Vapaus, December 5, 1950

              SHO]
UI
JAT
los
MENT
udbnr
14
-•f
(^daa suomalaisten itsenäinen työväenlehti Perustettu vuonna 1917 Ilmestyy: tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin
mTlSS — 1950 - - V o i . XXXin vuosikerta Tiistaina, joulultaun 5 p. r— Tuesday, Dee. 5
Grotewohl ehdottaa
oeuvotteluja Saksan
yhdisiännsehtä
Saksan jakamiiieii on synnyttänyt kansallisen
iuitätilanteen, sanoo Grotewohl kirjeessään
ALAI-heoUIS
roJA
'jKrliini. — I t ä - S a k s a n D c m o k r a a t -.
^ tasavallan pääminlste: i Otto
eotewolil on lähettänyt kirjsen Län-
^ k s a n kanslerille Konrad Ade-iaaerilie,
jossa ehdotetaan yhteistä
'iävottelua molempien ihallitusten vä-jlä
saksan yhdistämiseksi.
Grctewohlin kiijeen toi Adeniiue-jills
Bonniin erikoislähettl viim2 pev-janlaaia,
Ilmoittaa NeuvcitoUicCii
Biiehitysalueen uutistoimisto ADN.
Ijmä on ensimmäinen ikerta kun mo-leinpien
Saksan hallitusten jjhtajat
oiat olleet kosketuksLsa toistensa
iihssa.
:Äudenauer, joka on tällä hetkellä
Duicburgissa, kieltäyltyi antamasta
lausuntoa siitä cnko hän saanut kir­j
e t t ä taikka ei. Asia on herättänyt
hämmästystä Bonnin hallituksen jä­senten
keskuudessa.
Gr6tewohl kirjoitti in.m. seuraa­vaa:
"Saksan jakaminen, uudelleen
aseistus ja sotaan varustelu on syn­nyttänyt
kansallinen hätätilanteen."
Hän edelleen sanoi, että Itä-Sak­san
ha litus on valmis neuvottelemaan
Länsi-Saksan hallituksen kans a uu­den
yhdistynesn Saksan perustuslain
vaimistami:e£ta. Hän ehdotti, että
kumpikin Saksan hallitus nimittäisi
6 henkilöä käsittävän edustajiston
täljalsta heuvottelukokciista. varten.
Ranska ja Bn^^
Iksimielisiä ölijelmasta
Kannattavat .Kiinan Kansantasavallan kutsu­mista
YK:n jiiysivaltaiseiksi jäseneksi
pois Pyoi$
Korealaisten päävoimat yhtyneet l^yongyangin lähejDä
toimineen sissiarmeijan Jcanssa; jänkkien asema yäkava
Tokio. —'Sunnuntaina käytiin ankaraa taistelua Korean
rintaman koillisosassa saarrettujen amerikkalaisten Joukkojen
]a saartojoukkolen välillä. Amerikkalaisten Joukkojen mene-tykset
olWat raskaat. Lämpömtltari osoitti 27 astetta alapuo>
lelle nollan.
Amerikkalaiset vetäytyvät poia -Pyongyanglata. Jonka me-netystä
pidetään varmana. Korealaisten Joukkojen kärkijoukot
lähestyvät kaupunkia.
7. divisionan kahden rykmentin ase­man
epätbivolseksi^
I Seitsemönnen dlvisipnan kpmentajd
ksnraalimajtlri David O. Barr'sahpi:
Pyongyanglssa pelätään, että polii­sit
mahdollisesti menevät kcrealai;-
tsn puolelle kun ne saapuvat kaupun»
kiin. iKaopungissa silloin täl.öin
kuuluu kiväärin ammuntaa tuntemat- ! "Mc menetimme melkoisen paljvn
Rauhanpuolustajain Maailmanliiton toisen kongressin punemiehistö. Keskeiiä. mikrofoonin edessä niih-dään
prof. Frsderic Jollot-Curie ja vall<otukkanen on kirjailija Alexander Fadajev.
Lontoo. — Keskusteltuaan yli neljä
tmtia niistä kriitillisistä kysymyk-ästä]
jotka tulevat Attlee-Truman
tonferenssin ratkaistaviksi/ Englan­t
i pääministeri Attlee ja Ranskan
läaininisteri Pleven sekä heidän ul-tominlsterinsä
julkaisivat lauantaina
LLA
vassa
e '
TARI
;t
Dntario
Iiusunnon, jonka mukaan ko. maiden
rälillä on "yleinen yksimielisyys ny-ijteen
kansainvälisen kriisitilanteen
tavoitteista'".
