Vapaus, April 19, 1949

              Sivu 4 Tiistaina, huhtik. 19 p-, — Tuesday, April 19
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
Nautakarjan arvos­telu
ulkomuodon
perusteella
Klrjancmistajat joutuvat josku» os-
.-,taniaan lehmiä, hiehoja, täysi-ikälslä
-«sonneja ja vasikoita ilman, että heillä
tv.- olisi mitään tietoja niitten suvuista
"Ja tuotannoista ym. Tällöin heidän on
tyydyttävä ulkomuotöarvosteluun. T a -
•'; • vallisimmin ulkomuodon perusteella
^.^ ostetaan vaan käyttöeläimiä, joita ei
käytetä siitokseen kuin polkkeusta-
" paukeessa. Järkiperäisen jalostuksen
kannalta katsottuna ei ole suotavaa­kaan
käyttää sellaisia eläimiä sUtok-seen.
Ulkomuotoa arvosteltaessa tulee en­simmäisenä
kysymykseen ruumiin r a ­kenne.
Sen perusteella voi tottxmut
^arvostelija melko varmasti päätellä,
'T onko esim, lehmä hyvä- vaiko huono-
;),ljq?sylnen. Hyvälypsyisen lehmän eli
, ns. maitotyyppisen lehmän tärkeim-
.mät ulkonaiset tuntomerkit ovat: sy-
- j . värakenteinen, kohtuullisen pitkä hle-
- no kaula, pitkä avoin ruumis, ristlluut
leveät j a pitkät, utareet kehittyneet Ja
.ulottuvat mahdollisimman pitkälle
t ' . ' ' v a t s a n alle seka ylös takajalkojen vä­liin
sekä rauhasutarc ja vapaa karva-ju...
peitteestä.
Nahan tulee olla ohut, pehmeä ja
jqvistava, sekä karvan kiiltävän, L i -
~^.^^;,hakset eivät saa olla voimakkaat eikä
keho pyöreä. Maitosuonet (laskimot),
.,,,.«JPt'ja kuljettavat verta utarsislin, t u -
^ lee olla paksut ja mutkikkaat £ekä
...Tfiät," johon nc päättyvät, avarat. K e -
" J i o n avous riippuuMiiustön väljyydes­tä.
Lypsy- eli maitotyyppisen lehmän
arvostelu ulkomuodon perusteella on
* helpompaa kuin .sonnien ja vasikoiden,
i t ' ' Tottunut huomaa kyllä näissäkin hy-
J vät Ja huonot puolet. Ruokinnalla Ja
« ./; hoidolla on hyvin .suuri osuus myös-
^ " ^ ^ . . ^ ^ k l n eläinten ulkomuotoon. "Jos oliii-mellä
ofi heikko rakenne, niin .se fni
,J ~' voinut johtua myöskin liian niukasta
n •»'•»ruokinnasta jo vasikkana ja liichona
;> .:,^,.DlISS«a.
* .. Maitotyypln liaäkKi tavataan viL-lä 11-
»it"- :ha-, työ ja rotutyyppejä ?>ekä yhdlstet-
^''-''^•^^tyjii tyyppejä. • . •
Lihatyyppisen eläimen tuntee ; i ^ d -
po.sti sen liivak.siscsta kehostaan, silhi
on suljetumpi keho kuin maitotyypilUi.
kaula lyhyt, kveat llliaksikas .selkä.
i
;«
f «f H
9
*
»
e
SI
9
*
i
**
*
-il» •':
)» ' •
«{*
te .
. li»--
-•
it •
arvostelu yhdessä takaavat ilcäSmen
arvon. Moni on katkeraiiti peitytyt
ostaessaan eläimen yiisinomaan ulko­muodon
perusteella, vaikka on tapjiui:-
sia, että tottunut lehmän ostaja cn
saanut hyvänkin käyttöeläimen. Utein
pienviljelijät Ja 1—2 lehmän cmista-
Jat ostavat eläimen ulkomuoäcn pe­rusteella.
Tähän heillä ei olisi varaa,
sillä varminta on ostaa lehmä taikka
vasikka, sellaisesta karjasta, jcs.sa pe­rinnöllisyys
tuotantoon on hyva.
M. L.
• *
» •
•'•k
* >.^v .gyv{i ja pyöristynyt rinta .sekä koko
3,,., f j keho muodostunut suunnikkaan muo­toiseksi.
Työ- ja yhdi.stettyjä maito-
,(vi^J8 työtyyppejä ei meillä tavata. Ro-
.t.';itytyyppi on meilläkin hyvin yleinen,
„ . . . varsinkin aikaisempina aikoina .suur­tiloilla.
Jokaisesta rodusta voidaan
J T " • 7 '."pitkäaikaisen jalostuksen avulla muo-
'4 "f '/kostaa, erilaisia tyyppejä ns. ideaali-li
*# V tyyppejä. Jalostuksessa otetaan slU
loin huomioon väri ja väritys, eri r u u -
. miinoslen muoto, sarvien asento, pään
muoto yra. Siitoseläimiä myytäessä
on rotutyypille aika^emmin annettu
^"suuri merkitys ja tyyppi jalostajille
... onkin ollut taloudellista hyötyä kor-
~ keistä hinnoista. Tämä jalostusmuoto
on harhaanjohtava, sillä mainituilla
ulkonaisilla ominaisuuksilla varustet­tu
eläin voi olla sekä huono käyttö-että
siitoseläin. •
Yksistään ulkonaiset merkit ja omi­naisuudet
eivät riitä eläintä arvostel­taessa,
jos mielii saada hyvän siitos­eläimen.
