1949-01-04-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Maamme IQim^^l^^^^ olisLsaatava miiitos aikaan inen CL-^ ' teisen niaji • ki tuii vc*' 1947. ja aiiadan ka: autta £am; ' vänsä uix' yhtään e atä£sä vaikka 'n kansal ' T r i J . G . Endieoti o n JolkaisEat seorasTan kirJoitidaMn Mmftta- "Canadian F v Ea^teni li{eiisletter">nfmfasessi joflraiimtga. Kirjoituksessa tän» tanprtta K i i nan asioiden t a n t t a « a t * » hyriä nenroja miten CaBSMflän hamtaksea tulisi U k a U läliettiMnäiMä aseU» Knomintanpn anneijaile Ja sensijaan pyrkiä päiacniäa hyviin •ohteisiin Vapaan K i i n a n halli-tulisen kunssa. isef insi la f>n vihdo :auan aik: :aan tiin; jo sh-ui Uinen na oimintanf JS pidetä? samaan p ;akaa h\i lurella jo' lakin 1 on suljet!^ ovat vai npäri vuo nä tyött itä on I llisuuten ii-stelujä^ /äen elLij let joulu 3in hyvii menivi )mme s-^ äsentenst' mnä pyydän teitä tutustumaan , huolellisesti siihen artikkeliin, Joka julkaistiin marraskuun 20 pnä 1946 »"Business Weelc'*-nimiseSBä aikakaus- Ejulkaisussa. Melkein kaikki tässä ar-ftikkellssa esitetyt kohdat oyat yhden- (mukalsia niiden ehdotusten! kanssa, joita olen esittänyt tässä "Canadian if Eastern New5letter"-Julkalsussa bileissä kirjoituksissani Ja puheissani Ien aikana.. "Business Week" el lluonnollisestl käsitellyt tässä, artik-jkelfssa pääkysymystä K i i n a n vallan- Ikumouksen luonteesta ia tarkoituk- f fsesta. Vallankumouksen käsittämi-i cn on tärkeä ohjeeksi nykyiselle toi-innalle ja tuleville suunnitelmille. "Lyhyesfi sanottuna K i i n a n vallan-umouksen tarkoitus on hävittää feo-allsmiin perustuvan K i i n a n maata-ouden luonne suurien maareformien .utta ja alkaa yleinen liike modemi-lintiin Ja teolUstuttamiseen. Taon se mitä suurin osa Kiinan nsasta haluaa Ja se kannattaa vaik-mitä poliittista puoluetta, Joka teuttsui nämä suuret reformit. Se öskin kukistaa Jokaisen puolueen. Joka kieltää siltä nämä tärkeät re-oxmit. ' "New Statesman and Nation"-nlml-iSeUe aikakauslehdelle kirjoittaa brittiläinen liikemies Shanghalsta seuraavasti: Kapitalistien näkökannalta kat-pen olen v^uvitettu., että on mahdollista tehdä kauppaa kommunistien kanssa. Jos Ja k»m Shanghai on valloitettu, elleivät amerikkalaiset estä sitä. .Tämän-estäminen ajaisi kom-. muhistit suoraan Venäjän syliin." "Business 'Weekissä" olleessa ar-n •aikar.''/ tikelissa ehdotetaan seuraavat Järke-osastolil| yät kohdat'keskitien PQliUikkana, Jo mmetrrjr k a on erinomainen alku: ?aki:i;tr;^ 1. . Käyttää kuluttamaton luotto mat^oi- ruokatarpeiden lähettämiseen- (eikä nmo tyv enempää aseita), caau, ejf - 3. Qanoa ChIangUle, että hän on hätä moit; yJnnyt j a ettei meillä ole mitään ' tekemistä hänen kanssaan, apaude ij. 3. o t t a a yhteys kommunisteihin ja htemn. : ottaa selvää onko kauppa mfihdollis- ]) t a heidän kanssaan j a Jos on, alkaa Mandshuria yksin voi ostaa seuraavan kymmenen vuoden ajan kaikki meidän maanviljelyskonelttemme ylituotannon. KUna tervlts€« suuria sähkötehtaita, se tulee avaamaan k i vihiilikaivoksia j a rautamahnikenttlä K u n ihmiset rikastuvat, n i in he haluavat ostaa monia meidän tuotteitamme. Jos me herätämme heisEä rohkeutta j a luottamusta, niin me voimme tehdä kiinalaisista ystäviämme Ja vaikuttaa heihin. Tehyksemme sen meidän täytyy vai»utua Järjettömästä "Trumanln periaatteen" tappiofllosofiasta sikäli kuin Aasia on kysymyksessä. Meidän täytyy p i dättyä sekaantumasta Ja allcaa tehdä kauppaa puhtaasti taloi^elllsella perustalla siinä mielessä, että kunnioitamme K i i n a n suverenisuulta j a itsekunnioitusta. Tiedusteluja Eskola, Malakias Israel, oleskellut Pohjois Quebecissa v. 1938. HUt Edla, kirje virastossa. Heikf<^ (Hakans) Joh.. synt. v. 1908, Närpiössä, viimeinen tunnettu olinpaikka Fort WilUam, Ont. Holm, Evert, kirje virastossa. Ihalainen, Onni Antö-o, viimeinen tunnettu osoite 786 Hamilton St. V a n couver. Kellander-Rantala, Eva, viimeinen tunnettu asuinpaikka Montreal, Que. Koski, Vilho, viimeinen tunnettu osoite 46 Widmer St., Toronto, Ont. Ksiänpää-Salmi. Kalle HJalmari, viimeinen tunnettu osoiJe v. 1922, 171 Bellfair Avc„ Toronto, Ont. Kyyiiäinen. Vilho, synt. Peltosalmella, tullut Canadaan y. 1925 ja oles-isellut etelä-Ontariossa. Laitinen. M a t t i . Lievonen. Henrik Emanuel, siirtynyt V. 1930 Yhdysvalloista British Co-lumbiaan. Ci*iiL, Henry Llndberr. John Arvid J4 Hilda M a ria, viimeinen tunnettii osoite Port Reeve, Saskatchewan.' lUattson, I ^ h a r , kirje virastosisa. Meriläinen, Pekka, tietojen mukaan kuollut Estäir-nimisellä paikkakunnalla. ' ; : KoBloisa ruotsalainen oppperabiulaja Jnssi Björlinf oU välmtmsa kera New Torfcissa vastaanotUmassa kolmea lastaan knn he saapnivat RuotsisU Jonloksi vanhempiensa luokse isoäidin saattamana. He saapnivat tälle maa-terccUe Buotsin Amerikan linjan Stockholm taivalla. C L U B N E FACTS ABOUT FINLAND By AMeikns' •S kauppa. n Tahi !uraa^ Dli .sil! isämi- ', LE. ta,- •UI ma'; . ."^ verhi^i-it e h ' i tal.f . Lin-- tullut 4. Pitää yllä samanlaisia yhteyksiä ci-kömmunististen alueiden kanssa Ja yUäpitää suhteita tiukasti kaupallisella pohjalla. 5. Perustaa.rahasto .todellisen r a kennustyön rahoittamiseksi. Tämä rahasto tulisi pitää valmiina sitä varten kunnes kommunistit osoittavat, että he ovat valmiita ryhtymään y h teistoimintaan kanssamme. On olemassa kalkld syyt uskoa, että tällaisella ohjelmalla on menestystä. Mutta täytyy myöskin olla valmis sitä varten, että mahdollisesti kohdataan pettymyksiä. Kiinaa on kauheasti hävitetty kymmenen viiotta.