Vapaus, August 18, 1949

              Sivu 2 Torstaina, elokuun 18 p. — Thursday, Aug, 18
OUUMUl»») — TnrtrpmrtiTH Ishat
Olgan at PlnnUh -CanxtlKii».
tiHdUbed NoT. 6th 1917. Autborized
M Mcond dav mail the Post
Office Departntent, Ottav». Pub-ttdied
tbrlee weekly: Tuesdaye.
rtmaäain and Saturdays by Vapana
l>öbIW>iDg CcoBpany LUL, at 100-103
»m 8t W^ Sadbory, Ont^ Oaaada.
TtHegbaom: BatfaOT Offlee i - 4m
Edltarlal Offlee 4-430, lianacer
ELSoktf. ZdltarW.B2aDd. MaOlog
addreaa Boat « . eodbary, Onlerto.
Advertmny nrtei ppon apptlcattoä
TtandatloD free of cftatgg-
TILAtTBBnOfAT:
1 Tk. ( U » 6 kk. 3.25
3 kk. 2X0
YhdyiT«nol«a: 1 vk. 7JOO « kk. 3.80
1 vk. 7 J 6 0 8 kk. i.25
Incon neuvottelut
Kuten on kerrottu, Incon työläiset hylkäsivät valtavan
suurella enemmistöpäätöksellä yhtiön "viimeisen ehdotuk­sen",
jonka mukaan kaivostyöläiset olisivat saaneet vain 4,5
sentin palkankorotuksen tunnilta, jos otetaan Icäytäntöön 44
tunnin työviikko ja 5.5 sentin palkankorotus silloin, jos pide­tään
edelleen voimassa 48 t. työviikko.
Hyljätessään tämän ehdotuksen Incon työläiset antoivat
selvästi ymmärtää, että yhtiön ehdotus ei tyydytä heitä. Se
ei ilmeisestikään tyydytä kaivosmiehiä kahdesta syystä: 1.)
Inco ei yrittänytkään todistaa maksukyvyttömyyttään vaan
myönsi, että se kykenee palkkoja nostamaan, jos haluaa, mut­ta
väitti, että kaivosmiehet ovat jo saaneet riittävän suuria
palkankorotuksia. Toisinsanoen Inco esitti hyvin öykkäri-
. mäisesti, että kyllä me voisimme maksaa paremmin, mutta
; emme sitä kuitenkaan tee. 2) Kaivosmiehet tietävät aivan
liian hyvin, että elinkustannusten jatkuva kohoaminen vaatii
palkkojen korottamista, eikä Incon tarjous ole tässäkään suh-
' teessä tyydyttävä.
'! Erikoinen huomio on kiintynyt siihen "vaihtoehtoon" min-kä
yhtiö esitti palkankorotusehdotuksessaan työviikon pituu-yteen
nähden. Kuten on kerrottu, Inco lupasi korottaa palk­koja
5.5 sentillä jos pidetään voimassa 48 t. työviikko. Mutta
jos työviikko lyhennetään 44-tuntiseksi, silloin korotetaan
•palkkoja vain 4.5 sentillä. Saatujen epävirallisten tietojen
: perusteella yhtiö "selittää" tätä kannanottoaan sillä, että jos
V työviikkoa lyhennetään, se aiheuttaa huomattavia uudelleen
* järjestelyjä ja niinmuodoin myös kustannuksia — jotka Wall
' Streetin rahamiesten mukaan kuuluvat muka työläisten mak-settaviksi!
Kun kaivosmiehet tuomitsivat niin ylivoimaisesti tehdyn
; tarjouksen ja asia tulee uudelleen harkittavaksi sovittelulau-
; takunnassa, niin jokainen oikeamielinen sudburylainen toi-voo,
että sovittelulautakunta ottaisi huomioon työläisten mie-
' lipiteen ja toivomukset ja ehdottaisi oikeudenmukaisempaa
ratkaisua tälle kysymykselle. Inco on virallisesti myöntänyt,
• että se voi maksaa parempia palkkoja ja yhtiön voittoluet-
, telo viimeksikuluneen kymmenen vuoden ajalta on siitä ku­moamaton
todistus. Liittohallituksen viralliset tilastotiedot
osoittavat, että elinkustannusindeksi on noussut ennätysta-
1 soon ja nousee edelleen, mistä kananmunien dollaria havittc-
, leva hinta on kumoamattomana todistuksena. Ja yleisen
; työttömyyden uhatessa maamme ekonomiaa on välttämätön­tä,
että työviikkoa lyhennetään (viikkoansioita silti korottaen),
' jotta työmahdollisuuksia saataisiin järjestetyksi kaikille työn-s
halusillc. Tässä yhteydessä on vain muistettava, että Inco
myös vähensi noin tuhannella miehellä työvoimaansa.
Nämä ovat tämän hetken realiteettejä, jotka puhuvat pa-
' rempien palkkojen ja lyhemmän työviikon puolesta kaivos-miehille.
Myös tiedetään, että kaikista muissa mahdollisista
erimielisyyksistään huolimatta, kaivosmiehet ovat yksimieli-
,' sesti näiden oikeutettujen vaatimustensa takana ja saavat sii­nä
koko Sudburyn ja lähiympäristön väestön kannatuksen ja
; tuen.
Kun Inco myöntää kykenevänsä maksaa parempaa palk­kaa,
ja kun vallitseva tilanne huutaa työviikon lyhentämisen
' puolesta, silloin pitäisi olla itsestään selvä asia, että nämä kor­jaukset
tehdään ilman katkeria lakkotaisteluja. Sovittelu-lautakunnan
vastuulla on se, että tästä tärkeästä asiasta pääs­tään
neuvottelupöydän ääressä tyydyttävään ratkaisuun.
Tuomittava, vaarallinen hanke
Uutistiedoissa kerrotaan ulkoministeri Lester B. Pearso-
• nin lausuneen Lake Couchichingissa pitämässään puheessa,
että "voi olla tarpeellista tehdä muutoksia Canadan rikosla-
• kiin kommunismi vaaran torjumiseksi" (Toronto Daily Star)
"mutta niin tehdessämme minä toivon, että me emme kos­kaan
vajoa noitajahdin mustaan mielettömyyteen".
