Vapaus, June 3, 1950

              ^ J0'f'^ S f , <! tr ^ •
~ Z-^-
I. ' S f '
|#. M ' * 4. ' ! 1,
p . " i .
...
In" lv f'
Sivu 2 Lauantaina, kesäk. 3 p. ^ Satm-day, Jime 3
(LfBEBTY) Xodependeat Lator
Organ of Finnish Catuultans^ Es«
tabllsbed Nor. 6th. 1917, Authorized
a;s %econd class znall Iqr the Post
Office Department. Ottawa. Pub^
Ushed thrice w©eItJy: T u e » d a y ».
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishine Company Ltd^ at 100-102
Elm St. W., Sudbtiry, Ont^ Canada.
Telephones: Business Oflioe 4-42M.
Editoriai Office 4-4a85. Bdonager
E. 6uksL EditorW. Eklund. MaJUiis
address Box 69. Sudbmy, Ontario.
Adverttsing rates upon applicaticm.
TransIaUon frec of charge. • . •
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kk.<325
^ 3 klc2j00
yhdysvalloissa: 1 vk, 7.00 6 kit. 3£0
Suomessa: 1 vk. 7.00 6 kk. 4.2»
C S j kyfniiieiien^^^^takaa
Ensi ihaatMntälna tulee kuiuncekfl kymmenen vuotta >iitä, jolloin
tjikcusminfetcri Ernest Lapointe ilmoitti pttawas*a, etta Canadan s«- ^
danaikabteh pii«)lustus5ääd5sten p^^ annetun hallinnoIH.sen J
määräyksen kautta bn julistettu 16 maanlaajuista järjestöä laitto­maksi
jaijcstökisi;
K u t e n ' muistetaan; laittomaksi julistettiin pari vähempimcrkityk- [
sellistä fasistijarjcstöä/ mutta pääpaino kohdi.stui työväenjärjestöjä
vaataan. Lakkautettujen työväenjärjCätöjen joukossa oli Canadan
Suomalainen Järjestö, Ukrainalaisten työläisten ja farmarien järjestö,
Canadan fuplustusliitto, Canadan venäläisten, unkarilaisten, kroatia­laisten
j a eräiden muiden vähemmistöryhmien järjestöt, sekä Cana­dan
kommunistinen puolue, kommunistinen nuorisoliitto jne.
• Samoin kuin kymmenen vuotta sitten, meitä kiinnostaa n y t k i n ensi-kädessä
luonnollisesti C.SJ:n asia. On muistettava, että C S J julis­tettiin
laittomaksi "sodan a j a k s i " ja tämä antoi vahingoniloista ilkku-misen
aihetta j o i l l e k in piireille, j o t k a luulivat siitä .saavansa halvaan­nuttavan
otteen C S J : n y l i . M u l t a "totuus ci pala tulessakaan" ja
niinpä saatiin kokea, että hallitus joutui tunnustamaan virheellisen
kantansa työväenjärjestöjen Jakkauttamisen suhteen j a vapauttamaan
ne pannasta ennenkuin varsinaisiin koviin sotatoimiin ryhdyttiinkään
tämän maan toimesta, eli n o in kolmen vuoden Tculuttuasiita jolloin
tämä paheellinen pannajulistus anneltiin.
Palauttakaamme lyhyesti mieleemme minkälaisessa tilanteessa C a ­nadan
Suomalainen Järjestö j a muut k.o; työväenjärjestöt kymmenen
vuotta sitten lakkautettiin.
Välittömänä seurauksena Mynchcnin petoksesta Hitleriii Saksa
aloitti sodan vuonna 1939. M u l t a sensijaan että olisi sodittu hitleri-läiRyjltä
vastaan, koko tämän maan (ja kaikkien porvarimaiden)
propagandakohejsto työskenteli yötä ja päivää "väärän ^ödan" kään­tämiseksi
pyhäksi ristirttkcksi .Neuvostoliittoa vastaan. Näin kehit­t
y i kummallinen tilanne; virallisesti me olimme sodassa Saksaa vas­taan,
mutta kaikkialla huudettiin enemmän tai vähemmän peitetyssä
muodossa sodan kääntämistä Neuvpstoliittoa vastaan.
Tässä ilmapiirissä provosoitiin Suomen "talvisota'', jonka aikana
unhoitettiin kokonaan B C , että olimme sodassa H i t l e r in Saksaa vastaan.
Tässä maassa, kuten muissakin porvarimaissa, intoiltiin cnnenkuulu-mattomällii
iaValja .^Iannerhein^terisen puolesta Xeuvostoliittoa vas­taan.
M j ^ n e r h e i m i n ' ' t a l v i s o d a n ' ' tukemiseksi
dasta $JÖ0,00p luotto, Tuäitä värvättiin julkisesti 'vapaaehtoisia":
Mannerheimin tueksi. Canada t u k r M y n d i e n i n ohjelman muk^^^
Neuvostoliiton erottamista Kan?ainli|t9sta jne., ; ; . .; ; s
Ulkomailla oli lilanne samanlainen.; Ottakaamme esim. Ranska.;
iSicUä erotetuin 1940ihelmikuussa'•.58 kommunistiedustajaa parlamen­tista.
Ranskassa isodittiih h i in kiivaasti "dcniokratian'' puofe^ että
huhtikutinalussa otettiin voimaan täysin hitleriiäincn köoleman dek-r
i l t t i >kommunisteja »vastaan, j a kommunisteja tietysti olivat kaikki,
kuten myöhemmin todettiin, jotka eivät h y y ^ k s y n t K i t P e ^ i n i n ^ U^
^•alin J a kumppanien häpeällistä antautumista j a äi^ seurannMtia y h ­teistoimintaa
hatsilaisteri miehitysjoukkojen, k a j ^ ^ ! . . >. r ..
