Vapaus, April 9, 1949

              MUISTAKAA
Vanhaa äitiänne
-AiOenpiivä ,P**^?*"-
ovai audet -Olympia" ja
• pakkauksemme.
252 uutta tiiauita
"IMATRA"
$5.75
4 Ibs. Coffee
(Boasted)
3 Ibs. Rice
1 Ib. Raisins
1 Ib. Prunes
31YMPIA"
Coffee
Rice
piiiHin lili«tys lopetetto
f Kalilii pak^ti: v-akuutuksessa
lorcon (Riegisfd)
3465 Cote dfs Xriffes
Btreal Quebefl
Port A r t hT edcUeen « t t t » «dmeifckfi «anu. |>,n.wi,-,««»T. H i t - r t f i f*
lerUysiTiitiyksessi. VHmeJsen kahden pälTän aikana saapui tilaaksia wtm-raavasti:
Sndbur. konttori Z tOansU Ja OUo WUtasalo 2 tUansta. yhteensä tih&n
mennessä 31 iratto tilausta. Otto toi sanuUa 5 nntta UeUn tiUnsto. Joka
on kiitettäTä tnlos. \
Soosta lähetti H. Heinonen 1 nuden tilauksen ja Soon kokonais«al« on
nytj9 ontto tUansta. —
OI«a Bissanen Kirtdand Lakeito lähetti 1 anden tilauksen. . -
- Martha Ekhohn ja J . Lehto Tinuninsistä kumpikin lähettivät yhden an­den
tOanksen. joten kokonaistulosjähän mennessä on 5 notto tilausta.
T. Sahnan Port Arthnrist» läheiti 1 nuden tilauksenpa kohotU Port Ar­thurin
saavutuksen 77 uuteen tilaukseen. -
Picture Butte, Ali>ertasto. läheUi Onni Nummi yhden uuden MI<tPks»P.
Kaikkiaan saapui 13 uutU tUausta, Tähän mennessä on saatn yhteensä
252 ontto tUausta.
Ennenkuin tovoito voidaan täyttää täytyy vauhtia parantaa. Eräs asia-miehenune.
joka on hankkinut paljon tilauksia sanoiv että titonksia ei saa
eUei nUtä kauppaa. Tämä on ehkä hyvä neovo meUle kaikille,Apulainen.
äisten
ulkopolitiikkaan
Sähkötyöläisten union maaliskuun
25 päivänä julkaisema lausunto
nopeasti '1 -
BtoskAva. Tkl 2 ja 3 pnä keskusteU
Moskovan kaupunginvaltuusto kau­pungin
rakennussuunnitelmasta ja
esitetty raportti (»olttaa kaupungin
kasvavan tavattoman nopeiasU. Sen
mukaan viime vuonna kafeklnkcrtatg-tettUn
rakennustoimintaa > edelliseen
vuoteen verratUma. K«äuvan vuoden
aikana tullaan rakentamaan 378.000
neliömetriä asuntoplnta^laa. eli 150
prosenttia enemmän kuin viime vuon-nxL
Jo6 ottM lahtMcohdaksi 1940 asunto­tilan
niin vltme vuonna oli sitä 7 pro-i
odottaa vähän aikaa markliina-a,
että osaan ottaa oiliean hin­nan
voileivästänne."
JYS EI OLE SYNTI
luori nainen tunnusti ripissä synt«-
katoliselle papille. Tunnustet-an
kaiken, mitä hän muisti, rippi-
I kysyi:
Tyttäreni, onko nyt kaikki tun-itettu?
El! nuori nainen vastasi, on vielä
asia. Omallatunnollani on
iskin ylpeyden synti.
Toronto. — Sähkötyöläisten unio
(Unlt€d Electr.ical, Radio and Machine
Workers of America. CIO-CCL) ha­vaitsee
olevansa ulkopolitiikassa eri
mieltä sen suhteen, mitä CCL:n vuo­siraportissa
hallitukseUe esitetään. C-CL
hyväksyy Canadan hallituksen
kannan Marshallin suunnitelman ja
Pohjois-Atlantin paktin suhteen, jot­ka
sähkötyöläisten unio katsoo tur­miollisiksi
Canadan kansan hyvin­voinnille
ja maaliman rauhalle.
Ilmaistessaan vastustavan kantansa
hallituksen ulkopolitiikkaan nähden
sähkötyöläisten unio viittaa halUtuk-
— Millaisena tämä synti sitten i l ­menee,
tyttäreni. .
— Joka kerta pukeutuessanl hie-noimpaarf
leninkiini, en voi olla seiso­matta
peilin edessä ja toteamatta, että
olen kaunis.
— Rakas tyttäreni, pappi vastasi, se
el ole mikään S3mti, se on vain erehdys.
K I I T O S
Haluamme lausua kaimllt kiitoksemme teille, ystävät, siitä yllä­tyksestä,
jonka järjestitte" meille syntymäpäivän ja meidän 20-vuo-
Usliääpäivämme muistoksi huhtikuim 3 p:nä.
