Vapaus, January 4, 1949

              ;3 'j^-^S^^f^Äg^^^^
m
f SABJA:
4. 2) u^agj
fuima,
'• Holappa,!"
MyUj-nen, |
Koivisto,;
. Latvala,^!
'•• Salin, j 3
ala, Lahdata
a,
Tshekkoslovakian vniot eivif
m
Kirj. Walfer Vergeiner
Pralia. — (ALX) — Brittiläiset uni- , (viimelcsiinainitut maksavat rahas-joiden
edustajat oUvat Uimrissään tul-1 tooc 10 prosenttia voitoistaan). K a -
Jlessaan tänne. huomaCEssaan kuinka 1 hasron hallinta on työväen neuvosto-
Isuuresti Tshekkoslovakian uniot csal- käsissä. Kansallinen ter\-eysva-llistuvat
maansa poliittisesn, so^jji^-' kuutu&^lakaa vapaanlääkintähoidon.
Ili=een ja taloudellisesn elämään. Kun
ItstiekkiläisHt uniot ovat yhreistyöss.^;
Ijsäksi perustuslaki suojelee työ-
, , , -.„- , riistolta, asettaen velvollisuu-
Ihamtuksen kanssa. naiUa. aloilla, ky-1 ^en ja myöskin oikeuden työhön. Tä-
Lelavät brittiläiset umomstxt. etlä mi- j velvollisuus ei koske niitä ihmisiä
|te.i työväenjärjestöjen on mahdollis-1 jptka ovat aina työskennelleet elääk- ^-^.r""^'^"- hallitukeen ; seen,vaan sellaisiin henkilöihin, jotka
ovat olleet jouten, tai saaneet ansait-
Holm,
. Savola,!
- 4, 3) K.^^
'eikot — £S
Hitunen, g
jat - 3, if
ntö — 7. jS^
Turja,
5ki, Va
inen,
. m.
Ikontrollia.
Tshekkiläiset unionistit saivat brit-
Itiläiset ammattiveljensä vakuuttu-jneiksi
siitä, että teikäläisen unio: ei-jvät
ole "hallituksen koneiston rem-
Imejä", kuten ulkomailla väitetään.
ön
semattomiaan tuloja, eli siis eläneet
toisten työstä. Velvollisuus tehdä
työtä on lakivoimainen. Tshekkiläi­set
unionistit osoittivat vierailleen, et­tä
nämä perustuslailliset määritelmät
jYstävällinen kosketus hallituksen j a ! ovat juuri niitä, joiden puolesta niin
lunioiden välillä ei ole mitään ihme- | tshekkiläiset kuin ulkomaisetkin u n i -
fteltävää täällä, sillä samanlainen kos- oniälit ovat taistelleet sukupofvien
lke:us vallitsae Britanniassa, missä
[Trades Union Congress on yhteistyös-tkentelyssä
työväenhallituksen kans-jsa
ja Yhdysvalloissa, missä A P L ja
IciO työskentelevät yhdessä valtio-
I viraston kanssa Marshallin suunnitel-jnian
edistämiseksi. Tshekkiläiset s a -
jnovat, että .^unioiden itsenäisyys ei
[riipu siitä, toimivatko ne yhdessä h a l -
llitusten kanssa Vaan siitä, että onko
;sa
inten
hyvin,
ladassa |
ma
opeake
irkis
ava
urkise
istettilni
illöinkä^ili
ajan.
Perustuslaki ei aima hallitukselle
oikeutta kontrolloida unioita. Päin­vastoin,
se takaa työläisille oikeu­den
järjestyä j a pitää, huolen sUtä.
että työväen penistuslaillisia oikeuk­sia
kimnollisestl noudatetaan. Unioil-la
on oikeus lakkoutua näiden oikeuk­sien
puolesta.
Juuri näillä perusteilla, sanovat
tuollainen yhteistyö työväestön etujen j tshekkiläiset, täkäläiset uniot kan­mukaista
vaiko ei. nattavat valtion teollisuussuuimitel-
Tshekkoslovakian hallituksen poli­tiikka,
sanovat täkäläiset imionistit,
tarkoittaa pääasiassa pyi-kimystä elin­tason
kohottamiseen kaikkialla maas­sa.
Hallituksen henkilökunta on pää­asiallisesti
työväestön riveis\ä. Ny­kyinen
Tshekkoslovakiaa perustusla­k
i , mikä hyväksyttiin tämän vuoden
toukokuussa, määrittelee sosiaalisen
politiikan ei "armeliaisuutena" tai ' s o ­siaalisena
työnä" työväestöä kohtaan.
vaan se takaa työväestön oikeudet
jvat.ffi^s
Joita ^
kansallistetussa teollLsuudessa.
Yhdessä perustuslain pääkohdassa
sanotaan: '^Kaikki kansalaiset ovat
oikeutettujen työhön. Tämä oikeus
on taattu . . . sen takaa valtio suun­nitellun
talouden mukaisesti." O i ­keudenmukainen
palkka työstä on
myöskin taattu. Perustuslaissa mää­ritelty
palkkalainsäädäntö määrää
maksun "työn määrän ja lajin mu-
I kaan ja myöskin sen mukaan miten
se hyödyttää yhteiskuntaa". Naiset
saavat saman palkan kiiin miehetkin
sama.sta työstä.
Perustuslaki takaa myöskin levon,
kuten palkallinen 2—5 viikon vuosi­loma,
sekä sunnuntait Ja 10 kansal­lista
juhlapäivää. Lepokoteja ja ajan­viettopaikkoja
ylläpidetään sillä r a ­hastolla,
joka tulee unipilta, valtiol­t
a j a kaikkien liikelaitosten voitoista
maa, mikä on jo johtanut siihen
että kansallistuloja on Tshekkoslo­vakiassa
jaettu palkankorotuslcu
muodossa. Lisäparannukset voivat ta­pahtua
vain lisääntyvän tuotannon
perusteella ja parhaillaan on suunni­teltu,
että viiden vuoden kuluessa
kansan elintaso kohoaa 35 prosen­tilla.
