Vapaus, November 24, 1949

              KHTOS
Sydämclliscl katoksemme sukulaisille ja tutlaviUe
ij/jestämästänne -yllätyksestä yhteiselämämme alkamisen
johdosta Sampa-haali,'la marraskuun 6 p:nä 1949.
Kiitos kauniista kukista, rahalahjasta ja hyvästä kah­vipöydästä.
Kiitoksemme homman alkuunpanij(Mle, illan
fjr.iinnillc ja kaikille jotka ottivat osaa.
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen,
LILJA JA VOITTO JOKINEN
Sudbury Ontario
US Am imperialistit vievät
siirtomaat
Valtiodepartmentti yrittää
Yhdysvaltoja "sutirena
esitellä mä summa
imperialismi- säystä vuoteen
[500 klubia otteli
Ikapallomaljasta
euvoistoliitossa
lEnilani ilainen .urheiluhavainnoitsi-
] K. D. Carreri mainitsi Joiu aika sit-ylpeydellä,
että Englannin jalka-
Uomaljasta otteli tänä vuonna noin
I ]i!ubia, Sitä vastaan ilmoitetaan
loikovasta, että Neuvostolöton jal-
^pallomaljasta on tänä vtionna otel.
- noin siäOO klubia, joiden joukkueet
iäfittäneet noin 120,000 päisen
k"Jcapa!lcarmeijan.
I Neuvostoliiton malja on puolen
letrin korkuinen hopealla päällystet-
E-LstaUimalja, jonka kannella sei-to
jalkapalloilijan pienoispatsas.
Iljasta oteltiin ensimmäisen kerran
Hnäiuussa 1936 ja sen jälkeen on
p. omistuksesta taisteltu ksrmmenen
Itflua. edellyttäen että tämän vuoden
bppuotlelu on jo käynnissä. Tämän
juodeii kilpailuun osallistui mm. sa-s
joujckuctta Eestistä ja 35 Karjalals-luotnalaisesta
tasavallasta.
SELV/iilLN RATKAISUUN
lä^tä kiertopalkinnosta tapahtuva
})ppuo:telu ei saa päättyä tasapeliin,
liei ottelun 90 minuutin aikana
sta minkäänlaiseen ratkaisevaan
tulokseen, myönnetään joukkueille
vielä tämän jälkeenkin päättyy tasa.
peUin, on peli uusittava. Uusintaot­telukin
voi toistua moneen kertaan.
Niinpä esim. Neuvostoliiton ammatti­liittojen
keskusneuvoston maljasta, jo­ka
on Neuvostoliiton maljasta käytä­vän
kamppailun karsintamalja Sel-mashin
(Luzemy) ja Krisnoje Snam-jan
(Pavlovo-Posad) välinen loppu­ottelu
V. 1937, jonka Krasnoje Snamje
voitti, kesti 8 timtia 15 minuuttia.
Viimevuotisen Dynamon j a ZDKAn
välisen 210 min. kestäneen ottelun rat­kaisi
yksi ainoa täysosuma verkkoon.
Esimerkkejä kiivaista otteluista voi.
6i kertoa kuinka paljon tahansa. Näi­den
ottelujen ansiosta Neuvostoliiton
malja on tullut yleisesti tunnetuksi.
Suurta mielenkiintoa otteluihin näh­den
lisää myöskin se, että kalkki jouk­kueet
kamppailevat samoilla ehdoilla.
Neuvostoliiton jalkapallohlstorla tie­tää
kertoa monia tapauksia, jolloin
melkein tuntemattomat joukkueet
ovat voittaneet maan parhaan jouk­kueen.
Sellainen on esim. ollut Alma-
Atan ja Kievln Dynamon välinen ot­telu,
Leningradin Zenithin häviö Kra-matörsklssa,
Novosibirskin Spartakin
voitto Leningradissa ja vihdoin Pjatl-gorskin
jalkapallojoukkueen saavutta­ma
voitto ZDKA;n jalkapalloilijoista.
vastaisena" maana, jolla ei ole lain­kaan
siirtcmaita. Kaikkialla kaak-kols-
Aasi2ssa ja Afrikassa Yhdysval­tain
edustajat ovat julkisesti ja avoi­mesti
neuvonneet hollantilaisia, rans­kalaisia,
bdgialaisia ja-brittiläisiä, et­tä
niiden pitäisi luopua Biirtomais-taan.
ECA:n hallintomies sanoo marshal-loiduille
maille, että niiden pitäisi "yh­distyä
yhtenäiseksi kauppa-alueeksi"
siten, että Yhdysvallat voi tulvittaa
länsi-Eoroöpan maat yhdysvaltalai­silla
vientitavaroillaan.
— Quebecin ja Montrealin vällneri
tie avattiin liikenteelle v. 1734.
Ilmoitamme, että kuolema kutsui liaudan lepoon mieheni j a isäni
EMIL JQUTJÄRVEN
(JÄRVI)
Hän oli syntynyt Suomessa Voikl<aalla, U.L., marraskuun 15 p:nä
1898, kuoli marra^uun 14 p:nä 1949 Torontossa. Oli kuollessaan
50 V. 11 kk. ja 29 päivän ikäinen.
Läliinnä häntä suremaan jäi vaimonsa Hilda sekä poikansa Esko
\-aimonsa Liisan kanäsa.
Haudattiin Torontossa 17 päivä marraskuuta 1949.
Paljon kärsit, paljon kestit,
viimein rauhan saavutit.