Mikään rehellinen työväenjärjfstö ci luonnollisestikaan voinut täl­laista
kaksinaamaista ja petollista poliUikkaa tukea, mikä ei voinut
johtaa mihinkään muuhun kuin siihen auttamattomaan häviöön ja
lopulliseen petokseen, mikä tämän Mynchenin ohjelman seurauksesta
! tuli Ranskan ja monert muun maan osaksi.
"^"""MjTichenin petospoliliikan ja sen seuraamusten vastustajat eivät
kuitenkaan olleet niinä päivinä erikoisen pbpuläärisiä sen parenUnin
t^ssd maastea kuin Ranskassakaan. Jo marraskuun puolivälissä van-
^aiin kommunistisen puolueen äänenkannattaja Clarlonin liikkircn-
• hoitaja ja mainitun lehden koko painos takavarikoitiin. Maaliskuun
lopulla 1940 annettiin tietää, että Canadassa oli sodan aikana pantu
pannaan 108 julkaisua. Valtalehdistön ja porvarillisien politiikkojen
toimesta käytiin mitä julkeinta vääristely- J a . mustamaalauskanipan-jaa
asiallisesti puhuen kaikkia ulkosyntyisiä A'astaan. Sen lisäksi
"-jotkut selkärangattomat oliot ja heidän mukanaan pahaa-aävlsta-matlomat
ihmisryhmät, antoivat käyttää itseään suomalaistenkin kes­kuudessa
juudasponsien ja vihanlielsonnan kokousten järjestämisen
avulla oniiamaanmiehniän va.staan. Sanalla sanoen maassa vallitsi
sotahysteria, jonka avulla y r i l e l l i i n paloitella maan väestö Munchenin
: fjetospolitiikan linjalle, sillä varalta, että jos sittenkin saataisiin
"vaara sota" Hitleriä vastsian loi>eletuksi ja sota käännetyksi Sosia-
• listista Neuvostotasavaltojen L i i t t o a vastaan.missänuelcssä Hitlerin
' sotakoneisto oli rakennettu — ja missä toivossa esim. Suomen silloi­set
valtapiirit antoivat maansa käytetlä%-äksi vieraiden \-pimien hy-
•vaUi
Suuri valhe oli se, että Canadan Suomal^jincn Järjestö, tai j o ku muu
labkautettu työ\*äenjärjesiö olisi silloin ollut myötämielinen Hitlerin
' Saksaa ja sen liittolaisia kohtaan. Päimasloin voidaan kumoamatto­mien
tosiseikkojen |)erusteella osoittaa, että C S J ja sen lehti Vapaus
tuomitsi Hitlerin hyökkäyssodan ja H i t l e r in sotasuunnitelmat. K un
sitten Mussolini l i i t t y i solaan, niin Vapaus kirjoitti (kcsäk. 17 pnä),
Ctta "mitkään sanat eivät ole k y l l in voimakkaita tuomitsemaan Mus­solinia
siitä k u n hän viime viikolla ajoi Italian kansan sotaan. Muis­tettava
myös on ettei tämä ollut ensimmäinen M u s s o l i n i n rikos ihmis­kuntaa
vastaan . . . " Kun Pelain, L a v a l ja kumppanit antautui\':it
:»^ba|>eaUisestL,.-jg.^,^l^^^^^^^ rikoskumppaneiksi, niin Vapaus
kirjoitti (kesakV 19 pnä): ' • ^ l u l t a varmaa myös on, c l t c i Ranskan
kansaa ole lopullisesti lyöty. Suuren vallankumouksen kansii. Rans­kan
työläiset ja talonpojat väpaul ta v a i \-ielä itsensä . , ."
Kuten sanottu, i>elkkää valhetta ja tekopcliä olivat silloiset syytök­set,
etta Canadan Suomalainen Järjestö ja nnuit työväenfärjestöt oli­sivat
muka olleet vihoUismaillc myötiioiiclisiä. Päinvastoin on asia.
M u t t a C S J ja muut työväenjärjestöt kieltäytyivät sulkemasta s i l -
.mtaan sille ilmeiselle tosiasialle, että Mynchenin petos j a sen päälle
rakennettu "sotasuunnitelma"" ci voi luottaa mitään muuta kuin on­nettomuutta
ja häviötä demokratialle. Tästä johtui miksi Canadan
Suomalainen Järjestö yhtyi demokraattisten vakaumustensa mukai­sesti
niihin voimiin, jotka tuomitsivat Mynchenin petoksen ja sen
"kummallisen sodan", mikä tuotti vain kunniaa ja voittoja fasistien
aseille.
muut mnovat
-TOISTEN FOjrnXA''
gOlTELLAAN SOTAHAN
A-^evelroIlisuusläin (Yhdyeralloissa?
voimaseaoloaikaa jatkettaneen. Var-sinatnen
aMvelvoUisuus ei olt nyt nä-
Icdpiirissä, Kahdeksantoista vuotiai­den
nuorukaisten täytyy tosin vielä
rekisteröidä- Ylidysvaltaih rooli a-
«eistuksen hankkijana liittolaisille.
Jotka varaavat miehet, saattaa tehdä
asevelvollteuuden tarpecttmnaksi tääl­lä.
— U. S. New8 & World Report,
toukok. 5 p. , .
MUUMIOITA
K u n Canadan parlamenttitalo t u ­houtui
tulipalosa v. 1916. niin silloin
tehtiin kiireelliset järjestelirt, että voi­tiin
pitää parlamentin Isttmnot K a n ­sallisessa
maseossa, - Muutto oli niin
nopea, ettei kaikkia museotauluja eh­ditty
poistaa. Sen huoneen oven pääl­lä,
missä senaatti kokoontui, oli tau­lu;
••Esihistoriallisia elätoiiä". Mones­ta
canadalaiseeta tuntui silloin, ja
vielä enemmän nyt, että tämä 'mai­nos
oli miltei liiaksi .sopiva. Time
julkaisu, toukok. 15. p.;
NAIN SIINA KAY JA
PAHIN ON TULOSSA
Kylmä »ota on vähentänyt Cana­dan
edullisen kauppatason 452 m i l ­joonasta
dollarista v. 1948 «180 m i l ­joonaan
vuonna 1949. Pääsyy: Epä­edullinen
kauppalasi Yhdysvaltain
kansaa lisäanti 393 miljoonasta dolla­rista
«594 miljoonaan. Jänkkisljollta-jat
kiskovat^ $285 miljoonaa voitto-osinkoja
Canadan työläisistä vihne
vuonna, verrattuna, $230 miljoonan
yoitto-oslnkoihin v, 1948. — Canadian
Trlbune, Toronto.
