Vapaus, December 10, 1949

              Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 10 p. — Saturday, Dee. 10
uMJBaBTYi - rrKifpmilfTrt Lsbor
'"^rgan of FtzaOth OaniaiKm St*
/taUisbed NoT. 8th 1917. Antbotlsed
«» aieaoA elam nuOI by the Foct
4Hflo0 Dqputxnest, Ottovm. Pob-
'BAed tbzke vedcly: Tuetdftys,
ppjMMiys «ad Sfttarday» bt V»p«as
vP^ttfalzig Oooap4äy Ltd. £t 106-109
JDm 8t W, Sodbonr. O i ^ Oftudft.
E.8akiL tutor w. aaaua. mmg
TnpälMtixax free of diMtft.
*• ^ TIIiAUaHSfNAT:
t-idc 2JOO
7iui7fvgiiolai&: i ^ YJOQ • kk. SJ80
SYNTYMÄ-
PÄiVIÄ
Canadan häpeällinen
osa ruoskimisasiassa
Komentakoot ömiaaii
; Kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan, Yhdysvaltain hallitus
ibn antanut kuulua "isä-nnän äänen" ja lähettänyt Canadan hallituk-i
e l l e jyrkkäsanaisen nootin, jossa vaaditaan selitystä sen johdoäta,
että Canadan jlmatransportlilautakunta on määränn>'t yhdy5\'alta-laisen
Colonial Airlines yhtiön osoittamaan ensi maanantaina toimi­tettavassa
kuulustelussa, miksei sen liikennöimislupaa Montrealin-
New Y o r k i n linjalla voitaisi peruuttaa.
Yhdysvaltain nootissa vedotaan yhdysvaltalaisen lain "pätevyj'-
t e e n " j a annetaan vTnmärtää; että Canadan, kuten kaikkien marshal-loitujen
maiden, täytyy luopua omista kansallisista eduistaan, omis­t
i lakipykälistään j a omista kannanotoistaan \ValI Streetin rahamies­ten
hyväksi ilman vähäisintäkään protestia.
• .Asiain k u l k u tässä yhteydessä on seuraava. Viime kesäkuussa
tehtiin Canadan ja Yhdysvaltain hallituksen kesken uusi sopimus
lentoliikenteestä. Tämän sopimuksen mukaan Canada myös sai o i ­keuden
ryhtyä liikennöimään Montrealin ja X e w Yorkin välillä.
Kuusi kuukautta on jo kulunut tämän sopimuksen allekirjoittamises­ta,
mutta Yhdys\'altalainen Colonial Airlines of New Y o r k on tiu­kasti
vaatinut monopolioikeutta itselleen tällä linjalla j a Yhdysval­t
a in hallitus on selittänyt, ettei Canadalle voida lento-oikeutta antaa
itnainitun Colonial .Airlinesin vastarinnan takia. Tämä sellaisenaan
tiostaa kysymyksen siitä, kumpi on ^Tidysvalloi-ssa suurempi herra,
Trumanin hallitus, mikä tekee kansainvälisiä sopimuksia, vaiko Colo­nial
.Airlines, mikä sanoo, ettei Trumanin hallituksen sopimukset mer­kitse
mitään, mikäli on ky.symyksessä canadalaisen lentoliikemielai-totsen
edui!
Yllämainittu kysymys jää luonnollisesti yhdysvaltalaisten rat­kaistavaksi,
mutta k a i k k i canadalaiset tuntevat syvää suuttumusta
sen johdosta kun Yhdysvaltain hallitus lähettelee j y r k k ^ a n a i s i a noot­teja
siinä mielessä, ettei Canada muka saa kieltää Colonial Airlines of
Xevv Y o r k yhtiöltä lentolupaa '.Montrealin j a Xevv Y o r k i n välillä. Jos
Colonial Airlines on niin suuri mahtitekijä, ettei sen rinnalle sovi ca-nadalaisia
lentokoneita Canadan maan kamaralla j a cana<lalaisen tai­vaan
alla, niin parasta on silloin, että Colonial Airlines pitää lento­koneensa
Yhdysvaltain puolella.
V a i k k a toröntolainen Vapaa Sana jokin aika sitten y r i t t i virnis-tellä
sitä vastaan kun Vapaus rohkeni sanoa, että maailrhanvalloituk-sen
tielle lähtenyt Yhdysvaltain imperialismi isännöi jo liiani paljon
tässä maassa, niin me rohkenemme kuitenkin uusia tämän lausunnon
j a liittyä C C F : n parlamentin jäseneen, joka tä-stä lentojupakasta ala­huoneen
istunnos.sa puhuttaessa sanoi äskettäin mm.: "Meitä potki­taan
(Yhdysvaltain toimesta) ympäri ja minä en pidä siitä."
Yhdysvaltain noottiin pitäisi vastata, että toistaiseksi Canada
päättää vielä omista asioistaan, ja jos canadalaiset lentokoneet eivät
saa sopimusten mukaisesti lentää Montrealin ja New. Y o r k i n linjalla,
s i l l o in ei ole Colonial .Airlinesin lentokoneilla liioin mitään asiaa Mont­realiin.
Antakoon Trumanin hallitus määräyksiään Colonial, .Air-linesille
ja muille alamaisilleen, mutta ei naapurimaalle.
"Pommi pannaan" rauhan hyväksi
Usein kuulee sanottavan, että jos kaikkien maiden tavalliset ih­miset
saisivat päättää asiasta, niin .sotaa ei tulisi koskaan.
Tämä sellai.senaan pitääkin paikkansa, sillä ihrniskunta on vä-
Sy^yt alinomaisiin sotiin j a päätiäisi varmasta rauhan puolesta " j o s"
aasian ratkaisu jätettäisiin tavallisen kansan tehtäväksi.
