Vapaus, July 28, 1949

              im
la®?;
•a:
m
m
f:-li.
P
liiti'
Sivu 2 Torstaina, heinäk. 28 p., — Thursday, July 23
(UBKBTVl — iDdependem
Organ of Tinnlib OiuxliaiM. b -
tabiUbed Nov. etb 1917. Autborfzed
M Kcond d a » mall by the Pp*t
OlfiGe Depturtmeftt, Ottoira. Pub-lUhed
thrlce veekly: T u e s d a y c,
Thundays and Saturdaya by Vapaua
Publishing Company UA^ at 100-103
Kbn 8t. W., Sodbtuy, Ont., Canada.
Telfphnnei
Edttorfm OfOea
ELSaUL JEdttor'
addros Box
OCflM
f.BAmd. M*"*^
Advatisiag ratet 1900 I9pucatla&
•TninilaUon tre« o< cHai»».
IXLAOBHIIflfAT:
CiuiadaaM:
S kk. 2J00
ThdyiraUolMa: 1 vk. 7J00 < kk.
Suan>e«a: , 1 vk. 7JM e kk. 4.25
Meille tyrkytetään **apua"
Mikäli tiedetään, Canada ei ole pyytänyt mitään sotamate-riaaliapua
rajan eteläpuolelta, mutta kun presidentti Truman
esitti Yhdysvaltain kongressin hyväksyttäväksi $1,450,000,000
määrärahan liittolaisten aseistamista varten, niin samassa yh­teydessä
hän koro.sti, että Canadaa "rohkaistaan" ostamaan
sotatarpeita Yhdysvalloista.
Ero muiden "avustettavien" maiden ja Canadan välillä on
se, että Canadalle ei luvata edes luottoa, kuten muille "liitto­laisille".
Canadan täytyy maksaa käteisellä ne sotavälineet,
mitä Yhdysvaltain .sotatarvetehtailijat "rohkaisevat" meitä
ostamaan — huolimatta lainkaan siitä kuinka kova dollaripula
tä?sä maa.ssa nyt tai tulevaisuudessa on.
Tämän "rohkaisun" johdosta Canadan ratkaistavaksi tulee
— ostammoko mc Yhdysvalloista syötäväksi, juotavaksi, pi-
• dettäväksi ja nautittavaksi sopivaa tavaraa tai koneita niiden
kotimaassa tuottamista varten, vaiko vanhanaikaistuvia mur-hakeneita
(atomipommeja ei meille myydä rahallakaan) jotta
; voidaan pitaa Yhdysvaltain sotatarveteollisuus voittoa tuot-
; tavanä ja kukoistavana liikehaarana.
Selvää on, että valtavan suuri enemmistö canadalaisista ha-
• luaisi rauhanomaista kaupankäyntiä Canadan ja kaikkien de-
' mokraattistcn maiden kanssa. Mutta maamme nykyisen ulko-
' politiikan perusteella on hyvin todennäköistä, että Yhdysval­tain
sotakapitalistien "rohkaisu" saa täällä myötävaikutusta
;-ja-meille selitetään tekopyhästi, että "demokratian puolusta-
; mfeen" ja "sosialismin vaaran" vuoksi meidän täytyy ostaa
' traktorien asemesta tankkeja, autojen asemesta tulenheittä-
' jiä jne. Yhdysvalloista. Muuten ei demokratia ole turvattu,
i ellei tähän Yhdysvaltain ohjelmaan suostuta, vakuutettaneen
! jneille.
I , , , ^ u t t a kun muistetaan, että Trumanin aseistamisohjelmaan
• sisältyy sellaisten tulenkestävien "demokratioiden" kuin Krei­kan
ja Turkin avustaminen, niin totta totisesti on silloin sanot-
• tava, että kansa ci sellaista demokratiaa ymmärrä.
•"'Ainoa tosiseikka, jonka perusteella tätä "rohkaisua" voi­daan
Canadassa puolustaa on se, jos avoimesti myönnetään,
että siitä hyötyvät Amerikan sotatarvetehtailijat ja muut Wall
Streetin rahamiehet, jotka haluavat omaksi edukseen kontrol­loida
liittolaismaittcnsa tuotantoa. Sotatarvetilauksista tulee
sievoiset voitot hetikohtaisesti. Ja kun "avustettavan" maan
var^t sijoitetaan Yhdysvalloista ostettaviin sotavälineisiin, sil­loin
ei voida ostaa rauhan toimissa tarvittavia koneita eikä si­joittaa
pääomia koneita valmistavien tehtaiden rakentamiseen
missään "avustettavassa" maassa. Näin saataisiin "avustetta­vat"
maat jatkuvasti Yhdysvaltain teollisuudesta riippuvai­siksi.
Niin tulisi Wall Streetin miehille erinomaiset riistomah-dollisuudet
nyt ja tulevaisuudessa. Wall Streetin rahamies­ten
jä muiden yhdysvaltalaisten sotakapitalistien kannalta on
erikoisen edullista se, että Canadaa "rohkaistaan" ostamaan
vanhanaikaisiksi tulevia sotavälineitä Yhdysvalloista. Mutta
Canadan osalta sc on huono ja kovin epäedullista kauppaa.
I Kukaan patrioottinen canadalainen, joka panee oman maansa
j edut Wall Streetin rahamiesten etujen yläpuolelle; kukaan
«omaa maataan ja kansaansa rakastava canadalainen ei sel-a
"rohkaisua" voi hyväksyä. .
