Vapaus, June 24, 1950

              SIVU 4 Lauantaina,.esäk.24p.-Saturaay.J.«e24 §^011160 OSUUSkaUppalllkkeeil
haajannus ja suunt^itaistelot
ZiUkelaitoksilIe, JärJfötoIUe j a
ylcsityteUIe
"Naailman vafiiät
ovat alakuloisia
Kirjapainossamme tehdään ensi­luokan
painotöitä nopeasti Ja koh­tuullisena
hinnalla.
Tarvitessanne
K l i i j E X O M A K K E I T A
K I E J E X U O K I A
L A S K U L O M A K K E I T A
T I L I O T T E I T A
K Ä Y N T I K O R T T E J A
O V I L I P F U J A
M A I N O S I L M O I T U K S I A
J U H L A O H J E L M I A
K U T S U K O R T T E J A
B A A K U T S U J A Y.^t
lahctiukaa tilaukiienne:
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
Box 69 Sudbury, Ont.
J P E N I S I L L I I M
KUUSI vuotta tuli a-Jccttäln kulu-
, neeksl siitä kun neljälle Amerikan
•laivaston sotilaalle annettiin penisll-
. liinlruliikeet laivaston sairaalassa
Staten Islandilla. Nuo neljä meflpcl,
, kaa olivat saaneet luestartunnan ja
heidän hoitamisessaan kuytettlin pe-
.nisilUiniä ensi kerran hoitovälineenä.
Penisilliini tehosi yllättävän hyvin Ja
taudin sp^iseetat hävisivät potilai­den
verestä nopeasti. Mutta Icun lue.s
on tunnetusti sellainen tauti, että se
> saattaa vielä vuos&ausia onnistuneen
i hoitokuurin jälkeen puhjeta uudel-
'leen eloon, eivät lääkärit julLstaneet
hoidettuja merlpoikla lopullisesti pa-rannetuiksL
Sen sijaan he järjestl-
(Vät niin, että meripojat olivat erään-r
laisen tarkkailun alaisina. Yksi näis­tä
neljästä sai uuden tartunnan, mut­ta
hänet hoidettiin Jälleen penisillii­nillä.
Kolme muuta säilyi uudelta
tartunnalta. Ja kun kaikki neljä on
ä^ettäln' penuteelllsesti tarkastettu,
övat lääk-irlt Julistaneet heidät lopul.
lisesti parantuneiksi. Vanhempia hoi­totapoja
käytettäessä saattoi Joskus
tapahtua niinkin, että lues, kun lää­käri
oU hoitanut potilaan mielestään
•terveeksi, saattoi vielä 10—15 vuoden
jälkeen puhjeta uudelleen elämään,
vaikka potilas ei ollutkaan saanut
uutta tartuntaa.
^ - T On ainoastaan kahta lajia rot­tia,
ruskea rotta tai musta norjalainen
rotta. ••
-—Täydeksi kasvanut mursu on 10.
—11 jalkaa pitkä kuonon päästä l y h -
kalsen häntänsä päähän.
Mielihyvällä ilmoitamme, ettit kesäKuun 25 p:stä alkzMn ovat
seuraavat A L E N N E T U T pakettien hinnat voimassa:
» • • "OLYMPIA" —$7.30 "FENNIA" —$8.25
(ennen $8.25) (ennen $9.10)
5 Ibs. raakaa kahvia 5 Ibs. paahdeltua kahvia
3 Ibs. riisiä peltikannulssa
1 ib. rusinoita 3 Ibs. riisiä, 1 Ib. nisinoita
Lähetys edslleenkln Kööpenhaminasta, joka oh hopein, halvin' ja
varmin paketCitie Suomeen. Kaikki paketit vakuutuksessa.
IIUOM! "Imatra" paketin lähetys'on lopetettu.
NORDMAN (Registd)
Sulte 338, Dominion Sg. Bldg.. Montreal. Que.
(24-29)
SANDVIKIN
No. 276
KASiiSAHOJA
H Y V I N S U O S I T T U , H A L P A S A HA
No. 278 { E R I K O I S E N H Y V Ä L A A T U I N E N S A HA
SANDVIKIN erikoinen halkaisusaha (Rip Saw) No. 292. hyvin
nopea, hyvm kapea, niin kayra kuin suorakin malli Ja SANDVIKIN
Dcluxe käsisaha No. 280. todella hyvä Ja voittamaton laadultaan.
Kaikki SANDVIKIN käsisahat on valmistettu parhaasta Alloy-te-raksestu.
Tera on hyvin kiillotettu, varustettu tavaramerkillä, sui­poksi
terotettu. täydellisesti tasapainoinen. SANDVIKIN käsisahat
ovat maailmankuulut huolellisesta j a kestävästä terävyydestään Ja
niitä käyttävät kalkki vaativat puumiehet, huonekalupuusepät sekh
m}'oskin harrastelijat.
Olkaa hyvät j a kysykää niitä kauppiailtanne tai kirjoittakaa meiltä
lähempiä tietoja saadaksenne.
SANDVIK CANADIAN LIMItED
426 McGILL STREET — MONTREAL; P. Q.
Lämi-Europan oikeistcso!ia1idemo-kxaattlsten
puolueiden Jöhtopomot
kuulemma ovat juuri äskettäin pitä­neet
&ckouk«en Ködpenhamhuusa.
suomen kansandemokraattinen lehti
VAPAA SANA tietää kertoa, ettö
tuon kokouksen "tulolact tuskin a i ­heuttavat
liikoja krtiumisia. Anne­tuista
selostuksista kuvastuu alakur
lolsuHs ja avuttomuus, kaJken sosia­listisen
innostuksen puute, jopa koko
aatepohjan täydellinen hylkäämi­nen".
Kysyttänee; mitä sitten jäi jäljelle?
