Vapaus, January 10, 1950

              l|i:iilfiP'
»1
• IffH^^ahtikoira" farmarin ja kulufta-pn
puolesta . »
4.EttätoJluttajIen ja farmarien csuus- j
Yi^-z^, \ 'm4ieil hyödyttää-niin kuluttajia kulo
rkemisȣta kuluttajille tehokkaimman
tannareitakln siitä on saatu
. (tännölUsiä esimei/^Jcejä mm.
käy-
YcTkissa,
Mutta onnistumi£en"ehtona on ku-
'iaiiu.s tottajien ja farmarien yhtelsymmär-
^ ' ' ' tys ja yhteistoiminta niitä monopolis-,
tisia laitoksia vastaan, jotka farmaa^
r-vat seka farmareita että kuluttajia.
?jros^^ farmarit ja Sculuttajat kiistelevät
; ; > k e ^ n ä ä n tai yrittävät etuilla toinen
^i^fAzema. kustannuksella, silloin mönp-v';
pblipääoman kontrolloimalla suur­liikkeillä
cn tilaisuus käyttää niitä
Vuorotellen toinen toistaan vastaan
'ja riistää niitä molempia.
-Onnistumisen ehtona on kuitenkin.
f|''^"^s'e,^että suurbisneksen kanssa veljelle-
^ - r :•• Ttdstn asemesta kuluttajien ia. S&x-marien
osuusmeijerin pitää ottaa
päätyvä taisteluasenne "monopolika-
, pitalismia ja sen riistopctitiikkaa vas^
^J::' -taan sskä kuluttajien ja farmarien
..^^'j puolesta. /
Nämä seikat ilmenevät hyvin kou-r-
r7-''-'iraanturituvälla tavalla seuraavasta;
fiteenpäin-Iehden julkaisemasta sz-lostuksesta
Consumer-Parmer Milk
. Cooperalive Inc.^tolmlntiasta, jota so.
. ' p i i vertailla eräisiin verenvähyyttä
sairastaviin osuustoiminnallisiin yrl-idässä
osastossa olemme usein ker-
, . toneet CONSUMER-PARMER MILK
CO-OPERATIVE, INO. nimisestä far-
Olarien ja kuluttajien yhteisestä mal.
**'to*osuuskunnasta.
TUmä osuuskunta on julkaissut len­tolehtisen,
jo3sa se selostaa tarkcltus,
K_yUäih Ja saavutuksiaan, OhcelHsena
nähdään tämän lentolehtisen enslm-
^.mSinen sivu.
iCoska on vielä paljcn IhmLsiä, Jotka
eivät tunne tämän New Yorkin kau­pungissa
maitoa välittävän osuuskun.
'nah toimintaa, niin selostaessamms
V tässä vielä karran niitä asioita, joita
" ' Isntolehtlssssä tuodaan julkisuutefeh^}
- S l h i ä sanotaan:
Kymmenen vuotta sitten fa-^-marit
ollviat riittävästi suuttuneita mennäk­seen
protestilakkoon niitä alhaisia
hintoja vastaan, jolt% heille makset­tiin
maidostaan.
Kaupunkilaiskuluttajat protestee-rasivat
niitä korkeita hintoja vas­taan,
joita heidät pakoitettlin m i ^ -
samaan samasta maidosta.
Ja siten synnytettiin se lämpö jo­ka
veti farmarit ja kuluttajat yh­teen
muodostamaan Con.sumer-Par-mer
Milk Co-operativa, Inc. järjes­tön.'
.
. Consumer-Parmsr on kuluttajien
ja farmarien yhteiseksi hyödykseen
toiminnassa pitämä osuuskunta.
Kymmenen vuotta se on ollut tuli­linjalla
kuten "vahtikoira" kuluttajien
ja farmarien puolesta.
TÄSSÄ OVAT SAAVUTUKSET
Saattoi alulle pormestari LsGuar-dlan
maitokomitean ja otti osaa sen
toimittamiin tutkimuk.siin.
Saattoi alulle prokuraattori Ben-netln
johdolla V. 1937—38 toimitetun
maitotalouden monopolitutklmuksen.
Esiintyi tienraivaajana liikkeessä,
joka pyrki lepattamaan "Grade A "
maitoräketln, joka rikastuttaa mono.
polia farmarien ja kuluttajien kus­tannuksella.
Paljasti "Homogenlzed" maidon
hlntarosvouksen. Sen tuloksena lo.-
petcttiln menettely, johon sisältyi yB_
den sentin enemmän periminen mai­nitusta
maidosta.
On ottanut osaa jokaiseen julkiseen
Iiuulusteluun, jcka on vaikuttanut ku­luttajien
ja farmarien hyvinvointiin
Ja maidon hintaan.
Paljasti volmarkkinoilla tapahtu­neen
keinottelun, josta Dairymen's
League tuomittiin v. 1347.
