Vapaus, February 7, 1950

              Vii
2 Tiifitaina, helmik. 7 p. -— Tuesday, Febniary 7
I 0;
ttsbnäited N07. etb 1917. AaouatBoa
Ofilee Oepaxtzäeot, Ottatra. FDl>-
Qaibaa tfaHee tneeklT: Tiies4a7s;
raUtabing Ooaapany Ud, at. U&^lffl
Ttanfllatloii ftto of tfuBga.
'IVliAXFaHIliRAT;
-3 vijf 3J0O
YbOsemBcäes^: 1 nc 7J0O e kk. S£0
eaomeas: 1 TK. 7X9 O tJc 4^
5 . iKuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, yhdysyaltain
l presidentti Trumah, jonka lyhytnäköinen ja tuVmioUineh ul-
|K^p(riUtiikki^^
^Öiij^^iitöäräyks^^
^ s^s;^ ^; vetypommia, jonka tuhoaja h
p;:lil:::/'y^a^'on sata tai tuhatkertaa suurempi kuin Hiroshimassa
kyinmemä tuhansia ihmisiä tappaneen'Vanhanaikai^^^
L ' "iomaoroinin voima.
- mitä päivälehdet hyväilevät
sanovat "helvetin poriimik-mukaän
sellainen murha-ase, että
tulevaisuudessa "paistaa suuria kaupunkeja muutiamas-
Ja Yhdysvaltain johtava atomitiedemies tri
Harold Urejr, joka s^^^
J | | ! | a l a | l ^ ^ ^^ nyt maailxnalle, että tämän vetypommin avulla;
^Yhdysvallat saa yliotteen Neuvostoliitosta,
olla se "mallidemökratia",
maiden kansat päkoitettava
•iio^äättMnäan.iiiiri tässä yhteydessä havaitaan kuitenkin, että l i i i i aiieÖffitti
1 ''0y^^-:. ';j;;t;5t93ri:Ukaasin^' että arviolta neljä miljardia dollaria maksava
I >; ?ve^pomnii — joka saattaa viedä koko ihmiskunnan helvet-
I V |tiih *'^'"y* kiireen kaupalla räkenniettava. Yhdysvaltain sf i l i l l ? ö s a i l a ' e r ollut tilaisuutta lausua minkäänlaista mielipidettä
' lasUista. Eipä edes^kongressille annettu mahdollisuutta äänes-
"tää>iltä, tehdäänkö tällainen superpommi tai ei. Presidentti
^Tnrtian ön sekä laki että evankieliumija näyttää siltä, että
fhän"yoisi kuningas Ludvigin tavoin sanoa: "Minä olen valtio''!
Huomaamatta ei liioin jäänyt se, että vaikka määräys ve-l'i
ttypommin valmistamiseksi veriiottiih joiliaicin fraaseilla
^raujian Wasta, hiiri presidentti Truman ei kuitenkaan katso-i
; ^nut sopivaksi ensin neuvotella atomipommien laittomaksi ju-
! ^Jisiiunisesta Neuvostoliiton ja muiden maiden edustajien
I / ,toSsa. Näyttää siis siltä, että Yhdysvaltain sotainen impe-
Sälismi viittaa kintaalla niin muidenkin maiden kansoihin
;g..4 , . ^ n ömaiikin kansansa säädylliseen mielipiteeseen,
j *i Vetypommi valmistetaan luonnollisesti Yhdysvaltain im^
3 v ^ r i ä l i s m i n hyökkäävän sotapolitiikan tueksi. Näin on asia
MffBM0i0^^ raaailraassai;ja* kaikkien yhteiskunta-
"tiipilil^i-^l»^!^^ Kun presidentti Truman antoi määräyk-
%Ä • ] sensä vety-sxiperpoimminsa rakentamiseksi, niin se aiheutti.f-
\ \ lidtik^htaisen' keskustelun siitä, että tämä utiäi hävitysase
} 1 A«.*«^W4«w:i^^ko ihmiskurinah. ^ B yhdi*«-
Mita minit sanovat
YKSlhlSAÄ
Kiina. Ja Neuvostoliitto ovat tun­nustaneet
Ho Chl Minhin johtaman
demokraattisen tasavallan. Hon joh­tamat
anneijat ajoivat Japanilaiset
mielipuolen raivoon Ja nyt m ovzi
puhdistaneet 90 prosenttia Viet Na­min
alueesta Ranskan siirtomaa-ar­meijasta.
Nämä vapautta rakastavat vietna­milaiset
ovat- saaneet, hyviä.liittolai­sia
Ranskan työläisistä. Jotka kiel­täytyvät
lastaamasta, aseita Indo-
Kiinaan meneviin laivoihin. Ja Jotka
taistelevat Ranskan Ja Amerilsan
pankkiirien aiheuttaman verenvuoda­tuksen
lopettamiseksi... — The
Worker, N. Y .