Julkaistussa lausunnossa ei ptainitä
mitään yksityiskölJtia oihjelmasta,
iautta yleisesti otaksutaan^ että näl-to
kahden maan päämiesteii välises-äioiiferehssissaBahsi^
n pääminis­teri
lupasi tukea Englannin pääminis-isrtä
seuraavissa tJavoitteissa:
1. Korean sodan Tajöittaminen ja
sopimus Kiinan Kansantasavallan
bnssa.
2. Johkinlainen ico-ordinoiriti pää­töksille
^ i l l ä ratkaistaan strategisia
l^symyksiä, lukeutuen t ä h ä n päätös
»toi^pommin käytöstä Koreassa.
3. EuroDpan puolustuksen nopsa lu­ettaminen.
4. Rakentavat siritykset p ä ä s t ä sopi­mukseen
Nsuvostollitcn kanssa kai­kista
kiistakysymyksistä.
5. Jonkinlainen menettelymuoto
raaka-aineiden jakamiseksi uudelleen
aseistumiseen pyrkivien maiden kes­ken.
Strategisten kysymysten yhteisen
käsittelyn hyväksi, sen sijaan että
näistä asioista ipäättää Yhdysvallat
yksinään. Attlee ehdottaa sodan ai­kana
toiminsen anglo-amerikkalaisen
yleisesikunnan perustamista.
Puhuessaan Britannian kannasta
joidenkin niiden kysymysten suhteen,
jotka; tulevat Wasihingtonin konfe­renssin
käsiteltäviksi, kuntien , ja
kauppalain suuhrtltfelimjinlsteri Hue^
Dalton sanoi, e t t ä "ei mikään aatteel-
Unen eimakkoluulo, ei mikään epä­miellyttävä
aikaisempi kokemus, ei
mikään tunteellinen vastahakoisuus
eikä mikään henkinen toimettomuus"
saa estää Britanniaa, Yhdysvaltoja ja
Ranskaa suuryrityksestä yhtelsjrm-märrykseen
pääsemisen hyvältsi Neu­vostoliiton
kanssa. .
Ministeri Dalton, ilmaisi niyös käsi­tyksen
että asiaa auttaisi, jos Kiinan
Kansantasavalta kutsutaan Y K : n j ä -
senyytean — jä joissakin piiressä on
ilmaistu sellainen käsitys, että koiso
Korean sota olisi ehkä voitu välttää,
jos Kiinalle olisi annettu sille l a i l i i -
sesti kuuluva edustuspaikka YK:ssa.
Brittiläiset rauhanpuolustajat tuomitsevat atomippmmi-tuksen;
Attleen mukana 17 nsuvonantajaua W
Lontoo. — Pääministeri Attlee lähti sunnuntai iltana Wa8h-ingtoniin
keskustelemaan presidentti Trumänih kanssa. Hänen
matkansa tarkoituksena sanotaan olevan pyrkimys, että uhkaava
maailmansota voitaisiin välttää.
Canada vastustaa
sodan laajentamista
Toivoo lördettävän rauhallisia
a kriisin ratkaisemiseksi
tällä
).95
I .^etti
t setti
talsia
ihtien
, joiä-
5tettu 95
L.95
iOttawa. — Canadan ukoministeri
^ o n matkustaa Y K : n jjJelskD-Nkseen
mukanaan hallituksen eh-
^^ftis, joka sumin piirtein on sama
Ön Britannian ja Ranskan Korean-
Einan kriisissä.
Periaatteiltaan t ä m ä sisältää sellai-
«1 politiikan, että kaikki mahdo:li-
"101 täytyy etsiä rauhaUisen neuvot­telun
saamiseksi ennenkuin ryhdytäiin
»uiliin tohnenpiteisihi sekä sotilaal­lisissa
asioissa välttää kaikan yaio-sattomuuden,
jcka voisi johtaa si-
M leviämiseen. On olemansa se!-
^ mielipiteitä, e t t ä vaikka sellal-'
öUa toimenpiteillä sotilaalliseBti' jo-
^ voitettaisiin n i i n sellahien tulisi
"hinaan suiu-empi tappio jos se mer- '<
kitsisi Kiinan kansan ajamista-'Vihol-lisen
jeiriin. "
Canada todennäköisesti haluaisi
nähdä sellaista ratkaisua, joka johtai­si
ampumisen iDpettamiseen. vaikka
halUtus ei ole syrjäyttänyt niitä vai­keuksia,
jotka tässä asiassa tulevat
iteen.