1
I 1
r
I
I
I
1
I
f
t
I
«
I
I
I
{
I
i
I
t
<
*
»
I
Työmahdollisuudet vähenevät
; Britannian dollarivicntilautakunnan puheenjohtaja sir Gra-ham
Cunningham, jota mainostetaan brittiläisen erään suuren
teollisuusliikkeen päämiehenä ja pesunkestävänä toryna, on
«*Ottawa.ssa vierailles.saan antanut hyvin lohduttoman kuvan
-tulevaisuuden suhteen. '
Hän kertoo matkansa tarkoituksena olevan kaupan käynnin
Elvyttäminen Britannian sekä Canadan ja Yhdysvaltain välillä
^ a sanoo olevansa tyytyväinen tuloksiinsa, jos hän voi edes
--«hkäistä nykyisen kaupankäynnin laskusuunnan — puhumat-ir^
takaan nyt kaupan lisäämisestä.
HIl: JUutta sir Graham Cunninghamin antama varoitus on sit-
,. tehkin ajankohtainen kun hän sanoi: "Jos Canadasta ja Yh­dysvalloista
ci voida myydä tavaroita puntamaihin dollari-puutteen
takia, niin näihin maihin kehittyy laajakantoinen
työttömyys." Yksi nykyajan suurin kansainvälinen dilemma
, onkin sc, että kaikista rikkauksistaan huolimatta, Yhdysvallat
ei kuitenkaan tule toimeen ilman muuta maailmaa, eikä edes
ilman brittiläisiä maita. Yhdysvaltain myöhäisimperialismi
yrittää sivuuttaa Britannian imperialismin maailman markki­noilta
ajankohtana, jolloin imperialismi on kuoleva ja mätä-nevä
ilmiö ihmiskunnan historiansa. Juuri tämän myöhäis-syntymänsä
vuoksi se oi voi koskaan toteuttaa unelmaansa
maailmanherruuteen pääsystä. Siksi myös nähdään, että mitä
enemmän Yhdysvaltain pääoma valtaa Britannian ja muiden
" "liittolaistensa" markkinoita, sitä vaikeammaksi sille tulee
pitää käsissään niitä markkinoita, mitä sillä on Britanniassa
ja eräi-ssä muissa "liittolaismaissa". Asia kaikessa lyhykäisyy-vdessään
on nimittäin siten, että mitä enemmän sosialismin
voittokulku cdist\y Euroopassa ja Kiinassa, sitä pienemmäksi
.kutistuvat imperialismin markkina-alueet, samalla kun niid<}n
! tuotantokapasiteetti on edelleen noussut sodan aiheuttaman
! ki^Synnän perusteella. Tässä tilanteessa Yhdysvallat ja Bri-
; tannia ovat kuin Siamin kaksoset, jotka yhteen kasvaneina
l joutuvat yhdessä jakamaan kylmän vuoteen missä peite on
• liian kapea molempien peitoksi. Niinpä sitten nähdään, että
I mitä enemmän amerikkalainen pääoma kaappaa brittiläisiä
! markkinoita eri puolilla maailmaa, sitä kireämmäksi käy B r i -
! ta^nian dollarikriisi ja sen johdosta myynnit Britanniaan vä-i
henevät. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä että talouselä-
! mä tyrehtyy yksinomaan Britanniassa, sillä tosiasia on kuten
> sir Graham sanoi, että se aiheuttaa joukkomittaisen työttö-
. myyden myös Yhdysvalloissa ja Canadassa.
; Kaikesta huolimatta löytyy kuitenkin yksi ulospääsytie:
I Maailman markkinoita voidaan laajentaa paljon siten, että
j ryhdytään mahdollisimman laajaan kaupankäyntiin sosialisti-
• sen ja kapitalistisen maailmanosan välillä sekä autetaan itse-
I näistyyien siirtomaiden kansojen elintason nopeata kohotta-i.
mistä. Ei ole mitään syytä joukkomittaisen työttömyyden ke-
{ hittymiselle tässä vaiheessa, sillä Britannialla. Canadalla, Y h -
~ "dysvalloilla ja muilla "länsimailla" on suiu-et mahdollisuudet
laajentaa kaupankäyntiään Neuvostoliiton, kansandemokra-tiamaiden
ja uuden Kiinan kanssa. Varsinkin Canadan edut
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Muutamia sanoja poliittisesta
terv
Tanaan täyttää Lauri Jokinen, To­rontosta,
50 vuotta. - Onnittelemme
päivän sankaria!
Mitä sanovat
IIITLEKILI.AKIN OLI
KANSALLI«S«>.SHLIS.VII.N'SA
Kon:.ervat;ivjen «Britannian ohjel­maa
s,an'taan tory-.soslalLsmikst —
Globc :ind Maii-lehden otsikko hei­näk.
25 pnä.
RAniA.NE.VKELIE.V
LIITTOy.STÄVyYTTA
Oikeuttaen sen kun Yhdysvallat p i ­dättää
jts-;Ieen atomlpommlsalalsuu-den,
Posl-lehti osoittaa, että Atlantin
pakti takaa turvallisuuden kaikille a l ­lekirjoittajamailleen.
Post huomaut­taa
lisäksi, että hinnan j a Yhdys­valtain
"suhtpelli.scn ahdasmielLsyy-d-^
n" vuok-si on eduksi kaikille jäsen-valloile.
että tämän aseen kehittä­minen
pidetään tällä mantereella. Tä-j
mä on järkevää. Mutta .samalla ker­taa
on mui.stcttava, että toisinaan Y h -
dyfivallat on hitaa.sti nähnyt sotaan
menon tarpfelli"-uuden ja ttirvalU.suu-destaan
täydellisesti siitä riippuvaiset
maat voivat pitää parempana, että
niillä it.selään olisi yksi tai kaksi
pommia. — New York Sun.