Yhtenä johtavan hallituksen jäsenenä mr. Pearsonin ei
' pitäisi puhua "omiaan" ja niinmuodoin on vedettävä se surul-
' linen johtopäätös, että liittohallitus todellakin harkitsee jota-kin
hitleriläistä kommunistivastaista lakia, jonka johdosta
- itse mr. Pearson lausuu vastoin parhaita tietojaan hurskaan
toivomuksen, ettei se veisi meidän maatamme noitajahdin
/ mustaan mielettömyyteen!
^ Jos asia on näin, silloin kehitys on menossa huonoon suun-
' taan. Ensinnäkin on naurettavaa se tapa, millä sitä "kom-
. munistiasiaa" käsitellään. Ei ole vielä kulunut montaakaan
; viikkoa siitä, kun kaikki suuremmat ja pienemmät politiikot
', löivät itsevarmoina rintoihinsa ja julistivat, että Canadan"
kommunisteista ei ole mitään pelkoa. Kommunistien kanna-
' tus oli niin pieni, etteivät he saaneet yhtään ainoata edustajaa
- valituksi liittoparlamenttiin, kerrottiin meille! Mutta nyt mr.
' Pearson puhuu taas "kommunismivaarasta" jonka torjumi-
; seksi on rikoslakia muutettava! Tuntuu siltä, että tämän
\ asian käsittelyyn sisältyy melkoinen annos epärehellisyyttä
• ja epäjohdonmukaisuutta! *
; Ja jos "kommunismia" ryhdytään tämän epärehellisyy-den
pohjalta hävittämään rikoslain voimalla, niin seuraus sii-
. tä on välttämättömästi se. että silloin alkaa maassa yleinen
( noitajahti. jonka perusteella "kommunisteja" ovat kaikki l^k-
' kolaiset, kaikki sodan vastustajat ja kaikki liberaalit, jotka ei­vät
hyväksy poliisivaltion suorittamaa ajatusten kontrollia.
. Jos se hallitus, minkä johtavana jäsenenä mr. Pearson ulko-j
ministerin ominaisuudessa on. suunnittelee tällaisen noitajah-
',.din aloittamista, mitkään tekop5'hät puheet noitajahdin suh-
' teen eivät sitä enää voi estää. Poliittisten mielipidevapauk­sien
rajoittaminen yhdeltä ryhmältä tarkoittaa sitä, että koko
kansakunnan oikeuksia loukataan. Jos yksi ryhmä tai puolue
.'tehdään lainsuojattomaksi, silloin eivät ole enää minkään
.* ryhmän eikä minkään puolueen oikeudet turvatut.
Se on tuomittava ja vaarallinen tie, joka johtaa täysfasis-
• tiseen ajatusten kontrolliin ja kaikkien oikeuksien hävittä-i
miseen. Siksi "kommunismivastaisia" lakitekeleitä vastusta-
{ vat, kommunistien, sosialistien ja unionistien lisäksi monet
Icdnimimismin periaatteelliset vastustajatkin.
Mitä muut sanovat
M A A I L M A M U U T T UU
N o n r i c h , Eng. — Heliä, cataa vuot-
; t a sen j ä l k e e n kun R o b e r t K e t t , v : n
1 1549 talcJr.poikai^kapinan j o h t a ja
: suurmaanomKtajia vastaan, h i r t e t t i in
i .Voraich linnaF^ " k a p i n a l l i s e n a " p a l -
I j a a t e l t i in h ä n e n kunniakseen taulu,
i jossa h ä n e t f^notaan olleen "urhol-
' l i s t n johtajan". — C P : n uutlstleto.
j , - . , .
j HYVÄ E S L M E B K K I
' Jalkapallo lensi ilmassa ja putosi
navetan pihalle juu.n kukon jalkain
eteen. IhmetU-lyn Ilme loisti sen s J l -
mLstä kun se katseli jalkapalloa joka
puolelta. Sitten se vakavana puski
pallon kanalaan haareminsa eteen.
" M i n ä en v a l i t a neitoset", sanot
s y v ä ä n kiunartaen, "mutta m i n ä y k ­sinkertaisesti
haluan n ä y t t ä ä mitä
saadaan aikaan toisessa kanatarhas­sa."
— T h e National Digest.
• • •
" K A - N S A N T E K V E Y D E N V A A L U A "
Suomen kansaa on joissakin mat-kailulehdis.
sä mainittu puhtaaksi ja
rehelliseksi, mutta ainakin Vaasassa
joutui taannottain rehellisyys k ä r s i -
m ä ä n puhtauden kustannuksella.
Herra V i l j o Johannes Nevala oli puh-tausvimma.
ssaan pakotettu t ä y d e n t ä ­m
ä ä n .saippuavarastoaan V a a s an
Saippua Oy:n varastosta, josta h ä n
pisti kainaloonsa laatikon hienosalp-puaa.
Hyvä antaa v ä h ä s t ä ä n , paha el
paljostakaan, mutta Nevala ei i l m e i ­sesti
kuulunut n i i h i n puihin, joiden
Juurelle on jo kirves pantuna, s i l l ä v ä ­h
i s t ä saippuoistaan h ä n j a k e l i — t o ­s
in p i e n t ä korvausta vastaan — paloja
n i i t ä haluaville Seinäjoen asemalla.
T ä ä l l ä poliisi sitten tapasi t ä m ä n s u -
lotuoksuisen kansanterveyden vaall-l
a n j a kuljetti saamaan asianomaista
huomiota osakseen Vaasan raastuvan­oikeuteen.
— K a n s a n Tahto.
Olhre Sutton:
Provokatiota valmistetaan
Y h d y s v a l t a i n j a r o j a l i s t l en kenraa- | vartaan voi t a p a h t u a muutaman v i i ­l
i t Ateenassa valmistautuvat r ä l k e - 1 kon s i s ä l l ä.
ä ä n prokatioon Albaniaa vastaan v o i - ' Ateenassa I l m e s t y v ä roJalistSen l e h -
dakaeen siten saada tekosyyn avoi- 1 t i A l e f t h e r l a kehoittJ h e i n ä k u u n 17
meeh interventioon K r e i k a n sodan : p n ä " Y K r y h t y m ä ä n p i k a i s i i n toimen-lopettamiseksi.
