Vapaus, January 13, 1949

              ja sen
l u a t olivat avuttomass:» t i l a s s a kunnes p a l o k u n t i a saapui u l k o p a i k k a k u n ­n
i l t a . Veden puute h a i t t a s i sammutustyötä.
letsämiehet saivaf
rhteistoiminnallaan
littamiehen pois
Auden. Onf Tervehdin Vapauden
u k i j o i t a täältä A b i t i b i n valtakunnasta
\udenista. Paperipuiden katkaisu
;äällä on loppunut, ainoastaan k a h -
lella kämpällä vielä katkaistaan.
Tällä kämpällä No. 28 on katkaisu
.ielä täydessä käynnissä j a t a i t a a kes­ää
koko talven. Metsä on n i i n h u o -
ida, ettei pärhainkaan mies tuskin
litä päiväpalkkaa.
Nyt ollaan siinä työnantajien "nor­maalia
j a s s a " , jota he ovat järjestel­leet
viime vuosina, tuottaessaan työ-loimaa
u l k o m a i l t a muka sillä perus­teella,
että Canadassa on työvoiman
luute. Siinä he o v a t k i n onnistuneet
niin, että ovat saaneet työttömien
net-sätyöläistenkin luvun nousemaan
uhansiin. Tälläkin kämpällä on s u u -
in osa metsämiehistä O n t a r i o n oilko-luolelta,
Eurcopasta tuotettuja ja
annen farmareita j a varsinaisia O n -
arion metsämiehiä, jotka ovat tais-ellcet
paremman elintason puolesta
•ntarion metsäkämpillä. on nyt työt-öfhinä.
Sitä mukaa k u i n työttömien
uku kasvaa, lisääntyy työnantajien
i i s t o u h a lu j a he koettavat kaikella
a v a l l a kiristää otettaan työläisiini
^äin o l l en meidän tulisi k a i k e l l a m u o ­toa
rakentaa j a tiivistää järjestömme
oimintaa, että saataisiin kaikilla-
;ämpillä työskentelevät miehet ja
iäiset järjestöömme turvaamaan y h -
eisiä etujamme, sillä olemmehan mo-lasti
nähneet, että k u n olemme y k s i ­öinä
vaatineet jossain asiassa p a r a n -
lusta, on yksinkertainen vastaus:
E l l e t tykkää 'tyylistä', n i i n lähde kä-clemäl^
än." '
Tällä kämpällä yhtiö järjesti meille
aululahjan uuden mittami«hen muo-ossa.
Hän a l k o i k i n j a k a a lahjojaan
Dka miehelle, " k o l i m a l l a " 10 prosent­i
s t a ylöspäin k a i k i s t a pinoista yhtiön
lyödyksi, finsin kuului vain pientä
tsilöllistä m u r i n a a , mutta sitä m u -
l a k u i n miehet saivat mittalappuja,
koi murina muodostua j o u k k o m u r i -
i k s i , jonka seurauksena mittamie-
;lle t u l i lähtö j a k a i k k i hänen m i t -
amansa puut m i t a t t i i n vaatimukses-mme
uudelleen. Tässäkin o n yksi
imerkki järjestömme tärkeydestä,
lä ellemme olisi olleet yhtenäisiä,
i n olisimme saaneet tyytyä siihen
itä mittamies olisi antanut.
Ruoka täällä on myösTcin yhtiön
i j en m u k a i n e n j a vaadimme sitäkin
rannettavaksl meidän etujemme
kaisesti. N i i n t u o t i i n utisi kefttäjärt työskentelevät liittyisivät järjestööm-utta
k u n yhtiöllä o n i so kykenemät-mien
keittäjien reservi, n i i n ei asia
10,000 atomipommiakaan ei riittäisi
Neuvostoliiton voittamiseen sodassa
Nobel-palkinnon saanut tiedemies jäähdyttää Wall
Streetin sotakiihkoilijain kuumenneita päitä
"Kylmä soU" Neuvostoliittoa
vastaan alkoi jo elok, 6 pnä 1945,
j o l l o i n ensimmäinen atomipommi
p u d o t e t t i in Hiroshimassa. S u r u l l i ­sen
kuuluisa B a n i c h i n suunnitel­ma,
W a l l Streetin ehdotus atomi­energian
käytön valvonnas/ta, oli
W a l l Streetin sotaa lietsovan ulko­p
o l i t i i k a n edeltäjä. Vaikkapa Y h -
d y s v a l t a i n atomipommivarastot
o t e t t a i s i i n k in käytän'töön salama-sodassa
Neuvostoliittoa vasta<;n, e i ­vät
ne voisi r a t k a i s t a sodan loppu­tulosta.
Kolmannen maailmanso­dan
näköpiirissä olevassa tulevai­suudessa
ei tule vaara Neuvostolii­tosta
vaan sotahysterian kotlma^is-ta„
Y h d y s v a l l o i s i a.
