Vapaus, December 2, 1950

              2 Lauantaina, joululL 2 p. — Saturday^ Dee, 2
^ ' l^pmlah Capaäiang.' ^
second claas mail b^p tbe Post
Oeiiattiaept/€>^ Pob-
» -AtfaUshlng Cftmnapf Ud^ at 109^102
Teliephones: Business Offlee 4<42M.
BOltom Office: 4-4205': ISinufier
& Suksi. Editor W. Eklund^ MaoSg
addresa Box 69, Sod^ny, Ontario.
Advertismg rates upon sppllcatian.
Translation Iree of cliazge.
TILAUSHmriAT:
CasadajQsa: t vk. 9J00 (Hik. 3^
••• ^ a-iut 3JOO
Yhdysvalloissa: 1 vfc T«1 6 ftk. 3iO
Sucmcssa: \ 1 vk. 7XÖ 6 fcc, 4i5
maanantaina suoritetaan Icuten iii|onen
paikkafcunnan kunnalisvaalit, joista riippuu huomattavassa
kuntien asioita hoidetaan.; ^^»unlta V?M9^ fe?#pt^'^
t Icujnka vähällä pääsevät raharniehet^ sek^ "lonet
^PiilH'^K^'^i>i^*^ 'tulee: pormestarin,- -valtuusmiesto), ^^^liiiiitii:'^^*^^ V ja • muid2n yirkäiJijain valinnan - lisäksi myös joitain
^ ^ Ä l f e s l ^ : ^ jälleen alistettu yl^isäänestyks^llä
jaiketaanko valtuyston
nykyinen yhden vuoden yjrkakausi.
Cityksemme on^^ e kaupungissa 'tarvit3an epprn-
4ein<^kratiäa, eikä demokratian supistamista ja luuduttamis^,
jie^q^i^issijäla, ei ole läheskään riittävän hyvp kontrollia nyt-pui&
iiiinit asi^^ yksityisediit
i^upungin yleisieyut vaativat sitä, että äänestetään yhden
rl^Icauäen puol&sta ja kahden vuoden virkakautta vastaan.
kysyrnys n.s. sun^ on nostettu
"-löljtifij^^ tai puolittain amin^ttilaisten etujen
•^^^mii^li^^ kuitenkin on, että nykyinen
"'^^äiilJIflj^^^^ amatööriurheilijain toimintaa. Tosi-
ItoSyaaJ^ se /#i i^ftaf kttmi
sifti: ölcmattamasta leaina^, Jot» «e
nimittää "fCansalHsekBl BaiaateA
tarkoittaen £IUä sitS Chiang
Juplahti tarjota Bafvaajalle soidTam»
I»a nimeä tuolle chlangUalselle konk-k^
on^llj?. 8(^i^a0jfsi katsf>aa^e
•"Kansaton Kiina'*.... — Tirömiep-eOSIAUSTJEJA
(Ransican hallitUKsen). . . Puhe­mies
yibjasi. etti .niin Qritoonia kuin
M«r Wosittelemme siis äänestettäväksi sunnuntaiuilieilun puolesta.
1 •
lip Voitaisiin^ järjestää lauantaisin.
^Äl<[^dcn yleisäU^^ avulla yritetään heittää "tuhkaakin" va-lifeijain
siimille^r^ esiin h.s. tuhkakysymys, josta valtuuston
^^^^^^^^^Xits^ muuta päättää Hse. 3Ie pupliestanims suQsitte]tenT-
#ö/lässä tepaufe sitä, että tuhkan korjaus ja kgljetus rahoitetaan
iitteh ehdokkaideii suhteen on odoteltavissa häikäilemätöntä
Siistäiinaalaasta tämän viikonvai^^ Samassa vedessä ka-ilä^
evattoiyt yrittävät, niin ö^ t^män mustafj^aalaultsen
"7* ' I ^vilJla estää työväen kaiUcien valtuusmi^sehdpkkiii^en valinta ja
' ' ' tlUHiäia porn^estarin tuolille mr. Peter Fenton — jonka poliisipatnk-
" " oimenpiteet ovat vielä tuoreessa
semme on, että
|nr, rentpn oiisi saatettava raiKaissvaau lajiHiui^iJ. pprmestarjn
4* Vali|rt4^(C^ tasapuolisuuteen pyrkipeei»
^^l^i^tarin W ^ ja 'ylennykseen" pyrkivän v^ltuusmie? ,
E^^^^ A^^ välillä. Kysymyksessä olevat henkilöt eivät kaipaa
»V suurempaa esittelyä lehtemme lukijakunnalle.
julkaistaan tänääp luettjelp niistä
ä i ( ä q k^
^^^^^^lil^s^ luen. i^Ie s heitä unionisteina ja
^jlfjestynein^ työläisin 'Mutta erikois^ läjnpi-
' »»^ffiästi me siiosittelemraeMöCormick vaalipiirissä asuville maanmie-
\^ hiilemme kaivosmiesten union entistä järjestäjää ja paikallisen rauhan-
K neuvoston puheenjohtajaa W, "Bill" Cleriä. joka on mainiolla kun-
Vi nailisohjelmalla 'McGormick alueen valtuusmiesehdokkaana. Sud-
V, buryn kaupungin valtuustossa tarvittaisiin sellaista kyvykästä, tarmo-kasta
ja päättävää miestä kuin on Bill Cier, joka pelkäämättä puhuisi_
väestön yleisten ettijen puolesta.
Täyttäkäämme kansalaisvelvollisuutemme itseiimme ja kaupunki-:
.•' amme kohtaan osallistumalla kunnallisvaaleihin ja äänsstäroällä yäes-.
yleisetujen vaatimalla tavalla.