Kuinka Tim Buckista tuli puolueen johtaja
Un
m
IIS-sanot-ktörmaseistumlseri
m^m'i¥^^-§mp^^^^ sopimuicsen tavoittelua. \, Lontoon libq- l l v*il-""i^f ; räaliti^n News Chronicle vaatii vetypommin johdosta uusia
^ee kaiken menetystä." Toronton torylehti Glöbe and Mäil
ifomistajaf vöi sekuntin miirto-osassa tapj^a
iaiuxpaljon ihni^ mitä^konaisqt armeijat t^ppowat^^e^ :
^ 2«— - • '• vuosien aikana . . . Ninj pimeitä kuin ,
venäläiset ovat kykeneviä käyttämään "
^jeki^llisiä keksintöjä. He osoittautuvat varmasti kykeneviksi :
sui^iftiittelemaan ja valmistamaan H-ppmmih . . , Kummal|e-
Iiinp^uolelle) tulee ase mikä voi yhdellä 'iskulla pyyhkäistä
kaupungin ja tuhota muutamassa tunnissa' koko
Tämän-perusteella, ja muistaen Amerikan militaristien
!l$erskumisen, että he voivat kädenkäänteessä tappaa 75,000,-
1' -vilV
i i i i l i i
i i i i
st;:
siitä, että sodanlietsojat tehostavat toimintaansa kolmannen
maäiliiiansödan provosoimista varten. Siksi on Euroopan
maiden työväenjärjestöt yksimielisesti vaatineet, että tämä
] r^elettömyys pitäisi lopiettaa, ja että sen asemesta pitäisi ryh-tjjrä
päättäviin toimenpiteisiin atomiaseiden pannaan julista-
1 ^ » Canadalaisilla on tähän erikoissyy, sillä jos Yhdysvaltain
i\ sbtahullut lähettävät atomi- ja vety-superpommejaan Cana-
% . dan maan kamaralta, niin silloin on varmaa, että Canada myöa
saa maistaa samanlaisten tuhoaseiden hävityksestä. Canadan
sjfiomaläiset tietävät, että oman turvattomuusasemansa lisäksi
uUsi atomisota tarkoittaisi sitä, että Yhdysvaltain ja sen liitto­laisten
pommittajat kärventäisivät joukkomitassa Suomenkin
kansan miehiä, naisia ja lapsia näillä hirvittävillä atomiaseilla
-4- sillä jos sota tulee, niin Suomi liittoutuu todennäköisesti
Neuvostoliiton karissa, jos ei muuten, niin välttääkseen jou­tumasta
taas häviön puolelle.
* Kaikki tämä voidaan muuttaa. Atomiaseet — kaikissa
n^aissa — voidaan kansainvälisten sopimusten perusteella hä­vittää
-ja atomivoima voidaan valjastaa ihmiskunnan edistyk­sen
ja hyvinvoinnin palvelukseen. Vaatikaamme siis atomi­pommin
pannaan julistamista ja toimikaamme sen hyväksi,
tämä oh ainoa pelastuksen tie. " •
.^^•;:\ •. - . • ; oOo , . . :
Oikeistolaisten sosdem-johtajien vanha petoksen tie on
tunnettu ja kieltämätön tosiasia. Ja merkillepantavaa on —
fc^A; c i ejtä sathälla kun kaikkien maiden oikeistolaiset sosdem-johta-jät
veljeilevät porvarien kanssa, osallistuvat ministereinä por-
' värien hallituksiin ja tekevät sotaliittojä sosialistisia maita
an, he puhuvat kauniita sanoja "veljeydestä" sekä ennen-
IMPEBIAUSaUN UUSI
OlUELMA AASIASSA
Heidän kantansa on-nyt, että im­perialismin
etuja voidaan Aasiassa
puolustaa lahjotusmenetelmällä pa-
Kmmin kuin pakkotoimenpiteillä
kansallista vapausliikettä vastaan Ja
sodalla uhkailemisella. He (imperia-llsUen
polltiikot) leikkivät ajatuksella,
että lupaamalla rajattomasti amerik­kalaisia
dollareita, voidaan ehicä ke­hittää
. Aasian "Tito" . . . — Tim
fiuck, Canadian Tribune.:
I/AKON MURTAMINEN
NÄKÖPIIRISSÄ
. . . Voidaan edeltäpäin olla joten­kin
varmoja siitä,- että jos hiilenkai-vajat
myöntyisivät Trumanin esityk­seen,
niin tutkijakomitea esittelisi h i i -
lenkaivajille Jotenkin samaa kuin te-rästyölälslUe
— luopumista palkanko-^
rötuksesta täi parhaassa tapauksessa
Jonkinlaista ''kbinpromlssla" . , . Jor
ten ensimmäinen näytös hlilenlcaiva-
Jia vastaan on lavastettu. Ja samalla
väläytetään "suumuijaa" — Taft-
Hartley-lakia. Jo etukäteen annetaan
tietää, että elleivät 'hiilenkaivajat
suostu presidentin esitykseen, niin
presidentin on iskettävä 80 päivän
lakkovastaisella cstetuomiolla
— Työmies.
MARSHALLIN "APU"
ILMAN VERflOJA
Euroopan elvytysohjelman (Mar­shallin
avup) lähtökohtana oli se, että
Britannia ja, muut iätä. apua; saavat
niiaat, tulisivat, n i i n ; i p i a n k i ^ : mah­dollista
dollaxiavust» riippumatto-miiisl.
Kykaaamuu ei:tässä'«uhtee&sa;
.ollut. «en. itijukeotpi kuin .Yhdysvaltain
hallitus Ja kongre^i. Mutta siitä:huo­limatta,
miltei -kaikista- tämänsuun­taisista
l^ritatpian suuremmista edes-fi\
tafc4sls^ qn tullet {piiot6stefa| JVA-
5 j ) i n g t ^ p i ^ t f t / : i i J >. i. \ <
Uuden huipun tämä hölynpöly sai
Britannian .yrttyksest^r Jirjest^^^^
lingIn|lEil|e^ öljy filt6i?<^että se^voi&i
säästää Yhdysyaltain dollareita . . .