Kaikesta huolimatta cllaan varmoja
siitä, että hallitus toivoo, jotta Y K : n
p ä i t ö s tulisi olemaan poliittinen eikä
sotilaallinen. On olemassa pelkoa
siitä, että koska Y K on soUlaaUisesti
kietoutunut konfliktiin, niin yleisko-kciis
v; i menettää näköpiiristään sen
tosiasian, että sen päätarkoitus on
etsiä rauhallisia keinoja riitaisuuksi­en
sovittamiseksi.
KY
demokraattisten
vapauksien kiristä­jistä
suunnitellaan
Jfe» York. — Mew Yorkin kauptm-fti
sanomalehtikauppiaidin järjestö.i
i*tokunta on p ä ä t t ä n y t ehdottaa
^»«nistönsä kokcukselle. että täällä
" ^ y v ä n työväen^hden Daily Wor-
^ myynti lopetettaisiin n i i s ä kir-
J^upoissa, jotlta iouluvat yhdistyk-
J ^ n järjestön presidentti WU-f
»oi Richter ilmoitti, että jäsenistön
**wis pidetään «unhuntaina tk. 3
pai , . ;
Rauhanmielenosoitus
Trumania vastaan
italiassa
Milano, Italia. — Täällä järjes-
! tettiin perjantaina raohanmielen-i
o?oitiis Yhdysvaltain konsulaatin
eduiialla protestiksi sitä vastaan
kun Trnman uhkasi käyttää atomi 7
pammia.
Mielenosoittajat kantoivat ton-nnks:
a. joissa toomittiin atomi-pcmmin
kä.vttö ja vaadittOn rau­haa.
PoUisi hyökkäsi mielenosoitteji-en
kimppuun ja hajoitli mielen-osoitaksen.
Pääministeri Attleen neuvonantaji­na
on 17 huomattua upseeria, dipjo-riiaattia
ja ekonomistia. Ennen Bri­tish
Overseas Alrway Corporationin
iehtoköneeseen astumistaan päämi­nisteri
Attlee sanoi, että h ä n neuvot­telee
presidentti Trumanin kanssa
ravihan asioista j a h ä n lausui:. "Minä
en mene sinne puhumaan mistään
erlkoisasiasta, vaan maailman monis­ta
prcbleemelsta . Ne äceskustelut
eivät ole kansainvälisen konferenssin
luontoisia, vaan tarkoitus on mieikch-taisesti
vaihtaa mielipiteitä."
Ennen matlcalle lähtöä pääm nls-teri
Attlee neuvotteli ulkoministeri
Ernest Bevenin, rahaministeri Hugh
Gaitskellin, puolustusralnistsri Emu-nuel
Shinwellin ja esikuntapäällikkö
kenttämarsalkka William SI i m i n
kanssa. S:im matku.sti Attleen kans­sa
Washingtoniin.
VVingatessa, Durhamissa pitä­mässään
puheessa puolnstnsminlr-teri
Shinnell sanoi myöhemmin:
"Me haluamme välttää yleissodan."
l i ä n , sanoi Britannian iiaiiitnksett
yrittäneen saada Yhdysvaltoja va­kuutetuksi,
etiä "meidän tavoit­teemme
(Koreassa) pitäisi olla edel
leen rajoitetut ja huolimatta siltö
mitä tapahtuu,' meidän ei pitäisi
tehdä mitään sellaista, mikä vetää
meidät taisteluun Kiinaa vastaan."
Sunnuntai aamuna esitettiin yl­läkuvatussa
^engeisä ranhanpuo-iustajain
anomuksia Tällainen ve­toomus
tali stcwartetlta (luotta-musmlehiltä)
jotka sanoivat edus­tavansa,
tuhatta rakennnstyöläi^tä.
Sellainen vetoomus tali Lontoon
huoriscparlamentilta, joka edustaa
kaikkien puolueiden nuoria. Bau-hanvaatimus
tuli Kansainvälisen
Naisten paiyän kcmitealta seka
Surialistiselta lääkintäyhdistyki^ci-tä.