JoIkaiKmme searaavaMa Uam-tan
ntfMizisen kiriamt*n Ja n -
nanulrtitliniefaen Seioiijovi» _
jonka teos "Maan antimet» on
käännetty saomeksikfB — Kravt-ftbenkon
otkendenkäynttä koske­van
artikkelin. Semitjor senrasi
Jonkin aikaa oUteddenlcäyBtiä raot-salaisen
Morgnttidnigenln edasta-lantilaiset
Joukot takisi sitä ^Berin
tammikuussa. l A B ) . F o h J c ^ M r i k a n
taisteluiden aikaoa mobilixoiva,t P a ­lestiinan
juutalaiset kaikki voimava­ransa
antaakseen tukensa cnglantUai-
.seJle erämaa-armeijaUe. ja ne kjolme-kymmentätuhatta
JuutalalstäT Jotka
taistelvat erämaassa Rommelia vas­taan,
uneksivat inyöskin vapaudesta.
Jana. matta "jo«takin syytti^ i^- mutta Idysirät viisi vuotta myöhem-nen
selostui^iaan ei lehdessä nä­kynyt.
Koska te ette milloinkaan ole ollut
Venäjällä, niin kuinka te silloin voit­te
asettua arvostelemaan sitä, mitä
Kravtshenko sgnco? kysyi minulta
äskettäin papinptikuinen mustapar­tainen
nuori mies keskustellessani
tJp-salassa yliopiston luentosalissa
Kravltshenkosta Ja kylmästä sodas­ta.
On oikeutettua tehdä, tällainen
kysymys, mutta kysymys itsessään ei
ole aivan oikea. Se sisältää kaik.si
.silminnähtävää heikkoutta: 1> ei mil-min
englantilaicen surmanloukun v i ­ritettynä
sillä palkalla, josta olisi p i ­tänyt
tulla b e i < ^ kansallinen kotin­sa.
Amerikan neekerit kuvittelivat
myöskin. syöksyessään saksalaisia ko­nekiväärejä
vastaan saavansa, nähdä
toisenlaisen tulevaisuuden sodan Jäl­keen.
Niin muutamat valkoisetkin
amerikkalaiset, sanotaan.
Vielä eräs välttämä, joka on K r a v -
tshenkon pyrkimyksille -tyypillinen
monien muiden Joukossa; hän puhuu
maailman tehokkaimmasta propagan-baa
kirjactefkijäUe Ja inistantajane.
Ja silloin voidasm havaita samanlai­nen
tehtävä kuin mitä yli^ijn.son
habmoitelto: pitää niin suurta me-
8IIAW.V ARVIO IILMI8ESTX
Ihminen on ainoa eläin Jota. minä
perti-steellisesti ja raukkamaisesti
pelkään. Minä en ole k e l a a n anta­nut
paljoakaan arvoa leijonan kesyt­täjän
rohkeudelle. Leijonan häkissä
hän on ainakin toisilta ihmisiltä tur-va.
ssa. Hyvin ruokitusta leijonasta on
vähemmän vaaraa. Sillä ei ole aat­teita,
ei lahkoa, ci puoluetta, ei k a n ­saa,
ei luokkaa: lyhyesti sanoen ei
mitään .syytä hävittää mitään sellais­ta,
mitä se ei halua .syötäväksi. — Ber­nard
Shaw, "Sixteen Self Sketches".
YKSI RANGAI.STUS RIITTÄÄ
Erästä torontolaLsta nuorta paria
syytettiin siitä, että he olivat tuo­neet
väkijuomia yleiseen paikkaan —
hälhin.sä. Mutta kun eräs "sivullinen"
tunnusti .syyllisyytensä ja hänelle a n ­nettiin
siltä pikku sakko, niin nuori
pari vapautettiin' huomautuksella;
"Naimisiinmeno on riittävän paha
asla."
• * •
KAIIUN MIEHEN FILOSOFIAA
Jas liittojuhlien aikana annetaan
.sataa, .silloin sudburylaiset eivät saa
kcskaan enää liittojuhlia järjestettä­väkseen.
— Kuultu Elm kadulla.
loin^xaan kysytä Vastakkaisesti, ni-^ dakoneistosta, neuvostoliittolaisesta,
mittain, Xcska te kerran ette milloin- ; ja surkuttelee amerikkalaisia, JoLka
kaan ole ollut Venäjällä, kuinka te ; joukottain ovat langenneet sen edes-silloin
voitte väittää, että Kravtshen- : sä. Minkälaiset kokemukset oikein
kon kirja on totuudenmukainen? ja j ovat synnyttäneet sellaisen ajatuk-
2) se Jättää huomioonottamatta ne j sen? Kravtshenko tuli Venäjältä, Jos-selkat.
Jotka ovat vaikuttaneet kirjan sa hän oli kasvanut tietämättä m l -
Jukalsemlseen Ja ne voimat. Jotka 'tään ulkolaisssta propagandasta, hän
ovat tunteneet mielenkiintoa kirjasta, saapui Amerikkaan syksyllä 1943, Jol-slls
ne olosuhteet, Jotto ovat oniinai-1 loin yleiseen mieUpiteessen valkutti-sla
läntiselle maailmalle Ja joiden i vat voimakkaasti liittoutuneiden me-suhteen
meillä täytyy olla tuomitse-. nestykset Idässä. Hän käsitti sen
Toronton työväen
l(uudestoista vuo­tuinen
kesäjuhla
Toronto. — K u n herttaisesti hymyi­levä
ja värikkäästi puettu neitonen
rupeaa korvasi juuressa soittamaan
mandoliniaan Toronton työväen 16.
vuotuisessa kesäjuhlassa sunnuntaina
elok. 14 pnä. ei kenenkään mie.spuoli-sen
juhlavieraan pitäisi sen johdosta
joutua väärinkäsitysten valtaan. Sillä
kysyniykscfsä on ainoastaan "laillinen
toimenpide" — osa juhlan ohjelmasta.