Luotettavat tiedot sen tuo­tannosta
ja suvusta pitemmältä ajalr
ta ovat parhaat tuntomerkit eläimen
' hyvyydestä. Kirjanpito ja ulkonainen
DDT ja mehiläiset
Ottawan keskuskoefarmilla v. 1946
aloitetut kokeet D D T : n vaiiä:utuk.se.sta
mehiläisiin ovat jatkuneet tähän asti.
Kokeet on tehty siten, että mehiläisten
käyttämät omenapuut pn kukklmisai-kana
ruiskutettu vankasti DDTillä.
Toisia mehiläispesiä on pidetty kauka-na
ruiskutuspaikalta siten, että on voi­tu
tehdä vertailua kahden mehiläLs-ryhmän
välillä.
»(liljoinkaan el ruiskutasalueella ole
täyskasvuisten mehiläisten tai poikas­ten
kuolevaisuus ollut suurempi kuin
kontrolUryhmäfisäkään (mikä ei cllut
Icosketukslssa D P T : n kanssa) j a vain
yhdessä koetapauksessa havaittiin ole­van
niin pialjon DDTrtä että se antoi
aihetta epäilyyn kuolenian alhcutta-misvalkutuksesta.
Tämä koe oli verrattain kova .sillä
k.0. ruiskeita käytettiin aikana, jolloin
omenapuut olivat täydessä kukassa ja
mehiläiset olivat kukissa niiden olles­sa
vielä ruiskutuksesta märkinä. Nor­maalioloissa
ruiskutusta ei tehdä lain­kaan
täydessä kukoistuskaudes.sa.
Nämä kokeet osoittavat yli kaikkien
epäilyjen, että D D T ei ole haitallinen
hunajaa tuO;ttaville mehiläisill.';. s i l i t ­tää
liittohallituksen maatalousdcpnxt-mentin
farmluutispalvelu.
' vin mrrrkillepantavaksi. Täiä vfnisUi
I aiheuttamaa tautia tutkittaes^ ba-
I vaiitiin, että nen oireet ilmenevät ensl-
\ mäLieilä viikolla j a joissakin tapaxa^-
.sissa toisella ja kolmannellakin v i i k o l ­la.
Ensimmäiseksi havaitaan kanojen
menettävän toimeliaisuuttaan. Hiu­kan
tylsä ilme ilmestyy niiden s i l ­miin.
Myöhemmin ilmenee lievää J a l -
kaluiikkoutta ja kanat istuvat alallaan,
johtuen se jalkojen beikentjnnisestä.
Aär.mmäLscHsä tapauksessa on kuole^
mii .seurauksena. Joissakin kananpol-i
kasi.s-a cn havaittavissa niskan Ja
pään vääristelyä — ja siinä Juuri on­kin
koukku — te vpitte erehtyä tässä
taudin määrittelyssä luulemaan että
kysymyksessä on Joku muu'tauti, «iUä
usejlla kanataudeilla on samat oireet.
Kuolevaisuus tästä taiidista saattaa
nou.sta 50 prosenttiin, vaikkakin keski­määräinen
kuolevilsuus saattaa olla
lioin 10 tai 15 prosenttia. K a l k k i tau­din
£aaneet poikaset eivät kuole, vaan
voivat elää j a kasvaa täysi-Ikäisiksi Ja
kehittyä hyviksi nuinlviksl kanoiksi,
mutta pahoissa tapauksissa on havait­tavissa
epätasaisuutta niiden kasvus­sa.
Tähän mennessä ei ole keksitty m i ­tään
parannuskeinoa eikä myöskään
ehkäisykeinoa tätä tautia vastaan.
Sairastuneille kanoille tulee antaa m i ­tä
parhainta hoitoa ja m a h d o l l i s i n :^
ovat olemassa, että tauti ei pääse Ico-vln
ankaraan alkuun. Vielä tähän
mennessä ei ole kyetty toteamaan k u l ­jettavatko
. vanhemmat kanat tautia
kananpolkaisiin.
Se vähäinen tieto, mitä meillä on
tä.stä uudesta taudista, antaa vain
viittauksen, että ainoa mahdoUisuua
yksinpä taudin kontrolloimiseen on pis­tää
oireita silmällä Ja poistaa parvesta
heti kaikki heikot poikaset. Jotka saat­taisivat
tartuttaa koko parven. JökA-r
tapauksessa se on parhain toimenpi­de
näissä olosuhteissa Ja näiden asi­anhaarain
vallitessa — sillä heikko
poikanen ei kasVa kumppaneittensa
mukaan Ja saattaa tulla "kärpäseksi
voiteessa" koko kanaparvelle.
Iibtelfl keikiaikaa vaibiiii
« >
* •
il
SI
%
•>'. ' i..
t •.
» •
Suomen lähetystön osoite on:
LEGATION OF FINLAND
CHATEAU LAURIER
01tawa Ontario
400 bushelia perunoita
$170 hinnalla
eekkcrinalalta
- SJpnieiiten ja työn ke.skinkertaiju-n
hinta eekkcrinalaa kchti on $170 kun
.sadoksi saadaan 400 busliclia p i n u i o i -
ta. Tämän osoittaa Ontarion halli­tuksen
maatalousdepartmentin farmi-talousosaston
Euorittiima tutkimus.
Mainitun jaoston Joilla ja tri H . IJ.
Patterson sanoo, että k.o. tila.sloticdot
cn saatu vv. 1944—48 •'500 bu.shelin
perunaklubeilta" Ontaricssa.
Eekkerinalan sadon suhteen «Ii jial-jon
eroavaisuuksia. Ontarion 24. far­milla
sato oli vajaa 150 bushi^lia eek-kerinalalta;
ja 24. farmilla salo oli .vii
400 bushelia eekkerinalalia; Aika­määrässä
oli myös eroavaisuutta. Kes­kinkertainen
työaikamäärä oli 122
timtia eekkerinalaa*kohti ja äärim­mäisinä
rajoina oh 31 ja 290 tuntia.
