Vapaus, November 1, 1949

              AVU 4 Tiisttama, marrask. l p . — Tuesday, Nov. 1
1 I-I
li
1 ,
C S J : n V A N C O U V E R I N OS. NÄYTTÄMÖ ESITTÄÄ
Clinton-haalilla, 2605 East Pender St., Vancouevr, B. C.
sunnunlalna marraskuun 13 pmä klo 7 illalla
H}rväsisältdisen islantilalsaiheisen H a l l Cainen k i r j o i t t a m an
näytelmän
TUHLAAJA POIKA'
<4>näytöstä, 6 Icuvaelmaa)
O h j a u s : V i l h o Nyberg
HENKILÖT:
Stefan Mairnusson
Anna, hänen vaimonsa
Macni»
Oskari heidän poikiansa
ESITTÄJÄT:
K a u k o R a n ta
. . H i l m a Salo
A r t t u SIven
Armas Roos
E l i n , O s k a r i n tytär Ensi R a n ta
Nleben, kauppias Reino S a a ri
Thora
Helre
Pastori .
Nbnifinit
Ilnsen, muslikkeri Arvo Nurmi
edellisen tyttäriä j ^ » ^^
Paavo M a j a l a h ti
M a t t i Saari
R A V I N T O L A U P P U 75t
TERVETULOA KATSOMAAN HYVÄÄ NÄYTELMÄÄ!
• •I
F A R M A R I E N
PÄIVÄPALSTA
Puhemies ei alistanut lapualaispyl(ä-län
kumoamisalotetta edusl(unnaile
Helsfaiki. — Eduskunnan puhemies
K e k k o n e n esitti t.k. 4 pnä eduskim-nalle
ilmoituksen, ettei hän esittele
eduskunnalle edustaja H e r t t a K u u s i ­sen
yjn. a l o i t e t t a l a i k s i r i k o s l a i n 16.
l u v u n 24 pykälän kumoamiseksi. Vä­littömän
aUieen tähän aloitteen t e.
koon antoivat ne haasteet. Joita a n ­n
e t t i i n oikeusministeriön määräylcses-tä
demokraattisten lehtien t o i m i t t a ­j
i l l e yjtn. m a i n i t t u u n l a i n k o h t a a n n o ­j
a t e n . Tämä kohta hyväksyttiin r i ­k
o s l a k i i n v. 1930 l a p u a n l i i k k e e n v a a -
tinniksesta. Aloitteen perusteluissa
t o d e t t i i n , että kyseessä oleva l a i n k o h ­ta
on r i s t i r i i d a s s a rauhansopimuk­s
e n määrityksen kanssa.
K a n s a n e d u s t a j a K u u s i n e n ei pitä­nyt
puhemiehen menettelyä perustel.
t u n a . mutta useat näkökohdat huo­mioiden
ei k a t s o n u t tarpeelliseksi t e h ­dä
ehdotusta lausunnon pyytämiseksi
perustuslakivaltlokunnalta. Hän s a ­n
o i puhemiehen menettelyn Johdos­ta
mm:
K o s k a puhemiehen mielestäni täy­sin
virheellisestä menettelystä ei ikul.
tenkaan seuraa muuta haittaa kuin
se, että tuomioistuimet Joutuvat k u ­luvien
valtiopäivien aikana käsittele­mään
Juttua dlskriminatoorisen l a i n ­kohdan
n o j a l l a , Joka ensi helmikuus­sa
a l k a v i l l a valtiopäivillä mahdollisesti
tulee tarjoutumaan tilaisuus sanctim
l a i n k o h d a n kumoamiseen ennen p u ­heenaolevien
oikeudenkäyntien päät­tymistä
sekä koska sitäpaitsi tuomio­i
s t u i m e l l a itselläänkin on mahdolli­suus
eduskunnan toimenpiteistä r i i p ­pumatta
määritellä kantansa d l s k r i -
m i n a t o o r i s l i n Ja näin ollen rauhan­sopimuksen
vastaisiin toimenpiteisiin
Ja koska lisäksi pidän mahdollisena,
että puhemieäcin o n nojannut nyt te­kemänsä
r a t k a i s u n a i n a k i n osaksi v i i -
m e k s l m a i n i t t u i h i n seikkoihin, n i i n en
tee ehdotusta perustuslakivaliokunnan
lausunnon pyytämisestä.
Lähes neljäsosa Suomen
kansasta kuoli nälkään
Isonviljanvuosien tullessa l a s k e t t i in
Suomessa olleen 1600-Iuvun lopulla
n o i n 450,000 asukasta. Tästä mää­rästä
sortui VV. 1694-97 katovuosien
Johdosta ehnenalikaiseen hautaan y li
s a t a t u h a t t a ihmistä, lähes neljäsosa
m a a n väestö3tä. Koettelemukset a l ­k
o i v a t katoviiosilla. Talvi 1694—95
o l i aluksi hirvittävän kylmä Ja pitkä.
Kevätkylvöihin päästiin vasta kesä­k
u u n puolivälin p a i k k e i l l a , p o h j o l s i m -
iinissa osissa maata myöhemminkin.
Kesä o l i myös kolea Ja sateinen, v i l ja
ei kerinnyt tuleentua Ja Jo syyskuus«
sa maan y l i kulkenut h a l l a hävitti
k a i k e n sadon. Väestö oli onneton,
petäjänparfckia k o l u t t i i n Ja sitä syö­t
i i n . Kerjäläisiä k u l j e s k e l i l a r v a m a i l -
ta r i n t a m a i l l e , k i r k k o j e n lählstör.lä.