Ateena suunnittelee | p i t e i s i in A l b a n i a a vastaan e s t ä ä k s e en
k ä y t ä ä hyväkseen ä s k e i s t ä Jugoela- \ k a p i n a l l i s i l t a 'joustavan puolustuk-vien
ottamaa kantaa K r e l l t a n demo-kraattisIa_
voimia vastaan. \
Suunnitelmana on: 1) v e t ä ä demo- i
kraattinen armeija laajasuuntaiseen
sotatoimeen G r o m mos-vuoristossa,
joka sijaitsee A l b a n i a n r a j a l l a ; 2) a i ­heuttaa
Albanian rajalla '"selkkauk­s
i a " ja s y y t t ä ä e t t ä "komminfonni"
p i t ä ä yllä demokraattista armeijaa
A l b a n i a n kautta; 3) vaatia kansain­v
ä l i s t ä sotilaallista sekaantumista
"poliisivoimien" muodossa Y K : n pe­r
u s k i r j a n 52 a r t i k l a n perusteella Ja 4)
saada Atenan hallitus j ä s e n e k s i A t ­l
a n t i n sopimukseen.
Nicholas Zacharlades, demokraat­tisen
armeijan y l i m m ä n sotaneuvos-t
o n puheenjohtaja, h e i n ä k u u n 22 p nä
Vapaan K r e i k a n radioaseman väli­t
y k s e l l ä paljasti, e t t ä viisi U S A : n len-tovoimien
kenraalia on l ä h e t e t ty
K r e i k k a a n csalllstumaan Grcmmosin
offensiiviin ja B r i t a n n i a on l ä h e t t ä ­nyt
22 S p l t f i r e pommittajaa.
E n t i s t ä enemmän amerikkalaista
sotamateriaalia l ä h e t e t ä ä n jokainen
sen' — S O . e s t ä ä l i i k k u m i s e n A l b a n i ­aan
Ja s i e l t ä t a k a i s i n s e k ä miesten
e t t ä materiaalien tuomisen A l b a n i ­asta.
Alefeteria m u i s t u t t i , e t t ä K r e i k ­ka
o n edelleenkin sodassa Albanian
k a n s ^ Ja e t t ä ihmisten pakolttava
e l ä m i s e n laki m ä ä r ä ä h e i d ä n otta­maan
l a i n o m i i n k ä s i i n s ä k i m he n ä ­k
e v ä t - o i t e u k s i e n s a m e n e t t ä m i s e n vaa­r
a n siksi k tm h e i d ä n puolustajansa e i ­v
ä t väUtä h e i s t ä " — viimeksimainittu
v i i t t a a Y h d y s v a l t o i h i n Ja B r i t a n n i a a n .
Samana p ä i v ä n ä K a t h i m e r l n l Jul­kaisi
k e n r a a l i Georgoulisin artikkelin
" j y r k i s t ä t o i m e n p i t e i s t ä " j a "itsepuo­lustuksesta"
A l b a n i a a vastaan. Geor-goulls
ehdotti Durasson j a Valonan
satamien sulkemista sotamateriaalien
lossaamisen e s t ä m i s e k s i . Toiseksi t u ­l
i t t a a lentokoneista k a i k k i a n i i t ä tei­t
ä , j o t k a Johtavat n ä i h i n kaupunkeir
h i n . Jos n ä m ä toimenpiteet osoittau­tuvat
h y ö d y t t ö m i k s i , n i i n s i t t e n voi­daan
suorittaa hyökkäys Albanian
alueelle v i h o l l i s e n p e s ä k k e i d e n tuhoa­miseksi.
Hän keholtti Y K h y v ä k s y -
Kysymyksiä ja
vastauksia
p ä i v ä Kreikan satamiin. Osa s i i t ä m ä ä n sellaisen toimenpiteen.
Kysymys: Miten paljon p i t ä ä olla
r a i v a t t u a maata j'a rakennuksia
homcstcad-maalla Ontariossa ennen­k
u i n siihen .saa t ä y d e n omistusoikeu­d
e n ? — E .
Vastaus: Sudburylainen maakun­nan
kruunun maiden asiamies ilmoit­ti
meille eilen, e t t ä t ä y d e n omistus­oikeuden
.saannin edellytyksenä on
e n s i n n ä k i n se. e t t ä uudisasukas on
asunut kyseenalaLsella maalla kolmeÄ
vuoden aikana a i n a k i n kuusi kuukaut­ta
kunkin k e s ä k a u d e n kuluessa. T o i ­sena
e d e l l y t y k s e n ä on se, e t t ä maalle
on rakennettu asuttavaksi kelpaava
rakennus, joka on k o o l t a a n v ä h i n t ä än
16x20 jalkaa. Kolmas edellytys o n ,
e t t ä kyseessä olevasta maasta on r a i ­vattu
v ä h i n t ä ä n kymmenen prosenttta
(kymmenes osa) j a e t t ä v ä h i n t ä än
t ä m ä m ä ä r ä on k y n n e t t y ' j a kylvetty.
Sprucedaiesta
kiitos Toronton
Yril
SpruccdaTe, O n t — P a r e m p i myö­h
ä ä n kuin ei m i l l o i n k a a n ! Johtuuko-han
se huolimattomuudesta vai k i i ­r
e e s t ä , e t t ä kukaan ei ole k i i t t ä n yt
Toronton Y r i t y s t ä siltä arvokkaasta
vierailusta, jonka sen j ä s e n e t t e k i v ät
viime kuu.ssa t ä n n e ja e s i t t i v ä t h y v än
ohjelman. Se oli i k ä v ä ä , e t t ä sun­nuntaina
oli n i i n v ä h ä n yleisöä sillä
t ä ä l l ä ei ole t o t u t tu " m e n e m ä ä n sun­nuntaisin".
Farmarien p i t ä ä olla j o ­ka
ilta klo 5—6 tienoissa Iltalypsyllä,
joten ohjelman pitäisi alkaa noin k lo
2 aikaan.
On v i r k i s t ä v ä ä katsella nykyisten
nuorten voimistelua. Se o n aivan
toista kuin se m i t ä me ennen van­haan.
Naamat totisena esltinune
suurissa pussihousuissa. Alkumarssi
j a rivien avaus oli ihastuttava. S a ­moin
kaikki voimisteluesitykset.