Näiden kaikkien yhdistysten'
; vetoomukse:«a vastustettiin atomi­pommin
käyttää Koreassa.
Lontoon sunnuntallehti "Observer"
sanoi valtakunnan vaativan Attleelta
"sodan ehkäisemistä Kiinan kans­sa",
sitsn että. voidaan säilyttää työ-ja^
lJttefet Amerikatit 1^ " .
> Puheensa yhteydessä ' puolustusmi­nisteri
Shhiwell antoi ymniärtää, e t tä
Britannian hallitus osallistuisi hsrvln
halusta neljän vallan konferenssiin,
jossa päästäisiin jonkinlaiseen yh­teisymmärrykseen.
Esiintyen varovai­semmin
kilin monet muiit kenraalit
MacArthurin arvostelijat, jotka lei­maavat
MacArthurln vaaralliseksi pp-lltiikoksi
ja poliittiseksi messiaaksi,
Shinwell sanoin
"Näyttää siltä, että kenraali
MacArthur on mennyt niiden ta­voitteiden
yli, Jolka me käsitimme
tavoitteiksi tämän afäärin alka­essa"
ja hiin selitti Britannia pyr­kivät
siihen, että pidettäisiin edel­leen
kiinni "rajoitetuista tavoit-tel8ta'V
-
tomasta lähteestä. Kaksi siltaa. Jotka
johtavat Taedcng-joen yli, ovat oh-dinkoon
asti täynnä 8. armeijan so­tijalta,
Jotka psrääotyvät etelää koh­ti.
Kun evakuoiminen on loppuun
suoritettu, n i i n sillat tuhötaon.
Kalkk3in raskainta taistelua käy­tiin
sunnuntaina Changjln.verivaras­ton
alueella mallia luoteeseen itä­rannikon
tärkeästä satamakaupun­gista
^amhunglsta. Kymmenennen
armeijan tieduste.u-upseeri sanoi, et­tä
korcalalsteh kärkijoukot on nähty
15 mallia Hamburglsta. . o ,
Jos timerikkalalset menettävät
Hamhungin, niin aersaattaa saarretun
amerikkalaisen 1. marilnidlvislonan Ja
miehiä" Ja paljon rahkasta jtalustoa.
Abutta sUtUkln huolimatta että mei­dän
miehet olivat saarretut, niin he
ei\'ät lopettaneet taistelua."
Morlinldlvislonan Ja 7. armcU&n
•koihden rykmentin täytyy taistella
etelää kohti Hagaruun, jossa on pal-
Joh vlho.lLsJoukkoJa Ja • Hagaiusta
Kotoon, jGEsa on vihollisen-päävoi­mat.
Kenraali MacArbhurln sunnuntai-'
iltana antamassa tledoitukses-^a. joka
tavallisesti on JUlcssä rintamatapah-tumissa,
sanotaan marllniem taiste­levan
lujasti Ja etenevän hitaasti Ha-garua
kohti.
Kauempana pohjoisessa 7. divislo-nan
17. rykmentin osastat stAva^ixiBiS^J,^
rUyksen perääntyä (^reani^yis«tt^i£..,^
tlan rajalta. Mydskin pld^täSnm^^::
mana. cttU Siperian rsjäa }tabti[eie»^^'f
navd eteläkorealainen diylsiöna 'j&aÄj
määräyiuen perääntyi. Tämä ^i»-"^}
siona vlimei:{si tledoltettiln olevxut'^
mailia Siperian rajasta ja sii^tUkif-H!
ramiikclla amerikkalaineniraskai rl8*: •
teiJJä St. Paul. <
Vihollisen eteneminen HonhuiKlIa' •
Ja Wonsantfl kohti, saattaa' amerlfe>i
kalaisan 10. korpuksen aseman Vaa«
r&n alaiseksi. Luoteisosassa rinta»: ' i
maa oltiin hyvin viiMnJois^
sa vihollisen kanssa paitsi ISbellä.
Songchonia. Jossa anieriiGkalaiuenl^^^^^
ratsudlvlsioxm Ja brittiläinen 27, pri* J
ikaatl kävivät ankaraa taistelua ylhöli* ^
lista vFStafln. - " P
Suuria kuormastoja liikkuu ; e t e l S ä ' ;
kohti Ja ankara lumliade on haiten^uv
nut Icntovolmlen toimintaa :ia(UA
kuormastoja vastaan.