On käynyt kamppailua apumaksu-ohjelman
puolesta, joka muodostuu
avuksi; sekä farmarille että kulutta­jalle.
Esitti ohjelman maidon hinnan las.
! jakelumsnetelmän kautta.
I' "Mittapuuna" farmareita ja knlut-
I tajia varten Consumer-Parmer. Milk
Co-cperative,' Inc. on < asettanut mal-tcteolllsuudessa
voimaan eräitä kor­keimpia
standardeja.
Kuluttajat voivat ostaa Comumer-
Parmer. liikkeen maltoa kahta .•senttiä
halvemmalla vartti kuin mitä mcno-poli
perii maidosta ja siitä huolimat­ta,
. .
Parmarit saivat osuuskunnalta mai­dostaan
- viime vuonna yli $50,000
enemmän mitä suuret maltoyhtlöt
maksoivat samasta maitomäärästä.
Työväki myöskin Sai kohtuulUsen
osuutensa. Osuuskunnan xnaltoajurit
ansaitsivat viimevuonna 304)00 dolla.
ria enemmän kuln«ama määrä mo­nopolin
palveluksessa olevia maito-ajureita,
C-P on osoittanut, miten kustan­nuksia
voidaan vähentää suoritta­malla
maidonjakelua varhain aamulla
maitoasemilta,; jolta on kirkoissa;
asimtokeskuksissa ja yleisissä asunto­rakennuksissa
— joissa maitoa mjo^-
dään alemmilla hinnoilla kulutta­jille,
joiden täytyy pitää kiinni jokai­sesta
sentistään.
Consumer-Parmer on näyttänyt
tiatä. Se muodostuu kilpailijaksi an-'
karasti kontrolloidulle maitoteollisuu-delle
saaden aikaan paremmat mark.
kinat farmareille ja säästöjä kulut­tajille.^
, '
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
mi
CSJ:n Wanapln osaston kuukau-.
slkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden .viimeisenä sunnun-
. taina klo 1 lp; osaston haalllla.
Sihteerin osoite: Voitto L6htJ,
Wanup, Ont.
'' esi :n Hcarstin osaston kuukäusi-ivi
kokoukset pidetään Jokaisen kuu-
• kaiulen toisena sunnuntaina klo
2 lp.
CSJin Spmcedalen osaston No. 30.
-kuukausikokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden ensImmäls|Bnä
suzmtmtalna kello 2 ip. Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikal-semmin.
•CSJ:n Port Arthurin osaston kuu-
' " kauslkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensinunälsehäkcSkl-viikkona
klo 7 lllaUa, 316 Bay St.
. Johtokuiman kokoukset pidetään
' jokatisän' fetntkaud^-viimeisenä
keskiviikkona klo 7 Illalla säihäs-
•- sa palkassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
A. Karl, 71 N . Kenogaiml Avei,
• Port Arthur, Orit.
-CSJin Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jö^
. kaisen kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 illalla osas­ton
huoneistolla Doh-haälilla.
CSJ:n Timminsio osastoh kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen'
kuukauden ensimniälsenä suh-
. nuntaina kello 7 illalla.
CSJ:n Sudburyn osaston kokoukset
pidetään jokaisen kuukauden en­simmäisenä
sunnuntaina. Pu­heenjohtaja
Oscar Männistö, sih­teeri
Hilma Mäki, osoite Box 354,
Sudbury, Ontario.
' CSJin Vanconverin osaston No. 55
- k u u k a u s l kokoukset pidetään
CUnton-haaliUa jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 - l.p. Johtokimta kokoontuu
puolitoista tuntia aikaisemmin.
GSJin Kapnskasingtn osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokai­sen
kuukauden toisena sunnun-talna"
klo 2 l.p..
CSJ:n Sault Ste. Marien osasto
No. 5 työkokoukset pidetään jbka
kuukauiden ensimmäinen ja kol­mas
sunnuntai osaston omalla
talolla; 321 John St., alkaen klci
8 illalla.
CSJin Vai d'Orin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
klo 2 l.p. Sihteerin
osoite: Lempi Ojanen, Box 856,
Vai d'Or. Que.
CSJ:n'tieavcr^Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään joka kuu­kauden
'kolmantena sunnuntaina
klo 1 päivällä osaston haalilla.
Kirjeenvaihtajan osoite: Wm.
Rönkä, R. R.-1, Worthington, Ont.
r
• V.- JA U.-SEURA YRITYKSEN •
pidetään
Sunnuntaina tammikuun 15 p:nä
kello 10 aamupäivällä
Työjärjestykseen sisältyy:
Virkailijain valinta V. 1950
Tulo-ja_jnenoarviön hyväksyminen V. 1950
Koulusuunnitelman hyväksyminen y.m.
MOJAKKAPÄIVÄLLINEN TARJOILLAAN
Kaikkien jäsenien läsnäolo välitämälön.
YRITYKSEN JOHTOKUNTA.
Kuinka voitte pitää
lehmänne terveinä?