On ilahduttavaa todeta, e t t ä C S J :n
k u l t t u u r i t y ö on edistynyt j a huomata,
e t t ä terve sielu loistaa t e r v e e s t ä r u u -
i n i i s t a.
L a u l u - , soitto- ja tanssiesitykset
kohottivat mielialan korkealle j a kjry-nel
kohosi silmään viuluesityksen
johdosta.
K u u l i n sanottavan, e t t ä kun saisi
kerran vuodessa nauttia sellaisesta.
Toivomme n ä k e v ä m m e t e i d ä t t ä ä l lä
toistekin v a i k k a se v a a t i i k i n t e i l t ä a i ­kaa
j a t y ö t ä , jota me emme kykene
korvaamaan muuten kuin kannatuk­sella
— jos v a a n saamme tiedon tulos­tanne
hy rissa ajoin.
K a t s e l t u a n i monia teistä ennen
D o n - h a a l i l l a pikkupoiklna ja - t y t t ö i ­nä,
o l i n h y v i n iloinen k e h i t y k s e s t ä n ne
ja tein sen huomion, e t t ä olette olleet
siellä kunnon polulla.
Ohjelman esittäjä oli m y ö s aika­tavalla
huumorintajuinen.
Vielä kerran kiitos teille kaikille.
— Rinna.
\ValGott tyrmännyt
Tandbergin Ruotsissa
Tukholma. — Jersey Joe Walcott.
j c k a y r i t t ä ä rakentaa itselleen uutta
mahdollisuutta päästäkseen ottele­maan
n e l j ä n n e n kerran raskaansarjan
maailmanmestaruudesta, voitti ruot­salaisen
Olle Tandbergin s u n n u n t a i - i l -
tana t ä k ä l ä i s e l l ä Raasimdan stadio­n
i l l a tapahtuneessa ottelussa, jota o l i
seuraamassa 43.000 henkilöä. Joe
t y r m ä s i O l l e n l 2 - e r ä i s e n ottelun v i i -
lossataan vain yöllä m i t ä suurimmas­sa
salaisuudessa. Rojalistlt k e s k i t t ä ­v
ä t parhaimpia joukko-osastojaan,
runsaasti t y k i s t ö ä Ja i l m a v o i m i a hyök­käykseen.
Voidakseen h ä v i t t ä ä ar­meijasta
demoralisolnhln Ateenan so­tilasjohtajat
alistavat sotilaat "mo­r
a a l i n nostattamiseen" ertkolsis.sa
v a n k i l e i r e i s s ä . Monet sotilaat ovat te­loitetut
varoitukseksi toisille.
Zacharlades vakuutti, e t t ä nämä
valmistelut tulevat kohtaamaan " t ä y ­dellisen
epäonnistumisen". "Tänä
vuonna, kuten v i i m e k i n vuonna, tais­t
e lu tulee olemaan kiihkeä", h ä n sa­noi.
"Tuhannet sotilaat m e n e t t ä v ät
h e n k e n s ä koska dollari vaatii sitä,
T ä n ä vuonna, kuten viimekin vuon­na,
rojalistlen ' veri vuotaa kuiviin
Grammosissa. Tänä vuonna, kuten
v i i m e k i n vuonna, Grammos tulee o-leaan
h e i d ä n hatansa."
H y ö k k ä y s s u u n n i t e l m a Grammosiin
e i k ä V i t s i i n p ä ä t e t t i i n lopullisesti sen
j ä l k e e n k u n Jugoslaian marsalkka. I f i -
to lupasi r y h t y ä y h t e i s t o i m i n t a a n U S -
A : n , B r i t a n n i a n j a r o j a l i s t l e n kanssa
kun h ä n saa vastapalvelukseksi'$250,-
000,000 l a i n a n k a n s a i n v ä l i s e l t ä p a n k i l ­ta,
kauppaluottoa j a m u i t a etuisuuk­sia.
Kenraali James A . V a n Pfcet
k ä y d e s s ä ä n WashIngtonIssa viimeis­t
e l i raskaan aseistuksen l ä h e t t ä m i s e n.
R o j a l i s t l e n syytife, e t t ä demokfaat-t
i n e n armeija saa A l b a n i a n kautta
apua "Kominformllta" herätettiin
Y K : n kokouksessa. T ä t ä samaa tois­t
a a räikeässä muodossa K r e i k a n ja
U S A : n viranomaiset Ateenassa ja
h e i d ä n kannattajansa muualla.
He pj^rklvät todistamaan t ä m ä n S i l ­l
ä , e t t ä kun J u g o s l a v i a n raja suljet­t
i i n , n i i n V i t s i n alueella, joka liittyy
t ä h ä n alueeseen, on demokraattinen
armeija halvaantuneena. Marsalkka
T i t o k ä y t t i heti h y v ä k s e e n t ä t ä kun­niatonta
herjausr Ja valhekamppailua.
H e i n ä k u u n 12 p n ä T i t o uhkasi "kuo­lemalla
K r e i k a n v a p a u s l i i k e t t ä " , J O T
ka o n ollut r i i p p u v a i n e n h e i d ä n avus­taan.
Jugoslavian ulkoministeri Edward
K a r d e l j h e i n ä k u u n 23 p n ä valaisi t ä ­t
ä lausuntoa sanomalla, että "Jos
K r e i k a n kommunistinen puolue luu­lee,
e t t ä Jugoslavian moraalinen Ja
p o l i i t t i n e n kannatus ei ole tarpeel­l
i s t a ja jos se luulee, e t t ä Jugosla­v
i a a voidaan herjata s i l t ä kun se o n
tukenut K r e i k a n demokraattista l i i ­k
e t t ä , n i i n Jugoslavia ei pakota puo­l
u e t t a ottamaan vastaan apua".
T i t o n petoksen äärimmäisyyden
paljastaa se, e t t ä rojalistlt k ä y t t i v ät
Jugoslavian aluetta h y ö k ä t ä k s e e n de­mokraattista
armeijaa vastaan K a i -
maktsalassa.
K r e i k a n kommtmistipuolue myöskin
paljasti, e t t ä Jugoslavian asiamiehet
ovt toimineet pohJois-Kreikassa kaksi
vuotta saadakseen Titon haluaman
slaavilaisen Makedonian alueen r i i s ­tetyksi.