Kiitos arvokkaista lahjoista, mahtavasta kah<ripöydästä, kau­niista
lauluista ja hauskasta illanvietosta. Erittäin kiitos tovereille,
jotka tämän tilaisuuden aloittivat Ja järjestivät.
Myöskin kiitos niille., jotka ottivat osaa lahjoihin, vaan eivät voi­neet
saapua tilaisuuteen. . »
Teitä kaikkia vielä kiitämme ja toivomme, että tovertius jatkuisi
välilJ&mme edelleenkin.
KiitollIsuudeUa,
ColMlt
VI15NO Ja JOHN KANGAS
Ontario
K I I T O S
Kiitos on suurin, mitä voin teille sanoa, kun kävitte minua sairaa­lassa
katsomassa, jossa auto-onnettomuuden takia Jouduin olemaan
5 viikkoa. Erittäin kiitän Ida Ja Frank Koskea. Emmi Koivistoa ja
Ida Romoa Sudburysta kalkista tuomisista, kahvista, paistista, hedel­mistä
Ja makeisista, mitä Te toverit sinne minulle toitte sekä
Vapauden toimittajia hyvästä huomaavabuudesta.
ICiltos mrs. Helmerille Elstairessa siitä käynnistä ja hyvyydestä
sekä kalkille naapureille.
Teitä kaikkia iäti kiitollisuudella muistaen.
MRS. MAIRE SUOTAILA
Wanup Ontario
l l l l i t l l l l l l l U l l l l l l t H l i
Persoonakohtainen sanoma
suomälaisiUe metsämiehiUe
Me kiellämme kaikki liikkeellä olevat huhut, ettei SAND­VIKIN
"Kala ja koukku"-malli8ia sahoja olisi saatavissa.
Näiden sahojen lähetykset saapuvat jatkuvasti Ruotsista
ia vaikka niiden kTsyxita onkin erikoisen suuri, niin me
voimme varustaa Canadan metsätyönteettäjät joko
"Kala ja koukku"- tai "Tornado"-mallisilla sahoilla.
"Kala ja koukku"
tavaramerkki
Tämä merkki sahanterässä on
takuu siitä, että sahan laatu
Ja valmistus ovat parhaat, tu­loksena
yli 50 vuoden koke­muksesta
sahojen valmistaml-
.. sessa.
Ylläoleva kuva osoittaa kuinka Sandvikin sahanterä leik­kaa
puuta ja kuinka räkettihampaat poistavat sahan­purun.
Tämän tyyppinen saha kehitettiin ensin ja tuotiin
tahan maahan Sandvikenin toimesta ja vieläkin No, 129
saha on voittamaton. Vaatikaa alkuperäisiä Sandvikin
sahoja, älkää tyytykö mihinkään korvikkeisiin tai jäljit-telyihin.
- / •
ÖBERGIN kaksiteräiset sahanviilat
"Puolikuu" Tavaramerkki
• •
i '
r
tehdas on suurin sahainriilojen vahnistaja maailmassa vuo-o^
v^J^ ^^^"^ ^ sen tuottefta — vaikka niitä on jäljitelty - ei
mig ^ voitettu. Öbergin "Puolikutm" viilat tekevät satiinin peh-
^ jäljen sahan terähampaisUn, kuten hokeneet metsämiehet
•«"vaiian. Öbergin viiloja on nyt kyUiksi saatavissa.
^^^if^itte ansaita enemmän käyttämällä Sandvikin sahoja
ja Ubergin viiloja, Sandvikin kaaria sekä sahanteroitus^
panneita. Tilatkaa näitä työmaanne tai rautakaupan
fautta. Kirjoittakaa ja pyytäkää meidän uutta kuvitet­tua
ientolehtistämme WT-48, mistä näette koko metsä-tyovalmeitten
sarjamme.
SANDVIK CANADIAN LIMITED
« 6 McGiU Street Montreal 1. P. a
sen kansanvastaiseeri sisäpolitiikkaan
ja vetää ainoan mahdollisen loppu­tuloksen,
että Canadan hallitus pal­velee
ulkopolitiikassaan samoja pii­rejä
mitä se palvelee sisäpolitiikas­sakin,
nimittäin sitä pienilukuista
ryhmää mikä omistaa Ja kontrolloi
tämän maan suuret iteollisuudet.
Canada vie huomattavaa osaa maa­ilman
asioissa n.s. "pikkumaiden" joh­tajana:
meidän maamme on kehittä­nyt
suunnattoman sum-en teollisuus-kapasiteetin,
Jotta voidaan tuottaa
paljon enemmän mitä meidän kan­samme
voi Itse kuluttaa. Canadan
jatkuva kehittyminen itsenäisenä teol­lisuusmaana
riippuu huomattavassa
määrässä siitä minkälaiset kaupalli­set
ja ulkomaiset suhteet hallitus Jär­jestää.