Tshekkiläiset unionisti sanoivat,'et­tä
työväestö on alentanut useita vaa­timuksiaan,
kuten esimerkiksi työ­ajan
pituuskysymyksessä^ että mah;:^
doUisimraan pian saavutettaisiin elin­tason
kohoaminen.
ne
Suomen lähetystön osoite on:
LEGATION OF FINLAND
C H A T E A U LAURIER
Ottawa Ontario
Mitä ön muistettavaa
talvikalastuksessa
Nyt kim järvet ovat jäätyneet ryh­tyvät
kiivaimmat kalamiehet piakkoin
talvikalastukseen vaikka riistaviran-omaisten
mielestä paras talvikalastus-kausi
on vasta helmikuussa ja maa-lisk;
alkupuolella. Riistavirancmaiset
ovat luvanneet valvoa, että kalastajat
noudattavat lakia, sillä kalastus on
rajoitettava kuhiin, haukiin, ahveniin
ja järvirautuxm. Päivän saalis on
rajoitettu kuuteen kuhaan, 'kuuleen
haukeen, viiteen järviraiitiiun ja 25
ahveneen, eikä kalastajan hallussa saa
olla yhdellä erää enempää kuin kah­den
päivän saalis. Edelleen 'on sää­detty,
että yksi henkilö saa pyytää
ainoastaan yhdellä siimalla avannosta
kalastettaessa, eikä siimaa saa jättää
ilman vartijaa jäälle. Edelleen on
määrätty, että elävillä kalasyöteillä
ei saa p5''ytää muualla kuin niissä
vesissä, joista syötit on saatu.
TORONTOLAISET
TANSSIT
DON KAALILLA
Joka lauantai-iltana
i Orkesterin soitolla nykyajan ja vanhanmäan tapaan
9 5 7 Broadview Ave. Toronto. Ont.
ka
oli
UI
• U S C l
Sadat tuhannet käyttävät vuosittain
RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY-lääkeHä '
Oletteko seuraavien tautien ja kipujen uhri: tunpitaudin,
ruoansulatushäiriöitten, maksavia n^ sappi- tai keltataudin,
tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa kaasua r i n ­tanne
alla, kipua kylkiluittenne alla, selässänne, vatsäime o l -
Ifeallä lui vasemraaila. puolella, epätavallista happoa vatsas­sanne,
tunnetteko k'pua munualFissanne tai virtsarakossanne,
eristävätkö sappenne tai vlrtsalpehyeenne vieraita aineksia,
tunnettcJco katkeraa ja hapanta makua suussanne, pääkipua
tai huimausta, ruokahalun puutetta, kärsittekö peräpukamista
epänormaalin vatsanne toiminnan takia, tai tunnetteko reu­maattista
pakotusta? Älkää odottako huomiseen —^ viivyttely
on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla RUSCI TREATMENT
STOMACH REMEDY-Iääkettä ja ottakaa sitä tfieluslkalUnen
ennen jokaista «tenäänne jaymennessanne levoHe, välttääk-senne
enempää vakavaa sairautta. Jos vlivyttelette, on parhaimmankln
lääkkeen käyttö mahdollisesti Uian myöhäistä. RUSCI TREATMENT
STOMACH R E M E D Y poistaa epänormaaUn kaäsim ja vieraat aineet vat­sasta,
sapesta, munuaisista, virtsarakosta ja virtsatiehyeistä, jonka jälkeen
olette menossa kohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen pullollinen
antaa tuloksia. Hinta $6.00 pullollinen postimaksuineen. .
Salva, jonka ndljoonat ttmtevat
MIZARH-SALVAA
Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- sekä lihas-pakotukset
tai kivut, selkäkipu, Jdvut olkapäissä t a i
lapaluissa, jäykkä niska, kipeät käsivarret, kyynär­päät,
ranteet, kipu tai kylmyys rinnassa, luuvalo,
lannesärky, kipu polvissa, nilkoissa .tai muissa jäse­nissä,
jalkojen' kylmyys tai tunne, että muurahai­set
kävelisivät ihon jk nahan välissä? Käyttäkää
MIZARH-SALVAA, ainoastaan aikuisille. M I Z A BH
ön vastäärsyttävä salva, mikä vetää märkää sisältä­viä
näppylöitä ihon pinnalle Ja siis heti ensimmäisen
käsoön jälkeen lievittää reumaattisia pakotuksia jä
kipuja Mitään tämänkaltaista salvaa ei ole markki­noilla.
Tölkki salvaa kestää ^teillä pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran
seitsemässä päivässä. Hinta on nyt $5XK> tölkillinen postimaksuineen. .
Useinunat enrooppalaiset 6 i n ^
EUROOPPALAISET DIANA-lipat
Miksi kärsitte kylmettymisen, yskän, nenäkatarrin. hengen­ahdistuksen.
henMtorven tulehduksen, hengityshairlöltten, rin­takivun,
kuikkukivÄn. ikeneitten kivun, korvakivtm tai k<»rvis-sanne
kuuluvien äänien takia? Muutama DIANA-tippa sokeri­palassa
tai kmunan veden kanssa otettuna auttaa heti boojen-tamaan
kylmettymistä ja yskää. Sitä voi myöskin käyttää
kurkun kurlaamisessa useita kertoja päivässä. Tuhannet j a taas
tuhannet pitävät eurooppalalrfa DlANA^tippoja kotonaan ke­hällä
j a talvella, sillä tämä lääge on aina käytännöllinen olemas­sa..
Hinta $1.10 puUollinen postimaksuineen.
l i i k k e en osoite: tUiCOE PRöDaCTS: LIHITED
859 QDEEN SZBEET WEST TOBONTO 3, ONX.
(Jatkoa)
ERXIT& SOSDEMIEN KOLTTOSIA
FIENVnjFELUOILLE ^
Selostaessaan toimenpiteitään pien­viljelijäväestön
olojen parantamiseksi
sos-dem puoluetoimisto julkaisee ta­vattoman
määrän hyviä ohjelmia, j o i ­h
i n syventyminen ei tässä yhteydessä
ole tarpeellista. Sen ohjelmakohtien
joukossa on paljon hyvää ja kelvollis­ta,
sdlaista, mikä sisältyy myös kan­sandemokraattien
ohjelmaan. Mutta
tärkeintä ei tietysti" olekaan ohjelma,
vaan ohjelman toteuttaminen. Tältä
kannalta lienee paikallaan tarkastella,
miten scsdem eduskuntaryhmä pyrkii
toteuitamaan ohjelmansa niitä koh­tia,
jotka kelpaavat tosiaan jokaiselle
pienviljelijälle.