'"• ' • .••
LUOPION VALHESTYTökSET
Wa8hingtonln tutklmukssn syytetty­jen
Ja syyttäjäin asema tulee yhä
enemmän monimutkaiseksi. Yleisesti
puhuen olisi ehkä ollut yfcslnkertair
ficmpaa. Jos reformoitunut kommunis­ti
cl olisikaan reformoitunut. — The
Calgary Herald, toukok. 12.
• • -•' •
SUURiEN V A L H E EN
TEKNIIKKAA
Berlinosa viime viikon vaihteessa
pidetyn Saksan nuorison rauhankoko­uksen
sanomalehti- Jä radlöraportte-rit
yrittivät saada Amerikan vakuut­tuneeksi,
että siellä oli Hitlerin liiket­tä
jälleen, Tämä oli valheellinen k u -
vausi Se on osa suuremmasta: val­heesta,
mitä niin sanotut ."vapaat*'
jQUkko-uutlspalvelut k a u p ustslevat
Amerikan kansalle. Se ^ut^mpl V B ; -
he on tämän tapainen:. Neuvostoiji-tolla
on nyt s^ma jAs^ma kuin oli H i t -
lerlllär ennen kuin se mars^ Puolaan;
Kansandemokratiat ja Kiinan K a h -
santasavBlta pvät Neuvostoliiton sa-talllteetteja;
yhteisesti ne mubdostä-vät
uuden "totaiitääriJieri äteelih" m i ­kä
uhkaa demokratioita kaikkialla;
tästä Johtuu, että vapauden jft demo­kratian
ritarit, Jotka uurastavat Wall
Streetillä ja Wäshingtonissa. joutu-vat
pelastamaan muun maaliman täl­tä
kauhealta kohtalolta; Näin se (vai-herjatkuu
kunnes tullaan viimeiseen
kohtaan: "Maksakaa siis kylmästä
sodasta, mokomatkin narrit." — John
Pittman. N. Y . Daily \yorker.
Ohjattavia pommeja
kehitetään
Ottawa. — Kenraalikuvernööri ya.
rakrelvl Alexander sanoi keskiyiikkö.
na. että canadalaiset tiedemiehet te­hostavat
yhä tutkimustyötä ohjatta­vien
pommien ja Jet-lentokoneiden
kehittämiseksi. Kenraalikuvernööri
piti h'hyen puheen kansallisen tutki-.,
mustyöneuvbston uuden rakennuksen
kulmakiven laskemistllalsuudessa Ot­tawan
ulkopuolella.
päivä
Sanan häpeän
vuotta sitten
Rj-mmcnen vuotta dtten iapahtu- > Me emme usko yhtään canadansao^'
nut C S J : n lakkauttaminen jenka | mialaista niin naiviksf, eitä hän jMäi-hallitus
joutui kaytäiuial!h«sti j i p in
pian tunnustamaan yirh?eksi'r^ m i c -
dostul ikuiaeksi häpeän päiy|;^ T o -
rpntossa jlmeatyvälle yapaaite sansl-le.
joka Josku? heikkolJoa .hctkthä^n
tekeytyy vähr3n "lyöväcnmlcUsekri­kin",
Toronton Vapaa Sajia; kieltäy­tyi
tänä ,kc€ttamuk£en ItÄkrnä nps-tamasta
sormeakaan vääryydsn ja
ralttovailan sonöxf. k o h ^ k ä - ipuiu-necn
C S J ; n ja mutden työvärajäTjcs-töjen
puolesta. Päinvastcjn :jse. toi.
voi. to^in tiuhaan. ryhinlte^Jlä.i^
lecn tästä lakkauttanU^äätök^cstä Ja
ilkkui täkäläisten _ maanmizstcinmc
suurimman Järjestdn jäsenistöä ;h:tr
kellisesti kohdanneen mexuityksen
Johdosta. -v;
Julkaisemme tämän häpeäpäivän
muistoksi uudelleen kymmenen vuot­ta
sitten, tarkemmin sanoen kiessäkuuh^
13 pnä Vapaudessa Julkaistun paki­nan,
mikä kokonaisuudessaan on seu­raava:
•. , .• .
Vapaa Sana ilakdijtsee tiistain n u ­merossaan
C S J : n lakkauttamisen joh­dosta,
mutta pesee samalla kuitenkin
Pilatuksen tavoin kätensä j ä fiuutaa:
"Viaton olen mtoä Eiihen.'*
Vapaa Sana uhoaa CSJ rhlakkaut-tamlsmääräyksenL
johdosta eeuraa-
.västi: • .•
"Canadan suomalaisen Järjestön
lakkauttamineti haUlnoIIisella 'mää­räyksellä
oli suomalaisten keskuudes­sa
tksi hupmattävampiti uutisia. Muu.
tämlssasuomalaisissä kommuntetipii-reissä
tahdotaan syytä tuohon lak­kauttamiseen
työntää toimen Suoma­laisten
niskoille, jotka muka ovat ko­ettaneet
saada järjestön la,kkautetuk-fi.
