Vapaus, May 21, 1949

              •rl
Sivu 2 Lauantaina, toukokuun 21 p., — Sat., May 21
(LEBEBTT) — Zndepeoileixt Lftbor
Organ of Ftsnlsb CaiuuliAai. Yar
tabMabed N O T . 6tb 1917. Aotboiized
as second dass zoall by the Post
Office Department, Ottava. Pub-
Ushed tbrlce ireeUy: Tuesdaya,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publisbing Ckimpany Ltd^ at 100-102
Elm St W.. Sodbory, Ont., Canada.
Telephonca: Botfaav Otfiee
£dUortal QfOe» 4-4289. ~~
E.etaftL BditorW.JEklund. liaXttiv
addreaa Box 80, Sodbtoy, Ontatlo.
AdvertlÄliig rate» upon applkatton.
Itanslatlon free o< efaarge.
ULAUSHXNNAT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 6 UL 3^
3 kk. 2jd0
YbdysTallolssa: 1 vk, 7.00 0 kk. 3.80
Suomessa: 1 vk. 7A> 6 kk. 4.25
t8liiiii&^;
l l i i l i
KansaUiicn juhlapäivän, Victorian päivän vuoksi. Vapaus ei ilmes­ty
tiistaina. , '
Kymmenes liittojuhla lähenee
SCAUL-.n kymmenes liittojuhla, minkä järjeätävänä isäntäseura­na
on Sudbunn .Alcrtp, lähestyy jo harppa-askelin. Kaikki voimistelu­ja
urheiluseurat tekevät tarpeellisia valmisteluja liittojuhlaan osallis­tumisen
hyväksi. Liittoloimikunnan kiertävä puhuja Untamo Mäkelä
tekee voitavansa järjestötyönsä ohella lisäjoukkojen mobilisoimiseksi
liittojuhlaan ja Alertsilla on sen kymmenen rautaa tulessa joiden yhtei­senä
tavoitteena on se, että saataisiin kymmenes liittojuhla tarkoitus­taan
vastaavaksi, eläväksi ja vaikuttavaksi työväen urheiluväen suur­juhlaksi.
Kaikki tämä on kuten ollakip pitää. Mutta niin arvokasta työtä-kuin
jo onkin tehty tulevan liittojuhlan hyväksi, enemmän voidaan
ja pitääkin tehdä jos mielitään käyttää hyväksi eduUista^tilannetta ja
mahdollisuutta. Kun CSJ:n musikaaliset orgaanit päättivät, että
työväen laulu- ja soittojuhlia pidetään vain joka toinen vuosi, että
voidaan paremmin keskittää voimiamme, niin tämä aiheutti sen, että
tänä kesänä on työväellä vain yksi suuri kansallinen juhla, .Sudburyssa
pidettävä kymmenes liittojuhla. Nyt voidaan siis kaikki lomamatkat
suunnitella yksiä juhlia silmälläpitäen ja päämääränä on Sudbury.
Lisäksi olisi suotavaa, että CSJ:n osastot osallistuisivat mahdollisim­man
aktiivisesti työhön tulevan liittojuhlan onnistumisen hyväksi. Sel­laisillakin
paikkakunnilla, missä toimii aktiivinen urheiluseura, voi­daan
auttaa esim. rahallisesti niin, että seurat voivat Jähettää kaikki
voimistelijansa ja urheilijansa liittojuhlaan. Ja sellaisilla paikkakun­nilla,
missä ^ i urheiluseuraa ole, C.SJ:n osastot voisivat vallan hyvin
ottaa '^omaksi" asiakseen sen, eitä niiltäkin paikkakunnilta lähetetään
yksilöurheilijoita liittojuhlaan.
Lisäksi on paikallaan korostaa, että vaikka liittojuhla onkin pää­asiassa
urheilevan canadansuomalaisen nuoren väen juhla, niin se ei
suinkaan o\t yksinomaan ]'x^ vain nuorison juhla. Juuri samalla ta­valla
kuin tytöt ja pojat kuuluvat ''omaan" perheeseen, samoin nuoriso­toimintamme
kuuluu Canarlan suomalaisen työväestön suureen ja
avarahenkiseen järjcstiiperheeseen. Vaphemman väen luonnollisena
velvollisuutena on siis suhtautua samanlaisella myötätunnolla ja avu­liaisuudella
urheilevan nuorisomme juhlaa kohtaan kuin he yksilöela-mässään
suhtautuvat omien lastensa rientoihin ja pyrkimyksiin. Men­neinä
vuosina on — tosin hyvää tarkoittaen — tarpeettoman paljon ja
vieläpä virheellisestikin korostettu niitä eroavaisuuksia mitä vanhem­man
ja nuoremman polven välillä vallitsee. Elävä elämä on kuiten­kin
osoittanut, että kaikista j)innaUisista erilaisuuksista huolimatta mei­dän
välillämme on paljon enemmän samanlaisuutta ja yhteenkuuluvai­suutta,
joita seikkoja pitäisi .siis korostaa.
Kat.sottakoon siis asiaa miltä puolen tahansa, aina tullaan siihen
Ippputulokseen, että nyt pitäisi kohdistaa maanmiestemme yhdistetty
voima Sudburyssa pidettävän kymmenennen liittojuhlan hyväksi.
Atlantin sopimus
Huomenna, sunnuntaina, täyttää
mrs. Anna Sahneb MontrealLsza 71
vuotta. Mamma Salmela on yksi
M o n t r e a l i n ensimmäisiä suomalaisia
Ja hänen apuaan j a palvelukotaan ovat
lukui-sat maanmiehemme käyttäneet
hyväkseen. Onnittelemme päivän
. a n k a r i a!
:n ra
Mitä muut sanovat
Vain Carlin voi voittaa
M jtif i i i i
fe-: 'SS<'^ii4 "V :W •'.'•-•V' ;.
• • •
W A L L S T R E E T I N F A N K K I I R I EN
L I N J A N M V K A I S E S Il
B r i t t i l ä i n e n mielipide suuntautuu
vakaasti rahan arvon alentamista
k o h t i v a i k k a se kleUetään s i i h e n asti
kunnes päätös on ilmoitettu — Wel­l
i n g t o n J e f f e r s i n a r t i k k e l i n otsikosta,
Globe and M a i l i n finanssiosastolta.