- kestäneessä tuhoisassa sodassa. K i i nalaisista suurin osa vihaa meitä kos- '- k a me olemme lähettäneet Chlang : Kai-shekillc p o i ^ i t t a j i a . Heidät p i - tää saada vakuututeiksi siitä, että ljnl\_Jt: me todellalcin olemme muuttaneet ileisE:,!. mielipiteemme. Yhdysvallat on r y h - 2 ^ 4 ' ^y^y^ järjestämään laajaa vastaval- ] s a 4 - lankumousliikettä Kiinassa..'Sen asia- & miesten tarlsoitulssena on yrittää h a joittaa j a tuhota uusi hallitus. Ne ovat valmiita murhaamaan johtavia kommunisteja. Tätä ei voida Iciel-tää, sillä seÄ: todisteeksi on vuotanut riittävästi tietoja. Monet amiraali Milesin palveluksessi^'Kiinalais-Ame-rilckalaisessa Osuustoimintajärjestössä olleet työläJset ovat menneet vallan-kimiouksellistei^ voimien puolelle. Jos me nykyisestä avoimesta Chiang K a i - shekin kannattamlse5'ta sUrrymme antamaan • kannatuksemme niille maanalaisille voimille. Joiden tarkbi-tulcsena on uuden hallituksen kukistaminen, n i i n meillä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta edulUslin kauppasuhteisiin. Jos me luovumme sisäisestä ja maanalaisesta sekaantumisesta, niin me voimme odottat^ osaavaamme huo-mattavan- määrän edullista kauppaa. Nyt on jo Quebecissa selvä todistus siitä. Siellä on kiinalainen vapaa kapitalistinen liikeyhtynaä, Jolca r a kentaa jokialuksia Yangtsea varten. Jos esteenä ei olisi ollut Chiang K a i - shekin itsekäs byrokratia, nUn se r a kentaisi nykyään enemmän laivoja. vaVtl r sok iustir-isissf 15 y: Mustonen, Esaias, synt. v. 1884, H e i ni joella, -tiedustellaan Su(änesta. MäldAleK.,viimeinen tunnettu osoite Jackpine, Ont. IMännistö, Jaska, kotipaikka Mietois, Kurikka. Männistö, Lauri, kotipaikka Mietois. Kurikka. MSntylä, Hilja, synt. Lappeenrannassa, viimeinen t u u ^ t t u Josoite 166 Huron St., Toronto, Ont. Nelghlik, Arvi J uhani, viimeinen tunnettu osoite 314 Bay Sreett, Port Arthur, Ont. Niemi, Tilta, o.s. Saari, viimeisten tietojen mukaan asunut Montrealissa Ja ehkä kuoUut siellä v. 1921. Nieminen, Vilho Alexander, viimeinen tunnettu osoite 1124 Oxford St., Victoria B. C, Nylund, Nils tfoak, viimeinen v. 1938 tunnettu osoite Keamey, Ont. Ojala. Severi, viimeinen tunnettu osoite Box isOQ:, South Pofcupine. Ont. Pahkala, Juho Aukusti, synt. v. 1907 Himangassa, viimeinen tunnettu osoite 1302 St. Antoine St., Montreal. Pihl, Oskar Alfred (Fred Pol) synt. V. 1896 Närpiön pitäjässä; viimeinen tunnettu "ttsoite Kirkland Lake, Ont. Pulkka, Paavo Heikki, synt. v. 1886: viimeinen tunnettu a s u i n paikka Montreal. v Puskala. Lauri Jaakko, viimeinen tunnettu asuinpaikka 133 Bevcfrley Road, Toronto. RIippi, Niilo, viimeinen tunnettu osoite New Golden Ros« Mlne, North Bay, Ont. Sevaller.Josepfl, asuinpaikka Mfont-real. ' Tuomanen, Jalmari, viimeinen tunnettu osoite Port Arthur. Ont. Wikström, Uno Josef, viimeinen tunnettu osoite 325 Queen St. W., Toronto. Väärä, Juho Heikki, synt. 1890 Y l i - kiimiti^issä ja tullut Canadaan v. 1910. Kaikkia niitä, jotka voivat antaa tietoja yllämainituista henkilöistä pyydetään hyväntahtoisesti kirjoittamaan osoitteella: LEGATION OF FINLAND OtUW8. Rakennustöitä vielä runsaasti Sarniassa Samia. — E i kai ole paliaksi. vaikka näin vuoden,vaihtuessa arvostelee ainakin työtään. Pientä se on ollut, -vaikka työstä se näin oppimattomalle on käynyt. Paljon on kuitenkin Jäänyt tekemättä mitä olisi voinut tehdä., mutta suoraan sanoen se johtuu kokemattomuudesta j a saamattomuudesta — laiskuutta en tunnusta, sillä harvoinpa työläinen voi laiskana olla, paremminkin väsynyt. Täällä Sarnlassakin on tapahtunut asioita. Joista piisi voinut lehteen kirjoittaa, mutta tulee ajatelleeksi, että samanlaista on Joka paikassa, taistelusi .leivästä vaikka sitä käydään toisin- paikoin helpommin j a toisin raskaammin. Aina kultenlcin väkevämpi puoli voittaa j a heikpnnipi Jää alakynteen. ' Missään nimessä ei kuitcn- Icaiin voi häviötään' jbunhustaa, sillä kysymys on useimmiten — ei omasta toimeentulosta eikä siitä "mitä teet yhdelle näistä pienemmistä", vaan ibniisyydestä Ja oikeudesta elää rehellisellä työUä. .;"Työstä puhuen täällä Sarniassa oh nykyisin vielä työmaita, vaikka onhan niitä aina jonkin verran työttömiäkin. Arena ei ole vielä valmis valltka jouluna piti siellä lulstelta-man. iRaha kai on 'Siinäkin hommassa tiulcalla. Bell-puhelinyhtlön rakennus on alulla ja Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys alkaa pian rakentaa puoli miljoonaa maksavaa taloaan. Kirkkoja Ja kouluja nousee kuin sieniä sateella, Joten el täällä uskonpuutetta ole. Paikkakuntamme asutus leviää yhä, Ja asukasluku lienee siinä 40,000 tienoilla. Paikka- Imnnan ihmiset ovat siivoja Ja ystävällisiä. J o t e n pärjätään sitä täällä pienistä vaikeuksista välittämättä. ' S J :n osaston joulujuhla onnistui aika hyvin. Lapsista vain tuntui olevan puute, koska Joulupukki löysi vain kaksi, mutta tulivathan ne lahjat jae-tuiltsl. Naisväki oli oikein erinomaisessa pukin suosiossa. Kauniin l a kiiltävän kiitoksen ansaitsee -isäntä-välti. juhlan järjestämisestä. Kerttu, Sam. Aino Ja Taisto henkisestä ohjelmasta. Kiitokset myöskin Topille tempuistaan, joille • saimme nauraa n i i n paljon. Lauri pääsi .palkinnolle, Jolca olikin komea. Kaikille tuntui olevan iloa rlitämiin. Nyt kun tulee. vuosikokous, toivon saatavan ahkeramman Ja eteväm-män kirjeenvaihtajan, sillä siltä olisi parempi hyöty lehdelle j a sen luld-jollle. Toivotan mitä parhainta uutta vuotta toimitukselle ja kaikille raatajaloverelUe. — Alva. Kaivosunion sääntö-tim aa Chicago. — Viime marraskuun 1 päivänä toimitettiin Mlne. M i l l and Smelter Vorkers International Union Jäsenistön keskuudessa yleinen äänestys niiden siAntömuuttoehtodusten lopullisesta hyväksymisestä, jotka teht i in union kansainvälisessä fedtistaja-kokouksessa viime syyskuussa S an Franciscossa. San