Vapaus, December 8, 1949

              Sivu 2 Torstaina, joulukuun 8 p. — Thuisday, Dee. 8
OKSSS OK F1nii'tfi
aa)lUbed Nov. «tb 1917.
QCfioe Deptrtmeot; Ottava- RIIH
HAed thzice wed4f: T a « s d » y s ,
Ttmrartay» aad fiatttrdayi by V^aaa
PobliiUng OaamDj UiL, at lOO-lsa
Bm 8t. W<« SmSiuty. OiÄ»
TMysfaOolMa:
f ii. MO «kk. I A
S kk. 2M
1 fk. i kk. MO |f|^r49f kk. —
A^kel oikeaan suimtaitn
Kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan, liittoparlamentin is­tunnossa
hj'\'äksyttiin maanantaina kolmannessa lukemisessa ehdotus
laiksi, jonka mukaan rikos-comic-kirjasten, julkaisujen ja kirjojen
kustantaminen, levittäminen ja myj-minen tulee rikoksdcsi mistä voi­daan
antaa kahden vuoden vankilatuomio.
Tämä sellaisenaan on askel oikeaan suuntaan ja toivottavaa on,
että tämä tervetullut laki olisi niin vedenpitävä, että se hävittäisi
kaikjii ne nuorisoa rikollisuuden tielle vievät ja nuoria mieliä myrkyt-jtävät
rikos-comicit, jotka nyt täyttävät kirja- ja lehtikauppamme
kaikki hyllyt.
Kuinka vaarallista roskaa tämä "viattomana" pidetty rikos-cpmic-
kirjallisuus on, ja kuinka laajassa mittakaavassa sitä levitetään,
se ilmenee seuraavista tosiseikoista:
Yhdysvalloissa suoritetut asiantuntijain tutkimukset osoittavat,
että sieirä ei v. 1936 julkaistu yhtään comic-kirjaa, mutta nyt niitä
julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta vuodessa. Tässä Yhdysvaltain
asiantuntijain lausunnossa sanotaan näistä kirjoista: "Jos näiden kir­jojen
jokaisella sivulla on yksi väkivallantyötä edustava kuv? — ja
tavallisesti niitä on enemmän — jokainen kaupunkilaisiasi, joka v.
1938 oli 6-vuotias, on nyt sulattanut ainakin 18,000 kuv^eksentää,
ammuntaa, hirttämistä, verilätäkköä ja kuolemaan kiduttamista yk-sistpn
comic-kirjoista. Tämän nähtärän väkivaHari lisäksi tulee
kuultava väkivalta radiosta päivittäin sekä lauantaiset elrftuval."
(Psychopathiology of Comic Books, by Frederic Werthan.)
Eikä tämä lasten mielien myrkyttäminen ole suinkaan sattuipan.
varaista pahetta, vaan suunniteltua syvämuokkausta AmprU^n im­perialismin
sotapolitiikan hyväksi. Nouseva sukupolvi on saatava
hyväksymään ja omaksumaan kaikenlainen väkivaltaisuxis, että siitä
tdisi kelvollisia aseenkantajia sotaan, jonka Washington Times-
Herald määritteli toimituspalstallaan "kristilliseksi ristiretkeksi" Neu­vostoliittoa
vastaan ja kuvasi seuraavanlaiseksi:
"Me emme pane nuorista miehistä muodostettuja armeijoita repi-
.mään toinen toisiaan. :Me lähetämme lentokoneita 40,000 jalan kor­keudessa
lastattuna atomipommeilla, tulipommeilla ja basillipommejl-
,1a tappamaan kehdossa olevia lapsia, rukouksia pitäviä isovanhempia
ja työtään tekeviä työmiehiä."
Tällaista raakalabhenkeä kehittävät ja kasvattavat rikos-comic-kirjat
pn todella poistettava ankaran rangaistuksen uhalla kirjakau­poistamme.
Mutta tämä on vain ensimmäinen askel oikeaan suun­taan.
Lapset ja nuoret ovat oikeutettuja saamaan comic-kirjoja, mut­ta
autettakoon canadalaisia taiteilijoita ja piirtäjiä kehittämään sel­laisia
comic-kirjoja, joissa väkivajlan ja verityön asemesta ihannoi­daan
rauhaa ja luovan työn suuria tuloksia. Ja tinnan tämän kanssa
pitäisi nousta kansalliseen sotaretkeen sitä FikoIIist^ roskaa vastaan,
•mitä Hollywoodin rikos- ja jännärifilmit tässä maassa edustavat.
Työvaiaio on siis suuri, mutta sitä lämpimämmin on tervehdittävä
sitä, jos viranomaiset todella aikovat poistaa rikos-comic-kirjat mark­kinoilta.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Jflitt Tynjilä Solntulasta BC:85ä
t ä y t t i maanantaina 80 vuoUa. Y h -
Oymme ysfcivien j a sukulaisten onnit­teluihin!
Frsok Koski Sylvan Lakelta, Alber-bertassa
täyttää 15 vuotta tänään.
Onnittelumme päivän sankarille!
Hu<Mnenna tSyitää Signe Qnhta
Kapuskasinglssa 60 vuotta. Yhdym­me
onnitteluihin!
Huomioita Toronton
osaston
kol(oui(sesta
Mitä muut sanovat
''Sa8kätchewanin tie
Tuomittuaan kaikki sosialistiset periaatteet ja työväenliikkeen
yleensä alimmaiseen kadotukseen, Toronton Vapaa S^na s^i oman
ryhrnänsä sosialidemokraattiselta siivellä koirannuuskaa siinä mää­rin,
että mainittu lehti hätääntyi joulukuun 1 p;n iiumerossaan jul­kaisemaan
toimituskirjoituksen: "Saskatchewan näyttää tietä". Näin
Vapaa Sana tahtoi ilmeisesti todistaa, että hätätilassa se osaa olla vä­hän
"työväenmielinonkin". Saskatchewan oikeistososdemien muo­dostama
CCFrn hallitus antoi tässä tapauksessa pelastustien Vapaalle
Sanalle.