Vapaan Blreikan taholta on j a t k u ­vasti
osoitettu, e t t ä demokraattinen
armeija ei ole koskaan ollut riippu­vainen
ulkopuolisesta avusta j a s u u r in
vaara, jonka T i t o n l i i t t y m i n e n Atee­n
a n kanssa aiheuttaa on se, e t t ä e p ä ­luotettava
valta tulee s e l ä n t a u s t a a n.
Vapaan K r e i k a n radio j u l i s t i : " K a i k ­k
e i n petollisin K r e i k a n kansan v i h o l ­l
i n e n on T i t o . " Zacharlades varoit­t
i : "Titon provokaattoriklikki avoi­mesti
toimii y h d e s s ä imperialistien Ja
r o j a l i s t l en kanssa."
T i t o n petosta paljastaa lisäksi H a ­r
o l d Macmillan torien puolesta p i t ä ­mä
puhe viime maaliskuussa B r i t a n ­n
i a n alahuoneessa. Hän ehdotti T i ­t
o n auttamista, m u t t a ehdoilla: " H ä ­nen
täytyy t e h d ä kaksi t ä r k e ä ä pal­velusta
. . . t a h d o n h ä n e t sulkemaan
K r e i k a n rajan . . . h ä n e n myös t ä y ­tyy
painostaa Albaniaa."
Ateenasta j a Lontoosta tulevat l a u ­sunnot
n ä y t t ä v ä t siltä, e t t ä ylempä
mainitunlainen provokatio Albaniaa
K r e i k a n monarkistien parlamentti-edustajisto
o n k i e r r e l l y t Lontoossa J a
sen. Johtaja mr. M . P o l i t i s esiintyi
kummassakin huoneessa h e i n ä k u un
19 p n ä Ja s a n o i , e t t ä "kapinalliset ovat
kontrollissa. Joita jatkuvasti j a r u n ­saasti
o n avustettu asiamlesetn kaut­ta
K r e i k a n ulkopuolelta . . . k a i k ki
merkit viittaavat siihen, e t t ä A l b a ­niasta
o n t u l l u t kuumeisen h y ö k k ä y k ­sen
l e i r i . Nykytilanteessa K r e i k k a t a r ­vitsee
a k t i i v i s t a Ja vaikuttavaa apua
sen voimakkailta l i i t t o l a i s i l t a ."
H e i n ä k u u n 21 p n ä A . R . W . L ow
pyysi alahuoneessa, e t t ä "anglo-ame-r
i k k a l a i s i a voimia viedään" K r e i k ­kaan,
Jotka "olisivat kolme taikka
n e l j ä kertaa n i i n suuret k u i n m e i d än
voimanune n y k y ä ä n K r e i k a s s a ovat",
R a y m o n d B l a c k b u r n l i s ä s i : "Meillä
on täydelliset oikeudet valtuuttaa
K r e i k k a m e n e m ä ä n A l b a n i a a n saat­tamaan
kapinalliset ansaan."
Manchester G u a f d i a n julkaisi hei­n
ä k u u n 21 p n ä J u l i a n Ameryn a r t i k ­kelin.
Jossa v i i t a t a a n huonontunee­seen
tilanteeseen Kreikassa Ja m ä ä ­r
i t t e l i , e t t ä keskeisin kysymys on
" p ä ä t t ä ä lopuksi kommunististen v a l ­tojen
h y ö k k ä y k s e s t ä " . H ä n ehdotti,
e t t ä "kehoitetaan A l b a n i a n Ja B u l g a ­r
i a n kansoja vapauttamaan itsensä
t o t a l i t ä ä r i s i s t ä halUtuksista".
N ä m ä Julkeat provokatiot j a vehkei­l
y t voidaan s e l i t t ä ä j o h t u v a n K r e i k an
armeijan varmasta voitosta kuluva­na
vtionna, sen kasvavasta aktiivisuu­desta
e r i p u o l i l l a K r e i k k a a , kuten V i t ­s
i s s ä , Grammosissa, Felloponnessissa,
Roumelissa . . . avolnieksl puhjennei­den
sotatoimen johdosta demokraat­t
i s t en voimien Ja fsislstisten santar­mien
välillä suurissa kaupungeissa,
monista puhjenneista mielenosoituk­s
i s t a r o j a l i s t l e n Kreikassa, sankaril­l
i s t en maanalaisten voimien. Jotka
ovat n y k y ä ä n suuremmat k u i n miehi­tyksen
aikana, h e i t t ä m ä s t ä taistelu­haasteesta
j a koko K r e i k a n kansan
vaatimasta rauhasta.
N i c h o l a s Zacharlades sanoi seuraa­v
a s t i : " U S A : n s o t a p ä ä l l i k ö t j a mo-narko-
faslstlt tarvitsevat k i p e ä s t i y h ­den
h y v ä n voiton, koska k a i k k i voit­toa
uhkuvat puheet j a propaganda e i ­v
ä t e n ä ä tepsi j a tlilevat p ä ä t ­t
y m ä ä n tappiooji. Ne tarvitsevat k o n ­kreettisia
sotilaallisia menestyksiä,
e t t ä he voisivat torjua koko maailman
i h m i s t e n vaatimaa K r e i k a n selkkauk­sen
rauhallista ratkaisua tulevassa
Y K : n yleiskckotiksessa, ratkaisua, jota
erikoisesti edustaa Neuvostoliiton h a l ­l
i t u k s e n e s i t t ä m ä rauhanehdotus."
15,000 poliisia
yritti ehkäistä
P a r i s . — B u d a p e s t i i n matkalla o l ­leiden
canadalaisen Beaver Brigaden
J ä s e n t e n Camille Dionnen j a J i m Lee-c
h l n antjunien. tietojen mukaan on
R a n s k a n iumsa s i t ä sotaa vastaan m i ­t
ä Wall St. j a h e i d ä n liittolaisensa
suunnittelevat Neuvostoliittoa vas­taan.