•- Mutta tässäpä onkin tärkeä ' j o s ' " . Sodanlietsojat ja k a i k k i pank-iiiri-
kenraalit tietävät, etlii tavalliset ihmiset haluavat rauhaa, eikä
sotaa. Siksi sotavalmistelut peitetään demafiosisella puheella "puo-
!!tiistusvalmiudesta'' ja kun soin provosoidaan, silloin ei enää keneltä-
«kdän kysytä mitä sinä ajattelet sodan tai rauhan kysymyksestä. K a h -
'ä^n maailmansodan kokennik.set ovat opettaneet, että rauhaa on puo­l
i t e t t a v a jo rauhan olosuhteissa sota.seikkailijoita vastaan, j a että jos
:,Söta pääsee puhkeamaan, silloin on tuhatkertaa vaikeampi toimia
'irauhan palauttamisen h\^äksi.
Tästä johtuu, että rauhan asiaa on aktiivisesti j a käytännöllisesti
Äimien puolustettava nyt. Jos ihmiskunta mielitään pelastaa kolman­nen
maailmarLsodan kauhuilta, mitä kaikki ajattelevat ihmiset ha-
.Jt^vat, silloin on luovuttava toimettomuudesta ja ryhdyttävä päättä-i
, ' p n taisteluun sodanlietsojia vastaan ja rauhan puolesta. Vain näin
"iMenetellen kansanjoukoilla o n tilaisuus itse päättää siitä tuleeko so­t
a a vaiko e i.
Sanottaneen, kuten on sanottukin, että sosialistinen maailman­kota,
jolla on kaikki voitettavissa rauhan olosuhteista, ei halua sotaa,
3a että imperialistiset vallat ovat kärsineet n i in suuria menetyksiä E u .
Itjjopassa, Kiinassa ja muualla maailmassa, että ne eivät uskalla lähteä
epävarmaan sotaan. Tämän perusteella on teorisoitu. että kolmannen
'Maailmansodan vaara ei ole välitön. Tässä on kuitenkin jätetty huo-
'mioonottamatta se tosiasia, että sosialistinen maailnianosa muodostaa
A'asta lioin yhden kolmanneksen ihmiskunnasta eikä siis voi yksinään
ratkaista asiaa rauhan hyväksi, ja imperialismin suhteen se, että
••'nurkkaan ajettu haavoitettu peto on kaikkein vaarallisin".
. Sanomalehtiuutiset kertovat meille jatkuvasti imperialististen
valtojen sotavalmisteluista, sotaliitoista, esikuntapäällikköjen ulko-niaamatkoista,
entistä hirvittävimmissä atomipommeista ja suunni­telmista
miten niillä hävitetään Neuvostoliiton kaupimgit j a teolli­suuskeskukset.
Vain poliittisesti aivan sokea ihminen voi uskottaa
itselleen, ettei mitään sotavalmisteluja tehdä — ja aina pitää muis­taa,
että sotavalmistelut ja aseistumiskilpailut eivät ole koskaan vielä
johtaneet rauhaan, vaan sotaan. Huolestuttava tosiasia onkin, että
sodanlietsojien jokin suurprovokatio tai •vahinko'' voi sytyttää uuden
maailmansodan, elleivät kansanjoukot kaikkialla maailmassa sano
päättävästi ' e i ".
Mitä sitten voidaan tehdä? Järjestyä! Nimenomaan sotavas-taisiin
j-hdistyksiini Esimerkkinä mainittakoon, että liittymällä C a ­nadan
Suomalaisen Järjestön riveihin täkäläiset maanmiehemme v o i -
;vat omalta osaltaan puolustaa rauhan asiaa. Käytännöllisesti puhuen
^•oidaan todeta, että C S J kannattaa ja tukee Canadan Rauhankongres-sin
nimienkeräystä, jonka päämääränä on hankkia 200,000 allekir­joitusta
anomukseen, että atomipommit julistettaisiin pannaan kaik­k
i a l l a maailmassa, ja että Canadan hallitus omaksuisi tämän raiihan-
«naisen kannan V K : n kokouksissa sen sijaan, että kenraali Mac-
J^aughton toimii Yhdys\-altain atomiaseilla peloittelijain tukimiehe-
Tässä vaiheessa ollen tämä nimienkeräyskampanja atomipommin
pahnaan julistamisen puolesta muodostaa kaikkein tärkeimmän osan
^l^^än maan rauhaarakastavien asukkaiden taistelusta uhkaavaa so­taa
vastaan. Nyt on niyös tilaisuus tavallisilla ihmisillä antaa pai­navan
sanansa rauhan puolesta j a sotasuunnitelmia vastaan.
air». Otoi» Reinikfca, canmoresta, Toronton viidennen piirin valtutismies Chas. Siina ja heh irtiOini^EE C A N . \ D A . V A S E \ T E E 3 «
Albertassa, täyttää maanantaina, tk. \ jännen vaaiipiifin valinasmiäs IfOTinari FfeecL jotka ovai Jälieeo ISTUNNOSSA
12 p:nä 72 vuotta. Otmittehsnme | ehdokkaina vaalipiireissään yhdessä konlrolleriehdokas Stewarl
päivä.n sankarille!
muut sanovat
"ANNA PIKKUSORMI
PIRULLE. SE VIE KOKO KÄDEN"
Yhdysvaltain valtiodepartmentin
väitös, että Canadan kanta on r i s t i ­riitainen
yht€i3€n lento.sopimuk.sen
suhteen, on lievemminkin anoen kura-mallinen.
Ristiriitaisuus on kokonaan
toLsella puolella. Canada on pitänyt !
omalla puolellaan sopimuksen. Y h -|
dy.svallat ei ole . . . — Globe anä Mail. I
• • • .