Mutta tutkitaanpa tätä saskatchewanilaisen sosdemlaisen CCF:n
hallituksen "tietä".
Vapaa Sana kirjoitti aivan oikein moittivassa äänensävyssä siitä
' kun liberaalinen liittohallitus järjestää suurten kiinteimistönoRUsta-i
jien eduksi yleisen vuokrien korotuksen ja totesi, etteivät maakunta-
' hallitukset ole panneet tässä asiassa tikkua ristiin kansan hyväksi,
;paitsi:
". . . Nyt on kuitenkin Saskatchewanin maakuntahallitus ilmoit­tanut
ottavansa vuokrien kontrollin haltuunsa maakunnassaan ja seu­rauksena
siitä on, ETfÄ iLIITTOHALLITUS ON S.\SKATCHBWA.
NIN MAAKUNTA.\N NÄHDEN PERUUTTANUT VUOKRIEN
KOROTUKSEN jA JÄTTÄNYT TÄTEN CCF: n hallitukselle maa­kunnassa
vapaat kädet joko pitää nykyinen taso vuokrissa voimassa,
taikka tehdä mitä hyvänsä niiden kanssa. Ja ellemme erehdy, Sas-katchewanin
maakuntahallitus, ottamalla omaan huostaansa vuokra-
; asiat, KOETTAA VÄLTTÄÄ AINAKIN HUOMATTAVAMPIA
; VUOKRIEN KOROTUKSIA, TAIKKi\ AINAKIN JOLLAKIN TA-V.^
LA YRITTÄÄ NIITÄ T.\SOITTAA . . . Eikä olisi pahitteeksi,
jos kaikki muutkin maakunnat seuraisivat Saskatdiewamn CCF:n
hallituksen esimerkkiä .. . . Sittenpähän . . . nähtäisiin, mitkä ovat
Ueot sanojen tilalla." (Korostus Vapauden).
Myönnetään, että CCFrn maakuntahallitus Saskatchewanissa
Joutui kansanjoukkojen protestin vuoksi esittämään jonkinlaisen vas-
:]tälauscen vuokra-asiasta, ja että se on tässä suhteessa avoimesti por«
r^^v-arillisia hallituksia parempi, mutta jos verrataan sen sanoja tekoi-
"iin, kuten Vapaa Sana haluaa, silloin ilmenee, että mr. Douglasin joh.
•4araa CCF:n hallitus pelaa tässä vuokrakysjonyksessäkin tavallista
vöikeistososialideniokraattien "pennin nakkia". Puhutaan asian vie-rVestä
ja tehdään joitakin radikaalisia eleitä, mutta käytännössä aute-ttaim
kuitenkin suurporvaria. Asia on nimittäin siten, että kaikista
sanoistaan huolimatta CCFrn maakuntahallitus ei ole Saskatchewa-
•nissa sanonut, kuten se lakivoimaisesti voisi, että "vuokrien korotus
ehkäistään". Se ei ole edes luvannut estää "buomattavampi:^caan
vuokrien korotuksia" eikä niiden "tasoittamista" mistä Vapaa Sana
unelmoi.
Vapaan ^anan toimituksen harhaluulojen hälventämiseksi voim­me
lainata seuraavaa: "Saskatchewan, pääministeri T. C. Douglasin
aikaisemmasta ilmoituksesta huolimatta aikeistansa, ei ole vielä var­masti
luvannut ottaa haltuunsa \-uokrakontroHia. Ellei hän (päämi­nisteri
Douglas) sitä tee joulukuun 15 prään mennessä, muualla Ca-nadassa
voimaan tulevat vuokrakorotukset tulevat voimaan myös
Saskatchewanissa. Jos hän antaa vakuutuksensa ennen joulukuun
15 päivää, vuokramääräys ei silloin astu voimaan . . (Globe and
Mailin Ottawan kirje joulukuun S pltä.)
Globen uutistiedon mukaan se "Saskatchewanin tie" onkin siis
sellainen laitos mitä ei löydy mistään! Pääministeri Douglas puhui
•kauniita sanoja, mutta tähän päivään mennessä hän ei ole tehi^yt mi­tään
käytärmöllistä sanojensa toteuttamiseksi.
WALL UT. TYTÄR NASEE
K J B J D I T U K S E N SEINilLLA
Tässä artikkelisarjassa minä esi­t
ä n lukijalle, e t t ä Venäjä on voinut
aloittaa atomivoiman kehityksen.
t a i i c o i U ^ U a mullistaa. Venäjän
teollisuus Ja l ^ v i t t ä ä k s e e n pois euh-teellijsen
lyl^yessä ajassa lämiessä,
erikpisestl YlKiysvalloissa vallitsevan
tdtniUIscn ja teollisen ylivoiman.
Minä ^ i t ä n edelleen, e t t ä t ä m ä a i ­heuttaisi
maailmalle suuremman
mullistuksen, minkä Venäjän vai-lankumous
aiheutti...
Venäjän Järjestelmän el tarvitse
huomioida suiuomlstajla eikä n.s.
"taloudemsta" hintaa. Hallitus voi
antaa määräyksen mtokä tahansa
tehtaan muuttamiseesi, se voi siirtää
m i i ^ hyvänsä vuoren Ja tukkia mlur
kä tahansa meriväylän, sillä se omis*
taa kaikki tehtaat, kaikki vuoret...