Franciscon kokouksessa valitt i in ääntehlaskijakomitea on laskenut äänestyksen tulokset ja on ilmoittanut, etta ehdotus union pääveron korottamisesta 15 sentillä kuukaudessa hyväksyttiin IS318 äänellä 15,093 vastaan. Toinen ehdotus, j6ka merkitsee union varojen J a ohlalsuöksifn fiUöJe-lemisi^ a hajoittajia vastaan^ hyväksytt i in 18587 äänellä 12,447 vaslaari. Kiunmatkin sääiitömuutosehdotuk-set, ovat astuneet voimaan tämän vuoden ahista laskien. _ - . - - Korotetusta p^verosta variatiaan viisi senttiä kuukaudessa unioni kansainväliseen lakkorahastoon. Toinen muutosehdotus merkitsee sitä, että j|os union .joku-<«astq. päättää -erota u n i - osta, op sen hallussa s i l l o in ollvft'omaisuus luovutettava kansainväliselle u n i - olle. Tämä -muutpsehdotUs/oli.tähdätty niitä union hajoittajia-ja.ryö-vääjlä vastaan, jotka ovat .toimineet n i i n Y h d y s v a l l o l i ^ - k u in Canadaasa» kin. • ' Marsliallin avun The (Sept.) 1944 Armbtlee In this and i n sulxsequent columns we shall take a look at Finland during the interim of the 1944 armlstlce and the flnal ratlflcation of the peace. It was the moming of Scptcmber 4. 1944 when the last shots were fircd on the Flnnlsh-Russlan frcnt. A trucc had been negotiated; Its pricc was a preliminarj' agreement on condltlons whlch In its most Important aspects yrerc the same as thosc that the Finnish Government had rcjectcd flve months earlier as belnj Imposslble of fulflllment. Events moved very svlftly. The Russian offenslve began during the latter half of A p r i l and qulckly de-veloped Into an Invaslpn of the Karelian Isthmus; the second event of significance took placc when baron Mannerheim rcplaced Risto Ryti as Prcsident of the Republlc; thet) came the formation of the Hacksell Cabi-ncti and finally the lifting of the ccnsorshlp whlch made it possible to speak frcely of the inevitablc collapsc of Hitler-Crermany. On September 19, 1CM4 Finland slgncd the second armistloe agreement, a document of 23 articles embodying i n brief the followIng condltlons: a) The territories ceded by Finland were tö be the same as those of the 1940 peace pact with the addition of the Petsamo distrlct; instead of the Hangp peninsula Finland was to lease to the Soviet <tJnlon for a pcriod of fifty years a piece of land and watcr around the Porkkala peninsula.. b) The army was to be withdrawh in 5 days to the frontier of 1940; it was to be reduced to peaoe-timc strength within tv/jo and a hait months; the Aland Islands were tö be demilitarized once again; and Oer- U)9n trpops In-fNorthem Finlacnd were to bc driven out of the coutitry. , c) The Soviet <ynlan. J n örder to hasten the victory; over Oermiany, vm^ to have the right to.use ppris. and airflelds i n Southern and 8outtiweätr cm Finland. d) Finlaxut was to coopcrate witb the AlUed Pbwera in punlshlng F i n nish war crlminals. , c) i l i c Soviet Union W u to 3TceK war r^paraUons «mountlng t9, 300 milllon dollars. payable over. .A peribd of six years in spscified commoditles| Finland also undeftiook tp rcstotne wlthln a perlod to. bc .fixed by the Soviet Union a l i such ptrcHierty, In^ cluding Hdllng stock. removed by Flnns during the war from territory beyond th4 frontier of 1940: ali mUl-tary, eauipment and ships. belonglni to Germany or her ^abellltes wef« tö be Rurrendered to the Soviet Union. / f) The Finnish nerchant fleet wa^ to be placed- at the disposal of t h * Soviet Union for the duration ot t h f war against Öermaniy. g) Ali ptrsons, Irrespective of c l tu iBenshlp and nationality.hiQld.in cpn-finement on accouhtpt theif.^ctirities or sympatl^es during the,war to be set fref immediately; al^fascist orgi. anisgatlons — pollUcal. m l l l i a t t , et*. ~ were to be dissoived. and no such organiiiatlons were to M pMtnitted In the future. • .' h) A n Allied Control CommlsAlojti wa6 to be «stabllAhed for atipervlftloh of the ezecution of these armistfee condltlons. The fiigning of this document ended the "unpopular Vfux", M dubbed by many Finnish «riters. And. thus ended anotiier r - let us hope it tw« the lai^t ~ pf the u t i e r ^ crimlnal antl-Soyiet war adventures o f t h e l M - cist Finnish ruUhg cliqiie aiid their Tannerite ;henchpif h. ; 1 (T(D be. coiithiued)» 'S.. For Peace ani Democracy Kuudenneksi suurin Canadan satamista Pakettivarkaudesta tullut valitus Timmlns. — Täällä hyvin tunnettu metsämies Reino Korhosmäkl sai j o u lun jälkeen vanhalta äidiltään Töy-sästä. Suomesta kirjeen.- missä valitetaan sen Johdosta kun hänen joulupaketistaan oli matlcalla revitty kangas auki ja varastettu kahvit ja tupakat. ' :•. • Onnellista Uutta Vuotta Toivottaa ALINA SAARI, Howard ja Elagtnr CHASE BR. C O L U M B I A Port Alfred, Que. — Tämän kaupungin satama, Jolca määritellään nyt Jo kuudenneksi Canadan satamista, kasvaa yhä edelleen. Vuoden 1949 a i kana saadaan valmiiksi rakenteilla oUeet $3^,000 laiturit ja satama-laitteet, jotka tulevat palvelemaan Arvidan alumiinltuotteiden j a ympäristön puumassa- ja paperitehtaiden tuotteiden muualle, etupäässä ulkomaille lähettämisessä. Nykyiset kaksi laituria ovat olleet riittämättömät käsittelemään vuosittain ruAa 20,000,000 tonnia rahtia, joka on lähetetty tästä kaiqipalasta. joka sijaitsee noin 330 mailin etäisyydessä Montrealista. KaiUaan 335 laivaa kävi täkäläisessä satamassa kuluneen sescmgin aikana. K A N S A N P U O L U S T A J A . .. Se an enemmin kuin liike' laitos.,, eihtyksen voima I V . . . T H E W O B g E B y CX)-OT. Paul Norrback Suomen harmonikkamestari HelslnkL — Miesten Suomen har-monikkunestaruuskilpallut suoritettiin täällä marrask. 