Tämä vuotuinen työväen kesäjuhla,
joka pidetään tänä vuonnakin Dawes
Roadin piknikkipaikalla. lupaa tulla
entistä ehommaksi tänä vuorina Ja
entistä suuremmat työläisjoukot osal­listuvat
siihen.
Päivän kuluessa esiintyvät sadat
laulajat, tans.sijat. .soittajat, voimiste­lijat
y.m. olijolniansuorittajat, joista
osa liikkuu yleisön joukos.sa. Jokainen
e.siintyjä on puettu edustamansa jär­jestön
väreihin, eikä heidän tarkoi-tuk.
senaan ole mikään mu\i kuin saa­puvilla
olevan kansan huvittaminen.
Olipa vi.ssilla paikalla vaikkapa aino­astaan
kaksi juhli.tna kahdensadan
asemesta, ohjelma suoritetaan suun­nitelmien
mukaisesti loppuun saakka.
Kunkin ka ajallisuuden edustajat e-siintyvät
suurella lavalla ja paikalla
oleva kansa .=aa ratkaista suasionosoi-tuksillaan
mikä ryhmä on ollut kaik­kein
huvittavin, miellyttävin ja taita­vin.
Voittavalle ryhmälle annetaan
erikoinen tunnustus toiminnastaan
ystä%yydon. rauh.in ja kansainvälisyy­den
hyväksi.
Juhlapuhujaksi on lupautunut L P -
P : n johtaja Tim Buck.
Juhlassa tarjoillaan useiden eri
kansakuntien mieliruokia.
Juhlapaikalle päästään Bloorin tai
Carletcnin katuvaunuilla Dawes Roa-dille
saakka.
Sateen sattuessa pidetään juhla seu­raavana
sunnuntaina, elok. 21_Bnä.
— Britannia tuotti pumpulikangas-ta
2.050,000.000 jaardia v. 1949. Tuo
on 150.000.000 enemmän kuin viime
vuonna.
mlsen edellytykset.
Se, että todistelu muutetaan petri-aatteelliseksi
keskusteluksi, ei mer­kitse
Joidenkin tosiasioiden jättämis­tä
huomioonottamatta, se on ainoas­taan
poliittisen terveydenhoidon hen­gen
mukainen toimenpide, jotain jo­hon
velvolisuus omaa Itseään koh­taan
pakottaa. Jotta Järkeä voitaisiin
suojella sitä propagandistista pimit-tämlstyötä
vastaan. Joka on eri&oisen
ominaista nykyiselle ajalle Ja Joka
käyttää apunaan enemmän kauhutun-nelmaa
kuin tosiasioita. Sellainen
tervehdyttäminen on vieläkin välttä-mättömämpää
silloin, kun varsinaiset
tosiasiat suuressa määrässä puuttuvat,
kirvaukset, jotka eivät ole sen parem­min
kaunomaalausta kuin mustamaa­laustakaan.
Joiden perustalle henki­lökohtainen
arviointi voisi paremmin
rakentua.
E l ! se. joka ei milloinkaan ole o l ­lut
Venäjällä, ei tosiaankaan voi il-1
man muuta välttää, että Kravtshenko j
pubmi totta tai että hän valehtelee,
On etsittävä toinen arvosteluperusta
ja lähempää. Mutta mikä? Journa­listinen
totuusarvlo on sellainen, tol-
.sin sanoen; mikäli kuvauksessa voi­daan
osoittaa olevan virheellinen ten­denssi,
voidaan vetää se johtopäätös,
että myöskin muut kontrolloimatto­mat
väittämät, on alistettu saman
päämäärän alaisiksi. Löytyykö Krav-tshenkon
kirjassa seralsla heikkouk-
.sla? Kyllä löytyy. El tarvita m i ­tään
suurennuslasiakaan niitä etsH-täessä.
liäpikotaisin vaikuttava puute
Kravtshcnkossa on hänen täydellinen
tietämättömyytensä läntisen maail­man
oloista ja sen vuoksi hänen ja
muiden kokemuksia cl voida asettaa
minkäänlaiseen suhteeseen toisiinsa
nähden. Hän on täydellinen mono-maani,
häh näkee venäläisessä järjes­telmässä
kaiken pahan alkujuuret.
Hän kertoo esimerkiksi toivottomista,
yllraslttavlsta yöllisistä neuvotteluista
Krcmissä, jossa lyötiin lukkoon tuo­tantosuunnitelmat
perääntyvän rin­taman
tarpeiden täyttämiseksi ja p i ­tää
tätä osoituksena hallituksen täy­dellisestä
kyvyttömyydestä Ja villistä
veren hinnalla käytävästä uhkapelistä.
Millähän tavalla Kravtshenko tuo­mitsisi
Ranuan tai Englannin puo­lustuksen,
Amerikan kohtalokkaat vir­heet
Pearl Harborlssa taikka ensim­mäisten
sotarvuoslen romahdukset
kaikilla rintamilla? Tai mitä hän
sanoisi Hitelrin yUtehokkaista armei­joista,
jotka lähetettiin talvehtimaan
Moskovan ja Stallngradln edustalle
vallia lämpimiä alushousuja niin. että
niiden täytyi siepata kylän akkojen
päällystakit varjellakseen itseään Ve­näjän
pakkaselta.