E t t ä tässä imaassa (Yhdysvalloissa)
atomivoiman mahdollisimman laaja
fc^tö mukistaisi biljoonien dollarien
arvoiset pääomasijoitukset Ja aiheut­taisi
finanssi-, talous- Ja työvoima-kriisin,
se on selviö. Tämä tosiasia
ilmenee teoUisuuden pälptätyksestä,
e t t ä atomivoiman käyttö on Itaiika-na
tulevaisuudessa". Ja e t t ä sen k ä y t ­tö
c a *lna "lilan kalUsta",,. — Do­rothy
Thompson,
SAMA JOS P T Y T A I S I
KUUTA TAIVAALTA
l^ew York. — (Canadan) kauppa-nUnisteri
Howe kehpitti tenään Y h ­dysvaltoja
jJentamaan tariffimaksu-
Ja siten näyttääkseen tietä suurem­malle
kaupankäynnille Canadan ja
Yhdysvaltain sekä dollari Ja ei-dolla-rialueiden
välillä. — C P r n uutistäeto,
Jouluk. 6 pnä.
Sd OMSI V A L L AN
KAPHJEATA
"Käsiteltävänä on monta muutos-ehdptusta.
JoisUkin niistä näkyy
filosofian jyrkkä ero; Yhdysvaltain
uniot uskovat vapaa>Titteliäisyyteen,
Ja eurooppalaiset uaiot kulkevat jois­sakin
suhteissa marxilaista linjaa"seu»
r ä t e n .
"Yksi esimerkki saadaan Belgian
ehdotukselta, jonka mukaan olisi
lisättävä sääntömääräinen tavoite
luokattoman yhteiskuiman muodos­tamiseesi
ja palkkajärjestelmän pois­tamiseksi'.
Tämä ei miellytä Ame­rican
Federation of Laborla, mikä us­koo
korkeimpiin palkkoihin eikä n i i ­den
poistamiseen."
Vancouver Daily Provlncen mar-rask.
23 pn Lontoon kirjeestä, missä
kerrotaan marsaialloidim uniokeskuk-sen
perustamisesta Ammattluniolden
Maailmanliittoa vastaan.
Ton»it«. — Aikaisenunin tekemänsä
päätöksen nxv^tzise^ti käyttää C8J:n
Toronton osasto kokousajastaan yh­den
tunnin X V I I edustajak(*ouksen
päätösten tutkimiseen ja etsiäicseen
keinoja niiden toteuttamista varten.
Maanantaina, tk. 5 p n ä pidetyssä ko­kouksessa
olivat Itcskustelun aiheena
naisten toimmta Ja Järjestämme ra­kentaminen.
Naisten toiminnan edelleen voimls-tuttamiseksi
todettiin olevan välttä­mätöntä,
että saadaan kjrvykäs nais-toveri
puhuja- ja järjestäjämatkalle
yli maan.
Myös kehoitettiin naisia yleensä
käyttämään lehdistöämme. Vapautta
ja Liekkiä naisten kerhojen j a jaos­tojen
järjestämlstyösisä. Niiden lehti­en
kautta he voivat puhua keskenään
niistä eri probleemeista, joita jokapäi­väinen
elämä Canadan työläisnaisille
eteen asettaa.
Keskustelussa Järjestönune raken­tamiseksi
kiinnitettiin erikoista huo­miota
nuorison voittamiselcsl Järjes­töömme
j a sen eri toimintoihin. Näin
tehden me voimistutamme omia osas­tojamme
ja sanjalla ohjaamme niitä
pääsemään Canadan edistysmielisten
ihmisten joukkoon.
Keskustelua edustajakokousasioista
Jatketaan seuraavassa kokouksessa.
Muiden kokousraporttien yhteydessä
kuultiin, e t t ä osasto. Yritys ja Donway
Club tulevat järjestämään suuren uu­den
vuoden kabaretin Don haalille t.k.
31 pnä. Mainittuun tilaisuuteen on
jo lippuja saatavana haalin vahtimes­tarilta.
Valittiin kaksihenkinen komitea
huolehtimaan siitä että Don-haalin
itmanvalhtolaitteet tulevat kunnoste­tuiksi.
Tämä toimenpide on takauk­sena
siitä, että haalimme tulee ole­maan
entistäänkin viihtyisämpi oles­kelupaikka.
Johtokunnan ehdotuksen mukaises­ti
tullaan haalimme vuokraamaan
täst-edes lauantai-iltaisin eräälle
"kieliselle" klubille tanssitilaisuuksia
varten. Samalla kuultiin, että vii­meiset
suomalaisteii järjestämät tans­sit
pidetään ensi lauantaina, hyvällä
soitolla. ;
Ensi perjantaina pidetään haalin
alakerrassa illanvietto Toronton edis­tysmielisten
-kunnallisvaaliehdokkai­den
hyväksi. Tilaisuuteen on heistä
joku lupautunut puhujaksi. Lopuksi
on varattu aikaa tanssille, jllkäämme
unhoittako t ä t ä k ä ä n tilaisuutta. — M .
Kirj. Meiri Tohm<9
Montreal — fCeskivilkkona marras­kuun
30 pnä 4)idettlln täkäläisessä
Preston-haallssa kokous, jossa vii­meisteltiin
kaikki yksityisseikat seu­raavana
aamuna Ottawaan matkalle
lähtenjrttä vuokralaisjunaa varten. Jo­ka
lähti matkalle viedäkseen joukko-lähetystön
pääkaupunkiin vuokrain
korottamisen johdosta. Haali oli
täynnä kansaa. Quebecin kaupimgis-ta
oli n e l j ä edustajaa, joiden puoles­t
a puhui mr. Walsh m i ^ a n s a tem­paavalla
tavalla. Hänen suustaan sa­toi
suorastdcaisia totuuksia J ^ h ä n va
kuutti Quebecin vuokralaisten olevan
täydellisesti protestiliikkeen mukana.