Eräs karjaspesialtstl on laatinut seu­raavan
luettelon tehtävistä, joiden
suorittamisen avulla voi suojella kar­jan
terveyttä talven aikana:
1. Raitis ilma on tärkeä tekijä kos­teuden
karkoittamlseksl navetasta.
Lehmä voi kestää paljon kylmää Ja
raitista ilmaa niin kauan kuin se ei
tule sisälle navettaan vetona.
2. Lehmällä ci ole niin paljon jär­keä,
että olisi syömättä likaa, pilaan,
tunutta j a jäätynyttä rehua. Kun ne
syövät sellaista rehua, saattavat ne
saada myrkytyksen.:
3. Runsaan kuivikkeen käyttämisen
avulla' voidaan ehkäistä loukkaantu­miset
ja sairastumiset sellaiseen kuin
utaretulehdukseen.,
4. Desinfisotkaa karsinat, raken­nukset
ja Välineet ennenkuin sijoitat,
te lehmät talviteloille.
5. Lehmät, jotka saavat liikimtoa
ulkoilmassa talvella, ovat' terveimpiä
kuin ne, jotka eivät pääse joka päivä
ulos. Valoisat navetat ovat myöskin
paremjjla lehmän terveydelle.
6. Etsikää sairauden ensimmäisiä
merkkejä ja sijoittakaa sairaat leh­mät
omaan karsinaansa erilleen
muista. Heti sairastumisen -alussa
hoitoa saaneiden lehmien parantu­misesta
on parempia toiveita.
7. Karjahuutokaupoista ostetut eläl.
m3t saattavat tuoda tullessaan sellai­sia
tauteja ja kiusauksia, jolta ette;
ole enneii tuntenut.. Paljon vastuksia
voitte välttää pitämällä uudet eläimet
erillään muista eläimistä 30 päivän
ajan. ••.
8. Hyvissä Oloissa oleva karja ei nou.
ki jokaista taudinbasUlla, joka-liikkuu
Hipassa. Niillä on enemmän vastus­tuskykyä.
- : - -
9. Raitis ve55i ja suola ovat kor­kealla
palkalla lehmän "tärkeiden"
rehujen joukossa.
10. Säännöllinen -iruoklnta estää
lehmät nälkiintymästä. Liiaksi
syöminen merkitsee häiriötä:
Joitakin huomioita
kanojen kuolevai­suudesta
Kuolevaisuus munivien kanojen
k^kuudessa on yksi ^kaikkehi huo­mattavin
tekijä velttojen vähentämi.
£ek£i, sillä kuoleman Johdosta, vähe­nee
munatuotanto ja sen lisäksi: on
laskettava rielä kuolleen kanan mark­kina-
arvo.
tiedonantoja
"1-
Harrovssa, Ont, sijaitsevalla liitto­hallituksen
koeasemalla on suoritettu
kokeiluja kanapoikuelden kuolevai­suuden
suhteen Ja v a l l i a jotkut lajit
osoittavat merkkejä taipimiuksesta
pitempään ikään, niin samalla on
merkkejä, että joidenkin yli vuoden
siltzstarkoituksessa pidettyjen kukko­jen
kanajälkeläisten kuolevaisuus-määrä
on vaihdellut. Joidenkin poi­kueiden
kuolevaisuus on suurempi en.
siinmälsellä vuodella Ja toisissa poi-kuelssa-^
kuolevaisuus on surempi toi­sella
vuodella.
-Kuolevaisuutta ei; aina voida pitää
'Johtuvana sisäisestä -hsikkoudesta,
sillä .olosuhteet vaikuttavat myös
kuolevaisuuteen. Ravinnon puute tai
puutteellisuus vaarantaa kanapoiloi-een
• tavallisille -taudeille jotavastoin
samanlaiset kanat riittävästi. Ja oi­kein
ravittuina kestävät hyvin sa­manlaisissa
olosuhteissa.
-Kuolevaisuuden aiheuttajat ovat
monet selittää noalnltun koeaseman
edustaja W . P . Mountain. Taudit a i,
heuttavat enimmän -kuolemantapaUk-sla
varsinkin pullettlenkeskimdessa
Ja usein nämä taudit aiheutuvat jos­takin
huolimattomuudesta. Nuorien
•Ja vanhojen kanojen pito - samassa
kanahuoneessa. -uusien kanojen tuon.
ti sisälle ilman tarpeellista eristämls-
-aikaa, tai toisten kanaparvien luona
Olleiden ihmisten tai välineiden tulo
-kanalaan voi usein olla syynä tautien
-alkamiselle. Hyödyllinen kehio on se,
e t t ä eristetään: ne kanat, joista ilme-:
nee Jonkun taudin oireita. Tosiasiasi
sa päivittäinen kanojen ja niiden toi-minalhsuuden
tutkiminen on hyvään
hoitomenetelmään kuuluva toimen­pide.