• • •
Y L Ö S A L A I S I N K Ä Ä N N E T T Y NÄ
Minneapolis Tribune j u l k a i s i seu­raavat
leipurltavaran h l i m a t : "Suk-l
a a t i k a a k k u 66 senttiä Ja ylösalaisin
käännetty k a k k u (upside-down cake)
99 senttiä." •
T O T U U S E S I IN
Samaan a i k a a n k u n presidentti T r u -
mahlsta alkaen a i n a " s o s i a l i s t i j o h t a j a"
Norman T h o m a s i i n asti äärimmäinen
oikeisto v a a t i i kiireesti A t l a n t i n sota-l
i i t o n j a t l f l o l m i s t a "maan puolustuk­sen"
j a "maailman r a u h a n " takaava­n
a toimenpiteenä, on olemassa a i n a ­k
i n yksi julklsuusväline, joka p i l k un
" i " kirjaimen päälle pannen sanoo
kainostelematta mistä A t l a n t i n pak-tissa
on kysymys. J a tuo j u l k l s u u s v ä ­line
on W a l l Streetin p a n k k i i r i e n p ä i ­v
ä l e h t i "Wall Street J o u r n a l " . T o l -
RUtusosastoUaan sanoo se A l t a n t ln
paktlsta kainostelematta, että "se
•saattaa sotilaalllEen m a h d i n ratkaise­vaksi
tekijäksi kansainvälisissä suh­teissa."
— Eteenpäin. * • •
W A L L S T R E E T I N "NEWSWEEK"
K E R T O O M E I L L E T O U K O K.
16 PÄIVÄNÄ»
J o t k u t ilmavoimastrategistlt ovat
nyt sitä mieltä, e t t ä pommitusmatka
eri mannerten v ä l i l l ä el ole k ä y t ä n ­n
ö l l i n e n mahdollisuus ennenkuin ke­h
i t e t ä ä n uutta voima-ainetta, kuten
atomivoimaa ... — siv. 13.
Walter Bedell S m i t h , kylmän sodan
lähettiläs Moskovassa, k i r j o i t t a a muis­telmiaan
... — slv. 14. ^-
V a i k k a Truman jatkaa yrityksiä YK:n koko rauhanjärjestelmä on
T a f t - H a r t l e y l s m l n jälkien poistami-j r a k e n n e t t u tälle perustalle j a se ro-seksl
lakilcirjoista, hän el kuitenkaan mahtaa maahan Jos siitä luovutaan.
P o h j o i s - A t l a n t i n sopimuksen l a a t i -^
Jat v ä i t t ä v ä t , e t t ä se h i j i t | a a Y K : t a.
Ja e t t ä se a u t t a a p a l j o n r a u h a n asiaa.
J o s tämä on totta, s i l l o i n on Icnm-m
a l l i s t a , e t tä
a) Y K : n yleissihteerin j a sen Ijiar-keimpien
v i r k a i l i j a h i sanotaan
olevan syvästi huolissaan t ä m än
sopimuksen laatimisesta;
b) sopimuksen hetlkohtalsentt v a i ­kutuksena
on ollut aseistautu-m
i s k i l p a i l u n tehosttuninen. m i ­k
ä edelleen pahentaa idän Ja
lännen suhteita.
M i n ä tiedän, että tämän sqplmuk-sen
puolesta esitetyt väitökset eivät
ole tosia, s i l l ä m i n ä olen e n t i n e n am­mattimies
sillä a l a l l a.
K a n s a i n l i i t o n v i r k a i l i j a n a m i n ä k u ­l
u t i n 19 vuotta elämästäni n i i d e n t e k ­n
i l l i s t e n probleemien parissa m i t en
voidaan Järjestää k o l l e k t i i v i n e n t u r ­vallisuus
j a t a i s t e l l a voiman t a s a p a i -
noteorian harhakuvaa vastaan. S i k si
m i n u n p i t ä i s i tietää, m i k ä ero o n n ä i l ­l
ä a s i o i l l a.
K t m minua pyydetään hyväksymään
P o h j o i s - A t l a n t i n sopimus k o l l e k t i i v i ­sen
turvallisuuden j a Y K : n voimistut-tamisen
hyväksi, minä timnen vas-tenmlellsy:^
ttä.
Ei k u k a a n h a l u a olla n a r r i n a . K u ­v
i t e l k a a , e t t ä o l i s i n kissan ihaiUJa Ja
m i n u l l e y r i t e t t ä i s i i n myydä eläintä.
Jonka m y y j ä vakuuttaa olevan p a l k i ­t
u n persialaisen kissan. K u v i t e l k aa
edelleen minun huomaavan, että se
sanoo "hau hau" eikä "miau miauu'
e t t ä se ei voi kiivetä puuhun, eikä
a j a a r o t t i a , e t t ä se suoritta k u m m a l ­l
i s i a temppuja sähköpylväiden luona
— s i l l o i n t u l i s i n varmasti siihen k ä s i ­tykseen,
että m i n u l l e y r i t e t ä ä n myydä
k o i r a kissana.
Tällaiselta Juuri minusta tuntuu
P o h j o i s - A t l a n t i n sopimuksen kaupitse^
mlnen. m i k ä herättää uudelleen eloon
voiman tasapainoteorian, m u k a YK:n
p e r u s k i r j a n p u i t t e i s i i n sopivana asia­k
i r j a n a kollektiivisen turvallisuuden
hyväksi.
Tämä y K : n peruskirja perustuu
s i l l a p o l i i t t i s e l l e katsantokannalle, e t ­t
ä suurvallat. Jotka voittivat yhdessä
sodassa, j ä ä v ä t kumppaneiksi r a u h a s ­sa.
NUden v ä l i l l e voi ehkä t u l l a e r i ­mielisyyksiä
Ja valkeuksia tärkeissä
kysymyksissä. M u t t a ne voivat l u o t ­t
a a toinen, toisensa r a u h a n tahtoon.
Kirj. Konnt 2SIliacuSy MP
(Kim Brilaimian tYorämapuohxeen oikeistolaiset sos. dem.
johtajat elTäl voi Ipinsan edessä ypuolustaa kurjaa sotaohjel-maansa,
niin he yrittihrat pakkokeinoin vaimentaa arvostelijansa.
Niinpä jnori talla vUkolla saatiin Igiula, että suomalaista alku­perää
oleva työväenptuduem rauhanopposition kyvykäs johta­ja
Konal Zilliacus on n^livaltaisella tavalla erotettu Attleen ja
Bevinin puolueesta, mistä on nopeasti tulossa pelkkä torypuo-lueen
lisäke, samalla kuin kprinpidolli^a toimenpiteitä kohdis­tettiin
maltakin jäseniä vastaan. Miksi herrat Attlee, Bevin ja
ktunppanil pelkäävät rauhan voimia yleensä, se ilmenee myö-julkaistusta
Konni Zilliacuksen selväpiirteisestä artikkelista.)
koskaan valmistautua tai suuimitella
sotaa toinen toistaan vastaan.