, • • • • * • • • . •
Alkulauseessa on lyhyt yhteenveto
niistä johtopäätöksistä, j o i h i n viime
vuoden fysiikan Nobel-palkinnon saa­nut
professori P. M . 5. B l a c k e t t tulee
äskettäin ilmestyneessä teoksessaan
' ^ I ^ l i t a r y and P o l i t i c a l Consequences
of Atomic Energy" (Atomienergian
sotilaalliset j a poliittiset seuraukset),
j o k a on kieltämättä merkillisimpiä v i i ­me
vuonna Englannissa ilmestyneistä
k i r j o i s t a.
Teoksensa johdannossa professori
Blackett osoittaa, että atomipommi on
hyökkäysase ". . . hyökkäysten, y l ­lätysten
j a terrorisoinnin ase". Käyt­täen
perusteluinaan v i r a l l i s i a , mutta
niukasti tunnettuja selostuksia lento-operatloista
toisessa maailmansodas­sa,
j o l l o in anglosaksiset vallat pudot­tivat
3 miljoonaa tonnia pommeja,
analysoi hän näiden valtaisten j a vaa­t
i v i en pommitusten sotilaallista vai­kutusta
j a todistaa, että ae eivät voit­taneet
v i h o l l i s t a j a että lentopommi­tusten
kokonaisvaikutus o l i m i n i m a a ­l
i n en sodan ratkaisevana tekijänä. A i ­noastaan
k a i k k i e n aselajien yhteinen
toiminta, jossa maasotajoukot antoi­vat
pääasiallisen panoksen, kykeni
johtamaan lopulliseen voittoon.
siitä paljon kummene, ennenkuin t a a^
a l k a a kuulua joukkomuririaa ajon a i - '
kaessa, k u n vatsa alkaa hankaamaan
selkärankaa. Se panee jo tyytyväi-simmäkin
murisemaan.
Toivotan kaikille Vapauden luki­j
o i l l e ja metsämiehille hyvää alka­nutta
vuotta j a kehoitan k a i k k i a t o i ­mimaan
h i i n , että kaikki metsissä
me. Ilman jäseniä ei ole järjestöä; —
Asa.
1,000 A T O M I P O M M I A OLISI T A R ­V
I T T U 2. M A A I L M A N S O D A S SA
K o s k a uusimmalla atomipommilla
on amerikkalaisten tiedonantojen m u ­k
a a n sama teho k u i n 3000 t o n n i l l a t a ­v
a l l i s i a pommeja, olisi länsivaltojen
pitänyt pudottaa noin 1,000 atomi­pommia
voidaks^ei^ saavuttaa yhtä
suuren hävittävän tuloksen k u i n t a ­v
a l l i s i l l a pommeilla. Erikoisen j a k a l ­l
i i n tuotantomenetelmän johdosta t u ­hat
atomipommia edustaa kauhean
suurta määrää. Aiiieuttaakseen yhtä
suuret vahingot Neuvostoliitossa kuin
S a k s a n joukot tekivät toisessa m a a i l ­mansodassa,
t a r v i t t a i s i i n epälukuinen
paljous atomipommeja, erittäinkin
o t t a m a l l a huomioon, että atomipommi
voi saavuttaa korkeimman tehpiisä
ainoastaan suuri.$sa kaupungeissa,
j o i l t a saalia p u u t t u u tehokasta i l m a ­puolustusta.
EI E D E S . 10,000 A T O M I P O M M IA
R A T K A I S I SOTAA
10,000 atomipommilla — j a ,el
l i k i m a i n k a a n n l ; n puljoa Ole vie­lä
. niitä valmlstetitu — voitaisiin
a i h e u t t a a suurta tuhoa, mutr..a ei
s u i n k a a n voittaa n i i n laajaa val­t
a k u n t a a k u i n Neuvostoliittoa, y h ­tä
vähän k u i n länsivaltojen lento-ponunftukset
Saksassa j a s-.:ksa-l
a i s t en hävitystyöt Neuvostoliitos­s
a kykenivät ratkaisemaan sodan
lopputulosta.
A m e r i k a n imperialistit, jotka
ovat tyyten oman atomiptHnmipro-pagandansa
rajoissa, ovat y l i a r v i ­oineet
atomipommin merkityksen
Unkarin musfafaisef
näytollään uudei^
leen Don-haalilla
Toronto. — U n k a r i n mustalaiset
näytellään toisen kerran- D o n - h a a l in
näyttämöllä s u n n u n t a i n a t k . ' 2 3 p:nä.