PALKANKOROTUKSET -
OVAT SIIS TARPEELLISIA
. . . Nimettömiä "hallituksen ekono.
misteja" el koskaan lainata selittä­mään
liittohallituksen tilastotoimiston
pari viikkoa sitten julkaisemia nume­rolta,
inistä näkyy, että tämän maan
tehtaat lisäsivät v. 1948 tuotantoaan
17 prosentilla vuoden 1947 tuotantoon
verraten, lisäämättä ainoatakaan työ­tuntia
tehtais.saan. On korostettava, ]
että tällainen tuotannon lisääntymi­nen
kaksinkertaistuttaa Canadan
tuotantomäärän kuudessa vuodessa —
edellyttäen, että löytyy markkinamah.
dollisuuksia näille tuotteille. Kaik­kein
tärkein markkinapaikka näille
tuotteille löytyy kotimarkkinoilta. KQ.^
timarkklnoita voidaan kontrolloida ja
jatkuvasti laajentaa hallituksen oh­jelmalla.
Joka perustuu Canadan kan­san
etuihin j a tarpeisiin . . . — T im
Buck, Canadian Tribimessa.
Stnithiii kanssa, ovat lakkaamatta taistelleet kaikkien vähenunis-lörvhmien
puolesta kotona ja ulkomailla. Tämä on 7ksi syy.
miksi kaikki oikeamieliset toronlolalset ovat heitä jatkuvasti
tukeneet. Oheellisena julkaisemme mr. Simsin viimeksi kirjoit-
; taman artikkelin, missä terävästi ja ajankohtaisesti tuomitaan
i neekerien riisto, siirtomaakansojen jä Vankien piekseminen, se^
' kä paheellinen rotudlskrithinoihti.
Kirj. valtuusmies
Charles Sifris
Toronto. — Nigeria, brittiläinen
Länsi-.fifrikka, on kova ja raaka paik­ka.
Sir John MacPherson. brittiläi­nen
kuvernööri Nigeriassa on julista­nut
sotalain voimaan, pannut tiukan
sensuurin täytäntöön ja . BAJP len­nä',
tää .sotilaita sinne. Syy; Emigim
hiilenkaivajat ovat lakossa ja vaati­vat
peraspälkakseen 80 senttiä päiväl­tä!
Marraskuun 18 pnä brittiläinen po.
lii";! ampui yli 20 Enugun hlilenkai-vajaa,
Muistakaa: Tämä on halli­tuksen
omistama hiilikaivos. Labor-hallituksen
omistama»
.s?vasta luokasta. Sen edustajien
edesottamiset Y K : n lstunno.5sa kuvas»
tavat kotouta käytäntöä.
TORONTON BALFOUR TAPPIOON
Canada on yksi niistä viidestä maas-ta
jotka edelleen pitävät primitiivistä
yhdeksän-hännän-kissaa, p i i s k a a,
vankiloLssaan. Canadan vankiloissa
piestään vielä vankeja puolftajiitto-maan
tilaan, vaikka kaikki arvoval­taiset
psygologlstit sanovat, että ruu­miillinen
rangaistus tekee rikollisia
eikä ojenna ii^ifA pois rikoksen tiel­tä!
, I
Juuri perustettu toröntolainen lehti
Stmday Times hyppäsi kontrolleri
Balfourin vankkureille j a vaatii v i h -
Tyrannlmainen, raaka raipparan- } rean valon näyttämistä, että poliisit
^ gaistus ja ammunta on. vielä lakina voivat vapaasti käyttää kapuloitaan
' Britannian Afrikan siirtomaissa. Nee.
HOLLYWOODlLAISTA DEMOKRA­TIAA
JA YKSITYISYRITTELIÄI­SYYTTÄ
JAPANISSA
Tokio. — 31-vuotias, kaunis H. Mö-riguch
on 14 kuukauden aikana men­nyt
15 kertaa naimisiin.
Kallcki meni vaikeuksitta kunnes
hän katasi 20,000 jenin kanssa, mitkä
kuuluivat hänen viidennelletoista
morsiamelleen. Morsiamen Isä suut­tui
siltä ja ilmoitti asiasta poliisille.
• Moriguch myönsi tehneensä 15 raat-kaa
alttarille. Mutta hän pyysi po­liiseilta
aikaa miettiä morsiamensa
nimiä. Hän sanoi niitä olevan niin
paljcn, ettei hän rhulsta heidän kaik­kien
nimiä. Poliisit lupasivat hänelle
paljon alkaa. — A P : n uutlstieto jou­luk.
8 pnä.
kerityöläLsiä kohdellaan kuin likaa.
Enueu on viimeisin rikos.
J a y K : n istunnassa suoritettiin
marraskuussa äänestys kysymyksestä: , tarvittavan enemmän asuntoja, työ-
Pl täisiko siirtomaissa lopettaa ihmis­ten
raipparangalstukset? Tätä eh-nuorlsoa
vastaan.
Tällaiset taantumuksellLset sucsit>
televat raakalaisuutta ja poliisin p a ­tukkaa
vaikka kaikki ihmiset tietävät
Koko Afrikan unionistinen liike ori
vastannut Enugun rikokseen rjhty-mään
tukemaan näitä kaivosmiehiä,
jotta he voittaisivat lakkonsa. Mah­tava
Beviri sanoo, että Englannilla ön
sotajoukkoja valmiina lopettaakseen
häiriöt Nigeriassa,
kahdeksätycymineritä senttiä päi­vässä
Idvihilleh'kaivamisesta! Sen
kuljettamisesta maan pinnalle! Tä­män
puolesta neekerikaivosmiehet
eivät taistele vain sitä he pyytävät!