Kravtshenko raivoaa Venäjän hal­lituksen
viivyttelystä miljoonien i h ­misten
evakuoimisessa läntisiltä alu­eilta.
Kesällä 1941 olin suomalaisten
joukkojen mukana kirjeenvaihtajana
Petroslooissa. Kaupungin 75,000 asuk­kaasta
oli jälellä 6,000, loput oli eva­kuoitu
jo kauan, ennenkuin rintama
oli saavuttanut Syvärin yhtä vähän oli
väkeä muuallakin Itä-Karjalan ky­lissä.
Venäläiset partisaanit taistelivat
toivoen uutta Venäjää, eivät sen hal­lituksen
puolesta. Joka oli antanut
heille puoluedespotismln Ja terrorin,
mutta propaganda petti lupauksensa,
sanoo Kravtshenko. Kreikan kansan­armeija
lELAS) taisteli miehitysvuo-sina
saksalaisia vastaan ja unelmoi
myös paremmasta Kreikasta, vapautu­misesta
Metaxasin diktatuurista, mut-
I U kun taisteluvuodet olivat kuluneet,
kohtasivat partisaanit englantilaisia
tykkejä j a heille tyrkytettiin taantu­muksellista
haalitusta, joka ei istuisi
viikkoakaan vallassa, jolleivät eng-venälälsen
prc^agandan seiuraukseksl.
kun kansa täällä toivotti häneUe o n ­nea
Ja ojensi hänelle kätensä. Meil­lä
Ruotsissa on kokemusta Ja mei­dän
pitäisi tietää paljon enemmän
tämän maailman tehokkaimman pro­pagandakoneiston
toiminnasta. Mis­sä
sen tapaamme? Täällä on muu­tamia
(kommunistisia sanomalehtiä,
jotka taistelevat huonoa taloudellis­ta
asemaansa vastaan, nelisivuinen
venäläinen viikkojulkaisu, jolla on
pieni painos, joitakin musilkkifilmejä
esitetään kutsuvieraille. Onko siinä
paljoa? .
Toisella puolen on kokonainen sa-nomalehtimaterlaalln
Virta, lehtiä,
filmejä, kirjoja, kuinka mondle kielel­le
käännetäänkään yksinomaan " V a ­littuja
Paloja" koko amerikkalaisen
maihinnousu tapabtui Kreikassa kaksi
vuotta sitten, mutta mitkä ovat mei­dän
tiedonlähteemme Ateenasta: As-,
soclated Press, United Press tiedon­lähteemme
Jerusalemista sodan aika­na:
Reuter BBC. Niin paljon huo­miota
Ja tilaa annettiin näille ettei
meidän sanomalehdissämme enää
löytynyt paikkaa Ruotsin ammattl-yhdistysmiesten
lähettämälle vasta­lauseelle
kreikan ammatilUsen liik­keen
miesten summittaisten teloitus­ten
Johdosta. Kravitshenkon ympä­rillä
pidettiin niin suurta hälyä ettei­vät
Makronissoksen äänet enää kuu­luneet
tänne.
K i m oikeutta ikardinaali Mindszen-tyä
Vastaan käytiin Unkarissa, jär­jestettiin
katolisia myötätuntomlelfn-osoituksia
koko läntisessä maailmas­sa
Ja myöäkin sanomalehdistö täällä
kotona oli närkästynyttä. Mutta
muistiko kukaan Paparigasln nltneä.
.Mies oli pääsihteerinä Kreikan am­mattijärjestössä,
jonka Johdon Atee-han
hallitus nyt on kokonaisuudes­saan
tuhonnut. Joltakin vuosia aikai­semmin
hänet oli vangittu. Amma­tillinen
Maailmanliitto yritti välittää,
sveitsiläisen sosialidemokraatti, D u -
pont-Villemahi, päätti matkustaa
Ateenaan tutkiakseen tapausta.
Sveitsiläinen ei saanut milloinkaan
viisumia Kreikkaan j a pari kuidcaut-ta
myöhemmin annettiin ylimalkainen
ilmoitus, jonka mi^aan Paparigas oli
tehnyt itsemurhan vankilassa. Siis
ammatClyhdtetysmies, joka aivan y k ­sinkertaisesti
otti itseltään hengen?
N i i n lähestymme sitä loogillista lop­pupäätelmää,
ettei Kravtshenkon k i r ­j
a sisällä ainoastaan henkilökohtaisia
tendenssejä., vaan sire on asetettu
myös määrättyjä tehtäviä, ja ne eivät
ole vain sellaisia, jotka haravoivat r a -
lua kuin mahdollista. Jotta muut. vas­tustavat,
vetoavat, valittavat äänet
valmennettaisiin, houkutella siperia-alset
työleirit niin terävin värein
ihmisten silmien eteen, etteivät he
enää näe. mitä heidän silmiensä edes­sä
todella tapahtuu, esimerkiksi kolmi­vuotista
sotaa Euroopan rajojen s i ­sällä.
Menetelmää on käytetty a i l u i -
semminkin. jen kaikkein inhottavin
esimerkki on hyvin kehitelty propa­ganda
Katynin haudoista, jota Bar­iini
alkoi lähettää samanaikaisesti,
kun natsit Varsovassa asettivat ghet­tojen
Juutalaisten massateloltulcset
käyntiin. Kravtshenkon kirjaa on
kustantajan mainosten mukaan pai­nettu
90 000 kappaletta, tästä kan­sanpainoksena
30,000 kappaletta e r i -
'ioisen halvoin hinnoin Pariisin o i ­keudenkäynnin
aikana, siis niiden
yilkiojen aikoihin, Jolloin Paparigtus
kuoli Ateenassa.