Ellei t ä s t ä protestitolmesta ole tulok­sia
ei se j ä ä meidän ainoaksi toimen­piteeksemme,
sanoi puhuja.
Kiertäessään talosta taloon kerää­mässä
aUekirjoituksia ja lahjoituksia
t ä t ä matkaa varten, näki h ä n paljon
sellaista mikä pani hänet tuntemaan,
maan, e t t ä on Jo korkea aika ryhtyä
tekoihm. Eräässä taloryhmässä, jota
h ä n nimitti sänttäkyläksi. maksettiin
vuokraa 65 dollaria kuukaudessa ja
sen lisäksi piti itse huolehtia lämmi­tyksestä.
Kaikesta päättäen se oli
l i i an korkea vuokra asukkailen mak­settavaksi.
KAHDESTA HUONEESTA H5
Samanlaiset havainnot tein itsekin
kiertäessäni uusissa taloissa Ville La
Sallessa. Kuukauden vuolcra neljästä
huoneesta vaihteli 60—75 doUariin.
Olipa sellaisiakin tapauksia, e t t ä kah­desta
kalustamattomasta ja itse läm­mitettävästä
huoneesta piti maksaa
vuQliraa $15 viikossa. Se on suo­rastaan
rikollista, hädänalaisten sy­dämetöntä
nylkemistä. Huoneet n ä ­kyivät
olleen puutteellisesti kalustet­tuja.
Harvoin tapasi lattijamattoja
ja muita sellaisia "ylellisyyksiä".
Kaikki olivat vähissä varoissa koska
oli kuukauden loppu. Saattoivat an­taa
tarkoitukseen vain hyvin pieniä
lahjoituktia. Eräskin mies antoi v i l -
mdsen 25 ttnttiään sUlä hänelle el
j ä ä n y t . muuta ktiin katuvaunulippu
pääsiäkseen aamulla työhihi. H ä n a n ­toi
mideUään viimeisen roponsa "pus­kemaan
vuokralalsjunaa Ottavaan,
sillä onhAD b n o m ö m a tilipäivä".
Ufr. WM>>iil^oi kulkiessaan o n ­neensa
talonämistajlenkin oville. Mo­net
heistä antoivat nimensä j a lahjoi­tuksenkin.
Heillä oli vielä oikeuden­tuntoa
j a heidän mielestään ovat mo­net
vuokraajat liian julkeita vuokrien
Vlskonn'*!"'^ Eräs oli sanonut mr.
AblMttin antaneen heille odottamat­tomasta
hyvän joululahjan sillä ta­lonomistajat
eivät olleet odottaneet
muuta kuin ehkä viiden prosentin k o ­rotusta.
Mutta icoska ^teille on myön­netty
oikeus huomattavampaan koro­tukseen
n i i n käyttävät he s i t ä hyväk­seen.
Me emme tule s i e t ä m ä ä n moista
Joulupukkia, sanoi puhuja.
Monet vanhat talot ovat Jo aikoja
sitten maksaneet itse itsensä. Mr.
Walsh väitti nihaminlsterin ensin teh­neen
kahden vuoden vuokrasoplmuk-sen
(sillä h ä n on myöskin vuokralal- (
nen) ja vasta sitten allekirjoittaneen
luvan vuokrain korottamiseen.
Jalklne^iäläisten imion edustaja sa­noi
edustavansa kaikkem huonoimmin
palkattuja työläisiä, jotka ovat käske-^
neet sanomaan rahaministerille, että
he eivät kykene maksamaan korotet­tuja
vuokria j a tulevat taistelemaan
korotusta vastaan. "Siis Joukolla mat­kaan
j a vuokrat alas", julisti puhuja
T^TTTXÄ TANAipf
Lumber and Savmill Workers Union
Timmlnsin «sastop vatapreädentti
K a l l e Salo saavutti t ä n ä ä n 50 vuoden
iän. Päivän sankari on tehokkaalla
tavalla osallt^tiinnt Canadan safuna-laisten
t o i m i l l a a n jrli neljänhesvnosi-sadan
ajan j a on tallot oikoisen hnc- nissa ja on kaiken lisälssi parhailb
matoksi työskentelystään metsätyö- sah-aana. Han loi pienen nyrkkic
MAHPOLLI87A SKOTLAXMss
Skotlantilainen: "Mitä minun,
si tehdä venähtäneen nilkkani
sa?"
Lääkäri: (Myöskin skotlant
"Ontua."
T A l t E I L U O I D E N KESKEX
Eräs katutaiteilija piirsi kalan
vaii katukäytävälle. Kunink
Taideakatemian jäsen kulki
kysj-i köyhältä taiteilijalta mitT
laa piirustus kuvaa.
"Haikalaa", vastasi katutaiteilij»
"Oletteko koskaan nähnyt
ma?" kysyi mahtava Taideakati
jäsen.
"En, mutta eikö Kt
Taideakatemian muutamat
myöskin maalaa enkeleitä, jojta
vielä kukaan ole nähnyt?"
Iäisten keskaodessa. Hän on työsken
nellyt myöskin Vapauden j a Liekin
toimitofcsessa Ja on osalllstonat CS
J : n toimintaan niillä paikkaknnniHa
Joissa h ä n on knllolnkin asohot. Y h ­dymme
onnittdnlhin merkkipäivän
Johdosta — hyvää terveyttä Ja pitkää
ikää. ,
LAAHTO OTTAWAAN
Torstaiaamuna jouluk. 1 p n ä oli ase­malla
nom 250 edustajaa klo 7 aikaan.