Se kuva.staa sitä kauheata riistoa m i ­tä
harjoitetaah siirtomaissa.
Tämän perusteella cn halpompi ym­märtää
suuren Paul Robesöriiri tun­nerikkaat
y h t e nälsyysv^etoomukset
neekerikarisan vapauttamisen hyväk-}
ei. J a sen viibksl jokainen ihmisar­vojen
ja edistyksen puolella oleva
canadaläinen tuomitsee katkeroitu­neena
sen kun Canadan edustajat p i ­dättyivät
Y K : n : istunnossa äänestä­mästä.
Demokratia ja vapaus ovat
jakamattomia.
On jo aika lopettaa barbaarinen or-jatyrannius
Afrikasta j a kaikista siir­tomaista.
dotusta ei hyväksytty. Asian taakse
mahdollisuuksia, ajanvietepaikkoja,
Balfom-inlalset fasistinrieliset olisi
ei saatu kahden kolmanneksen enem-i pantava pois viralta, (Ja minä cdo-mlstöä.
Meidän rohkeat canadalaiset i t a n , että Toronton hyvät asukkaat
valttomiehemme pidättyivät äänestä- tekevät sen tammikuun 2 päivänä ja
mästä.
Täten, mikäli on kysymys YK:sta,
siirtomaiden voudeilla on edelleenkin
rajoittamaton laillinen oikeus piestä
neekeriä, malakkalaista ja Indonesia,
laista vähimmästäkin uppiniskaisuu­desta.
Meillä on Canada.=;.sa laki, jonka
mukaan mies voidaan tuomita vanki­laan,
jos hän raakamaisesti piiskaa
hevosta. Ja .se on oikein.
Mutta meidän valtiomiehemme pi­dättyvät
äänestämästä Y k : n kokouk­sessa
kun heitä pyydetään käyttä­mään
vaikiitusvaltaansa sen hyväksi,
että ihmisten raaka ja rikollinen hak­kaaminen
lopetettaisiin raharuhtinai­den
toimesta Britannian, Hollannin,
Ranskan ja Italian siirtömaLssä.
Raakuus kuvastuu Canadan halliti
valitsevat
Smithin.)
Balfourin tilalle Stewart
J . K . Ylläolevan kirjoittamL-en jäl­keen
tuli tyrmistyttävä tieto, että
neekerit on kielletty syömästä visseis­sä
ravintoloissa Dresdenissa, Ontari­ossa.
Tätä jimcrowismla vastaan on
protesfeerattava jokaisen canadalai­sen
toimesta. Pitäisi sähköttää Dres­denin,
valtuustolle ja vaatia diskri-mlhoinhin
lopettamista sekä tasa-arvolsten
oikeuksien myöntämistä
neekereille. Ontarion maakuntahal­lituksen
ja liittohallituksen tulisi pa-köittaa
toimenpiteisiin tätä rikosta
vastaan. — Canadian Tribune.
Kirjoja saafavanji .
CSJ:n Timminsiti
OS. kirjastdstä
^mmins. — Täällä pohjolan ku!t&_
kylässä kulkee eläinS päivästä toiseen
entisessä tahdissa eikä mitään uusia
i virtauksia ole havaittavissa. Vaimo
! övästää aamulla inieheiisä kaivantoch
kerran toisensa jälkeen, eikä £e äima
vaihtelua elämään. Harvoin tänne
poikkeaa etelästä \'ieraitakaah koska
kylämme sijaitsee maantieteeiUsest!
kaukana pahjDJa^ j a kaiken lisäk­si
ikäänkuin pussin pohjassa, joten lä-pikulkijoitakaan
ei ole. Kauppamat­kustajat
ovat varsinaiset vieraamme.
Kaupunkinun5 sljaitsre kaurilissa
tasaisessa maastossa. K i m talvi saa­puu
ovat .säät tasaisen kylmiä ja
yleensii kauniit. Seiiäisena ön kyläm­me
mainio talviurheilupaikka.
Täällä ei ole myöskään mitään teol­lisuuslaitoksia,
joissa esim. naiset voi­sivat
saada työtä. Näissä töissä, jolta
naisille on tarjolla, -valiltsee perin a i .
haiset palkat, eikä ne riitä Jokapäi­väiseen
tolEheentUIo on.
K u n tarkastelee perheiden elämää,
n i in saattaa työläisperheissä havaita
paljon puutteellista elämää. Erääs­säkin
lapsirikkaassa perheessä vie­tettiin
pojan s3-ntj-mäpälvää. Pöy­dällä
oli kyllä tavanmukainen kakku,
mutta laseissa oli vettä koska varat
eivät riitä thaiddri ostamiseen.
Yhteiskunnallinen tietoisuus Ja s i i ­hen
perustuva käsitys yhteistoimin­nan
tafpeeiiisuuciesta olosuhteiden
korjaamiseksi ori täällä vielä verrat­tain
alhaisella tasolla yleensä puhu­en.
-SITi
ja
tÄU
hyökkäsi työnväiä^
^TSI
Liikemies
mistoon.
" E t s i n kassanhoitajaa", ^
hätääntyiieeaiä. '
" M t o ^ n toknifcin teille kasa»
tajan viime viikclia". sanoi
tyan virisaiUja.
•^Sitä sariiaa minä juufj etösc
EI SENTifAN IHAN HULLU
Talollinen oli omasta aäjj«
li:Stka verotettso. Siksi hän a ja
littamaan taksoituslautakuntaan.
— Minua on verotettu ihaa a
siUä tilani on arvioitu 300Ä)OBS
kaan. Kyllä 200.000 olisi sentÄän-
— Myy tilasi minulie, saat koia
t a a . . .