26 p:nä ja täinän vuoden Suomen mestariksi tuli Paul Norrback Myrkystä 9,6 pisteellä. Seuraavat olivat Arvo Toropainen Lahdesta 9,4 pist., Paavo Tiusanen Hel-shigistä 9,3, Matti VUjanen Helsingistä. 9,2, Väinö TottqMinen Lahdesta 84J, Esa Pakarinen Varkaudesta 83 pisteellä. Yleisön äänestämän kunniapalkinnon sai lisäksi Paul Norrback. Palkintotuomareina toimivat maisteri Sulho Ranta, kapellimestari G . de Godzin^y Ja musilkkeri Pentti Taskula. R o o m a— Talvi on tuonut lisää nälkää Ja kurjuutta Marshall-avun s i u - naamiUe Italian työläisille sillä Ital i an teollisuuskapitalistit jatkavat häikäilemättömästi työläisten riistämistä Maassa oli jo marraslcuun lopulla noin kaksi ja puofi miljoonaa työtöntä. Marrask. lopulla pidetyssä Italian Kommunistipuolueen keskuskomitean kokouksessa todettiin, c^tä tuhansia työläisperheitä uhkaa nälkä j a kurjuus. Yksistään.Po-joen laaksossa on 60,000 maatyöläistä perheineen saanut häätömää^yksen. Puolueen hätätllaphjelmassa vaaditaan, että teollisuuslaitosten on lopetettava häätönsä talven ajaksi, että maatyöläisiä ei saa häätää talven a i kana, että on järjestettävä laaja ja tehokas työtttaiien avustamistoiminta Ja että sen llsäK-si on avustettava eläkkeelle joutuneita työläisiä. Jotka ovat eläkkeiden vähyyden vuoksi pakotetut kerjäämään. Ohjehnassa vaaditaan myöskin yleisten töiden järjestämistä, elintarviklceiden hintain alentamista j a että erittäin suuria tuloja on verotettava tästä lähtien entistä tehokicatunmii^ j a tiukemmin. Torinon työläiaet pitivät hiljattain 15 oainiiuttia kestäneen yleisen inle-lenosoiUislakpn sen j o h d o t , että 3.- 000 läivanratceimustyöläistä uhkaa erottaminen, * Hiljattain'miehltUvät myös erään suuren Napoliasa sijaitsevan terästehtaan työläiaet tehtaan, koska 500 tehtaan työläistä uhkaa samalla tavalla erottaminen. IHMISBODUiSTA on mielenkiintoinen selostus v. 1949 Taskukaienterissä, jonka hinta on vain 35 säittiä. Siinä ou arvokkaita tietbja e r i ' aloilta, mm. useita terveydenhoidollisia kysymyksiä kätittetevift ff kirjoltiiksia. Happy New Year!" From the Alerts This is the Alerts A. C.'reporting i n this brand new year of '49, and a very active year its going to be, too! Theres a lot of work to be done t o - wards the " l i i t t o j u h l a " wbich will be in Sudbury this summer. There'8 still the vuosijuhla to practise for, too. Yes, this is really going to be a busy year! Two of our young set got engaged Christxnas Evt. rtbey are our Secretary. Paul Frederickson and club member, M a i » Walkeapää. Congrat-ulatkms. klds! The date tat oat next membershlp meetinghasn't been.set yet, doe to the fact that our execatlve bas. also been «»Jpylng the holiday seafon but i t woo't be l o i » nonr. «appy New Ytat «veiybody! — M Ä U.S. CONTROL AND AIMS With the law ofunequal develop« nient, of capitallst coiintries i n play the U.S. has emerged from the. last war as the strongest Impo-iali^t nati(m In the World. Wlth octupus-Ilke tenacles Wall St., through the Marshall Pian, has gained economic and p6|itical Control of a l i . t h e capitallst cot^ltries of the World. Wlthl|i thefie countries and in their colonles the working people are rising i n open de-fianoe of this outside eontrol. These pcoples want no more of U.S. and her imperlalist satciitcV cxploitation of their countries' rcsources and labour to maintain a systcm wiipse only pro-miae is economic depression and waT. The cry for peace is gaining strength as is the shout for outlawtng the rotten profit systcm. In opposition to this movement the American imperiar lista, flushed with their huge war profits, see only two paths that thcy can follow — war, a prblongation bf their power or — depression, which would mean complcic collapse of their domination. So to continue their high profits and to try to save their profit system the U.S. is fierccly prc-paring for war. She is using her economic and politicai stranglehold on the European countries to f urther the pian of outright war wlth, the van-guard of peace and democracy, the Soviet Union. She aids cOrrupt and fascist governments ali over the world in their wars against pe<vle's strugglcs for democracy and peace. This war movement is not only a pian to save a corrupt and outdated system but it is a drivc for complete domination and exploitation of the worId. 0'CANADA In our own country, next door to the leader of reaption and the drivc for war. the U.S., our financercaplta-lists have pledged to back the American imperialistaims for a few ^ish talls and heads. Our ioveroment. following the American pattera, is using every method availablc to get our people into a war frenzy. Using the same spy-scare and red-balting schemes as used by Hitler the subser-vlent acolytes of Wall St., our Impe-rialists, are atiempting to drive a l i Progressive and anti-war thought from the Canadian people. A follow-up of this will be the formation of a fascist police state that wlU easily be maneauveredinto war. Club Ddiiiva:^ Wä« >' Represeiited'atTl!