Senaattori Tom Connally — Texasin
öljyvaltiosta — sanoo tätä Britannian
ohjelmaa 'vihämiellsefesl tpimenpi-.
teekil meidän ekonomiaamme, kolv
taan" ja, viaatli (sen.johdosta) "asian
vaatimia toimenijiteitä". Hälyynnyt-tävä
seikka näiden lausuntojen suh­teen
on se kun senaattori Connally
on vastuussa, että kongressi hyväksj'y
kolmannen erän Marshallin avusta,
missä Britannia on ollut suiu-in saa­ja
. . . — Globe and Mali.
Kirj. Leslie Morris
"Me Amerikassa olemme nyky-äaii
lähempänä kein koskaan en­nen
minkään maan bktcf.ysisa.
köyhyyden voittamisena... Köy­häintalot
bävfärät keskitai^esflam-me..
Me emme ole vielä Exarat-taneet
tavoitettamme, mutti. jos
meille annetaan tilai<nir« mennä
eteenpäin samaa.: pdliitfjgta suan-
. taa kuta viimdset^
vaotta, itne talemme pian, juma­lan
avnlla, saamaan sen päivän
näkyviin, >>lliiiin liöybyyg on liä-hävinnyt
tämän Icansan beskan-desta..
E i ole olemassa parempaa
,t3kanta köyhyyttä vastaan koin
työtä jokaiseUe Ihmiselle . . ."
1 9 3 0 - 1 9 50
Näin puhui Herbert Hocver, Yh­dysvaltain
. ) pr^identtifhdokas, syys-
Iniossa 1928: ''Äöto Jokaiseen aato-
.vsjään ^ .kana /folcai^eeD, pataan!"
«^Nefjä Todtt» vfeli byvbnrointfa!"
Nkln kuuluivat vaalijulisteet. USA
istui /maailman harjalla.. "Henry Ford
oli .keksinyt kriisin välttämisen sa­laisuuden,
l^ydväen johtajat saamasi -
vat lyhteistöfmintaa terrojen kanssa.
Canädasea, viiden vuoden suhteelll •
sen ''hyvinvoinnin Jälkeen, kapitalisti -
nen propaganda oli vaikuttanut sy-
• Siihen aikaap kun Herbert Hoo­ver
alkoi -väätikaibpanjansa, -kcmmu-nistisentntemätionalen
kuudes kon­gressi
varoitti.öcttä"subteUihcp kapi­talistinen
tasapaino". tulee päätty­mään.
Se vetosi maailman työläisiin
ja kehoitti olemaan uskomatta kapi­talistisen
hyvinvoinnin myyttiin se­kä
kiehoitti taistelemaan työn, leivän
ja rauhan puolesta.
Canadassa, Kommunistipuolueei i
sisällä, käytiin taistelua ohjelmasta.
Kapitalistisen hyvinvoinnin myytti oli
saanut Jalansijan Jack MacDonaldin
silloisen pääsihteeri, johdon keskuu­dessa.
MacDonaldin ryhmän keskuu­dessa
oli kehittynyt "teoria", että
PohJois-^Amerikan kapitalismi on
poikkeusasemassa", että suuret tnis-tlt
ovat kehittäneet "super-kapita-lismin",
joka kykenee väittämää krii­sit
ja-että tie sosialismiin Amerikas­sa
ei peuraa sitä latua minkä mar-xilais-
leniniläisyys on -viitoittanut,
vaan;jö^kin^';^riicolsta?' tietä, jonka
tietää vain. .tämän fantasian luojat.
Tämä/ei -ollut fniltään.'muuta kuin
majxilalsuuden:. revisiointia, el/muuta
koin oikeistosiiven \ opporttmismia,
jonka Juiiret olivat kapitalismin hy-vi^
ksymisessä, mptta peitetty rjca-uniil-la
iraaseil^ai so^kl^iat^: T ä ^ n il
me:^mlnehl »cänadlsMis • olli« s'amaa
myrkkyä, joka murskasi .työväenlilk-
Siizanne Morrow voitti
uudelleen naisten
kaunoluistelukruunun
. St. Catharines, Ont. — 19-vuotias
torontolainen Suzanne Morrow voitti
uudelleen Canadaii naisten kaunoluis-telumestaruuden
täällä viime viikolla
pidetyissä kilpailuissa ja 22-vuotias
vancouverilainen Roger Wick£on voltti
myöskin uudelleen niiesten vastaavan
mestaruuden.
Naisten nuorten sarjan mestaruuden
voitti Barbara Gratton Tprontosta Ja
Joyce Salo Sudburysta sijoittui kuu­meesta
huolimatta kuudenneksi.
Miesten nuorten sarjan mestaruu­den
voltti Peter Pirsbrook Toro*»tosta.