Sosdem puoluetoimisto lainaa v. 1946
marraskuussa pienviljelijäin neuvot­telupäivillä
hyväksytystä julkilausu­masta
kohtaa, jossa vaaditaan että
"koneiden Icäyttöä pientiloilla voi-maldcaasti
edistetään koettamalla
toisaalta keksiä tähänastista tar­koituksenmukaisempia,
mahdolli­simman
huokeita ja sellaisia pien­tiloilla
käytettäväksi soveltuvia ko­neita
ja maataloustyökaluja, toi­saalta
taas saada useampien vilje­lijäin
ybteislc^ytössä olevien konei­den
käyttö juin yleiselcsi kuin on
tarkoituksenmukaista ja mahdol­lista,
mitä varten tutkittava konei­den
edullisimmat yhteiskäyttömuo­dot
ja edistettävä voimakkaasti
näiden soveltamista pienviUellJäin
keskuudessa,", (Sosialidemoluatian
tie, sivu 55).
Täs:ä on tietysti hyvää se, että
"koetetaan keksiä" yhtä ja toista,
e;enkin kun samalla korostetaan, että
"on tutkittava'" j a niin edespäin. Mut­ta
pienviljelijöillä on tämän asian y h ­teydessä
syytä tutkia eduskianpaii
pöytäkirjoja, joista^nähdään, miten
scsdem. eduskuntaryhmä on suhtau­tunut
tämän ohjelman toteuttamiseen.
Tärkeä l?okemus siitä saatiin v. 1947
tulo- ja menoarvion yhteydessä edus­kunnassa
suorU^mssa äänestyksessä
25 miljoonan "markan määriirahan
myöntämisestä maatalouskoneasemil-le.
Ehdotus oli S K D L r n tekemä, ja
k im siitä äänestettiin, n i in 22 sosiali­demokraattia
äänesti vastaan ja 14 oli
kokonaan poissa äänestyksestä. Sillä
tavalla taisteleva tannerilainen so­sialidemokratia
toteuttaa ohjelmansa
niitä kohtia, joissa tarjotaan etuja
pienviljelijöille j a muille maaseudun
työtätekeville.
Sitävastoin S K D L on ajanut tätä­k
i n asiaa myös käytännös:ä. Se ei ole
lannistunut sH'ä, että mainittu mää­räraha-
aloita sai vastaaasa niin sosia­lidemokraatit
kuin jnäalaisliittolaiset-kin.
V. 1947 syysk. 20 prnä S K D L rn
ediiskuntai-yhmän taholta jätettiin
vai ioneuvostoUe kaksi kirjallista esi­tystä
siltä, että vuoden lisäbudjettiin
otettaisiin maatalouden koneellista­mista
varten tarvittavat määrärahat.
-Toisessa kirjehnässä esitettiin ote;t-tavaksi
määräraha avustuksen myön­tämiseksi
pienviljelijöille konehankin­toja
varten, ja toisessa esiteltiin mää­rärahoja
valtion osuuksien merkitse­miseksi
pienviljelijöitä varten perus­tettavista
maatalouskoneyhtymLstä.
a. j a koska se on salhttu siellä,
n i in eihän toki sellaista järjestelmää
saa Suomeen tuoda!
"Tarkemmassa tutkimuksessa — se
sanoo — ajatus osoittautuikin mah-dottoxnaksi.
Valtioneuvosto purki vuo­den
lopussa periaatepäätöksensä yli­jäämä
tuotekaupas: a." «Sosiaiidemo-kratian
tie, sivut 38-39).
On totta, että valtior.euvosto purki
periaatepäätöksensä, mutta el suin­kaan
siksi, että ajatus clisi osoittau­tunut
mahdottomaksi, vaan siksi, että
so:dem. puoluetoimisto puuttui asiaan,
ja kielsi sosiaiidemokraatteja kannat­tamasta
tätä mustan pörssin kauppaa
vastaan tähdättyä toimenpidettä. K un
asiaa oli vataiisteltu v. 1946 nimitetys­sä
komiteassa, niin ainoastaan yksi
sosialidemokraatti, L i n d b l o m , oli
esli<itynyt sitä vastaan muiden kolmen
sosialidemokraatin antaessa sillie kan­natuksensa.
Mutta sitten tosdem
puoluetoimisto o.ti mainitussa komite­assa
olleet sosialidemokraatit tukis-tettavakseen
ja pani ministerinsä vas­tustamaan
ehdotusta. Tämä talon­pojille,
kaikille kuluttajille' j5" koko
kansantaloudelle hyödyllinen, ja ai­noastaan
mustan pörssin kauppiaille
vahingollinen ehdotus, torpedoitiin
siis sosialidemokraattisen puoluetoimi­kunnan
jä maalaisliiton edustajien
yhteistyön tuloksena!
Sen seurauksena musta pörssi re-holttaä
meillä edelleenkin. Siltä<liyö-tyvät
ainoastaan ne, jotka harjoitta­vat
inustan pörssin tukkukauppaa. S i ­tävastoin
pientalonpojat, jotka tuo-hm.
mustan pörssin kauppaan-osallis­tuvat,'-
x)llsivat välttyneet salakaup­paan
liitiyvistä riskeistä, jos kansan­demokraattien
ehdotus ylljääinäkau-pan
sallimiselta olisi hjrväksytty. Se
chsi vaikuttanut tuotannon kohoami­seen
ja tehnyt kuluttajille mahdolli­seksi
ost^a lisäannoksensa vapaa- ei-
Icä salakaUpas.a ja vaikuttanut näiden
lisäannosten hintojen alentamiseen.