^ Pcice-CöttJterehce^ . ^ club activiUea^have Vif/ltjfptA: f or V couptle bt we«|cs, priör'iö;th^^electlbti of iiit 19#9 j S w c u t i v e ; - ; V.;"'/^' \ The glirrs joholr has bisen «iulte busy though, i^rtopaivi^ i t stvetal Chrlst-mas' pirbgrilmmes' i n ' t h e ' city 'and helghbouriing communlties. ' A t the tast m ^ i i i g oit thJB; ciiib, i . spark s e e t i ^ tp' l i t h t i m p n t i t the boys. ^rioi* to-pie ntefetlng/ctid, lii^i^ cluding p aH ofiheöeetlnif, It a e e p ^ as if 'ii|»e b6ys'wftnt«ai tö put «In • show of their own. ^ I h e spark d kd out however' when' they be^m to reallze the time. nepeasary to ptft on fiuch a n effort It-is hpped that tJUs unexpected enthusiasm ean be hiärv ncsscd for the "l^pliles" In the Jatter part of A p r i l . Sariy i n Oecember, Vtit ctub had offictal representatives « t a Peace Confercnoie: In Toronto. It wa8 ^very enligbtenlng and natUrally, int«rei$ttng to the club represenutlyea attendln^ the conference. It is J|oped that the club wlU itake a moreactiv^ l»irt i n ' such actlvities. ^ In closing I «rould like to wish on. behaif of the memberahip and exec-utive of the club, a (Happy !New Year to a l i our sister clubs and the readefs of Club NewB. - - ym. To have war thcre is a need for soldiers. Our youth wlll do the fight-ing. I n motion pictores, new^pers, i n high schools, universities and youth organlzations war propaganda has been llteraUy stuf fed down the throats of our Canadian young people. The results of these tirades of propagaqda can be seen In the attacks by teen-agc hoodlum» on peace movement and people's poUtlcal partiea. Even with this propaganda the majority of our youth are not willlng to go war. Our ^ n n i s b Canadian youth must take a stand against conscripUoD and war. ThroUgh unity with aU demo-cratic aod anti-xasctst youtii organi-aations we. the (^madlan youth. can Hevly «how our strength and stop t Us mad j^fve. by our government, for war. i V e faave a J o b a g a l a s t Yritys' "vuosikokous" on January; 9tb . On Tbursday, ©cp, 9th, 19« Yritys had its last meeting f y the year. As per usual, the nominationa wer(e held for the executive pf the club. The tumput was nPt aa large as was hopcd for but on; the average, the attendance wa8 better tban uaual. UnXoriunately otir immediate aciivl-tie? kept spme of the members from being prescnt. The preeaure was put on the ypunger people to take the.hifcl^ froin npw,pn In thie adminisirative auil^s pf the club. It Ipoks^ as U Laase ffetitliiien wlll have hlsdcsired f reedpm fr<*n the position <rf treiaurer r - n e i t . y e a r. The pian Is to ha.ve;fl>tt aasistant to bim on the «aecutlve tb laarn the necessaa^ "ropes" It Ukea to be a good treasurer. The nominatlons took the greater part of the meeUng. The other business was looked after quieldy. Aftcr the meetlng. coffee and " p u l l a " was served. After that caroe danoe music and naturally. danclng, Now, if you havent beard this bef ore. cpnslder ypurself enllgbteDed, or i f you have Heard i t . cpnsider It aa an'imporiant remlnder: On Sanday, lanaary ttti at U mm. the elnb wlli have tt« 'HmodikafcMS^. Every ineaaber idiMdd be flMfe. The etoetlMi »f the 1M9 «rftoen af the dab and oiitcr vcfy faaportaat fcasf-neas w l l l Mmprlae Ibe agenda. Be sure t o be. tbere. Happy New Year to a l i from Yritys A. C I - J W B . . A JEWeL O P WI8DOM — aappinesa Is a fonn of couragel war-mongertng, conscriptioD and war Itaclf;- V' • Plgbt for a a : iadependeiit, demo-cratic and peseeful C a n a d a r ^ JXtOU Hyvin vilttämkttömi^ksi Canadan suömalaiBllleviioBieDvarr^liit kehittynyt Taakukälehleri on («aa Ihnastniyt; alMilticti tScÄojä l u k t^ aU^i aloUU. I t m t o jokalaeuT v l U t t a m l t e f t t i ia9*alvuia& tieto-klrjab hinta Oh « d^een 35 aentuä hUpUmiM^kustaBhtisteti M i o a - miG«ste.. ; -Vr^. , träakukälenteria on UUi«trtty:jq; i^ hfct. tuatku itUcaianti-TaakulDalentcti. aOlJi^rttytUl h M i a ^ ^ edel-lisibältin vucAnaTetii ptiUMS IdJlitMu Ihan kit)paleien tUaukao^ myOnMtUtt ^^^SeS^Tmm Uö-' • V.--' ' . - i ' . . -.'V:..•'-•'!••'%' mm. •ÖtttlbuyyrPstulo J l dan kmarnan, t^^^ Maija Heikkilä v \ Ahio ja. V k . I^ahhberg ^roHeUckUä Aino Ja l ^ u l A u ^ A i l i Ja A r v l l U n t a la Martta ja Uuho saart suri Ja Kaino lVM>ö R.R.1 Hiaimir'Saari . theliht J * . l ^ Sinurthwal(e, Eini ja vie. Kieni' ..,onUme^lyiip4B-3ivuisena,si3äl' tonsä puolesta -monipuolisena jä hyvin kuvilettum: Jotjluna 194S . . . . . . .•... ' . . . . . . . . . . ' . • . v . . . . . . . . ' . . . . . Toholtukselta SotaldlhotiUtseii tUiotoia .. . . . . ; . . . . . . . . . . . . ö. Sundqvtet Kohtoamlhen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rett Rougf t Atomitiede kuplemanpalvelukaeesa J..........i. Prot. tvederfc Jollpt-Ctirte' Sellainen on Johannes KJarval — t a i d e m a a l a r i . . ... A. BarrPW5 . Enemmän hehktivaa Isänmaallisuutta — olkaa h y v ä ! . . W . E. Ketkä ovat todellisia hiteUektuaaleJa . . . . . . . . . . . .... Ilja Ehrenbuxv Kaksi naista — veikko Vainikainen Näyttämötyö on tärkeä kulttuurit' mhman oaa . . . . . . . . . . . . . . . . J . W. 8. Savupiippu, jpsta tuprusi aina aäv Eugene Welnstock N^vostoelokuvan sisältö Muistelma kahdenkymmenen vuoden takaa ..... o ka Napolenln viimeiset päivät Prof. Eugene Tarle Leo Tolstoi — snuri taiteilija Prof. Nikolai Rodionov Sanokaa minua kuolemankanditaatiksi Rien Dltssel 8uutl~myrsky ^ •.,1 . Ellnor Öberg D a n t e— uuden atulngon nmpllija ,; U. O . 8. Ranskanvapausrunoillja Oumab Jpeephion hiota oa «läoa^taaa 40 Muitlä Ja allfton iMtaTäoa VapaudMi klrlakattpaata Sudbitynti i» Pori Äflkttgltte aeki kalkUita adaadabilti. TUata myiUdtt v<>idaatt Hankkikaa itsellenne Ji/yvää ipulur ia uiideuvuoden ; htfeemUta. ^ -sm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 4, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-01-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490104 |
Description
Title | 1949-01-04-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Maamme IQim^^l^^^^
olisLsaatava miiitos aikaan
inen CL-^
' teisen niaji •
ki tuii vc*'
1947. ja
aiiadan ka:
autta £am; '
vänsä uix'
yhtään e
atä£sä
vaikka
'n kansal
' T r i J . G . Endieoti o n JolkaisEat
seorasTan kirJoitidaMn Mmftta-
"Canadian F v Ea^teni
li{eiisletter">nfmfasessi joflraiimtga.