Suuri osa maailman ihmisistä tar­vitsee
kipeästi sellaisia tavaroita mitä
Canada voi tuottaa, niin raaka-aineen
kuin viimeistellynkin tavaran muodos­sa.
Jos canadalaiset mielivät nauttia
tämän maan luonnonresursseista Ja
kansan tuotantokyvyistä korkeamman
elintason muodossa, silloin tarvltaaiv
Canadan itsenäistä politiikkaa maa­ilman
asioissa Ja icauppakysymyksLssä.
Ulkopolitiikassaan Canadan hallitus
on täydellisesti vastustanut ylläkuvat­tuja
periaatteita; sen sijaan se on
orjamaisesti alistunut Yhdysvaltain
suurbisneksen eduille. Canadan teol­lisuudet
tuntevat jo Marshallin sutm-nltelman
epäedullisen vaikutuksen
kun Yhdysvallat kontrolloi ja jakaa
maailman markkinat omaksi edukseen
tämän suunnitelman perusteella ja
myös siksi kun Canadan ekoncmia ke­hittyy
Yhdysvaltoiliin sidottuna siten,
että siitä (Canadasta) tulee yksi en­simmäinen
uhri rajamme eteläpuolella
kehittyvässä talouskriisissä.
Abbottin suunnitelma, mikä pimial-lisesti
näyttää suojaavan Canadan
ekonomiaa Marshallin suuimitelman
seuraamuksia vastaan, on perusole­mukseltaan
samanmukainen Marshal­lin
suunnitelman kanssa Ja sen Cana-daa
suojaavat piirteet häviävät Yh­dysvaltain
suurbisneksen ensimmäis­ten
vaatimusten Johdosta. Perusole­mukseltaan
Abbottin suunnitelman
tarkoituksena on kiihdyttää Canadan
teolistuttamisen purkamista Ja lo­puksi
tehdä Canadasta raaka-ainei­den
tuottajan, mikä on Mar.shallin
suunnitelman tarkoitus.
PohjoisAtlantin paktissa, mikä ei ole
mitään muuta kuin Marshallin suun­nitelman
toteuttamismuoto Amerikan
suurbisneksen vallan laajentamiseksi
asevoimin, Canadan hallitus vie Joh­tavaa
osaa. Tässä yhteydessä on hal­lituksen
kannas-ja ja lehtitiedoissa
täydellisesti sivuutettu tosiseikat.
Canadan diplomaatit ovat toimineet
Amerikan suurbisneksen Juoksupoiki­na
Canadan itsenäisyyden Ja hyvin­voinnin
kustannuksella. TOmä on
selvästi nähtävissä Canadan ostiudes-sa
Marshallin smmnitelmassa ja Poh-jois-
Atlantln paktissa Ja myös maam­me
vieniässä osassa YK:ssaä. missä
meidän edustajamme ovat tehneet ja
kannattaneet monta jphdotusta. Jotka
ovat loukanneet Y K : n periaatteita, ni­menomaan
suurvaltojen yhtenäisyyt­tä.
Sälikötyöläisteii unio on johdonmu-kaLsesti
vaatinut Canadan liallituk-selta
itsenäistä ohjelmaa Ja sitä, että
meidän pitää etsiä tavaroillemme
markkinoita Yhdysvaltain mieUpitees-tä
välittämättä sekä muodostaa ystä­välliset
ja yhteistoiminnalliset .suh­teet
maailman, kaikkien osien kanssa
yhteisten tarpeiden perusteella vaati­matta
siitä mitään poliittista alistu-nelsuutta
tai sekaantiunisolkeutta, -
Monet n.s. dollarialueen tilkoj^o-lella
olevat maat tuottavat Canadan
senuia enemmän.
Paitsi uusien asuntojen rakentamis,
ta, huomattavia summia on myönnet­ty
vanhojen asimtojen korjaukseen.
Viimeisen kolnien vuoden aikana on
kauptmkl kuluttanut 1.180.000,000 rup­laa
($222:640.000) 28.000 asuntotalon
korjauksiin.
t7usien rakennuksien rakentaminen
tulee muuttamaan huomattavasti kau­pungin
ulkonäköä. Gorkin kadim var­relle
on rakennettu neljä suurta
apartmenttltaloa ja jfliden uuden ra­kentaminen
aloitetaan pian. Petrov-ska
kddulla joka on liikekeskus, ra­kennetaan
myös apartmenttitalo.
Kauempana kaupungin keskuksesta
on 300 uutta apartmenttltaloa. koulu­ja
teattereita Ja kauppoja rakenteilla.
Armeijan inslaöörijoukot Ja Metron
työjoukot ovat panneet kokoon etu­käteen
vahnistettuja neljän Ja vllSen
kerroksen taloja. Leninin mäelle ra­kennetaan
Moskovan yliopiston suur­ta
rakennusta.
t i u u i
Vuoden 1948 Salzburgin juhlat
Salzberg on viettänyt kolmannet
suuret musiikkijuhlansa sodan Jälkeen.