SamaUa olisi kaikille kuluttajille k u i -
tenlcin taattu perusannokset säännös­teltyyn
hintaan.. Torpedoimalla tä­män
hyvän ehdotuksen sosdem. puo­luetoimisto
ei auttanift multa kuin
mustan pörssin tukkukauppiaita.
KYSYMYS YLIJÄÄMÄTUOTTEI-DEN
VAPAUTTAMISESTA
Kysymys maatalouden ylijäämä-tuotteiden
vapauttamisesta säännös­telystä,
mikä varmasti olisi ollut te-holcas
keino mustaa pörssiä vastaan,
herätti aikoinaan huomiota monesta­kin
syystä. Ensinnäkin se osoitti, että
Kommunistinen Puolue on se puolue,
joka osaa yhdistää talonpoikaiston
etujen puolustamisen koko kansanta­louden
etujen valvomiseen. Kommu­nistien
ja muiden kansandemokraat­tien
ehdotuksen mukaan luovutusjär-jestelmä
olisi uusittu siten.^ että maa­taloustuottajat,
jotka ovat täyttäneet
luovutusvelvollisuutensa määrä tyn
hormin mukaisesti, saisivat myydä l o ­put
tuotteistaan vapailla markkinoil­la.
Se olisi kiiholttanut maanviljeli­jöitä
tuottamaan enemmän kuin hei­dän
oli luovutettava valtiolle päästäk­seen
siten myymään ylijäämänsä va­paassa
kaupassa ilman salakaupan
vaaroja. Ville Pessi perusteli tätä e h ­dotusta
v.»1945 seuraavin sanoin:
"Mutta tietysti vielä tärkeämpää on
se, että meidän edustajamme halli­tuksessa
ja eduskunnassa tekivät voi­tavansa
esimerkiksi siinä Euhteeesa,
että autetaan maamme talonpojat
pääsemään vapaiksi sellaisesta tuot­teiden
luovutisv^ilTollisuudesta kuin
sotavuosista lähtien on yhä heidän
kannettavan^n. Se on kerrassaan
väärä ja fasistinen järjestelmä. K un
näet talonpoika'paköitetäan luovutta­maan
tuotteistaah kaikki ylijäämä.
paitsi sen, mikä jää hänen omaan ku­lutukseensa,
niin se on ensiksikin
kohtuutonta riistämistä, Ja toiseksi se
on myös maatalouden kohottamisen
kannalta nurinlcUrista, sillä ei kai se
innoita talonpoikia viljelemään eikä
karjatalouttaan lisäämään, kun he
tietävät, että heiltä Joka tapauksessa-kaikki
ylijäämä viedään. Se on Sak-'
san natsien keksiyä Tiistojärjestelmä.
Jonka sitten Supmen taantumushalll-tus
sota-aikana saksalaisilta omaksui,"
Sosdem puoluetoimisto lainaa tämän
asiallisen perustelun eikä keksi sitä
vastaan muuta huomautusta kuin sm,
että eiräänlainen yUjäämätuotteiden
vai»akauppia on sallKtu MeuvostoUi-
LUETTELEMATTA MUITA
ALOITTEITA . .
Maatalouspolitiikkaansa koskev5in
luvun lopu&sa so.sdem puoluetoimisto
muistaa matyöläisläkin päättäen l i n -
nunliveTryksensä ' s e u r aa varilaiseen
loppuponteen:
"Ryhtymättä tässä luettelemaan
ryhmän aloitteita ja toimenpiteitä, on
syytä viitata sen tarmokkaaseen esiin­tymiseen
maatalouden työaikalainsää­dännön
toteuttamiseksi, johon v. 1944
lähiajan ohjelmassa viitataan ja joka
vihdoin v. 1946 tuli eduskuntakäsitte­lyyn."
(Ssialidemokratiaii lie, sivu 64).
Tähän voidaan vain lyhyesti sanoa,
että mcnissa muissa paikoissa sosdem
puoluetoimisto kerskuu toimineensa
pienviljelijäin ja maatyöläisten hy-välcsi
jo vuosikymmeniä, mutta siifä
huolimatta sen mainitsema vuosi, jol­lain
ky.symyksessä oleva maatalouden
työaikalaki tuli eduskuntaan, on siinä
suhteessa merkille pantava vuosi, että
sosialiministerlnä ei silloin ollut .scs­dem
puoluetoimiston edustaja, vaan
kommunistisen puoluejohdon jäsen
Matti Janhunen. Hänen johdollaan
valmisteltiin maatalouden työaikalaki-esitys,
joka hyväksyttj^tiä olisi ollut
todellakin huomattava aikaansaannos
työaikasuojelun alalla. Lakiehdotus
perustui siihen ajatukseen että maa-taloustyöläisten
työaika ^lisi lyhyin
talvlkuuka'usinä, pitempi varhalske-väällä
sekä myöhäissyksyllä Ja pisin
kesäkuukausina. K e s k imäärälnen
työaika koko vuoden ajalta olisi kaut­ta
vuoden enintään 9 tuntia päivässä.
Täinkn lain voimaantultua maatyö­läiset
eivät työaikaa koskevassa kysy­myksessä
olisi enää Isännän mielival­lan
alaisuudessa, .
Valitettavaa kuitenkin on, että edus­kunnan
taantumuksellinen enemmis­tö,
jonka kanssa sosdem eduskunta­ryhmä
on lukemattomia kertoja liit­toutunut
kansandemokratiaa vastaan,
teki tähän maatyöläisille' edulliseen
lakiehdotukseen niin suuria huonon
"Valtiovallan on ryhdyttävä suorit­tamaan
laajaa raivaustyötä peltoalan
laajentamiseksi, mihin erityisesti laa­joilla
mutasuoalueilla on erinomaiset
mahdollisuudet. Maatalouden tuo­tantokustannusten
alentamiseksi ja
työvoimatilanteen helpottamiseksi on
.ryhdyttävä tolmenplteisii^j maatalou­den
koneellistamisen tehostamiseksi.