— No, en minä nyt sentään h
ole. Johan siinä on metsäkin aiu
miljoonan arvoinen.
Timminsissä
vaatii avaamista
Järvienpäässä ilmoitetaan olevan noin 3,000
työtöntä ja vuoden lopulla 6,000 miestä
Reittaajat ovat täydellisesti
inessa
Mifte, Mai Uniö
elpynyt; valheen
jäljet lyhyet
Kh-J. RAY STEVENSON
Timmins. — Kaivosmiesten imlon
fMine MiU) edustajat sanoivat, että
kun työsuhdelautakunta eväsi C C L :n
paikallisuniolta No. 100 edustusoikeu­den
suuressa HolUngerln kaivoksessa,
niin siitä muodostui "käännekohta
pitkässä taistelussa C C L : n teräsunion
reittauksla vastaan",
Työsuhdelautakunta hylkäsi reit-taajaunlon
edustusoikeuden sillä pe­rusteella,
ettei se voinut todistaa, että
50 pro3. Hollirigerin työläisistä kuuluu
C C L : n jäsenyyteen. HolUngerln noin
6,000 työläistä muodostavat kolman­neksen
Porcuplnen alueen kaivos-miehistä.
Mlne Min union osasto No.
241, mikä on vuosikausia toiminut
kaivosmiesten hyväksi, pitää täten
edustusoikeutensa Porcuplnen suurim­massa
kaivoksessa.
Mlne Mill umon kansainvälinen
edustaja B i l l Kennedy sanoo julkaise­massaan
lausunnossa:
"Me ryhdymme nyt HolUngerln
kanssa neuvotteluihin niin pian kuin
mahdollista. HolUngerln kaivostyö­läisten
kokouksia järjestetään kes­kustelemaan
vaatimuksista Ja kaivos­miesten
liittämiseksi lOO prosenttisesti
omaan unloonisa. International Uni­on
of Mine MIU and Smelter Worker-sln
riveihin. Työsuhdelautakunnan
lausunnosta ilmenee, että määräävänä
tekijänä tämän päätöksen teossa oli
Holllngerin kaivosmiesten järkevä
kanta. Nämä kaivosmiehet tiesivät
vallan hyvin, ettei heillä ole mitään
Matti Järviselle
mitali
Helsinki. '— (S-S) — Suomalainen
keihäänheittäjä Matti Järvinen on
saanut urheiluasiain valtiosihteeriltä
Andre Maricelta Tastaanottaa liikuri-takasvatustoiminnan
k u l t a mitalin
ansioistaan Ranskan urheilun edistä­misessä.
pää ylös j a puraise häntä, silloin on
selvää, että hän on kauan sitten tap­panut
omantuntonsa. Kylmä tosiasia
on että C C L : n teräsunion täkäläi­seen
osastcon ei kuulu sataakaan mak
savaa jäsentä, eikä se järjestö osoita
liioin mitään nopeata kasvun merk­kejä.",
Tämä reittaajaimlo on vuosikausia
pitänyt Porcuplnen alueella 6-hen-kistä
järjestäjävolmaa. lukeutuen tä­hän
2 täydellä palkaUa toimiv.ia te-rästyöläistcn
union järjestäjää. Cön-roy,
Mosher ja M l l l a rd ovat usein vie­railleet
tällä kaivosalueella ja he ovat
kehoittaneet kaivosmiehiä eroamaan
omasta uniostaan j a liittymään reit-taajiin.
Kaivosmiehille luvattiin
helppo tie: Heiltä p>-j-dettiin vain s i -
säänkirjoituskortin allekirjoittamista
ja S2.00 sisäänkirjoitusmaksua ja sa­nottiin,
että sen enempää ei heiltä
vaadita ennen.kuin työehtosopimus
allekirjoitetaan. .
Ensi viikolla alkaa oikeudenkäynti
niitä alkuperäisiä hajoittajia vas­taan,
jotka kaksi vuotta sitten käve­livät
ulos vieden mukanaan, kuten
syytetään, sellaisia •t-irastotarpeita
kuin äänen laajeltajan ja $1,000 r a - j
haa, mitkä kuuluvat kaivosmiesten
Toronto. — Tänne saapui torstaina
kuusimiehinen Fort Willianiin j a Port
Arthurin järjestöjen työttömyyskon-ferenssln
valitsema lähetystö, joka
pyrkii maakuntahalUtuksen puheille
perjantaina, esittääkseen maakunta­hallitukselle
Järvlenpään kansan vaä.
timukset toimenpiteistä vallitsevan
työttömyystilanteen johdosta sillä sen
tiedetään muodostiivari talven aikana
vieläkin vakavammaksi kuin se on nyt.
Lähetystön puhemies C. N. Harris
sanoi Järvienpäässä olevan nyt Jp noin
kolmetuhatta työtöntä ja tulevan vuo­den
alkuun mennessä hän arveli luku­määrän
kohoavan noin kuuteen tu­hanteen.
Hän julisti maakuntahaUl- j
tuksen syylliseksi tilanteeseen, jonka
johdosta sen on ryhdyttävä pikaisiin
toimenpiteisiin töiden varaamiseksi
työttömille. Meidän on saatava sel­vät
lupaukset sillä muuten eJmnte vöi
palata takaisin Järvlenpäähän, sanoi
mi-. Harris.
Lähetystön tiedetään edustavan
kaikkiaan noin 60,000 asukasta ja se
tulee esittämään maakuntahallituksel­le,
että sen pitäisi ryhtyä pikaisiin
toimenpiteisiin niiden työmahdolli­suuksien
avaamiseksi.mitä mainitaan
Kennedyn metsäasioita tutkineen ko­mission
lausunnossa ja että Trans-
Canada-maantlen rakennustyöt aloi-.
tettaisiin viipymättä Superior-järven
pohjoispuolella.