Kahdeksannen armeijan pMma|[(ät^ ^
ta ilmoitetaan, että hyfikkäftvlenlm^
^'ealaisten päävoimat ovat ytatyneek ^
elssijoukkojen kanssa KangdozU&ui,
Pyongyangin lähellä. * Kt^vt
Venezuelalaiselta lähetiltä
»yostetty $130,000
C»rva% Veneznela. — Kesltellä.
JJ]^ kaksi rosvca hyökkäsi finans-
*"*iai8terin lähetin kimpputm posti-rakennuksen
edustalla keskellä ksu-ja
ryöstivät 40.0(M> bolivaresta
«130.000J.
Ranskalaiset
evakuoivat
Hanoita
' Hanoi, Indo-Kiina. — Ranskan ar­meijan
päämaja tiedoitti maanantai­na,
että sivillasukicaiden evakuointi
Hanoista on alkanut Syynä siihen on
vietnamilaisten joukkojen viim3 ai-
•ioiria saamat voitat ja niidsn lähes­tyminen
t ä t ä tärkeätä väestöl£eckm;ta.
Viime torstaina viethamilaistsn ra­diossa
kehoitettiin vapauttamaan ko­ko
Indo-Kiina ranskalaisten käsistä.
Tämä pidettiin täällä se.laL-iena ke-hoituksena,
joka tarkoittaa myöskin
Laosin ja Cambodian valtioita. Cam-bodian
yäkilxiku on 3,50O,C00 ja Lao­sin
noin 1,000,000.
Ranskan armeijan puhamirs san:i
lauantaina, ettäMoncayn tukikohtsan
on lähetetty apujoukkoja. Tämä jeh-tuu
."-iitä. että viime viikolla vietna­milaiset
• joukot valtasivat ranikala:-
silta kakii tukikohtaa Concayn lähel­lä.
Un
fplfsvointi
Budapest, r n k a r i . — Rahaministeri
Karoly O l i esitti perjantaina- Unkarin
parlamentille budjetin vuodel'e, 1951,
jonka mukaan ylijäämä tulee ole­maan
107 .CCO.CCO forintia ($9,300.000).
.Samulla hän japortteerasl, että v,
l&SD "r/Uöjetti päättyy n. 10'3,000,o::0 fo­rintin
ylijäämään.. Menot v. 1951 tu­le/
at clemasn 29,500.000,000 forintia.
kuluvana ynonna olivat menot 20 000,-
COO.OCO fcrintia.
S.^panjalai.sten '
maanpakolaisiiallitus
eronnut
pariisi — Kopanhan maanpacs-sa
o!«va demokraatti.sen hallitulcsen pää-^
ministeri Alvaro de Albornoz ilmoitti
perjantaina, e t t ä h ä h ja h ä n ; n halli-
Tarvikkeiden puute
Canadassa kuuden
kuluessa
Montreal. — Amerikan Taloudelli­sen
Rahaston ohjclmajchtaja George
G. Rogers sanoi canadalaLstenkin e-desfä
olevan tärkeiden tarvikkeiden
puutteen kuuden kuukauden kulues­sa.
Hän puhui täällä työnjohtajien
klubissa ja «anoi sotatuotannon ole­van
syynä tähän tarvikkeiden puut­teeseen
kun tuotantoa Ijaätään kai­killa
aloilla korean sodan ja Atlannln
maiden varustamisohjelman mukai­sesti.
Hän kosketteli puheessaan
myöskin työläisten tyytyväisinä pitä­mistä
ja keskimääräLspn työtehcn kc-rottamlsta.
tuksensa jäsenet eroavat hallitukses­ta.
Syyksi h ä n sanoi sen, että Y K on
päättänyt lopettaa Francon hallituk­sen
heikotin.
Kumityöläisille
korotettu palkkaa
Toronto. _ Gocdyear Bubbsr and j
Tire Co:n sekä United Rubber Wor- !
kers cf American Uuden Toronton
osaston väliset palkkaneuvottelut j
päättyivät 11 senUn tunUpalkkako-
Austrr^alialaiset
vaativat A-pommin
pannaan julistamista
Sydnej-, Aostralia. — Täällä levitet­tiin
Yhdysvaltain konsulaatin edus­talla
lentolehtisiä perjantaina. Len-tolehtLsissä
vaadittiin atomipommin
pannaan julistamista.