Aikaeroavaisuuden syyk.si ilmoitettiin
käytettävissä olleet välineet ja se
kuinka monesti farmarin täytyi käydä
perunamaan läpi.
VÄIIEAXMÄN VILLAA
J A L A M P A I TA
Koko Canadan villatuotanto v. 194i8
oli 11,915,000 paunaa verrattuna 14.-
090.000 paiman . tuotantoon vuonna
1947. ViUatuotannon vähenemisen
syyksi selitetään lampaiden luku­määrän
väheneminen.
Kanalasta
Kirj. ANTHONY J . H A M S
Kaikki myöntävät, että kanafarm i -
riUa on lukuisia päänkipuja ja nyt on
tulossa mahdollisuus uudesta, jota ci
voida ottaa kevyeltä kannalta. Tau­ti,
joka tunnetaan nimellä ••Epidcniic
Tremor" (värLstyskulkutäutit. jota i l ­menee
vain kananpoikasissa ja joka
aiheuttaa surkastumista ja jopa kuole­vaisuuttakin,
saattaa muodostua hy-
NAUTTIKAA
HALUAMASTANNE MUSIIKISTA
Sparton" sähkögramofootulla
• • *.
"SPARTON" Sähkögramofooni — Malli 348P
60 cyclcn sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soit­taa
30 ja 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana.
Hinta $49.95
"SPARTON' Record Player ~ MaUi 148-RP
Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä ra­dioon
hyvänsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla
punai-sclla fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh-tejtcen.
Hinla ,$19.95
Vapaus Publishing Company Ltd.
100 Elm st. West Sudbury. Ontario
Maan kattaminen
kotikasvimaassa
Eräs kasvien kasvattaja kertoo, et­tei
hän ole kyntänyt kasvimaataan
k(Mm2en vuoteen. Tuona aikana hän
ei ole käyttänyt ollenkaan lannotus-aineita,
ei ole ruiskuttanut kasveja e i ­kä
kulliveerannut maata. Rikkaruo­hojen
pois kitkemiseen ei mykkään
(;le käytetty paljon aikaa. Mutta s l i -
tii huolimatta kasvimaa on tuottanut
runsaasti hyviä kasviksia joka vuosi.
."Maan kattaminen", on hänen yas-tauk.
sensa kysymykseen. "Miten te
voitte tehdä sen."
U.s'jiden vuosien ajan tapasi tämä
henkilö kattaa maan jollakin peiteai­neella,
mutta vasta kolmena vuotena
hän suoritti sen perusteellisesti. K o l ­me
vuotia sitten hän kattoi koko kas­vimaansa
oljilla ja siitä lähtien on jo­ka
vuosi lisännyt katekerrosta, mutta
ei ole maata kyntänyt eikä kultivee-ramiut.
Istuttaessaan kasviksia hän
siirtää peitteet syrjään ja kylvää sie­menet.
Niin pian kuin taimet ovat
päässeet hyvään alkuun, hän siirtää
peiteaineet lähelle taimia ja antaa
kasvien kasvaa. Hän peittää kateai-neella
sellaiset kaavit kuten peruna,
maissi ja pavut j a antaa niiden t a i ­mien
puskea itsensä kateaineen läpi.
Sen jälkeen hän lisää katealnetta. K a -
teaine estää useimmat rikkaruohot
kasvamasta, pitää maan kostealla ja
samalla*lämpöisenä.
Kateaine tietenkin mätänee ja sitä
täytyy lisätä joka vuosi, mutta mä­däntynyt
aine lisää ruokamultaa maa­han.
Se edistää kasvua ja lisää onki-matojen
lukumäärää. Onkimadot
ovat sangen hyödyllisiä maalle.
Mainitsemamme henkilö on tehnyt
havainnon, että maa on muutttmut
ruskeasta mullasta melkein mustaksi,
maa sisältäen. runsaasti humusta eli
ruokamultaa. Maahan ei ole lisätty
lannoketta, eikä se ole ollut tarpeel­lista,
.sillä maahan on karttunut r i i t ­tävästi
ruokamultaa.
Kasviksia ei ole tarvinnut niiskut­taa,
sillä ne saavat rauhan hyönteisil­tä.
Samoin ne säästyvät kaikenlaisil­ta
taudeilta. Myöskin selitetään tä­män
systeemin alaisuudessa kasvatet­tujen
kasvien olevan paremmanma-kuisia
kuin ne, jotka kasvatetaan
muuta menetelmää noudattaen.
K i i n a n demokraattinen naisliitto.
Johon kuuluu 20 miljoonaa Jäsentä, on
K i i n a n Johtava naisjärjestö. Sen v a i ­kutus
ulottuu kauas y l i kansanarmei­jan
vapauttatnan alueen rajojen^ E s i ­merkinä
mainittakoon, että Jo vuon­na
1946 kansainvälisen naistenpäivän
mlelenosoltujcsiin osallistui Chiang
K a i - s h e ; ^ hallitsemalla alueella sa­tojatuhansia
naisia. He vaativat ame­rikkalaisten
joukkojen poistamista
K i i n a n alueelta. Yksin Shanghaissa
oli tässä mielenosoituksessa 50,000
naista.
NUllä alueilla, jotka ovat edeUeen
Kuomlntangln hallussa, vallitsee kes­kiaikainen
pimeys. Kansa elää liassa,
köyhj^dessä ja lukutaidottomuudessa.
Feodaaliset m a a n o mistussuhteet
kieltävät jnieheltä primltlivisimmät o i ­keudet
Ja nainen on kirjaimellisesti
sanottuna ostettavaa tavaraa. Vielä
tänä päivänä merkitsee Kuomlntan­gln
alueella syntyminen. työläis- tai
talonpoikaisködissa elämää sanoinku­vaamattomassa
kiu-juudessa, orjatyötä
kehdosta hautaan. Tytön syntyminen
tällaisissa olosuhteissa on tragedia.