Ennen oikeudenkäyntiä voitiin
Kravtshenkon kirjaa vielä pUää t a ­loudellisena
yrityksenä, poliittisena
best-sellerlnä, joka palkitsi tekijänsä
suhdanteiden mukaan. Sittemmin
osoittautui, että kunnalnloukiausju-tusta,
jota ranskalaisen oikeudenkäyn-illaln
mukaan olisi käytävä suljettu­jen
ovien takana, päinvastoin teh­tiinkin
suiupolllttinen juttu, erään­lainen
Nyrnbergln oikeudenkäynti
bolshevikkeja vastaan Stalin syytetty­jen
penkillä. Osottautui myös, että
Kravtshenko asuessaan Amerikassa
o i käjrttänyt kokonaisen kourallisen
verran eri nimiä, että hän oli jättänyt
Amerikan ja saanut matkustaa Rans­kaan
väärillä papereilla Paul Kerdln
nimisenä. Antaa jollekin neuvosto-venäläiselle
loikkarille sellaisia etuja
on enemmän kuin mihin yksin k i r j a n ­kustantaja
kykenee, miten mahtava
hän sitten olisikin, j a niin ollen a a -
vlstetaarikln vallan toisten voimien
mukanaoloa, Amerikan ja myöskin
Ranskan valtiokoneiston vaikutusta.
Tämä on jutun oleellinen kohta, Joka
tekee vähemmän tärkeäksi sen. kuin­ka
paljon Kravtshenko itse on k i r ­joittanut
kirjaansa j a kuinka paljon
ei. tai onkp loikkausta pidettävä ri­koksena
hänen maataan kohtaan. S e l ­laiset
kysymykset ovat luonteeltaan
teknillisiä tai moraalisia, muut ovat
realiteetteja.
Kuinka on suhtauduttava Krav­tshenkon
kirjaan? Se on henkilö­kohtainen
kysymys. Minun käsityk­seni
on osittain jo psrusteltu yrä, j a
ristikuulustelu sekä Kravtshenkon It­sekeskeinen
ja meluava selfckallljaole-raus
vahvistavat vain käsitystäni. Neu-vostovenälälset
pakolaiset, jotka kes­kustelivat
kanssani Uppsalassa, olivat
sitävastoin kokonaan hänen puolel­laan.
Se, mitä he sanoivat, voidaan
yhdistää kolmeen kohtaan: 1) Neu­vostoliittoa
on pommitettava atomeil­la,
veniäiset pitävät atomipommeja
parempana kuin sitä hallitusta, jota
he vihaayat; 2) Ruotsin on heti l i i ­tyttävä
Atlantin blcklln. 3) Lukekaa
Kravtshenkoa! Nämä kolme kohtaa
liittyvät elimellisesti yhteen, ja mi­käli
halutaan, voidaan vastata: 1)
kukaan järkevä Ihminen Ruotsissa*ei
toivo, että Neuvostoliittoa pommitet­taisiin
(kuvitelkaa pakenevien epä­toivoisten
ihmisten jonoja radioaktii­visia
haavoja ruumiissaan kulkemas­sa
rajojemme yli), 2) hallitus on tor­junut
lilttymissn 'Atlantin paktlin. 3>
mitä syytä meillä on antautua mu­kaan
Kravtshenko-farsslin?
Nsilden venäläisten pakolaisten to­disteluista
puuttui jokainen jäsente­lyn
itorteln, mutta inhimillisyysnäkö-kannalta
niille voidaan ehkä löytää
varsin voimakaskin perusta. Kun
kuuntelin heitä, muistin kuitenkin n i i ­tä
satojatuhansia venäläisiä sotavan­keja,
määrältään monta vertaa suu­rempia
kuin mitä näitä pakolaisia
on, jotka kuolivat vartavasten Järjes­tettyihin
kulkutauteihin Ja nälkään ja
kymyyteen tai pahoinpideltiin kuo-
Haaksl saksalaisissa vankileireissä
heidän kieltäytyessään liittymästä
J A :
V
r-SITÄ=
:TÄrj
Toronton poliisien 76. vuosijuhlassa vaUUiin 22-vuotias Irene Mcinn»,.
Torontoksi", lonka Johdosta voittaja onnellisena hymjU^
Suomen hallitusmuodon
30-vuotispäivän
tilaisuudet
Helsinki. — (S-S) — Suomen Halli­tusmuodon
30-vuotisen voimassaolon
johdosta kävivät Suomen laicimiesjär-jestöjen
edustajat heinäkuun 17 pnä
tervehdyksin kunnioittamassa niitä
vielä elossa olevia lakimlehlä, jotka
olivat olleet osallisina H M : n suun­nittelussa
ja laadinnassa. Aamupäi­vällä
he kävivät ent. presidentti Stal-bergln
luona. Tilaisuudessa puhui
kansleri Tulenheimo esiintuoden laki­mieskunnan
tunnustuksen ja kiitolli­suuden
pres. Stalbergillc hänen suuri-arvoisesta
työstään HM:oa laadittaes­sa
ja säädettäessä. Pres. Stalberg vas­tasi
puheeseen todeten sen suuren
merkityksen, mikä J J M i l l a on maas­samme
ollut.