A R T I K L A T 51 J A 53
On totta, että YK:n peruskirja oi­keuttaa
alueelliset sopimukset artik-lain
^ Ja 53 perusteella, sekä yksi­löllisen
Ja kollektiivisen itsepuolus­tuksen
artiklan 5 1 perusteella.
Mutta valtojen alueelliset ryhmät
eivät voi käsitellä hyökkäys- tai sen
uhkan kysymyksiä ihnan Turvallisuus­neuvoston
valtuuksia. Toisin Anoen
ne eivät voi sivuuttaa tätä orgaania Ja
ottaa lakia omiin käsiinsä.
Toimenpiteet itsepuolustuksen hy­väksi
"eivät saa millään tavalla kos­kea
Turvallisuusneuvoston vastuuna»
laisuuteen" ryhdyttäessä toimenpitei-slln
rauhan puslesta (artikla 5 1 ) .
Täiiiä tarkoittaa, että vaUat eivät
v o i itsepuolustuksen nimissä aloittaa
sotaa. N i i d e n täjrtyy p i d ä t t ä ä käsiään
Ja a l i s t a a asiaa T u r v a l l i s u u s n e u v o s t o l ­le,
m i k ä v o i kokoontua j a t o i m i a nope­a
s t i (aina olettaen, e t t ä siihen k u u ­l
u v a t suurvallat v o i v a t l u o t t a a t o i n en
toisensa r a u h a n tahtoon).
M u t t a P o h j o i s - A t l a n t i n sopimus pe­r
u s t u u j u u r i sille poliittiselle oletta­mukselle,
m i n k ä Y K : n peruskirja h y l ­kää.
Tämä tarkoittaa, että sen l ä h ­tökohtana
on olettamus, minkä Yh­d
y s v a l t a i n valtiodepartmentin a s i a k i r ­j
a maaliskuun 19 p ä i v ä l t ä 1949 tekee
t ä y s i n selväksi j a m i h i n B r i t a n n i an
virsdllnen selostus perustuu, että Neu-vostoliittoa.
on käsiteltävä mahdollise­n
a hyökkääjäänä. .
Y h d y s v a l t a i n v a 1 1 i o d ^ a r t m e n t in
a s i a k i r j a s s a nimenomaan verrataan
Neuvostoliittoa H i t l e r i n Saksaan. S i i ­nä
myös väitetään, e t t ä länsivaltojen
pitää valmistua voimakeinojen Icäyt-tämi^
eeh korostaakseen väitöfc-iään j a
etujaan pulmakyi^nnyksiä sovittaessa
Neuvostoliiton kanssa.
P o h j o i s - A t l a n t i n sopimuksen a r t i k la
5 sanoo, e t t ä k a i k k i e n a l l e k i r j o i t t a j a -
valtojen t ä y t y y mennä hetikohtäises-t
i sotaan, jos ne katsovat.netta yhtä
jäsenmaata vastaan on s, h y ö k ä t t y.
M a h d o l l i s e n a hyökkääjänä on täysin
selvästi t a r k o i t e t t u Neuvostoliitto.
O n totta, e t t ä ehdotetaan raportee-r
a t t a v a k s i Turvallisuusneuvostolle ne
toimenpiteet, m i h i n on r y h d y t t i " k o l ­l
e k t i i v i s e n itsepuolustusoikeud«j to­teuttamiseksi".
M u t t a kun nämä t o i ­menpiteet
merkitsevät kolmannen
maailmansodan aloittamista, niin
Turvallisuusneuvosto l a k k a a olemasta.
Nälnmuodoin tämä raportteeraus on
pelkkää hiunpuukla.
P o h j o i s - A t l a n t i n sopimus o n y k s i n ­kertaisesti
sotaliitto. Se on aloitta­nut
uuden aseistautumiskilpailun. Se
vie meidät t a k a i s i n v o i m a p o l i t i i k k a an
missä on mahdoton erottaa hyökkäys­tä
puolustuksesta sillä ne molemmat
tarkoittavat voiman käyttämistä
oman katsantokannan'tueksi.
Se vähentää Y K : n peruskirjan pa­p
e r i p a l a n arvoiseksi j a panee T u r v a l l i ­suusneuvoston
pois «toiminnasta. Se
tekee^sodan ennemmin t a i myöhem­m
i n kiertämättömäksi kuten voiman
tasapainoteorla on a i n a tehnyt.
r-SITÄ:
VUOROIN VIERAisg.
K a p t e e n i kirjoittaa laivaa i&,
j a a n : "Tenään on perämies
sissa."
Perämies näki lamaa ja fcj
"Tenään on kapteeni ielräai.- * * *
YÖTYÖSSÄ
"Oletko sinä paiiatehtaasa i
"Olen."
sä?
No miksi et sitten tänään
ja.
•Me teemme tällä viikolla
sotaa vastaaD
S K P r n Uudenmaan p i i r i j ä r j e s t ön
k i r o u k s e s s a , j o k a p i d e t t i i n pääsiäis­p
ä i v i n ä Helsingissä, e s i t t i M a t t i J a n ­hunen
selostuksen, jossa hän kan­sainvälistä
t i l a n n e t t a kosketellessaan
lausui m, s ^ a a v a a:
•Uutiset t i e t ä v ä t 4certoa. e t t ä k a i k i s sa
k a p i t a l i s t i s i s s a maissa lisätään soti-
Iiii'-
Sudburyn piirissä on muodostumiissa yksi kaikkein tärkein Ja mie­lenkiintoisin
^aalilaistclii, josta puhutaan vielä tulevaisuudessakin.'
Selvää myös on heti vaalitaisteluun lähdettäessä, että ainoastaan kai-vqpmiesten
Union kansainvälisen johtokunnan jäsenen R. H. Carlinin
avulla ja kautta voidaan tulevissa liittovaaleissa saada Sudburyn pii­rissä
voitto työväelle. Ilahduttava seikka tässä yhteydessä on se, että
Cariinilla on näissä vaalei.ssa hyvät voiton mahdollisuudet.