"Sellaiset s u u r teollisuuslaitokset,
jo:ka tuottavat tai joissa voidaan tuot­taa
edullisesti maatalouskoneita ja
-työvälineitä, on otettava valtion hal­tuun
näiden koneiden hintojen hal­ventamiseksi
maanviljelijöille,
'^J^islnunäiset kokemukset maäta-louskoneasemlsta
ovat osoittautuneet
myönteisiksi. Valtion on sentähden
voimakkaasti tuettava iiiiden perus­tamista
ja osallistuttava niihin. S a ­moin
on annettava avustuksia ja l a i ­noja
erilalsflie koheyhtymilie maata­loudessa.
Olisi* perustettava valta­kunnallinen
koneasemlen keskuselin,
joka ohjaisi ja suunnittelisi koneellis­tamisen
muotoja sekä kotimaisten
maatalouskoneiden tuotannon ratio­nalisointia.
^'Maa- Ja karjataloustuotannon ke­hittämiseksi
on hankittava maahan
riittävä määrä väkirehuja ja huoleh­dittava
väkilantojen jatkuvasta saan­nista.
Heikossa taloudellisessa ase­massa
oleville maanvlljelljöiile olisi
annettava niitä alennettuun hintaan.
Erikoisesti on kiinnitettävä huomiota
karjataloustuotannon kehittämiseen
maataloutemme edellytyksiä parhai­ten
vastaavana ja pienvlljelykselle so-plvafnpana
tuotantosuuntana.
"Tässä tarkoituksessa valtiovallan
on tuettava voimaperäisesti rehuvilje-lystä
ja uusien rehutuottöaluelden
raivaamLsia. Nykyisiä laidunaloja on
parannettava ja samalla lisättävä v i l -
jelyslältumla. Samoin on tarpeen,
että valtiovalta entistä enemmän ryh­tyy
tukemaan karjanjalostusta Ja
ajanmukaisten karjarakennusten Ja
AlV-.säiliöiden rakentamista.
"Välttämätöntä on kiiruhtaa avus­tustoiminnan
ja maalupvutusten uu­delleenjärjestelyä
niin tilrtoväen kuin
muidenkin maantarvitsijain hyväksi.
Nykyisen maanhankintalain puutteel­lisuudet
ja varsinkin sen toimeenpa­nossa
ilmenneet epäkohdat tekevät
asutuslainsäädännön kiireellisen uu­distuksen
välttämättömäksi siten, c i t il
yhtiöiden, kartanoiden ja harrastell-
Javiljelljäin maat sekä tarpeen vaati­essa
myös valtion ja kuntien viljelys-ja
metsämaista luovutetaan maata
niille, joilla sitä joko on l i l a n vähän
toimeentulonsa hankkimista varten
tai jotka muuttn ovat halukkaita ja
kykeneviä elättämään ILsensä maata­louden
harjoittajina ja joilla on sii­hen
edellytykset.
Kansand-^mokraattlnen eduskunta­ryhmä
on taistellut tämän ohjelman
totcuttamiselcsi. Multa se on luke­mattomia
kertoja saanut vastaansa
porvariston Ja taimerilaLsen sosiali-demokratian
yhdistyneen rintaman.
Siksi tämän ohjejman toteuttamlskesl
on välttämätöntä, et!ä kansandemo­kratian
voimaa'eduskunnassa lisätään.
Erityisesti sosdem. eduskuntaryhmän
kielteinen asennoituminen kansande­mokraattien
maareformicsitykseen o-solttaa,
etlä oikelstososlalidemokratl-än
"kolmas tie" ei koskaan johda sel­laiseen
Suomeeri, jossa kapitalistiyh-tlö'den,
.suurpankkien, tllankelhotte-lijoiden
.ia hnva'viljelijöid.-n anasta-mal
maah jaftta'si n maat omille ja
vö hämäisi lie maaseudun asukkaille.
Sellainen suuri ja oikeudenmukainen
uuäistus maanomistussuhteissa on
mahdollista vain siinä tapauksessa, et­tä
maantarvltsijat ja muu maalalsvä-estö,
joka kärsii nykyisin kapitalisti-yhtiöiden,
suurpankkien ja kartanon­herrojen
mielivallasta, antaa kanna­tuksensa
kansandemokratialle.
heikolla # u ^ l l a ,
sanoo iirittl^iiien
Lontoo. — Huomattu brittiltlinen
kustantaja ja "Yhdistyneen Eiiroopah
liikkeen" brittiläisen komihan rahas­tonhoitaja
lordi Layton on ar>'CsteUut
ankarasti sitä. kun Brysselin blokUi
maiden väliset neuvottelut on pidetty
salaisuuden verhcssa aina viime huh­tikuusta
saakka, jolloin mainittu bio-klscpimus
tehtiin.
Puhuessaan tääUä 2.700 nuorelle
henkilölle, jotka osall!-tulvat "maail­man
kansalaisuuden vallstusneuvos-ton"
kokoukseen, lordi Layton sanoi,
että se mitä on tähän mennessä teh­ty
länsiblokin suhteen, " c n pääasiassa
tehty asianomaisten hallitusten sisä­piirien
taholta".
"Hyvin vähaTT ymmärretään mitä
tämä kaikki merkitsee käytännö.ssä ja
miten se muuttaa meidän eläniämme",
sanoi hän ja lausui lisäksi, että lättsl-blokln
maiden vlrkamlesryhmä^on m i -
nisteriensä a^^uHa laatinut klftiteän
suunnitelmiin, joka jää vain paperl-
.suunnitelmaksi jos se ei saa yleisön
tukea.
"Tämä on hyvin vaarallinen tilanne
j a se merkitsee sitä. että mikä tahan­sa
voimakas poliittinen tuuli voi hel­posti
puhaltaa pois koko rakennelman,
j a sellainen tuuli saattaa kehittyä
väärinymmörryksistä tai väärintul­kinnasta
sllhä siUiteessa mitä kansa­laiset
kutsutaan tekemään." Se on
vakava heikkous, että hsla!n kehitty­minen
on tapahtunut suljettujen ovien
takana", sanoi hän.