Weil, siihen mainittu lehti -vastaa:
"Tätä henkista tyhjyyttä tulikin
on voiiu aottaa asettamalla vanha'
Angelica Balabanova nayttelUe
muistona vanhoilta menneillä a -
JoJUa Ja vielä vähemmän poyhls-
(elemällä lehtien palstoilla, että
TaiLVfcan pääkaupungissa oli bool­ia
-r- 'soslällstlsrt inaäUhianvaUi-ot*
. . , ICokp sen aätteeUlhen
vaiaHftkb kttvastuukin kbkookseii
erään osanottajan kysyiby^
Mitä tebdä? kahdessa kbkonaif-
«essa päivässä ei kysymykselle voi­tu
keksiä mitään vastausta, 'pe.
mokraattlsen sosialismin' periaat­teista
ei tiiirDt tolkkua, käska m i l ­tei
Jokaisella täntul oleyan nitetä
oma Icäsityksensä. Selvin omalla
tavalla lienee bllut Englantiin 'työ­väenpuolueen',
sihteerin l^organ
PhUlipstn Ilmoitus, että hänen
puolueensa vaatii Marxin oppieii
Julistamista 'pannaan' Ja 'SiUt^b
. baamiui iiärkbittamista sosialis­tien
seurasta'. Leliititietpjen mo­kaani
ainaldnSlutndinavian Ja H o l ­lannin
edustajat ovat samalla
kannalla, dtabsuttavasti myös
• Suomen!": .
Jatkaen purevaa kokousanalyysl-aan
VAPAA SANA huomauttaa:
"Mutta vaikka periaatteista ei saa­tukaan
selvää, sitä kirkkaampana on
tavotettu icäytännöllisen politiikan
'sosialistinen' linja. Varauksitta ja
turhia kaihostelsmatta Kööpenhami­nan
kokous ilmoittautui lännen kyl­män
sodan rlntamiaah Neuvostoliit-tca
j a , känsaiiäeihökratlaa vastaan.
Tanskan päämihl^teH Hedtoft viit­toili
tietft, kehuttuääh'Jb Väiiälstä a i ­kaisemmin,
miten amerikalafjsla ase-lastelfa'
'virtaa' hähehklh maahansa,
Öaksalalnen Erich Ölleniiauer —
SchuteachWfri olkea käsi -r- töjöfii
kuuilioilleeh icaifcö^^
hukertbmufc&et Itä-Eurbpasta. mitä
kylmän stkianp^^^ arse-haaleistä
Stiina Yli-vetoha
nä^ttä^ .kuitenkin bileen jo
bäellämai:tiittu Moi^an Phillips, fe-räs
'kokouicsen submalaisista osanot­tajistapuoluesiiiteeri
Väinö Leski­nen
on Suomen •Sosialidemokraatti­sia'
hurinäahtuheshii kertonut, etta
Osuuskauppaliike meillä sai alkunsa
työläisten aloitteesta ja ensimmäiset
ssuuskaupat . maassamme olivatkin
työläisten perustamia. Niihin JUttyi
pian jäseniä muistakin yhteiskunta­piireistä
Ja kun osuuskauppaliike me­nestyi
ja kasvoi, ryhtyivät myös maan­viljelijät
perustamaan uusia osuuslUk-keltä.
Osuusliikkeiden kaupalliseksi'
keskusjärjestöksi perustettihi v. 1804
Suomen Osuuskauppojen Keskuskun;
ta (SOK> Ja aatteelliseksi keskusjär-jätöksi
V. 1908 Ylehien Osuuskauppo­jen
Liitto ~(YOL>, joiden yhte.sinä
hallintoeliminä oUvat S O K : n hallin­toneuvosto
ja johtokunta.
Työväestö, Joka alussa oh enemmis­tönä-
csuuskauppalilkkeessa piti-S8l=^
vänä, että kulutusosuustoiminnan t u ­lisi
yhteiskunnallisena lllkkeerm käy­dä
taistelua nurjien yhteiskuntaolojen
uudistamiseksi. Osuuskauppaliikkeel­tä
vaadittiin, että sen tulee valistus­työssään
selvittää kuluttajille osuus-kauppaUikkeen"
yhtelslsunnailista mer­kitystä
ja ennen kaikkea osoittaa
käytännössä, että osuuskauppaliike
pyrkii olevien olojen korjaamiseen.
Sen vuoksi ösuuskauppaliikiceen bn
myönnettävä palveluskuhhalleen mal­likelpoiset
työolot, tehtävä ammatti­yhdistysten
kanssa työehtcsoplmuk-sia
ja.ldeltäydyttävä myymästä kur­jissa
olosuhteisisa valmistettuja j a työ-väkensä
kanssa rettelöivien liikkeiden
tuotteita. Näin kaavailtiin osiiuis-kauppaliikkeen
tehtävät työläis jäsen­ten
keskuudes.sa ennen ensimmäistä
maailmansotaa.
Näitä ajatuksia vastaan esiintyi
osuuskauppaliikkeessä v a n h o i U i n en
suunta; Joka ninaitti itseään "puoiucet-tomaksl".
Sen mielestä yhteiskunnal­listen
kysymysten kytkeminen psuus-kauppaliikke
ohjelmaan merkitsi o-suuskauppalilkkeen
saattainlBta sillol-seh
työväenpuolueen Johdettavaksi,
mistä seurasi riippumattomuuden mie-netys.
Näin syntyi osuuskauppaliik­keen
sisälle kaksi ryhmää: edelfömai-hlttu
"puolueeton" ryhmä ja edistys­mielinen
ryhmä, joka. edusti päääslasr
sa työväestöä. Nämä kaksi suun­taa
törmäsi edustajakokouksissa j y r.
kasti toisiaan vastaan. Se johti valta­taisteluun
koko osuuskauppaliikkeen
omistuksesta.