TSllä kertaa oli läsnä muitakin ulko­laista
vieraita kuin sanomalehtlmlehet
Ja miehitysviranomaiset. Heidän saa­pumisensa
todisti, että tämä Mozartin
kaupunki, jonka.sopusointuinen ilma­piiri
ainutlaatuisella i v a l l a sulautuu
maisemiin, arkkitehtuuriin ja musiik­kiin,
ei suinkaan ole meneltähyt en­tistä
tenhoansa. Sillä on mahdolli­suus
saavuttaa Jälleen entinen mer­kityksensä
eurooppalaisena musiikki­keskuksena,
asema, Jonka Hoffman-sthal.
Reinhardt Ja Rlchaixl Strauss
loivat perustaessaan nömä Juhlat.
Vastuu taiteellisista esityksistä lan­keaa
yksinomaan Itävallalle — tai oi­keastaan
tarkemmin sanottuna Wle-nllle.
Tähän saattaa sisältyä vaa­ransa
— ainakin oli se tällä kertaa
selvästi havaittavissa. Salzburg me-nettäLsi
pian osan merkityksestään. Jos
se el olisi muuta kuin kesäinen Wie­nin
oopperan sivuteatterl. Salzburg
on pidettävä itsenäisenä konsertti- ja
oopperakaupunkina. Joka jälleen pys­tyy
tarjoamaan kaikkea • hemmoltel-lulle
yleisölle. Sen on esitettävä par­hainta
mannermaista ja amerikkalais­ta.
virallisesti lausutaan, että Salzbur-gis.
sa esiintyvät vain huippuluokkien
kapellimestarit ja solistit orkesteri- Ja
kamarikonsertein. Mutta Järjestävän
käden pitäisi tässä puuttua asiaan
siten, että ohjelmistoihin saataisiin
myös sellaisia esiintyjiä, joiden nimet
eivät ole maailmankuulut. Ei ole ol­lenkaan
välttämätöntä esittää juuri
Purtwänglerin Petruschkaa tai Rod-
Merlmielliä sorretaan vankilassakin
kipeästi sellaisia tavaroita mitä voi­daan
täällä tuottaa suuressa joukko­mitassa.
Canadan kansa haluaa rauhaa ja
sellaista kauppapolitiikkaa^ mikä p i ­tää
lähtökohtana Canadan kansan
omat tarpeet. Tällainen ohjehna edia-
«äisi Täistänöttömästl' rauhan ohjel­maa.
.
Vaikka sähkötyöläisten imiolla on
toisiakin erimielisyyksiä CGL:n lau­sunnossa
esitettyjen sisäpoliittisten
talousaslaln suhteen, unlomme irftää
niitä kultenkih seikkoina. Joista voi­daan
keskustella ja päättää^CCLrn
; perhees*. Mutta kun sähkötyiaälB-Toronto.
— Merimiesten kansalli­nen
puolustuskomitea on lähettänyt
Ontarion hallituksen ojenniislaltosten
ministerille Hon. G. A. Dunbarille kir­jeen,
missä syytetään, että viime kesän
lakon johdosta tuomittuja merimiehiä
sorretaan ja painostetaan vankilassa­kin.
Yllämainitussa kirjelmässä sano­taan
mm. seu3^vaa:.
Seuraava on kirje, minkä olemme
saaneet 22-vuÖtiaalta merimleheltä,
joka vietti 4 kk, Ontarion ojennus-laitoksessa.
Me pidätämme tarkoi­tuksellisesti
hänen nimensä siitä syys­tä
kun valtion ylin lainkäytön valyola
on päästänyt häiiet ehdonalaiseen va­pauteen:
"Hyvät veljet:
"Minut vapautettiin ontariolalsesta
vankilasta, kiitos siltä merimiesten
kansalliselle puolusttiskomltealle ja
Canadan työväenliikkeelle mikä on
puolustuskomiteaa tykenut merimies­ten
vapauttamisen hjrväksi.
"Omasta Ja vielä vankilassa olevien
merin^esten puolesta minä haluan
kiittää työväenliikettä saamastamme
kannatuksesta ia toivon sen jatkuvan
kunnes jokainen merimies on vapau­tettu.
"Minä haluaisin puhua lyhyesti siitä
miten merimiehiii on kohdeltu vanki­lassa.
Saapuessamme vankilaan, ojen-ntislaitokseen,
me menimme virkaili­jain
lautakunnan puheille missä rat­kaistiin
Jäimmekö sinne vai lähetet­tiinkö
toiseen ojennuslaitokseen. Meil­le
esitettiin/siellä seuraavanlaisia ky-
QTnykslä: "Oletko sinä kommunisti?
"Oletko ollut kommunisti?"
"Minulta kysyttiin toistakin poliit­tista
seikkaa millit ei ollut mitään
tekemistä tupniionl Ja sen kansaa mi­hin
ojennusialtokseeh minut pannaan.