Tämä kaunis näytelmä lauluineen
U n k a r i r i kansan elämästä on n i i n lä­hellä
todellista elämän kuvausta.-että
se kiinnittää katsomon Useensä. Näy­telmästä
«i puutu d r a m a a t t i s i a k o h ­t
a u k s i a , jotka Jännittävät katsomoa,
seuraten toinen toisensa Jälkeen.
Useat haluavat nähdä näytelmän u u ­destaan
Ja erikoiset sana n i i l l e . J o t ka
eivät olleet katsomassa ensi k e r r a l l a,
että saapuvat toislntaan j o k a on v i i ­meinen
kerta. Roolit ovat nuorten
esittäjäin käsissä, j o t k a katsomo p a l -
k i l s i ensimmäisellä k e r r a l l a voimak­k
a i l l a suosionosoituksilla. . Nämä kes­kuudessamme
kasvaneet nuoret.näyt­t
e l i jät, j o t k a n i i n o n n i s t u n e e l l a a n t a u ­muksella
esittivät k o h t a u k s e n toisensa
jälkeen, s i t t e n Joukkokohtaukset v i i ­meistä
näyttelijää myöten, v a l l o i t t i v at
täydellisesti katsomon.
Näytelmän ensi esityksestä cl k u -
(K. M . . Palkkalyöliinni, Helsinki)
K u l t a oU ensimmäinen m e t a l l i . Jota
i h m i n e n oppi käyttämään. K r e i k k a ­laisen
taruston mukaan lähti Jascm
Kaukaastaan noutamaan k u l t a i s e n o l -
naantaljan. m y y t t i , joka lienee saanut
alkunsa kaukaaslalaisten kansojen t a ­vasta
asettaa vuohentaljoja Jokeen
karvat vasUvirtaan. sltrn kcräte^
hienoja kultahlutalelta. Muinaisajan
kansat Junsivat siis k u l l a n Ja käytti­vät
sitä arvonmlttana.
Roomalaisten tärkein kullanlähde
oli lUyrlassa. Myöhemmin he l o u h i ­vat
kullanpltoista kvartsia k c s k l - E u -
roopan vuoristoista. Keskiaika oli
kullasta köyhää. Joskun h i l u saada
tuota jaloa metallia oli yhä kasva­massa.
Tämä o l i k i n melkoisessa mää­r
i n syynä, suurten löytöretkien järjes­tämiseen.
K u n K o l u m b u s palasi u u ­desta
m a a i l m a s U . jota^ hän l u u l i I n ­tiaksi,
j a sai osakseen loistellaan vas­taanotot,
n i i n Johtui tämä ennenkaik­kea
siltä, että hän toi m u k a n a a n Jol­t
a k in Iniltanäytteitä.
Vasta Meksikon valloituksen Jäl­keen
s y n t y i todellinen k u l U v i r t a , j o ka
täysin m u l l i s t i Euroopan taloudellisen
elämän perusteet. Lopulla 1500-lukua
t e h t i in myös B r a s i l i a s i r i k k a i t a k u l ­talöytöjä.
Mutta vasta 1800-luvun
keskivaiheilla koki maailma suuren
sensaation.
K A L I F O R N I A N K U L T A K U U ME
Tasan 100 vuotta sitten löydettiin
V. 1848, s a t t u m a l t a k u l t a a eräästä S a c -
ramento-Joen sivujoesta K a l i f o r n i a s s a.
Huhu löydöstä k i i r i nopeasti y l i koko
maailman, Ja p i a n virtasi Joukottaln
ihmisiä K a l i f o r n i a a n , Jonka Yhdys­vallat
äskettäin oli v a l l a n n u t M e k s i ­kolta.
Ihmisiä t u l i k a l k i l t a s u u n n i l t a ,
y l i preerloltten j a K a l l i o v u o r t e n so­lien,
meritse, n i i n . Jopa kaukaisesta
K i i n a s t a saakka.
L o u l i l m i o e n toimitetaan suurenmoi­sen
Ja m o n i m u t k a i s e n Iranelston a v u l ­l
a .
V . 1896 U o t i i n Klondykessä, A l a s ­k
a n Ja K a n a d a n rajoilla, seusatio-m
a l s l a kultalöytöjä. Jotka p i a n hou­k
u t t e l i v a t suuria pimisjoukkoja tuo­h
o n autioon Ja k a r u u n maahan. V.
1900 löydettiin Joenmudasta kultoa
notQ m i l j a r d i n n y k y m a r k a n arvosta,
m u t t a vähitellen kuUanhuohdonta
l a k k a s i . Ja s u u u r l n osa valkoisista
asukkaista lähU m u i l l e maille. Myö­hempinä
alkona on k u l t a a löydetty
mm. Ontariossa. Kanadassa.