Miss Salolla oli 101 asteen kuume ja
hän luisteli vastoin lääkärin ja ifan-hempicnsa
tahtoa. Vuosi taScaperln
pidetyissä mestaruuskilpailuissa saa­vutti
miss Gratton toisen tilan ja miss
Salo oli kolmantena.
lie^Öden miiidossal
Vuonna 1929 Canadan kommunis­tien
johdon keskuudessa vähemmistö
taisteli tätä "teoriaa" vastaan. Tim
Öiick öU täihäh mancilais-leniniläisen
ryhmän johtaja. . Marxilais-leninUäi-sen
tebfioläeh päättävässä tutlsimises-sa
j a yhä uudelleen tutkimisessa, jota
terästi luja työväenluokan henki ja
Ja talstelukyky, Tim Buck ja hänen
toverinsa kirjoittivat ja puhuivat, et­tä
Pohjols-Amerikan kapitalismi ei
olut poikkeuksellinen; että se tulee
klertämättömästi johtamaan taloudel­liseen
kriisiin; että on olemassa sel­viä
merkkejä siitä, että Canadan ka­pitalismi
on liikalaajentunut, ja että
ennenpitkää hyvinvoinnin harhakuvat
murskautuvat taloudellisen realismin
Iskuistai
V. 1928—29 aikana nämä kaksi vas-takkaita
mielipidesuuntaa kävivät
taistelua. Heinäkuussa 1929, Cana­dan
Kommunistipuolueen kuudennes­sa
konventiohissa asia tuli esiin ja
koventio Jakaantui ohjelman perus­kysymyksen
Johdosta — Opportunisti­sen
oikeistosiiven tien ja marxllais-lenlnlläisen
tien kysymyksessä. • Tu­loksena
konventlonissa oli se, että:
Jack MacDonald, joka oli littoutiinut
Maurice Spectorin Johtamin trotsilai-slin,
sai enemmistön ieskuskomite-äan.
Mutta, se ei kestänyt kauan.
Vuonna 1929 lokäkuiui 24 päivänä
New Yorkin osakepörssi ilmoitti suu­resta
osakcromähduksesta ja ilmoitti
kaikkein suurimmasta taloudellisesta
Tim Boekin äskeisin valokuva. Jonka on ottanut tunnettu torontolainen
valokuvaaja Sylvia .Schwart8
Tim Buck syntymäpäiväjuhla, joka oli järjestetty viime lauantaiksi
LPP:n toimesta hänen kunniakseen, oltuaan 20 vtiötta Canadan kom­munistien
johtajana, muodostui Toronton Mass'Sy'Jtäalilla valtavaksi ja
mukaansa tempaavaksi hyvän tahdon ja rakkauden juhlaksi.
Massey haalin avara juhlasali oli miltei viimeistä sijaa myöten täyn­nä.
Siellä oH ehkä, noin kolme tuhatta ihmistä,. Näyttämöllä oli Tim
Buckinjä hänen vaimonsa Alicen sekä heidän lastensa lisäksi Labor Pro­gressive
piolueen maakuntajohtajat, koko puoluetoimikunta ja kansallis
nen keskuskoviiiea sekä muUO; juhlavieraita ja ohjelman e^^
tämön takaseinällä oli taidpkkaa^i pUrretty,v^^^ suuri jotikkokUva
cahaddaisista kansanjoukosta ja sm edustatta suuri rintdkum Tim BUc-kista^
Lisäksi nähtiin ajankohtaisia ja sydämellisiä tunniislausetia sei­nillä.
Valtavan suuret suosionosoitukset tervehtivät Sritänman, Yhdys-puhdia
ja tervehdyHsiä, ja päiyän^^s^ omaa puhetta. Tämän juK-lah
sisältöä kuvaa ehkä parhaiten Bekie Btihayh sydämen syvyyde
lähtenyt lausttntd"Tim Buckoli oikeassa v. 1929 ja hän oh oikeassa nyt"
sekä Tom McEivenin toistamat Tim%^^ Kingsto­nin
vahkilatapahtumista} "Minua a
pii'päivän sankarin puhe ja hänen yetöomuksetisa LPP:n rakentamiseksi.
Julkaisemme oheellisena Leslie Morrisinkirjoituksen tiämän juMah todel.
Usen taustan selostamiseksi: - .
kriisistä mitä kapitalismi tuntee. M i i - ihaävasti. Suuret kansanjoukot oli
Joonat piensäästäjät pyyhkäistiin pois heitetty puutteeseen,
samalla kuin tuhottiin yhtä monta
harhakuvaa. Kuuluisa Big Bull Mar­ket,
joka oli pakoittanut osakkeet
pyörryttävään korkeuteen, luhistui ja
säikäytti pörssikeinottelijat. US. Steel
alkoi tämän päivän 2 0 5 j a lopetti
193Vi; General Electricityn osakkeita
myytiin 400 ja ne painuivat niin alas
kuin 283; radio putosi.68korkeudes­ta
44Vi. Kaikki tämä tapahtui 2
tunnin ajalla lokakun 24 päivän aa­mulla.
, Paniikin ja itsemurhien sekavuu­dessa
J. P. Morgan pani rahaa liik­keelle.
Saman päivän iltapäivällä
Thos. W. Lamont ja joukko pankkii­reja
ostivat osakkeita ennätykselUsen
alhaisilla hinnoila. Big Bull mairk-kinat
olivat ohi. Miljoonat saatettiin
vararikkoon. Työttömyys ikasvoi hiU-Canadassa
oli samanlainen kuva
havaittavissa. Suuri talouskriisi oli
tullut. '
Pohjois-Amerikan myytti "parem­masta
sj-steemistä", oli räjäytetty i l ­maan.
Oikeistouniojohtajien suun­nittelemat
loistavasta työläisten pan­keista
ja osuusliikkeistä menivät tuh­kaan.
Samalla metiivät myöskin Mac-
Donaldin johdon "teoriat".
Kellittyyän talouslcriisin painostuk­sesta
MacDonald pakeni — jätti puo­lueen.