Tiistaina, tammikuun 4 p. — Tuesday, Jan. 4
Ranskan ja Puolan
kauppasopimus
paris. — Ranskan j a Puolan kaup­pasopimus
V. 1949 varten allekirjoitet­tiin
täällä viime torstaina. iSpplmus
edellyttää, että asianomaiset maat toi­mittavat
toisilleen $22,400,000 arvosta
kauppatavaraa kumpikin. Puola toi­mittaa
Ranskaan kivihiillä, viljaa, so-k
e r i ä j a peruskemlkaalltuottBlta.
Ranska toimittaa Puolaan villaa, fos­faatteja,
rautamalmia ja materiaale­ja
insinööritöitä varten.
Mukaansatempaava koraos JACK tX>NIK>NIN/ m r e i i ;
ja etsijän, elämästä
MERIMIIS
HEVOSEN
SELÄSSÄ
-^••\-.t-*,'
on kuuluisan amerikkalaisen elämäkertakirjaiUjan
STONEN kuvaas JACK LONDONIN elämästä, joka On jrlMt «^£4^
liaUnrikas ja täynnä jännitystä kuin hänen omat jäi|iUM4f|nMiti|;
seikki^iluromaaiynsa. Lukija seuraa herpaanlumattomail» ' '
klitutoUa kuvausta JACK LONDONIN elämysrikkalsta non
sista,'joUoin hän heittäytyy seikkailusta toiseen ja j o l l e i klcliflaii-^^e^
kutcumuB hänelle vähitellen selviää, sekä kuvausta, bäoen ka
Instaän taloudelLsten vaikeuksien läpi tullakseen kirjailijaksi;
hänen vihdoin onnistuu murtaa kustantajia ja aikiUuujddhttt^irtB^
pärölvi »Noidankehä" ja hänestä 4ulee yhdellä iskulla A)ffi^A«
"KipUnr". — Tekijä anU.i samalla monipuolisen ja tlMtn^lSttui
Londonin tuotannosta, joka kauttaaltaan kuvastaa häujen xfjt^iK^'-
kunnallisista kysymyksistä jo aikaisin omaksunuunctia «dUftOitilfik'^
näkemystä.' . • •
"MERIMIES nEVOSEN SEL?i;sS.V on viehättävä elämikliH»-'
romaani. Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme tai nslltkikiin^
tahne asiamiehen kautta.
340 SIVUA ALENNUSMYYNTIHINTA 9tM
Hiilikaivoksen
pääsykkäät"
ssa
Australian työväestö
lyoikottaa hyökkää|ää
- Melbourn«. — Täkäläiset satama­työläiset
ovat päättäneet .käsitcllil
hollantilaisia laivoja siinä tapaukses­sa
jos el niissä ole lainkaan Indonesi­aan
menevää lastia. Mutta Melbour-nen
merimiehet ovat .sen sijaan hy­väksyneet
imlonsa Johtokunnan esi­tyksen,
että boikotetaan kaikkia hol­lantilaisia
laivoja. Laivamaalarit Ja
telakkatyöläiset ovat myöskin päättä­neet
bolkoltaa hollantllaLsla laivoja.
TANNERILAISEN SOSIALIDEMO­KRATIAN
ULKOPOLIITTINEN TIE
Kirjasessa "Sosialidemokratian tie"
esitellään valtiollisen elämämme
yleisten perusteiden tarkastelun y h ­teydessä
ensimmäisen taistelevan so­sialidemokratian
ulkopolitiikkaa. Tä-niä
kysymys on saanut mainitussa k l r -
nuksia, että siitä ei enää olisi o l l u t ' i a ? ^ a ensimmäisen sijan ilmelsestl-maatyöläisille
mitään hyötyä. Siksi' k i n jsiksl, että Suomen kansa on mo-hallltus
otti ehdotuksensa takaisin, ja
taistelu, maatalouden työaikalalnsää-
Yhdeksän Japanilaista
tuomittu hirteen
Tokio. -— Yhdeksän Japanilaista up­seeria,
joista kolme on kenraaleja,
tuomittiin vilmo viikolla hirtettäväksi
sen takia, että 33 amerlkkalalsU len­täjää
mestattiin kostoksi sillä, kun
Hiroshimaan Ja Nagasakiin pudotet­tiin
atomipommit.
Yhdysvaltain armeijan komissio an­toi
16 muulle japanilaiselle vankila­tuomiot,
jotka vaihtelevat viidestä-vuodesta
elinkautiseen saakka.
Moikova. — (ALN» — Monet .sellai­set
henkilöt, jotka oval .simvutfaneet
maanlaajuista mainetta Neuvo-tclii-
' ossa, ova^ työskennelleet aikaisemmin
Donelsln laakiolla Neuvo.sto-Uk;-al-nassa
sijaitsevissa Rutchenkovon hii­likaivoksissa.
Varsinkin kaivos No. 30
osalla oh useita tällaLscn "päUstötut-klnnon"
.suorittaneita henkilöltä. Tuon
kaivoksen ansioluettelo tässä suhtees­sa,
mikä muuten ei ole mitään epil-tavallLsta
NcuvostoUitosfia, osolttna s i ­tä,
että tässä maassa on lyöläiHillä
opin.saannln ja edistyksen mnhdolli-fiuudet.
Hiilltcollisuudellc tunnetuin henkilö
on E. T. Abbakumov, joka on nykyötin
hiilikaivosten varaministeri itälscj.sä
Neuvostolllto.^sa. Vanhat kaivosmie­het
muLstavat vielä sen, kun Abbtiku-mov
oli hevosmlehcnil kaivoicsessa No,
30.
Ukrainan tasavallan vnrupunminls-terl
I. T . Senln on entinen kolvostyö-lUlnen.
Entinen kaivoksen puh:-!!-
menjohtaja M, Mllyashkin on ny­kyään
Neuvostoliiton Joi Iva rnk ennus-teollisuuden
varaministeri.
Ilmavoimien kenraalimajuri Khat-minsky,
joka on hyvin huomattu HO-.
tllaslehtäjä Neuvostoliitossa, työsk-en-tell
putklmiehenä kaivoksessa No. 30
el kovinkaan pitkää aikaa sitten. Mon­ta
muuta tuon kaivoksen cntLstä työ­läistä
on nyt jahtoascmi.s.sa hlllit-poJIl'
suudes-ft Ja kan.^alllfe.stl tärktLssä
kaivoksissa.