Tyttö on aivan liian raskas taakka jo
ennestään toivottoman köyhän per-hieen
kannettavaksi. Siinä on selitys
vieläkin esiintyneelle tavalle tappaa
vastasyntyneet tyttölapset. Useimmi­ten
tytöt msrydään tilanomistajan
omaisuudeksi. EUel talonpoika voi
maksaa vuokraansa viimeistä ropoa
myöten, vaatii isäntä jonktm talonpo-
J9n tyttäristä korvaukseksi. Sellaisia
orjattaria on suurtilalla 6—15-yuotl-
Slln. Näillä tytöillä el ole ndnkään-laisla
oikeuksia. Tilanherra voi haka­ta
heitä tai kohdella miellalojensa mu­kaan.
Vaikka tällainen tyttö kuolee
sadistisen omistajansa käsiin, ei siVtä
seuraa minkäänlaista rangaistusta, s i l ­lä
tuomarikunta kuuluu tilanherran
kanssa samaan omistavaan luokkaan.
Jolla on määräysvalta. Jos tyttö el
kuole kiu-juuteen j a tulee täysi-ikäi­seksi,
myydään hänet Jalkavaimoksi
tai bordelliin. Ja kauppahinta on pie­nenä
sievänä lisätulona tllanherraUe.
Vanhassa Kiinassa on ikivanha t a ­pa
kihlata lapset. 2—12 vuotiaat tytöt
lähetetään tulevien appivanhempienEa
luokse. Tyttöä pidetään Jonkun pojan
morsiamena, mutta todellisuudessa
hän on perheen orjatar. Varakkais­sa
piireissä on nyt kuten aikaisemmin­kin
moniavioisuus vallitsevana. Os­tettuja
naisia pidetään jalkavaimoina
tai synnyttämässä poikia, jos oikea
aviovaimo on hedelmätön tai synnyt­tää
vain tyttöjä.
Naisilla ei ole oikeiitta omaisuuteen
eikä oikeutta valita mieleistään tai
taipumuksiensa' mukaista ammattia.
Niitä, joiden on tehtävä työtä perheen-
^ elatukseksi, riistetään häikäl^^ät-tömästi.
15-tuiitisesta työpäivästä saa
nainen korkeintaan 2/3 siitä palkasta,
mitä ammattitaidoton mies saa.
U U D E N K I I N A N N A I S ET
Mutta moniavioi«uud$^ prostituti-on
j a naiskaupan 83tnän rinnalla oaä
toinen K i i n a . Sillä laajalla alueella,
Jonica kansananneija on vapauttanut,
on nainen täysin tasa-arvoinen mie­hen
kanssa. Sieltä Qtt poistettu ziaisen
poliittisen, taloudellisen Ja Juridisen
orjuutuksen perused^ytykset. Maan
suuri demokraattinen naisjärjestö te­kee
työtä naisten herättämisdisi po­liittiseen
tietoisuuteen, poistaakseen
tapoja, joiden juuret ovat viidenkym­menen
vuosisadan takapajuisuudessa.
Monet naiset ovat Jo oppineet luke­maan
j a kirjoittamaan. Useat naiset
ovat päässeet huqinattaviin saavu­tuksiin
poliittisilla Ja terveydenhoidol­lisina-
aloiUa.
Vapautetulla alueella on maa Jaettu
köyhille talonpojille. 50—70 pros. n a i ­sista
omistaa nyt maata, harjoittaa
karjanhoitoa, hoitaa silkkivUjelyksiä
ja edistää maataloustuotantoa.
N A I S I A T E O I X I S U U D E S SA
Mutta vielä nopeammin kuin maa­seudulla
tulivat naiset • vapautetuissa
kaupungeissa mukaan yhteiskunnalli­seen
työhön. Sama palkka samasta
työstä periaate on vallitsevana koko
teollisuudessa. ' Ammattitaidottoman
työläisen minimipalkka riittää Icahden
ihmisen elämiseen. Normaali työaika
Newfmmdlandin pääministeri
JOSEPjS R. SMAILLIVOOD
on 8 ttmtla eikä l a in mukaan säa o l ­lenkaan
ylittää 10 tuntia. Raskaina
olevat naiset saavat 45:n vuorokauden
synnytysloman täydellä palkalla. Jo­kaisella
työpaikalla on työnjohto vas­tuussa
työväensuojelusta, vakuutus­maksuista
ja lomista. Naiset ovat Jo
nyt "miehittäneet" useita tärkeitä
asemia tehtaitten valtuustoissa.
NAISIA HALLINNOLLISISSA
VIROISSA
Harblnln korkein tuomari on nainen.
Vieläpä tuomitut rikolliset^ ovat a n ­taneet
tunnustuksen, että pn harvif
naisen älykäs, oikeudenmukainen Ja
ymmärtäyäinein. IJngyin Ja Shahg-hon
piirikunnissa on yli 80P naista
haWpnolUsissa viroissa, niistä on 260
pormestareina. Jö Jonkin aikaa sit­ten
oli 7:ssä Maodshyrian ma^kkun-nassa
105 naista piirituomareina, ^
aluejohtajina. 3,629 pormestareina ja
2.464 naista muissa Julkisissa viroissa,
lukuunottamatta tehtaiden Johdossa
olevia naisi».
OIKEUS S I V I S T Y K S E EN
Naisilla' demokraattisessa Kiinassa
on kalkilla aloilla samat oikeudet kidn
miehillä, myös opintojen, slvistyksegj
ja ammatinvalinnan suhteen. K a i -,
kenikälset naiset opiskelevat Ja sivis­tävät
itseään. Ja heidän tiedonjanon­sa
on n i i n suuri, että he muodostavat
enemmistön Iltakoulujen oplskelljbista.