Syy ci ole kuitenkaan kelienkään
muun kuin Järjestön itsensä. Sen
harjoittama politiikkahan oli läkkäbt.
tamisen syynä. Ja jos Järjestö olisi
seurannut edes niitä neuvoja. Joita
mni, tässä Vapaa Sanassa oii jatku-vastl
vuosien mittaan annettu Järjes­tölle
Ja sen Johtoelimille, n i l a asiat
olisivat kokonaan toislA. Tä 'iak-kauttamlsjutussa
voidaan sanoa lyhy­esti
suomalaisena^ ^ananl^skplla,, että
'Pma suu tikanpöj^ s^ina!./^.,.
: "Vastauksena ,: tähän ,* iVetppmukr
secn. Julkaistiin: Vapaudessa • Vapcou-vcrlsta
lähetetty kirjoitus.; Jossar,mai­nittu,
yetoomus leimattiiri .—..fasisti-
5eksii ;Ti|äniie pn nyt; kuitenkin ,o-rsoittaixut,
että.itseJärJestö-joutuJna^r
si- J^ fas!stijarjest{)j<cn kanssa siunaile
lakkautusMstaUen ; . ; ir
- , . . . . - . > . f - .
Muutoin ypidäari todeta, ctta Va^aä:
Sahalla' on • kunimallinfeii käsitys' *a4*
mpkrätiastä;^
letuni Cähadan 'Siiptiiärais^h Järjestdn;
jäBsniä siitä. ettelVrät :tw t ^
ipaa Saiiäh iiöää'rr^ksiä;^ päätti­vät
itse jäfJestöAsä' asioista, Se^^selk-ka.
päättivätkö he oikelhtei v^^^^
scsti Bsi^rislaah^ !ei mUlita^ tosia­siaa,
että he' öUvat' dempkraaitlsen,
katsantokannan perusteella oikeute­tut
näin menettelemään.
Allekirjoittanut tuntee mj-ös suuren
JPukon Canadan Suomalaisen Järjes­tön
jäseniä henkilökohtaisesti. Vapaa
Sana riemuitsee siitä kun mainittu
Järjestö lakkautettiin yhdessä nktsl-
Ja faslstlmleHstcn järjestöjen kanssa.
Mutta se et sumkaan ole mikään t o ­distus
siltä, että C S J : n Jäsenet olisi­vat
olleet tai olisivat nyt fasistimleU-slä.
Olemme myös vakuuttuneita sil­tä,
ettei sekään seikka, vaikka lieldän
järjestönsä julistettiin laittcinaksi
järjestöksi, tee heistä tulevaisuudessa­kaan
faslstimlellslä.
Mutta palatkaamme pääkysymyk­seen.
Si joitakin Iceskutidessaznme tohmvl^^
ryhmiä, eipä edes Vapaa Sanaakaan
vastuunalaisina Canadan Suomalaisen
Järjestön lakkiuttamisasta. Tämä'
Järjestä :lakkautettito hallinnollisella
määräykfcllä. Vaikka kyllä Vapaa
Sana sitä vaatimit on, harva se n u ­mero;
missä sitä ei olisi vaadittu muo­dossa
tai toisessa.
- E i kukaan ole vielä unhoittanut 'vii­me
joulukuussa pid2ttyjä kokouksia
Ja niissä hyväksyttyjä juudaspottsia,
loissa vaadittiin CSJ.-n lakkauttamis­ta
ja «en Cmaisuuk^en talcavarlkol-mista.
Ei liioin ole tmhoitettu sit-ä,
mitä Vapaa Sana siihen aikaan kir­joitti
Ja miten se näihin kysymylcslln
suhtautui.
Timtuu todella kummalliselta, että
tiedettyjä tosiasioita yritetään nyt
kieltää. Jos p.o. piirit oUvat viime
Joulukuussa vakuutttmeit^ lakkaut-tamlsvaatimuksensa
oikeudenmukai­suudesta,
niin miksi nyt pitää jänik- t
sen tavom pilloittaa päänsä pensalk- , i
koon? - • • ! i
Lakkautetun CSJ:n Jäsenet menet­tivät
vuosia kestäneen työnsä tulokset
jä suurella Itseuhrautuvalsuudella
hankkimansa haalit-ja muut toimin­tapaikkansa
sien vuoksi kun he eivät
luopuneet oikeaksi Ja välttämättö­mäksi
kätspmistaan: työväenliikkeen
periaatteista. Olivatko he oikeassa tai
ei, sen näyttää tulevaisuus, ja myön­nettävä
on. että heidäh; menetyksensä
olisuuii.
Mutta Vapaa Sana ja kump. ovat
menettäneet kaiken mikä on jonkin
arvoista. Vapaa Sanalla on oikeus
puolustaa kapitalismia Ja lyödä työ­läisiä
ja farmareita, mutta se ei kos­kaan
silti pääse kapitallstiluokkaan,
sen jäsehn^teen nimittäin. Rikkuri­kin
on lakon aikana hyvä mies itsek­käälle
työnantajalle, mutta lakon j ä i.
keen tämä työnantaja ei enää rikku­rista
välitä mitään ja työläiset kartta­vat
häntä kuin ruttoa.
Tehtyä on vaikea saada tekemättö­mäksi.
— Akapetus.
kuulumisia Sylyari
liakeltä AibeHasta
Juadaäpcnsivillityksen aikaista "sivistj-sui" ja "oikeiden'* suomalaisten
kauhäta töitä jöulakmui alknpäivUtä v. 1939, Kuva on otetta CSJ:n South
Porcopinen osaston haalilta sen jälkesn kun mannerheimlläis'ohtajaln k i i -
boittamat halikaanit olivat siellä meUastaneCt ja ieiineet tihutöitään. Ensin
tihutyön tekijät fcalfcivat maalipurkkeineen Ja perisscleineen talosta taloon,
maalaten sirpin ja vasaran kuvia liikemiesten ikkanolhin, oviin ja seiniin
VAINAJAIN »njISloitt
Eräässä piencnpookisesEa as,fl
kunnassa olihautajaiset r«Sl
vät olleet puheliaita. KäntTSl
t ä kukaan aio puhua haudS^f
f tään. Virkaansa toimittaTajj '
i mielestä tämä äänettöinrri r^i
kallista. "
- lÄpuita eräs vanhanpuotöntsl
asteli iiaudan reunafle ja vasuA
si mielihiytää sen Johöosta, ejnl
puitakin Jokf tulee lausuaaa^
Idsahpjä- vamajalle. Vatflaea,
hen mirs paljasti päänsä.
tiväisenä haufaan; kakista
' aan jä sähol: ' .