Terveyden ylläpiton ehtona on, et­tä
puhdistetaan-usein ruoka- Ja Juo-maastiat
ja että kanoille annetaan
hyvää Ja ravitsevaa ruokaa. Hyvä­laatuista
vihreätä heinää suositellaan
kanojen nokittavaksi erinäisten pa­heiden
välttämiseksi.
On valkea vetää selvää rajaviivaa
siinä, milloin kuolevaisuuteen vai­kuttavat
olosuhteet Ja milloin ruo-klntajärjestelmä.
Siksi on seurattava
erältä yleisohjeita: On hankittava
kanat hyvistä alkulähteistä ja sen
Jälkeen niille on annettava hyvä hoi.
to, että kanat pysyvät mahdollisim­man
elinvoimaisina.
SCA-0rheUulHton Järjestäjän Jack
Hymanderin toiminta' l^ton eri seuro­jen
keskuudessa on Järjestetty seu­raa
vaJIa tavalla t^xhän talven. Ja ke­vään
aljsana: -Hänen johdoDaan^är-
Jestetään voimistelun, - toimitsijain Ja
urheilun neuvontakursseja eri paikka­kunnilla
seuraavani luettelon :nuikal-
Kingelin kuolleet
Kirklanif Lakella
Klxkland Xake; - - Joulun jälkeen on
tapana, ^tä.;zaporteerataan menneis­tä
juhlan•Jbumfnoista."'rniin pistänpä
vähän näistä Kirkland Laken kuulu­misista.
Joulujuhla pidettiin lapsille
sestl: • •
- Vlcstl-A.C, Ja Comets A X : . — yhtei­set
kmssit: 15 p:stä tammikuuta—12
päivään helmikuuta.^
Jymy A.O. KirtJand Lake:: 13 p:stä
hehnlkimta—26 p:vään helmikuuta.
Alerts A C . tai Qynamo Soo: 1 p;stä
maaliskuuta—15. p:vään maaliskuuta,
IskU'A.C.. Port Arthur ja ympärista:
19 p:stä maali8kuuta-^I6 p:vään btih-tlkuuta.
Star A.C.-St, Gatharincs: 23 -p:stä
huhtikuuta — 7p:vään toukokuuta.
Echo AC. Round*Lake: 10 p:stä
toukokuuta--24 'p:vään toukokuuta
f Victorian päivä),
Alerts A.C. tai Qynamo-Soo:'-28
p:stä toukokuuta—11. p:vään ^kesä­kuuta,
filalkista . eri. paikkakunidlla kerty­neistä
lopettajalstilalsuukslsta; kuulu­vat
puhtaat tulot Uiton kursslrahas-tolle.
'
Lilttotoimlkunnan puolesta
Paavo Vaturlo, sihteeri.
Tiistaina, tammifc 10 p. ~ ^e5day,J3an. .iQSivu 4
"Olkaa hyviä koneille
Kukaan, el ole vielä esittänyt tun­nusta
"Olkaa hyviä koneille". Mutta
kun kulkee farmiseudulla'niin huo­maa
tuon tunnuksen tarpeellisuuden,^
Kaikkialla näkee psllollalUmen~£eas.
sa maanvlljelyskönelta, joita el ole
korjattu suojaan, vaan on jätetty sii­hen
paikkaan, missä niitä lakattiin
tarvitsemasta.
Tutkimukset ovat todenneet, että
maan vii jelyskoneen Ikää voidaan
suuressa määrässä jatkaa siten, että
se korjataan talveksi suojaan. Ulos
jättäminen kuluttaa enemmän kuin
sen käyttäminen.
(5-10-121
Tomaatti ja mansikkakin
koulutettu menestymään
arktiikassa
Moskova, marraskua (Teiepress —
DLP) Porkkanoita, kaalia penmoita
ja erilaisia vihanneksia kasvatetaan
nyt Neuvostoliiton arktisilla alueilla.
Koulutukssn jälkeen on saatu syn-
Oinään myös sellals-et tomaatti- ja
mansikkalajit jotka menestyvät ark-tLsella
vyöhykkeellä. — •
Kun neuvostolaiset tiedemiehet yrit­tivät
vuonna 1921 enshnmälsen ker­ran
Istuttaa perunoita arktisille alu­eille,
suhtautuivat palkalliset asuk­kaat
enemmän tai vähemmän huvit­tuneina
yritykseen. Nyt on tilanne
muuttunut. Keripukki, vitamiinien
puutteesta johtuva arktisten alueiden
tavallinen vitsaus on täysin hävin­nyt.
—
Pitäisikö perunaa
idättää ja miten?
„ (Experimental Farm News)
. Kotipuutarhurit idättävät usein
vihreät idut siemenperunoihin. Tä­ten
kasvu alkaa jo ennen Istutusta.