Alkuaikoina, kun llikiteet olivat vie­lä
p.eniä, käyttivät osuuskaupat edus-tajakokoukstesa
äänivaltaansa siten,
että kullakin kaupalla oh yksi ääni,
Vuosien varrella oli tilanne muuttu­nut
sikäU, että ; kaupiunkeihin ja
taajaväkisihi yhdyskuntiin oli kasva­nut
stluria osuusliikkeitä; jossa pH
kymmeniä myymälöitä j a satoja jopa
tuhansia jäseniä. Sitä vastoin oli maa­kunnassa
edelleen osuuskauppoja, joU-la
oli vain yksi myymälä jä ehl^ kym­menen
tai parikymmentä jäsentä. K u n
työlälsvoittoiset osuusliikkeet sijaitsi­vat
pääasiassa kaupungeissa Ja asu­tuskeskuksissa,
merkitsi tällainen ää-niaste.
kko sitä, iettä yksi kymmenen
jäsentä käsittävä, osuuskauppa äänes­ti
edustajakokouksessa samalla ääni­vallalla
kuin monituhatjäsehinen
kaupunkllälsosuusliike/ Ääniastelkko
bli siis vanhentunut j a epäkansanval-talnen.
Sen muuttamisesta tehtiin­kin
V. 1914 edustajakokouksessa esitys
mutta se tuli hylätyksi "puolueettomi­en"
sitä Vastustaessa. Asian käsltte-
Ijrssä osoitettUn, että uudistuksen kan­nalla
olleiden osuusliikkeiden jäsen­määrä
oli 27,120 Ja vastustajien 22.410,
joka selvästi osoittaa päätöksen epä-kansahvaltaisuuden.
Säilyttääkseen valta-asemansa ryh­tyivät
"puolueettomat" nyt perustele-maon
paperiosuuskauppoja' jopa sel­laisillekin
paikkakunnille, joissa jo
ennestään oli osuuskauppa. Edistys­mielinen
ryhmä sitävastoin piti tär­keänä
osuuskauppaliikkeen keskittä­mistä
eikä halunnut tälle linjalle men­nä.
— Kysymys ääniasteikon muutta­misesta
oli jälleen esUlä V. 1914 edus­tajakokouksessa
Ja tuli jälleen hylä­tyksi.
Uudistuksen puolustajat edus­tivat
tällöin 42,867 jäsentä j a vastusta­jat
26,389 jäsentä. Viimeisen kerran
oh sania kysymys esillä Y O L : n edus­tajakokouksessa
v. 1916. Tällä kerral­la
edustivat uudistuksen kannattajat
höln 57,000 j a vastustajat noin 35,000
Jäsentä, mutta nurinkurisen äänias­teikon
perusteella tuli ehdotus siiloin­kin
hylätyksi.
tuon englantilaasen esitys 'kerta
kaikkiaan pani maailmantilantesn
kohdalleen'!
Tämä tapahtui siten, että Phillips
pudlsteltuäan itsestään kaiken sosia­lismin
hajunkin, kävi hysteeriseen
hj'ökkäj-kseen Neuvostoliittoa vas­taan
. . .
•fäilaisen Johdatuksen Jälkeen
oli kbkbultsen asenne rauhantals-teluuh
itsestään selvä. Samaan
aikaan kuin Joku Tliomas Mann,
Joku Einstein, Joku Marian A n -
deson liehkuvin sanoin puhuvat
maailmanrauhan puolesta, Jä piir­tävät
nimiään atomiaseen kleltä-näseksl,
Kööpenl^mlnan kokouk­sen
'sosialistit* julistavatkin, että
he 'halveksuen tarjuvat* tällaiset
pyrkimykset maailmanrauhaan,
eivätkä hjrväksy esitettyä «vaati­musta
atomiaseen Ideitämisestä
Hmmm, kukapa kaiken tämän jäl­keen
miiuta voisi'olla kuin alakuloi­nen?
Atomlsessa "uunissa paistumi-sen
mahdollisuus ei ole kovinkaan
suurta riemua herättävä tulevaisuu­den
näköala.
Khrj. T. Hj. i^mg^iim
l ^ t ä 'päätöksestä oUsetirauksena
S O K : n liajaantumlne&: JO' saman;
vuoden syksyllä perusU edistysmieli­nen
osimskauppaväki «oxnän j^^skusjär-jestönsä,
jonka nimeksi ;tuU'<lälUilutus-osuuskuntien
Keskusliitto: ( K K ) . Vuo­den
1917 lopptnm mennessävQllKKbon
liittynyt 166 osuusliikettä. Joiden y h ­teinen
jäsenmäärä oli 132XK)0 Ja liike­vaihto
185 mUj. mk.
"Puolueettomien" härkäpäisyys hei­dän
itsepintaisesti pitäessään kiinni
voimassaolleesta epädemokraattisesta
uänlasieikosta johti ösuuskauppaliik­iceen
liajaantumlseen. Oli kohtuuton-tsTvaatia,"
että edistysmielinen osuus­kauppa
vaki olisi tyytynyt olemaan
pelkkänä varojen kerääjänä SOKlle
saamatta voimasuhteittensa mukaista
edustusta SOK:n hallintoelimissä.'
Eroanunen oli riittävästi perustettu ja
aiheellinen.
^ i k e n sen sorron jällKeni inltä edls-tysmlettnen
ryhmä o l i SOKssa saanut
osakseen, cllsi odottanut, e t ^ Itsenäi­seksi
muodostuneessa 'edlstyamlelisesr
sä osuuskauppallBckees£ä:'olLBi otettu
käytäntöön mahdollisimman pitkälle
kehitetty kaimnvaltaisuqden periaa­te.