Tim Buckista tuli Kommunis­tipuolueen
pääsihteeri. Oiksistosiipi
oli voitettu. Tim Efuckin kommunisti­nen
johto siirtyi vuosien työhön ja
kasvuun, jonka koholjohtana tänään
juhlitaan . hänen 20-vuotista olemas­saoloaan
puolueen johdossa.
•M
| S l f | | vfit 1^^ tavalla väkivaltaa "omia" työtätekevien
\ j<Jukkoja vastiaan.
«; Saksan noskelainen eli sosialidemokraattinen puoluejohto
t^l^nsimmäisen m jälkeen surullisen kuului-s^
pks^^kivaitatöistään työväkeä vastaan. Kuten muistetaan,
sdsi|5|ti|Mokraattisen oikeisto^ johdolla lyö-
,;r työväki ja siitä teos-saamme
kii\^tää sitä, että Saksaan tuli sosialismin asemesta
l^i^ "^tiefin^^;^^!^^ mikä aloitti toisen mJaailmansodan.
'^Syps Vapj>iiaia-^S*29 Berlinin sosiaM
I ji(5^til^
sen jälkeen, aia^V^**^®^"^^"^®'^ ^^^^^^^^^""^
Saksan sosialidemokraattinen oikeistojohto tuki porvaristonsa
väkivaltaisia toimenpiteitä työtätekeviä vastaan.
Samanlaisia esimerkkejä saatiin ensimmäisen maailman­sodan
jälkeen Englannista ,missä MacDonaldin "työväenhalli­tus"
turvautui väkivaltaisiin toimenpiteisiin lakkolaisia vas­taan.
Kaikki lehtemme lukijat muistavat Väinö Tannerin
häpeälliset, teot luokkataistelun aikana ja sen jälkeen, sekä
Lapuan liikkeen ja sitä johdonmukaisesti seuranneen hitleri-läisen
äseveljeyden päiviltä. Kaikki lehtemme lukijat tietä­vät
sen miten Fagerholmin "työväenhallitus" amtmutti äsket­täin
Kemin rauhallisia ja pahaa-aavistamattomia lakkolaisia.
Nyt taas N6w York Timesin kirjeenvaihtaja Drew Mid­dleton
kertoo, Bonnista, Saksasta helmikuun 5 pnä lähettä­mässään
lehtikirjoituksessa, että Saksan Sosialidemokraat­tisen
puolueen oikeistojohtaja Kurt Schumacher on pyj'tänyt
läntisiltä liittolaisiltaan (tarkoittaa pääasiassa Yhdysvaltain
imperialismia) tankkeja ja sotajoukkoja Saksan kommunistien
painostuksen torjumista varten!
Ja James Carey, joka CIO:n oikeistojohdon määräysten
mukaisesti yrittää epätoivon vimmalla hajoittaa sähkötyöläis-ten
mainion union rivejä (onneksi hy\in huonoilla tuloksilla)
sanoi lehtitietojen mukaan avoimesti työväen vastaisen Ame­rican
Legionan kokouksessa mm. seuraavaa: "Viime sodaissa
me liittouduinune kommunistien kanssa laisielussa fasisteia
vastaan ja seuiaay^sa sodiassa me liiltpudunune lasisilien
kanssa saatlaaksemnie kommunislit tappioon ...."
Mitä tähän lisätään se on pahasta, sillä Careyn lausunto
tavallaan kruunaa sosdem-^oikeistojohtajien petoksen tien.
Tim Back ituva» miksi «nkeistojch-to
kärsi puolueessa tappion:
•«Kaikisa Däiää 1afstaidBss_ inei-dän
psoloeemme oli kykenevä-o-soittamaan,
e t t ä se cK aina» ^pso-
Ine, joka, omissa riveissään (Eevasta
oppositiosta Talittämätfä. fcyenf
ennustamaan tulevan krifsin. aika*
kanden, joka iski maatamme &yk-l
sylla 1929 . . . Meidän pnoloeem-me
oli kykenevä~Tclttamaaa Ja
saattamaan tappiolle bajoittajat,
jotka olisivat vi«ieetvpttoloeen tu­hoon,
mntta me onnistuimme s:l-
Dä vain taistelnlla matxllaislenini-läisen
maailmankatsomoksen feo-riän
päolesta.. Pcoloeena me voi­timme
tämän tafstelon koska nä­mä:
Canadan taistehit olivai oäaa
siitä taistelnista mitä käytiin kaut­ta,
koko ntaailman. Ja me kykenfan-me
ottamaan oppia taistelnista ja.
oikeasta marxilaisesta: .;ohddsta
. toisista maista . . . Meidän tulee
käsittää, eta mancilaismis ei ole
Jotain Jonka te hyväksyitte niin
- banan koin kaikki hyväksyy sen?
Se ei ole seUaista; Jota. vielä ko­keillaan,
sillä marxilalsnns on Ip-dlstetto
• käyntännössä, niin Cana­dassa
fcninmyös NenvostoUitcKsä
j a kaikissa maailman maissa."