Näin sanotaan .saatavan aikalEempl
sato. . . -v ,
Sopiiko tämä menetelmä kommer-saloituun
perunanviljelykseen? Mo­net
perunan kasvattajat ovat tätä
asiaa pohtineet. Harrowssa, Ont. sl_
jaltsevan koöaseman kokeet kahden
vuoden ajalta, selittää L. P. Ounswor-th,
että vihreitten ituen kasvattami­sen
avulla saadaan aikaisempi sato
kuin niistä: siemenperunoista mitkä
otetaan suoraan kellarista. Mutta
vihreitten itujen kasvattamisen avul­la
ei saada sen aikaisempaa satoa
mikä saadaan siten, että siemenperu­nat
pidetään kaksi viikkoa etmen Is­tutusta
lämpimässä huoneessa.
Vihreitä Ituja kasvattaessa peru-nanslemenet
oh pantava kerroksittain
lämpimään, valoisaan huoneeseen.
Anssarl on siihen tarkoitukseen mai­nio
palkka, mutta anlhärvollla far­mareilla
on tällaisia 'mahdollisuuksia,
varsinkin jos he kasvattavat eekkeri,
kaupalla perunaa.
:Kokellut ovat todenneet, että pe-runanslementen
lämmittäminen en­nen
istutusta antaa hyvän, jos parem.
paa satoa, kuin Idätetyt siemenet.
Tässä .tapauksessa el tarvita .mitään
muuta kuin se, että siemenet tuo­daan
pois kellarista noin kaksi viik-:
koa ennen Istutusta ja ne pannaan
rakennukseen, minkä lämpö on noin
50—60 astetta P. Tämä tehdään usein
siemenperunaln halkomisen auttami.
seksi. Tämä siemenperunaln lämmitä
tämlnen aloittaa kasvuprosessin ja
vaikka Ituja el ole juuri nimeksikään,
kasvaminen alkaa paljon nopeammin
Istutuksen jälkeen.
Miksi alfalla hidas,
-tuttaa. kananpoikasten
rkasyua
Alfalfamlillä on pitkät ajat pidetty
kalkkein tärkeimpänä osana kanan-poikasten'ruuasta,
stksl kun' se sisäl­tää
A-vltamHnla.
Sitten eräs' tiedemies teki hämmäs-tyttävän
havainnon — kananpo&aset
kasvavat nopeimmin Jos ne eivät saa
alfalfamlillä, olettaen • tietenkin, että
ne saavat ^A*vitanilinia nmlsta läh­teistä.
Californian yliopiBton tiedemiehet
ovat "hajoittaneet alfalfan osiksi"
laboratoriossaan saadakseen salaisuu­den
sfelvflle. 'He'eivät vain saaneet
salaisuutta selville; mutta; vieläpä löy.
sivät vastauksenkin tähän : problee­miin.
•
Aine, joka alfalfassa - pidättää ka­nanpoikasten
kasvua, on nimeltään
Bfiponin. Se hävittää punaiset veri­solut.
Toinen aine, kristalllalkoholi
nimeltä chtesterol vastavalkuttaa sa-ponlnlin.
On ain yksl.paha puoli —
cholesteroUa ei va;lmistata myytäväk­si,
Ennenkuin siihen päästään tai jo­ku
muu vastaus saadaan saponin ai­netta
koskevaan; probleemiin. Joudu­taan
kananpoikasten rehusekoltuk-sessa
tekemään muutos —älfalfamll.
li jätetään pois.
Ja olikin se noille pienemmille mie­lenkiintoista*
saada lahjoja joulupu-
Idlta.. Joulun ja uudenvuoden aattoi­na
me vanhempi polvi sitten tanssim­me
oikein vanfianmaan polkat Ja~va]s-slt..
Muuten oli joulu hyvin-Siivo, ai­nakin
meidän suomalaisten taholta.
Näyttää vkuin me^ olisimme: kehitty­neet
-Ja oppineet hyviä tapoja. Emme
tahtoneet käyttää Joulua sellaisena
remujuhlana^ kuten se usein on tah-tonu&
käydä menneisyydessä.
Kuitenkin ei Joulu ollut meille
fiatkille: lystin-pitoa. Ttili tuonen
viikatemies, keskuuteemme ja kor-iirtsi
sattoaan. Kaksi viikkoa ennen
joulua bnoli rtnnnettu^Icansalaisem.^
me^Hanlel Kingelin. • en enti­siä
torontolaisia, jossa hän on har­joittanut
räätälin liikettä vnbsi-
'kynuaetdiL Ja sitten Jontuaanmna
-kuoli'hänen veljenä' Oskari K i n -
-gelin. -Hän on-asunut'Klridand
- Lakella tiimelset 27 vuotta. Oskari
oli entisiä- Cobaltin- osaston perus­tavia
Jäseniä, kuulunut CSJm Jä-
^ senenä j a - kannattajana - koko Ca-nadassa
oloaikansa. ^Hän-oli aina
i-linmoorin< tajninen ja iloinen, huo­limatta
sairaudestaan. Bänteltä
^ 1 tytär Tyyne (Mrs, J . Marinich)
täällä Kirkland Lakella, sekä' vai-
;monsa,n]yö£^ täällä. Tällä ta-
.-valla vnämä tmeidän suomalaisten
rivit sitten harvenevat.