Se kävi varsin hs^vin selville
mm. siitä mielenosoituksesta nilnkä
parlsllaiset J ä r j e s t i v ä t sen johdosta,
e t t ä kenraali Omar Bradley saapui
t ä n n e l ä n s i m a i d e n sotavoimien y l i -
p ä ä l l l k ö k s L , A t l a n t i n sopimus j a muut
suunnitelmat e d e l l y t t ä v ä t , e t t ä Rans­k
a h a n k k i i j a l k a v ä e n t ä h ä n sotaan ja
Y h d y s v a l l a t tukevat s i t ä ilmasta stra­tegisella
pommituksella. K e n r a a li
B r a d l e y ym. saapuivat t ä n n e h a n k k i ­maan
h y v ä k s y m i s t ä n ä i l l e suunnitel­m
i l l e . ,,
N o i n 15,000 p o l i i s i n mobilisoinnista
h u o l i m a t t a j a v a i k k a tuhansia yhdys­v
a l t a l a i s i i n s o t l ^ p u k u i h i n puettuja
s o t i l a i t a oli l i i k e k a n n a l l a amerikka-laisUIa
( M a r s h a l l - a p u - ) k i v ä ä r e i l l ä v a -
rustettiuia, k y k e n i v ä t mielenosoittajat
toimittamaan .avoimeen kirjeen Y h ­dysvaltain
l ä h e t y s t ö ö n . Siinä i l m o i ­t
e t t i i n , e t t ä vaikka Ranskan h a l l i t u k ­sessa
olevat kollaboraattorit ovat t e h ­neet
asiaa koskevia sitoumuksia, ei
Ranska tul^ koskaan osallistumaan
Neuvostoliiton vastaiseen sotaan s i l lä
ne sopimukset eivät sido Ranskan
kansaa.
Mielenosoittajia vastaan kohdistet­t
i i n fasistim^inen terrori joukkovan-gltsemisineen,,
kyynelkaasuineen ja
lentokonelneen.
K i r j e e n antoivat Bfadleylle kaksi
R a n s k a n .maanalaisen vastustus l i i k ­keen
urhoa jft; sen o l i a l l e k i r j o i t t a ­nut
Rauhan .Ja Vapauden t a l s t e l l j a ln
j ä r j e s t ä v ä koniitea.
Suomen Työväen U r h e i l u l i i t o n (TUL) 30-vuotisjuhIien. joita oli yhU
eri paikkakunnalla, p ä ä n u r a e r o k s i muo<Iostui suuri yhlcisvoiniistt:
j o k a jokaisessa juhlassa oli ohjelmaltaan sama. Kuva.ssammc keskcUij.
esitys Turussa. Naiset ovat soolovuorossa ja taustalla miehet seki^
j a k a m m a l l a k i n sivulla t y t ö t " s ä e s t ä m ä s s ä ' J »— Yhteisesitys päättyi
t e l i j a i n muodostamaan kuvioon " T U L X X X " , jonka näemme alinna,
on kuva juhlakulkueesta.
TUL:n 30-vuotisj
Kirj. Väinö Montonen
Mitä on biljoona
T u h a t t a miljoonaa n i m l t ö t ä ä n E u ­roopassa
m i l j a r d i k s i mutta Amerikan
mantereella o n sen t i i m i biljoona. M i ­t
e n suuri luku t ä m ä amerikkalainen
biljoona todellisuudessa on s i t ä har­vat
ihmiset todella k ä s i t t ä v ä t.
Jos työmies t y ö s k e n t e l e e 40 t u n t ia
viikossa d o l l a r i n ' t u n t i p a l k a l l a k e s t ä i ­si
500,000 vuotta ennenkuin h ä n o l i s i
ansainnut biljoonan dollaria. Jos t ä ­t
e n ansaitut d o l l a r i n setelit l ä j ä t t ä i ­s
i i n p ä ä l l e k k ä i n , t u l i s i s i i t ä 60 m a i l in
korkuinen l ä j ä.
Painovapauden hinta
Washington.' w K u n Chicago T r i -
bune osti t ä k ä l ä i s e n Times-Herald-lehden
mrs. Eleanor M . P a t t e r s o n in
k u o l i n p e s ä l t ä n i i n maksettiin lehdes­t
ä j a s en omaisuuksista k a i k k i a a n nel­j
ä j a puoli miljoonaa dollaria, ilme­nee
t ä ä l l ä oikeudelle e s i t e t y i s t ä asia-kh-
joista.
H e l s i n k i . — Sen johdosta, e t t ä Suo­men
Työväen Urheiluliitto ( T U D
t ä y t t i tammikuun 26 p ä i v ä n ä 30 vuot­ta,
o n se k o k o t ä m ä n v u o t i s e n toimin­tansa
suunnitellut j ä r j e s t ä ä juhlata-pauksen
m e r k e i s s ä . Niinpä on se vuo­s
i t t a i n k e s ä k u u n aikana v i e t e t t ä v ät
p i i r i j u h l a n s a k i n j ä r j e s t ä n y t t ä s s ä mie­lessä.
Suuria p i i r i j u h l i a ori jo y l i 20
vticden ajan järestetty- useimmissa
l i i t o n eri piirikunnissa eri p u o l i l la
Suomen va-.takuntaä.. T ä m ä vuosi o l i
s i i t ä erikoinen, e t t ä ensimmäLscn ker­r
a n kaikki 14 p i i r i k u n t a a j ä r j e s t i v ät
p i i r i j u h l a a s a , joista Suomen p ä ä k a u ­pungissa
Helsingissä toukokuun 26
p n ä j ä r j e s t e t t y j u h l a oli samalla koko
l i i t o n 30-vuotisjuhla, jossa mm. vierai­l
i tshekkoslovakialainen jalkäp.^llo-jouikkue
o t s l l e n T U L n l i i t t o j ö u k k u e t ta
vastaan.
N ä m ä . p i i r i j u h l a t ovat jo aikaisem­m
i n k i n saavuttaneet pienen Suomen
olosuhteet huomioiden tavattom.^n
suuret mittasuhteet. Kunkin p i i r i ­kunnan
urheilijat j a voimistelijat ovat
kokoontuneet n i i h i n usein monituhan­t
i s in joukoin, suurimpien p i i r i k u n t i en
juhlakulkueissa on saattanut olla jopa
2,000—3,000 voimistelijaa ja u r h e i l i j a a.
si Ovat muodo,-ftiiii'.-L't .suuret vh;
voimistcluesilyksc:. joiiiin omsi j
tyk.s:.ssään on .saatt:inui rsaliistuij
kus yli tuhannenkin tyttöä, pä
n a i s t a j a miestä.