Nim ei kuitenkaan k i a ^ y t . K u n
maamme työväenliike . luokkasodan
jälkeen hajosi kahtia Ja osuSBkauppa-liikettä
jälleen ryhdytti^Tt nostamaan
jaloilleeh, katsoi K K . n Jobtopsfikat
vallannut o i k eistososialideibokraatti-nen
sUpi oikeaksi syrjäyttää; vasem­miston
edustuksen keskusjärjestöjen^
johtoelimistä miltei kokonaan;»
Oikeistolainen suuntoiu >piti K K -
laista osuuskauppaliikettä olkelstoso-sialidemokraattlsena
lilkiceenä jä vain
annosta suvaitsi myöntää K K n joh­dossa
silloin tällöin paikan tai kaksi
Vasemmistoryhmälle, joka kuitenkin
käsitti n. kolmanneksen KKlaisen o-suoskaunDalliläEeea
Jäsenistä. OU a l -
Injja,; jolloin K K n Jofatokuntaan ei
hnOlittu vnoslkansUn ainoatakaan v a ­semmiston
e d u s t a ^ J a haUintoneu-vostossa
edusti vflseaumlfiton monet
vuodet vain yksi eiauötaja. Tapalitui-
•pa nilnklnr että sota-aikana syrjäytet­tiin
liallintoneuvoston jäsenyydestä
rflOTTTtn^ffffT •p}\^n}ppaj Jonka asiano­mainen
osuuskauppaliitto oli asetta­nut
ehdokkaaksi; Ja cHalle vallitun o i -
kelstososlallderookraatU. Jonka ehdok^
kuutta liittokokous el ollut sääntöjen
mukaisella tavalla käsitelljrt, ; >y
Se taistelu, jota SOKlaisessa csuus-kauppaliikkeessä
oli PlkffT<i»nn käyty
demokraattisten oikeiikslen puo^sta.
unohdettim, ja päästyään valtaansyr-jäyttl
oikeisto kokonaan kansanvallan
periaSattteet ryhtyen-vasemmistoa koh-
•toan sortotDlmenplteislln, ^jotka mo­neen
kertaan yUttlväl i»e. mitä SOKs-:
sa konsanaan oli suoritettu; Tllmä
kaikki on syytä palauttaa mieliin, kun
osuttskaui^dllklceen viettäessä; SO-v.
jumaänsa sel^royöff se. ette tämä
sipuoUnen oiteistpsuutitaus johti
hen, että edistysmieliseni csimskäupi-pallike
vedettiin mukaan tukeinäan'
natelSaksan aloUtoniaa hyökkäy^ta^^^
Nenvostoliiittoa Ja Y h d i s t y i ^
sakmitia vastaan, nliniiuln Viime isb-danloikana
tapahtui.
Vasta sbdaja; jälkeen V. 1 ^ saatiin
K K n sääntöihin sellainen muutos, et­tä
K K n johtopaikat täytetään suh­teellisilla
vaäleiBa nUdei v o i t ^^
teiden mukaan, jota osuusliikkeinä
.käydyt e^ustajlstoh vaalit osoittavat.
Erinäisistä yaratikststaji^^
inäkääri yaailtäpä anim^^
ta vähfäDamistöUe,^ m ^ On kultein­kin
hubinattävä edlstysaskei demo­kratian
tieliä. — Vasemmisto, on j o h -
donmukaisesti kampj^'ffl^ dämökra.-
tian puolesta kfdisiseasä osuuskkup-
^liikiuessä Ja ;ttUee jätimva
mään täUä tiellä.
Yhdysvaltojen entinen presidentti
Hoover on huhtikuun lopulla isanonut,
että Yhdistyneiden Känsakuntien-jär-,
jestö sen nykyisessä muodossa on hä­vitettävä,
ja että sen tilalle on muo­dostettava
uusi järjestö, johon Neu­vostoliitto
ja kansandemokratian maat
eivät kutilulsL Aiiierikan hallitus on
tämän johdosta virallisesti: ihnbitta-nut,
ettei se muka ole Hboyerin kan­nalla.
Mutta TJiin llimeellls|a ki^*^ se
onldn, soitti nykyinen presiienttt-T^
man New Y^orkihi j a onnitteli Höove-rla,
heti kun tämä oli pitänyj! pu­heensa;
Kalastajat tuntevat toisensa
Jo kaukaakin, kuten venäläinen s a -
haiiiiarsi sanoo.
Yhdyisvaltojeh hallituspiirit tekevät
kaikkensa YK-järjeJ(tön työn häirit-semlsfeksi
ja sen tpdistamisekSi,, että
kansainvälisen yhteistoiminnan' poli­tiikka
ph "mähdöttbmitus". kieltäy­tyen
hyväksymästä Kiinan k a i M n t a -
^ v a l l a n edustajaa YK-ihbh ja' pitäen
siellä yhä edelleenkin kuomintangi-laisen
kopläkurinän edustajaa ame­rikkalaiset
imperialistit saböteeraavät
tarkoituksellisesti Y K : h Järjen j a
sen yhteydessä olevien laltostöi toi­mintaa.
Lontoossa pidetyssä kohnen ulkomi­nisterin
neuvottelussa on avbtaifestt
käsitelty kysymystä äffreessivisfeh A t ­lantin
sotilasliittoutuman laajenta­misesta.
Nyt aiotaan muodostia " A t ­lantin
neuvosto", joka on täydelllsisstl
Yhdysvaltojen määTäysvallah aläinenv
Tämän amerikkalaisten kontrbllbimai»
"neuvoston" pitäisi sen muodostajien
mielestä astua Y K : n tilalle.
Käy siis selviile, että Amerlkatt "ny­kyisen
presidentin teot ja tasavalta­laisen
puolueen erään johtajan, Hbb-verin,
puheet ovat mönopoliylityitrtien
omistajien sanelemia.
Hoöverko el muka tietäisi Wall
Streetin herrojen toivomuksia: fiän
oh eräs rikkaimmista mlljohääireistä
Ja "spesialisti" työtätekevien l ^
misessä, imperialistisen politiikan l i a r -
joittainisessa Ja sodan valmlstilönl-sessa.
'. .
Niiden tuotantolaitosten osaöceeh-omistajat,
joilla Hoover on rikasttuiut,
ovat menettäneet yli 320 miijoohaä
dollaria. Hoover on elämänsä aiikaha
suuresti rikastunut myös tyiStäteke-vlen
riistolla mitä monilukulfiimmis-sa
maissa. Hän on keinotellut ihmis­ten
nälänhädällä, eikä hän ole väHek-synyt
mitään keinDja. kun on' bllut
kysymys uusieii voittojen saamlsesäk.