K U L T A J A S E N O M I N A I S U U D ET
K u l t a kuuluu ns. j a l o i h i n mctallel'»
h i n . Jolla t a r k o i t e t a a n sellaisia m e t a l ­l
e j a . Jolta saattaa luonnossa esiintyä
puhtaassa olotilassa. Joskaan tämän
el tarvitse o l l a sääntönä. T l s t& huo­maamme
helposti, m i t e n t u r h i a o l i v at
vanhojen alkemistien yritykset tehdä
k u l t a a . M u t t a alkemistit omaksuivat
A r i s t o t e l e en käsityksen, että m a a i l ­ma
o l i r a k e n n e t t u neljästä alkuainees­t
a : %'edestä, Ilmasta, tulesta Ja maas­t
a . Edelleen Aristoteles oletti, että oU
olemassa; viideskin elementti, " q u l n -
tessanssl". Jota myöhemmin s a n o t t i in
" v i i s a s t en kiveksi". K e n täniän v i i -
dennen alkuaineen löysi, saattoi t e h ­dä
mitä h a l u s i , k u l t a a k i n .
K u l t a a esiintyy luonnossa kahtena
päämuotona: vuori- Ja huuhdonta-k
u l t a n a . E n s i n m a l n l t t u on alkupe­räisin.
Varsinaisesti k a l k k i kulta on
v u o r i k u l t a a , so. k i v e en Juuttuneena j o ­k
a möhkäleinä tai pieninä rakcina.
Jotka s i t t en vuorten rapautuessa ovat
Joutuneet Jokiin. Viime vuosisadan
k e s k i v a i h e i l l a oli 90 pros. maailmani
kullantuotannosta huuhdontakultaa,
m u t t a Jo v. 1912 o l i prosenttimäärä
a l l e 10.
Lienee m i e l e n k i i n t o i s t a tietää, että
merivedessäkin on kultaa. Tonnissa
Torslaina, fammlly. 13 p. ~ Tliuriäag^
Vuodon TaihloosM sMpui Vopaiadoa haiotoraliutoon oniMti;
Umoitottuioa UOkal Tioli kutul lobioihiata Ja aiidon kaiioolia^^...
$16.00 kiloisti rahaa. KaikkUan tilian haaatoraiuMtobn
2 ^ lahloiiusta ia yhlolaaummakd «aatUn $il>m71 - ^ ^isM
(Vuodon 1941 vaonlaskun mukaan Canadaasa on 41.683 «uo- ^'
malaissyntristä asukasta Ja koisti yli 25-Tuotialta 28.000.)
Enommistö yllämainUulsta lahMiulaasia odustaa porhM^
Taikka huomattava määri onldn yksUrisiä miohii ia nafa!*; Tol^
•olla puolon lahjoituston Joukossa on kuitonUn JärJostÖoaasioJiii
osuuslilkkilitä ia multa yhdUtyksiä Ja näin muodoin voidaan koa^^j^^
servatilvisostikin laakion sanoa, ottä kaikki lahjoltuksot odust*-
vat ainakin kahta aikuista kansalaUtammo. Näinmuodoia vbl»'
daan todota so ilahduttava toifiasla. ottä viidososa kaikista aikak
sista canadansuomalaisista. siis yksi vUdootä pitää Vapautta nito
tärkoänä. oitä ho ovat varsinaiston tilausmaksuJon Usäksi valmtll
tokomään violä huomattavia lahioituksia son hyväksil Kaikaa^
lisälcsi nämä lahjoituksot olivat alin avokätisiä, ottä aUdoa koski- ^ ii
arvo lahioUusta kohti oli $4.68. Suurklitoo violäkla. sillä täaii ^
oa kialtä. Jota paatuaoimmatkin työväoaliikkooa vastustajat ym­märtävät.
.
Lahioituksia saapui tähäa katsauksoon souraavasilt
INTO AHOLA Sointulasta vastaa $5 Lempi Viitalan haasteet
seen.
E. OLKINUORA Geraldtonista vastaa $2 Allin haasteeni
YRJÖ SALO Kormakista vastaa $2 Elovaaran haaätefe^-
seen.
-ii
EMIL JOKINEN Vancouverista vastaa $3 Maija Luoman
haasteeseen. ; r
HJALMAR SUOMELA Torontosta vastaa $2 saamaansa^
haasteeseen. ,
seenA. UNE KYLMÄLÄ Torontosta vastaa $2 saamaansa haasteer i
Tässä katsauksessa $ 16,00
Ennen julkaistuja 11,949,75
Ihmiset kuvittelivat, että k u l t a a o l i vettä on keskimäärin 0.05 grammaa
k a a n k i r j o i t t a n u t Vapauteen, Joka el
merkitse sitä etteikö näytelmä eslttä"-
j l n e c n piisi Icatsöjaln muistissa. Ja'
oikeastaan yleisön keskuudessa tul­leesta
vaatimuksesta Näytelmäseura
on päättänyt esittää toisen kerran
U n k a r i n mustalaiset. Pitäkää muis­tissa
tk. 23 p. Esitys a l k a a t a v a i li
seeh a i k a a n . Teitä odottaa virkistävä
k a n s a n t a j u i n e n t i l a i s u u s n u o r t e n voi­m
a i n h y v i n esittämänä. — X .