Miksi sitten on sanottava. ett3 ainoastaan Carlinin kautta ja avulla,
voidaan saada vaalivoitto työväelle? En.sinnäkin on muistettava, että
Sudbury ci ole enää ^ yhtiön kauppala mikä se oli vielä kymmen­kunta
vuotta sitten. Kaivosmiesten union suuren läpimurron avulla
tuli Sudburysta demokraattinen järjestyneen työväen kaupunki, missi-työväenliike
voi, jos se esiintyy yhtenäisenä ja päättäväisesti, ratkaise
vasti vaikuttaa kaikkiin vaalilaisteluihin. Kun asia näin on, silloir
voidaan pitää itsestään selvänä asiana, että esim. merimiesunion lakkor
"terrorisoivaa hallitusta tukevan liberaalipuolueen ehdokkaan ja Quc
becin asbestityöläisiä kapuloivan torypuolueen ehdokkaan osakkee'
ovat Sudburyn^työväcn keskuudessa tällä kertaa hyvin alhaisessa kurs
sissa. Vgnhat puolueet ova! "kaput" Sudburyssa. Ja niitä sittei
tulee CCF:n oikeistojuntan nimittämään liikemies-ehdofckaaseen, niir
yleisesti käsitetään ettei näillä hajoittajamestareilla itselläänkään oh
minkäänlaisia voiton toiveita. He ovat nimittäneet hajoituschdokk^an
sa Evo>'n.}'ksinomaan siinä ilkeämielisessä tarkoituksessa, että voisi
vat jotenkin ehkäistä R. H. Carlinin valinnan ja siten auttaa porvarien
vaalivoittoa. Juuri tämän matalamielisen katsantokannan johdosta or
nousemassa todella joukkopaheksumincn CCF:n oikeistojuntan hajoi
tuspolit iikkaa vastaan.
Vllämainittujcu seikkojen lisäksi on muitakin hyvin tärkeitä
myönteisiä scrkkoja vaikuttamassa Carlinin hyväksi, sillä viime kesä­kuun
Jälkeen on tapahtunut paljon sellaista, mikä on voimistuttanut
kaivosmiesten Union yhtenäisyyttä ja entisestään heikentänyt hajoitta-jien
asemaa. .Sudburyn kaivosmiehet eivät kerta kaikkiaan hyväksy
CCL: n johdon reittaus- ja diktatuuriohjelmaa. Ja tietäen, että CCL:n
johto toimii CCF:n oikcistojohdon määräämän tahdin mukaan, kai­vosmiehet
laskevat aivan oikein, että "kaksi ynnä kaksi on neljä" ia
pitävät CCF:n edesvastuussa siitä kun heidän unionsa erotettifn CC
L:n jäsenyydestä ja kun CCL:n johto harjoittaa kannibalismia kaivos­miesten
unioa vastaan. Tiiman vuoksi ci ole mitään harvinaista Sud­buryssa-
kuulla, että yiime kosäkuuss;i CCF:n ehdokasta tukenut kai­vosmies
työskentelee nyt aktiivisesti Carlinin valitsemiseksi ja CCF:n
oikeistojuntan hajoituspolitiikkaa vastaan.
* * »
Mitä taas nir. Carlinin ehdokkuuteen tulee, niin hän on todella­kin
työväenmies jota voidaan varauksitta tukea. Kaikeisla punakau-hunlietsonnasta
ja mahdollisista Aniärinkäsityksistä johtuen on ensin­näkin
todettava, että R. H. Carlin on ollut ja on edelleenkin vakau-J
niuksellinen ccl:lainen. Hän on itse julkisesti sanonut ja Carlinin
sanaan voidaan tässä täydellisesti luottaa, että hän ei ole tähän päivään
mennessä kuulunut mihinkiiän muuhun poliittiseen puolueeseen. Mutta
sosialidemokraattisista vakaumuksistaan huolimatta Carlin erotettiin
CCF:n ja vieläpä CCL:nkin jäsenyydestä rehellisyytensä vuoksi työ-
\'äenliikkeen periaatteita ja ennenkaikkea kaivosmiesten unioa koh­taan.
CCF:n oikeistojuntta ei ole jättänyt kiveäkään kääntämättä
painostaessaan Carlinia. Hänelle on luvattu lahjuksia ja häntä on
uhkailtu ja kaiken sen takana on ollut vaatimus, että Carlinin pitäisi
käyttää kaivosmiesten uniossa saamansa luottamusasemaa oman union
sa hajoi Itämiseksi CCF:n oikcistojohdon ja erikoisesti terästyöläisten
uniopomon, mr. ^liilardin ryhmäetujen hy\'äksi. Puolustaessaan uni­onsa
autonomiaa ja sen demokraatHsia päätöksiä, sekä työväenliikkeen
yhtenäisyyttä./Car!in on saanut koko taantumusleirin vihat,, mukaan­lukien
CCF:n sotaisen oikcistojohdon raivopuu-skat niskaansa. Mutta
kaikki tämä on ollut tuloksetonta. Carlinia ei ole voitu horjuttaa sen
tule epätoivoiseksi jos h ä n epäonnis­t
u u . . . — Siv. 13.
T r u m a n i n ohjelmaa (vaalilupauk-
.sia) k a r s i t a a n p a l j o n muutaman seu­raavan
viikon aikana. Presidentin
j o i s t a k i n ; toimenpiteistä luovutaan,
toisia siirretään tuonnenunaksi ja
m u l t a kirjoitetaan uudelleen...
S i v . 16.
Järjeiätynyt työväki odotti ymmär­r
e t t ä v ä s t i , että kaikki tnenee sille
edullisesti. Näin se ymmärsi v a a l i t u ­lokset
Henry S. T r u m a n i n y l l ä t y k s e l l i ­sestä
vaalivoitosta viime marraskuus­sa.
Näin sen ymmärsi myös nu-. T r u ­man.
Hänen automaattinen lausun
tonsa o l i : "Se on työväen ansiosta".
Ensimmäisen työväenohjelmassa o l i
T a f t - H a r t l e y l a i n kumoaminen.
Toisena oli uusi rengas palkkojen
nostamiseksi. Wagner-lain uudelleen
voimaan tullessa työväenliike odotti
saavansa teollisuuden k o r v i s t a k i i n n i.
K o l m a n t e n a seikkana työväenohjel­massa
o l i Wage-Hour l a i n muutos s i ­ten,
että a l i n p t ^ k ä t a k s a s i tulee 40
sentin asemesta 75 senttiä j a e t t ä sen
alaiseksi tuleV&t miljoonat nyt ulko­puolella
olevat t y ö l ä i s e t . . . — Siv. 19.
• • •
M I T Ä K A U E M M A K S I SITÄ
P A R E M P I P O R V A R I L LE
Mahdolli.sesti olette havainneet, että
aikatnuru T a f t - H a r t l e y - l a i n peruut­tamisesta
on rticman muuttunut.
Presidentti Trumanin poliittisen
j i i r k i t r u s t i n miehet ja työväenluut-na^
Uit lupaavat nyt, että he y r i t t ä v ät
yudelleen vuonna 1950 t a i 1951 t a i k ka
1952. — Työmies.