Joissa armeliaisuuden l u u l t i i n olevan
suuremman, kuuluivat nälkäännäke-v
i e n valitushuudot.
T o i v o r i k k a i n a uskottiin, että koet­telemus
on ohi seuraavan talven m e n ­tyä.
Suorastaan hätkähdettiin, toiset
hyvästä mielestä, toiset pahoista en­teistä,
k u n 1696 helmikuussa ilmat
muuttuivat yllättävän lämpimJksi, l u ­met
s u l i v a t . Järvet l o i v a t Jääpeitteen-sä.
Hätäisimmät kiirehtivät p e l l o i l ­l
e en kylvövakkoii/een j a panivat m a a ­h
a n k a l l i i t , vain vaivoin säästyneet
siemenjyvänsä. Tätä el o l i s i k u i t e n ­k
a a n pitänyt tehdä, sillä Jo maalis­kuussa
t u l i mitä ankarin takatalvi,
Joka veti Järvet paksuun jäähän. K u n
kesäksi sanottu sitten tu i , s a a t e t t i in
sanoa tunnettuun tapaan: ei tullut
Suomeen kesä, tuli vain kärrykell.
Edellistä kesää vieläkin kolkompi Ja
sateisempi o l i tämä. j a k a i k e n onnet­tomuuden
kukkuraksi elokuussa saa­puneet
h a l l a t turmelivat p e r i n p o h j a i ­sesti
tämänkin vuoden sadon.
Epätoivoiset ihmiset yrittivät ter-vasvalkelden
avulla pelastaa hallan
pesiytymlsen peltojensa vaiheille.
Useita öitä k u l j e t t i i n halmeiden y m ­pärillä
Ja tähkäpälden y l i vedettiin
edestakaisin pitkää köyttä, j o t t a täh­kät
olivat miltei aina alituisessa l i i k ­keessä,
m u t t a nämäkään toimenpit«et
eivät auttaneet. Tähdet o l i v a t k e r t a ­k
a i k k i a a n nousseet sotaan maata vas­t
a a n ! Auringonsilmä tuskin näyttäy­tyi
päivälläkään sumuverhojen läpi.
Koettelemus el olisi oUut muutoin
täydellinen. Jollei Järvien k a l a k a n t a ­k
i n olisi näyttänyt aikaisempaa p a l ­j
o n heikommalta. Nuottakunnat ve­tivät
mUtel tyhjiä apajia. Metsä, Joka
Järvien ohella o l i toinen luontoväral-nen
r u o k a - a i t t a , osoittautui niinikään
köyhemmäksl entistä. Ainoa jota r i i t ­t
i , oli männynparkki. pettuleipä.
V e s i n k i n senaikaiset palkolliset o U -
Lanta apulantaa
parempaa
Haughieyn luona Suffolkissa. E n g ­lannissa
suoritettujen kokeiden perus­teella
näyttää siltä, että l a n t a on a p u -
lantamlneraaleja parempaa kasvatet­taessa
ruokaa Ihmisille j a eläimille.
Nämä kokeet viittaavat s i i h e n k i n,
että lannoitetussa maassa kasvatettua
ruokaa syövät ihmiset voivat parem­m
i n vastustaa tautejakin.
Tämä kokeilu sai a l k i m s a p i a n e n ­simmäisen
maailmansodan Jälkeen
j o l l o in lordi B a i f o u r i n veljentytär Eve
B a l f o u r r y h t y i maanviljelijäksi j a r u ­pesi
kehittämään m a i t a a n Suffolkissa.
S i i h e n a i k a a n Eve B a l f o u r poti j a t ­kuvasti
nuhaa Ja reumatismia. Sat­tumalta
hän l a k k a s i käyttämästä s i l ­l
o i n kokonaan lannokkeita j a käytti
v a i n lantaa.
Syötyään Jonkin a i k a a ruokaa m i ­kä
o l i tuotettu luonnollisesti lannoite­tussa
maassa, hän huomasi terveyten­sä
parantuneen j a s i l l o i n hän s u o r i t ti
tutkimuksia toisten f a r m a r i e n k e s k u u ­dessa
heidän kokemuksistaan tässä
suhteessa. Hänen kokoamansa tie­dot
näyttävät viittaavan siihen, että
n i i n ihmiset k u i n eläiinetkin ovat ter_
veemplä Jos ne syövät luonnolllseisti
lannoitetussa maassa kasvatettua r u o ­kaa.
P i a n toisen maailmansodan Jälkeen
muodostettiin -lautakunta eli säätiö
suorittamaan tieteellisiä tutkimuksia
tämän teorian suhteen. Tämä Soils
Associationin nimellä tunnettu jär­jestö
o n nyt suorittanut tutkimuksia
sodan päättymisestä alkaen.
K o k e i l t a v a n a on o l l u t kolme f a r m i a.
Y h d e n maat on lannoitettu ainoas­taan
luonnon l a n n a l l a j a k a r j a a on
r u o k i t t u siellä tuotetulla rehulla. T o i ­sella
f a r m i l l a e l ole l a i n k a a n karjaa
Ja sitä lannoitetaan ainoastaan mine­r
a a l e i l l a j a kasvisainellla. K o l m a n ­nella
f a r m i l l a o n käytetty sekä lantaa
että apulantaa Ja s en k a r j a l l e o n a n .
nettu v a i n tämän f a r m i n tuotteita.
Tiedemiehet eivät ole vielä tunnus­taneet
voivansa antaa ehdotonta vas­tausta
näiden e r i l a i s t en lannoitusme­netelmien
suhteen.. M u t t a k a r j a n ja
l a i h o n ulkonäöstä päätellen tuntuu
siltä, että tulokset ovat parempia sillä
f a r m i l l a missä käytetään vain luon­non
l a n t a a verrattuna molempiin t o l -
.slln koefarmelhln.