— Täällä näkyy olevan taps^
vaa haudat syvemmlksi fena i
seurakunnassamme.
Sitten han pani hatun
meni tichen.sä.
» • •
V vifeLA pucnrci
Tunnettu amerikkalainen „
Mark Twam vastasi kirjeiain,
vastahakoisesti. Eräs toinen tiLa
ku-jailija odotti turhaan vasta^
Jeeseensä. Vihdein hänen känj
syytänsä loppui ja hän lähetti'«
niUe kirjepaperin ja pastimerten.!
, Hiukan tämän jälkesn himaij
raavanlaisen vastauksen: -j
perhi ja postimerkin olen
Puuttuu vielä kirjekuori. _ •
on
Can
'BJeycle T
jQjalui-'
osin!
-Kcyc
iClffli (
jdjjaaja
, ooiiuseni
i3el(äs3t,Ji
Lopulta joukko meni CSJ:n IiaaJUlle, rikkoen ikkunoita ja huonekaluja ja teh­den
lopulta hyökkäyksen baalilla olleita ihmisiä vastaan, hakaten raiihallisia
ihmisiä vasaraJIiL ja tuoleilla. Pahimman iskun sai haalilla Antti. Septpänen,
jota lyötiin vasaralla vasemman silmän alapuolelle. Poliisit pidättivät heti
kaksi niuhanhäiHtsijää. Kuvasta näk>-y heidän mannerheimiläiSTisänmaal-lisuutensatyönsäkaunis
kukka!
. Multa saimahiaisia "urotöitä" ja erikoisten urotöiden uhkauksia tehtiin
kosolta. Länsi-Ontariossa riehui eräs hurmiotllaan kiihydtetty ''kyssän syöjä"
puukkonsa kanssa. Täällä Sudburyssa. sanottiin sUannitellan pommiatten­taattia,
kuitenkin viisaimpien miesten neuvojen Johdosta jäi tekemättä, joskin
Suomeen menneet "vapaaehtoiset" tiesivät sikäläisille lehdille makupalana
kertoa, että "koinmuiiistiscn Vapauden tälp" muka räjäytettiin pois maan
kamaralta. •
. Kelpaa kaiketi katseltavaksi ^ ja muisteltavaksi niissä "paremmissa pii­reissä",
vai mitä?
Vancouver, .B,,"C. — Toukokuun 21
pnä ,pii täällä "puhetilaisuus rauhanr
asian edistämiseksi, Jo, paljon entiien
määräaikaa ,aikpi yiei-löa virrata E x -
i^iljltlon .,, Gärdeps-hupneistpon^. • eikä
ihmekään,' tied^ettiinhäh' .siellä puhiif
van erääp maailman huom^tuimmari
rauhanmiehen,. Cantsrhuryn, tuoiriio-royasti
HeWlett Jph^-öninl IJuonelsfcp.
Johon .tilaisuus,..pjii järjestetty, ipscit-
Sylvan Lake. Alta. — Näillä teeu-dnUlä-
vallitsee yhä kylmät tuulet ja
satein puUtP. Näyttää siltä kuin sai-
•slmmeOäUe^h :huonon vtioden. Siieme-net.
pn-kyllä^saatu maahan mutta hiii-den
käsvamiBCsta on; huonot toiveet
tällä erää koska ei tsäada s&detta.iEi-. tau,tui.liijain;^pien^ ii}7ä'sPr
" • * • " " - • • pu antoi tilaa.'' istuimet ^£^^^
.mahdollisimman lähekkälp ja lopiit
•yleisöstä' seispiyät. Tilaisuuden' älu:sa
e'siihtyi useita,'' pärkallisiä piihujia
ihutta jokainen/näytti pdätta^
puhujaa. ' .
hän tässä, oiaplseminen aUtä vaan on \
paras Ottaa kaikki vastaan sellaise-:
naänl " ' H ' jfti pdiyda. psrastÄ; ^nojniiön
fiul^tfeefe.'^:^i'^^-^^ : ^' V^-^: >,;
Aino Hiltunen- Vancouvei^^ta, tm .ol­lut
t ä ä U & ^ ^ l ^ ^ ä . Was4]^-
nen tämän seudun asukas, jolla oli
täällä kiinteätä pmajsuiittai ipn? cjn
nyt niyynyt känUimis^sä; jnimittÄln
liikehuoneiston Ja asunnon Ja aikoo
matkustaa takaisin Vancouveriin Ja
sen Jälkeen ties ininne.
Tervehdys-kaikille, Elisa.
Sosdemien kokous
Kööpenhaminassa
Kööpenhaniina, \ ~ Pääministsri
Hedtoit avasi täällä torstaina fosde-mien
kansainvälisen konferenssin.
Jossa on noin 100 edustajaa. Konfe­renssissa
keskustellaan "demokraatti­sen
scsialisrain periaatteista' jä siitä
miten Italian sosiallstipuolus saatai­siin
•sosdemjchtajlen kontrolliin. L i ­säksi
keskustellaan Saarin kysymyk­sestä,
keskitysleireistä, pakkotyöstä ja vartijoita e i k > ^ i n k a a n .hyökkääjiä,
K im tri .Johnson astui' puhiijäkp-rokfeeeile
npu5i,,monituhantih;'n yfci-
EÖ seisomaan .|^asucsionosoituksista ei
tahtonut tulla Ipppua ollenkaan, "tä­ten
osoitti yleisö'rakkauttaan; tätä
miellyttävää- vanhusta kohtaan. Mitä
puheeseen tulee .niin valloitti hän sillä
jokaisen läsnäolleen myötätunn';n.