Se oli: 'Hallitsevatko kommunistit
CSU:ta' fmerimiesuniota) ? Vastauk­seni
tähän oU 'el' — sillä rivijäsenet,
merimiehet Itse hallitsevat CSU:ta ja
hoitavat omat asiansa paljon demo­kraattisemmalla
tavalla mikä oli käy­tännössä
siinä vankilassa missä olin.
Sanoin, että mintm poliittiset ja
uskonnolliset katsomukseni ovat yksi­tyisasioitani.
Vieläkään en ymmärrä
miksi tällaisia kysymyksiä tehtiin.
"Lautakuiman kokouksessa kysytti ir.
edelleen: 'Etkö sinä katso, että Ca­nada
Steamship Lfnesin rahtilaivan
pääkoneenkäyttäjä oli oikeutettu am-pimiaan
viittä merimiestä viime ke­sänä?*
"Vastatilcsenl oU: 'Enpä tietenkään.'
" . . . Vankilassaoloaikana merlm'e-!
hlä kohdeltiin vartijain toimesta eri!
tavalla kuin multa. Eräänsä tapauk­sessa
kun merimies kir^itti kotiinsa
selittäen, «ttä ruoka on 'kohtalaista
mutta hän ei saanut sitä rUttävästi
hänet kutsuttiin yUJphtaJan luo. Ta-vallisesti
vankilaviraDomalset olisivat
sensuroineet kirjeen ja sanoneet van­gille,
että Urjoita se mideUeen, tai
jätä se palkka pois.
rian vain Joka kolmas päivä.
"Meiltä kysyttiin Jatkuvasti, että us­kommeko
me viime kesän lakon olleen
tarkoitustaan vastaavan. Vastaus sii­hen
oli aina kyllä.
"Kun ei ollut CSU:ta, meidän meri­miesten
täytyi mennä laivaan lusikka,
veitsi Ja lautanen taskussa Jfl'saimme
nukkua olkivuoteella. Me työskente­limme
12 tuntia päivässä Ja 7 päivää
viikossa. CSU on taistellut meidän
puolestamme Ja nyt meillä on vieteri-patjat
Ja paljon ruokailuvälineitä, sie­dettävät
työolosuhteet ja työturva.
Tästä syystä lakko vastasi tarkoitus­taan
, . . Ktin minä pääsin pois van­kilasta,
otin esiin CSU:n napin, panin
^en takkini rinnukseen Ja läksin van­kilasta
pois ylpeyttä tuntien uniotanl
kohtaan,"
Me olemme henkilökohtaisesti kes-kustelleet
täniän merimiehen kanssa.
Aikaisemmasta rekordistaan CSU.n
jäsenenä me tiedämme hänet luotetta­vaksi
ja rehelliseksi mieheksi. Siksi
esitämme hänen kirjeensä teille tosi­asiallisena
lausuntona. Me keholtam­me
teliä ryhtymään toimenpiteisiin
poistaaksenne nämä diskriminlsoivat
menettelymuodot Ontarion ojennus-laitoksista.
*, . . Me pyydämme teitä tutkimaan
merimiesten kohtelua Ontarion ojen-nuslaltoksissa
Ja määräämään kaikille
vankllavlranomaisiUe. että tällaiset
diskriminoivat toimenpiteet on lope­tettava
. . .
Merimiesten kansallinen puolustus­komitea,
Jefferson Hurley. v.t. sihteeri
• "Muttfe tässä oli kysymys merimle-tarvitsania
tavaroita Ja' tarvitscvaflhistä -4 ^ häbet määrättiin eristet­tyyn
koppiin vedelle ja leivälle seit­semäksi
päiväksi. H l n m ruoka-ate-
Parhaimmat filmit
ja näyttelijät
palkittu
Hollywood. — Laurence Olivierin
ohjaama "Hamlet" palkittiin par­haimpana
vuodenc englannin kielisenä
filminä Ja parhaimpana ulkomaalai­sena
fllmJnä sai palkinnon Rans­kassa
valmistettu "Monsieur Vincent".
Jane Wyman sai palkinnon parhaim­pana
näyttelijättärenä "Johnny Be-ljnda"-
nlmisessä filmls.sä Ja parhaim­pana
apunäyttelijattärenä palkittiin
Clah-e Trevor filmissä "Key Largo".
Laurence Olivier palkittiin parhaim­pana
näyttelijänä filmissä "Hamlet"
ja paras apunäyltelijä oli Walter Hus.
ton filmissä'"Treasure of Sierra Mad.
re". Hänen poikansa John Huston
sai parhaan ohjaajan palkinnon S3T
masta filmistä.