— R. A. F r a n c i s.
Tulipaloja voidaan
Farmi-, 'y.uien k3uj)unkitaloi.?sakin
sytytetään pian lämmityslaitokset.
Farmiieuduna tapihtuneiita tulipa­loista
johtuu auuri määrä .seuraavi.sta
.seikoista: Huoncsti rakennettu savu­piippu,
sa;-utorvi.=.sa tai lämmityslait­teissa
oleva vika, kipinä iikaiEesta sa­vupiipusta,
&e.':oniiiaikoina tapahtuvat
ruchovalksat, heinien tpontaaninen
s y t tyminen, lyhty, äähkövällneiden
väärinkäyttö, viljan puinti gasollini-moottcrin
avulla, tulitikut ja tupa­kointi
ulkorakennuksissa, salama.
Tulipalojc-n elikäi.sy pitäisi suorittaa
ennen niiden alkamista. Savupiiput
Ja peltiset £avutorv=^^t voidaan tarka.s-taa,
ga.so!iini voidaan vara.stoida eril­leen
päärakennuksi.sta jä öljySet rätit
voidaan korjata aina pois.
Hyvä apu tulipalon sammuttamlss.s_
sa farmilla saadaan katolle johtavista
rappusista. Sammutustyötä auttaa
jos cn joitakin ämpäreitä vettä ja
muutamia tynnyreitä lisävettä sopi­vissa
paikoissa. Mutta nämä ovat
aivan hyödyttön/iä silloin, jos V£si cn
jäätynyt umpeen. Siksi niitä olisi p i ­dettävä
suhteellisen lämpimissä pai­koissa.
Standarttikokoa olevat "two-and-a-half
scda acid" sammuttajat ovat
usein-välineitä, joita voidaan tulen
syttyessä käyttää tuhon välttämisek­si.
Torontolaiset! TANSSIT
Joka lauantai-ilta
DON-HAALILLA - 957 Broadview Ave.
HENRY KAARTON ORKESTERI
Kaikki tervetulleita, vanhat }a nuoret!
Sisäänpääsy 50< Klo 3—12 i.p.
M/S BATORY
M a t k a t S U O M E E N Ja S U O M E S T A Kööpenhaminan kautta
Varhainen jouIumBtka: marraskuun 10
Suori henkilökohtaisesti johdetta jooluhnvimatka jonlnk. 10
RUUANLAITTO SKftNDIN AVINEN^^^^^^
PALVELU < i l l f i W M i n t f i W f c n TARJOILU
Nopeat Ja mukavat l a i v a - , r a u t a t i e - Ja lentoyhteydet
Kööpenhaminasta eri p u o l i l l e Suomea.
A I K A S E T %S 1950 K 1 7 | L K U V V O R O T :
T^jnmik. 20 p. — Helmilc 18 p. Maalisk. 20 p. — Hutik. 17 p.
T a r k e m p i a tiedonantoja saadaksfnne kääntykää lähimmän
asiamiehen puoleen t ai
G D Y N I A A M E R I C A LINE INC.
205 Dnuniaond BIgd. 1117 Ste-Gai]^«riiie SU WM Moi^real.
vat tukalassa asemassa. Heillähän ei
o l l u t pienintäkään säästöä, j o t a olisi
v o i t u käyttää hyväksi. K u r j u u t t a l i ­säsivät
kerjälälslaumat, j c t k a vaelsi­vat
p i t k i n maata. Näiden keskuudes­s
a k u k u t a u d l t raivosivat j a levisivät
j o k a kolkkaan. Lasten, sairaiden ja
vanhusten kohtalo o l i surkeataikln s u r ­keampi.
Heidän keskuudessaan kuo­leman
tuhot olivatkin suurimmat.
M u t t a myös t i l a l l i s e t o l i v a t hukassa.
T u h a n s i t t a i n heitäkin kuoli nälkään.
Niinpä R a u t a l a m m i n suurpltäjässä v.
1697 toimitetun p e r u n k i r j o i t u k s e n m u ­k
a a n oli 23 t i l a a autiona asukkaiden
kuoltua sukupuuttoon. T o i s i l l a t f o i l la
oll hiukan kylvössä viljaa, k u n taas
toiset olivat Joutuneet syömään k a i k en
siemenenkin pitääkseen ihmishenkiä
yllä viimeiseen saakka. Oli tapauk­sia,
että perhekunnat olivat kuolleet
jo ennen kylvöalkaa. Myöhemmin
— 1705 — rälsslkirjoituksen mukaan
R a u t a l a m m i n • t i l a ' l l s i a kucU suku­puuttoon
noina kauheina vuosina to­dellisuudessa
v a l l a n 40 perhettä. M o ­n
i n palkoin maata tuho oll tätäkin
kamalampi. Saman rälssiluettelon
mukaan R a u t a l a m m i n pitäjässä k u o li
perhenislä 117. Pahiten tuoni koet­teli
nykyistä Saarijärveä. jossa isiä
k u o l i 37, Laukaassa 35. Viitasaarer.a
29 j a R a u t a l a m m i l l a 16. Saman suiu--
pitäjän alueella voudin 1697 tekemän
t i l a s t on mukaan kuoli yhteensä 1,678
henkeä, joista Laukaassa 522, V i i t a ­s
a a r e l l a 426, R a u t a l a m m i l l a 438. M u i s ­sa
k i h l a k u n n i s s a luvut olivat yhtä s u ­rulliset.