T ä t e n peruskirja a n t a a r a u h a n y l l ä -
p l t ä m l s t y ö n Turvallisuusneuvostolle,
m i k ä Y K : n Jäsenvaltojen soirimuk-sen
mukaan edustaa n i i t ä k a i k k i a ja
Jonka perustehtävänä o n erimielisyyk­s
i e n ratkaiseminen j a r a u h a n h ä i r i i n ­tymisen
käsittely.
Turvallisuusneuvostossa on kuusi
v ä l i a i k a i s t a yleisneuvoston aika-ajot-t
a i n valitsemaa jäsentä j a v i i s i v a k i ­n
a i s t a Jäsentä Kiina, R a n s k a . B r i
t a i m i a . Y h d y s v a l l a t j a Neuvostoliitto.
Turvallisuusneuvosto voi suorittaa
työnsä r a u h a n tiu^aamisefcsi v a i n s i l ­l
o i n Jos vakituiset jäsenet ovat samaa
-mieltä, s i l l ä niiden t ä y t y y olla yksi­mielisiä
päätettäessä ryhtyä toimen­p
i t e i s i i n hyökkääjää t a i hyökkäyksen
uhkaa vastaan.
Tämä tarkoittaa, että Y K :n noin
50 jäsenmaata t^skoo r a u h a n ylläpl-t
ä m l s t y ö n ll-Jäseniselle T u r v a l l i s u u s ­neuvostolle
j a s i i n ä orgaanissa suur­valtojen,
j o t k a ovat v a k i t u i s i n a Jäse­n
i n ä , täytsry hyväksyä toimenpiteet.
Tämän vuoksi Turvallisuusneuvosto
voi taata Y K : n jäsenvaltojen tiurval-lisuuden
ainoastaan s i l l o i n , Jos^ sen
vakituiset jäsenet l u o t t a v a t t o i n e n t o i ­sensa
rauhantahtoon Ja t i n k i m ä t tä
noudattavat toisen a r t i k l a n kolmatta
j a n e l j ä t t ä paragraafi k i k k i e n e r i m i e ­lisyyksien
sopimiseksi rauhanomaisella
tavaUa s a m a l l a pidättyen voimakeino­jen
tai voimakeinojen u h a n k ä y t t ä ­misestä
r a t k a i s u j a tehtäessä.
Ne voivat olla erimielisiä j a vieläpä
joutua u m p i k u j a a n k i n . M u t t a niiden
t ä j T t y y 3^ t t ä ä rauhallisin keinoin
päästä vaikeuksien y l i eivätkä ne saa
laalUsla varusteita, sotilasmäärärahb-
Ja Ja Järjestellään u u s i a sotUaalUsia
t u k i k o h t i a . USA:n valtJSllisista me­noista
y l i puolet käytetään sotavarus-t
e l u l h i n Joko U S A s s a tai MarshaU-suunnit
«|man vasallivaltioissa. Eng­l
a n n i s s a on sotUasmenoJa l i s ä t t y 300
p r o s e n t i l l a ja U S A on Järjestänyt y l i
100 uutta s o t i l a a l l i s t a t u k i k o h t a a eri
pijU>liUe maalimaa. Näistä m a i n i t t a ­koon:
G r ö n l a n t i , I s l a n t i . E n g l a n t i,
P o r t u g a l i , Espanja. länsi-Saksa,
K r e i k k a . P e r s i a ja eräät tmut keskl-
I d ä n valtiot. Japani. N a n k i n g i n K i i ­na.
K o r e a . A l a s k a . A l e u t l t Jne.
O n ilmeistä, että n ä i t ä t u k i k o h t ia
el ole Järjestetty TJSA:n puolustami­sen
eikä r a u h a n turvaamisen mieles­sä,
v a a n uuden sodan tukikohdiksi.
Tuo tukikohtien luettelo osoittaa s a.
m a i l a ketä v a s t a a n J U S A j a muut kar
p i t a l l s t l s e t maat valmisteleviit sotaa.
Ne valmistelevat s i t ä Neuvostoliittoa
Ja kansandemokraattisia malta vas­t
a a n.
M u t t a on olemassa m u l t a k i n o s o i t t i ­m
i a . USA:n Ja E n g l a n n i n Johdolla
on käynnissä k o k o maanosia k ä s i t t ä ­v
i e n sotllaallis-poUittisten l i i t t o u t u ­m
i e n luominen, l i i t t o u t i u n i e n , jotka
k a i k k i suuntautuvat NeiivostoH;.ttoa Ja
kansandemokraattisia maita vastaan.
Tämä toiminta a l o i t e t t i i n M a r s h a l l -
suuqttitelmalla. Siitä se k e l i i t e t t i in
l ä n s i l i i t o k s i j a myöhemmin P o h j o i s.
A t l a n t i n sopimukseksi, joka ei ole
i r r a l l i n e n t a i alueellinen sopimus, v a a n
eräs osa kokonaisesta saartojärjestel-i
i i ä s t ä ^ e i r v o s t o l i i t t o a j a kansandemo­k
r a a t t i s i a m a l t a vastaan.^
T ä m ä n lisäksi on olem?«a ns. R i on
sopimus, joka s o l m i t t i i n jo v. 1947
Petropoliksen konferenssissa B r a s i l i ­assa
j ä k ä s i t t ä ä k o k o l ä n t i s e n p a l l o n ­puoliskon.
Mutta nämäkään eivät
vielä i^ltä. Parhaillaan v a l m i s t e l l a a n
Välimeren sopfmusta. T y y n e n meren
sopimusta j a kaakkols-aasialaista s o .
pimusta. Viime aikoina on myöskin
S k a n d i n a v i a n maat vedetty tämän so-t
i l a l l i s e n hyökkäysliiton p i i r i i n.
E r i t t ä i n merkittävä p i i r r e tä.ssä so­pimusjärjestelmässä
on se, että j o k a i ­seen
sopimusjärjestelmään osallistui
ainaisin yksi sellainen jäsen, jonka
k a u t t a k u k i n sopimusalue kytkeytyy
m u i h i n sopimusryhmittymiin. Tämä
j ä r j e s t e l m ä turvaa USA:lIe johtavan
aseman kaikissa ryhmittymissä, ja
s i t e n koko Järjestelmä ibalvelee US-A:
n maailmanherruuteen tähtääviä
pyrkimyksiä. v
Se kiire j a tapa, j o l l a näitä sopi­muksia
valmistellaan aina yksityis­k
o h t a i s i a sotilaailasla sopimuksia myö­ten,
osoittaa, että el ole kysymys r a u ­h
a n turvaamisesta, vaan uuden so­dan
valmistelusta. 27. 9. 4B k o k o o n t u i.
vat l ä n s i l i i t o n maiden puolustusmi­n
i s t e r i t neuvottelemaan länsiliiton
laajentamisesta P o h j o i s - A t l a n t i n l i i ­toksi.