Iltapäivällä saapui tasavallan presi­dentin
asuntoon lakimiesten lähetys­tö,
jonka puolesta puhui jälieen kans^
leri Tulenheimo. Puheeseen presi­dentti
vastasi korostaen H M ; n merki­tystä.
Marsalkka Mannerheimille, joka on
valtionhoitajana vahvistanut HM: n,
iähettl presidentti Paasikivi ja edellä­mainitut
lakimiesjärjestöjen edusta­jat
tervchdyssähkösanoman.
Vlassovin armeijaan, joka olisi anta­nut
heille vaatteita ja ruokaa ja mah­dollisuuden
taistella vihattua halli­tusta
vastaan. Olin nähnyt muu­tamia
näistä liian aikaiseen vanhentu
neista venäläisistä, kuri he tulivat Nor­jasta
meidän siirtcpaikoiremme poh­joisrajalta,
ja he odottivat inncikaas-tl
saavansa jatkaa matkaa kotiin.
Onko siis kirja kokonaisuudessaan
tuomittava? Ei. luonnollisestikaan ei.
Keskusteluhan on vapaata, sitä ei
sensuroida, se cn yksi demokratian
perusarvoista.^ Mutta eräänlainen
torviorkesteri yleisöineen ci' ole m i ­kään
demokraattisen keskustelun
ihannekuva. Vaaditaan keskustelua
ja jotairi. mistä keskustellaäh. Se on
tämä, joka herättää objektiiviseri ruot
salaisen mielenkiinnon: tarvitaan to­disteita,
mcnia ja kaikilta tahoilta.
Mutta kun yksityinen kustantaja ot­taa
suuria painoksia poliittisesta best-sereristä,
jcka kirjaimellisesti työn­netään
lukijan käteen samanaikai­sesti
kun mitättömän pientä kreikka­laista
broshv-yriä. joka myöskin ker­too
ihmisistä, jotka kuolevat, on toi­mitettava
vapaaehtoisin vdimiri ja
HVVA NEUVO
Asiakas: -Annoin eräälle
lainaksi $500, mutta nyt häni
tyy antamasta minulle kuittiaj
Lakimies: "Kirjoita hänellei
pyytä hänen maksamaan takai
naamasi $1,000."
Asiakas: "Mutta minähän]
hänelle vain $500."
Lakimies: "Hän varmasti'
kirjeesi ja väittää iinun laii
hänelle vain $500 ja tämä kjrjeo
ma kuin kuitti, sillä siinä hänt
taa saaneensa sinulta S500.
• • •
VÄARALLS TA1ITMMEW|
Vaimo: "Piditkö päivällisestär j
Mies: " E n ."
Vaimo: "Oliko ruoka huonoa.'
Mies: "Ei vaan vieressäni istiiij
kicrosilmäinen mies, että söii
lautaseltani."
• « *
JÄI TEKEMAATTÄ
Suomen armeijassa oli eräs i
joka ennen .sotia jatkuvasti!
levästä Suur-Suomesta. Km 1
olivat päättyneet niin hän jäi e
armeijaan.
Kun mainittu upseeri tapasi
pungilla sotilaan, joka ci tchnyll
niaa, niin hän käännytti sotiIaa|
kaisin ja kysyi:
"Mikäs jäi tekemättä?."
Sotilas: "Suur-Suomi."
Synnynnäiset kuuro­mykät
parannetaan
Neuvostoliitossa
Moskova. — Venäläiset tiedä
ilmcittavat keksineensä menetti^
jolla syntymästään kuurom.vität!;
saavat puhe- ja kuulokykynsä.
Tiedeakatemian biologisen
päällikkö, Alex.indcr Oparin
torstaina, että meneulmä pohjsfl
fy.siologi Ivan Pavlovin kesfc
mostoa koskeviin tutkimuksiinjiij
rioihin.
N-liiton autoteollisuus
ylittää suunnitelmansa!
Moskova. — Neuva^itoMiton aiit
ollisuuden tuotto tuice lisaäntn
painettava kerättyjen varojen turvin, | tuotantotehon ansio.^t.i 250 niiij.!
silloin on jotakin mätää jossakin, .sil­loin
on jotakin kieroa keskustelun
vapaudessa. • vasti helpottunut ja lisäksi on i
Täytyy olla ainakin tietoinen tästä, rationah.soitu.
lalla ylittämään arvioidun
Kaaka-ainccn saanti on huu
PÄIVÄN PAKINA
itsesuggestioni ei liioin auta
Luokkasolldaarisuuden aatteesta pe­rääntynyt,
nyt oikealle ja vasemmalle,
näutta pääasiassa vasemmalle huite­leva
Industrialisti. viittasi äskettäises­sä
itohnltuskirjoltuksessaan erään a i -
IcäkausjiUkaisun suuriin ilmoituksiin
— "Älkäämme puhuko itseämme t a ­louspulaan"
— ja huOTiautti aivan
oikein, että "ei kannata narrailla i t ­seämme".
Mutta. Ja tässä se "mutta" onkin,
Industrialisti ei olisi nykyinen oma
minänsä, ellei se kuitenkin antaisi vä­hän
periksi täUekin poroporvarillisel­le
"aatteelle", ja niinpä se vätysUkin
samassa toimituskirjoituksessaan. " A l -
vaatiyat myös sitä. että kaupankäyntiä laajennetaan Britan­nian
ja sen yhteydessä olevien maiden kanssa.