Kulslalassa kuoli samana
vuonna nälkään ja kulkutauteihin
124, Pälkäneellä 506, j o i s ta lapsia 205
j a pitäjän köyhiä 20. kuljeskelemia
köyhiä 68. Sahalahdella 332, joista
:apsla 106, Längelmäellä 543. j c i s ta
l a p s i a 160, K e u r u u l l a 99, lapsia 26 jne.
R a u t a l a m m i n hautaustilaston m u ­k
a a n h a u d a t t i i n pitäjässä toukokuus­sa
1695" n o i n 140 k u o l l u t t a . U s e i t a per­heen
jäseniä h a u d a t t i i n samalla k e r - '
taa. Niinpä mm. t a l o l l i n e n P a a v a li
Saastamoinen Pielaveden kulmalta
kätkettiin maanpoveen samaHa ker­taa
5 lapsensa kanssa. Toisen ker­r
a n haudattiin yhtäaikaa 16 kerjä­läistä.
Ihmisiä t a v a t t i i n matfcanpään-sä
löytäneinä maanteiden v a r s i l t a k in
tämän tästä. Myös virkamiesperheitä
sortui kansan kanssa samoista syistä.
V. 1697 v a i p u i kuolemaan R a u t a l a m ­m
i n ikirkkoherra J o h a n Porthantis ja
saarnaaja M a t h i a s Palenius ym.
V a s t a 1697 tuli kunnollinen v i l j a ­vuosi.
Suuren surun keskellä p i l k i s ti
toivcrikkaus jälleen i h m i s m i e l i i n . E:ä-mä
j a t k u u kaikesta huolimatta. Otet­t
i i n esille kysymys pitäjänmakasilnien
perustamisesta. K a a d e t t i i n suurempia
k a s k i m a i t a . Mutta k u n h i u k a n e h d i t ­t
i i n kohentaa, uutta ihmispolvea s y n ­nyttää
j a a l k u u n kasvattaa, saapui t o i ­n
e n , koettelemus. Isoviha. Yhtä s u u ­r
e l l a syyllä kuin edellistä onnetto­m
u u t t a emme voi tätä pitää tähtien
a i h e u t t a m a n a !
N e u v o s t o l i i t o n .ja
B r i t a n n i a n sopimus
Englannissa on viralli.-e:-;ti vahvis­tettu
tieto, että Britannian ja Neu­vostoliiton
välillä cn tehty kauppaso­pimus,
todsnnäköisesti vaihtokaupan
perustalla. Britannia .saa Neuvcsto-liltosta
1 miljoonaa tonnia viljaa, pait­si
vehnää. Aikai.semman sopimuksen
mukaan Britannia sai Neuvostoliitos,
ta 750,000 tonnia.
Tähän kun lisätään Argontinasta
tuleva 1.3 milj. tonnia maissia, niin
Britannia saa 2.3 miljocnaa tcnnia sii­tä
kuudesta miljoonasta tonnista re­huviljaa
mikä Britanniassa jaetaan
kuluttajille v. 1949-50.
keen ympärillä
Port Arthurissa
P o r t A r t h u r . — Tyyne S l i l m a n . V a ­pauden
sivuliikkeen monivuotinen
l i i k k e e n h o i t a j a , kotiutui ädcettäln
Suomhnatkaltaan. Lausidmme hä­nelle
Jo tervetuloa takaisin. Tyyne
on ehtinyt kertomaan monelle henr
kilökohtaisia terveisiä, m u t t a n y t h u .
h u t a a n j o v a n n a l t a taholta, että hän
juttelee yleisemmin naisten iltamissa
' marrask. 20. pnä.
Vapauden Ja L i e k i n levitysryntäyk-sessä
o n täälläkin tiukeimettu l o p p u ­kiriä
r a p i o l t t e n hankinnassa. Nyt Jo
näyttää siltä k u i n iskuriarmeljamme
ei olisikaan päässyt yhtä loistavaan
v a u h t i i n k u i n viime k e r r a l l a , joUoIn
v o i t e t t i in koko muu Canada yhteen­laskettuna.
On kyllä myönnettävä,
että metsämiehet olivat sUloin y m ­pärillä,
j o k a v a i k u t t i Vapauden r y n -
täystuloksiin. Jotavastoin nyt ovat
k a i k k i metsätyöläiset kämpillä ympäri
l a a j a n pohjOis-OntaMon. Liekkiin
nähden o n ryntäys onnlsttmut parem_
m i n ja näyttää n y t k i n voitto tulevan
tänne Ja toivottavasti Vapauden r y n ­täyksessäkin
päästään lähelle v o i t t a -
' jaa.
Tämän levitysrsratäyksen a j a l l a a l ­l
e k i r j o i t t a n e en erikoisena tehtävänä
oli huolehtia enemmän uutisvälityk­sestä
täältä Järvienpäästä. Nyt se
u r a k k a on Jotenkuten suoritettu. K o ­t
i i n tullut j y y n e M a r i a a l k a a hääri­mään
entisissä aherruksissaan, j a a i .
n a k i n uutiskh-Jeitä tulee häneltä a i ­v
a n pian, v a i k k a p a L i l y Sandström
yhä i s t u u k i n k i r j a k a u p a s s a Ja joskus
hänkin k i r j o i t t a a englanninkielellä.
A l l e k i r j o i t t a n e e l t a tulee kirjeitä h a r ­vemmin
j a h i u k a n laajemmalta a l u ­eelta.
— A T H .
P a s t o r i t j u t t u s i l la
Tämä tapahtui viime vucsLsadan
loppupuolella. Kaksi niaalaisijastoria
kohtasi tcissnsa kirkkaana kesäaamu­na
kylän maantiellä. Toinen oli puet­tu
ajanmukaisesti ja hänen persoDnal.