Voimme olla vancpuverilaisten puo­lesta
ylpeitä,, että rauhan sanansaat­taja
sai itse tpdfta sen suuren voiman
ja vilpiitömyyid^n. jolla rauhan aja­tusta
tuetaan täällä lännellä. Puhuja
osoitti selvästi kuka haluaa sotaa.
Neuvostoliitpssa puhutaan rauhasta
ja yhä rauhas.ta mutta Yhdysvalloissa,
sodasta, aina vain sodasta. Hänen
puheensa todisti selvästi, että sosialis­tiset
maat, ijoid3n etuvartiossa on
Neuvostoliitto, ovat rauhan valppaita
ihmisoikeuksien sortamisesta. kuten meille omistavan, luokan kyl­män
scdan spcsiäl:stit uskottavat.
BTukaan ei voi vakuuttavimmin piuhua
rauhari 'puolesta- kuin tämä kristitty
valkbhapsi.; • " ' ; .
• Tilaisuudessa 'kerätty •kblchti' 'rau­hantyön'
tukemiseksi tuottr $900;' N i ­mien
1 keräys i .-viidensadantuhannen
listovhiiir alettiin myöskin. Voimme p i ­tää!
täjtäi Iltaa yhtenä rauhantyön vol-männäyttesnä
ja-voimmeilolia;tode-ta.'
että mäamiehiämme oli^rimsaastl
mukana tukemassa rauhan ajatusta.
Me tiedämme, että rauhan puolesta
täytyy •'taist^^^^^
tauot eivät; tule kysymykscBnkään.
k u n on voinut; todejta. joukkojen ole­van
siinä mukana tuhtuii tämä .työ
helpommalta. ;. , • . • i i - . : :
TERVETULIAISTIL.%ISUUS
; MsPä l^estöi^silläj^^äJll^ana
tervchtiä;iferi-erPiW millein, min-
•äin merkkitapauksen johdosta, mikä
bn käuiiis tapa. Toverit Hulda ja John
Gröhn olivat järjestäneet teryetuliais-tilaisuiiden
Elli ja Harri Vehkalalle
heidän Suomesta Vancouveriin tulen­sa,
johdosta. Sunnuntaina kokoon-nuimms
oikein joukolla ^ Kalervo
Grohnnin asunnolle Joka sijaitsee
luonnonkauniilla paikalla. Siellä nau.
timme pöydän antimista ja vietimme
oikein hupaisan iltapäivän. Järjestö­työn
lomassa vaikuttavat tällaiset
hetket virkistävästi. Osastcmnie se­kakuoro
oli ediistettuna ja lauloi pari
laulua, rikastuttaen siten tilaisuutta.
Glkaa. E l l i ja Harri, teryetulleet jouk­koomme!
Toivomme teille parhainta
^^myksSji
Kysymys: Kumka pian tä
70 vuotta voin tehdä anomukstn
huudensläkkecn saannista?
haluava.
Vastaus: TeiUa on oikeus
anomuksen eläkkeen saannista
een Jälkeehkim olette täyti
vuoden Ja fi kuukauden iän. 6iJi
kemmin saaitte eläkkeen miti
min teette anomuksen ssn
Kysymys: Onko kiinalaisillj
kieU, jota kaikki voivat yJnaää^ijLmt . f ti
maan kalkissa osissa? Mikä (äw^' -
nan virallinen kieli? — Utellai
Vastaus: Kiinqn kielessä an
mattomia murteita mutta maai h "^.js-hicn
murre on ollut virallisena Bä »| . '
Kiinan kuvamerkkikiijottustakyes i^f ' ^ J *
lukemaan maan kalkissa osj£5a,ls k 7°** *
• •^"peyteat
:tan
nrYcrki
snteattc
M y V
kaikissj
hänellä
ta Jos sitä iuetaian ääneen, on ajt
erilaatuista maati eri osissa,
syystä moniPri kiinalaisten on
käsittää toinen toistaan, sanonfH
äntuntijat. _
kuvakirjoitus ' käsittää yji fi
merudä, mutta kouluutetutkUfi;
nälaiset eivät yleensä käyti
useampaa kuin noin 8,000. Ta'
kansaa Varten on kehitetty orä'
hat merkkiä käsittävä järjestdSä,;
ta'käytetään joukkolevikin onu«
khrjoissa Ja lehdissä,
i Uusi kansanhallitus on ryhtynjt
menpiteisiin uudistusten sui
flnlseksl kiinan kiel^p siij|j«
d a n täniseliiseksi-tehokl^ Id
-välistustolniinnah tpteuttandsta
'ten- • • '
menestystä täällä uudella maap
Grohnin perheelle kiitokset S
niin rattoisaan seurusteluun.
LAUliUJUHLASIATKA
Kaikki, jotka haluavat
CSJ:n seitsemänteen laulu- ja
Juhlaan Port Arthuriin, antaiortj
mensa Arttu Sivenille, 754 EastT
tings St„ puhelin HA 0951.
meimen saadaan huomattu
rautatiellä. Tuumat tukkoon ja"
kaan! Siellä on jotakin "T^altaii
joka maksaa vaivan. — Tc
Mökin poika.
torassa,
ililmej
fictterd
monb
il
6- •9-
Totuuden puhujat eivät ole koskaan kiitosta saaiicct ja niin kä\n
C S J : nkin suhteen. Se lakkautettiin yhdessä muiden anti-fasististen
järjestöjen kanssa, Mutta totuus on sittenkin kovin itsepintainen ja
s c i u l e e vastustamattomalla tavalla esiin.