:•".:>•-. •[.[:• oOo 'V: ;
S^tikpon fitpmisptfunsa!
Ranskakin voi vaatia, että BOiacArthur
sivuutetaan ylipäällikön toimesta
Samaan aikaan MäCi^buria \iasfaan
ko}?{llstt|va 6anonj£itefad:iarvps li­sääntyy',
. . '
Britanntpia^a lU^er^liAen tflaxi^i^
ter Cpiäm^n sanpi: "siemripali Mjac'
Arthurto hyöid^jrg 'to^n'lop^tsunl-
$ek|si yl^dellä l«}ndila oti rlrfae inUcä
tuotu ptinettomuuden.'
Publinissa Irlannin tasavallassa,
katolinen Irfsb tim^ sanoi, että
Mac Arthur olisi sivuutettava. Se ku­vaa
hänet ^'vanhaksi mieheksi Joka
ilmeisesti näkee itsensä nykyaikaisen
Napoleonin roolilla
ParisUainen itsenäinen ^Pigaro sa­noo
btsikosäaan: ''MiacArthuiin hyök­käys
bn pahin palvelus'mitä hän Voi
Yk:Ue tehdä." ~ AP:n; kirjeenvaih­taja
Philip Ciarke. Parisin Krjeessään
marrask. 29 pnä.
TOUAMN VHRASI:
kenraali MacArthurilla on valtuu­det
Icäyttää kalina aseita — mUkaän-lidclen
atomlasjBlta. Koreassa. ' ^
Britannian pääministeri Attlee sa­noi
alahuoneen istunnossa presidentti
Trumanln ätonxipionmiuhkailun Jäl­keen,
että " s e i i ä i ^ i p # t ^ mmi^
tehdä ilman ^ttel j^stasta
sa?tr neuvot^^ inK:n j&^riBiaiden
kanssa"..^AP:n kJrjeenyaätaja John
Äf, HQghtoyef.'- •' • '
5. } N
1' ^'
Yhdysvaltain presidentti Truman puhuu atomipommista, niika
, roshimassa tappoi muutamassa sekunnissa 75.000 ihmistä, yhtä huo-
" lettomasti ia edesvastuuttomasti kuin tavalliset ihmiset puhuvat joka-
" päiväisestä leivästä.
•V Viime torstaina Wa^hingtonissa antamassaan haastattelussa presi-
« jdenttl Trimwn sanoi vihastuneen tappelupukarin tavoin, että "Yhdys-
V, vallat taistelee 'Koreassa kaikin käytettävissä olevin keinoin — lukeu­tuen
tähän atomipommi, jos on tarjieellista . . . «AP).
•Presideiitti Truman selitti, että atomipommin käyttö on jatkuvasti
ollut aktiivisen harkinnan alaisena ja sanoi, että kenraali Mac-
Arthurilla on v^tuudet käyttää kaikkia aseita.^
Kuten huomataan presidentti Truman pitää itsestään selvänä asiana,
V että Koreassa käydään YhdysvaUain sotaa, eikä atomipommin käytön
."suhteen tarvita mitään YK:n päätöksiä, sillä kenraali MacArthur on
oikeutettu käyttämään "kaikkia aseita".
V. tämä ppyrlstyttävä lausunto herätti luonnollisesti pelon ja kauhun
aiheuttaman vastalauseiden myrskyn kaikissa Länsi-Euroopan maissa.
^VlCiin voimakkaaksi kehittyi tämä vastalauseliike, että kolmen tuarun
** kuluttua presidentti Trumanin lausunnon jälkeen Yhdysvaltain valtio-
»departmentri joutui antamaan lausunnon, jossa kiellettiin se mitä
V.Tniman oli sanonut ja yritettiin vakuuttaa ihmiskunnalle, ettei Mac-
Vr Arthurille olekaan annettu oikeutta atomiaseen k*^yttöön.
*' Mutta huomioonottaen sen, että presidentti Truman voi milloin
tahansa tällaisen "oikeuden" antaa ja sen. että MäcAVthur ja kumppa-
*'|ut ovat saattaneet ihmiskunnan jo niin monta kertaa "tapahtuneen
Z;^^ tosiasian" eteen, Yhdysvaltain ' liiitolais^it" ovat vieläkin suuresti
«»huolissaan. • 2^'iin hälyyttävä on tilanne, että Britannian hallitus
*vjoutui antamaan julkisen vastalauseen presidentti Trumanin atomi-
»V pommin k Ä e l u s t a ja lähettämään pääministeri Attlecn neuvottele-
))masi Korean, tilanteesta. Merkillepantavaa myös on, että pää-
*/,nijtnisteri Attlee omaksui tämän atomipommivastais2n asenteensa \'asta
sän jälkeen 3cun hän oli ensin neuvotellut \ti;iston Churchillin kanssa,
/*»jo|ka myös tavallaan tuomitsi atomipommin käytön.