Haluan vielä-huomauttaa, että GS
J :n osaston kokous on t.k. • 15 pnä klo
2 - Lp. Tämä on vuosikokous, joten
kaikkien' olisi, saavuttava. — Raportr
teri.
Honkanen loukkaantunut
Hiihdon MM-kilpailulhin osanotta-j
a l s i -valittu Tauno ^ Honkanen on
hatioituksissa "loukannut polvensa
niin pahasti, ettei hän vöi osallistua
näihin kilpailuihin. Tämän johdosta
on Hiihdon -Yhteistoimintavaliökuntä-valinnut
hänen:.tilaIIeenioEanottajak-si
Tatmo Biirveen, Joka osallistuu sekä
18:sta että 50 km:n hiihtoon.
-Honkasen poisjääminen tulee osal­taan,
nimenomaan nqpeusliiihdon
kohdalta, vähentämään Suomenmah^
dolllsuuksia Lake -^cldissa. Tässä
yhteydessä mainittakoon; että'Honka­nen
oli juuri se mies. Joka Vuokatin
bilhtolehrillä eräiden tietojen mukaan
voltti siellä pidetyn-^12 >km:n katsas-tushiihdon.
- Kirveen poisjättäminen
joukkueen ensimmäisessä nimeämls-vaiheessa
lienee Johtimut siitä, että
hänen -viime Tuoden-kevätkuntoaan ei
voitu todeta Kirveen silloin puoles­taan
oltua loukkaantumisen vuoksi
poissa' ladulta.
Tauno Honkanen oli-Suomen edus­tusjoukkueessa
St. Moritzin talviki­soissa.
Jolloin hän esiintyi toiseksi tul­leessa
sotllaspartlossaöune.
— Alppien toiseksi - korkein vuori
on; Monte Rosa.
Heino ^voitti Brasiliassa
"HdSinkL _ (S-S) -'Joulukttto
pnä pidfetön Sao Paolossa
tren katujuoksu 25. Tieiran. Vi
jaksi selviytyi'VöJo Öeiijo amer,
laisen CUrtis Stonen sijoittuessa
seksi,
Tähän 25. Sao Paolo juoksutm
listul 2,000. juoksijaa USA:sta A
tinasta, Chilestä ja Uruguaysta
non lisäksL -Kllpaihm järjesu
malehtl Gazeta, jonka toin,
edustalla-maah sijaitsi. Runsas
Joulcko seurasi "lentävän si
sen":Juoksua katujen varsilla
Amälkan mestari Reinaldö Cc
Jbhti alkuosan matltasta. Heino
häneen koko ajan tuntumassa ja hi <'
kanrennen maalia j ä t t i helposti etel ^
amerikkalaisen taakseen, Heinoa VQ ^
toa tervehdittiin-raikuvin suosioriost ^
tuksln. Toiseksi tuli Suomessa
vihne kesänä kUpaillut, Amerlb
Curtis Stone. Kolmairtena cli Uj
guayn Oscar Moreira, joka vielä
Umatkassa oli Hehi<m kanssa tasois l
rHeino palaa kotimaahan taöimibj ^
5 •pnä'ja! matkustaa Amerikkaan taj
mik, 27 pnä. ^
—-Montparnasse on-Pariisin ta 'i
luisa'taiteilijakaupunghiösa.
Kil-kland Laken
naistenkerhon
kokous -tk. 12 p^ä
Kiridand Lake. — Kirkland Laken
naisten kerho aloittaa taas toimin­tansa
ensi torstaina, tk. 12 p:nä.
Olemmekin- pitänyt pitkän joululo­man,
siis muistakaa saapua kerhoon
ensi torstal-iltana suomalaiselle haa-lille.
Näkemiin! — W. S.
VÄHENEE MUTTA EI
MENE SUKUPUUTTOON
Canadassa el ole enää täyttä kahta
hevosta farmia kohti — vain. 1,600,000
hevosta. Mutta canadalaisön Per-cheron
-Breeders yhdlstjifcsen slhteai
Hardy E. Salter selittää.: hevostkanta
on nyt alhalsimmassa tasossaan mls.
tä se rupeaa jälleen nousemaan.
Uusi lypsyennätys
Mlmico, Ont. — Täkäläisen ojen-nuslaltoksen
yhdeksänvuotias Hols­tein-
lehmä Reta on menettänyt kak­si
vuottarslttensaa-vuttamansa kolme
' kertaa ' päiväsiBä Ijrpsettävän lehmän
tuotantbennätyksen. 35,207 paunaa
maltoa vuodessa.
Uuden maailmanennätyksen tässä
luokassa on saavuttanut nelivuotias
Holstein-lehmä Mlimle, puntissa M i ­chiganissa.