Niinpä v-oidaan todeta, että sadat ja tuhannet maanmiehemme esit­tivät
protesteja C S J : n lakkauttamisen johdosta. Vaikeassa laitto­muuden
olosuhteissa tuimien C S J jäsenet j a kannattajat lähettivät
Pekka Mertasen ja W . E k l u n d i n Ottavvaan henkilökohtaisesti puhu­maan
hallituk.sen jäsenille Järjestömme oikeuksien palautlanusen
puolesta. Monet uniol, kuten metsämiesten unio ja Sudburyn kai­vosmiesten
unio lähettrvät protesteja Järjestömme lakkauttamisen
johdosta ja vaativat sen toimintaoikeuksien palauttamista. >Iaan-alaincn
kommunistinen puolue ja laillisesti toiminut C C F Sudburyn
kaupungissa yhdistivät kätensä C S J : n j a muiden lakkautettujen Jär­jestöjen
oikeuksien palauttamisvaatimuksen tueksi.
Mitä pitemmälle kului aika. sitä voimakkaammaksi nousi yaatimiis,
että lakkautettujen anti-fasististen järjestöjen tohnintaoikeudet on p a ­lautettava.
Tässä yhteydessä sopii palauttaa mieleemme, että v a i k ka
laittomien järjestöjen puolustaminenkin oli k.o. hallinnollisen mää­räyksen
niukaan ' i a i t o n teko", niin jo kesäkuun 7 pnä 1940 \'apaus
kirjoitti loimituspalslallaan Iätä lakkauttamispäätöstä vastaan jä
lausui lopuksi: '"Meistä tuntuu, että oikeusministeri Lapointen pitäisi
vielä uudelleen harkita tätä k y s y m y s t ä " J a seuraavana päivänä
ikcsäk. 8 pnä) protestoitiin uudelleen tätä lakkauttamispäätöstä vas­taan
j a lausuttiin: "Julistettakoon riisto, puute, köyhyys ja epä­varmuus
tulevaisuudesta laittomaksi ja annettakoon väestön säilyt­tää
demokraattiset oikeutensa." ,
Tänä vuosipäivänä on kuitenkin todettava, että puolustuskampan-;
ian suurimpana heikkoutena oli sc. ettei toimittu k y l l i n noi>ea5ti. Me* •
nctcttiin monta kallista kuukautta puhumalla, sen sijaan että olisi r>*h-d
y t l y käytännölliseen prolcstiloimintaan j a tässä lankeaa luonnolli­sesti
suuri syy lehdellemme, j o k a c i tarpeeksi nopeastisaanut "oikean
langan päiistä" kiinni.
Mutta kansanjoukot nousivat .suhteellisen pian yhtenä miehenä
C S J : n j a muiden anti-fasististen järjestöjen laillisten oikeuksien p a ­lauttamisen
puolesta. Ja k u n hallitus joutui historiallisten tosiasiain
pakottamana jo kolmen vuoden kuluttua i)eruuttamaan 'sodan ajak­s
i ' toimeenpannun paheellisen iiannan, niin C S J nousi entistä ehom­pana
ja entistä toinunlakykx-isempänä näyttämölle. Järjestön jäsen­määrä
c i \iihentynyt, vaan pikemminkin lisääntyi, ja sen kannatus j a
\-aikutuspiiri kasvoi huomatta^-asti laittomuuden aikana ja sen j o h ­dosta.
Kaiken niuun yläpuolella' tämä 10-\-uoijspdivä korostaa mdllc
uudelleen, että aatteita ci voida \-ääristelyn j a valtion väkivallan a v u l ­l
a tappaa!.
Canadan vanhin liikey^^^^
Lähes 300 vuotta takaperin oli E n g ­lannissa
voimassa laki. joka kielsi
muut kuin kuninkaallisen perlieen j ä ­senet
käyttämästä kärpärmahalla va­rustettuja
vaatteita,, eikä muitakaan
tuiidsnahkpja saaneet käyttää vaate­tuksessaan
muut kuin ylhäisön naiset.
Kun tämä hullunktirinen kunlnkaal-
Uiien säädös kiunottiin tuli Englannin
parempiosaiseen kansaan, varsinkm
naisiin Jieti valtava turkisten nälkä,
liontoon Cit}'n kauppiaat näkivät tur­kisten
iiintain valtavassa kohoamises­sa
hyvän tilaisuuden niittää lihavia
voittoja. He näkivät Canadassa mai­nion
tilaisuuden turkisten saantiin ja
kaupankäyntiin sekä uusien alueiden
valtaamiseen. Niinpä sitten perus-tettiinkm
" E n g l a n n i n seikkaUijaih Ja
kuvernöörin seura harjoittamaan
kauppaa Hudson's Bayn alueella."' Pe­rustettu
yhtiö, Joka käsitti 20 osakasta,
sai 1670 kimingas Cliarles II:lta o i ­keuden
vallata haltuunsa~''kaikki he
meret, virrat, lahdet, purot Ja salmet.
Jotka ovat Hudsonin salmen tienoilla
sekä kaikki ne maat ja alueet. Jotka
koskettavat edellämainittuihin meriin,
virtoihin, lahtiin, järviin, jokiin Ja pu­roihin."
'
K u n perustetim Budsonlahden
kauppaseiuran (Hudson's Bay Com­pany)
ensimmäiset edustajat olivat
tutustuneet imteen valtakuntaansa
tiavaltslvat he H B C : n saaneen lahjak­si
valtavat maa-alueet — tosiasiassa
kaiken sen mikä käsittää nykyisen
Manltoban j a suurimman..osan Sas-katchewania
sekä valtavat alueet L a -
bradorista. Queiiecista. Ontariosta, A l -
Ijertasta ja Northivest-aluelsta.
Yhtiön alinipcräiset osakkaat eivät
koskaan vierailleet valtavassa valta­kunnassaan
vaan tj-ytyivät palkkaa-miensa
edustajien hankkimiin valta­viin
voittoihin.: Turkisten tuotannon
ennallaan pitämLstä varten omaksut­tiin
politiikka, joka vastusti vallat­tujen
alueiden asuttamista.