T ä n ä vuonna TUL löi piiriju.hl
komeasti k a i k k i aikaisemmat eii:
.set csan3ttajaluvui.s.sa, vaikka
j u h l i a haittasikin .sade ja
k y l m ä kevätsää. Joi.ssaxin voimist|
esityksissä joutuivat esiintyjät
mistelemaan fiamoiiikuin uriiei.ijij
kilpailemaan. lämpömittarin ciso:'tj
sa vain 10 astetta Cel.siusta! Jall
ken lisäk.si vielä .satoi ja puhaL^is
t u u l i . ' Se vaati työIäisurhKi:.^
kautta maailman tunnettua Jtiq
laista si.su2, mutta miltei joiai
ilmoittautunut csalli.stui myösioitj
täviin.sä. Se ieiittiiä ojaksi .sen.:
suomalaiset ovat niii; tunnettu;i|
heilijakansana.
Miten ' huomattava tekijä Sa]
urh?ilussa Työväen Urhieiluliitto
oscittavat sen tämän vuoden
juhlissa saavutetut, osanottaja!
rct. Useimmat piirikunnat järje;
juhlansa kak.sipäi-.äi.-inä. joliomj
.simmäiiicr.. lauantaiptitvänt^ohjelJ
.sisältyi erilaisiti urlif:]u-:i!pa:;u;3]
J u h l i e n hucmattavimmiksi tapauksik- ' ten painia, nyrkkeilyä. PJO-"»;
PÄIVÄN PAKINA
Taistelu rauhasta voimistuu
d e n n e s s ä e r ä s s ä . Joe oli iskenyt O l l en
permantoon k e r r a n s i t ä ennen. W a l -
cott k i e r t ä ä muutamien kuukatisien
a j a n Euroopassa ottelemassa ja. l u o ­massa
pohjaa ottelulle Ezziircl Char­l
e s i n kanssa.
den diplomaattipiirit nostaisivat, jos
esimerkiksi Tassin toimisto i l m o i t t a i s i,
e t t ä t ä r k e ä t Neuvostoliiton sotilashen­k
i l ö t neuvoitellsivat s i i t ä m i t ä koh­t
e i t a Yhdysvalloissa tulee ensiksi
pommittaa Ja ' S e l i t t ä i s i v ä t , e t t ä p ä ä -
v l h o l l i n e n on Y h d y s v a l l a t ? Vaikka
m i t ä ä n t ä l l a i s t a e i k u u l u Neuvostolii­tosta
n i i n s i t t e n k i n s u u r l e h d i s t ö on
t ä j m n ä sodanlie^bontaa Neuvostoliit­toa
vastaan. Neuvostoliittoa s y y t e t ä än
t o s in vain rauhanpropsgandan levit­t
ä m i s e s t ä . I k ä ä n k u i n rauhan l u j i t t a ­minen
olisi h ä p e ä U l s t ä . A.P. tk. 15
p ä i v ä n ä WashingtonIsta l ä h e t t ä m ä s ­s
ä tiedonannossa sanotaan, e t t ä M e ­x
i c o Cityssä p i d e t t ä v ä s t ä rauhankon-gresslsta
on Y h d y s v a l t a i n valtiode-partmentin
puhemies sanonut, e t t ä se
on Ilmeisesti "Moskovasta p ä i n joh­dettu".
iSräs kongressin aloitteente­k
i j ä on samaa, tiedonannon mukaan
sanonut:
" N y k y ä ä n el Voida tehdä m i t ä än
sellaista mikä o n valtiodepartmentin
p o l i t i i k a n vastaista, e t t e i k ö sen j ä ­senet
y r i t ä p i l k a t a s i t ä ."
J o paljon ennen Icuin Neuvostoliit­to
o l i olemassa toimivat ihmiset r a u ­h
a n puolesta. T u n n e t t u r a u h a n t y ö n ­t
e k i j ä oli Ranskian sosialistipuolueen
Johtaja Jean Jaures. Ensimmäisen
maailman-sodan a a t t o n a . h ä n pelotto-masti
taisteli itaaperialistista sotaa
vastaan j a j b u ä ä sen johdosta sota-
Ja pommittaa m i t ä kohdetta te v a i n I k i i h k o i l i j a n kuulan uhriksL Mutta
Tk. 12 p ä i v ä n ä l ä h e t t i U n i t e d Press
WashIngtonlsta uutistiedon, J o n ka
M o n t r e a l Star o t s i k o i : "B-36 voi pom­m
i t t a a V e n ä j ä ä , U.S. o n vakuutettu."
T e k s t i s s ä sanotaan mm. seuraavaa:
" K e n r a a l i Hoyt S. Vandenberg sanoi
t ä n ä ä n , e t t ä Venäjä on ainoa mah­d
o l l i n e n Amerikan vihollinen, s o ä an
s y t t y e s s ä annetaan atomipommille
etusija j a yhdistyneet p ä ä e s l k i m n at
valitsevat n y k y ä ä n maaleja . . . "
T ä l l a i n e n o n h ä i k ä i l e m ä t ö n t ä veh­k
e i l y ä maata kohtaan. Jonka kanssa
k ä y t i i n monta vuotta sotaa y h t e i s tä
v i h o l l i s t a vastaan j a j o k a on, ainakin
v i r a l l i s e s t i , y s t ä v ä l l i n e n oma. Atomi-ponuni
uhataan k ä y t t ä ä Neuvostoliit­t
o a vastaan j a v i e l ä p ä parhaillaan
s u i u m i t e l l a a n m i t ä kohteita pommi­tetaan.
Kuka vielä v ä i t t ä ä etteikö
h y ö k k ä y s s o t a a valmistella.