Tähän asti on Mandshuriä ylpeillyt
parhailla numeroilla eri alojen opis­kelussa.
~"
Suomalainen ammattinyrkkeilijä Ask on
saanut sydämellisen vastaanoton U$Ä:ssa
Suomalainen a m m a ttinyrkkeilijä
Elis Ask saapui äskettäin New Yor­kiin,
Jossa ammattinyrkkeilyn pomot
ottivat hänet avosylin vastaan. Asian­tuntijat
ovat ylistäneet suomalaista
suurimmaksi nyrkkeilylöydöksi mitä
on tehty vuosikausiin. Nyrkkeilypro-moottorit
Ahlqvist ja Dempsey ovat
tasanneet Askin sillä tavalla, että
Dempsey järjestää hänen ottelunsa
Yhdysvalloissa ja Ahlqvist Euroopas­sa.
Jack Dempsey vei Askin erääseen
harjoitivspaikkaan ja nähtyään suo­malaisen
suorittavan muutamia har-joituseriä
ilmoitti hän ihastuneensa
Askin nopeisiin vastaiskuihin, r a u h a l ­lisuuteen
j a taloudelliseen liikehtimi­seen.
"Hän on parempi kuin luulin­kaan",
väitetään Jackin sanoneen.
Askin ensimmäinen j a toinen ottelu
Yhdysvalloissa ovat olleet varsin l u ­paavia
tämän höyhensarjan miehen
tulevaisuuteen nähden. Kaikessa t a -
Raparperia
kotipuutarhaan
Raparperin mehukkaita varsia köy­tetään
valmistettaessa kastikkeita, p i i ­rakoita
ja viinejä. K i m raparperi v a l ­mistuu
aikaisin keväällä, liittyen tä­lliin
sen helppo hoitomenetelmä, n i in
SO on' välttämätön kasvi Jokaiseen ko­tipuutarhaan,
selittää Kentvlllessa N .
S. sijaitsevan liittohallituksen koeascr
man k^svisspesialisti E. Chipman.
Raparperi on monivuotinen kasvi,
nii.ssä on jossakin määrin puumaiset
"mukala" juuret joiden tukena on k u l -
tuiftaiset juuret. Ensimmäiset lehdet
kasvavat maasta ja näiden lehtien
varret käytetään ruoaksi. Tämä kas­vi
kestää hyvin kylmää ja kuivuutta
ja menestyy parhaiten siellä, missä
maa on jäätyneenä koko talven.
Raparperi menestjry hyvin ^ ä s s ä.
rikkaassa ja hyvin ojitetussa maassa,
mutta se tan-itsee sittenkin paljon
. kcsteutta kasvusesongin aikana. Se
vaatii ehkä enemmän ravintoa kuin
mikään muu kasvi. Missä on lantaa
saatavana, sitä voidaan käsrttää nohi
20 tonnia eekkerinalaa kohtL Jos ei
ole lantaa käytettävissä, siellä suosi­tellaan
4—12—6 apulantaa 1,000 pau­naa
eekkerinalaa kohti.
Raparperia lisätään mieluimmin
vanhojen Juurien Jakamisen avulla e i ­kä
siemenistä, viimeksimainittujen
laadun vaihtelevaisuuden takia. V a n ­hat
juuret jaetaan mieluimmin niiden
kasvuajan päätyttyä siten, että van­haan
juiu?een jää pieni cisa missä on
hyvän tai voimakkaan näköhien silmä.
Se vtMaan istuttaa aikaisin keväällä
tai myöhään syksyllä. Jolloin kasvi &
ole kasvukunnossa. Tavallisesti ne i s ­tutetaan
kolmen jalan välimatkoilla 5
jalan lfeV3risiln penkkeihin. Istutus p i ­täisi
tehdä siten, että juuren kasvu-pää
on juuri maan pinnan alapuolella
Ja tiukkaan painettima. Sitä pitäisi
kasvuaikana kultivoida aika ajoittain
siten, että maa pehmenee ja rikkariio-hot
häviävät.
Ensimmäisenä vuonna ei sovi ottaa
yhtään lehden varita Ja toisenakin
vuonna vain muutamia. Tämänkin
jälkeen olisi huolehdittava siitä, ettei
oteta <^enu>ää kuin toinen puoli niistä
lehtien varsista mitkä kehittjrvät 6—8
viikon aikana. Kukkavarret pitäisi
poistaa n i i n pian kuin ne kehittyvät.
Ottaa kolme tai neljä vuotta kehittää
todella tuottoisen raparperin, mutta
hjrvin kehittyneenä se kestää aliu^kin
12 vuotta.
"Satoa" korjattaesisa lehdet pitäisi
vetää ylös eikä katkaista niiden var­sia.
- Jos lehtien varret katkaistaan
maan pinnan yläpuolelta, niin se Jät­tää
avoimen haavan, m i k i n voi tidia
tertunta. *
Hyviä rai»rperilajeja ovat " S m i r i'
se". "Ruby" j a ' M a c D o n a l d ".
pauksessa on vastatullut suomalainen
tervetullut lisä kriisin käsissä kotiris-televan
ammattinyrkkeilyn "markki­noille".
•
Ammattinyrkkeilyn äänenkannatta­ja
"Ring" antaa kirjoituksissaan var­sin
valaisevan kuvan nykyisestä t i l a n ­teesta
"nyrkkellyteollisuudessa" k i r -
joittaen asiasta mm. seuraavaan t a ­paan:
"Laajan yleisön mielenkiinto nyrk­keilyä
kohtaan on katastrplimaisestl
laskenut! Uusia nimiä el kehissä näy
lainkaan! Promoottorit ovat kauhun,
vallassa!" '
Tunnustettuaan 'Jnyrkkeilyteolllsuu-dessa"
vallitsevan taifsin, tulee ' ' R i n g"
vahingossa avoimesti paljastaneeksi
myös tämän kriisin syyt. Lehti k i r ­joittaa:
"Nsrrkkeily-ylelsö on viime­aikoina
alkanut sä&ätää jokaisen tas­kuunsa
osuneen kolikon, (^yynä on
yleinen t^oudellinen tilanne. Palkat
ovat laskeneet . . • Sodan päättymi­sen
Johdosta cm iisielta tuöt^tplaitok-sla
suljettu".