Unen muotonsa oli kaikin puolin mu-ktinmenevä.
Mutta hänen hevosen­sa
ja kärrynsä olivat täydellinen vas­takohta
itse pastorin ulkcnäöUe. He­vonen
oli takkuinen ja likainen luu­pussi.
Kärryistä oli hävinnyt kaikki
maalin jätteetkin ja kaiken, lisäksi
sitä oli säilytetty kanojen yöpuun alla.
Toisella papilla oli komea hevonen
ja kiiltävät kärryt, mutta hänen vaat­teensa
olivat paikatut eikä niissä ol­lut
puhdistuksen jälkeäkään havait­tavissa.
Monta- päivää ,oli kulunut
siltä kun sakset olivat vierailleet pas­torin
takkuisessa tukassa.
Pastorit pysäyttivät hevosensa ja
tervehtivät toisiaan. Tovin kuluttua
murahti toinen:
— Veli Harris, sinun tulisi hävetä
tuota hevosta.
Johon toinen nopeasti vastasi:
— Veli Spsncer, sinun hevosesi tu­lisi
hävetä sinua. . .
— Giddap!
— Giddap!
Syystehtävät k a s v i m a i l la
Yksi kaikkein tärkeimpiä tehtäviä
tuhohyönteiskontroliissa o n kasvi­maan
syksyllä kyntäminen tai lapiolla
kääntäminen, koska se rikkoo useiden
tuhohyönteisten luonnollisen elämän
kiertokulun. Maan syksyllä kyntä­minen
häiritsee kailtkien hyönteisla­jien
elämää, olkcot ne sittsn maan
päällä tai maan alla eläviä.
Maitotalousprobleemit
yhteisiä k a i k k i a l la
Kansainväli; e2n maitotalouskcng-ressiin,
Tukholfnat^^-^a, Ruotsissa, •osal­listunut
maitokomissioni:ri C. H. P.
Killick selostaa, että maitotalouden
ongelmat ovat hyvin paljon samanlai­sia
kaikkialla maailmassa.
Sellaiset karjr^taudit kuin B.ingin
tauti (tarttuva keikenmena' •'mastis"
(Utaretartunta) ja tuberkeli aiheut­tavat
suuria menetyksiä kaikkialla
maailmassa maitctaloiidelle sanci mr.
Killick. -Onneksi . maito cn .saatu
miltei kaikkialla täydellisesti turval­liseksi
pastoriseerauksen avulla ja s i i ­tä
johtuu, että maiden kulutus liiään-tyy
kautta maailman", S3liiti hän.
Tukholmassa pidetyn kongressin
avasi Ruotsin kruununprinssi ja kong­ressiin
o s a l l i s t u i yli 2,000 edus­tajaa.
Neljänkymmenen maan ediis-tajien
toimesta esitettiin kaikkiaan
yli 400 raporttia, mihin sisält3ri- k a i k ki
viimeaikaisten tieteellisten tutkimus­ten
tulokset maitctalcudEsra.
Täm.ä kansainvälinen maitotalous-kongressi
pidetään normaalisesti joka
kolmas vuosi, mutta sodan takia sitä
ei ole pidetty kahteentoista VTaoteen.
Skandinavian- maat. Ranska ja B r i ­tannia
olivat hy\in edustettuina kong­ressissa
mutta Canadasta oli v a i n 3
edustajaa, s e l i t t i i a r . K l U i c k .
Frans
saapui lahjoitus
arkistolle
Canadan Suomalaisten A r k i s t o sai
v i l m s viikon lopulla taas arvokkaan
p a k e t i n S o u t h Porcupinesta,' Jossa o li
useita kappaleita s e l l a i s i a tässä m^aas-sa
painettuja suomenkielisiä k i r j a s i a,
j o i t a ei ollut entuudestaan arkistossa
j a muutkin olivat kelvollisia j a t a r ­peellisia
kaksoiskappaleiksi. Paketissa
oli mm. F r a n s Mäkelän lahjoittamat
Metsätyöläisen ensinmiäinen ninnero.
128 sivuinen k i r j a "Minkä puolesta
kommunistipuolue taistelee?" j a Hol-^
l i n g e r i h kaivosonnettomuutta t u t k i -
tuomarin selostus j a ehdotukset, jotka
olivat "Labour Gagette"-nimisessä
hallituksen, työministeriön kuukausi­julkaisussa.
M r s . Hilma Wuoren lähettämässä
paketissa oli myöskin useanlaatuisia
eri järjestöjen suomenkielisiä k i r j a p aL
nossa painettuja sääntöjä, j o i t a ei o l ­l
u t entuudestaan arkistossamme. N i i ­tä
y,m. oli löydetty kun pengottiin
h a a l i l l a o l l e i t a kirjavarastoja, joista
oli löytynyt p a l j o n arkistollemme a r ­vokasta
ainehlstoa j a B e n n e t t i n k a u ­den
aikana painet^tuja suomenkielisiä
l e n t o k i r j a s i a .
Viime viikkojen kuluessa ' olemme
saaneet arkistoon l a h j o i t u k s i a myös­k
i n seuraavilta Sudburyn seudun
a s u k k a i l t a : M r s . S i g n e Elgbacka S u d -
burysta, Jacob J u s s i l a McKerrowsta
ja K a a r l o Törmälä N a i m Centresta.
K a l k k i arkistolle tarkoitetut l a h j o i ­tukset
on lähetettävä osoitteella P i n -
nish_Canadian Archives. Box 354,
Sudbury, Ont.