15 kuollut Malayan
taisteluissa
Singapore. — 15 henkilöä ilmoite­taan
taas tapetun Malayan kahakois­sa.
"TurvalllBUUsjoukot" tappoivat
vllsl kiinalaista Peraklssä, yksi "terro­risti"
tapettiin Pantalssa ja & hen­kilöä
eri pllrels.sä.
katoorlslksl" tosdem puolue: olmlsto
ottaa tarkastelun alaiseksi vuosisadan
alkuaikoina harjoitetun £osialid«mc-kraattlsen
ulkopolitiikan, josta se an­taa
seuraavan kuvan;
dännön parantamiseksi on alotettava
uudelleen. Näinä vuosina. Jolloin so­siaaliministerinä
on ollut kommunisti.
Suomessa oh tapahtunut suoranainen
mullistus sosiaalipolitiikan kehitykses­sä.
SBHP jä S K D L tulevat Jatkamaan
taistelua maatyöläistenkin olojen pa-rantamlselcsi,
jä siksi on varmaa, että
kysymys znaataloiiden työaikalain uu­distamisesta
fiousee jälleen esille. Se
toteutetaan sitä nopeammin, mitä
lUen onnettomuutta tuottaneiden neu­vostovastaisten
seikkailujen Jälkeen
alkanut vaatia mamme k a l l i i t a puolu­eilta
neuvostoystäyällistä asennoitu­mista.
Virallisestikin on timnustettu,
että itsenäisen Suomen kahsalllsei
edut vaativat Suomen j a NeuvostoUl-toh
.välisen ystävyyden lujittamista.
On siis varsin luonnollista, että Sosia­lidemokraattisen
Puolueen johto pyrkii
osoittamaan kansalle, millainen uin
"kolmas tie" oh ulkopöUtlikan alalla.
Yhtä luonnollista « i ole kuitenkaiin
tarmokkaammin Suomen maatyöläiset j sosdem puoluetoimisto on öl-itse
taistelevat kansandemokratian ri- kopolitiikkansa tarkastelussa tyytyxiyt
Veissä tämän kysymyksen ratkaisemi- ' vahi ohjelmansa Ja perustelem^tonil-seksi
myöntefeessä mielessä. I ^ väitteiden esittämiseen. Mainitussa
• kirjasessa on unohdettu omituisella
KANSANDEMOKRATIAN OHJELMA
MAATALOUDEN
KOHOTTAMISEKSI
Vuoden 1947,syjrskuussa S K D L jul­kaisi
ohjelmansa maamme talouden
vakauttamiseksi. Siinä on lyhyesti
hahmoiteltu toimenpiteet, joiden puo­lesta
' kansandemokraatit taistelevat
taloudellU^lla alalla; Maataloutta
bimkevassa ohjelman kohdassa tehtä­vät;
mä^teUään seuraavasti:
tavalla sosdem. puolueen neuvosto­vastaiset
ulkopoliittiset''teot ja tämä
ptiolue on Imvattu äinoafc.fl suoma-
Ifisekäi puolueeksi, joka oii harjoitta­nut
aina neuvoshc^stävällistä politiik­kaa.
• Niinpä kirjasen tekijä ensiksi
^pAtm niitä. Jotka ovat väittäneet
sosdem. puolueen nykyisen jddidon
btarjoittavan vihamielistä politiikkaa
iftjuvostollittoa lahtaan, Lelmat^-
a4n nämä välttest suorastaan "proVo-
"Sosialidemokraattisen Puolueen u l ­kopoliittisessa
asennoitumisessa ei ole
ainoatakaan valonarkaa kohtaa — s a ­maa
el suinkaan voida sanoa puolu­een
pahimpien syyttelljölden Icohdalta.
Mitä nimenomaan tulee puolueen suh­tautumiseen
itäiseen naapurimaaham­me,
on todettava, että puolueemme
vuosisadan alussa "kävi sitkeää poliit­tista
taistelua Venäjää vastaan. Mut­ta
se tuki Venäjän nousevaa vallan-kumoulcsellista
liikettä. V, 1917 puo­lueemme
yritti kalkin voimin toteut­taa
Suomen itsenäistymisen yhteisym­märryksessä
Venäjän vallankumouk­sellisen
liikkeen ja valiankumoukselll-sen
hallituksen kanasa. Siitä, että täs­sä
ei onnistuttu, ei suinkaan voida
syyttää sosialidemokraatteja," ^Sosia­lidemokratian
tie, sivu 12).
Tämän lainauksen Joitalnen kohta
on valheellinen, J ^ k l n erlsuunilsessa
määrässä. Alkuosa on totaaliherrval-he
j a erikoisesti tästä luvussa osoite­taan,
että nykyisen sosdem puolueen
allcupoliittLEessa asennoitumisessa ei
ole mitään muuta kuin valonarkoja
kohtia. J a ilmeisesti ensimmäinen
valonarka kohta siinä on suhtauttuni-nen
Venäjäh vallankumousliikkeen ja
vallankumotiksellisen h a 11 i t u ksen
kanssa Suomen itsenäisyyden puolesta
Icäyty taisteluun, Josta kunnia lankeaa
vanhan sosialidemokratian parhaim­mille
edustaJtUe, '
(Jatkuu)
Kreikan fasistit
'«i)ua USA:lta
Atena. — Täällä luotettavalta ta­holta
saatujen tietojen mukaan Y h ­dysvaltain
hallitus aikoo pyytää kont;-
resfila, myöntämään $400—.500 mllj.
Kreikan taloudellista Ja sotilaallista
avustusta varten 1949-.50 tilivuoden
aikana.