Kirjoituksessa tän» tanprtta K i i nan
asioiden t a n t t a « a t * » hyriä
nenroja miten CaBSMflän hamtaksea
tulisi U k a U läliettiMnäiMä aseU»
Knomintanpn anneijaile Ja sensijaan
pyrkiä päiacniäa hyviin
•ohteisiin Vapaan K i i n a n halli-tulisen
kunssa.
isef
insi
la
f>n vihdo
:auan aik:
:aan tiin;
jo sh-ui
Uinen na
oimintanf
JS pidetä?
samaan p
;akaa h\i
lurella jo'
lakin 1
on suljet!^
ovat vai
npäri vuo
nä tyött
itä on I
llisuuten
ii-stelujä^
/äen elLij
let joulu
3in hyvii
menivi
)mme s-^
äsentenst'
mnä pyydän teitä tutustumaan
, huolellisesti siihen artikkeliin, Joka
julkaistiin marraskuun 20 pnä 1946
»"Business Weelc'*-nimiseSBä aikakaus-
Ejulkaisussa. Melkein kaikki tässä ar-ftikkellssa
esitetyt kohdat oyat yhden-
(mukalsia niiden ehdotusten! kanssa,
joita olen esittänyt tässä "Canadian
if Eastern New5letter"-Julkalsussa
bileissä kirjoituksissani Ja puheissani
Ien aikana.. "Business Week" el
lluonnollisestl käsitellyt tässä, artik-jkelfssa
pääkysymystä K i i n a n vallan-
Ikumouksen luonteesta ia tarkoituk- f
fsesta. Vallankumouksen käsittämi-i
cn on tärkeä ohjeeksi nykyiselle toi-innalle
ja tuleville suunnitelmille.
"Lyhyesfi sanottuna K i i n a n vallan-umouksen
tarkoitus on hävittää feo-allsmiin
perustuvan K i i n a n maata-ouden
luonne suurien maareformien
.utta ja alkaa yleinen liike modemi-lintiin
Ja teolUstuttamiseen. Taon
se mitä suurin osa Kiinan
nsasta haluaa Ja se kannattaa vaik-mitä
poliittista puoluetta, Joka
teuttsui nämä suuret reformit. Se
öskin kukistaa Jokaisen puolueen.
Joka kieltää siltä nämä tärkeät re-oxmit.
'
"New Statesman and Nation"-nlml-iSeUe
aikakauslehdelle kirjoittaa brittiläinen
liikemies Shanghalsta seuraavasti:
Kapitalistien näkökannalta kat-pen
olen v^uvitettu., että on mahdollista
tehdä kauppaa kommunistien
kanssa. Jos Ja k»m Shanghai on valloitettu,
elleivät amerikkalaiset estä
sitä. .Tämän-estäminen ajaisi kom-.
muhistit suoraan Venäjän syliin."
"Business 'Weekissä" olleessa ar-n
•aikar.''/ tikelissa ehdotetaan seuraavat Järke-osastolil|
yät kohdat'keskitien PQliUikkana, Jo
mmetrrjr k a on erinomainen alku:
?aki:i;tr;^ 1. . Käyttää kuluttamaton luotto
mat^oi- ruokatarpeiden lähettämiseen- (eikä
nmo tyv enempää aseita),
caau, ejf - 3. Qanoa ChIangUle, että hän on hätä
moit; yJnnyt j a ettei meillä ole mitään
' tekemistä hänen kanssaan,
apaude ij. 3. o t t a a yhteys kommunisteihin ja
htemn. : ottaa selvää onko kauppa mfihdollis-
]) t a heidän kanssaan j a Jos on, alkaa
Mandshuria yksin voi ostaa seuraavan
kymmenen vuoden ajan kaikki
meidän maanviljelyskonelttemme ylituotannon.
KUna tervlts€« suuria
sähkötehtaita, se tulee avaamaan k i vihiilikaivoksia
j a rautamahnikenttlä
K u n ihmiset rikastuvat, n i in he haluavat
ostaa monia meidän tuotteitamme.
Jos me herätämme heisEä
rohkeutta j a luottamusta, niin me
voimme tehdä kiinalaisista ystäviämme
Ja vaikuttaa heihin. Tehyksemme
sen meidän täytyy vai»utua
Järjettömästä "Trumanln periaatteen"
tappiofllosofiasta sikäli kuin Aasia on
kysymyksessä. Meidän täytyy p i dättyä
sekaantumasta Ja allcaa tehdä
kauppaa puhtaasti taloi^elllsella perustalla
siinä mielessä, että kunnioitamme
K i i n a n suverenisuulta j a itsekunnioitusta.
Tiedusteluja
Eskola, Malakias Israel, oleskellut
Pohjois Quebecissa v. 1938.
HUt Edla, kirje virastossa.
Heikf<^ (Hakans) Joh.. synt. v.
1908, Närpiössä, viimeinen tunnettu
olinpaikka Fort WilUam, Ont.
Holm, Evert, kirje virastossa.
Ihalainen, Onni Antö-o, viimeinen
tunnettu osoite 786 Hamilton St. V a n couver.