^Suomalaisia nyrkkeili­jöitä
on kutsuttu
Neuvostoliittoon
KIITOS
Sydämelliset kiitokset tovereille, v.- ja u.-seura Yri-
..tykselle ja CSJ:n Toronton osaston sairaskomitealle ra­halahjasta,
jolla yllätitte minua Jouluna tänne sairaalaan.
Toveruudella Teitä muistaen,
» ' • .
_ EINO WILLIAM^ALO ,
Toronlo Hospital ' Weston. Ont.
K I I T O S
Kiitämime m o i i i a sukulaisiamme Ja ystä^^mme h e l d ^ o s c i ^
mastaan ystävyydestään j a myötätuntoisuudestaaa melte »^ötaaji
äskeisen i^SKm^Johdosta. K i i t o s k u ^ ^ t ^ / , ! ^ ' ^ ^ ! ;
E r i k o i s e t k l i t o k - ^ t tohtori WebsteriUe. A i n e ^ R i t a n n e ^ t o n
Pikkusaarene. k a n t a j i l l e , Jackson & B a m a r d m hautaantolmistoJle
j a k a i k i l l e , j o t k a t a v a l l a t a i t o i s e l la auttoivat meita.
siinä määrin, ettei se. ole iäcJelU-sessä
suhteessa todellisnuteen.
Samanaikaisesti k u n h e muodosta­vat
Neuvostoliiton ympärille t u k i k o h -
taverkostoa joista käsin he väittävät
voivansa " a t o m l p o m m i t t a a mitä palk­kaa
hyvänsä Neuvostoliitossa", levit­tävät
he kauhupropagandaa uhkaa­vasta
venäläisestä atomipommihyök-käyksestä
A m e r i k k a a vastaan.
HYÖKKÄYKSEN A I H E I T A EI O L E
V o i d a a n kysyä, k i r j o i t t a a professori
B l a c k e t t . mistä syystä Neuvostoliitto
tekisi hyökkäyksen Amerikkaan, Ja
hän vastaa, että sellaista syytä ei ole.
Neuvostoliiton s o t i l a a l l i n e n johto ei
ole m i l l o i n k a a n ei teoriassa eikä käy­tännössä,
hyväksynyt siviiliväestön
joukkotuhoamista sodankäyntikeino-na.
He eivät myöskään usko salama-sotamenetelmään,
j o k a j o h t i H i t l e r i n 1 Pakettitulva SuORieen
tuhoon. Heidän käsityksensä mukaan *
sodan voittamiseksi on käytettävä
aselajien yhteistoimintaa. Ja koska.
Venäjän hyökkäys A m e r i k k a a n on so­t
i l a a l l i s e s t i mahdoton, n i i n atomipom-mihyökkäys
on mitä suurimmassa
määrin epätodennäköinen.
H e f s i n k l . — (8-8) — Suomen Sosia­l
i d e m o k r a a t i n saaman tiedon mukaan
on suomalaisia nyrkkeilijöitä kutsuttu
k l l p a i l u m a t k a p e N e u v o s t olilttoon.
M a t k a l l e lähtee 16 miestä Ja Johtajat
e l i k a k s i kahdeksikkoa.
Joukkueen ensimmäinen k l l p a i l u t l -
lalsuus o n Jo tämän k u u n 16 päivänä
Moskovassa.
L u u l t a v a a on, 6ttä muutama päivä
myöhemmin Järjestetään toiset k i l ­p
a i l u t , m u t t a palleasta e i vielä ole t i e ­toa.
•
Kysymykseen tulevat etupäässä Työ­väen
UrheilulUtön nyrkkeilijä' mut­t
a T U L ottaa yhteyden myös buomen
N y r k k e i l y k o m i t e a a n , Joten o n m a h d o l ­l
i s t a , että myös S N L : n miehiä lähtee
mukaan.
ka
MR. ja MRS. NORMAN KORPINEN
MRS. J. RITARI
S n ^ u r y Ontario
mium
B L A C K E T T V A R O I T T A A M..H.
S K A N D I N A V I A A '
E r i k o i s e n kiinnostava on tässä y h ­teydessä
professori B l a c k e t t i n varoitus
E n g l a n n i l l e . R a n s k a l l e , B e n e l u x - m a l l -
le j a S k a n d i n a v i a l l e . Pitämällä Itiin-ni
puoluettomuudestaan Ja pysymällä
blokkimuodostelmien ulkopuolella ne
voivat hänen käsityksensä mukaan
varmuudella välttyä joutumasta vede­t
y i k s i mukaan A m e r i k a n J a Neuvosto­l
i i t on t'ällseen v o i m a i n mittelyyn.