Tähän sisältyisi erikoinen määrä­raha
pelkästään sotilaallisia tarkoi­tuksia
varten, että Kreikan fasistit Ja
muut taantumukselliset voisivat käydä
sisällissotaa kansan vapau.<:liikettä
vastaan sitten, kun 'Truman opin"
mukaisesti annetut ap;urahat lo))cle-taaii
tulevan tilivuoden päättyessä
kesäkuun 30 p:hä. "Euroopan elvy-tyssuunnltelman"
rahoja cl voida
käyttää avoimesti sotatarkoituksiin.
Ollaan sitä mieltä, että Kreikka on
nykyään taloudellisesti paremma,'i.';a
asemassa kuin mitä se oli vUosl hit.en,
vaikka moraali cn perin alhaalla lialli-tuksen
leirissä «isälllsKodan jatkumi­sen
takia, kreikan hallitu'; ja sitä
toistaiseksi en
siallaan TorooH^
i'oroiuo. — Maidonhinta toröi
s:i pysyy ennallaan ainakin tola.
sl" tuoinarl J . B. Moonin Johtäm«n
vintol.Tutikiznnan antaman, pää
sen mukihan. Tuomari 'Mpon llxooll
että farmareille maksetaan,/*;
niämaldojta" 25 senttiä 100 pa<
cncmmiln, mutta kuotamaidostt^;
s;taaa edelleen sanja hln,tA Jcu^^
hun saakka, cli $4.05 sadalta ];iAi|i)p^
Ylljiiämumaidpn hintji on I^JS '
la paun,alta, * >
Toronton maldonjakajlen yi
sen liikkeenhoitaja J . E. l)touck IM
että maidon vähittäishinnan f
riippuu nyt siitä, mitä päätfitttBa;
voiteluissa järjestyneen työväen
su helmikuun lopulla, mutta
mennessä Jcultenkln mftidon
tälshinta pysyy samassa <eU* 18;
tiK.sii. Hän oli sitä mieltä, e:fct|l_
jäiimiimaldon hinnan kojrotus
merkitsee korotusta nllssft tuoti
jolla valmistetaan tästä "yi
miidosta", kuten kerma, plin;4l
suklanmaito, mutta se ei ktuloi'
toon eikä voihin. --m
Maitoicqhtrolllain rnukaan ;ti
Moonin päätös sitoo niin. tnelj^^
kuin farmaritkin, eikä* «Itfln^ '"^^
.muuttaa. Se tulee voimaan ik. 7
ju on voimassa. ensi vuoden
Icuun 1 päivään. Tuomari I M A ^
tcnkin sanoi, että pleonaia^ft
valmistus^ ja myynti voi* vaÄ
huomattavasti maItoteolllfiUuie«b
joko tuottajat taHak»Jat volvAib-ki£
taa hintakysymyksen Jtuleyan
kokuun 1 p:n Jälkeen soviiitdlflijijr^
kunnan kautta annettitaan B]i|| i:
tuksEn huhtikuun 1 päivää»
Sovintolautakunnan jäsenet ol('
tuomari "Moon, ylläm^lnlitu m|';
ja Ontarion maidontuottajien iiii|p
sihteeri Roy P, Llck. yii»*"--*""**^
nittu sanoi, ettei hän ple samaa
tä annetun päätöks.en kanssa,
"se asettaa Toronton maid(^ttiptt|^
Jat ikävään asemaan". m
Suomi yrittää iskeä |
mustaa pörssiä <
lielsinki. — SUomen halUtds <m
molttanut, että rahaa voidaan vail|-.i;
taa vapaasti 10,000 maxkkfi^i| saakkäi.|
kuukausittain ulkomaille menoa tolj^j
maahan tuloa varten. Tällä toImenr;j
pitcsllä sanotaan pyrittävän 1öp^(if|j
maan ulkomaisen Valuutan mustani
pönssjn kauppa.
tukevat amerikkalaiset pcrtMtavathjp^
kuitenkin toivonpa 8ilbcn,«*täkia|l
raall Markos 'Vafiadek£en <johtairi|l^
vapausarmelja myöskin on |'*patai|t^^^
jälje.s6ä aikataulusta" Ja on sen vudt^l
sl "masentunut", ' v ! ; Ssfl
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSlf^
C8J:n WaDUpin osaston kuukau-sikoicoulcset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 lp. osaston haalllla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont.
C8J:n Hearetin osaston kuukausl-kokouksefpidetään
jokaisen kuu­kauden
tolsetia sunnuntaina klo
2 lp.
CS/:n Spmeedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään j o ­kaisen
kuulcauden ensimmäisenä
sunnuntaina keUo 2 l p . Johto-
Icunta kokoontuu tuntia aikai­semmin.
C.SJ:n Toronton osaston y&rt^aai-s
ncn kuukausikokous pldetäMi /(>-^^^
kaisen kuukauden ensimjaäiseiiä '^illf
maanantaina kello 8 Illalla osas-'' *'
ton huoneistolla IX)n-haalIlla; •
CSJ:nSudburyn osaston kokoukseti^-^ftfl
pidetään jokaisen kuukauden en-slmmäisenä
stmnimtaina.' - l?ttiSi;f^
heerijohtäja Oscar iSSiai&b^:'lidii\:M$t
teeri HUma Mäki. <woite Boat 35«5?Sg
Sudbury, Ontario.' r.':''"*
C S J : n Timminsin oeaatoB kuiidca^i?^'
sikokoukset pidetään -töli^t^^
kuukauden ensinunälseöÄ^atn^
nuntaina kmo-7;^DamrS'0r;^^^^f^
CSJ; n Vancouverin paaston" Xoi.-"^''''''*''
k u u k a u s i k o k o u k s e t
Clinton-haalllla jokaisen
kauden toisena suhnuntatxta
2 i.p. Johtokunta
puolitoista tuntia aikaisenunli
•— Kuulttisa* canadalainen eläinku-vaaja
Ernest Thompson Seton syn­tyi
v. 1860,
C K J : n Port Artbarin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensinynäisenä keski­viikkona
kello T illalla, 316 Bay C.SJ:n Kapinkaslitfln
St. Johtokunnan kokoukset ovat kausikokoukset pld^tä&n
jolESIsen kuukauden kolmantena sen kuukauden toisena
tiistaina keno 7 illalla, taina klo 2 i,p, •
mm.