"Hamlet" on emlmmäinen britti­läinen
fUmI mikä on saamit Holly-woodin
palkinnon.
slnskyn ensimmäistä Beethoven-sin­foniaa
tai luoksepaäsemätöntä Schön-bergln
"Pierrot Lunalrea". Tästä
epäkohdasta huolimatta säilyy Juhla-esltykslen
ytimenä Mozart ja jälleen
Mozart — Ja hänen rinnallaan muut
suuruudet uudenaikaisiin taiteilijoihin
asti.
AJankohtai^na luomuksena oli tällä
kertaa kamai-loratoriota muistuttava
Levin Herben "Taikajuoma", jonka
sveitsiläinen Frank Martin on sävel­tänyt
Joseph Bedleren romaanin
"Tristan Ja Isolden" mukaan. Hento,
hieman väritön sävelten kaiku, joka
muistutti etäisesti Debussyä, säesti m-listlen
puhelaulua tiivistymättä kui­tenkaan
yhtenäisiksi säveljaksolksl.
Selvimmin oli tämä havoittavissa
muutamissa tavattoman vaikeatajui­sissa
kuorolauseissa. Jotka säcstävilt
kaiken mietiskellen. Alkuvlehätys häi­pyi
vähitellen.
Seuraten mieltymystään musikaoll-seen
teatteriin Caspar Neher Ja ohjaa­ja
O. P. S:huh esittivät tämän kappa­leen
näyttämölllsesti pitämättä vält­tämättömänä
mitään muodonmuutok­sia.
Yllättynyt säveltäjä asettui hie­notunteisesti
tosiasian eteen ja splitti:
— Jos kerran näytelmällisessä muo-dassai
niin sitten vain niin! Niin —
se tarkoitti välittävää tyylittelyä elä­västä
tapahtumo.sta. Kapellimestari
Ffrenc Pricsay toteutti mestarillisesti
esityksen hajanaisen \musilkklkuvan.
Wienin oopperan kuoro esiintyi Ric­hard
Rosemaycrin johdolla. Ihanne-taideryhmänä
olivat lisäksi Maria
Cebotari (Isolde). Julius Patzak 'Tris­tan).
Maria Ilosvay (äiti). Hilde Zadck
Ja" Endre Kpreh. Siitä huolimatta
saavutettiin vain kohtalainen menes­tys.
Sitä enemmän suosiota heyitti ylei­sössä
kallioratsaskoulussa esitetty
Oluckln Orpheus Ja Eurydik-;. Oikeas­taan
herätti voimakkaa.stl väritetty
musiikki vähemmän' huomiota kuin
kappaleen teatraalinen e-sltys. Caspar
Neher oli tässä löytänyt vakuuttavan
näytelmällisen ratkaisun Ja O. F.
Schuh ei antanut plenlmmänkään t i ­laisuuden
mennä ohitse. Munkkivuo­ren
kallioseinään hakatut käytävät Ja
aukot oli revyyntapaisesti lavastettu
mukaan.
Mozartia edustivat tällä kcrtna F i ­garon
häät Ja Pako seraljista. Nämä
Josef Kripsin musikaalisesti Ja Her­bert
Waniekln näyttämölllsesti ohjaa­mat
kappaleet olivat laulullisessa
suhteessa tuskin Juhlien tason arvoi-
-Sia. :
Omaa luokkaansa äänellisesti, esi­tyksellisesti
Ja musikaalisesti oli Irm-gard
Seefried Susannena. Vahva tai­teellinen
persoonallisuus. Ihailtava
dramaattisessa esiintymisessä. Eliza-beth
Schwarzkopf kreivittären osansa
ei ollut qiikään onnellinen ratkaisu,
kuitenkin vakuutti taiteilijatar täy-relllsellä
laulun ylevyydellään. Hänen
esityksessään oli ehdottoman omalaa­tuisen
kauniita kohtia, joista meille
puhui välittömästi Mozartin nerous.
Karajanin Ja Schuhin esityksLssä oli
Uikaa vauhdikkuutta Ja hermostunei­suutta,
Jotka estivät saamasta koko­naisuudesta
selvää. ^ Aivan toisin oli
V, 1946, Jolloin esim, Karajan sai sa­lassa
opetella kappaleen alemmin,
mutta ei kuitenkaan ohjata. Silloin
hän sai kokoon unohtumattoman esi­tyksen.
PIdelion esityksistä annet­tiin
ristiriitaisia lausuntoja.. Toiset
olivat ihastuneita musiikin ennenkuu­lumattomaan
intensiivisyyteen, mutta
toiset taasen moittivat hajanalsek-sl Ja
painostivat ennenkaikkea näyttämöl­listä
korostusta. Vllmekfiimalnlttua
lienekin pidettävä koko juhlien hal­litsevana
tunnuksena. Vastuussa ole­vat
järjestäjät olivat mahtipontlsesti
Julistaneet "muslkaalLsta teatterljuh-laa".
Todellisuudessa ollaankin van-rallLsen
nopeasti Joutumassa musiikin
syrjäyttämiseen, Mozartin kaupun­gissa
tämä olisi hieman hämmästyt-täväjlmiö.