Tämän lehmän-vuosltuo:.
tamioksi todettiin: jouluk,.19 pnä 35;-
243 pauhaa maltoa. .
MäallmaiunestaruuskruunUn- me­nettäneen
Retan elinaikainen tuotan,
to ilmoitetaan 129,922 paimaksl.
Neuvostdtiede tutkii
Marsin kasvullisuutta
Moskova. — Moskovan radion lähe­tyksessä
on kerrottu Neuvostoliiton
tiedemiesten tutkivan Marsin kasvil­lisuutta
ja otaksutaan, että nämä tut­kimukset
auttavat uusien-pakkasta
kestävien kasvilajien -kehlttän^tä'
Neuvostoliiton maataloutta varten.
Lähetyksessä vedotaan 75 vuoden Ikäi­sen
prof. Klhovin huomioihin. Joita
hän on tehnyt Kasakstanlssa olevasta
observatoriosta. Hän sanoo tehneen,
sä kaksi tärkeää havaintoa. Ensiksi
sen, että maapallo oh eräille kasveille
aivan liian kuiuna ja toiseksi sen että
Marsin kasvillisuus on sopeutunut
tämän planeetan ankaraan ilmastoon.
On laskettu, e t t ä yölämpö Marsissa on
aina —'so astetta. -Prof, Klhov on
tutkinut Marsia jo 40 -vuoden'ajan.
Muuan hänen teorioistaan on se, et­tä
Miars on erämaata, joka punertuu
määräaikoina vuodesta ja kukkii Joka-kevät
Kansanhuoltoministeriö
lopettanut tehtävänsä
Suomessa
Helsinki. _ (S-S) — Suomen kan­san
"murheenkrjrynl" kansanhuolto on
loppumaisillaan. Vuoden vaihteessa
lopetti kansanhuoltoministeriö toimin­tansa
ja sen vielä jäljelläolevat tehtä­vät
siUrettlln osaksi kauppa- ja osaksi
sosiaaliministeriöön. Samoin lopetti­vat
kansanhuoltopiirit toimintansa ja
niiden, tehtävät siirrettiin lääninhalli­tukselle.
Kussakin kunnassa hoitaa
kansanhuoltoasiolta vielä erikoinen
kansanhuollon johtaja» jonka - apuina
suuremmissa asutuskeskuksissa on
toimistohenkilökuntaa..
/^Ontarion-Department of .iands and
Porestin uutisissa, -mainitaan/että :v.
,1949 -.oli hyvä .peuran -metsästyskausi
Ontariossa. Metsästäjiä oli -kaik­kiaan
89,000, joista 75,000 oir Onta­riosta
!ja uIi!a«»uoiisla .;noin .14,000.
3?uiokset«Ö3:ittavat,-että^^ m^
kausi oli >metsästä jllle .erStolsen - suo­tuisa.
Noin ^6,000 peuraa ammUt-^
tlin .Ontariossa. .Kenoran alueella,
erikoisesti Sioux rNarfowni aluödla-mslkein
lOOprc^ehttisesti metsästäjät
onnistuivat saanoaah saaliin. Yhdys-
.valtain-rajän yli -Port Pranceälu' ahi
eella vietiin yli 3 ^ 1 peuraa.
Port Arthurin-alueaUa}oli metsäsi
hyvä yleensii. 140 ^peuraa vietiin
Pigeon^lverln sillasta. .
-Öeraltcnln, ikapuskaslngin, Qoi
nuin ja .CAi^pleaun; alueet eivät
ihyviä-.psura-alueita. Viisi peuraa
moltetaan saadun..-kai>uskaslngin alil-eelta.
Jfoin 15 Chapleaun ja 35 Gp-gaman
alueilta. Sault Ste. Mariini,
Sudburyn Ja Manitoulin aiued|ä; oli
; metsä^^s erikoisen onnistunutta.
Bault Ste. Jb^arien kautt4 veivät ame­rikkalaiset
metsästäjät l;345 peuraa.
Manitc ulin saarelta Ja Huron järven
pohjolstannlkolden alueelta arvio-daan
ammtutun 1.420 peuraa. Onta­rion
eteläislmmlUä' alueUla el :metsäs-.
tys turttanut samoja tult&sia Ja met-
:sästysaika rtUoittui f eteläpuolella
Prench-joen 9 päivään, s
Maailman pohjoisin
kalanviljelyslaitos
Inariin
-Helsinki. — (S-S) — Inarm ja muit­ten-
Pohjols-Suomen järvien ja niihin
laskevien jokien" kalakanta on viime
vuosina pahoin vähentynyt. Tilanne
on todettu myös kalastusviräno,mais-ten
taholla ja seurauksena on ollut
Inarin - kalanviljelyslaitoksen raken-nussiiUnnltelnian
valmlstumhien. Tä­mä
maailman :pohjoi5in kalanviljelys-.
laitos rakennetaan 69. leveysasteen
tienoille -Inariin. Laitoksesta tuleo
miiuan suurimmista ellei suurin, sillä
tarkoituksena - on rakentaa tilat 10-20
mUJoonaa siian mätimunaa varten.'