Tietenkin siellä oli myöskin poliisivar­tio,
sanomalehtlmlehlä, valokuvaajia,
jne. Tunnuksia vaikka minkälaatuisia
ja -kokoisia. Klo 7.15 saatiin tieto,
e t t ä meldäti jimamme oli valmiina
lähtemään. Vaimiunme oven päälle
oli kimnltetty viisi sötamitallia, joiden
yllä oU kirjoitus:
Protestoi neekerien
Pienoisparlamentin
istunto lauantaina
Suomen Yleisradion kuluvan vii­kon
lyhytaalto-ohjeilmassa esitetään
torstaina (tänä iltana) klo 10 Radio-orkesterm
Sibelius-konsertti Simon
Parmetin johdolla'ilelsingin työväen­talolta
j a klo 11 illalla esittää Aulik­k
i Rautavaara Sibeliuksen lauluja.
Loppuvikon ohjelman huomatuimmat
kohdat ovat seuraavat:
Perjantaina jouluk. 9 pnä k lo 12,30
ip. lähetetään. Porista -Katritoan pa­kina
"Ko Lirdcreeni Piinu j a mää o l -
tii konsertis". k l o 4.05 ip. e s i t t ä ä m i ­nisteri
Rainer v. Pieandt talouädeUi-sen
katsauksen "J<^o inflaatiovaara
on ohi?" j a klo 10.20 ip. esitetään v i ­rolaisia
lauluja.
Lauantaina klo 12.10 ip. esitelmöi-
Amerikan paketit
tänä vuonna
Helsinki (S-S) — Kuluvan vuo­den
aikana saamamme tiedon mukaan
Suomesta lähetetty USA:han 19,421
pakettia vastaavan luvim oltua viime
vuonna 43476. Myös saapuneiden par
kettien määrässä on tapahtunut huo­mattavaa
väheru^stä. Niinpä kiilu­van
vuoden* aikana on USA:sta saa­punut
Suomeen 185,259 pakettia, vas­taavaan
luvun oltua vuosi sitten 360,-
592. Samanlainen vähenemlsilmiö on
ollut havaittavissa Suomen j a Euroo­pan
eri maiden välisessä pakettilil-kenteessä..
Mikäli joulupakettilastlt eivät saa.
vu aivan joulun aluspäivinä, tänä
vuonna, ei joulupaketeissa ole odotet­tavissa
ruuhkautumisia.
Stalinille uramumia
syntymäpäivälahjaksi
pariisi. — Kommunistipuolueen
p ä ä - ä ä n e n k a n n a t t a j a n LUumanlten
järjestämässä ranskalaisten lahjoit­tamien
Stalinin syntymäpäivälahjo­jen
näs^telyssä on tuhansia lahjoja
eri työväenjärjestöiltä. Näiden lah­jojen
joukossa on pala turanlimiia St,
Sylvestrestä j a sen mukana olevassa
tervehdyksessä vakimtetaan, ettei S t
Sylvestren uraniumla tulla koskaan
käyttämään Neuvostoliittoa vastaan.
dään kotiteoQlisuuden merkitykstötä
kodeille, klo 4.05 Ip. on radlplääkärin
kymmenen minuuttia, 'klo 4.15 lp,
käydään haastattelemassa proomun
tekijöitä Walkomin lalvatelakalla, klo
10 ip. on selostus seuraavan viikon
ohjelmasta Ja iklo 10.10 ip, alkara ple-ngisparlamentin
istunto.
Toronto. — Joolokuon 5 pnä Dresdenin kauppalan väestö Ontariossa
äänesti komopn ehdotolisen sivolaiksi, joka olisi pakoittanut paikalliset ra­vintolat
tarjoilemaan neekereillekin. Jotka mnodostavat 20 prosenttia mai­nitun
kauppalan väestöstä. Joidenkin ravintolain jlmcrow-nienettetynmoto,
nfiden kieltäytyessä tarjoilemasta neekereille, aihentti tämän ylcisäänestyk-sen,
mikä päättyi rotodiskriminoinnin yoittoon.
T ä t ä rotusorron r u m a » ilmenemistä ei yPida sallia canadalaisten j a C a ­nadan
haUitoksm toimesta. :
Jos Ontarion hallitus olisi hyväksynyt J . B . Salsbergin MPP, Ja A. A .
MacLeodin MPP. ehdotukset mitkä olisivat antaneet liampaat Ontarion ny­kyiselle
epätyydyttävälle diskriminointivastalsdle laille, Dresdenin yleisää-nestys
olisi, tullut tarpeettomaksi. Ja ne ravintolat. Jotka {»«vosoivat tämän
äänest3i(seii, olisi pakoitettu npodattanufin tasa-arvoisnoden periaatteita.
. Labor-Proeressive pnoine vaatii Ontarion. halUt^sta r y h t y v ä ä n hetikob-taisiin
toimenpiteisiin estääkseen neekerien j a maiden vähemmistöryhmien
diskriminoinnin D r e s d e n i ^ Ja kaikkialla mVnalla Ontarlqssa, Ja e t t ä hal­litus
e s i t t ä ä laliUaatijakannan seurai^yalle i^onnolle ebdotaksen laiksi, joka
poistaa tämän häpeän.
Puolue keholttaa UittohalUtusta laatimaan Oikeqksien lain mikä kieltää
kaikenlaisen diskriminoinnin Ja saattaa selMset teot lain mukaan rangais­taviksi.
,
Tällä hetkellä L P P pyytää kaikkia työväenjärjestöjä lähettämään Dres­denin
konnan esimiäielle, Walter S. Weeselle, sähkösanoman missä kehoi-tetaan
h ä n t ä Ja Dresdenin valtuustoa lopettamaan heti tämiin dlduiminoin-nin.