M tJDttavvastakin tulevat tiedot viittaavat siihen, että St. Laurentin
«'hallitus od myös vakavasti huolissaan. Ulkoministeri Pearsonin
J!/ikerrotaan lausuneen toivomuksen, että sotaa ei saisi laajentaa, ja etla
'»Uäiiköimällä ei saisi ajaa ihmiskuntaa uuteen verileikkiin, kuten ken-raHli
MacArthur ja kumppanit aiko\*at. 'Meidän kantamme on
T i u 5 oMMtOM* J o t t t i i t M u i ]rl«l*8a U i j e i t i Ja A«
»lU- tiatMM kJrk>iU»}«io mielipitciO. "' '
piiUA MJ<i<(U«.'iö* mAoma», ^»'ttHaa.
otutoott. l/Aiamiii k i r j f i t i ' « i pUiofu»:'
OLYBXPIALAISET KISAT
" QU nautinto katsella Siiomen Soar-kisat
nimistä suomalaista filmiä. Jo
ayajaismarssi oli jottU,n suureipaoiste
ja 'ennen näkemätöntä. Kymmenet
tjLiMnn^t urheilUat Jit .y^ölmi^^
marssivat ^löntoiöJi^ssä^^^^^^^'^^^^
Tyhdikk^äst^^ tädissä uuid^^
^untatajon siy^^ s^^^^
teUessa Veipp^ta^aiB phinuijs-siri
Jä lippujen' km^^li^i^ti otti yas,-
ta^n siUoisen hf^Utuksen pääministe^
ri Eino Pekkola. Ön kuin Suwiii jol­lain
.suurenmoisella te,y^Ja pcdkkealsi
kaikista muistia biaista. igjuurlssa y h ­teisissä
ja koko valtakunta;^ koske­vissa
asioissa, mutta '^«^tälnkln ur­heilussa,
ei tuoda esille» puoiueäsioita.
Sitä todistaa selväsin-'li^^en mainit­semamme
Päämim^teci Pekka lait
asenne ottaessaan vastaan valtavan
ohimarssm. A v a j a 1 & juhlallisuudet
Helsingin Olympia^Stadionilla ovat
suurenmoinen Isänma^llineh juhla.
Kutsuvieraiden aitiona .nähdään ta­savallan
Presidentti, SUOmen marsalk­ka
Mannerheim, Ulkdinaiden edusta­jat.
Suomen .Halht1^;^:kbkonaisuudes-iaan.
AltoijuhlaUisuuksiinr kuuluU
myöskin Juhla-Jumalanpalvelus kevät
virslnecn. Suomalaisten nais- * Ja
mlesvoimistelijoiden y h t e i sesltykset
ovat eniten vaikutt»vat. SamaUa ker­taa
voimistelee 120Q0. na.sta yhden
komentajan Icäskystä. Samoin g5D0
miesvoimistelijaa. Se valtaVa näky
Jonkalaiseen eivät monet kansat pysty.
Ulkomaiset katsojat olivat suorastaan
liämmästyneitä ja samalla ihastunei-to.
Mekin Canadan suomalaiset saam­me
olla ylpeitä että olmme kotoisin
Suomesta. Oman lukunsa' voisi kir­joittaa
itse urheilukilpailuista. Kaikr
k i olympialajit oyait ohjelmassa ja
paremmuudesta ottelee 21 eri maata,
Neuvostoliitto mukaanluettuna. Tun­tuu
elokuvaa •katsellessa, kuin Itse is­tuisimme
katsomossa ja t^ee mcnesti
mieli yhtyä siihen valtavaan riemu­huutoon
Joka kuuluu katsomosta Jän-
Kan maail,i??an' _ kansat perustivat
Yhdstyneet Kansakunnat järjest&j,
ns antoivat siMe tolvoaxuksensav Sjm-ria
nUstä'oli tolvcmasrauhärisäiyt-täajfe
«tä. :• • : V'•'• • '• •
' 22^t£a tänään jo häiritsee sota Joi­takin
kansoja. Ja hucmenna se iikkaa
häiritä iix>ko ihmi^ktmnan rauhaa.
Jos YK ei cle'täyUanyi jäUe ann^tua
suurinta tovcmusta-maailman kilkil­le
kan^oi^e. nillje Joiden hallitukset
ovat edustettuina Ja inyös niille joi­den!:
hallitukset eiv^t oie vielä edustet­tuina,
jcs XK ei ole taannut ihmls-kimnalle
turvallisuutta ja rauhaa tä­mä
johtuu siitä, että siihen joyatVai-
Iqittaneet voimat. Jotka ovat Jyljph.-
ne^ yleismaailmalliseen rauhaan jojh-tavan
ainoan ti2n — yleissri soplmuk-
.sep /etsijpisep tjfen.
3o& YK ä[elii tSyttää kansojm sii­hen
asettamat toiveet, sen töytyy^pa-lata
tielle, mikä on sille Viitoitettu
perustamisestaan alkaen, ja, enslm-tBäissnä
askeleena tähän suimtaan.
sen täytyy kutsua mahdollisimman
pian viiden suurvallan — Yhdysval­tain
Ban^can NeuyostolUtqn, SUurbrl-tagnlan.
Ja Kiinan Kansantasavallan
— kokous keskustelemaan vallitsevien
erimielisyyksien xauhaiumaisesta rat­kaisusta.
'•
M^aJUbman Toinen Rauhankpngressi,
missä on edustajia 80:£tä xnaasta, ]a
mikä tulkitsee rauhaa haluavan ih­miskunnan
todeUisen äänen, vaatii,
että YK j^^ p^lamentit joiile erinäi­set
hallitukset oyat yastuuydyolli;^,
harkltssyat hetikal^taJsesti ehdohik-sia.
joiden .tarkoituksena on palauttaa
a säUyttää raxiha, sekä palauttaa ja
Yllyttää iudttamus Mikkien maiden
välillä tdiden yhteiskuntamuodosta
smjxtA ^xfte^ JkansaHe. yaMi
iihkaa nor^lieyitäinideksi maaihnän-aodaisi.
me vaadimme hettkohtaista
^öli^uuicslen ,. Ippettfunlsta, ulko-at^
alaisteA^^r^
riista: ja; Sö^eaix l ^ d e n osapuolen
si^lstehfl-täis^cflujeh rauhanomaista
rap^lf^ e|tä ratkaisuun qsal-
Ufä^yat Jsforean käxisaa edustajat. Me
vaadimme.- että tämän ky^rmyksen
k ä ^ i t t ^ YK^n l)iiasallis)4i$xueuv^^
kokonaisuudessaan, si^lt^en tähän
Kiinan Kanean Tasavallan edustajain
osallistuminen. Me /paadimme
rikan asevoimien Interventionih
pettämistä kUnalaisTla Taiwanin
(Pomaosan) aaarella ja yihamieltsyyk-
3i6n lopettamista Viet Namia tasaval­taa
vastaan," joihin molempiin liittyy
maailmansodan vaara.