Marxllais-leniniläiseltä perusteelta
utkittaessa : on mahdollisuus; nähdä
^eenpäin tapahtumien mahdollinen
iiilku. Tim Backin kykenemällä jbh
lOlla voitiin 20-lävmi löppuopuolel
a nähdä tuleva talouskriisi; etukä
':een annettu - varoitus merkitsee etu
:äteen varustamista. Siitä johtuen^
coska Tim Buckin politiikka voitti
^ilacDohaldin olkelstöjohton, el Ca-ladan
työläisten'täytynyt aaiennä 30-
iuvun - nälicäkauteen Johdotta. Kiin
sosialidemokraatit Ja' uniojen dikeis-tobyrokraatit
unohtivat työläiset —
kuten he -aina tekevät — Canadaii
työläisjoukot kääntyivät Kommunisti­puolueen
puoleen saadakseen johtoa
ja ohjeita.
Siihen aikaan : fefonnisti johtajat
sanoivat; et-tä 'työttömyyden aikana
ei voida järjestää unloja Ja yolttaa
palkankorotuksia. TVörkcrs Unitjf
liCague osoitti että voidaan.
Opixirturilstlt ja epäilijät sanoivat,
ettei ole maiiddilista Jäljestää työttö­miä
-ja voittaa avustusta, 30-lu-«m
työttömleri stitiri talätelu^hulplstul v,
1935 '^irfeeri midxsslin" ja tiirmuslau-'
s^-''T^öta taikliä iei^^ katit­ta
Aäah, joka osoitti heidän olleen'
väärässä.
ÖijiJdrtUnistIt' p^^^ kun
v^tiöväita hyökkäsi työl&lÄlä vastaan.
Mutta Kommunistipuolue Tim'Buck-
\x^Jmg^ ^taahtu^
niuiKetflsik ja fasisteja: vastaan, van-'
kiiain 6l^liä^'ja iiiliäen-iiiki^^
oikeuslaitoksissa ja" tuhansissa "^mie­lenosoituksissa
ja voitti-puhe- "ja kp-
Icoontumiövapäuden. Tfie \ Cänääiaöi
Läbor I^ffirife Leagiue — n y ö y ä e^
keen kilpi" — oli taisteleva siviili-vapauksien
liike 30-luvulla.'
Tim Buckin puolueelle antama joh­to
taistelussa; kriisiä -vastaan, sekä lei­vän,
työmahdollisuuksieri,^-<rustiikseh
ja palkankorotusten puolesta ynnä
järjestymättömien j ä r jestäioaiseksl.
veti koko valtiovalan puolueen kimp­puun.
Vuoden 1919 Winnipegin suur­lakon
aikana 40 minuutissa laadittu
rikoslain 98 pykälää käytettiin "kuo­liniskun"
antamiseksi puolueelle. Tim
Buck ja häheri toverinsa menivät van­kilaan
v. 1932 ja samana -vuonna yri­tettiin
Kingstonin pakkotyölaitoksen
vankikopissa miu-hata Tim.
Mutta vastarintapHjiBlma, minkä
a\-ulla järjestettiin valtava liike kah­deksan
vängin -vapauttamiseksi ja 98
lakipykälän kumcaniiseksii vapautti
Timin ja antoi puolueelle takaisin va­pauden
— Ja yhdessä vuoiden 1935
nälkämarssin kanssa tämä ennen ko­kematon
jou^pliike saattoi Bennettin
hamtbksen häViöön V. 1935.
Tlmän-per&teella Tim Buckin joh­don
avuUa todcttUn, että oikean Jirti-don
avulla Cahäidan työväenluokka
CJatKoa seuraavalla sivulla}
r-SITÄ
=TÄTÄ
INTIAANIN vnsÄBYijJ
Intlaarä: -KyDä se on ett»J
asia. etteivät laika xnldiet^
masta naisesta."
Valkoinen mies: "Kuinka ngsJ
InUaani: ^'SUoin kalHd jniy
minun miiijäni perässä." ;
jfljcsa. on
jitomiToiB
l^tsanlali
rttkiiseoiJ
kaiscsuse
Bjksesti,
junefikiala
li^ttt}]
VIIMEISET SAKAT?
Pikku Jchn«y käveU k a ia
päivää Isänsä kdoleman jäifeQ
hyväntahtoinen naapuri pJHLgjtettiln
hänen eteensä Ja kysyi: - J a ^ t n Uralin
flmoitetti
^ täinän £a1
Arara
tutkimui
lojaa^tlLirh
jjsten vaiito
kojei*
totea
tiottu, eikä
iholta kumoi
'Hiin suurta
joaail
painuni
äiöen viinit
uösteniiniM
niin N
,ist{
japystj
jolla
valfc
n
ivuHa Neuvo!
ratäcaiser
Busmaantiete
uonetaan A
I een kultivoi!
unisen, nim
äittävät, etti
mikääni
.usteknilli
iedenjakajam
I olspuolella.ji
sn tarkoituki
iperian jokie
ilen.--
Sanalla atoi
to. Jos <
olivat. isäraukkasi viimeiset i a»
"Hän ei sanonat mitälff--^
Johnny, "iäti oli hänen
loppuun saakka."
• LASTEN SUUSTA
Eräs kreikkalainen lUkanie^
on myöskin kreikltalainen
hulvat aina kreikan kieltä
Uaaile tyttölapselleen,
isä liikeasioissa puhui
Irlannin kieltä, jota lapsi
märtänyt, niin pikku tyttö
ihmetellen. Kun Isä oli päättä^
faeiunsii, nin tyttö kysy^ isältääu^
" M i k ä tuota puhdinta vaiva
el se,puhu kreikkaa"
kesäi
Sointnla, -B.- 'C. — Meillä on
sellainiBn talvi, että moista t
ollut täällä Söihtnlan historian
na>_ Ennien Jouhia alkoi
lurita ja sitä; bn tullut sen
täÄaäri tästä — kuin myöskin
ta. Kylmyys bn aiheuttanut 1
laista vahiiifcoa. Venheistä oni
[euvostoUitos
isspianongel
alllsin' tekni;
H Iisi kai länsii
nyt-koneita, vesiputket ovat
leet, pöriohat paleltuneet ja.koa
nejta ei ole tehty pakkasilmoja
ten, oir'puita saanut polttaa
Ön önril, että puita saa
kurihah. Vaari elitli sahaamaan.