Arkistokomitea lausuu k a i k k i e n l a h ­joitusten
johdosta vilpittömät k i i t o k ­set.
S. S u l a , arkistonhoitaja.;
Suomi-Seuran lähet­tämä
urheilukatsaus
Suomi-Seuran lähet­tämä
urheUukatsaus
Heisiiiki. 26 pnä lakakmU 19*3
SUOMEN OSANOTTO M M -
H U H T O r a i N R n F P U U VIELÄ
RAHASTA
H i i h d o n M M - k i l p a i l u t pidetään e n ­si
talvena Amerilcassa L a k e P l a c i d l s sa
30. 1. — 5. 2. välisenä aikana. Ne
ovat Jo k a i k k i a l l a hiihtc^ilreissä s u u ­ren
mielei^tiinncn kohteena Ja osan­ottoa
n i i h i n v a l m i s t e l l a a n Jo täydellä
v a u h d i l l a . Suomen H i i h t o U i t o n p u ­heenjohtaja,
leht. Y . K a l o n i e m i on
n i i d e n Johdosta kertonut seiffaavaa:
K u n k i l p a i l u i h i n i l m o i t t a u t u m i s a i ka
päMtyj tammik. 1 pnä o n osanottajien
v a l i n t a vaikeata, k u t e n a i n a a l k u t a l ­ven
k i l p a i l u i h i n . Tällöin täytyy h y ­v
i n huomattavalta osalta turvautua
edellisen talven saavutuksiin mitä
tapaa noudatten mm. vuoden 1932
t a l v i o l y m p i a l a i s i i n L a k e P l a c i d l i n v a ­l
i t t i i n Suomen voitokas Joukkue koko­naisuudessaan
jo keväällä 1931. S a ­moin
on n y t k i n o s i t t a i n menetelty.
Niinpä N o r j a valitsi j o viime vuoden
toukokuussa k a i k k i mäenlaskijat. y h ­distetyn
kilpailxm edustajat, initen
taasen hiihtäjäin v a l i n t a Jäi vuoden
vaihteeseen. Suomi valitsi samoin
toukokuussa yhdeksän k i l p a i l i j a a . Jot­k
a tulevat muodostamaan joukkueen
n m g o n j a loput v a l i t a a n myöhemmin
CSJ: N OSÄSTCMEN KOKOUksi
C S J : B W a a i 9 i B «HMfMi kmikMio
sikokcnikset jMäÄia. Jokaisen
kuukauden vUmdsenft sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haaliUa.
Sihteerin osoite: Vtdtto Lditi.
Wamq;^Ont.
C S J : B UtumOn «saaton konkatisi- csi:n Tanedav^rif. kokoukset pldetUn Jokaisen kira. ktlukS^siS^nSf*.?*
kiniden toisena sunnantalna klo ctotJn-hÄ
2 lp.
C S J ; o Sndboryii esastsB l ™ - ^
«piimdmetBäläfinp nJao kasisuenn nkuunubk^a^S,
hemj^taja Oscar mnS«l
teeri HOma Mäki. »SteS5 Sudbmy. Ontario.
t a v a l l a , Josta ei ole vielä tehty pää­töstä.
Ruotsi on määrännyt kaikki
pyrkijät osallistumaan v a l i n t a k i l p a i ­l
u i h i n tammikuim alkupäivinä, siis
i h n o i t t a u t i u n i s a j a h päätyttyä, mikä
lienee mahdollista v a i n siten, että
Ruotsi i l m o i t t a a t o d e l l i s t a smiremman
joukkueen määräajan sisällä Ja h e i s ­tä
s i t t e n osa Jää m a t k a l l e lähtemättä.
O n huomattvaa, että Ilmoitetun k i l ­p
a i l i j a n t i l a l l e ei saa asettaa toista.
R u o t s i n h i i h t o j o h d o l l a on k u i t e n k in
joukkueen runko nyt tiedossa.
Lace P l a c i d i n Joukkueemme suu­ruus
tulee ratkaisevasti riippumaan
käytettävissä olevista rahavaroista,
j o i d en määrä ei ole vielä h i i h t o j o h -
tomme tiedossa. Opetusministeriö on
kyllä Jo luvannut ensi vuoden veik-kausvarolsta
puolitoista miljoonaa
markkaa, mutta se riittää ennakko­l
a s k e l m i e n m u k a a n v a i n n o i n kymme­n
e n miehen lähettämiseen. K u n koko
joukkueen suuruudeksi Johtajineen on
alustavasti a j a t e l t u n o i n 20, p u u t t uu
siis vielä-pu':let t a r v i t t a v i s t a varoista,
mitkä on ajateltu saatavan kokoon
keräyksin, l a h j o i t u k s i n y m . V a l t i o ­varainministeriölle
o n myös lähetetty*
anomus että MM-kllpäUuJa varten
tehdyt 100,000 markan lahjoitukset
o l i s i v a t verovapaat. Lisäksi o n m u i s ­tettava,
että Amerikan suotnalaiset
ovat luvaimeet n^ös avustaa.
Valmennustoiminta M M - k i l p a i l u Ja
v a r t e n o n meillä jo täydessä käyn­nissä.
Niinpä o n mixL Jo p i d e t t y V u o ­katissa
kaksi v i i k o n kestävää leWä,
Joille molemmille o l i k u t s u t t u 20 osan­ottajaa.
K a i k k i silmäntekevät h i i h ­täjät,
mäenlaskijat ja yhdistetyn
k i l p a i l i j a t ovat valnaennuksessa mu­k
a n a . Valmennuksen jatkuminen
r i i p p u u p a l j o n talven tulosta.