2. Me tuomitsemme ehdcitta kaikki
siirrot ja toimenpiteet jotka suori­tetaan
vastoin ' kansainvälisiä sopi­muksia,
mitkä kiieltävät Saksan' ja
japanin uudelleen miUterlsolmisen.
Nämä yritykset Ja toimenpiteet muo­dostavat
vakavan vaaran rauhalle. Me
vaadimme kat^orisesti rgUhansopl-mukssn
allekirjoittamista yhdistyneen
Ja ei-mllitaristisen JBaksan kanssa ja
rauhansopimuksen älleklrjoittandsta
Jajianin kanssa sekä mlehitysjoukko-jeh
poistamista niistä molemmi^
maista. ' '
3. Bfife katsö^ime että vbinaakeino-j
i ^ käyttämtpen kansakuntien pitä-misekä
riippuvaisuussiditeissa ja siir-tcmaariiston
i^isuudessa',' on vaarana
rauhan asialle jä me julistamme, että
nillä kansoilla en.oikeus vapauteen ja
itsönääräysvaltaan. Samfdla kertaa
me nostamme äänemme kaikenlaista
rotudiskriminöintia vastaan, sillä se
kehittää viiiamielisyyttä kansojen vä­lille
ja muodostaa sodan vaaran..
4.- Me katsomme tarpeelliseksi pal­jastaa
hyökkääjien tekemät yritykset
sekoittaa käsityksiä siitä, mitä hyök­käyksellä
tarkoitetaan, siten hank-kiafcseen
tekosyyn toisten maiden si­säisiin
asioihin sekaantmniselle. Me
julistamme, ettei mikään poliittinen,
strateginen ja taloudellinen tekijä tai
miMän motiivi, mikä jojhtuu minkä
tahansa miaan sisäisistä asioista tai
sisäisistä taisteluista oikeuta min­kään
;maan toimestajiseellista inter­ventiota.
Hyökkäys on rikollinen te­kö
sen masja kohdalta, mikä ensim­mäiseksi
Jkäytitää asevoimia toista
maata vastaan minkä tahansa teko-sy3m
perusteella.
5, Me katsomme, että propaganda
uuden sodan puolesta muodostaa va­kavan
vaaran kansojen-j^uhanomai-e^
e yhteistoiminnalle, ja että se on
yksi suic^ikos ihmisinuitaa vastaan.
Me veto^nme kaikkien maiden par-i
P££SIDENTIKSI
, Rasilainen johtava atomitiede-mlies
Joliot-Cnrie valittiin Varsoyasa
pidetyssä Toisessa "Ranhankbngresas-sa
200-hciikisen ranhanneuvcston pre-sidentiksi.
* '
välittämättä.
1. Huolestuneina siitä tosiasiasta
ettäjj Koreassa nyt riehuva sota' ei
aiheuta ainoastaan arvaamattoman
NEUVOSTON JÄSENEKSI
MDaahena yälii& Aleltti ,oli y^^ ni:'j5-
t» KÖfm&la suOnmläisesfaVjot
iltnan • xanVähiiikkcen.' Toisessa KcHt-gressLsisa
yaUttiIn haikk|a maita edQ3-
t^viati rau^mxieWoäo^^ -
nittäylssä kilpailuissa. Urheilukilpai­lut'
päättyvät suuriin volmisteluesi-tyksiin.
Monien ulkomaalaisten kuu­lee
tiedi^t^eleyan,/ että miten pieni
Suomen kansa voi harjoittaa noin
ryhdikkään j ^ hyvin koul.uyt&tun yoj-mlstelujoukon?
: Siihen ine canadan
suomalaiset voimme mielihyvin hy­myillä,
sillä me tiedämme salalsim-den;
Me muistamme jo vuosilgTOMne-nien
takaa. Jolloin vielä astslimime
Suomen maakamaralla, että melkefii
kaikissa kunnissa, ja Jcpa pienissä
kylinkin oli miesten-, naisten- ja
poikien- ! Ja tyttöjen urhieluseuroja.
Monet meistäkin kuuluivat nuoruu­dessaan
näiden urheilu- ja voimistelu-sein-
öjen riveihin. Suomen kansalle
ei urheilu ja voimistelu ole mikään
nykypäivien inlmiöva?n se pohjautuu
vi^asikynraenien vanhaan sitkeään
koulutukseen. Me mulstamnie, että
täällä Canadassakin muutamia vuosia
sitten me suomalaiset suurella innol­la
yritimme jatkaa samaa isiltä pe­rittyä
voimistelu- ja mrheilutoimintaa.
Suomalaisilla Haaleilla vapiisteltlln
ja urheUtiln. Monella Kaalilla on vie­läkin
Jäiellä painimatot, nojapuut, he­voset,
renfcaat, rekit y.m. vöimistelU-välinieet.
Mutta missä ovat nuden
käyttäjät? '
Tunsin aiyan nuortuvani Suurkiso­ja
katsellessa Ja muistellessa omaa
osuttani piikkikenklen kuluttamises­sa..'