Submiintiistbt ovat tähän neArlen rivi tietee
välkkyneet niiells^ä ihanina. K . | itä on tullut
nyt kiiri tänne on saatu Suomo] J mc ja sen
kaset;pn.nipnille .tullut selväisi % Hkoshiman
kyllä tämä .Malkosaaren ilmaa)
täMn saak|4 oihit sentään' "
Martti a^^ti-vairiaja saiwi
vähän ^hheh kuolemaansa, etti!
mi länipehee siinä määrin, eta
Iän-hedelmätJl^yps^ sjelUjj;
tStme ' tiilee -Itoyat/ Pakkaset.
\ -"SSät^i^tihaita^^
kaiqipamme uuden kauppabi
rak^nlamistäkto, joka on
säiden takia hitaasti. Kesällä
'jöuda''ku;^ari'rä^.entaniaan
lunnan,
kannalta
ktiksi sen rh
takana ta
sieltä i
Parikymmentä -vuotta sitten eräs
partaniekka; raivohullu Salcsan maal­la
alkoi järjestämään aseellisia jouk­koja
ja lupasi hävittää kommunismin
ja tappaa Juutalaiset. Hän sai koko
vallassaolevan luokan rahallisen ja
poliittisen kannatuksen sillä olihan
Saksa sUIoin vallankumouksen par­taalla.
Hän pääsi valtaian ja teki
parhaansa lupauksensa' täyttämiseksi.
Sitten hän Itjpasi tiihota Neuvosto­liiton-
Länsivaltain imiperialistit kat­soivat
häneen pelastajanaan. Rahaa
ja materiaaleja virta:si Saksan maalle
ja armeija vahvistui ja koko maan
talous järjestettiin sotakaimalle.
Partaniekka karjui kerskuen armei­jansa
voittamattoaiuutta. Kävi kui­tenkin
vähän toisin kuin oli suiumi-teltu
toisen riiäailmansodan allcami-nen,
mutta jättäkäämme se asia syr­jään.
;
Vuonna 1941 kesällä hän karkasi
"voittamattoman" arineijansa kanssa
Neuvostoliiton kimppuun karjuen, että
kestää vain kuusi viikkoa, ja Punais­ta
armeijaa, ei ole olemassa.. Länsi­valtain
sotilaspäälliköt pitivät %'arriia-na
Neuvostoliiton häviötä.
Asiat kuitenkin päättyivät niin, ku­ten
kaikki tiedetään, että Saksan hlt-leriläistä
armeijaa enempää kuin rai­vohullua
partaniekkaakaan ei ole enää
olemassa.
Vaikka Hitler onkin kuoUut, niin
Hitlerin aatteet eivät ole kuolleet.
Amerikkalaiset sodanlietsojat oVat
Hitlerin aatteelllMa jällcelälsiä. Hit­lerin
karjumista kuuluu USA:sta. Tä­tä
karjumista toistetaan kaikuna
myöskin täällä Canadassa.
Presidentti Rooseveltin kuoleman
jälkeen aloitettiin kylmä sota Neu­vostoliittoa
ja kansandemokraattisia
mialta vastaan. Wall Streetllle uskol­liset
poUtiikot Ja kenraalit puisteli­vat
nyrkkejään NeuvostoUittoa kohti
atomiporiuni kainalossa. Väitettiin
ettei Neuvostoliitossa voida tehdä ato­mipommia
. Tietämättömät ihmiset
uskoivat tähän ja niin kyettiin lietso-naaän
sotahysteriaa.
•USA:sta kuxilui Hitlerin karjuntaa,
mutta Neuvostoliitossa ei puhuttu
mitään. Olihan heillä kokemusta.
Suurissa aikakauslehdissä julkaistiin
karttoja, joissa joku eläkkeelle päässyt
kenraali selosti tarkoin. miten atomi-poriunihyökkäys
suoritetaan Neuvosto •
liiton väestökeskuksia vastaan.
Kävi kuitenkin niin, että Neuvcsto-llitossa
oli suoritettu atomiräjähd.v.k-siä,
ei atomipoiririiirajähdyksiä. jä ko­konaisia
vuoria raivattiin tieltä sen
avulla Ja näin saatiin jokien suuntia
muutttnnaan Ja täten hedelmättömiä
erämaita muutetaan hedehnällisiksi
viljelysalueiksi. Vaikka Molotov v.
1947 sanoi heillä olevan atomlräjäh-dyksen
salaisuuden, niin siihen uskot­tiin
Vasta pari vuotta myöhennnln.
Nyt kim presidentti "niunan ilmoit­ti,
että Yhdysvalloissa ryhdytään val­mistamaan
vieläkin yoimäkkaariipaa
asetta, nimittäin vetypommeja, niin
tämä päästi sodan yahnisteli jabi kar­junnan
JäUeen kiivluvariimä^ Nyt
huudetaan vctypbnrinista, jota: el vielä
ole ja eikä edes tiedetä milloih isellal-rien
voidaan -vailmistäa, tai valmiste­taanko
sitä ensinkään.