Varsdnkin uusien . n i m i o i puute on
saanut henst nyrkk^Uymagnaatit y a l -
keriiamaan maailman kovuutta. He
toivoivat, että U S A : n anneijan k o t i u ­tetuista
jpukoista. ilmaantuisi uusia
tähtiä (nyrkkeily on U S A : n armeijan
fyysllllsen koulutuksen perusmuotoja)^
nmttä näin el käynytkään. Suurin
osa niistä sotilaista. Jotka ajautuivat
nyrkkeily-yhtiJMden yärvärioi veik-kqihln,
jättivät kehän m^peasti. Fleis-cherinkin
o n pakko ttinnustaa: "He
ovat niin pettyneitä Ja petettyjä, että
ovat pitäneet toisen aminatin valit­semista
parempana."
J a ktiinka he eivät olial pettynei­tä!
Tunnetaanlian ne petomaiset t a ­vat.
Jotka ovat vallalla Amerikan a m -
matttayrkkieilyn "viidakoissa". RUt-tää
k im muistuttaa ipieliin niistä k y m ­menistä
kuolemantapauksista. Jolta
nyrkkeilykehissä on sattunUt; niistä
orjasopimuksista, jotka tekevät nyrk­keilijästä
hänen promoottorinsa omai­suutta;
niistä huijausvoitoista Ja tap­pioista,
jolta Järjestetään salaisilla so­pimuksilla,
lahjuksilla, kiristämällä
yms.
Mistä fsitten saada täydennystä h a r ­ventuneisiin
ammattinyrkkeilijän ri-
.Vjeäiin? "EuroopaJka"—ttd^aa " R i n g "
I^velushaluisenä. Siellä bn melkoi­nen
määrä smunatthtyrkkeilljfiitä. Jot­ka
ovat valmiita tarttumaan dollari-syöttiin.
Tai oikeammin: BurcK«>assa
on paUon "liikemiehiä'', jotka ovat
valmiit myymään e l & ^ tavaransa
amerikkalaisille Uikdcumppaneflleett.'
(Snomi-Seura)
HARRI J A T E X M U USA:han
6/5 QUEEN ELISABETHILLA.
Harri Siljanderin ja Teemu Kuuse­lan
matka Amerikkaan on varäia. A I -
B A (Kansainvälinen nyrkkeilyliitto)
on virallisesti ilmoittanut Siljanderin
Ja Kuuselan valitsemisesta Euroopan
joukkueeseen. Molemmat lähtevät len­täen
Lontooseen Ja toukokutm 6 päi­vänä
Southamptonista Queen EHza-l>
eaiilla "rapakon" toiselle puolelle^
S u r o o p ^ Joukkueen johtajana tulee
toimimaan Norjan nyrkkeilyliiton p u ­heenjohtaja
Proet Hoest sekä valmen­tajana
italialainen Steve Kaisu. Jouk­kueen
mukana seuraa AIV An ent. p u -
heenj<ditaj^ Emile Oremaux sekä A I -
B A n pääsihteeri R. H . Russell.
S.UVIO T¥R^fÄSI
Supmaiaihen Sten Suvio yoitti am-m
a t t i i ^ ^ U y k l l p a i l u i s s a huhtik. 10
pnä Ruotsissa espanjalaisen Francesco
Mollnan seitsemännessä erässä knock-autilla.
Kevyt sarja Kiu-t Kreuger,
Ruotsi-Adolfo Minetti, Suomi 3-0.
W I L L I A M KOLEHMAISELLE
SUOMEN URHEILUN
ANSIOMITALI
Opetusministeriön myöntäminen
Suomen lurheilun ansioristien ja - m i -
tallan Jakotilaisuus oli valtioneuvoston
Juhlahuoneistossa huhtik. 11 pnä. Läs­nä
o l i toistasataa eri urheilualan t o l -
"inihenkllöä ja urheiluveteraania.
Vanhimmat tämän timnustuksen
kohteeksi joutuneet henkilöt olivat
entinen suurhiihtäjä, 77-v u d t i a s
maanviljelijä Juho Ritola 'Etoapave-deltä
sekä 66-vuotias ent. mestaripyö-räihjä
ja -hiihtäjä Juho Jaakonaho
Haapajärveltä. Molemmat olivat hen­kilökohtaisesti
saapuneet mitalinsa
vastaanottamaan..
Merkkien jaon jälkeen ministeri O i t ­tinen
kUtti kaikkia läsnäolijoita hei­dän
uhrautuvasta työstään Suomen
urheilun hyväksi ja mainitsi, että
meidän ei omien clympiakispjemme
valmisteluvuosina tule kiinnittää huo-iqjota
yksinomaan edustusurheilijoi-den
valmennukseen, vaari myös olym­piakisojen
käs^ännöUisestä järjestelys­tä
vastaavien suurien toimitsljamää-rien
kehittämiseen.
Tämän jälkeen kohotettiin kolmin­kertainen
eläköön Suomen urheilulle
Ja lakit. kand. Eino Tekkala puhui
esittäen läsnäolijoiden kiitokset val­tiovallalle
heidän osakseen tulleesta
huomionosoituksesta.
Suomen urheilun hopeamitalin k u l ­latuin
ristein sai m j n . Williain Koleh­mainen
USA:sta. Onnittelemme.