Lähetystön jäsenet kertoivat täällä
autioista metsäkämpistä, ruostuvista
hinaajalaivoista ja joutilaina kaupun­kien
kaduilla kulkevista metsätyöläi-slstä.
He sanoivat, että ensi maanan­taina
marssii 500 työtöntä Port Art­hurin
valtuuston kokoukseen vaati­maan
hätäapuruokalan avaamista.
Mr. Harris antoi synkän kuvan Jär­vlenpään
työtilanteesta kertoessaan
miten nyt on autioina metsäkämpät.
joissa" työskenteli aikoinaan 3,500
miestä. Fort Wililamlssa kolriiella
vuorolla käynyt .saha käy nyt vain
yhdellä vuorolla ja .sen yhteydessä
toimiva puunpalostu.stehdas on vähen­tänyt
työvoimansa kahteen vuoroon.
Eräällä paperitehtaalla on uuden ko­neiston
johdosta vähennetty työvoi­maa
400 hengellä. Työttömyystilanne
kiristyi järvlllifcennekaudeh päätyttyä
kun merimiehiä, Taatatletyöläisiä, ele-vaattorltyöläisiä
ja satamatyöläisiä
pantiin pois täistä. Menneinä vuosi­na
pääsivät näriiä miehet metsätöihin
mutta nyt heillä ei ole töitä tie­dossa
sillä taholla.
Star jarjestaa
uudenvuoden vai'
vojaiset
st. Gaifiärines. — Palkallinen v.-
ja u.- .seiu-a kokouksessaan päätti, että
järjestetään uudenvuoden valvojaiset
seuran huoneiistoUa Port Wellerissa.
Asioista päätettiin näin hyvissä ajoin
tiedottaa yleisölle sillä tilaisuus on
erikoislaatuinen; Päätettun pyytää,
eittä emännät laittaisivat Jotain laa­tikkoa
tai muuta ruuan puoKä Ja
toisi tullessaan, sitten riiahdollisim-man
suurella säkillä syötäisiin yhtei-
•^lä ruokia j a tietysti juotaisiin kah­via
myös. Rahaa el kuulenima t i ­laisuudessa
tunneta. Asian lopullinen
järjestely Jätettiin seuraavaan koko­ukseen,
joka päätettun pitää tk. 18
pnä. Pitäkaäpä mielessänne yllämai­nittu
päivä ja saapukaa päättäriiään
uuden vuoden valvojaisten Järjestelys. i
tä. • • i
I
Kokouksessa on muitakin hyvin tär- j
KIRJALLISUUTTA TARJOLLA
YhtelskunnalUsen kirjallisuuden ja
hyvän kaunokirjallisuudenkin lukemi­nen
lisää lukijoiden tietoisuutta Ja te­kee
lukijan kykenevämmäksl osallis­tumaan
jokapä:iväiEeen elämään ja
sen taisteluihin.
Meillä öUsi tääUä sitä varten C S J :n
paikallisen o-sastoh lainakirjasto, Jo­ka
on verrattain arvokas, vaikka siel­tä
hävisikin Suomi-sodan aikana usei­ta
arvokkaita kirjoja.
Kirjastoon öri nyt lisätty joukko u u .
sia kirjoja Ja lisää tullaan hankki­maan
joten se lisää kirjaston arvoa
huoniattavalla tavalla.
Jos joillakin henkilöillä sattuu ole­maan
kirja.stpri kirjoja hallussaan,
"pyydetään heitä palauttamaan ne k i r ­jastoon.
Edelleen on minua pyydetty
huomauttamaan, että jos kenellä ta­hansa
cn sellaisia arvokkaita kirjoja,
jotka sopivat kirjastoomme, otetaan
kalkki kirjalahjoitukset kiitollisuudel­la
vastaan.
Thriminsin suomalaisten tietoon
saatetaan siis täten, että C J : n osas­ton
kirjastossa on lainattavana niin
tietopuolista kuin ajanvietekirjalll-
Suuttakin ja suunnitelmat edellyttä-
^ t , että kirjastoa lisättäisiin vielä
parhailla eriglanninkielisilläkin kir­joilla.
"~
Kirjoja saa lainata haalin talonmie-heltä.
Ryhdy siis lisääöiääri tietovarastoa,
si Ja hankkimaan hyviä ajatuksia hy.
vistä kirjoista.
Lainaa, lue Ja palauta lukemasi
kirjat kirjastoon! — Kirjastomies.
— Brittiläiset sanotaan olevan kaik­kein
innokkaimpia vedolyöjiä maail­massa.
Työssäölevista 20,000,000 hen-kUöstä
16,000,000 arvioidaan säännöl­lisesti
lyövän vetoa.
keitä asioita sillä se on alustava vuosi­kokous.
Siellä nimittäin asetetaan
virkallijaehdokkaat .tulevaa toiminta­kautta
varten. Kokouksessa tulee
esiUe hjrviri tärkeä asia. Joka selvisi
lUttotoimikunnan tiedonannoissa, nim.
vcimisteluohjaajakursslen Järjestämi­nen.
Nyt tulee mainio tilaisuus saa­da
Jack Hymanderin Usäohjausta l i i ­ton
kustannuksella voimistelun Ja­lossa
taidossa. Silloin taas jokainen
on varmaan utelias seuraamaan kius-sia.
Siis saapukaa jouköHa päättämään
tärkeistä asioista. — U. H .