L P P : n kansallinen Johtokunta.
" M E EMME P Y S T Y SYÖMÄÄN
S O T A M I T A U . I A M M E ! "
Ottawan asemalla oli meitä vastas­sa
sikäläisen vuokralaisten järjestön
edustajat j a tietenkin poliisit. Pidet-tUn
lyhyitä puheita j a otettiin kuvia.
Asemalta l ä h e t t i in tunnuksia kanta­en
kulkueena Labor-haalille. Moot­toripyöräpoliisit
ajoivat edellä j a py­säyttivät
liikenteen. Kadun varrella
j a ikkunoissa olleet ihmiset huuteli­vat
kehoitussanoja ja toivottivat on«
nea kulkueessa olleille.
Kaalilta lähdettiin sitten haastatte­lemaan
kukin oman valitsijapiirinsä
edustajaa. Meillä Verdunin ja Ville
La Salien edustajilla ei ollut onnea ta­vata
valitsijapiirlemme edustajia. Tar­rauduimme
kuitenkin kiinni ohi kul«
keneeseen työministeri Mitchelliin,
joka sanoi Verdimin edustajan 0I2-
van samaa mieltä mr. Abbottin kans­sa,
pitäen oman "takapihansa puhtaa­na".
ABBOTTINiPUHEILLA
K l o 3 aikaan saapui viisi bussia ha­kemaan
meitä rahaministeri Ablrattin
puheille parlamenttitalolle. Ainakin
300 henkeä oli saapuvilla j a ministeri
oli pöydän päässä parlamentin jä-ienr
ten ympäröimänä. Nyt vasta olin t i ­laisuudessa
havaitsemaan, että lähe­tystössämme
oli paljon nuorta väkeä­kin.
Tästä voi päätellä, e t t ä hintain
nousu on herättän5't myöskin nuori3 m
Iseskuudessa epätietoisuutta tulevai-suv.
teen n ä h d e n j a temmannut heidät
mukaan t ä h ä n hintataisteluun. Hyvin
suuri osa edustajista oli ranskankieli­siä,
imkä on tärkeä asia Quebecin
maakunnan lähetystöihin nähden.
Pastori John Wagland luki edeltä­käsin
valmistetun vaatimuskirjelmäm-me.
Useat puhuivat sen lisäksi eng­lanniksi
ja ranskaksi — todellisella
kansan kielellä — kertoessaan kärsi­myksistään
ja koettelemuksistaan.
Kaikkein liikuttavin puhujista oli
meren takaa saapunut entisen sotilaan
nuori vauno, kahden lapsen äiti. Hän
kuvasi kokemuksiaan asuntoa etsies­sään,
kertoen miten hirveitä summia
vaadittiin "avalnrahaa" laillisen vuok­ran
lisäksi. Hän maksaa nyt vuokraa
62 dollaria kuukaudessa ja miehensä
ansaitsee ainoastaan 60 senttiä tun-pöytään
j a kysyi: "Kuuleeko mr.
bott,- minä en maksa korotitti
vuoliraa koska minulla el ole ralua
Eräs ensUnmäisen maailmansoda
veteraamn leski sanoi nu-. Abbcttij
e t t ä h ä n on ollut liberaali ja nyt hä
t ä hävettää, e t t ä on kuulunut puo;
eeseen. jonka päämies on mr. Abbc
tin tapainen mies.
K u n mr. Abbott sitten nousi pn^;
maan kiitteli h ä n kaikesta mitä etie
llset puhujat olivat sanoneet, a
myönsi, että vuokrain korottamiii!
tulee joissakin tapauksissa aiheutt,
maan sydänsuruja, mutta hänen ka
santokantansa mukaan on oikeus
kohtui;s korottaa vuokria koska pa
k i n ovat kohonneet 90 prosenttia. E
nen lausuntonsa aiheutti hälinän
vastalauseita lähetystössä. Raham
nisterin mielestä pitäisi siis vuo
k i n kohota kprkeaimpaan huip
Ikäänkuin se ei riittäisi, että
tarvikkeet ovat kohormeet hirveästi
Mr. Abbott ilmaisi myöskin pah;!
telunsa tämänlaatuisen joukkomiek
ilmaisun johdosta. Hänen mieles"
"se käy päinsä jossakin muussa ma
sa, mutta ei Canadassa", Olihan
neliä verukkeita. Suuttuneena
rajoitti vastaanoton puoleen tun'
Parlamenttitalolta lähdimme
malle j a jima lähti Montrealiin p
Tiistain Vapaudessa julkaistiinklu
lähetystömme laustmto matkan
dosta, jonka johdosta minun ei
vitse sitä toistaa. Katson kuit
tarpeelliseksi yhtyä siihen kohu
lausunnossa, jossa todetaan, että
telu on vasta alkanut,
Kehoitan kaikkia lukijoiu kirj-tamaan
n i m e n s ä protesteihin vu^
r a i n korottamista vastaan. Kysj-my
sessä on kaikkien vuokralaisten yht
nen asia sillä vaikka Sinun vuolcra
ei ehkä nyt juuri korotettaisika:
merkitsee se kuitenkin sitä, että vu
rat kohoavat yleisesti ja mahdoUis-pian
on Sinimkin vuorosi.
Näitä protestilistoja on ensi Ia"'
taina (t.k. lö pnä) pidettävässä na:
ten kerhon juhlassa. Ellet ole \ i
p ä ä t t ä n y t mennä sinne, niin tee D.
Juhla pidetään 926 Atwater-ha
Tilaisuudessa on ohjelmaa ja tans
Sen lisäksi on siellä silloin myyjäl'
joissa on tarjolla kaikkia kiinnostav
tavaraa, joka sopii joululahjaksi k
nelle tahansa.