Sitävastoin Uittymfaien amerik-laiseen
sotilaalliseen Uiftooo. min­kä
johdosta ne : automaattisesti
maodostoisivst Amerikan toklkoh-d'ksi,
ainoastaan veisi ne mokaan
sotaan ja alttiiksi hävftykselle —
aftomisodankäynnin lii^ritykaelle.
Professori B. lausun, myöskin, ettei
J a p a n i n sqtahullujen voittamiseksi
olisi tarvittu atomihyökkäystä ja s i l -
bec littyviä joukkonnvrtllA' Jotka nrno-pienentynyt
HelsfnkJ. — (8-S) — P o s t i - Ja l e n -
nätinhallituksen laatimat tilastot
osoittavat, että Amerikan-pakettien
t u l v a pieneni viime vuonna lähes
200,000:11a v : n 19VI v e r r a t t u n a . Viime
vuonna t u l i A t l a n t i n t a k a a Suomeen
k a i k k i a a n 359,654 p a k e t t n . j o i s t a Y h
d y s v a l l o i s t a 317,277 j a Canadasta 42.-
377. V. 1947 lähetettiin Suomeen Y h ­d
y s v a l l o i s t a 492,261 Ja C a n a d a s t a 50,-
360 pakettia. PakettJvaricauksia Ja
i n u l t a häviämisiä e l enää ole entisessä
määrässä tapahtunut, m i h i n o n osal­t
a a n v a i k u t t a n u t myös enentynyt p a ­k
e t t i en v a k a u t t a m i n e n.
doetavat toisen maailmansodan häpe­ällisen
kohtauksen.
Prbfessori Biadceli hnomsultaa
rkOä, taäfatlK eUm reiumtten s n -
tceksijuifamsttoniii »ytta Asneti-kan
fmpcsfafistien silmissä on se.
«ttdvit he d e aitmipmOaU tian
knofettavaa ksHliistaiMiU k ä in
amerikkalaitet lUe.
Todettakoon b ^ i i k s i . ettei tämä
k u u l u i s a t^fimaes ole mielipiteiltään
kommunisti eiicäsoKiaUstiksan,
K a l i f o r n i a s s a k a i k k i a l l a , n i i n ettei
tarvinnut m u u t a k u i n k u m a r t u a o t t a ­maan
sitä maasta. N i i n c i a s i a n l a i ta
tietenkään ollut, mutta s i l t i K a u k a i ­sessa
Lännes.<'ä oli ' r i k k a u k s i a riittä­miin.
Yksistään v. 1853 löydettiin K a ­l
i f o r n i a s t a kultaa 200 m i l j . d o l l a r in
arvosta. Luonnollisesti muodostui k u l
l a n k a l v a j a l n j a s c l k k a l l l j a i n elämä a n ­karaksi
n o i l l a k a r u i l l a s e u d u i l l a , r e v o l ­veri
o l i höllästl vyössä Ja lynkkaukset
kuuluivat päiväjärjestykseen.
Kerromme erään kuvaavan tapah­tuman
K a l i f o r n i a n kultakuumeen päi­viltä.
Eräs I b a r e z - n i m i n e n espanja­l
a i n en oh tovereineen löytänyt k u l ­t
a a Devlls Crcekistä. He t o i m l t u t t l -
vat laissa säädetyn rekisteröinnin Ja
selvityksen, että he olivat ottaneet
valtauksen haUuunsa. Joukko i r l a n ­t
i l a i s i a oli k u i t e n k i n saanut vihiä a s i ­asta,
j a he päättivät v a l l a t a espanja­l
a i s t en valtauksen.
I r l a n t i l a i s e t arvelivat, että suoran
t o i m i n n a n tie o l i paras, joten espan­jalaiset
oli tapettava viimeiseen mie­heen,
samoin myös se v i r k a i l i j a . Joka
selvityksen oli l a a t i n u t . N i i n tapah­t
u i k i n . Virkamies poltettiin talonsa
mukana k a i k k i n e asiakirjoineen Ja e s ­panjalaiset
tapettiin ilman muuta.
V a i n Ibarezin onnistui paeta. Hän
keräsi joukon maanmiehlään. Joiden
kera M p hyökkäsi I r l a n t i l a i s t en iclmp-puun.
Nämä taas salvat apua o m i l ta
maanmiehiltään, Joten syttyi olkea
sota, Joka päättyi vasta, k u n Y h d y s ­v
a l t a i n m i l i i s i o l i lähetetty pallealle.
Useimmat katiakolntUn osallistuneet
olivat jo saaneet surmansa j a a i v an
uudet henkilöt s a i v a t valtauksen h a l ­tuunsa.