— "Die Welt".
Lauantaina, huhtikuun 9 p., •
—T"
te» unkn jiseolstd on päättänyt ul-kopoUtUkan
ajdolsu perusolemuksel­taan
vastaikafsella tavalla CCL:n
nSbden. «n ate ^ o m s m i s Julkaista
oman k a n t a n » CdL-h lausunnon t ä -
min kohdan taOAeen. Ja samalla ker­taa,
kun tetSMsaaisbeji unio ei halua
erisi&ii Ua^äf» CCLrsta rakennetta­essa
tmioHIfcetä mikä pyhittää toi­mintansa
tFÖtitekevfen perusetujen
paolesu, sahkfitySUUsten tmlo osallis­tuu
ednstajistoim mikä vierailee hai.
lltuksen Itiona.
Parhaimpia liikkeellä
olevia filmejä
Yhdysvaltalaiset edistysmieliset elo,
kuva-arvostelijat ovat esittäneet luet.
teton parhaimmista nykyisin liikkeel­lä
olevista filmeistä. Esitänmie seu­raavassa
osan näistä:
The Quiet One, Hamlet, JoUn.ny
Belinda, Snake Pit, hooz Voyag?
Home, Corvette, Treasure of sierra
Madre, Green Fields. SUgecoach.
Palefac», So Dear to My Heart, Mar^
•'iage in the Shadow, Henry V, Tor-j
ment. Paisan, Last Stop, Hangmenj
Also Die, Outcry, Shoe. Shine, Adven-;
tures of Don Juan.
Natseja nimitetään
huomattaviin virkoi­hin
länsi-Saksassa
BerUn. — (ALV) — Niiden 12 .sak­salaisen
Joukossa, jotka ovat nimi­tetyt
Ruhrin laakson t?räÄteol]lsuu. |
den Johtokuntaan, ovat brittiläisten j
miehitysviranomaisten nimHtämät tri j
Heinrich Dinkenbach ja Gunther
Henle. Dinkenbach oli 30 '.-uotta Sak­san
Äuurimman terä^trustin Vereinig-te
siahlwerken tirehtöörinä. Hän li;t.
tyi natsipuolueeseen 1933 ja hän Jou­tui
USA;n natsirikollisten listalle. Yh.
dysvaltain oikeusdepartmc-nt:n mu.
kaan hän on ollut "yk.si voimakkain
.saksalaisen talouden jälleenrakenU-missssa
sitten 1920 Ja auttoi Sakeaa
suuntautumaan t o tslilarianismlin",
Henle oli vuosia natsien Klockner
teollisuustrustin tirehtööri. Tämä
tru.?ti cn yksi Saksan suurimpia. Hän
oli sotarikoUisuudtsta pidätettynä
marraskuuhun 1946 saakka, kunnes
oikeuslaitos vapautti hänet.
CSJ:n Port Arthurin osaston
SEKAKUORO "KAIKU"
toimrrnpaiiee
K O N S E R T
Huhtikuun 15 ja*23 p:ixä
alkaen k l o 8.30 Ulalla
OHJELMA:
KUOROLAULUA Sekakuoro "Kaiku" -
(Yksin tiellä, Piiritanssilaulu Ja Ikävä on olla)
KUPLETTI Geo. Salvo
KUOROLAULUA .Naiskuorp
«Sinun silmäs Ja minun silmäni, Huulolalstytön '
kehtolaulu Ja 0'Charllc is my darling)
KOHTAUS LUKUSALISSA .. Harold Ja Veikko
HA?trOLSKA ... Sekakuoro
RYHlviiiLAULU Early one mortUng
lIUVIESltELMA Pääsiäisparaadl
KORNETTISOOLO^ Oscar Blom
PIANODUETTO Irene ja Ruthe
KUOROLAULUA Mieskuoro
(Laulaja poika, Itiijnailla Ja Helkin naimopuku)
PYRAMIIDRJA V - Ja u.-seura Isku
KUOROLAULUA . . . . ; Sekakuoro "Kaiku"
«Slouthearted Men. Hymni työlle Ja Illan tullen)
YLEINEN TANSSI •
Sisäänpääsy: etuk. 65c Ja ovella 75c
Oikeus ohjHman »itiuiokseen piiläteiään.
TERVETULOA!
konferenssi korostaa ja ehdottaa
käytännöllisiä toimenpiteitä
Port Arthur, — Järvlenpään työvä­en
uniolden yhteinen työttömyyskon-fcrenssl
pidettiin viime sunniintaina
Fort Willlamin Trades & Labor hao-lllla.
Kokoukson olivat leutsuneet Port
Arthurin Ja Fort WlUlamln uniolden
keskusneuvostot yhdessä, ja valmista-va.
ssa miele.s.sii olivat kummankin neu­voston
presidentit hankkineet tilas­toa
työttömyydestä eri aloilla Ja tcol-lisTiuksissa..