Naiset ovat kovasti ahertaneet,
na siis kannatuksesi heidän työll-j
a toiminnalleen.
Kaalilla siis tavataan!
Salvatore GJuliano
Totta on, että pääministeri Douglas teki hienon silmänkääntiS-tempun.
joka epäilemättä harhautti monta pahaa'aavistamatonta ifa
mistä, kuten oli tarkoitettukin. Asian kulku kaikessa lyhykäisyydes­sään
on seuraava:
Finanssiministeri .abbott antoi korkean omakätisesti määräyk­sen,
että vuokrat kohoavat 20—25 prosenttia "joululahjaksi". Pää­ministeri
Dqu^as vastasi tähän dekreettiin, että vuokrakpntrollin pi­täisi
olla liittohallituksen valvottavana, mutta kun se ei velvollisuut­taan
halua täyttää, niin Saskatchewanin CCF: n hallitus ottaa \-uokra-kontrollin
haltuunsa huhtikuun 1 pstä alkaen 1950, jos se on j>erustus-laillisesti
mahdollista jne. Toisin sanoen, pääministeri Douglas ei
luvannut tehdä kerrassaan mitään vuokrien korottamisen ehkäisemi­siisi,
mikä tapahtuu joulukuun 15 pn jälkeen. Hän tulee vuokra-^
kontrollilakeineen näyttämölle VASTA SITTEN (huhtik. 1 p. 1950)
kun \'uokrat on jo korotettu.
Tällainen on A'apaan Sanan ylistämä "Saskatchewanni tie"! Sei-lainen
on oikeistososialidemokratian petostie kaikkialla maailmassa.
Sosialismista puhutut kauniit sanat eivät son mitenkään yhteen por­varien
hyväksi suoritettavien rumien tekojen kanssa. Tämän vuoksi
kasvavat työläisjoukot ovat oikeassa sanoessaan, että oikeistososiali-demokraattiset
johtajat ovat todellisuudessa k^itaiismin palkkaren­kejä,
jotka kä3rrät eturintamataistelua porvariston puolesta työtäteke­vien
ihmisten pään menoksi.
K u n lukijamme huomaavat etsik­komme,
n i i n ehkä monet luulevat,
e t t ä kysymyksessä on joku kuuluisa
säveltäjä, runoilija taikka joku muu
yleistä kunnioitusta nauttiva italia­lainen.
Salvatore Giuliano ei ole r u ­noilija
eikä säveltäjä, eikä edes pose­t
i i v in soittaja. iMutta h ä n on kuului­sampi
kuin moni kimnoUinen taitei­lija,
Jkoa on y r i t t ä n y t Ilahduttaa i h ­misiä
taIdelu(HnidEsillaan.
Nykyisessä yhteiskmmassa on v a i -
<>kea päästä k m d u i s i ^ I hyvillä toU-lä.
- Monet yhdysvaltalaiset rosvot
ovat päässeet ainakin y h t ä kuuluisak­si
kuin k i r j a i l i j a Jack London, runoi­l
i j a Walt Whitmän, keksijä Sdison ja
monet muut kunnolliset j a kuiuis^-
tettavat amer&kalaiset. Siltä ovat
pitäneet huolen monopol&apltalismin
omistamat julklsuusvälineet.
Salvatore OluUaiip on sisilialainen
rosvo. Ktm maailman suuz3ehdet
ovat palstoillaan kuvailleet tämän
ryövärin liirmutöitä, n im n ä i h i n l a i -
vauksUn on sivelty sat^soihohtoa.
Näiden mukaan o n rosvo Giuliano i l ­mestynyt
apulaismeen johonkin kau-ptmkim'
j a kaapannut ilmielävänä
jonkun pohatan ja vaatiniit hänen
vapaudestaan lunnaita. Mikä san­k
a r i t k o*
Joissakin tapauksissa on valeikLel-lien
vihjattu, silloin kun se mom^^tdi-kapitalisteille
on ollut edullista, että
Giuliano on yhteistoiminnassa kom­munistien
kanssa.
Ijgihdt-'?^^ pn usein kerrottu, että
rcsyp GiuUanoa Ja h ä n e n joukkoaan
v a s t a a on l ä h e t e t t y ^ l i i s e j ä ja k a -
rq^{ie<^ja. y i d ^ » n p t a a n käy­tetyn
keveitä tankkeja. Kuinka i h ­meessä,
l^syvät j s ^ e v ä t ihmiset, s i ­säministeri
Scelpa, jota porvarillinen
lehdistö on ylistänyt maasta «taiva.a-seen
järjestyksen pitäjänä, el palauta
Järjestystä Sisiliaan?
V. 1947 Scdpan Sisiliaan lähettä­mät
poliisit j a karabmeerot ampuivat
seitsemän l i ^ o l a i s t a , mutta eivät a i ­noatakaan
joika kuului "mafiaan",
joksi GluUanon rosvojou^metta
sahctaan. Etelä-Italiassa äskettäin
poliisit a o ^ y a t kaksi lakossa olevaa
anaatyöläistä, j a kun Qcelpan pplii-seja
kuulusteltiin sitä, n i i n he selitti­vät
koneptd;oolien itsestään lauen­neet
kun käänsivät tussareittensa
suut laklmlaisjtnikkoa kohti.
Suurissa aikakausjulkaisuissa ja
san<KnalehdIssä on j u l k a i ^ rosvo
GiuIIanon kuvia. Vksi seEadnen j u l -
kaistim aivan äskettäin "Timessä".