Entinen urheilija.
RAUHANPUOLUSTAJAIN MAAIL­MAN
KONGRESSIN JULISTUS
MAAILMAN KAIKILLE KANSOILLE
Sota uhkaa ihmiskuntaa — jokaista miestä, naista ja lasta. Yhdisty­neiden
Kansakuntien järjestö ei ole tä3^tänyt känsojeh toiveita rauhan
ja rauhallisuuden säilyttämiseksi. Ihmiskunnan elämä ja sivistys ovat
vaarassa! . : •.: '
MaaUman kansat tpiyoyat, e^^ järjestö
palaisi niille periaatteille, mitkä ipnoittivat sen perustamisen toisen
raaailmamodan jälkeen, taatakseen vapauden, rauhan ja kunnioituksen
kansojen välillä.
>Mutta maailman k vielä suurempi luottamus itseensä,
omaan päätt^N^s^een ja h ^ Jokainen ajatteleva ihmi­nen
tietäärettä sanonta "sota on Jkjertämätön" on ihmiskunnan parjausta.
Teidän, jotka luette tät^ sanomaa, minkä -Maailnian Toinen Rauhan-kongressi
julkaisi Varsovassa 80 maan kansojen puolesta, ei pitäisi
koskaan unhpjtt^ $,itä,^^^^^^^ rauhan puolesta on teidän taiste-
Uianpe. Tietäkää, etjl^ sad^t miljoonat &nnseVovat'3rhdistyneet ja ojen­taneet
kätensä teille. .(Hekehoittavat teitä osajllistun?aan kainniäkkaam-paan
taisteluun mitä ihmiskunta on koskaap käynyt, täysin liipttaen
tuievaisuuteensia. •;- • • • •
Rauha ei odpta meitä, se on voitettava, ^distykäärame ponniste­luissamme,
että Koreaa nyt hävittävä sota, mikä huomenna voi sytyttää
maailmanlaajuisen palon, loppuisi nyt. : •
Toimiikaa yhdessä meidän kanssamme srrityjksiä vastaan, j.oiden ai^'ulla
yritetään kerran iuji^ellei^ Uet^a^^s^ ja Japanissa.
Yhdessä SOO railjopi^p iluniseii kanssa,.jotka allekirjoittivat Tukhol­man
vetoomuksen^ vaatikaa: atomiaseiden hävittämistä, yleistä aseista­riisumista
ja näiden toimenpiteiden kontrollia.
atomiaseiden hävittämisen tiiikka konrtjroUi on t^nillisesti mahdollinen,
jos siihen on tahtpa. ; ; v ' •.
Vaatikaa sotapropagandan laittomaksi' julistamista. "Huolehtikaa sii­tä,
että Maailman T^i^n |lafÄa,nkongressin hj^ä ehdotukset
rauhan h3rräksi tulpvatpariamenttiemme j^ ^llitystemme sekä Yhdis­tyneiden
Kansakuntien järjestön
l^uhaiaTakastayiep'k^^a^ riittävän suuret. Rauhaa
rakastavien ihmisten voimat ovat siksi suuret, että yhteisvoimin pon­nistellen
me voinOTe vaatia Miden suurvallan edustajain kokou
•^^ailman Toinen Raiiiunkoijgt^ssji on kumoa^ti^n t siitä, että
viidestä maanosasta kc^kpontuneet mjdiet ja naiset,* eriävistä mielipiteis­tään
huolimatta, voivat öUa yksimielisiä sojdan jci;^ojisten välttämiseksi
ja rauhan säilyttämiseksi. " ' '• • '>
T^imikpot %l|itul^ sajnä tavalla, niin rauha t^lee pelastetuksi.
lamentteihin pyynnöllä, että ne laati­sivat
rauhan turvaamiseksi lakeja,
joiden mukaan tulisi lakivastaiseksi
rikokseksi kaikenlaujsn propaganda
uuden sodan puolesta, huolimatta
siitä mjnkälaisen muodon se sasL
6. Kaikki; säädylliset ihmiset, poliit­tisista
väreistään huolimatta, pitävät
siviiliväestön säälimätöntä tuhoamis­ta
rikoksena itoiskuntaa vastaan. Me
vaadimme muodostettavaksi Kan­sainvälisen
Aukto;riteettisen Komis-sionin
joka tutkii Koreassa tehtyjä
rikoksia ja erikoisesti kenraali' Mac-
Arthurin vastuunalaisuutta.
7. Tulkiten niiden itmiisten vaati­mukset,
joiden hartioilla on sotabud-jettien
taakka, ja lujasti päättäen
taata ihmiskunnalle. vakiintuneen ja
kestävän rauhan, me ehdotamme Yh­distyneiden
Kancakuntien Järjestölle,
kaikille parlämenteUle ja kaikille
kansoille harkitta.yaksi seuraavat eh­dotukset:
— Kaikenlaisten atomi- sekä bak-tesri-,
kemikaali-, myrkkykaasu- ja
radioaktiivisten sekä kaikkien muid^jn
joukkotuhoaseiden ehdoton Jfeäeltämir
nen.
— Julistuksen, että se haUitus, mi­kä
ensimmäiseksi käyttää näitä me­nettelymuotoja
katsotaan sotasyylli­seksi.
Maailman Toinen Bauhankongrsssi,
tietoissna 'vastuimalaisuudesta kanso­jen
edessä, esittää myös vakaan ve­toomuksensa
kalkille suurvalloille Ja
ehdottaa niiden toteutettavaksi vuo­sina
1951-1952 progressiivisen, saman­aikaisen
Ja suhteellisen asevoimien
vähennyksen maalla, merellä ja il­massa,
tämän vähennyksen ollessa
yhdestä kolmanneksesta toiseen puo­leen
asti.