Osoittautui, että sen o m i s t a ­minen
kyllä k a n n a t t i , sillä siltä löy­d
e t t i in mm. 60 k i l o n painoinen k u l t a ­kimpale.
Yksi ainoa lapion vääntö
tuotti Ilmoille 100,000 d o l l a r i n a r v o i ­sen
omaisuuden. —
MYÖHEMPIÄ K U L T A K U U M E I TA
Vähitellen k u l k i kehitys K a l i f o r n i ­a
s s a - t a v a l l i s t a tietään. K u l l a n k a i v a ­j
a t hävisivät. Ja U l a l l e t u l i pääoma-r
i k k a i t a yhtiöltä. Yksityisillä k a i v a ­j
i l l a e i enää ollut minkäänlaisia m a h ­dollisuuksia.
Vielä n y t k i n tuottavat
K a l i f o r n i a n kultakaivokset noin, 25
m l l j , d o l l a r i n vuosivoiton.
Eräänä päivänä 1860-IuvuUa Istui
muuan a u s t r a a l l a l a i n e n . f a r m a r i t a ­lonsa
k u i s t i l l a , k u n hänen alkttasukas-palvelijansa
juoksi hengästyneenä hä­nen
luokseen Ja h o k i "Minä nähdä
valkoista, minä nähdä keltaista, minä
nähdä suuri k e l t a i n e n p a l a vuoressiat"
F a r m a r i l u u l i ensin, että p a l v e l i j a oli
menettänyt Järkensä, m u t t a hän s a ­tuloi
k u i t e n k i n hevosensa j a seurasi
neekeriä paikalle. Jossa tuo m e r k i l l i ­nen
tapaus o l i s a t t u n u t . Hän huoma­si
suuren, k a l l i o s t a irtautuneen jän-käleen,
j a siinä l o i s t i v a l t a v a k u l t a -
möhkäle. S u u r i n p o n n i s t u k s i n s a a t i in
k u l t a p a l a i r r o i t e t u k s l kivestä Ja t u o ­t
i i n k o t i i n r a t t a i l l a . Kultakappaic
painoi 58 k i l o a . Joten sen a r v o s i i s o l i
suunnaton.
K u n h u h u tästä löydöstä saapui E u ­rooppaan,
alkoi ihmistä t u h a n s i t t a in
v i r r a t a A u s t r a l i a a n . Vuosien kuluessa
t e h t i i n k a i k k i a l l a maassa lukematto­mia
m u i t a k i n löytöjä, j a A u s t r a a l i a s -
sa k e h i t t y i huomattava kultakaivos-t
o i m i n t a . Mutta siellä kävi kuten
m u u a l l a k i h . Useimmat kullanetsijät
pettyivät, joskin y k s i j a toinen heistä
r i k a s t u i , j a vähiteUen suuret yhtiöt o t ­tivat
koko kultatuotannoD h a l t u u n s a.
A f r l k a s K i , Natolissa j a Transva»-
llsea — eritoten Johannesburgin t i e ­n
o i l l a ~ on löydetty R i k k a i t a kulta­kenttiä.
Etelä-Afrikka o n k i n n y k y i ­s
i n m a a i l m a n s u u r i n kuUantuottaja.
k u l t a a . On esitetty sellainen häm­mästyttävä
väite, että m a a i l m a n v a i -
tamerlssä o n IVj m i l j a r d i a t o n n i a k u l ­taa,
"eikä tämä suinkaan t u n n u l i i ­o
i t e l l u l t a " , sanoo e n g l a n t i l a i n e n tie­demies
E. Thompson eräässä k i r j o i ­tuksessaan.
K u l l a n arvp perustuu sen loistavaan
väriin, sen harvinaisuuteen Ja sen
kestävyyteen. Se o n h y v i n raskasta,
10 k e r t a a raskaanipaa k u i n sama t i l a -
vuuusmäärä vettä, j o t e n s e n ominais­paino
o n 10. K u l t a e l liukene muuhun
k u i n ns. kuningasvetecn. Joka x>n suo­l
a h a p o n Ja salpletarlhapon sekoitus.
H y v i n Joustavaa o n k u l t a niinikään.
T a v a l l i n e n k u l t a r a h a voidaan valssa­t
a n i i n suureksi levyksi, että sillä v o i ­t
a i s i i n peittää ratsastaja hevosineen,
Ja n u p p i n e u l a n pään kokoinen k u l l a n ­muru
voidaan vetää 200 m : n p l l u l s e k -
si langaksi.