National Employmcnt
Service viraston tietojen mukaan oli
nykyisin työttömyy-svakuutusta naut­tivia
1.575 Ja työn odotusiIstolla 1,100.
Nämä eivät kuitenkaan slsä|täneet
metsämiehiä Ja muita s«.sonklaloJen
työläisiä, koska ne eivät ole vakuutuk­sen
saantiin oikeutettuja.
MetfiutyölälBten uniön taholta «e-lostettiln
tilannetta, mikä osoittaa et­tä
ainakin parituhatta metsämleatä on
kaksoiskaupungcissa, vaikka suoranal-
.sessa puutteessa olevien luktmiäärä
on vain pari .sataa. Union taholta on
vaadittu työmaiden varaamiseksi yleis
ten töiden käytäntöönottamlsta, ruo­kaa
Ja asuntoa puutteessa oleville
kaupungin taholta.' Tässä yhteydes­sä
on viranomaisten taholta myön-nrrtty.
että voitaviin heiopstl järjestää
DP-»ilrtolalfiten siirtäminen Plne Por-tagcssa
olevalta Hydron työmaalta Ja
heidän tilalleen ottaa metsätyöläislä.
.Soma on mahdolli.sto puitnurpamadon
kuolettamien puiden ottamisessa
Black 8tu>1i;eon alueella, Jne. Mutta
National Employment toimiston ja
kaupungin hallinnon taholta on t ä ­hänastinen
toiminta alkaatusaanut
vain vlirvUyksen farmltöihin Itä-Önv
tarlossA 00 dollarin kukausipalkollla.
Jota ci uniomme voi suasltella, koska
palkka on alhaisempi kuin voimassa­oleva
alhaisin pälväpalkkataksa*.
Laajan keskustelun jälkeen hyiräk-syttiin
liittQ^allitukselle läbetettäväk.
si varoltas, että Thundcr Bayn alueel­le
ci saa tuoda ytitään DP^siirtolals-ta
niin kauan kuin täällä olevat työ­läiset
ovat työttöminä. Koska met-sätyöläLfteh
uniolle oli tiedoltettu lllt-toparlamentlssa
ja maakunnan laln-laatljakunnassa
olevien edustajain tar
holta, että DP-silrtolalsten siirto on
mahdollista ioa muita työläisiä, il^.
maantuu riittävässä määrässä, pää­tettiin
velvoittaa uniot suori^ttamaan.
rekisteröinti työttömistä jäsenistään
Ja varamaan, listan sellaisista, jotka
ovat valmiit nrienemään työmaahan; '
Toinen kohta työjärjestyksessä kos­ki
erikoisesti yleisten töiden suunni­telmaan
esittelyä. Uniciden klrjeel-iise-
sti Ja edustajiensa kautta tehty­jen
ehdotuksien perusteella vaaditaan
käytäntöönsovellutcttavaksi seuraa-uomeen
MATKUSTAKAA
SYKSYLLÄ
kun elo on korjattu Ja ihmiset
fiattelevat lepoa, mukavuutta
ja yatäviensä vierailuja
Syksy on myös vuodenaika Jolloin hyviä
paikkoja on saatavana upeissa moottori-laivoissa
GRIPSHOLM ia STOCKHOLM,
lähtien Nev7 Yorkista suoraan Göteporiin,
Ruotsiin ja siltä erinomaiset yhteydet
SUOMEEN.
GRIPSHOLM Elok. 12
STOCKHOLM Elok. 29
GRIPSHOLM Syy.sk. 9
STOCKHOLM Syysk. 23
GRIPSHOLM Lokak. 7
STOCKHOLM Lokak. 17
GRIPSHOLM Marrask. 4
STOCKHOLM Marrask. 12
— Ensimmäinen ilmapostiliikenne
i Yhdysvalloissa alkoi v, 1918 New
I Yorkin, Washingtonin Ja Philadelp-
— Mitä Kallelle pitää olla? ji hian välillä.
— Bfistä setä tietää, että nimeni on i ~—
Kalle? i — Irlanti ei ole ainoa maa, jossa ei
— Näkeehän sen jo päältäkin päin. j ole käärmeitä. Uudessa Seelannissa
— Sitten sedän pitäisi nähdä jo!Ja
päältäpäin mitä minä haluan. »meitä.
Azoreilla ei ole myö.skaän käär- 5 A L
Minimibinnat taristiluokaitsa Göte­poriin
menomatka alliaen 9180:sta
Itlatkalippunne Göteporista matkan
päähän Suomessa Ja takaisin Göte-porUn
voidaan maksaa iäällä Cana­dan
dollareissa ennen lähtöä Cana­dasta.
Saadalisenne paikkatilauksen käykää
matkatluasiamiehenne luona. Hänen
palveluksensa ja pätevät neuvonsa
ovat käytettävänänne ilman lisä­maksua,
SV/EDISH AMERICAN
L I NE
6M Dorchester St. W., Mootreat, Qauk