Ruotsalaisen ( B ^ e s s l n kirjeenvalh-
'taja miss Zilliacus kertoi lehdessään
ylettäneensä yhden yön kysymykses­sä
olevan voron kanssa. Kiiinka on
selitettävissä, e t t ä suurlebdet pääse­vät
rosvopäällikön kanssa koäcetuk-seen,
mutta ei Italian t ^ I ä i ä ä tap­pava
Scelpan fxdlisit?
I t a l i an demokraattJset piirit ovat
iheittäneet valoa Sisiliaa faäminipe-r
ä d ^ asioihin, jotka antai^t seli­tyksen
sille oniksi rosvo Salvatore
Giullianp saa n i i n vapaastt aiäiua
jouUunatta tekemisiin rik(4csistaan.
V. 1948 Palermpn poliisipäoOikkönä
toiminut Sranca l ä h e t u ä s i l i a a po-
Jtitti^esta <tilantee6ta rapcff^, jota
snritettUn salata. < ^ s&tä loiitenkin
«1^ senaatin tietoon. S ^ ä i B ^ fcgh*
ai][rt#a.n n m . s e u t u n i » ;
'On tunnet^böa. e t t ä separatistinen
liike ja maflia (rosvojoukko) työs­kentelevät
yhdessä ja että RIVI:n
(riippumattoman Sisilian vapaaeh­toinen
armeija) johtajat ovat enem­män
taUdka vähemmän myös saaren
maffian johdossa..."
Vieläkin selvemmän todistuksen y h ­teistyöstä
antaa se raportti, jonka
bisilian turvaUisutispäällikkö esitti v.
1946. Siinä sanottiin mm, seuraa"
vaa:
"Separatistit ^tapasivat toisensa Sa-ganan
sillalla, jossa rosvo Giuliano
odotti heitä lyhyen välimatkan pääs­sä
asedstettuine jouldcolneen. Alkoi
keskustelu taktillisista suunnitelmis­ta
Sisilian valtaamiseksi sekasortoa
aysaansaamalla. Gltjliano esititl eh­dotuksensa
hyökkäyksestä Monteiep-ren
ja Partlnicon alueilla samanai­kaisesti
k im eteläosissa Sisiliaa aloi­tetaan
toinen h y i ^ ^ y s ja poliisi näi­den
toimenpiteiden avulla hämäan-nytebtäislin.
Hän pyysi kymmenen
miljoonan rahoitusta suimnitelmil-leen,
mutta paroom L a Motta (sepa­ratistien
johtaja) ei voinut aluksi
p ä ä t t ä ä asiasta. Lopulta h ä n k u i
tenkm suostui antamaan Giullanolle
miljoona l i i r a a . . ."
Täxaä. osoittaa, e t t ä rosvo Giuliano
cn yhteistyössä Sisilian separatisti­sen
liikkeen johtajäin kanssa. Ei ole
ihme, että hänellä on mahdollisuus
huseerata Sisiliassa mieleiunäärin.
Separatistisen llitkkeen johtaja par
roonl L a Motta j a toiset suurmaan­omistajat
näkevät rosvo Giulianossa
varman liittolaisensa -tyytymättömiä
maatyöläisiä ja demt^craattlsij^ voi­mia
vastaan. Eikä syyttä, ä l l ä v.
1947 oli Giuliano apulaistensa kanssa
murtautunut Momreale-Partinioossa
demokraattisten puolueiden paikalli­sen
ammattiyhdist^csen toimitaloon
j a tappanut useita toimitsijoita. "Melr
dän vapautudtsenune hetki on a v a n ­nut,
meidän cm v a i n tapettava kom­munistit",
oli rosvo Giuliano sano­nut.
Aivankuin sisäministeri
pan suusta. ^
Mutta ei tässä vielä kaiklu. Väh
ennen v. 1948 vaaleja oli amerikka
nen kenraali Donovan sanonut:
sUia oli toinen Malta." Siis tärk
tukikohta imperialistien hyökkä;
selle Neuvostoliittoa ja ikansandem
raattisia maita vastaan. Tästä
t ä p n U S A : n Välimeren politiikani
si tärkeä piirre Sisilian separa^'
tisen liikkeen tukeminen. Näinoll
el ole ihme, e t t ä Yhdysvaltain S..
tegisen Palvelun kapteeni St.
oman tunnustUkseiisa mukaan, on
vannut rosvo GiuUanon viimeks
nltun pillopallcassa. Giuliano oli
tanut tälle amerikkalaiselle ka?
niUe, julista&sen, joka oli osoltet
presidentti Trumanille. Giuliano^
pyytänyt amerimiaisten toimif
maan hänelle xa^aampaa aseistr
•Entisen Palermpn poliisipa
Brancan rap(^ista myös Ilmenee,
t ä euili^no pn ollut kosketut
Br^tannfen vjäiipaun palveiu"'
Plevaan entiseen puolalaiseen
raaliln AndersUn.
«Näiden yhteyksien johdosta
Italian halUtus j ä t t ä n y t protestia,
s in hyvin Ueväsanaisen, T^idysvaÄ
Roomaa läiietystöUe.
Edellämataittu entinen P*l'
polllslpääaiiöiö Branca päätti ra
tinsa seuraavalla toivomuksella:
"Uskoisin, e t t ä kaunem lahja
ka nuOTi tasavalta voisi antaa
le, <disi sen parantammen rmm
taan tahansa siitä vaikeasta
d e s t ^ jota se potee j a joka on ha
pilkku sivistyneessä y?ite:
samme."
K a i k o t a tästä huolimatta
Salv^lpre Gluliaim riehuu
mieUnmäärjn, välillä val(*uTa»-
itsensä srnjrkhtien yalc*uvaaj2ia.
taa . yövietaiioeen sanomain ti
toSaiaa. amCTrHtkalajsla ja bnti
upseereita. B h ä n se ole ihmc^
I t a l i a marshalloitu maa. —