Poliisit ajoivat lentolehtisen levit­t
ä j ä n jpols konsulaatin edustalta.
rotuksren. Uusi scpimus koskee noin
1300 tjöläistä. Scpimus ontaanneh- j
tiva marraskuun 19 päivään. _ j
Työviikk:< tulee olemaan 40 tuntia
ja yliajalta maksetaan puolitoista
aiiaa. Samein kajeesta työstä mitä
tehdään lauantaiaamun ja maansn-taiaamun
välillä malK?taan imolitois-ta
alkaa.
VilME TIEDOT
Toluo, — Brittiläinen 29. prikaati, jok» snoieii Pyon^yansista perään-i':
vV:i umerilvkalaMia. jätti tcaupangin eilen. Korealaiset ovat ottaneet kä-
., J 'niiln pohjoispuolella olf^an lentokentän ja mahdollisesti hei­dän
ctajouUkonKa on. jo Pyong:yan?issa.
Perääntyviä amerikl<alaisia joukkoja uhkaa 50 mailia Pyongyanglnta
etelään edenneet vihollisjoukot »aarfoliibkeeHä ja tilanne amerikkalaisil-l".
on myÖKkin vakava koska «i^sljoukot hätyyttävät heitä Seoulin pohjol»-
puolclla.
CSJ pyytää hallitusta
toimimaan A-pbmmin
käytön ehkj^isemiseksi ^
Toronto, — Canadan Suomalaisen
Järjestön tpk. lähetti pääministet-i St,
Laurentille torstaina seuraavan säh­keen.
„ •
Riifht Hon. Louis St. Laurent
• Ottawa. Ont//'••'•F- •
"Qlicn eyvästi: huolissamme sen
vakavan tilanteen Johdosta Johon
Korean sota, on meld&t, Johtanut,
me kcboitamme hallltnsta käyttä­mään
kaiken vaikutusvaltansa si­ten,
etta A-pommin käyttö totee
ehkäistyksi, että sota Kiinan kans­sa
vältetään J a , että Korean kon-fUkti
Jätetään JKorean iMiiMn
sensä ratkaistavaksi/'
; CajDAdan Roomalaisen Järjest^^
TöläicnpMeva^^^^
K:tta Q. Sondqvist.
on
Hong Kong, — Pekingin radiossa
sanottiin perjantaina, että Trumanin
uhkaus käyttää atomipommia on "vil­li
sotaprcvokatlo",
Samalla myöskin sanottiin, että kii­nalaisten
vapaaehtoisten taistelu Ko­reassa
on oikeutettua, Trumanin
lausunto on vain osoitus, että Imperia­listit
pyrkivät kojmanteen maailman­sotaan,
sanottiin laajalluksessa,
Pekingin Kansan Päivälehdessä tol-mituspalstalla
viime perjantaina sa­nottiin,
että Yhdysvallat joutuu vas­taamaan
seuraukiBifita jos se kieltäytyy
kuljettamasta Jotäckojaan pois Kore­alta
ja TalwanlBta. Se laajallettiin
Pekingin radioasemalta samoihin ai­koihin
kun presidentti TVuman uhka­si
käyttää atomipommia Koreassa,
USA:ssa on vakavia
sia
Eorean politiikassa
Kenraali Douglas MacArthur kannattaa > >
suoraa hyökkäyspolitiikkaa Kiinaa vastaan
Sew Delhi, fntta. — Lake Jpuccesisissa oleva Kiinan Kansantasavallan
edustaja kenraali V/u on sanonut Intian edostajaiie. että hänen hallituk­sensa
vaatii täydet eduKtuAoikeudet kon ratkaistaan kysymystä «odasta.
I ei
ole tehokas
Korean sodassa
Pyongyang, Korea. — Amerikkalai­set
upseerit ja^ miehet eivät usko, että
atomipommin Käyttäminen vihollista
vastaan Kcreassa olisi edullista.
Yleinen käsitys tässä rintamakau-pungissa
on sellainen, että se olisi
vain musl tuhopommitus Ja tuho-pommitukset
tähän saakka eivät ole
estäneet vihollista taistelemasta. '
Tarvike- ja transporttlupseerit hai­venien
hylikäävät ajatuksen atomi­pommin
käytÖ8^ä kostotaricoltuksesaa.