4. 10. - 4 8 n l m l t e t t u n l ä n s i l i i t on
sotilaalliset y l i p ä ä l l i k ö t . 15. 10. -48
neuvottelivat Skandinavian maiden
sotaministerit "Skandinavian maiden
puolustuksen edellytyksistä" j a v a l i t ­sivat
" S k a n d i n a v i a n puolustuskomite­an".
Tämä komitea on kokoontunut
e r i t t ä i n ahkerasti. Sitten seurasivat
suiu-et laivastomanööverit Pohjols-
A t l a n t l l l a j a USA:n laivastovierailu
Norjassa, n o r j a l a i s t e n Joukkojen v a h ­vistaminen
Neuvostoliiton vastaisella
r a j a l l a j a suomalaisten "susljahti".
Tämä riittänee osoittamaan, että
t u o l l a p u u h a l l a ei ole m i t ä ä n yhteistä
^rauhan l u j i t t a m i s e n Ja kansainvälisen
turvallisuuden kanssa, j a että se on
avoimesti Neuvostoliittoa, kansande­m
o k r a a t t i s i a m a i t a ja k a i k k i a kan­s
a n v a l t a i s i a pyrkimyksiä vastaan.
K o m m u n i s t i s t e n puolueiden •tinki­mätön
velvollisuus on mobUisoida
k a i k k i voimat taisteluun r a u h a n puo­lesta.
T a i s t e l u r a u h a n säiljrttämiseksi
o n keskeisin kysymys 'nykyisen vai­heen
p o l i t i i k a s s a . K o n u n u n i s t i s i l l a puo
l u e i l l a el voi- o l l a tärkeämpää t e h t ä ­vää
kuin rauhan puolustaminen ja
Imperialistien sodan v a l m i s t e l u j e n es­täminen.
R a u h a n asialle aivan ratkaiseva
inerkityS on s i l l ä , että itä-Euroopassa
e l enää ole s i t ä puiskuriv^ltiolden r y h ­mää
joka ennen maailmansotaa muo­dosti
yhtenäisen ketjun j a o l i valmis
m i t ä hälkällemättömimpääh t o i m i n ­taan
sosialismin maan j a r a u h a n a s i ­a
n vahingoittamiseksi.
N o i n 100 miljoonaa i h m i s t ä näis-f
J a t k u u sem'uavaua teivuIIaV
* * *
V E L V O L L I S L L S ES&tS
M a r y : "Vietkö minut tanssein J
nä i l t a n a , Jchn?"
J o h n : "En voi, ikävä kyllä, sfläj
p a s i n auttaa isää hänt-n ko
sään tänä iltana."
*- * •
Eräässä Los Angelesin
dessä o l i äskettäin seuraava il
" N u c r i mies, J o n i a tilipäivä om
n a n t a i n a , mutta jonka tili oni
t ä keskiviikkoon mennessä,
tustua < l a i n a n vaihtotarkoit
sellaiseen nuoreen mieheen, jonfat
päivä on keskiviikkona, mmta
t i l i on mennyt maanantaihin ]
sä." • * • *
T E S T A M E N T TI
Lontoon lähellä on löydetty
m e n t t i , j o n k a eräs suutari kirjoi^',
1697. Testamentissaan suutari.
XTittaa toiseksi parhaan kenkäpc^
pojalleen. Omaisten kesken ei t
t a v a s t i enää tulee riitaa.
* • •/
T O I V O S S A HYVÄ EUX
" K o u l u on tulessa!" huusi
ohi ajava autoilija pihassa
koulupojalle.
"Minä tiedän sen", vastasi p o ii
"No miksi et sitten tee mitääur'
" M u t t a teenhän minä", vastasi j
ka. "Minä olen toivonut sadetta"
* * •
VUOROTYÖSSÄ
O h i k u l k i j a heitti nikkelin
kulmassa olevan sokean mielien 1
p i i n , m u t t a raha ei osunut, vaan i
p i t k i n katua. "Sokea" lähti jud
m a a n j a sai raha n kiinni.
" M u t t a minä luulin, että olette i
kea", sanoi lahjoittaja.
" E n minä oikeastaan ole sokea", ra.!
tasi mies, "mutta minä olen tässä»!
kean t i l a l l a k u n hän meni elohiTiia'
* * •
M i t ä ä n asiaa ei koskaan voida i
dä päätökseen komiteassa, jost i
kolme jäsentä j a joista yksi cm tij>|
r a a n a j a y k s i on kokouksesta ptaa.]
^ * • •
T O S I A AN
I s o ä i t i : "Kuulehan Mary, m l n i t il
v o i s i n , e t t ä sinä et pitäisi niin \m\
melua."
M a r y : "Minä, koetan parhaatl
m u t t a h a l u a i s i n muistuttaa sinua,ettil
ellei minua olisi olemassa, niin sd|
et o l i s i isoäiti."
* • *
T U R V A L L I S TA
K a k s i lii^etoveria lähti eräänä h»|
n i i n ä päivänä pelaamaan
Y h t ä k i ä kesken pelin toinen buudi!i-|
t a a:
" V o i sentään, minä unohdin lut3|
kassakaapin!"
"Älä suotta hermostu", sanoi toiiia|
"olemmehan me molemmin tääUL'
PÄIVÄN PAKINA
Asbesti, Duplessis ja kirkko
paremmin petollisilla lupauksilla kuin uhkauksillakaan. Kukaan ei
luonnollisestikaan ole sataprosenttisesti virheetön, mutta ehdoton tosi­asia
on, että Carlin on toiminnallaan osoittautunut työväen luotetta­vaksi
puhemieheksi j a edustajaksi. Ja Carlinin toiminta Ontarion
lainlaatijakunnan jäsenenä on kirkkaana todistuksena siitä, että hän
työskenteli johdonmukaisesti j a jatkuvasti myös tämän alueen farmi-väestön
ja muiden pikkuihmisten hyväksi.