Mutta jos jatketaan nykyistä kylmän sodan ohjelmaa ja
sen perusteella harjoitettua mieletöntä kauppasaartoa yllä­mainittuja
maita vastaan, niin torykapitalistien mitkään "hy-vätahdon'-
vierailut, toiveajattelut tai punakauKun lietsonnat
eivät voi estää joukkomittaisen työttömyyden ja talouskriisin
kehittymistä.
käämme puhuko itseämme talouspu­laan"
käsi^ksen johdosta:
• . . Mutto on tällä ajatuksella
jonkunlaista todomäköistä perustaa.
Sanomme todennäköistä ja luullak­semme
se on enimmän mitä siitä voi­daan
sanoa. Väitetään, että jos l a -
maannulcsen uhka tuke yleiseksi pu-heenaitieeksi.
n i i n kuluttajat supista­vat
ostoksiaan, liikemiehet tavarati-lauksiaan
j a tditailijat tuotantoaan.
Ja iva sitä sitten tehdään kyllin laa­jassa
mitassa, n i i n siinähän se pula pesäpallokieleUä.
män maan alhainen petturi, sinä olet teillä itsellänne ei ole mitään 1
nyrpeä siksi kun et saa miljoonia, liittykää siiloin vaimoonne ku
siks kun vaimosi ei voi ostaa turkkia, ede.ssä ja toLstakaa tämä fonna!»!
siksi kun et saa "T-bone" paistia jo­ka
päivä. Kuinka paljon te kurjat
syntiset luulette Kristuksen saaneen?"
Tämä meni täydestä. Billy sai m i l ­joonia
itselleen ennenkuin innostus
heikkeni.
Sitten meillä oli pyylevä Aimee
Semple McPherson josta tuli vieläkin
parempi huomion kohde. Babbitit-kin
f pikkuporvarit) takertuivat A i -
meen karkeaan intoon Ja vetoomuk­seen.
Muutama huonosti suunniteltu
viikonlopun romanssi alensi Aimeen
osakkeita joukkojen keskuudessa —
silloin onkin edessämme valmiina."
Hiiteen siis puheet kapitalistisen
tuotannon anarkiasta, kapitalismin
kieriÄmättömistä talousptilista, riis­tosta,
lisäarvosta jms. sillä kriisin
"jonkunlainen todennäköinen perus­ta"
on myös puheissa!
WeU. keskustelkaamme tästä asias- mutta ei hänen pahkkitllijääri'
ta suilla suuremmilla.
Tom McEwan. Pacific Tribune leh­den
toimittaja on yksi johtavin cana­dalainen
marxilainen. Hän pakinoi
tästä kysymyksestä seuraavaan t a ­paan:
Vuosina 1923-1924, jolloin joukko­työttömyys,
markklnain kutistuminen
ja korporationien suuret voitot olivat
päiväjärjestyksessä, valtapiirit jär­jestivät
joukon erinomaisia temppu­ja,
joiden tarkoituksena oli vetää i h ­misten
mielet pois vatsastaan — ja
tuloista joita heiliä ei ollut.
Teollisuusmiehet kuten Henry Ford
ja Wall Streetin yläportaan miehet
kaatoivat miljoonia dollareita Billy
S u n d a y n '*strike-a-home-nm-for-
Christ" ristiretkeen. Billy löysi pe­lastuksen
sahajauhotien mehevällä
S i l l o i n unhoitatte p i M '
. Mutta S|
kertaa,
sin.
Ajat muuttuvat . .
lemme taas kriisisjä;
vaiheessa . . .
Cuien
"Sinä kiittämättö-
Ylläesitetyn jälkeen Toro
osoittaa että miltei samanlai^^
kaa tj-rkytetään "lääkkeeksi'"
väri talouskriisin chkäisemisdcs.^
Ja merkillepantavaa on. ettär
laisen McEwanm ei tarvitse,
kään antaa perik.si senaisiile^
siUe. että "puhuminen" on krJSil
heuttaja. Ero McEvanin j i
Kriiittyvän kriisin tällaisista "rat- trialistin "teoriain" väiiliä on»
kaisuyrityksistä" huolimatta ei saatu 1 ensinmainittu yritä .^^
tilipusseja ja kansanjoukot katsoivat 1 huitaista Neuvostciutcn ^ 1
edelleen "lain ja järjestyksen halli- pauturvutta talousjärjestelmää-^
tukseen" ennakkoluuloisin silmin.
Silloin nousi taivaalle uusi tähti,
tällä kertaa iloisesta Ranskasta. Mo-nisieur
M . Cuie vieraili Amerikassa
ja häntä hoivattiin paremmissa pii­reissä.
M . Cuiella oli varma parannus­keino
kriisitunnetta vastaan. Teidän,
vaimonne ehkä valittaa siksi kun t i ­linne
— jos saatte sellaisen — ei r i i ­tä
puoliksikaan perhebudjettiin. Se
on pelkkä harhakuva' — vaimonne | niiden yläpuolelle — Ja
alemmuskompleksin aiheuttama. M. | sosialismin maasU i^a
Cuiella oli yksinkertainen formula: ! työttömyyttä kuin
Pankaa vaimonne kuvastimen eteen talistejakaan, niin se joutua tar'
seisomaan joka ilta ja sanomaan 50 maan itsesuggestioniiri vaiko
kertaa: "ifeailma on tulossa joka päi- tääkin, että "ei kann-^ta
vä j a joka tavalla paremmaksi". Jos seämme". — Känsäkoura.
sialismia — silloin kuin hän^
mätänevän ja rappeutu^-an
lismin talouskriiseisfä ja
teluista.
Mutta Industrialisti on en ^
kuten maalarin hou=ut. Sc
taa maailman kapitalistiseB J»^^
listisen osan "samanlaisina . '
toisensa \iereen. nousee
"puolueettomuuden" tuomio