Kellander-Rantala, Eva, viimeinen
tunnettu asuinpaikka Montreal, Que.
Koski, Vilho, viimeinen tunnettu
osoite 46 Widmer St., Toronto, Ont.
Ksiänpää-Salmi. Kalle HJalmari,
viimeinen tunnettu osoiJe v. 1922, 171
Bellfair Avc„ Toronto, Ont.
Kyyiiäinen. Vilho, synt. Peltosalmella,
tullut Canadaan y. 1925 ja oles-isellut
etelä-Ontariossa.
Laitinen. M a t t i .
Lievonen. Henrik Emanuel, siirtynyt
V. 1930 Yhdysvalloista British Co-lumbiaan.
Ci*iiL, Henry
Llndberr. John Arvid J4 Hilda M a ria,
viimeinen tunnettii osoite Port
Reeve, Saskatchewan.'
lUattson, I ^ h a r , kirje virastosisa.
Meriläinen, Pekka, tietojen mukaan
kuollut Estäir-nimisellä paikkakunnalla.
' ; :
KoBloisa ruotsalainen oppperabiulaja Jnssi Björlinf oU välmtmsa kera
New Torfcissa vastaanotUmassa kolmea lastaan knn he saapnivat RuotsisU
Jonloksi vanhempiensa luokse isoäidin saattamana. He saapnivat tälle maa-terccUe
Buotsin Amerikan linjan Stockholm taivalla.
C L U B N E
FACTS ABOUT FINLAND
By AMeikns'
•S
kauppa.
n Tahi
!uraa^
Dli .sil!
isämi- ',
LE.
ta,-
•UI
ma'; . ."^
verhi^i-it
e h '
i tal.f
. Lin--
tullut
4. Pitää yllä samanlaisia yhteyksiä
ci-kömmunististen alueiden kanssa Ja
yUäpitää suhteita tiukasti kaupallisella
pohjalla.
5. Perustaa.rahasto .todellisen r a kennustyön
rahoittamiseksi. Tämä
rahasto tulisi pitää valmiina sitä varten
kunnes kommunistit osoittavat,
että he ovat valmiita ryhtymään y h teistoimintaan
kanssamme.
On olemassa kalkld syyt uskoa, että
tällaisella ohjelmalla on menestystä.
Mutta täytyy myöskin olla valmis
sitä varten, että mahdollisesti kohdataan
pettymyksiä. Kiinaa on kauheasti
hävitetty kymmenen viiotta.-
kestäneessä tuhoisassa sodassa. K i i nalaisista
suurin osa vihaa meitä kos-
'- k a me olemme lähettäneet Chlang
: Kai-shekillc p o i ^ i t t a j i a . Heidät p i -
tää saada vakuututeiksi siitä, että
ljnl\_Jt: me todellalcin olemme muuttaneet
ileisE:,!. mielipiteemme. Yhdysvallat on r y h -
2 ^ 4 ' ^y^y^ järjestämään laajaa vastaval-
] s a 4 - lankumousliikettä Kiinassa..'Sen asia-
& miesten tarlsoitulssena on yrittää h a joittaa
j a tuhota uusi hallitus. Ne
ovat valmiita murhaamaan johtavia
kommunisteja. Tätä ei voida Iciel-tää,
sillä seÄ: todisteeksi on vuotanut
riittävästi tietoja. Monet amiraali
Milesin palveluksessi^'Kiinalais-Ame-rilckalaisessa
Osuustoimintajärjestössä
olleet työläJset ovat menneet vallan-kimiouksellistei^
voimien puolelle. Jos
me nykyisestä avoimesta Chiang K a i -
shekin kannattamlse5'ta sUrrymme
antamaan • kannatuksemme niille
maanalaisille voimille. Joiden tarkbi-tulcsena
on uuden hallituksen kukistaminen,
n i i n meillä ei ole minkäänlaista
mahdollisuutta edulUslin kauppasuhteisiin.
Jos me luovumme sisäisestä ja
maanalaisesta sekaantumisesta, niin
me voimme odottat^ osaavaamme huo-mattavan-
määrän edullista kauppaa.
Nyt on jo Quebecissa selvä todistus
siitä. Siellä on kiinalainen vapaa
kapitalistinen liikeyhtynaä, Jolca r a kentaa
jokialuksia Yangtsea varten.
Jos esteenä ei olisi ollut Chiang K a i -
shekin itsekäs byrokratia, nUn se r a kentaisi
nykyään enemmän laivoja.
vaVtl
r sok
iustir-isissf
15 y:
Mustonen, Esaias, synt. v. 1884, H e i ni
joella, -tiedustellaan Su(änesta.
MäldAleK.,viimeinen tunnettu osoite
Jackpine, Ont.
IMännistö, Jaska, kotipaikka Mietois,
Kurikka.
Männistö, Lauri, kotipaikka Mietois.
Kurikka.
MSntylä, Hilja, synt. Lappeenrannassa,
viimeinen t u u ^ t t u Josoite 166
Huron St., Toronto, Ont.
Nelghlik, Arvi J uhani, viimeinen
tunnettu osoite 314 Bay Sreett, Port
Arthur, Ont.
Niemi, Tilta, o.s. Saari, viimeisten
tietojen mukaan asunut Montrealissa
Ja ehkä kuoUut siellä v. 1921.
Nieminen, Vilho Alexander, viimeinen
tunnettu osoite 1124 Oxford St.,
Victoria B. C,
Nylund, Nils tfoak, viimeinen v. 1938
tunnettu osoite Keamey, Ont.
Ojala. Severi, viimeinen tunnettu
osoite Box isOQ:, South Pofcupine. Ont.
Pahkala, Juho Aukusti, synt. v. 1907
Himangassa, viimeinen tunnettu osoite
1302 St. Antoine St., Montreal.
Pihl, Oskar Alfred (Fred Pol) synt.
V. 1896 Närpiön pitäjässä; viimeinen
tunnettu "ttsoite Kirkland Lake, Ont.
Pulkka, Paavo Heikki, synt. v. 1886:
viimeinen tunnettu a s u i n paikka
Montreal. v
Puskala. Lauri Jaakko, viimeinen
tunnettu asuinpaikka 133 Bevcfrley
Road, Toronto.
RIippi, Niilo, viimeinen tunnettu
osoite New Golden Ros« Mlne, North
Bay, Ont.
Sevaller.Josepfl, asuinpaikka Mfont-real.
'
Tuomanen, Jalmari, viimeinen tunnettu
osoite Port Arthur. Ont.
Wikström, Uno Josef, viimeinen
tunnettu osoite 325 Queen St. W., Toronto.