Nykyaikainen, motcrlsoitu, amerikka­laisten
tyypphien armeija on paljon
parempi atomlpommlmaali kuin ko­realasten
armeija.
Washington. T<- Yhdestä suuresta
kysyihykdestä on fceskustslOU täällä ja
toisissa länsimaiden pääkaupungeis­sa
Ja se tn, että mitä tehdä Ja mli
loin Jos i^enraali Douglas MacArthu­rin
YK:n armeija onnistuu Järjes­tämään
lujan puolusttisUnjan Kore­an
polkkia ^ , -
Tulevatko amerikkalaiset ja sen
liittolaUet valmistumaan sum'een
hyökkäykseen Koreassa tai tulevat­ko
ne käymään puolustustaltelua ja
yrittämään samalla -neuvottelun tietä
ratkaista Korean dcrlisi, ovat kysy­myksiä;
Jotka ovat ihmisten mielissä.
IMplomatian yleisenä taikoituksena
on välttää tällainen vakava Ja epä­toivoinen
valinta, mutta Vhdysvaltalp
diplomatia ei ole pyrkinyt välttämään
sitä Ja siksi Juuri Ylidysvaltain ihal-litua
Ja «en läntiset yltävät ovat Jou­tuneet
vakavaan erimielisyyteen.
Kenraali MacArthurin kanta on
selvä. Hän haluaa taistella siksi kun-nes
kalkki kiinalaiset on ajettu pois
Koreasta. Hän jyrkästi» vastustaa
kaiikkia neuvotteluja. Hän vastustaa
puskiurialueen muodostamista Poh-jols-
Kbreaan.
Kenraali MacArthur sanoi viime
viikolla, että "me olemme kokonaan
uuden sodan edessä" Tämä on he­rättänyt
Washlngtoni'isa ajatuksia,
että mahdollisesti pitäisi etsiä, ellei
sovelluttaa käytäntöön, uutta strate­giaa.
Kolmesta asiasta ollaan yhtä mieltä
Yhdysvaltahi virallisissa piireissä. Ne
ovat:
L Luja puclustuslinja on vakiinnu­tettava
Korean kopeimmalle kohdaI<4^^'
2. YR:n päätös Korean jiftdtetamr*
sestä on toteutettava slkäU kuin ee da
ma^doUlsta sotilaaUlsten i » pomtttti-f
ten lupausten toteuttamisen snilttel^ '
sa. ' ;
3. YK:n täy^sr seisoa sitä kiusaUis*
ta tilannetta^ vastaan, '«ttä & i l n a £^
hsrdkkfläjä j& etelä sfSidenmakaine;»
poiitilkiea ftäsiteiUkseen tftt& \
Näiden kolmen asian nlkopuotellai
on syvä ero MacArfthurin linjan Ja Bt>xt'
linjan välilia. jota edustavat ne virka*
miehet, Jotka 3<9Ullisesti p$|^ttävät
neuvotellaanko Kiinan Kansantasa*
vallan kanssa taikka et.
Viimeksi mainitut eivät QI(^ niin
varmoja kuin MacArthur, että Itänen
politiikkansa Johtaa rauhaan.
Muutamat uskovat, että" vaiklob
mahdollisesti täytyy seurata aellalst» j
politiikkaa, erlkoleesti Jos kiinalaiset
kieltäytyvät neuvottelemasta, mutta»'
tällainen voi Johtaa Yhdysvallat Uit<*
toujstensakaneea vakavaan etimieU».
syyksiln Aasian kyaiymiyksessä ]a jät»^ '
tää Eurocpan avuttomaan asemaanir .
Ytidysvaltain Ja Britannian liailf*
tusten sivliUJaostoJen epäröbiti iaili>»^
tuu siltä, ettö niiden vastuu on pal« !
jon laajempi kuin MacArthurin.
Jos neuvotteluja Kiinan Kansan»
tasavallan kanssa käydään silloin kun,,
kiinalaisia on Koreassa, niin MScilUr*'
thur leimaa sellaisen rauhoituspoU'> %
tilkaksi. Täällä on kuitenkin taijm* •
musta, että neuvotteluja tulee käjrdä
huolimatta siitä kuinka paljon yleisiä
taikka yksityisiä protesteja «aaptni,
Tckiosta päin.