Ttmmlrtä. — Joulukiiieet ovat s
pimeet j a samaan jouluhumtm aih
eli tk. 16 pnä. päätti kerhomme ji
haistan käsityömyyjäiset. Ki»
ovat kaikki valmiina hinnoitetti
pöydällä klo 7 lp., josta voitte tuflj
tamaah itsellenne ynnä toisille joo
lahjoja. Hiioriiautamme kiOäUe kariilehille. JoUla ei ole itseUä sub
kiitcfjia, ejEtä muistakaa poiketa <
l o in häalilla. Siellä on hyvä valii
ma pyhä- sekä työsukkia, jotka s
näin pakkasella hyvään tarpeest
Naiset Järjestävät myös kahvitarjoi
samaksi illaksi.
Kerhomme! vakituinen jäsen E
Virkkola ori ollut Torontossa jouse
viikkoja saamassa lääkärin apua. E
nelle tehtiin leikkaus ja toivottaa oi
että Toronton toverit kävisivät m
tervehtimässä. Timmlnsin kerholai
toivovat hänelle pikaista paramuni
ta^ja takaisin joukkoomme palaani
ta.
K a i k k i , jotka haluavat vielä tila
ensi vuodeksi "Uuden Naisen", joudc
takoon tilauksianne, että tilaus eh
heti vuoden alusta lähtien. Tilaub
ottaa vastaan kaikki kerhomme jä;
net.
Timmirishi Ja South Porcuplnen y!
distyrieen sekakuoron konsertit m
tapaninpäivänä Timmlnsin os. haaE
jä South Porcuplnen os. haalilla u
denvuoden päivänä. Varatkaa aiki
näitä tilaisuuksia varten. Tarkenm
ilmoitetaan myöhemmin. Kuorolla!
taasen monta kaunista uutta laulu
jolta kannattaa tuUa kuulemaan. Ke
hon naiset järjestävät myöskin mal
tavat puurojuhlat joulun aikana, mu"
ta tätä kirjoittaessa päivämäärää
ole vielä tiedossa. Seuratkaa paiii
lisiä ilmoituksia.
Kaupungin äänestj-späivät m
ovella. Muistakaa kaikin, joilla c
äänioikeus käydä sitä käyttämässi
Kaikkien pitäisi muistaa äänestää iii
nabaaria vastaan. Emme halua m
lisää juomapaikkoja kaupunkiimn
sillä niitä on jo liikaakin. Pitäisipä
rempia huvipaikkoja saada nuoriso!
lemme eikä yrittää sitä vetää kailielli
tavalla alaspäin.
Siis muistakaa pitää nämä tilaisuu
det mielessänne. Hauskaa joulua iai'
k i l l e ! Kerhon puolesta: A. K.
Erinomainen keksintö
kalamiehiä varten
Kuiva kesä, kuten viime kesä oS
on ikävä kalamiehille kun ei tah^
saada kastematoja. Mutta nyt ta
tehty sellainen keksintö, jonka pitäis
ratkaista tämänkin pulman. Nytos
valmistettu sellaista jauhetta, jiO
veteen sekoitettuna ripotellaan maal
le j a se kuulema houkuttaa kastena
dot kahdessa taikka kolmessa miniE
tissa maan päälle.
PÄIVÄN PAKINA
voiton rnahdoUisuuksia reittausuni-oon
liittymisessä. | unio-osastolle No. 241. Merkitsevänä
"Tämä teki samalla valehtelijan mr. ' seikkana pidetään sitä, kuten selifce-
MUlardln järki trustilsista, Murray .tään, että hajoittajat cvat jTittäneet
Cotterilista, joka Toronto DaUy Sta- i lakimiehensä väUtyksellä sopia asian
rln mukaan marrask. 29 pnä lausui ; oikeustalon ulkopuolella.
Toronton Labor Councilin kokQukses- ; Kuten muistetaan, nämä aLkuperäi.
sa, että C C L : n teräsunion koplakunta j set union hajoittajat järjestivät 2
on järjestänjt 10.000 kaivosmiestä \ vnictta sit:en uloskävelyn osastosta
Timminsissä. Jos mr. Cotterilin oma-| 241 juuri työehtosopimuksesta neuvo-tunto
ei tämän valheen vuoksi hyp- i teltaessa.
in voitto
K i i n a n vallankumous on päättynyt kessä Klansan Vapausarmeljan Joukot
Ja ken epäilee, että sotaa ei voida nyt estää joukkovoimalla sen
paremmin kuin aikaisemminkaan, hänen sietää panna mieleensä, että
olosuhteet ovat vallan toisenlaiset mitä ne olivat ensimmäisen j a toisen
maailmansodan edellä. Sosialistiset ja kansandemokraattiset maat,
missä väestön käytettävissä on koko valtiokoneiston voimat, ovat
l u j ia linnakkeita maailmanrauhan puolustamisen hyväksi. Rauhan
voimat saa\-at kaikissa maissa lujan tuen näistä rauhan linnakkeista.
Jos k a i k k i e n maiden tavalliset ihmiset, työläiset, farmarit j a oppineis-to,
yhdistävät rivinsä, toimivat pelottomasti ja päättävästi rauhan
puolesta, n i i n sota voidaan ehkäistä j a maailmanrauha säilyttää. Uut­ta
maailmansotaa ei tule, jos kaikkien maiden kansanjoukot toimivat
rauhan puolesta ja siksi kaikkien ihmisten j a ryhmien velvollisuus on
tehostaa vointinsa mukaan taistelua sotaa vastaan.
täydeUiseen voittoon ja suurempia
aseellisia taisteluita ei tulla manner­maalla
enää käymään. Kuomintan-i
gin armeija on hajonnut ja sen r i p ­peet
yrittävät pelastua mikä mih-nekin.