Tällainen toimenpide lopettaisi te­hokkaasti
aseistautumiskampanjan ja
vähentäisi hyökkäysvaaraa. Se huo^
jentaisi sotabudjettejä, jotka ovat ras­kaana
kansojen taakkana. Se auttai­si
myös kansainvälisen luottamuksen
palauttamista ja kaikkien maiden yh­teistoiminnan
lisäämistä niiden so-sialisista
järjestelmistä huolimatta.
, Kongressi julistaa, että kontrolli
atomiaseiden ja muiden joukkotuho-välineiden
sekä tavallisten aseiden ja
aseistumisen vähentämisen suhteen,
on teknillisssti maiidoUista.
Tuirvallisuusneuvoston alaisuuteen
pitäisi muodostaa Kansainvälinen
kontrcUilaltos, jolla on tarkastusvai-
' EHKÄ OI^ SysisKiN
TJlkona <3p i^fe^ l^iun eräs n^.
lisairaalan palvelija jetotajalle. ''j<^
taätoo tietää -OJ^ meiljKi äskettäin
karannut j ^ t^n mieshoidökkia." ~
"MEKiMp h^jijsaJsgn tietää*"* w
syi jchtaja.
"Siitä syystä, että Jojai aiies rf,
karannut -hänen.vaimonsa kanssa^
i^ij^t^;AA^i !
Rouva: — Minima -isi^ kaaatii.
lintua, uros Ja naaras, mutta minää
ypi.tuntea k%#;pn.Jnan^^ 3^
teko neuvoa miten pääsen siitä sa­rille
• t
Lintukauppias: — Teidän ei tar­vitse
muuta ^Uin ottaa .kaksi nmt^,
uros- Ja naarasrnadori. kun panette
DB häkkiin syö lu-osimtu naarasmadm
ja päinvastoin. ''^ "i
Itouva: — Mutta miten sitten tmi-nen
madot «rään"tointaan? t
•Lintukauppias •(löukkaiituneena)':
— Mutta roiiva! T&nä ön lint^ii|ji
pa. Kysykää selMsta matokauj^i.
äalta.' • '•' ' -• •. f
. fALt^lA OLI
Pat oh saanut sse^rcardin paikan
linjalaivassa. ' .^p^taunäis^ mat-kallaan
hän haiusi Järjestää kaEdÖ
kapteenm mi^Jei^ JRas^amäis^^
si tehtäväkseen otti hän kapteenia
hytin puhdistati^e?i. Hytin kaius-toon
kuului ntyöskin hopesiinen }^
kalusto, josta, 3^^^
peä^ ?atin sitäJäilloittaessa l u i ^ .
tikin se mereen. iliuttaPat ei häm­mästynyt
pahasti vaan meni kapteeT
nin puheille ja i^^i:
"Onko xni^^än" hukassa silloin ^ujj
varmasU i^et|ä 1 ^
"Ei yaxma^t^aax^ 'kapteei^.
".^yyä sitten, teidän Jhopeaioen teer
kalustonne on merpn pohjassa?" :
_L
•s: .Mstä. jqhiuu kun se^
menttikellari on taJveUtei märl^ eli
kostea. JRakennus ^n hjryin tehty.»
osa kellarlst^ hJU^ i^iä ,on
päällä. — Tietoa haiiiava.
Vastaus: Umpinainen betonniseini,
?aissä ei ole Umakanawa, tal­vella
osittain huonon ilmanvaihdon
vuoksi ja I siksi kun Ibetpnniseinä ei
ole hyvää eiistys^itaetta. Kiylmä ikna
pääsee sen läpi ja t i ^ ^ vuoksi sei­nä
"hikoilee" slsSpuolejltfi. Mitä ma­talampi
pn kelietcln ,se^^
mikä on maanpiiinan yläpuolella, sitä
vähemmän ilitteniBe tätiä -''hikoilemis­ta".
Mutta Jos kellarinne on riittä­vän
lämmin, ettei ole pelkoa jääty­misestä,
lUin tarkastakaa ilmanvaih-tovälineenne,
jQidenr avulla voidaao
kosteutta huomattavasti vähentää el­lei
.kokonaan poistaa.
tuudet. Tämän laitoksen velvolli­suuksiin
täytyy sisältyä aseistuksäi
vähentämisen kontrolli sekä myds
atomiaseiden, bakteeriaseiden, kemf-kaalisten
aseiden ja muiden joukko­tuhoaseiden
Idelion" toimeenpanovalta.
Ollakseen tehokas, tämän kontrolUii
täytyy lUottiia ei vain sotUasIadtok-siin,
kamkin maan .ti(edpittanilin ase-voiiriiih
jä asetuotänt<Aaitoksiin mn
myös siihen, että kansainvälisen kon-trollllaitoksen
yaatimidcsesto vbi^laui
suorittaa tutkimus "epäilJlTjen ase)
voimien ,sekä sellaisten aiseiden Ja
asetuotajitojen sidit^n, jpista ei 0^
annettu, tietoa. :
(Jätkinl 3^ sivulla) i
Viime kesfciviikKona oli YK:n tur­vallisuusneuvostossa
saapuvina mm.
mm kapS^nt^vaUan «Jji^^^t.