^CSJ:n Spraeedalen opaston No. 30.
konkanrikokodkset pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisena
smmimtalna kello 3-ip. Jobto-konta
kokoontuu tuntia, aikai­semmin.
C 8 J : n Fort Arthntln osasten kuu-kausikokcHikset
pldätään Jokaisen
kuukauden »n'M''>iPnlW''^ft keski­viikkona
klo 7 iUalla. 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
Jokaism kuukauden viimelseha
keskiviikkona klo 7 illalla samas­sa
paikassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
A. K a r i , 71 N . Kenogami Ave.,
Port Arthur, Ont.
C 8 J : D Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään Jo­kaisen
kuukauden onrinim^fffi.nR
maanantaina kello 8 illalla osas.
ton huoneistolla Don-taaaliUa..
C 8 J : n nnuninsln osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmälsenft sun­nuntaina
keUo 7 illalla.
— iokaism^n
kauden toisena sunnuntsinai
2 I.p. Johtokunta k^SJ
puoUtolsta tuntia a l k a l ^ ^ l
C S J : n Kapnskasinsin omtMi
kausikokoukset pldeSST
sen kuukauden toisena
t a h i a klo 2 i.p.
C S J : n Sanlt Ste. Mariea -
No. 5 työkokoukset tddetäfal
kuukauden ensinuaäinroS
mas sunnuntai osaston ml
C S J : n V a i d'Orin osastmi
kausikokoukset pidetään jo)
kuukauden ensimmäisenä
n u n t a l n a klo 2 i.p.
osoite; Lempi Ojanen, BOTI
V a i d'Or. Que. ^ ^
C S J : n Beaver Laken osaston I
kausikokous pidetään joka
kauden kolmantena sun
k l o 1 päivällä osaston
K i r j e e n v a i h t a j a n osoite:
Rönkä, R . R , 1, Worthingtoii, (
Suomen velka Ruotsille
suoritettava 30 vuodessa
HelsinU. — (S-S) — R u o t s i n Ja
Suomen velansuoritusneuvottelut, Jot­k
a alkoivat Tukholmassa lokak. 24
pnä, koskevat syksyllä v. 1946 tehdyn
alustavan sopimuksen toteuttamista.
Tämän sopimuksen mukaan olisi
Suomen v a l t i o n v e l k a R u o t s i n v a l t l oL
Vitkovicessa pobJois-Moraviassa. Tä­män
hetken epävirallinen m a a i l m a n ­ennätys
o n 29J27A j o i & a V i l j o Hetop
saavutti syyskuun alussa Kouvolassa.
Zatopekin oma aikaisempi ennätys
olisi s e k u n n i n huonompi.
Zatopek oU erityisen huolellisesti
valmistautunut nimenomaan tätä
maaihnanennätyskoetta varten. Hän
oli mm. saanut armeijasta, muutaman
V i i k o n valmehnusloman.
le, mikä Jouluk. 31. pnä 1949 i
d a a n 511 m l l j . kruunuksi,:
dessaan suoritettava 30 vuoden 1
essa. Suoritusten tulee alkaa
ta 1954, Joten ne päättyisivät v. ]
K o r k o a suoritetaan 3 pros.
1950 lähtien.
Y k s i t y i s t e n suomalaisten
yksitj^sUle ruotsalaisille, jotka nyt^
pievät muutamaa kymmentä i
pienempi, edellytettiin alustavassa i
pimuksessa, että niistä neuv
samanaikaisesti ruotsalaisten;
miesten kanssa. Periaatteessa on i
himmat yksityiset saamiset:
t a v a v a l t i o n saamisiin kuitenkin t
että yksityisvelat on kuoletettava i
k e i n t a a n 20 vuoden kuluessa,
toyvltg^s r i i p p u u siitä, mitä
otettaessa on sovittu.
T I L A T K A A VAPAUBI
— Newfoundland, josta t u l i C a n a d an
maakunta kuluvana vuonna, on Grön­l
a n t i a lukuunottamatta Itäisin osa
osa P o h j o i s - A m e r i k a n maanosasta. Se
on 1,800 m a i l i n et&isyydessä I r l a h n i s - j
ta. Ensimmäisen y r i t y k s e n Newfound-l
a n d i n vakinaiseksi asuttamiseksi teki
b r i s t o l l l l a i n e n kauppias J o h n G u y v.
1610.
— Kuluvan vuoden ensimmäisen
seitsemän kuukauden aikana r a k e n ­n
e t t i i n Canadassa 10,000 asuntoa
enemmän k u i n vastaavana a i k a n a v.
1948. Tällä a j a l l a kuluvana vuonna
r a k e n n e t t i i n 46,326 j a viime vuonna
vastaavalla a j a l l a 36,601 .asuntoa.
Tilastotoimisto hankkii
farmitietoja
M a r r a s k u u n lopulla Canadan f a r ­mareita
pyydetään jälleen antamaan
tosltietoja farmeistaan. Jotta voidaan
tehdä a r v i o t ' C a n a d a n k a r j a k a i m an
lukumäärästä, työvoiman hinnasta
jne. L i i t t o h a l l i t u k s e n t i l a s t o t o i m i s t on
(Bureau of S t a t i s t l c s maatalousosasto
lähettää tätä t a r k o i t u s t a v a r t e n kyse­lykaavakkeet
farmareille.