Väärä, Juho Heikki, synt. 1890 Y l i -
kiimiti^issä ja tullut Canadaan v. 1910.
Kaikkia niitä, jotka voivat antaa
tietoja yllämainituista henkilöistä
pyydetään hyväntahtoisesti kirjoittamaan
osoitteella:
LEGATION OF FINLAND
OtUW8.
Rakennustöitä
vielä runsaasti
Sarniassa
Samia. — E i kai ole paliaksi. vaikka
näin vuoden,vaihtuessa arvostelee
ainakin työtään. Pientä se on ollut,
-vaikka työstä se näin oppimattomalle
on käynyt. Paljon on kuitenkin Jäänyt
tekemättä mitä olisi voinut tehdä.,
mutta suoraan sanoen se johtuu
kokemattomuudesta j a saamattomuudesta
— laiskuutta en tunnusta, sillä
harvoinpa työläinen voi laiskana olla,
paremminkin väsynyt.
Täällä Sarnlassakin on tapahtunut
asioita. Joista piisi voinut lehteen kirjoittaa,
mutta tulee ajatelleeksi, että
samanlaista on Joka paikassa, taistelusi
.leivästä vaikka sitä käydään toisin-
paikoin helpommin j a toisin raskaammin.
Aina kultenlcin väkevämpi
puoli voittaa j a heikpnnipi Jää alakynteen.
' Missään nimessä ei kuitcn-
Icaiin voi häviötään' jbunhustaa, sillä
kysymys on useimmiten — ei omasta
toimeentulosta eikä siitä "mitä teet
yhdelle näistä pienemmistä", vaan
ibniisyydestä Ja oikeudesta elää rehellisellä
työUä.
.;"Työstä puhuen täällä Sarniassa oh
nykyisin vielä työmaita, vaikka onhan
niitä aina jonkin verran työttömiäkin.
Arena ei ole vielä valmis
valltka jouluna piti siellä lulstelta-man.
iRaha kai on 'Siinäkin hommassa
tiulcalla. Bell-puhelinyhtlön
rakennus on alulla ja Nuorten Naisten
Kristillinen Yhdistys alkaa pian
rakentaa puoli miljoonaa maksavaa
taloaan. Kirkkoja Ja kouluja nousee
kuin sieniä sateella, Joten el täällä
uskonpuutetta ole. Paikkakuntamme
asutus leviää yhä, Ja asukasluku
lienee siinä 40,000 tienoilla. Paikka-
Imnnan ihmiset ovat siivoja Ja ystävällisiä.
J o t e n pärjätään sitä täällä
pienistä vaikeuksista välittämättä.
' S J :n osaston joulujuhla onnistui
aika hyvin. Lapsista vain tuntui olevan
puute, koska Joulupukki löysi vain
kaksi, mutta tulivathan ne lahjat jae-tuiltsl.
Naisväki oli oikein erinomaisessa
pukin suosiossa. Kauniin l a
kiiltävän kiitoksen ansaitsee -isäntä-välti.
juhlan järjestämisestä. Kerttu,
Sam. Aino Ja Taisto henkisestä ohjelmasta.
Kiitokset myöskin Topille
tempuistaan, joille • saimme nauraa
n i i n paljon. Lauri pääsi .palkinnolle,
Jolca olikin komea. Kaikille tuntui
olevan iloa rlitämiin.
Nyt kun tulee. vuosikokous, toivon
saatavan ahkeramman Ja eteväm-män
kirjeenvaihtajan, sillä siltä olisi
parempi hyöty lehdelle j a sen luld-jollle.
Toivotan mitä parhainta uutta
vuotta toimitukselle ja kaikille
raatajaloverelUe. — Alva.
Kaivosunion sääntö-tim
aa
Chicago. — Viime marraskuun 1
päivänä toimitettiin Mlne. M i l l and
Smelter Vorkers International Union
Jäsenistön keskuudessa yleinen äänestys
niiden siAntömuuttoehtodusten
lopullisesta hyväksymisestä, jotka teht
i in union kansainvälisessä fedtistaja-kokouksessa
viime syyskuussa S an
Franciscossa.
San Franciscon kokouksessa valitt
i in ääntehlaskijakomitea on laskenut
äänestyksen tulokset ja on ilmoittanut,
etta ehdotus union pääveron korottamisesta
15 sentillä kuukaudessa
hyväksyttiin IS318 äänellä 15,093 vastaan.
Toinen ehdotus, j6ka merkitsee
union varojen J a ohlalsuöksifn fiUöJe-lemisi^
a hajoittajia vastaan^ hyväksytt
i in 18587 äänellä 12,447 vaslaari.
Kiunmatkin sääiitömuutosehdotuk-set,
ovat astuneet voimaan tämän vuoden
ahista laskien. _ - . - -
Korotetusta p^verosta variatiaan
viisi senttiä kuukaudessa unioni kansainväliseen
lakkorahastoon. Toinen
muutosehdotus merkitsee sitä, että j|os
union .joku-<«astq. päättää -erota u n i -
osta, op sen hallussa s i l l o in ollvft'omaisuus
luovutettava kansainväliselle u n i -
olle. Tämä -muutpsehdotUs/oli.tähdätty
niitä union hajoittajia-ja.ryö-vääjlä
vastaan, jotka ovat .toimineet
n i i n Y h d y s v a l l o l i ^ - k u in Canadaasa»
kin. • '
Marsliallin avun
The (Sept.) 1944 Armbtlee
In this and i n sulxsequent columns
we shall take a look at Finland during
the interim of the 1944 armlstlce and
the flnal ratlflcation of the peace.
It was the moming of Scptcmber 4.
1944 when the last shots were fircd
on the Flnnlsh-Russlan frcnt. A trucc
had been negotiated; Its pricc was a
preliminarj' agreement on condltlons
whlch In its most Important aspects
yrerc the same as thosc that the
Finnish Government had rcjectcd flve
months earlier as belnj Imposslble
of fulflllment.
Events moved very svlftly. The
Russian offenslve began during the
latter half of A p r i l and qulckly de-veloped
Into an Invaslpn of the Karelian
Isthmus; the second event of
significance took placc when baron
Mannerheim rcplaced Risto Ryti as
Prcsident of the Republlc; thet) came
the formation of the Hacksell Cabi-ncti
and finally the lifting of the
ccnsorshlp whlch made it possible to
speak frcely of the inevitablc collapsc
of Hitler-Crermany.
On September 19, 1CM4 Finland
slgncd the second armistloe agreement,
a document of 23 articles
embodying i n brief the followIng condltlons:
a) The territories ceded by Finland
were tö be the same as those of the
1940 peace pact with the addition of
the Petsamo distrlct; instead of the
Hangp peninsula Finland was to lease
to the Soviet |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-04-03