Huomioonottaen kaikki ylläesitetyt seikat, R. 'H. Car.lin on se
ehdokas jota Sudburyn piirin suomalaisten työläisten, farmarien ja
liikemiesten i)itäisi yksimielisesti kannattaa. Tosiasiassa Carlinin va­linta
olisi suuri voitto niin suomalaisille kuin muillekin kansallisuusryh-mille,
joita Carlin on aina puolustanut muiden pikkuihmisten oikeuk­sia
ja etuja puolustaessaan. Mutta puheet ja kirjoitukset Carlinin v a ­litsemisen
puolesta eivät yksinään riitä, sillä me voimme osaltamme
myös auttaa muillakin tavoilla hänen valintaansa m.m. seuraavasti:
1. Jos järjestömme samoinkuin yksilötkin Sudburyn piirissä teke­vät
vointinsa mukaan lahjoituksia Carlmin vaalikomitean hyväksi, sil­loin
tämä komitea voi entistä tehokkaammin levittää sanomaa Carlinin
valitsemisen puolesta niin kaupungissa kuin maaseudullakin.
2. Jos järjestömme samoin kuin yksilötkin osallistuvat väalikirjal-lisuuden
levittämiseen Carlinin hyväksi, siten toimitaan käytännöllisesti
työväen vaalivoiton saavuttamisen hyväksi.
Me suosittelemme kaikille maanmiehillemme n.s. karapanjahen-kistä
toimintaa R. H. Carlinin valitsemisen hyväksi. Tällä kertaa
Sudburyn j a \-raparistön työräesjö on sohnustanut taistduvyönsä Araa-li
voit on saavuttamista \'arten ja edistysmielisinä pikkuihmisinä maan­miehemme
tulevat varriiasti suorittimaan oman osansa tämän tärkeiin
voiton h\'\'äksi: .
M a a i l m a n r i k k a i m m a t asbestUöydöt
ovat E a s t e r n townshipissa Quebecin
maakunnassa. Siellä r y h d y t t i i n k a i ­vamaan
asbestia j o vtionna 1878. A l u k ­s
i o l i t u o t a n t o p e r i n vähäistä, Esim.
vuonna 1880 ainoastaan 24,700 d o l l a ­r
i n arvoinen. M u t t a s i t ä m u k a a n k u in
asbestin käyttömahdollisuudet laaje­n
i v a t l i s ä ä n t y i k y s y n t ä j a sen johdosta
myöskin tuotanto, o l l e n vuonna 1946
Jo lähes 24,5 m i l j o o n a n d o l l a r i n arvol-
'nen. Siellä t o i m i i l u k u i s i a e r i y h t i ö i ­t
ä asbestin tuottamisessa. Joista suu­r
i m m a t ovat Asbestos C o r p o r a t i o n of
Canftda Ja C a n a d i a n Johns-Mahville
Company. J o n k a pääosakkaana o n su­r
u l l i s e n kuuluisa yhdysvaltalainen
e l o s t e l i j a T o m m y ManvUle. J o l l a o n jo
kahdeksas t a i yhdeksäs vaimo. T o m ­m
y on mainostanut omalla t a v a l l a an
he unibnsa olevan vaarassa kosk| k e r,
r a n kysymyksessä on työtaistelä.
K u l u n e e t lakkoviikot ovat antaneet
Quebecin j a C a n a d a n työläisille l u k u i ­s
i a k a r v a i t a opetuksia esimerkiksi v a l ­t
i o v a l l a n väitetystä puolueettomuudes
t a l a k k o i l i i n nähden, puhumattakaan
monista m u i s t a harhakäsittelstä. Joita
meidän "kansanvaltainen" komen­tomme
a j a a työväen p ä i h i n k o u l u l a i ­toksen,
sanomalehdistön, k i r j a l l l s u u -
^ n , -teatterin, r a d i o n , k i r k o n y^n. k e i ­nojen
avulla<-^
• • • • •
K u n asbestityöläiset r y h t y i v ä t l a k ­koon
k i i r e h t i maakunnan pääministeri
M a u r i c e Duplessis puolustamaan t y ö n.
a n t a j i a j u l i s t a m a l l a l a k o n " l a i t t o m a k ­s
i " j a komentaen miehet palamaan
t ö i h i n j a aUstamaan riitaisuudet "puo-asbestla,
o t t a m a l l a Ja Jättämällä v a i - lueettoman" perustettavan sovlntotuo-m
o j a k u i n m i k ä k i n muhamettilainen
J o k a k e r t a k u i n h ä n on joko j ä t t ä n yt
entisen t a i ottanut uuden akan o^at
fehdet samalla maininneet, e t t ä Tom.
m y on asbestlmiljoonien p e r i j ä . As-b
t e t i t y ö l ä i s e t ovat saaneet r a a t a a h a l ­v
o i l l a p a l k o i l l a j a k u r j i s s a olosuhteis.
s a . että T o n i m y kykenlsi^maksamaan
k a i k ^ j n a a l l m a n k a u n o t t a r i l l e j a k u l .
l a n k a i v a j a t t a r i l l e pesäero- t a i elotus-r
a h o j a . J o t k a eivät ole p e r i n vähäisiä
k o s k a niissä pUrelssä. j o i s s a T o n m iy
n a i , o n n a i s i l l a v e r r a t t a i n korkea h i n .
to-
N o i n 14 v i i k k o a s i t t e n r y h t y i v ä t as­bestityöläiset
lakkoon vaatien t u n t i -
t>aIlckojen korottamista 85 sentistä
d o l l a r i i n . Heidän vaa^imuk^iinsa s i -
s ä l ^ myöskin turvallisemmat työs­kentelysuhteet
j a t m i o t a r v a n l u j i t t a ^,
m l n e n . V a i k k a lakkolaiset k u u l u v a t ­kin
työnantajain tähän mennessä sno-
I simaan fcatoUseen unioon. käsittivät
mioistuimen ratkaistaviksi. Vaikka
kysymyksessä o n pappien johtama k a.
t o l l n e n unio. Joka o n pyrkinjrt k a i k in
m a h d o l l i s i n keinoin vedellä l a i m e n t a ­m
a a n uskovaistenkin työläisten kes­kuudessa
vallitsevien luokkakäsittei.
den alkeita, v a l l i t s i lakkolaisten kes­kuudessa
ilmeisestikin h y v i n t e r v e e l l i ­n
e n epäilys maakunnan pääministerin
"puolueettomuuteen" j a m u i h i n v ä i ­t
e t t y i h i n h y v e i s i i n nähden. L a k k o l a l.
set e i v ä t totelleet h ä n e n määräyksiään
v a i k k a k i r k o l l i s e n e s i v a l l a n k i n taholta
keboitettUn "sovittelemaan" j a "har-k
i t s o n a a n " . .Miehet pysyivflb lujina
vaatimuksissaan j a lakossaan.
