutkimustöi­den
johtajaksi hiljattain nimitetyn • t r i
Kenneth S. Pitzerln yhtenä vaikeim­pana
tehtävänä parhaiden yhdysval­talaisten
t iedemlesten taivuttaminen
työskentelemään komlsslohin laitok­sissa
tai yhteistoiminnassa niiden
kanssa.
T r i Pitzerln työ on pääasiassa erit­täin
salaista koska se koskee etupääs­sä
atomlponuneja ja muita sen alan
aseita, joita,. pidetään sotilaallisina
salaisuuksina.
"Monet heistä eivät halua ajatella
hallituksen töihin ryhtymlst\ koska
sitä pidetään mielikuvituksettomana
Jauhamisena", kirjoittaa asian joh­dosta
Time-vilkkolehti tanunik. 3
P|älvän numerossaan. "Toiset kieltäy­tyvät
järkkymättömästl sekaantumas­ta
raiihan aikana sotilaallisten aseiden
kehittämiseen," IKoko ohjelman yllä
on sotilaallisten salaisuiiksien varjo.
Voiko Pltzer suojella miehiään heidän
lojaalisuuttaan vastaan tehtäviltä
hyökkäyksiltä ja syytöksiltä (ilman
kuulustelua j a .vetoamisoikeutta) ? E l ­lei
hän voi saada työtovereitaan l i u -
delleto vakuuttuneiksi näistä asioista,
saa atomlvoithakomissloni tulla toi­meen
Yhdysvaltain tieteellisten kyky­jen
kuoritulla maidolla", sanoo lehti
tUanteen johdosta.
5-KEBROKSINriKr L A A T I K KO
1 pauna jauhettua pihviä
2 pöytälusikallista rasvaa
4 kesklkbkoisibi^^ perimää, pilkottuna
1 keskikokoinen sipuli, pilkottuna
3 kupillista kannatettuja tomaatte-i
p f e n l . v i i u r e & p i p p i ^ :
iRuskeUttakäa i ^ V i ras^^sifsa. Jär­jestäkää
liha, perunat, sipuli, tomaa­tit
j a vihreä pippuri kerroksiin m a ­talaan
yolseen.-paistiastlaan. Pan­kaa
hiukan suolaa j a pippiiria joka
kerrokseen.; peittäkää j a paistakaa
noin % tuntia 350 asteen kuumassa
uuhissa. Ottakaa kaiisI pois.' Paista­kaa
vielä 14 tuntia. — 6 hengelle.
HALUSIMENNÄ K O T I IN
Pyhäkoulussa kysyi opettaja lapsU-tfi,
että kuinka moni haluaa inennä
taivaaseen, k a i k k i viittaavat lukUUhJ
ottamatta erästä pientä poikaa.
"No. B i l l , etkö sinä halua mennä
taivaaseen?" kysyi opettaja.
" E n , sillä äiti käski minun memiä
heti kotiin kun pyhäkoulu loppuu",
vastasi B i l l . -
O M E N A L A A T I K KO
5 omemia (3 kupillista pilkottuna)
1/3 kuplUlsta vettä
-2 pöytälusikallista lemonimehua
^ kupillista kauraryynejä
V j kupillista rukeaa sokeria
1/3. kupillista pälikinävolta
2 pöytälusikallista voita tai marga­riinia
Voldeiiiä palstiflstia ' rasvalla Ja
pahkaa oinehat siilien. Pankaa niicten
päälle vettä, temonimehua Ja^kanelia.
Yhdistäkää kauraryynit, ruskea so­keri
j a päiikinävol. Ja leyittäköä ome­nien
päälle. -Pankaa voi astiaan pie­nissä
määrissä eri osiin pannua. P a i s ­takaa
300 ^asteieh icuumas» uunissa
noin 50 minuuttia.
'-f— —
ÖMENAUEIPXÄ
2 kupillista seiaottuja jauhqja
Vi teelusikallista suolaa
1 teelusikallinen leivii^julyeria
1 teelusikallihett lelvinsoodaa ,
1/3 kupiillsCa rasvaa
% kupillista sokeria
1 kupillinen raastettua raakaa ome­naa,
kUOritteetiS
kupillista "wlieat geim"
kupillista hapanta maitoa
Seulokaa kuivat aineet yhteen. Peh­mittäkää
rasva, lisätkää sokeri Ja se­koittakaa
liyvin. Usatkaa omena Ja
"wheat germ". liisätkJia Iculvat a i -
Drug Co.
— 3 K A U P P A A —
Saalt Ste. M a r i ^ Oi
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen varasto lääkkeitS.!
Postitilaukset täytetään
\ huolellisesti.
BELL FUNERAI
HOME
HAUTAANTOIMITTAJAT
Hyvämaineinen palvelus
2746 East Hastings Street
P U H E L I N HA. 0015
Vancouver Br. Coli
.^niiiiiiiiiniiiiuiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiriiiiiiiui
C E N T R A L T A X I
(Lindberg)
Puhelin 944
80 Spruce Ave., So. Porcupine, i
T I M M I N S , ONJ
SIMMS, HOOKER & PICi
vakuutuksia Ja kiinteimistöjä.
mlnion Bank Building,
Ont. Morketteja, lainoja,
j a vakuutuksia.
BUOBI.!
W O R K E R S '
of South Porcupine
47 Crawford Street
SOUTH POBCUPINE, ONT.
• Suosittelee suomalaisille
situnnettua roukaansa r u
koina. Ravintola auki klo 9 1
• lEOiätej^ kalustettuja hui
anmäoiksi. Kulutta jäin koti
täytykää sisälle.
Matkustakaa
ialvella lai varhain keyäalla jolloin.auiottori-laivat
"GRIPSHOLM" ja "STOCJKHOLM" « -
:-vät ole Uian täynnä ja tarjoavat valiohupncAta
ja palveluksen. Te iuletto nauttinuän inerl»
matkata parhaimpana osana retkustanne.
— Amerikan vallankumous alkoi v.
ms.
Senraavat lähtövnotot New Yorkista suoraan GSI^tiBriin,
BnntaUn: ti '
GRIPSHQUlä TAMMIK.
STOCKHOLM TfRT.lvnK
GRIPSHOLM HELMlk.
21
3
18
STOCKHOLM^MAAUSK. 1
GHIPSHaLM MAAUSK.
STOCKHOLM MAAUSK.
GRHSHOLM HUHTIK.
18
25
is
Minimiiiinnat Göteporijn Ensi Cabin
- ' luok. luok.
•Gi^shaim $285 $220
Staetdttrtn .......... ......$285 —
•Hfätkalfpgtt ^loteporista matkan päähän Sn
Ja takairia'.G6t^OTiin voidaan maksaa tääll»'
iaaffoDardn» ennen lähtöä Canadasta.
Saadaksenne liyvän paikan laiv45sa tehkäil
kattlauksenne heti. HalUtessanne tarkempia ti
kaikista matkaa koskevista asioista, kääntykiif
r kaHlBnsJanytehemme puoleen.
SWEPISH AMERICAN UNE
«ii llMdicii^ Eli W. " Montreal H