Lohen mätimunia -viljellään saman­aikaisesti
• muutamia . miljoonia sa­moinkuin
harjuksen. öiätimunia.
Kulta -uusin Suomen
vientitavara
Helsinkt ~- <S-S) — Suonii. esiintyy
kuluvana vuonnaensl kerran merkit­tävämmässä
määrässä. kullan viejänä.
Kullan vienti tänä vuonna on y l i 9o;
miij. : markkaa. Mainittakoon, että
vain liarvat maat-vievät nykyisin kUi-i
taa, sillä tämä -rnetalli joutuu enslm-.
mäkseen--varastoiduksi tuottamisalu-^
elUaan. —-Lapissa saadut kullanetsi­jöiden
löydöt^at. olleet tänä vuonna
melko^nt^aät, ;vaikka ne kullan tilos-'
viejjuin eivät vaikuta • ensinkään.
'alvi on ladoin •
saapunut Suomeen
-HelsinkL'*—(S-S) — Kauan odo­tettu
talvi -on vihdoinkin saapunut
Suomeen ja tuonut mukanaan.pakka­sen,
joka Helsingissä joulukuun 30.
pnä oli yli 20 astetta C . Tämä pak-;
kasaalto ulottuu yli maan ja niinpä
•Keski- Ja Pohjois-Suomessa onuseil­la
paikkakunnilla mitattu yli 30 as-,
tetta C . Täinä on erinomainen asla
talven metsätöitä ajatellessa. Lisää-lunta
vain kaivataan.
KUTISTUU PIENEAOOiiKSI
Yleensä eläimet jcasvavat synty­mänsä
jälkeen. iMutta Etelä-Ameri­kassa
on eräs sanmiakkolajl, joka elä.
•essään poikasena vedessä on 10 tuu­man
mittainen. Ktin siitä kehittyy
täydeUlhen maalla elävä sammakko
on se kutistunut-puolen tuuman mit­taiseksi.
HYVIN VALMISTETTUJEN
9B^ KAPPALE
DY-«0
DY—81
Ostajan maksettava lähetyskulut*
RAJOITETTU VARASTO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta.
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ
t>Y-^Q Heppu Polkka
Sellainen on Keitu -Kaisa — Jenkka
• Rytmi poikien kvintetti
DY-^0 Tonava kaunoinen—Vdlssi -
Kultaa ia hopeaa— Valssi ,
^ - - -Solttolevy: Rytmi Pojat
Dolores — Valssi
Valssiunelma
Solttolevy: Rjrtmi Pojat
Soi illan tuulonenvalssi
Anitra — Tango "
Laulanut Matti Jurva ?
Ilta Krimillä - Foxtrot
Haihtuvat hetket ^—valssi
Laulanut Matti Jiurva
Sulle vain - i - Tango
Suven leikkeihin kaipaan ^Valssi
Laulanut Eugen Malmsten ,
Kun Sun mä näin Tango
En syytä Sua—Valssi
Laulanut Eugen: Malmsten
Onnehen päin käymme näin -^Valssi
Muistojen tango
Laulanut Matti Jurva
: Wieniläis makeisia — Valssi
Wieniläls vertaValssi
: Solttolevy: Rytmi Pojät -
i IloSnen leski Valssipotpouri
Aarre Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat -
Sikermä Suomalaisia kansanlaluja ja
tansseja, I ja II osa
Solttolevy: Rytmi Pojat ,
Vanhat toverit— Marssi
Gladiaattorien tulo — Marssi
Solttolevy j
Revontulten toaaValssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
Lotos Tango
Kuutamoyö Alatorilla ~ Valssi
Solttolevy: Ramblers orkesteri
Kielon jääHyVäififet^ Viisas
Xa Paloma Taiigb
Solttolevy: Bäämblers orkesteri
Oh, ^Senorita ^ Valssi
^Pilvien-Poika-^Foxtrot
•laulanut-Eugen'Malmsten ^
ElämänS kauniimmat päivät — Tango
Kirsikan kukat — Foxtrot
Laulanut Mattif Jurva
Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä—^Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
Jää luoksein - T : Tango
Saariston tyftÖ — Mefimiesvalssi
Laulanut Eugen ]\Ialmsten
Jos vain mä tohtisin — Foxtrot
Tuntematon-tie-^Vals^
Laulanut Eugen Malmsten
Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu—Slow-^£dx
Jää hyvästi armas - - Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi Virta
Käy purjein kuutänxoon — Valssi
Nyt tanssii TUta —Valssi
Laulanut Eugen lUahnsten
Säveliä tuhansien järvien maasta,
I la n osa
Solttolevy
Säveliä tuhansien järvien maasta,, m ja IV osa
Solttolevy
TILATKAA OSOITTEELLA:
H
II
DY—270
DY—271
musim
Box 69 Sudbury, Oat