HBC aloitti liiketoimintansa Cana-d
a s s a perustamalla linnoitettuja
kauppa-asemiaan strategisiin kohtiin,
joissa vaihdettiin turkisnahkoja clih-tarvikkeLslin.
taloustarvilckeisiin, a.5ei-siin.
ampumatarvikkeisiin j a väkijuo­miin.
Niinpä kerrotaan.-että kivääris­tä
piti ahtaa kiväärin korkuinen läjä
majavannahkojä. • H B C : n kiväärien
Isen jälkeen seurasivat kuuluisat villa­peitteet
(blankets), whisky, tee ym.
valmisteet.
HBC kävi sen jälkeen furkissotaa
oikeuksiensa puolesta ja näistä so-dLstä
kehittyi sitten Ranskan ja Eng­lannin
väliset vuosikausia kestäneet
sodat. Yhtiö perusti sadottain kaup­pa-
asemia alueilleen, vieläpä niiden
ulkopuolellekin jä paisui vaura aksi
imperialistLseksi yritykseksi. joka
omisti lähes puplet nykyistä Canadaa.
Yhtiö oli sen jälkeen tilaisuudessa te­kemään
Canadan liittovaltion kanssa
ehkä maailman suurimman maakau­pan
myydessään 1870 Canadan uudel­le
liittovaltioUe noin 1,500,000 neliö-mailin
laajaiset maa-ähicet dollarin
hinnasta neliömaililta. Vaikka maan
iiinta oli ehkä maailman halvlri .rnfer-]
kitsi se kuitenkin yhtiölle valtavaa
voittoa koska se ei blhlt nrmfcsanut
maistaan kerrassaan mitään vaan oli
riistänyt niiden tiu-kisrikkauksista
valtavat voitot. 'Yhtiö ei kuitenkaan
luopunut silloin kaikista , alueistaan
vaan piti paljon parhaita paloja omir
naan. HBC on sen jälkfeen myynyt
näistä maistaan kaikkiaan nohi 6,750.-
kerrotaan sen johdosta venyneen •J-UO- 000 eekkeriä kaupungeista, kaupjpälois-si
vuodelta entistä pitemmiksl — sillä tä Ja farmiseuduilta — ja saanut nlis-mitä
pitempi kivääri oli sitä korkeam­man
läjän nihkÖja niistä sai.
"Yhtiö rupesi Jo varhain valmista­maan
omia- tavaramerkkJään tätä
kauppaa varten. Jo yhtiön perusta­misvuonna
pantiin kauppaan H B C :n
konjakki sillä 'yhtiön perustajien tie­dossa
oli. että sitä nauttineiden inti­aanien
kanssa oh helppo tehdä edul­lisia
kauppoja.- Neljä vuotta mjö-hemmin
ruvettiin valmistamaan kuu­luisaa
HBC:h - piipputupakkaa, joka
oli nrun. Kääpro Jääskeläisen mieli-tupakka.'
Seuraavana rucnna ryhdyt­tiin
kauppaamaan intaäneille kuului­saa
tulihentä. H B C : n rommia- Pian
tä jälleen valtavat voitot koska hinta
cn laskettu kymmenissä dollareissa
eekkeriltä. HBC on yhä edelleenkin
Canadan suurin maanomistaja sillä se
omistaa James Bayn tienoilla noin
83.000 neliömailin suimiisen tin-kis-alueen
ja miljoonia eekkei«itä kau­punki-
ja fannialueita.
T^mä Canadan vanhin liikeyritys
täyttää tänä vuonna 280 vuotta. Sen
luonne on vuosien kuluessa jcssaln
määrin mirattunut kun se on siirty­n
e myöskin kaupunkeililn. Vaikka
' I II r 1 I 1 r ,l
Sillä on vielä Canadan pohjoisilla seu­duilla
169 kauppa-asemaa, on sillä
nyt myöskin kuusi suurkaujnmkien
tavarataloa, 23 muuta
ja 26 pienempää myymälää i
osissa. SiUä on 9 laivaa
kauppalaivasto .neljä konetu
tävä ilmalaivasto, IH rad""
4.500,000 eekkeriä öljymalta ja i
kinaisUn liiketuttaviin lukeutco i
läkin noin 40,000 träppäriä
ja intiaaneja) maan eri osissa,^
nasta rantaan". :HBC:n
tista luonnetta todistaa yhä i
kin se tosiasia, että yhtiön
tori sijaitsee Lontoossa vaiito i
ketolminta tapahtuu miltei "
maan Canadassa. Kaikki yW
tot virtaavat yhä edelleen I«n
jossa ne merkitään kirjoiliiD
nhi punniksi laskettuna,
taa oUa kaikkein pitkäaikalsD,'
nös ja muistutus Canadan
kaudesta sillä s«i oma liR»^
yhä edeUeenkin Canadan
Hiiliäkin kölkUla.
HBC on suorittanut huoffi»"
työn Canadan rakentamisessa 3<
tamisessakin siitä huolimatta, ^
politiikka vastusti ^ i ^ ^ * ^^
asuttamista-j-htiön alkutonnicsä-J
kotoa! Sen osakkaat orat -
tuhansm kerroin takaisin fW
kotoaan sijoitetut varat ja
on'mitätön alkupääoma
myöskto tuhansin kerroia
kaukaisilla alueilU toin-JvaJ K^^
pyytäjät työskentelevät ja t a ^ ^
keissa olosuhteissa ja
toikkoista elämää erossa
kuksista ja kaikista muk»^
SUtä syystä o n kerrassaan "
tä heidän työstään ja kärsi
niitetään lihavat voiM>t J<»*
sivat' oikealla tolalla
huolehtia näistä pyydyst
dä heidän olosuhteensa
man mieluisiksi, sen « i * ^ . ^ j
toaälatocn yhtiö yrittää TKS*»..
tä. — Kalle Terä-
HEN
VW
Fsnl
Ina
Bn
fu
Edd
Pot
Ddu
Ba«
Mia
fai
T
na
tai
ka