Hoover oli Hitlerin ystävä. Vhdes-sä
hänen kanssaan Hitler pohÖviioh-na
1938 suuren sodan suunnl^einiiia.
Hoover puolusti hitlerllälslä toisen
maailmansodan edellä samoin käin
myöskin sen ailcana. .
Ei liene kenellekään salaisuus; että
Truman on käyttänyt hyväkseen k a l k ­ki
mahdollisuudet voidakseen osoittaa
kimnioitustaan Hooverille. Tuskin Oli
ehtinyt astua presidentin virkaaii, k un
hän jo kutsui Hooverin vieraakssen
Valkoiseen taloon. Myöhemmin Hoo­ver
nimitettiin YTidysvaltojen h a l l i -
tusvlrastojen uudestijärjestämlsvalio-kunnan
puheenjohtajaksi. <'
Ja aivan äskettäin, juuri, ennen
Achesonin lähettämistä kolmen Ulko­ministerin
neuvotteluun Lontooseen,
Truman neuvotteli Hooverin kahssa.
Mihin Truman, Hoover Ja kumppa­nit
pyrkivät? He tahtoisivat salata
maailman yhteiskuntapiireiltä hämä­räperäiset
J^^^^ Kansainvälisten
asioiden ävbih käsittely ei sbvi
laskelmiinsa. Äe pämvät, kmk Neii-vbstbliitbh
jäkänsandeiholcra
deh edustajat Y B : : h puhujakbrokkeel-ta
säälimättä paljastavat Ameritoh
impei^aUsmin ä^ess^
Kfe haluavat; ipermtääse^^
töh. Joka .aulll;^tl hi^väk^isl heidän
kalkki määi^yksehsä.Jlb:^^
kuiiluisivat Vain h e i ä ^ saikeMt^ix^
TÄthan järjes^ia' oh' 1^^^^ mieles-tääh
ryhdyttävä kiireellisesti valmis­telemaan
uutta sotää.
Eieöhöir ftobsevätiri j^iiöjiäh mtdcaäh
Hcbverhi ehdotus mi^kltseb ''^
tä tietä isoteälri".; Imif^lälistie^ 3^1-
tyksst saada ThK-järjeMtö, hajöItetukBl
juitti nyt eivät ole 'sakninmistÄ^^^
dänvalmisteilUlat-pitäväV
ka he tuntevat.: e t t ä ' ' h e^
jatkuvasti.heikkeheej . .
Hoover voi täydellä s^lBTveirt^
Amerikan hykjriitätalpjuiie
netta vuosien i m — i t ^ kriisin alku-valheeseen;
Öiihan liÄnsillbto presi­denttinä,
jä häiien' "jbHdollaa^aii"
Tnidysvaltojeh talbi^eläiiiä aft»!;^^^
ryä krllsta ikurtmiiltseeii'. "I^nimata to­sin
näyttää lyövän
set, sillä hänen presidenttikauä^Uaän
teoiiisuuEtubtantb bn.Asupfetimdt ja
työttömyys lMänty%rt palibn nope­ammin
kuin HooverbJ äikänä.
Mutta sodanvlUnisteUjaln vihan ja
pelon suurimpana. aineena oh kuiten­kin
rauhanpuolustajien l i ^
mistuminen. Tätä mahtavaa liiket­tä,
johon ovat Ittttyneet kallsJär kan­sat,
eivät pysty pysälidytomÄäii vai­not
eikä terroil. Jbka kbhäsfetaan
tatdmntaistelijoihln k a p 1 taiistlslssä
.mäissä. ;;^^-'';> 'i-:';,-)^-- '''--r^Jy:
imperialistit toivoyat, että he: btt-ntstuvat
hajolttamaah injdfetyneltten
kansakuntien: järjestön j a puhdista­maan
itselleen tien rlkoUIsten sotien
valmisteluun.
Käiikiitn rehellisteh ihmisten vel­vollisuus
bn tehdä tyhjäksi amerikka­laisten
sodanvahnistcUjaUi suunnitel­mat.
— l. GUreJev. y"^
TOTTA TÄYTFT PUHUA
Lahjoödi^ l»K)ttävah, iteetieiplsen
j a jtcpt-ntrfrnnTiirin pttfiä Mrialliiäh o i -
la, jos mieu Jaksaa pitää puo­lensa
elämlbkamp^sdlussa. Esimer­kiksi
siihen t$9lilni k u l h noita armo­lahjoja-
on enBlsmtUalsenä näyllehnä-kirjailijäila
Noel CÄ^ardilla. Run
tämä 5&-vU6tias hirrasmles tuli käy-niään
New Yorkissa, i d i n öiriubnhöl-
USla, että häntä- 4iaastateltllii. Ja
sUhä haastatt«lussa kirjailija • väk-koi:
"Kirjoitan; uusia huvitiäytelmiä,
sillä mlmUla on sukkela äly." (CÄl-menhen
mainittakoon, että kolihe>vii-meistä
Noel OoWärdin .näytlelmJiä
ovat olleet aivan epelonnlstuneita te­keleitä
Ja Lmitoossa nilUä' bn ollut
heikko menestys. NlÄln ei O r r a rd
kimhlttänythuomlbta haastattelus­sa).
Hän Jätkbi: -mhkääs. minä
olen lahjakas mies ja lisäksi; kova
mies tekeinään työtä." —- Nlhshän a i ­kamies
sanoo : reilusti, mitä ajatte­lee.''
' ^
— - PohJöls-Albertasa Kegr-joen alu­eella
on 50aoi)0 eekkeriä luovutettu
ausm etsimistä varten. -
— Ns. "kamellnharJapensseUt"
della tehdään oravan karvoista.
to
Kauppa^pimos
soimiilu Neuvos­toliiton
{»nssa '
HelsinldL — (S-S) — Suottim ja
Neuvostoliiton väliim altekirjoitettiln
Moskovasi' kesäkuun 12 'pnä kaksi
'käuppBso^^usta, - toinen kuluvan
vuoden ikantäiavalhdosta; sekä toinen
laajempi' sophnus molempien maiden
välisestä I rtavaranvalhdosta vuoden
1951—55, aikaan.