kun .oU ke^Eustelteyana yh^^syaj^^
impi^lalisn^ hyökkäys f^omosaän ja
koreaan. TpdeUiset hyökt^jät hi<m-noitisestikin
panivat {usiat pää^
Ja t^inygstaisiksi väittäen pojljoi^or
realafsia Ja kiinalaisia h y ^ ^ J i k^
tl ' ^ O ^ 'tor. Pearson, "ettei ole viisasta tehdä; mitään sellaista mikä
^]]iäiijeiltaa taistelua, ja ettei olisi viisasta ryhtyä imihinkään toinienpUei-mitkä
aiheuttaisivat muodollisen sodan Kiinan ja YK:n jäsen-
//inaiden kanssa, jos se voidaan välttää.'' 1
i^^ VI Tässä lausunnpssaj niin puutteellinen kuin se vielä onkin, ilmenee J
' 1 Vj*oil3n^ytt^vä ajatus siitä, että tämän pidemmälle ei voida vastaan-J
i * ' l ^^a^matta ^rata kenraali -MacArthurin sotaprovokatioita. MuttaP
*'iiikoniiiusteri J*earsom*n pitäisi Canadan kansan ja valtion etujen!
niukaisestiyniitkä ovat samansuuntaiset koko ihmiskunnan yleisetujen)
kanssa, mennä askeleen pitemmälle, ja sanoa, kuten sanovat Britanr
nian labor-puolueen 100 kansanedustajaa kirjeessään, että jos Mac-
.Arthur laajentaa sotanä3^nioa, hiin sotikoon hän silloin yksinään
sotansa. J^aras keino sodan laajenemisen ehkäisemiseksF onkin se kun
sanotaan suoraan - jä ehdoitta, että Yhdysvaltain imperialismi ei voi
käydä sotiaan "toisten maiden pojilla".
Katpajnyälinen^^^a Trumanin
atomiponaniy^^^u on jännitljUiit tilannetta entisestään. Jos kos-r
kgsui, niin nyt tarvitaaij päättäyäisyyt rauhantahtoa. Mutta
atomisota ja sen tuomat smioin kuvaamatföniät kauhut voidaan ?ittei}r
kin^iilttää. - '
TEH^iijKAq^N H KÖRE.^SSA!
VEDETTÄKÖi^^ K-^^KIULKOMAISET SOTAJOUKOT POIS
KOREAST.\l
- ANNETtjUCOON ?CIIN-AN* KAN^ANT^ASAV.ALL.AN HALLI-T
U K S H L L E SttJLE LAIU-ISESTI K U U L U V A PAIKKA YK:N
TIJpy^ISUUSNEUi^pSTiO^A! ^ '
2^EUyteäLTA|^i!^
VAKIINXUTTAMISESTA SEN SIJAAN ETTÄ k.\LISTETA-\N
ATOMIPOMMEJA!
V.A.A]PITtA|:;QON RAIilTUKSILTA PÄÄTTivVÄÄ TÖI^flX-TAA
ftAt*L\K PUOLENA!
Jokaiselle on Umei»?n selvää, että
esimerkäi^i Forvoxisa^^ iTaY^an}
^^riähiden Yhudysyi^ s^dvMti
* t^jKkkfiäjtoä lähettäessään Mtfvär
keään ja -laivojaan JF^Hr^t^aan, jd&a
on kuulunut Kiinaan ja jotssa äsiiu
kiinalaisia mutta joka tahdotaan sälr
J3;itää taantumuksjen ja YhdysTaltain
pesäkkeeksi ja astlnlaudatei taister
hissa ngajjtilTOh suurinta, Ja yäkirlk-t^
i^to ouiat^. s^ kiinaa
vastaan. Mitä muuta'tekeml^ Yb-
' " lee noin viidenttdi^i>)^eh ^ j Un
-'Bväiioi^.* " '
Jacob Malik sanoi Korean nähden.
etp ^ ifli ?Juj5:§vfldta^ pjukjD^mt-sija
djQdtaat^ ^^ng^^ R h ^ jp|ca
alpit^ ^oj^axx- f^tfreas^^-^^ap.
leveysasteen rajan yli.. J/ylteaisyn ad-
VlkJäjr^i^ ihmisen pitäisi k ä ^ l^
että k9;^miy{csessf^ lop j^iq^ae^ kfmsar
J^issotj, | ( ^ "jei • pic r^^^aä^
Yhdssvaltamb imperialismilla sen pä-reiäaJia
Jk;pi^ Y^:}]atea^
^nx^ oU läjbletfUäv^ fcuitenk^n fgna
ten juttu sUt& miten hySkkäys olisi
alpitettu muka pchjp^ Olipa sen
aloittamisen laita iiiin tai näin, ei se
nraut^'Korean sodan luonnetta^ se on
känsalaissota. johon Yhdysvallat ja
Sfliuut Yhdyjsvaltam komennettavissa
olevat maat ovat lähettäneet apua
taantumuksellisten puolelle. On yar*^
sin selvää, että YhlysvalloiUa ei ele
koi«a£sa mitään muuta tehtävää kuin
'tajstejla sosialismia vastaan ja liank-kia
lE^ormosaji lis Jalansija
Kiinan kansantasavaltaa vastaan.
Mitä muuta teki^nistä
vaiioillar olla viidentuhaimen mailin
päässä Yhdysvalloista? T^edämme-häh.
että Yhdysvs^tain iinperialiani
pyrkii yhtäällä' koko maailman her­raksi
ja; toisaalla, taistelee kaikin
mahdollisTn keinoin sosialiania vas­taan.
Tlssä yhteydessä muistuu mieleem­me
kapitalistisen maaliman interven-t^
50t|^ NeuyostoUittpa vastaan Lpka-taeam
jBimreni-Vallankii^ jäl­keisinä
yu(^Uia,joU^^^ veioäläinen
kenraali Jndenits^. amiraali Koltshak
ym. b^mt • Syjnig^^ pheen nukke-luthltuicsen
aseniassa ja taistdussa
ssslallpmia yastaaiu Heitä avustivat
piagilfTjnn jphtaira^ kapitalistiset maat
vostomaan ja -hallituksen kukista-miseksi.