— Paavo J . Pitkänen.
Panukki Amerikan "nyrickeUyteolli-
Osastotoiminta on
vireillä'Syivan Lakella
Sylvan JUOie, Alta. — Kesältä se a i .
kaa nayttälLtliälläkin. Kevät on oUut
oikein sievä, ei ole ollut pahoja myrs­kyjäkään.
Lumi on mennyt hiljalleen,
eikä näillä seuduilla ole ollut tulvia­kaan.
Nyt alkavat farmarien pelto­työt
j a ilmat ovatkin oikein suotuisat.
Osastotbiminta on täällä myöskin
vireillä, vaikka en ole päässyt kokouk­siin.
Matka, o n liian pitkä Jalkaisin
mennä. Toverit kuitenkin aina ker­tovat
mitä kcdcouksissa" päätetään.
Sairaita täällä on useita. Jads. Vuo­ri
on ollut heikossa kunnossa. Oscar
Salo on olliti jsairfuilassa Jo kaksi viik­koa.
Mrs. rtörsti on ollut n^röskin sai­raalassa.
mt(tta hän on Jo kotona Ja on
ptuanenmtm päin. Niinikään mrs.
Mäki pU sairaalassa, mutta nyt hän on
kotona tervehtynyt. Me vanhat^ olem­me
melkein jokainen sairaina, mutta
el sentään" riöir vakavasti.
• Toveriterireiset kalkille Vapauden
lukijoille. — E. S.
Puola kunnioittaa
Rooseveltia
Varsova. — Puolan posti, ja lennä-tinministcslö
on laskenut liikkeelle
postimerMcisaijan tunnettujen va-paustaiätelijäin
muistoksi. Sarja kä­sittää
presidentti Rooseveltin, Kos-äuszkon
Ja "Pulaskin kuvilla •varuste­tut
postimeridt.
snudessa" on varsin kuvaavaa. Var­maa
on. että nj^rkkdlyn jälkegi ame-rikksOaisen
kapppaurbeilim muutkin
alat joutuVat samanlaisen knisin kou­riin.
. m .
Haasiteryii$äyksen tähänastinen tulos $1,971.ee.
Rerinsti sinmtetaaa 9ZJt^M aanma, kun vain kaikki haaitc^^
nstaavat haaveensa. Xlmäo Jomn 15'p:iän mennessä lopmi;
aika.'mitU nyt T<rfT^ vielä kaftki taaastee» saaneet vastata
TOIVO F E U f l A LodcertQ^sta vastaa $1. Arvo Raastm haast«esst^
M A N m S A L O Beaver Lakelta vastaa $1. Victor Laamasen 1
haastaa Tiina Pesosen Beaver Lakelta, Bdla Möttösen Sudbuiyjt,^
Lindholmin Crelg^ton Minelta.
W E B N E B LAMMI Beaver Lakelta vastaa $1. Hmarl Mannisaii
seef ja haastaa Helga S v a n i n Ja E l l a Tuomelan Beaver Lakelta.
J A C K L A I N E vastaa $2. muurari MSen haasteeseen ja haastazi
men Vai d-Orista ja Eero Mäkelän CadlUacista.
•MATTI S A A R I Sudburysta lahjoittaa $3. ja haastaa Niilo Saa^i
gamista j a Kusti^Lahdeh" Torontosta. Antakaa haasteen edelleen i
F R A N K J A L O N I ^ Sudburysta lahjoittaa $2. ja haastaa Wm.:
Alex Lassilan Minnlpukasta. Alex lASsilan ja K a l l e Tiuran Long ]
K A R L TOSMÄIA Nahm Centcesta vastaa $1. Arvo Salon haaj
S U L 9 VESA South Porcnipinesta vastaa $2. Arvid Korven
ja haastaa Väinö Luukkosen Wawasta, Ja Reino Vuoren Porcupinesti,j
tamaan vointinsa mukaan.
FRANK R A N T A Pottsvillesta vastaa. $2. Heikki Tuuttilan _
Ja haastaa Martti Rasinperän Hciarstista ja V i l i Puttosen Obasta.
HILDA JÄRVI Boonlsta vastaa $5.' Toivo Niemen haasteeseen jit
kaikki voimistelun ja urhellim ystävät tukemaan rahallisesti fyyskui^
nuorisotyötä.
O N N I H U L K K O Sudburysta vastaa $1. Arvo Raasun haasteeseen j j
taa Wm. Santalan Wahnapltaesta ja Otto Niemelän Creighton MujätJ
ARMAS ANPERSON Crelghtonlsta vastaa $1. Matti JohnsoninjJ
secn ja haas.taa V i l i Ojan j a Väinö Lindholmin CJreightonista. 1
K A L L E VANHALA <:k>nnaughtista vastaa $2. V. Kuuselan haaJ
ja haastaa kalkki Kallet tekemään samoin.
MARTTI P E L T O L A Connaughtista vastaa $2. V . Kuuselan haasteJ
haastaa Jos. Korven. H . Londin Ja Lydia Lehdon Connaughtista.
REINO LAINE Port Ariliurista vastaa $2. Heikki Tuuttilan i u a j
K . ISOTALO Port Arthurista vastaa $1. Niilo Niemen haastoi
haastaa Toivo Rintamäen j a Hjalmar Sipilän Port Arthurista, j
E. R A N T A L A Port Arthurista vastaa $2. Niilo Niemen haastetseJ
jE. Wirtanen Port Arthurista vastaa $1. Niilo Niemen haasteeseenj
taa A. Ettalan. Frans Lehdon, VIkki Rannan ja Mike TommlskanF^
hurista. T
O. MÄKELIN Port Arthurista vastaa $2. P . Väänäsen haasteeseeal
V.- J A U . - S E U R A '^SKV Port Arthurista vahtaa $19 haastelainJ
polttaa kalkkia lurhelluseuroja lahjoittamaan ja v^taamaan saamiisaj
teisiin.