K e n r a a U Vandenberg e l o l e toisar­voinen
h e n k i l ö s i l l ä h ä n o n Y h d y s ­v
a l t a i n armeijan palveluksessa. Y h ­d
y s v a l t a i n korkeimpien sotilaspiirien
s t n i n n i t e l m i a paljastaa samassa u u t i ­sessa
m a i n i t t u T7SA:n ilmavoimien
strategisen komentajan k e n r a a l i Cur­tis
E . L e m a y n lausunto. U u t i s e n m u ­k
a a n o n h ä n edustajahuoneen armei­j
a n palveluskomitealle sanonut, e t tä
i l m e i s e s t i k ä ä n V e n ä j ä l l ä ei ole puo­lustuskeinoa
B-36 vastaan j a l i s ä s i:
" M i n i i n komeimossani olevat pommi­tuskoneet
voivat nousta i l m a a n t ä ä l lä
kansa on y h ä suuremmassa m ä ä r ä s sä
osoittanut haive"ksumistaan, jonka
Ranskan sosialistipuolueen j ä s e n m ä ä ­r
ä n ja ä ä n i m ä ä r ä n vähennys k o u -
raantuntuvasti osoittavat. Blum ori
innokas Marshallin suunnitelman
kannattaja j a amerikkalaisten impe­rialistien
asiamies R a n s k a n työväen­liikkeessä.
Rauhan kannattajia ei l ö y d e t ä vain
t y ö v ä e n p i i r i s t ä . Paljon vapaamieli­s
i ä porvareita kannattaa rauhaa ja
t e k e v ä t työtä p y s y v ä n ' r a u h a n puo­lesta.
R a u h a n l i i k e t t ä kannattavat sellai­set
kuin apotti Boulier Ranska-ssa.
prof. Albert Einstein Yhdysvalloissa,
pr of. F a i r l e y Canadassa jne.
E i v ä t edes vanhoilliset uniojohtajat
voi y r i t y k s i s t ä ä n huolimatta e h k ä i s tä
j ä r j e s t ö i s s ä ä n i l m e n e v ä n rauhan tah­don
esiintulemista. Lontoon ammat-t
i l i i t t ö n e u v o s t o n taistelusta rauhan j . ^
•puolesta kirjoittaa Henry Lewitt mm
seuraavaa:
" V i i m e k s i kuluneiden kuukausien
merkkitapauksena on p i d e t t ä v ä Lon-
.toon ja Moskovan ammattiliittojsn
v ä l i s t ä rauhan ja y s t ä v y y d e n julis­tusta.
Lontoossa pidetyssä juhlako-muodcstumaan
entistä laaje:
si . . ."
Tämä osoittaa En?iannin jsrie
neen työväen rauhantalitoa.
Canadan Beaver Brigaden
Camille Dionne ja Jim Lccch:
tavat Pariisi.sta myöskin, että i
oli toimeenpantu *uuri mielenä
rauhan puolesta ja 15.000 poto
huomattava määrä sotilaita eivs;
ncet estää mielenosoittajia
kirjettä USAtn kenraalille
Bradleylle. Tämän kirjeen as
arvoisalle kenraalille kaksi niai_
sen. liikkeen sankaj-ia ja kirjeeäj
rcstetciin sitä, ettei Ranskan
koskaan lähde amerikkalaisten >2
maan imperialistiseen.sotaan.^
Yleisesti tunnustetaan, että
lietsojat ovat 'viimeaikoina acc
neet huomattavasti kannatususc-hen,
ovat tekijöinä monet,, taps^
kuten Kiinan kan-san suuri VC::K|
lujittunut rauhani.vö.
merkitse sitä, että .^odanlietK^iiJ
rääntyisivät suunnitelmissaan.^
.kaikkiet) nauhaa rakastanen il-j
tulisi kak.sikcrta:.stu:taa pon"
sensa.
E n s i syyskuussa Mexico
kavaa rauhankongre;'^la tullaan'
kouksessa Neuvostoliiton l ä h e t t i l ä ä n midiplo.maattien toimssta kai^
haluatte. S £ n ä uskon e t t ä vihoUlnen
t u s k i n t i e t ä ä niiden olevan s i e l l ä e n ­n
e n k u i n pommit t i p a h t a v a t . . ."
M i n k ä b ä n l a l s e n e l ä m ä n l ä n s i m a i -
R a n s k a n t y ö t ^ k e v ä kansa p i t ä ä Jean
J a u r e s i a änärempiEna pa-trioottina
k u i n t ^ l ^ n l i ä d c e e n . p e t t ä j ä ä "so­s
i a l i s t i " Leon B l u m i a , Jota kohtaan
l ä s n ä o l l e s s a meille esitetty.. Moskovan
ammattiliittojen vastaus m e i d ä n j u -
-listukseemmp teki s y v ä n vaikutuksen
e n g l a n t i l a i s i i n työläisiin. Se o n t u l ­lut
maassamme h y v i n tuimetuksi. Se
tulee ehdottomasti e d i s t ä m ä ä n Eng­l
a n n i n j a Neuvostoliiton kansojen vä­l
i s t en suhteiden l u j i t t a m i s t a ja on
horjumaton y s t ä v y y d e n j a yhteisym­m
ä r r y k s e n tae.
"Työläiset k ä s i t t ä v ä t , e t t ä Eng!an- j osista l ä h e t t ä n e e t p:o:e5t'.52-^'
n i n j a Neuvostoliiton v ä l i n e n r a u h a l - ! m i a Peronin hallitukselle,
l i n e n y h t e i s t y ö s k e n t e l y koituisi hyö- i Vastustuksista huximattä
dyksi n i i n molempien maiden kan- i t y ö t ä jatkavat sellaiset
soille kuin myöskin rauhan asialle, j uskovat siihen, eitä kansojen
K a a s a n l i i k e yhteistoiminnan aikaan- '• suhteet voidaan järjestää
saanTispliyi,.3imY'o5tdIii^oii kanssa, saa [ J a i t a v a l l a . ja n ä i n säästei^sj'
e n t i s t ä suurempaa kannatusta j a tulee! k u n t a veriseltä konfliktilta. -
n c i n vaikeuttamaan, kuten
tiin vuoden alussa Pariisissa^
Yorkissa pidettyä rauliankon-e^
S i i tä on hyvänä osoituksena -j.^
alkama rauhantaistelijain vaas
sillassa. Brasilian' rauhaakoss
estetty, useita sen osaar.ottaJ^
gittu ja eräs nuori kokoukse^^
tunut ammuttu. Tämän .'
ovat eri järjestöt niaailroan