T i l a s t o t o i m i s t o n tutkimustyön me­netys
r i i p p u u siitä, että f a r m a r i t täyt­tävät
nämä kyselykaavakkeet j a lä­hettävät
ne t a k a i s i n . Mitä l u k u i s a m ­mat
f a r m a r i t näin menettelevät, sitä
pätevämpiä tilastotietoja saadaan
käytettäväksi maatalouden hyväksL
l ^ l l ä tiedustelulla e i ole mitään y h ­teyttä
verotuksen kanssa. F a r m a r i en
yksityiset kaavakkeet näkevät v a in
N E U V O S T O L U T O N B - J O U K K UE
V O I T T I S U O M E N B - J O V K K V E EN
P A I N I S S A 7-1 J A A - J O U K K U E 8-0
S i m r e l l a mielenkiinnolla odotettu
ensimmäinen painiottelu Neuvosto­l
i i t o n j a Su<maen välillä p i d e t t i i n l o k a ­k
u u n 22 pnä Punaisen A r m e i j a n Z D -
K A : n valtavassa iirhellutalossa. K i i n ­nostus
tätä paitUottelua k o h t a a n on
ollut huomttava, sillä o n h a n Neuvos­t
o l i i t o n painltaso länsimaissa melko
tuntematon, j o s k i n sikäläiset p a i n i j at
Prahassa V. 1947 osoittivat olevansa
korkeaa tasoa j a j o tällöin veivät k o l ­men
raskaamman p a i n l l u o k a n mesta­ruuden.
E n n e n Illan ottelua eimusteltiln
Suomelle häviötä, mutta että se tuli
n i i n ^perusteelliseksi k u i n 1—7, ei
s u u r i n k a a n epäilijä saattanut enntis-taa.
Erikoisemmin e l ole moittimista
lopputuloksesta, isillä neuvostoliitto­laiset
p a i n i j a t osoittautuivat voimak­k
a i k s i j a lujaotteisiksi p a i n i j o i k s i.
F a i n l t a p a o l i myös erittäin t a r k k a a Ja
t i l a n t e i t a vaanivaa. P i e n e n k i n m a h ­dollisuuden
sattuessa o s a t t i i n käyttää
t i l a i s u u t t a omaksi eduksL
A i n o a suomalaisvoittaja QU V e i k k o
Mäimikkö.
A) ottelu s u o r i t e t t i i n lokak. 24 pnä
j a sen v o i t t i Neuvostoliitto 8—0. Suo-malaistuomarien
laskemana ottelu
o l i s i päättynyt 5—3.
saapunut SUOMESTA
Scintu-, Decca^, Rytmi', Triola- ja
Sävel-levyjä
SOINTU-LEVYJÄ
PAININ C-JOUKKUE VOrTTI
BELGIAN 7—1
K e s k i r E u r o o p o s t a c n saapunut p a ­rempia
uutisia paini jäimme taholta
k u i n idästä. C-joukkueemme voitti
Belgiassa 7—1 Ja Ranskassa S—3.
URPALAINEN KOCICEN
SANKARI
Tshekkoslovakiassa s u o r i t e t t i i n l o ­kakuun
23 p n ä perusteellinen K o c i c en
maraton, j o n k a voltti Suomen M a t ti
XTrpalainen loistoajaUa 2.33.45^6 2)
t s h e k k i F i a l a 4) N o r j a n S y s t a d J a 7)
SuometL K u i v a l a i n e n . Paras r u o t s a ­l
a i n e n o l i 10 :s. Osanottajia oll n.
60. Saattaa o l l a mahdollista, että
^Urpalainen osallistira ensi keväännä
B o s t o n i n maratonille. Hän v o i t t i a l -
S—960 Muistathan vfalä — tango
TänalUana — valssi
Laul. Reino Armio
DECCA-LEVYJÄ
SD--5005 O Sola Mio, — Tango
Päivästä päivään—Foxtrot
Henry Theel j a Decca-orkesteri
SD—5011 Napolitana* Tango serenade,
Henry Theel j a Eero Väre
Sadun Mael — SIow foxtrot, Eero Väre
SD—5020 MandoUinit Yössä — Slow fox-lrot
Henry Theel j a Eero Väre ,
Caballero ja Ruusu — Tango Henry Theel
SD—5069 Ruusuinen hetki — slow-fox
iECirsti Hurme j a Decca yhtye
Unelmien Linna Olavi Virta
SD—5072 Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel j a Decca-orkesteri
TRlblA-LEVYJÄ
T—8001 Ko^a-jenkka
Kaukainen koti — valssi
LauL Georg Malmsten
T—8002 B onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni — valssi
Laul. Henry Theel
T—8003 Toivetangonl
Tuulen viemää — foxtrot
LauL Henry Theel
SÄVELPLEVYJÄ
S-l
i i t t o - j a m a a k u n t a h a l l i t u k s e n t i l a s t o -
v i r k a i l i j a t j a f a r m a r e i t a suojaa l aM
m i ^ kieltää tällaisten kaavakkeiden
väärinkäytön. K a i k k i y k s i t y i s t e n v a s .
kysykystä Tukholmassa Pohjoismai­den
mestaruuden päihittämällä tnm
R u o t s i n Leandeissonin.
-9010 Kulkuset
Silmäid ovat kuin tähdet
ZATOPEK JUOKSI
MAAIIiHANENNXTTKSEN
Emn Z a t o p ^ s a a v u t u 22.10 10,000
taukset (täytetyt kaavidckeet) pide-^ n i e ^ r i n : j u o i c s n ^
' HINTA $ 1 ^ KAPPALE
YUämaimUuia levyjä lähetetään k<ukluaUe Canadassa'fi^
vaatimukselh (COD), tilaajan maksettava läfietyskulut.
T I L A T K A A OSOITTEELLA: ^
Vapaus Publishing Company Liinited
Box 69 Sudbury. Ont»*;