K i i l u v a r i . vuoden kauppavaihtoa
kosjcevii ^ s o ^ ^ edellyttää tuontia
'Neuvcstbliitosta n. 30 m i l j ; dollarin
e t t n . 7-miljardia Suomenmatkan ar-<
voste:.: Suci^ saa mm. 110,000 ton­nia
vehnää^' edelleen huomattavan
määrän zehukakkuja, väkilannoittei­ta,
benshnlä^-ja muita naftatuotteita,
erilalslav teollisuuden raaka-aineita,
kemlkalioltg-?sekä autoja -ja koneita.^
-€uomi-mäk^a tämän tuonnin toi­mittamalla
Neuvostoliittoon pääasi­assa
puutaloja Ja puutavaraa, aluk­sia
sekä koneita ja laitteita. Sotakor.^
vaustobnitusten vähenemisen Joh­dos^
laiva-; ja koherakenhusteolli-suuden'
osuus Viennissä tulee ; tänä^
vubniaa huomattavasti nbuseihiaah .ie-
4eiläiln y l i s i i n veJTattmia,; j a vastaa
njrt kbimäsbäa töithituksls-taVNej^^
tänä viiohha;
y^;Äaiki|eJft • f e i ^ v. 1950 ;tohnl-tetlayi^
aa ftiÄhtl- ;Ja. yiehtitavarbiden
hirnut ja; toin^tusb^db bh -neiivotbe-hfjett
• j^bfl^es^^^^ ja
mjfj^jleif aleskehV Jbteh toimitukset
voivat alkaa.vällttömääti;
yildeks|i-^iiytiödielksi, iihty. tayäran-välbtosbinm^;
liio .lu^^ pibhjar» piy-isyvSi
«ltö; yiibdelta aSt^ttäin
l^j^n^vimelkauppävaih^
pien maiden^ välillä.
S b j ^ i i s edellä Stibmeh vien­nin
käOTamistä n. 236 ihllj. ruplasta
eli-17 miljardista Öubmbnniafkastä v.
1951 n: SäO mllj. ruplaan eli 18 m i l -
jardiin «iarklwän V, 1955. Kohepaja-bMIlisuiiStUbtteiden,
laivojen j a kb-qelden
suhteellinen osuus kokb vien-hlätä
hoiisee viibsi vuodelta eli 40
%:sta V. 1951 y l i 70 % : i i h 5-vuotis.
s i o i i i m ^ e n Viimelsehä vubteha. So­pimus
merkitsee näinollen suiirten t i ­lausten
turvaamista metalliteollisuu­dellemme
viiden vuoden ajaksi j a t u ­lee;
se' ratoisevasti vaikuttamaan
työllisyyden yUäpItätolseen sanotus­sa
teollisuudessa Sotevan töiden päär
tytty^. Joskin • konepajateollisuuden
toimitukset sö^otlssoplmuksen puit­teissa
ovat huomattavat, eivät ne
kuitenkaan sido metaUiteollLsuuttam-me^
iinä määrin,- ettei se voisi ottaa
vaataan laiva- j a konetiläuksia Suo.
ineii omiin .'tarpeisiin.
TUontliiNeuvostoUitoSta 5-vuotisso-piliiuksessa
on osittain jätetty eritte-ijBn>
ättia'-'BovlttavaksI; kalenterivuosit-tiäih
Suomen tuontitarvetta silmällä­pitäen.
/ O s i t t a i n tuonti on määräl­tään
eritelty ija käsittää Suomelle sel­laisia
elintärkeitä tuotteita, kuten
Viljaa; väklrehu.%x. väkilannoitteita,
naftetuotteita ja terästä, Vlljatuo-tetarve
on Srvuotissopimuksen vii­meisinä
yiiosina arvioitu huomatta­vasti
pienenm kuin alkuvuosilla
,8|MÄeh Usä^än^ää ojhävaraisiuitta
iällä; alalla siLmäilä^itäeiii Sensijaan
fosifäatUlänhbitteid^n t^^
toiiltö^ta' kasvaa huölnattavasti sbpl-mitoeh
Itaiiteha Vilmbisenä vuotena.
Samoin' häitätuotteideri se&ä konei­den
ja laitteiden, niiden joukossa
inyös opfinistferi lältteidbh. Neuvosto­liitolta;
edellytetään huomattavasti
UiÖähtyVäh viibsl vuodelta sö^imiik-sen
vbimassaoloälkana. Täten tuonti
Neuvostoliitosta - turvaa elintärkeiden
tuotteiden saannin' samalla kun se
merkitsee k o m e i l e huomattavaa va­paan
Vahiutan säästöä.
Kauppavaihdon ^^^^^te^^^ sil­mälläpitäen
on sopimuksessa Vairat-tii:
mMidolUsuus kolmikantasopimuk­sen
tekoon Suomen, Neuvostolliljon ja
kolmansien maiden flcesken viime vuo­sina,
tehtyjen kolmlkantasopiniusten
esikuvan mtikaisesti. -
;s^c>pimuks^ mukaan tulee Suomen
vuosittahien tuonti' Neuvostoliitosta
-ija.kolmansiista^^^^^ sbpimi&sen e-deUj^
ettyJen kolmlkantajärjestelyjen
puitteissa yhteensä vastaamaan Suo­men
yiioBlttäista vientiä Neuvosloliit-tbbn,
joten käuppavailidon lasketaan
olevian tasapainossa.
Sopimtiksen mukaan sovitaan lo-puBlsesti
kunakin kalenterivuonna
puolin jätöisih tapahtuvista toimi-hiksfeta
viimeistään kolme kuukautta
ennen kJ-ibeksä olevan kalenterivuo­den
a l k a j i s t a .
sijpimukäessä: ei ole vahvistettu
hintoja; vaan he määrätään sopimuk­sen
mutaan m ^ j l e n jä ostiajien han­kintasopimuksissa
maailman mark-
Sinahhitbjeh pohjalta.