Hulpptxnsatäöiä karjunta sai kun
USA:npuolustusSihteeriJöhnson Vir­ginian
yiiöplstossa Julisti, että: Ame^
rikka kykenet lyömään Neuvostoliiton
ei kuudessa viikossa, vaan-^ytyniyk-seen
tulee väin tuririit Siis hän l i a -
lusl iiskottiaa, että^ Neuvostoliiton ku­kistaminen
rin -väin pieni sotHasope-ratloni
ja kaffiki ori ohi. El mitään
kärsimyksiä Amorlkan kansalle sillä
asia on niin yksinkertaisesti järjes-tetty.-,
Mutta Amerikan ibniaslhteeri' Sy-mington
ori toista mieltä. Hän puhui
vähän ennen "Ba^lorrylioplstbssa ja
sanoi, että "kommtmistidiktäattoreil-la
ori maailmaii stinirimriut asevoimat
ja he voivat tehdä yllätyshyökkäyk­sen
Yhdysvaltain mihin osaan tahan­sa,
eikä Yhdysvailloilla ble m l t ä ^ var-iriaa
puolustusta sdlai
vastaan^. Hän e^eileeri sari<ri iiiillä
blevsin suunriimat'riiäa-än!adjai'kuln
Amerikalla Ja sen liittolaisilla," sua-lASPIAN
iU
ipeinkiri k
ittirja tieti
iman Järve]
että tämä
ja .300-
llf
ja inyöski]
t.. Etelä
Persian l
idänp
Turkn
ämaa- ja a;
rat Volgan s
ueet, jbtika lä
i vuoristoon
asuG
pesi, paikotej
^ lisiksi 'aroseu
...» luliipojankin •
ntamaUa on
V % suuria öljy
S i lisäksi sie
tkeitä mineri
a kemlallisellt
ita raaka-air
•-^1 Järvet yleens
1 mereen, mut
i ! laäkua, kosi
J metriä alen
[||äilahden. Mu
^i^tettavasti J
v.g »ta on sään
»^I^Mlesta 1932 t
3 l'sm., Se on
S ' saattanut ss
• : suurta-haitt
%, tajille. Korc
' | J n meri on >
rimmät. ilniavoimat maailmassa kf^^ toten pohjois
sen takia.
Täte lehtias^naiseri tyotäön fc,
haittaavat kun vuosien taikpl j)r
ei päääe; paijöri liikkumaan, aa|^
tääripää pääse tänne aublla db
kasinkaan.
Eikä ihnat näytä edes muuttiii
kaan. Viime viikolla ei saatu
takaan Vapauden numeroa tänoiL
• -laJ?
TyÖmaaterroria natsien
hyväksi länsi-Saksassa
"Siyrichen. — Useimmat niisti 1
kiloista, jotka ovet osallistuneet
distustoimintaan natseja vastaat
'jerissa, jää-vät työttömiksi
toimenpiteiden päätyttyä
sassa. "ramä näyttää johtuvan
sestä vihariilellsyydesta p
Mritaa kohtaan. Virallisten
miikaan on 1,833 pi^idis
ten -palveluksessa olleesta
väin '623 saanut uuden
vaikka heille taattiin työtä e
säädätmön-avulla. Varsinkin
raiitatievirariomBftet ovat olleet
hakoisia yastaarioltämaan
toimintaan-iöeallistuneita hei
Kasvavat suhteellisesti suUrta^N*
jokainen kuukausi, seka nai-j h
suurin sukellusvenelaivasto,
Mikä ristiriita puolustussihteeC
Ilmasiht^erin puheilla. MoleS^
puheilla oh vlssf tarkoituksensa-^ ij
lustusmlnlsteri antoi aseita •
sodan" kävijöille Ja ilmasihteaöl'jf^^
he tähtää puolusUismenojen s5i'.|
täniisecn. J \
Neuvostoliitto, joka ei ole M'V
muotoa uhannut' ketään sodatoj»^!
päinVästoh» taistellut rauhan j
nuttamiseksi, el säikähtänyt ^ '
hysterian Uetsomisesta eikä se
dä vähääkään vetypommia,
van radion kommentaattori
etta Johnsonin puhe-oU satua>
yritetään vain sunuittaa
talsia amerikkalaisia.
Mutta ei atomipommilla, ciö
kaali rtemattomalla vetyponiBii&!
voitu -ratkaista Kiinan
amerikkalaisten tahtomaan
Ei sillä voida myöhään Viet ]
mdöriesian eikä edes
hallussa blevan HUppiinien:
tä ratkaista.
Ei sillä -voida nayö^kään
Yridysvaltäiri työläisten kasvava» j
tyioQättönOTttä eikä kapitalisti^J
jestelmän s l ^ kehittyvää
tilaa.!
TSmä ei suinkaan merkitse ^1
teikö sota tule' ellei sitä kylt*
tJral, Emba
t tuovat siks
HENKILÖT
Antti Jussil
Pirkko I.­Katri
r^a
fovariLeen
. . . . . .
^mo PeräU
Pekka . . . ..
Lisäksi näy
Kmtu Vaai
ia Bertha C
Yleisoh
Sä<
Tul
makkaastt vastusteta. Siitä
lee jokaisen tehdä jatkuvM J»,,
mokasta työtä rauhan" pub!B|»^j
m