Kaikesta tästä huolimatta
Chiarig iCai-shek noin viikko sitten
ilmoitti, että hän ei luovii taistelusta
i ja että tämän jälkeen tapahtuu kään-
•*ne taistelussa. TäUainen selitys ei
ole mitään muuta kuin seikkailijan
kerskailua. Vaikka Kuomintangin ar­meija
on täydfUisesti lyöty pirstoiksi
ja vaUika siUä ön tlUlIään vain hä­peällisiä
tappioita, n i in sittenkin por­varillinen
suurlehdistö yrittää luki-joUeen
uskottaa, että sen tappiot ovat
voittoja, kuvaavaa oli Chungkingin
taistelu j a Chiang Kai-shekin pake­neminen.
k u n luki näistä lehdistä C h i a i ^ in
pakenemisen niin melkein tuU siihen
käsitykseen, että hän oli voittanut
Chungkingin taistelun. Uutisessa k u ­vattiin
kuinka Chiang urhoollisesti
seisoi viimeiseen saakka ja viime het-yrittivät
estää hänen pakenemisensa
lentokoneella. Monien vaikeiden selk-fcainiiiaeri
jälkeen pakeneva dhiarig
örihisttii pääseiriään lentokentälle ja
nälhoUeri sC" riiuka oli suuri tappio
kansariarnieijalle.
Chiang Kal-shek varmaankin riulis-ti
kuningas Pyrrhokseri sanat: "Vielä
yksi sellainen voitto Ja minä olen h i l ­kassa!"
Mutta Chiang Kai-shek on todella
saavuttanut sntiren voiton. Se tosin
ei ole tapahtimut sotarintamalla eikä
edes Chungkingissa. Kun tätä voit­toa
lähemmin tarkastaa, n i in ei tule
mihinkään muuhun käsitykseen kiön
siihen, että Chiang ei saa voittoja so­tarintamalla
vaan rintaman takana.
Yleisesti tunnettua on, että Chiang
ICai-shek ei olC' vain pettänyt K i i n an
kansaa, mutta hän on lisäksi pettä­nyt
amerikkalaisia monopolikapltalis-teja.
Joiden asiamlehaiä hän on toi­minut
Kiinassa. E i siten etteikö G h i -
slnne päinkään. Mutta hän on ollut
n i in ahne, että amesrlkkalaisUta saa­miaan
lainoja hän on pistellyt omaan
pussiinsa. Yksinpä Yhdysvaltain se­naatissa
vieläpä taantumukselliset se­naattorit
marisivat tämän johdosta.
Chiang ön ollut hyvin viekas kät-kiessään
puliveivaamansa rahat. Ei
hän ole kuljettanut niitä Wall Stree­tin
pankkeihin. Mahdollisesti hän
ajatteU, että ahneet amerikkalaiset
monopoUkapitallsmin pääpukarlt oli­sivat
kirlstärieet rahat häneltä. Ge-riie
murskaajat Conroy ja Mosba
Rooman paavi Ja Suomen aseveliai
nisteri Varjonen, viittaavat NeuTostt
lottoon j a huutavat äänensä kähräl
sl.
Chiang Kal-shekin YK:ssa o-^
edustaja T. P. Tsiang valittaa fta
Neuvostoliitto ole kovemmin tuoiEts
Ja n i i n enenrinlstön äänestyksesä SJ;
väksytään "kädet irti Kiinasta"-p<i!i
tUkka. Kerien kädet? Länsimai*
imperialistien kädet eikä muiden, on
oHeet tarrautuneita Kiinan rlkb*
rievessä llriiestyvä "Tempb"-nlminen siin, mutta KUnan kansa on riuhtsa
lehti kertoi äskettäin, että Chiangln
riahairiinisteri ja ttmnettu kiinalainen
pankkiiri Soong oli rieuvoniit Chian-gia
sijoltiamaäri "säästönsä" Sveitsin
liittopankkihi. Nälh suuret "säästöt"
ovat todella herättäneet hämmästystä.
Saman lehden tiedon mukaan kysy­myksessä
olevaan pankkiin on Chiang
ang olisi halunnut palvella herrojaan
Kiinan kansan orjuuttamiseksi. Ei
taUettanut kolme biljoonaa dollaria.
Kuka ei sanoisi tällaista Chiangln
voitoksi? Se ori todellakin huippusaa.
viitus kapitalisUen ylistämässä yksi!
tyisyritteUäisyydessä. Kuka vielä vas­tustaa
yksityisyritteliäisyyttä?
Mutta ettei tämä herättäisi suurem­paa
hälyä täytyy heittää kaikenlaisia
syytöksiä Moskovaa vastaan. Mosko­va
on syyllinen siihen Ja tähän! Mos­kovan
kädet ovat pelissä f WallStree-thi
monopoHfcapitalistit Ja heidän kä-tyrinsä,
fasisti Franco Ja "sosialisti"
Bevln, meidän unionistisen liikkeem-sut
ne irti. Tämä se on joka hanf
taa niitä, jotka ovat tottuneet he^
tamaan ruoskaa Kiinan kansan «
Iässä ja ryöstämään heidän riao»
siaan rajattomasti.
Edistysmielisten ihmisten tal^
katsotaan Kiinan nykyistä tilaim^
kokonaan totein. SieUä on juuri D
koontunut Aasian ja Euraasian«»
mattililtot keskustelemaan siirto-j
puoUsilrtomaakansoJen sorron ^
tamiseäta ja nälkäisten Uimisten
tason ktäiottamlsesta.
set ovat layöskin pitäneet ranb»
konferenssin, Pekingissä.
Tällaista ei Kiinassa ole
ennen tapahtunut. Kiinan
<m tullut. Kaukoidän kansojen äf^'
raattisten voimien etujoukko, ^
näyttäjä ja vapauden soihdun
ja. Siksi sitä tervehtivät demoto»c«
Ja rarihan voimat kaikkiaUa m»»
massa.—TJoti.