Maksut tepahtuvat mblemplen
maiden keskuspankeissa avattavien
rtiplissa pidettävien selvltystillen
kalitta. Ruiilän arvo' oh' sa^ihnicses-sa
sidottu hykyiseeh kulta-srvoon.
Sopimus 0*1 ratifioitava ja tulee e-siteltäväksl
edusktmhan hyväksyttä-väkstv
-'-y-r
5-vuotissbpinmksen allekhyolttivat
Suomen .puolesta pääministeri K e k -
itonen Ja kauppa- Ja teoUisuusmtols-teri
Tuomioja seiä NeuvostoUiton
puolesta varapääministeri Mikojän ja
ulfaimaankaupan ministeri Menshi-kov.
Kuluvan vuoden kauppavaih­toa
koskevan sopimuksen allekirjoit.
tivat ministerit Tuomioja ja Menshi-kov.-^
.:
Generalissimus Stalin vastaanotti
pääministeri Urho Kaleva Kekkosen
kesäkiiunia p:nä. tledoltU Moskovan
ladlo. Kohtauksessa oli läsnä myös
i^feuvostol^t«m varaulkoministeri
Andrei Gromyko.
'urkin vaalit ja
Keski-Idän tilanne
Turkissa toimitettiin toukok. 14 pnä
ensimmäiset . "vapaat" vaalit sitten
vuoden 1923, Jolloin Kemal Ataturk
suoritti Turkin porvarillisen vallan­kumouksen.
27 vuotta Turkkia h a l l i n ­nut
autoritäärinen . valtiopuolue, ns.
tasavaltalainen kansanpuolue, joka
on ollut ainoa- sallittu puolue T u r k i s ­sa
vuoteen 1946 asti. karsi vaaleissa
yllättävän Ja musertavan tappion:
Edellisessä-kansalUskokoukssssa tasa­valtalaisella
kansanpuolueella oli o l ­lut
halltissaan 405 palikkaa kansailis-kokouiksen
467 palkasta, "dem.okraat-tisella"
puolueella 33, kansallisella
puolueella 10 paikkaa sekä loput h a -
*apaikkoja. Viime vaalien mullistuk-
SKsa voimasuhteet muuttuivat täy­delleen,
Celäl Bsyarin "demokraatti­nen"
puolue valtasi kansalliskoikotik-sen
487 poikasta kokonaista 434, kun
taas-edellisen presidentin Ismet Inö-nUn
johtama tasavaltalamen kansan­puolue
sai tyytyä vain 53 paikkaan.
VaalimulUstuksen seurauksena —
mm; 9 edellisen hallituksen miiilste-rlä
. jäi valitsematta j a itsensä pi-esi-dentti
lömet Inöniln valitseminen oH;,
veitsenterällä' — presidentti Ja h a l l i ­tus
erosivat. Turkin uudeksi presiäen-tlksi
vaUttiin '•demokraattisen" piio.
lueen johtaja, pankkih-i Celal Bayar
ja uuden hallituksen pääministeriksi
suurtllahomistaja Adnam .Menderes.
Näin oli käynyt siitä huolimatta, että
T^irkkia siihen asti yksinvaltaisesti
hallinneella autdkfaattlsella valtlo-pixbiuMlia,
tasaval^lalseiia kansari-publueella,
OH; Käytettävissään rajat­toman
suufet •vaalltaistelurahästot ja
sen jbhtaja Isihetvinönii bli sangen
värikäs, pbliitttoeh haihmo, Murena
tauitähaän Kemal Atatilrkui A^llan-kumoukseliisen
mulU^tuskauden tiirk-kiläisteh
niielilri vetoava sädekehä.
Presidentti Ismet inöriö b U h d l i l n -
niit T u r k k i a vuodesta 1938 lähtien,
Jolloin uuden Turikin perustaja K e ­mal
AtatUrk kuoli. Voidaan sahbä, et­tä
häh hallitsi Turkkia edeltäjänsä,
siiiiiren porvarillisen vallankumous-miehen
Kemal Atatllrkln periimön
varassa. Hänen aikanaan tasavalta­laisen
kansanpuolueen poliittinen
rappeutuminen kulld suurin askelin
eteenpäin,. "Turkin teollistamiseksi ja
tekemiseksi' uudenaikaiseksi kauppa-valtioksi
kemal Atatiirk oli sovelta­nut
suurissa mittasijiteissa käytän­töön
valtiokapitalismia, niikä olikin
välttämätöntä, sillä sulttaanien Turr
kin jälkeenjättämissä olosuhteissa ei
Turkkia olisi voitu kohottaa korkeam­malle
taloudelliselle tasolle yksityisil­lä
pääomilla eikä yksityisellä aloittei­suudella,
jolta mäaSsä ei lainkaan o l -
liit olemassa. Valtiokapitalisihin syn-,
tyyn vaikutti lisäksi M Ä ympärysval­tojen
pltiiä aikoja harjolttäiha Tur­kin
taibudellinen saarto. Poliittisesti
tämä saarto Johti siihen, että'ulkopo­litiikassaan
Turkki oli sängen lähei­sessä
; yhteistyössä Neuvoetoliltbn
kanssa, joskin se samalla drakoonisin
Jä terroristisin toimenpitein tukah­dutti
maan sisällä käikeh sosialisti­sen
yhteiskunnallisen iiikehttiqisen;y '
Atätihrkin kublemah jälke^if älköi
Turkin ncpea fasistuo'
sen maailmamodan ajoilla
taan hyvin Turkin k a k d ^ '
Ulttinen peli Hiilsrin s^icj.
sivaltain kansaa. TuriT^
Neuvostoliittoa kohtaan
suuremmassa m-lärin V
josta. osoituksena on sm.
xissa- solmittu Da.-^elt-van-
lapikuikukvsvmyksea''
ratkaisemattomaksi
Toisen maailmansfidaa '
amerikkalainen imparialisaj,
tahdissa muuttaa Tuiikla a!
seen.-1947 presjdentu Truman
si tunnetun ohjelmansa Tl
bittisestä ja. sotilaaUiseita
misesta, ja siltä lahtien
laiset aseet ovat virranneet!
ja amerisaalainen 1_
saanut yhä V kuristavamma
maasta. Turkki onlsmet Inö
takauden aikana muuttunut
Joka on täydellisesti amsri''
imperialistien käskyvallassa.