Kun imperialisf.t tarvitsevat veruk-ke/
la sotaa varten sosialismia vas­taan"
iijin kyllä niitä löytyy ja ellei
löydy niin tehdään. Muistammehan
miten' Hcarst lähetti aikoinaan kir-jeenvaiiitajansa
Meksikon sotaan.
Kun kirjeenvaihtaja saapui Meksi­koon
niin ei hän löjrtänyt sieltä sotaa
ja sähkötti sen mukaisesti Hearstille.
Mutta tämä surkean kuuluisa säno-malehtikuningas
vastasi kirjeenvaih­tajalleen,
että kyllä minä pidän hup­ien
sodasta tai jotakin siihen tapaan.
Aivan samaan tapaan ovat yhdysval­talaiset
sodanlietsojat pitäneet huo­len-
siitä että pohjoiskorealaiset on
leimattu "hyökkääjiksi" ja Yhdysval­tain
sotavoimat ovat samaan aikaan
miehittäneet PonficSan saaren joka
an oUut eroittamatori osa BJhiasta,
;ikä sitä ole tietenkään leimattu
hyökkäämiseksi sen paremmin kuin
sitäkään, että Yhdysvaltain todetaan
lähettäneen sotavoimiaan Koreaan jo
simen YK:n päätöstä Korean kansa­laissotaan
sekaantinnisesta.
Sotatoimet todistavat varsin selvällä
hetkellä kolmanteen maailmansotaaii
vatoistumisen johd^^ JEikä sdinä
hommassa haikailla valehdella, aset­taa
asiat ihan pääl^ellen ja tosiasilfi-den
yastajisiltsi. SiiUoin kmn pn kjr-symy^
essä iyall Strieet ja sen sota;
ovat ikaj]^ keinot luvallisia. -
BaMän k ^ a n ^ tyrkyte,'
tään nyt petollisia lupauksia ^^^^^ .eäS
KMan &iui s}^^^ ja turvataa?
Korean rajamailla jos isen vf^aaehtoi-s2t
joukot poistetaan Bainasta; .että
MacArtiim' li^jkeD^ J^j^taroaan Ko^
rean k^insan yapaus.tfdst.elun Koreaao
komennettujen yhdysvaltalaisten yjn-palkkasoturien
avulla. Tässä ei lain*
ja JUUJaMaih Kaasainliltto.
jonka asendestameillä ;on nyt YK.
saloinkin yrittivät Imperialistit pitää
^eicdrostoliiton siin^ asemassa missä
Kliji^ on nisft: 'Vaikka neuvostohalli-jtus
pii VenSläh'todellinen isäntä, ei
sitä tmuiustettu Sfillabfksi eikä otettu
mOmnn Kaasainliittoon vaan päin­vastoin
taisteltiin kaikin keinoin neu-ta^
alla, että Yhdysvaltain. Ja sen ko-meimossa
olevassa YK:sa valmistu­taan
sodan laajentamiseni. Sitähän
todistaa se kuiuneisen kiiiikeä sotaan
varustautuminen mikä on käjmn^sä
el ainoastaan Yhdysvallplsra ja' Ca-nadasäa.
vaan monissa muissa kapi­talistisissa
maissa. Nyt huudetaan jo
kaiken varalto sellaista suuryalhetta.
että pohjois-KOTean ja Kiinan halli­tukset
sekä niiden takuumiehenä ole­va
Neuvostoliitto ovat muka syylliset
sodan laajeneiniseen kun: se syttyy.
Samaan aikaan tiedoitetaan. että kei­sari
MacArthur vaatii'oikeutta sodan
laajentamiseen siten, että hänelle an­nettaisiin
oikeus . Kiinan . alueiden
pommittamiseen.
Keisari MacArthur on siten tällä
kaän-oteta hiuoinlpon sitä. että Yh:
dysyaliat ovat nyt jp Ipjikaiineet Ku^
nan etuja Formosan miehittämisen
Johdtata^ Ipten hallitus vd
luottaa rosvon Mtaiotn "1^^
siitä, että rosvoanäinen lopetetaan
il^prmosaan, eikä sitä Jatketa esi»
Koreassa, jossa rosvo pa^halUafUi rie^
huu. Näin oUen timtuii pei^ iapsel*
Useita moisten lupausten tyrkyttämi­nen.
Miteii vohiKiiEan kansantasa­vallan
johtajat uskiia dollaridiplo^
maattien iupauksiiln koska he ovat lii^
tossa Kiinan kansan vihollisten kan?:
sa ja hyväksi. Jpt» sima;määrin, että
kihlan todellista hallitusta ei tunnusr
teta maansa edustajaksi •yK:ssa vaai
sinä pidetään yllä' eäelleoikin Chiang
Ka:-shekin hallitusta' jolla on miti
rikollisininennelsyys kiinan kansaan
nähden? : -
kalkki nän^ä s^jfc että
Jos sota iaaienee on
jjääasiassai Waii' ^t^aetto sotahalUUB
ja he "hallitukset, jotka'vastoin kan­sain
tahtoa pvai tukeneet MacÄrtbut
rin sotaselkkallna Koreassa.
Jokaiselle työläiseife pitäisi olla sel­viönä
se tosiasia; että sosialismin
maat ovat rauhan kannalla ja tahto­vat
rajoittaa sodan Koreaan Ja ko­realaisten
keskelseksL — Kalle leA