K u l t a a käytetään korujen Ja sor­musten
valmistamiseen ynnä l u k c m a t -
Yhteensä $11,965.75
t o m l i n m u i h i n tarkoituksiin. Puh
dasta k u l t a a ei näihin käytetä, vaan
lejeerlnklnä k u p a r i n t a i hopean kans­s
a . Ennen I l m o i t e t t i in Icjcertngln k u l -
lanpltolsuus karaateissa. Puhdas k u l ­t
a o l i 24 k a r a a t t i a , k u n taas 18 k a r a a t ­t
i a Ilmoitti, että lejccringlssä o l i 18
osaa k u l t a a j a 6 osaa Jotakin muuta
m e t a l l i a . N y k y i s i n käytetään m e r k i n -
tää promille (~ tuhannesosaa). Ja
esim. l u k u 800 j o s s a k i n korussa i l m a i ­see,
eitä sen k u l l a n p l t o l s u u s o n 800/
1000.
Edelleen käytetään k u l t a a k u l t a u k -
s l l n lasinmaalauksissa, keramiikassa
Ja tekohamniMteknilkussa.
Ennätyssatoja poh­joisella
alueella
Neuvostoliitossa
Moskova. — K a u k a n a pohjoisessa-,
k l n sato viime vuonna oU o l l u t enntt-tysmäinen.
Niinpä A r h a n g e l s k l n p i i ­rissä
talonpojat ovat viime vuonna
luovuttaneet •195,000 puutaa leipä­v
i l j a a enemmän k u l h v. 1940. V i i me
vuoden voin tuotantoa käskevän s u u n ­n
i t e l m a n ovat A r h a n g e l s k l n alueen
k o l l e k t i l v l t i l a t täyttäneet.
Huumorintajuisia
teena­laa
m
'M
Oulussa Ilmestyvässä Kansan <nlb«
dossa Julkafstiiii. äskettäin teuraat il|
huvittava tapaus:
Teeret pitivät vastikään lyst^AI^b 'f}
vuudella maanviljelijä Erkki lEulKafti»'''^'
mäen suopeaUa kustannukaeUa; Kul^ ^
vasmäkl. Joka on innokas mct8S8|]iJ|j|r^
on rakentanut talonsa ItthettyviuS'^
pienen olklteltan, josta on maJU^X
seurailla teerien puuhia ja ammtivk - \
keila niitä päivälllspaistelksi. BräAol
päivänä hän oli jälleen mennyt.j^KÄl
^atu(a pitämään vahtia. Ennen i^^j
kää metsästä oli < pyrähtänyt ntt9- i
sällc kokonainen parvi teeriä, jptk*
lensivät suoraan Kuivasmften teltan.
katolle, vieläpä muutamat asetttiivol^
metsästäjän pyssynpllpuUe leväHt*i>
mää», KuivasmäkI el voinut «tnpui?
eikä hän voinut vangitot teeriä mtitdyp:^
lakaan tavoin ja aikansa leHateHjiiUbd
linnut lentelivät takaisin metsOäa.
Huumorintajuisia teeriä, mutta kuin»
kahan mahtoi herra Kulvasmäen huu» >
morlntajun laita molMn tai^ufcHial!^
jälkeen/ Taisipa häntä UeviUtl saiug^
harmittaa.
LAULU-JA SOiTTOKAPPALEITA
Tilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan.
751 Myrakyluodon orlnsessa, valssi
Kukkal8-«wingra. Foxtrot
747 Ilta silloin kerran, valssi
K i y kansMln, Foxtrot
223 Mitä niistä planUti, Jenkka
Purjehdusmatka, valssi
893 Satamasta satamaan» valssi
RaitilU kulkija. Jenkka
4017 Laulu on iloni Ja työni, kansanlaulu
Se ei käy, huumoria
4021 Kaipailen lemmittyni luo. Foxtrot
* Puhelinlangat laulaa. Foxtrot
724 Tamara, Foxtrot
Surullisen illan muisto. Jenkka
721 Terveiset ulapalta, valssi
Laulaen eteenpäin. Foxtrot
740 Vain Jinulle, sinulle. Tango
Vain hetkeä mä sinulta pyydän
Foxtrot
4005 Minne käyn kuvas nähdä saan, valssi
Himmenevä yÖ; Foxtrot
908 Eila, valssi
Kuu Ja tähdet. Jenkka
907 Rakas ^immL Polkka
Kuopiosta Barseloonaan, valssi
4001 Armain. Tango
Orjanruusu, valssi
4003 Armain, sana pieni suo. Tango
LauantaUiypyt laiturilla, valssi
4013 Markkinapolkka
Pirttisaaren valssi
4016 Tytöt Ja pojat samasta kyläsiä.
Kansanlaulu
Yhteinen Susannamme, Kansanlaulu
4008 Romanssi, valssi
Luonain aln. Foxtrot
HINTA $1.25
Lähetetään kaikkialle Canadassa. Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 89 SUDBURY, ONTARIO
Näitä levyjä on saatavana myös sivulUkkeestämme
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay St.
m
Pori AxAvx, Ont.