Mitä sitten merkitsee Turj-^
vaalien maanvyörymä? Eng
se^ heijastaa: Turkfjsa maan'
litsevaa yhteiskunnallista
ja; levottomuutta, epäile*
osoittaa, että Turkin kansa oa
pohjin •kyllästynyt vabitsevaju
tlseen suuntaukseen, Mutta
diktatuuriniaisis£a olosuht
tyytymättömyys on voinut
vaalivyörynä, jolla itse vaälei-vutetuh
tulokicen nähden
vaikiitusta. Pankkiiri' Celal
"demokraattinen" puolue kä^
yäkse*en tyytymättömyyttä ja
tiliäikäilemätöntä demago
san keskuudes.ia. Vasta väa!:
•keen .puolue ja san toimete
tulivat avopuheisemmiksi. K
simaisten lehtien ja puolueen
'jien lausunnoista ilmenee, ei
kraattisen" puolueen veltto =
merkitse käännettä vasemmaT,
oikealle. Suurpankkiiri Ba-suurtilanomistaja
Menderesin
merkitsee tosiasiassa ämer"
pääcmah ja politiikan voittoa
sa. Amerikkalaisten toime'?
toivomuksesta Turkille nyt on
tu;. "demöki-aattisempi" uiko
mutta sarhalla, kuten päämim.
moitti ohjelmapuheessaan
kokouksessa,- vaitiokapitalisu
taan purkaa suuremman vapa-liikkumatilan
myöntämiseäsi
kalaiselle .pääomalle, kuten i
teri.edelleen ilmoitti, perustuu
ulkopolitiikka '-perinteellisiin"
hin Englannin ja Ranskan seki
seen yhteistyöhön Yhdysvaltain
sa. Kuten huomataan, ei Tu;'
kbjfiolitiikassa tule tapahtuma-t£
i muutoksia kuin mahdol
asenteen jyrkentyminen '
Neuvostoliittoa kohtaan. N"
sodanvaara Keski-Id-ässä. kas73
hyesti sanoen: Ismet Inöniin
;,yästaiselle ja syvästi epäkan
selle politiikalle cn annettu
mio, mutta itse politiikka pys
naisesti samana. Siinä suurin
Turkin Vaalien tulokset. — E
päa Sana, Helsinki.
kohOfitieef Suottiessa 100 prosentilla
Helsinki. — Hintojen • ja palkkojen
välisen suhteen kehitys on Fagerhol­min
hallituskauden aikana suoritettu­jen
deyalvaätioideh jä niitä seuran^
nelden hintaln kohoamisten jälkeen
ollut palkkatyöläisille erittäin epä­edullinen,
Hintaln tarkistaminen
osoittaa, että viime tammikuulitm
mennessä oli vissien väittämättö-myystarvikkelden
hinnat kohonneet
keskimäärin sadalla prosentilla lokak.
1947 vallinneisiin hintoihin verrattu­na.
Samaan aikaan cli paEcc'
pahtuiiut ainoastaan 11 pro
deksikorotus ja varsin pieniä
käsittänyt viiden prosentin ta;
tus sekä viimeksi Fagerholmin
tukseh 0.5—7.5 pro.sentin kn,
rotus muutamille ryhmille.
Seuraavassa vertailussa cn
eräiden tärkeimpien
keskimä-ärä inen vähittäiskr
lokakuussa 1947 ja tammik"
sekä tapaihtunut himain koh:-j
prosenteissa.
lokak. -47 tammik. -50 Nousll
Maito ' . . . . . . . , . . . . . . . . . . . . . . . . 8:53 1. 18:81 1.
Meijerivoi . , . . . . . . . ; , . .. . . . . > 146:02 kg 330:30 kg • ^1
Margariini .......~: 72:08 „ 120:12 „ • •%
Paistinrasva . . . . . . . . . . .. 111:91 „ 156:— >, m
Juusto . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 112:22 „ 230:62 „ '
Velinäjauiiot . . . . . . . . . . ,, . . . 16:33 „ 37:13 - m
Ruisjauhot . . . . . . . . . . . . .. 12:76 „ . 27:96 •;,
Herneet . . . 20:99 ,. 33:22 „ H k i
kaurasuurimdt . . . . . . , . .. 17:55 „ 36:87 „
Mannasuurimot 18:06 ., 39:86 ., B a l l
Ruisleipä (kova) ; . . .,23:65 „ 56:85 ,; im
Ruisleipä (pehm.) . . . 1 4 : 7 3 „ 32:63 „
• ^
—'3 KAIJPPAA —
Sanlt Ste. Marie Ontario
RCA %fetor R a d i ^
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen varasto lä&kkelUL
Postitilaukset läytetääti
huoleUisesti.
Viime tammikuun
pahtunut yhä toää hintaln
sia mm. sokerin, kahvin. t |
-kenkäin, liikenne, parturi jm. |
Jen hinnoissa. Kun tcukak.lo?-|
fotettiin edalleen. voin. m^^iJl
•ceärVikkeiäen'---sekä.moknen
puhuu " s r edelleen enti-^ ;
kaammin, palkkojen koro.
tarpeellisuudesta.
'—Saksan Sosialistisen Yh
puolueen kolmas kongr^-
heinäk.. 20-24 päivinä.
ARVOKAS, KOHTELIAS J A M Y Ö T Ä T U N T O I N E N PALVELC^
GUmE f UNERAL SERVICE
ImanvaihtolalttelUajä uruilla varustettu kappeli
NYKYAIKATSHnvTMIN VARUSTETTU
Paul G . Guenette, liikkeenhoitaja
Puhelin 3741
59 Cedar St; Norllr Timinins,