Pääininisteri Nehru ei pidä
sotaa kiertämättSmänä
Keskinäiset riitaisuudet ja toisten /
solvaaminen ei johda rauhaan
Vf-AohiaKian, ^ Presidentti Truman Ja p^mlnhterl Atilee nruvofteli-val
eilen ja neuvottelut Jatkuvat tänään iltapäivällä.
Calz^trr. Aila. — Bow-Joen tulva. ionka«>>hdo8ta. noin 3/H)3 henkilöä
täytyi mnnttaa polii asunnoislaaan. näyttää laglcevan Ja pahin vaara on
lodennäiu>L^£ti ohi. Vesi on kaivanut päätqrtlen Jääpadon alta ja tnlva
on alitanni laskea.
Tshekkoslovakiassa
kielletään yksityisen
kustannustoiminnan
Praha. — Tshekkoslovakian hallitus
on päättänyt jättää parlamentille la­kiehdotuksen,
jonka mukaan yksityi­siltä
henkilöiltä ja yfcsltyisUtä yhti­öiltä
kielletään oikeus julkaista sano­malehtiä
ja aikakauskirjoja.
Norja pitää
suurta armeijaa
Oflo. — Puolustusministeri Jens
Hauge ilmoitii perjantaina, että ase­velvolliset
ja. vapaaehtoiset' sotUas-
Neir Delhi. Intian pääministeri
ehdotti sunnimtaina, että lopetettai­siin
tulittaminen Idän ja lännen pro-jpagandasodassa
ensimmäisenä aske­leena
'vakavan maailmankrllBin" tor­jumiseksi.
Hän kielsi «ellalset raportit, että
hän ai&olsl osallistua Trtunanin-
Attleen neuvotteluihin Wa^ington:s-sa
ja sanoi fiellalscn olevan perusteet­toman
ja että cellalnen on "syntynyt
joidenkin hermo-stunelsuuden tuottee­na".
.
"Jos te haluatte rauhaa eri mai­den
välillä, niin tuskin on jäarkevää
taikka loogillista teisten herjaaminen,
tc^ten idusaammen osoittamalla tois­ten
erehdyksiä, heikkouksia ja synte­jä",
hän sanoi sanomalehtikongressLs-sa.
"Tällaiset väitteet voivat olla eh-henkilöt.
Jotka odottivat vapauttunls-ta
armeijasta nyt, tullaan pitämään
edelleen armeijassa. Uusia ei kuiten­kaan
kutsuta aseisiin, hän Usäsl.
Hauge sancl, että armeija. Ilmavoimat
ja laivasto pidetään valmiina kohtaa­maan
hätätilanteen. Jos' sellainen
nousee. '
dottomastl tosia Ja eeUalset voivat
olla myöskin oikeutettuja, mutta v ä i t ­telyt
eivät Johda ranhan i l m i ^ U n , , .
"Se Johtaa raulian rikkomiseen Ja
pimittää ihmisten mielet Ja kun mier.
let pimentyvät, niin ne ttilevät kaäcil*' ^
le rauhanpyxkimyksiUe läpitunkemat- ^
tomiksl. . ^. '
Siitä syystä tunttm minusta täfke«^ ,
ältä, että meidän tulisi tällä hetkellft '
lakata tämä tapa lyödä' tolsiatonin
alas f Ja pidättää meidän tunteemmn
meissä itsessänuoe Ja y r i t t i tätifc
uutta tapaa Uiytäfiksemme keinojA
tämän' mädän estämiseksL*' ^ 1
Hän vakuutti olevansa sellaiUaatä
uskossa, että eri puolilla maaUma
I
olevat kansaballitukset ehrät
sotaa, mutta on myaskin;
haUituksia, Jotka uskovat, että i^t»
on kiertämätön. '-^
"Mieldät kiedotaan Jollain^ tav«!tk;'~;
tähän verkkoon", jatkoi !He!hru* ^*Jffc1'
kun me emme halua tehdä Jotain en- ^,>^^
nenkuln meidät pakoitetaan sitfaen^-t^vi
niin minusta ttmtim etUi jokainen yl^^^ji
8il5 omalla kyvyllään ja Smn»m$iäii|^;-^
lyhmät niiden mukana kansa^'*^*'^'''''
nat'tulisi taistella kaikkea attä
taan, jonka he luulevaljhuonoiksiL^^