M a a k u n n a n k a t o l i n e n k i r k k o o l i l a ­k
o n suhteen alaksi* h y v i n ' v a i t ä i a s,
y r i t t ä e n istua a i d a l l a . ' a i n a k i n m i k ä li
j n l k i s u n s oli kysymyksessä, s i i t ä k in
h u o l i m a t t a että kysymyksessä o li
oman k i r k o n pappien J c A t a m a uniö j a
s i t ä vast3.ssa toisaalta s e l l a i n e n p a k a ­n
a Ja muhamettilainen k u i n Tommy
takkoineen ja elatusrahoineen. N i i n ­k
u i n k i r k k o k i m n a t yleensä, o n k a t o l i ­nen
k i r k k o k i n o l l u t a i n a kapitalistisen
e s i v a l l a n puolustaja. Jopa vielä par­haasta
päästä.
M u t t a tilanne k e h i t t y i n i i n k ä r j i s ­tyneeksi,
että k i r k o n k i n oli r a t k a i s ­tava
kantansa t ä h ä n l a k k o o n nähden,
a i n a k i n juHdsimtta varten. Sillä "lak­kolaiset,
h e i d ä p vaimonsa j a lapsensa
t a r v i t s i v a t leipää paljon pahemmin
k u i n T o m m y n j a muiden ausbestimiljo-näärien
a k a t J a rakastajattaret. N i i n ­pä
sitten t a p a h t u i k i n , e t t ä maakun­n
a n piispan yhteiskunnallisten a s i o i ­den
tutkimiiskomitea t e k i asiasta pää­töksen,
kehoittaen k a i k k i a k a t o l i l a i s ia
avustamaan lakkolaisia "hyvänteke­väisyyden
nimessä" k u n kirkoissa r y h.
dytään keräämään kolehtia mainit-t
u i m tarkoitukseen. Tässä yhteydessä
liedee tärkeätä panna merkille, että
avtistamlskeholtus tapahtui "hjyvänte-keväisyyden
nimessä" eikä sen takia,
e t t ä työläisten vaatimukset olisivat o l ­leet
k o h t u u l l i s i a Ja oikeutettuja.
Asiasta o l i t o i m i t e t t u tieto Duples-s
i s i n kuuluville ermenkuin sitä kos­keva
tieto päästettliA julkisuuteen.
Duplessis k i i r e h t i sen johdosta l ä h e t ­t
ä m ä ä n , k o l m e hallituksensa jäsentä
Ottawaan puhumaan asiasta Ropman
p a a v i n sikäläiseUe edustajalle' Ude-brando
A n t o n i u t t i l l e j a v a a t i m a a n , e t .
t ä päätöstä el saa päästää j u l k i s u u ­teen
j a e t t ä se o n penmtettava koska
se saattaa k a i k e n " l a i l l i s e n esivallan"
p e r i n huonoon valoon.
Asiasta neuvoteltiin kulissien t a k a ­n
a puoleen J a toiseen.
M u u t a m i e n päivien kuluttua saa­t
i i n tietää neuvottelujen tul<&set k un
Quebecin a r k k i p i l ^ M a u r i c e R o y ke.
h o l t t i papistoa lukemaan kalkissa k l r .
koissa edellämainitun komitean" l a u ­s
u n n o n asiasta j a keräyttämään j o ka
sunntmtai lakkoavustuskolehdin siihen
s a a k k a kunnes t o i s i n määrätään.
l ä yksinkertaisella tavalla, että
on m i l t e i kertakaikkiaan oltu vaiti t
h ä n mennessä. Onhan kirkolle
t ä ä l l ä sopimatonta, että se iobiaf
k a n s a a " l a i l l i s t a esivaltaa" va
v a r s i n k i n kun on kysymyksessä
m a l n i p i kapitalistinen esivalta
Duplessisin puolfasistinen ko
Quebecissa on. Toisaalla näytti:
n i e n päivien ajan siltä kuin Dupls
s i s k i n olisi halunnut välttää ava
taistelua kirkkoa vastaan.
• • • • * ,
OUen uskollinen suurpääoraaB i
t a j a , e i Duplessis kuitenkaan s
n u t olla ryhtymättä ratkaiseviin t * |
menpiteisiln tässä riita-asiassa. L s öl
o l i murskattava hinnalla millä 1
sa, o l i p a k i r k k o millä kannalla taliö-|
s a . Pääomien edut oli saatettava 1"
vatuksi Quebecissa, tällä jänkki-in!!«-j
r i a l i s m i n erikoisella riisfoaluedj»-
N i i n p ä sitten tapahtuikin, että IW|
lessis' h a n k k i ensin estetuomion l i l j
k o v a r t i o l n t i a vastaan ja sen jälteSj
v ä r v ä t t i i n Montrealin ja Quebeöj
kaupungin rikoUisten kesMU&ä»!
n o i n 200 erikoispoliisia, jotka y ö ^ l
300 maakuntapoliisin kera ^ ^ ^ ^\
Asbestos-nimiseen Tommy ^ " fj
kauppalaan. Siellä järjestettiinj»'!
k o l a i s l a vastaan niin verinen
Tllaime muodostui, ankaraksi taka-potkuksi
Duplessisin halliti&selle Ja
sen takana olevalle konservatiivien
Johtajalle Oeoxge Drewlle. Ristiriitaa
on sen Jälkeen yritetty kaikin mahdol.
Usln keinoin lieventää, ensinnäkin sfl-e
t t ä sen arveltiin kukistavan Xy&^l
K y m m e n i t t ä i n lakkolaisia v^P<^l
d e l t i i n j a lähes 200 varigittiin-_
•Mutta lakkolaiset ovat
edeUeenkin l u j i n a taistelussaaa- 1
K a i k k i a l t a maasta ova: i y ° ^ » ^ |
Jestöt lähettäneet P«>testejaan
lessisin haUitukselle vaatien
le lakko-oikeutta j a P o l i i ^ J t e r n B ^j
pymätöntä lopettamista. ^ ' * ^ ^ |
on lähetetty k a i k k i a l U rohicaisos»» |
m i a ja avustusta. v^ctiiiU
H a l l K u s t c n toimenpiteet s^^>'^\
kölaista vastaan ovat muo
y h t ä j u l k e i k s i k u i n ineTimie£lal^|
s i a vastaan. Kummassakin
sessa on k a i k i l l e vannaankin s ^ l
nyt; että n i i n liittovaltion knin JJ|
k u n t i e n k i n halllttikset ovat ain» »?^J
taisteluissa k a p i t a l i s t i e n puoteD».*^
vät n e ole s i t ä Julkisuudessa niin*
k i n salaisuudessa. — Kalle 1*»-