T O I V O U : H T I N E N Port Williamista vastaa. $2. Reino Kedon tmJ
ja haastaa Alfred Saaren, Eino Kleimolan ja K a l l e Kielisen Fort
sekä Dr. J . Halosen Sudburysta Ja E- K a l l i o n Nipigonista.
ATE JPENTTINEN Port Arthurista vastaa $5. Yrjö Korven haasteJ
haastaa Lauri H a r j im Lappesta. Ont.
AAPO N I E M I Kamlpistiquiasta vastaa $1. R. Niemen haasteesMn j]|
taa H, Junttalan Intolasta.
RUDOLF N I E M I Port Arthurista vastaa $1. S. Pukkalan haastsaj
haastaa Aapo Niemen Kaminlstiquiasta.
K. K A A R E L A Kaminlstlqulasta vastaa $2. O. Kentalan haasteeal
haastaa Svante Vainion, Eino Vainion, ja Anton Vainion, kaikki Esai
quiasta,
WM. PERÄLÄ Dinsmoresta vastaa $1. A . Jokisen haasteeseen jalaj
M. Pellon, H . Rapakon j a H . Suvanrion. kaikki Port Arthurista.
H E I K K I H A I K O L A Wahnapltaesta lahjoittaa $2.
C S J : N V A L IKOBIN O S A S T O vastaa $5. haasteisiin.
FRANS LEHTO Port Arthurista vastaa $1. E. Virtasen haasteesgj
I R J A V Ä Ä N Ä N E N Stbpstonesta lahjoittaa $1. ja haastaa mrs. Esi
men Stepstonesta, riilss Jjola Valtosen, mrs. L i l y Lindenin j a mr. Tedl|
Port Arthurista.
HUUGO L E I K A S Port Arthurista-lahjoittaa $2.
A. NIEMI Port Arthurista vastaa $1. Paavo Väänäsen haasteesta |
E. HEISKA Loonista vastaa $2. A. ViTIdgrenin haasteeseen.
. L E A K I V I P E L T O Port Arthurista vastaa $1. R. Lempiälän haa^eaj
A R N E K O I V U Sudburysta vastaa $2. Onni Toivosen haasteesea
WALTER RÖNKÄ Sudburysta vastaa $5. kaikkiin saamiinsa iuid
ja haastaa Eino Köykäksen Sudburysta ja kaikkia niitä, jotka pvata|
haasteen, mutta eivät ole vielä vastanneet.
CHARLIE MACKIE Garden City Beachilta vastaa $2. Toivo M
haasteeseen j a haastaa kalkkia Starin jäseniä lahjoittamaan vointiml
kaan.
TOPI L I T M A N St. Catharinesta vastaa $1. H . Kankaan haasteeae]
K A L E V I MÄHÖNEN TarzMvellista vastaa $1. Melvin Mannisen haasd
SAM OJALA Beaver Lakelta vastaa $1. Vie. Mäkisen haasteeseei f
JOHN V I I N I K K A Beaver Lakelta vastaa $2. Pirkko ja Bill Salmiall
teeseen j a kehoHtaa kaikkia haasteen saaneita vastaamaan haasteaaj
L A U R A K R A T S Beaver Lakelta'vastaa $1. Pred Röngän haastäd
haastaa Ellen Mäkisen Sudburysta, Irja Saaren Porcupinesta ja VilmaBj
Beaver Lakelta.
B I L L K R A T S Beaver Lakelta vastaa 50c Melvin Mannisen haaszj
ja haastaa Fred Harjun ja A l l a n Tillxrianin Beaver liakelta ja KarlPibj
Whiteflshlsta.
SUDBURY F. & C. CO-OPERATIVE D A I B Y LIMITED SudbuijS^
taa $25. Kuluttajat Ruokalan haasteeseen.
F R A N K N I E M I Lockerbysta vastaa $2. haasteisiin ja haastaa VillB^
Sudbiuysta j a Aaro Kankaan, viimeksi ollut Winnipegissa.
OIKAISU: HuhUKutm 9 p : n nuinerbssa julkaistiin haaste: ErkMjii
Närhi vastaavat $6. haasteisiin, pitää olla: E R K K I NÄEHI JA AB.NEl|
tosta vastaavat $6. haasteisiin.
Tässä katsauksessa 7.....i\
Ennen julkaistuja
^ ' Yhteensä .d
. — Me vaadimme tuomitsemaan so­danlietsojat.
Jotka muodostavat mili­taristisia
liittoja, rakentavat sotilaalli­sia
tulikbhtia kaikkialla maailmassa.
elvyttävät militarismia länsi-Sa
ja ajavat maailmaa kohti uuta^
~ W l D F : n II kongressin
masta.
•
CSJm Timminsin osastm näyttämö
. esittää
1coIminäyt(ttcslsen huvinäytelmän
ii
K i r J . Edward Wilde
' klo 8 illaUa
OMALLA HAALILLA
HENKILÖT:
Ukko W e s t m a n . . . . . . . . ..
Mathilde. hänen tyttärensä
Laura, hänen t y t t ä r e n s ä . . . . . . . . . . . ..
Ludvig Sander, taänäi vävynsä, a r U t e h U . . . . .
Tilb P ö p e l d i t . . . . . . ..
Liina, sisäkkö Sanderilla
ESITTÄ^
. . . Esko T e l ^
......Aino KiOTj
Helvi V a ^
. . . . . . . J U S S i ^
. . . . . A r v o ViiJ*5
.Sallv HäJnfl
Saapukaa viettämään rattoisa iita "Vihtahousun" seurasi]
C S J : n Timminsin os. näyttämökoniitfi*-