Hilda.
Elämässä taisto tuima,
lepo rauha haudassa.
Nuku, nuku isä siellä
kiunmun alla rauhassa.
Liisa ja Esko.
KIITOS
Pj-ydämme kiittää kaikkia tuttavia kukista ja osanotosta suruum­me
sekä pastori Toppllra hautajalspuheesta.
HILDA, LIISA JA ESKO JÄRVI
Sydän surulla ilmoitan, että rakas mieheni ja Edwinin isä
AKU KORHONEN
syntynyt maaliskuun 7 p:nä 1907, kuoli Toronton Western sairaa­lassa
syyskuun' 20 p:nä 1949. Läliinnä suremaan jäin minä, hänen
vaimonsa ja poikamme Edwin sekä sisko perheineen Samiassa «Ja
laaja sukulais- ja- tnttavapiiri Suomessa ja Canadassa.
Vainaja haudattiin Sudburyn Park Lawn luiatansmaahan syys­kuun
24 p;nä 1949 suuren snknlais- ja ystäväjonkon saattamana.
Miks' rakkaani matkamme
• ' - päättyi näin?
Miks' käydä ei saatu me
käsikkäin
clontietämme loppuhun asti?
Nyt tyhjänä palkkas, kesken on
työs'.
Mulle muistosi voimaa antaos,
ctf kotilietemme ei hiiltyisi
aivan.
Kaipauksella,
Irja ja Edwin.
Olit aina niin hyvä ja
ymmärtäväinen
meitä vanhoja kohtaan .
Me aina ajattelimme, että Sinä
• olet se,
joka meille viime sanat kuiskaat.
Mutta näin se kävi.
Siksi surumme on niin suuri.
Rakkaudfella,
Aiti ja Isä Pulkkinen.
Oli silmäsi kirkas, kun hymyillen,
Sinä viime hyvästit jätit.
Olit varma, ett' yhä uudelleen
taas tapaamme kevään tullen.
Vaan kuolo sun kutsui liian
varhain,
kesken elosi toimekkaan, parhain.
Levon rauhaisan veli sulle
suomme.
Sua muistellen kummuUes kukkia
tuomme,
^ v ä s t i kaivaten.
Siskosi perheineen.
Sinä olit aina niin valmis
meille hyviä neuvoja jakamaan
ja nyt meidän Sinulle täytyy
viimeiset hyvästit sanoa.
Sinua mulstaeft,
Pulkkisen veljduet
perheineen.
KIITOS
Tahdon lausua isydämelliset kiitokseni kaikille sukulaisille,
ystäville ja tovereille, jotka niin suurilukuisesti saavuitte saat­tamaan
Akua hänen vlim^elle matkalleen. Kiitos kuUca-laitteista,'
joilla kaunistitte siuiihuoneen, kuin myöskin osan-ottokorteista
ja -sähkösanomista. Kiitos kaikille Teille, jotka
vaivojanne säästämättä tavalla tai toisella autoitte hauta­jaisten
järjestämisensä. Samoin kiitän mintia ja Edwinia
kohtaan csoittamastianne myötätunncsta suuren surumme
hetkellä. *
Sudbury
EDWIN JA IRJA KORHONEN
Ontario'
Siamalla kertaa Acheson ja Snyder
vaativat vanhoja siirtomaavaltoja
katkQmaan "siirtomaasiteitä", jotta
yhdysvaltalaiset vientita\'arat pääsisi­vät
tunkeutumaan sinne, tähän asti
saavuttamattomissa olieville markki­noille.
Amerikkalaiset monopolistit
ovat hämmästyttävässä määrässä
edistyneet näissä siirtomaamarkklnain
valtaamisissa.
Kauppakamarin äskettäin julkaise­ma
raportti "Yhdysvaltain kaupasta
M2rshallin avun maiden merentakai-
'silla alueilla 1948" (U. S. Trade With
Overseas Department Territories of
ERP Countries 1948) on hyvin tilan­netta
valaiseva.
Amerikan imperialismin etenemisen
huippukohdat osoittavat, että Yhdys­valtain
vientitavarain arvo v. 1948 oli
$13,398,000,000 eli yli n?ljä kertaa suu­rempi
vuoden 1938 kokonaissummaa,
mikä oli $3,243,000,000. .
Yhdysvaltain viennin tämä suuri
lisäys johtuu osittain Yhdysvaltain
kohonneista hinnoista. -Muttia toinen
suuri osa johtuu Marshallin avun
vienneistä, mitkä alkoivat tuottaa
huhtikuussa 1948, ja nousivat mainit­tuna
vuonna lähelle $2,000,000,000
määrää.
Kun ryhdytään tutkimaan Yhdys­valtain
viennin lisääntymisen suuntaa
ja huomicimmc mi.ssä suurin lisäys
on tapahtunut, silloin tulee esille
mielenkiintoinen linja.
V. 1948 Yhdysvalloista lähetettiin
kauppatavaraa Ranskaan $590,700,000
arvcsta. Tämä oli 34 prosenttia suu­rempi
kuin ennen sotaa vuonna 1938,
jolloin Yhdy.svalloista vietiin Rans­kaan
$133,872,000 arvosta. Mutta ,v.
Ii948 Yhdysvalloista vietiin Ranskan
kolmeen kalkkein tärkeimpään siirto­maahan
— Ranskan Marokkoon, A l ­geriaan
ja Indo-Kiinaan — 775-pro-senttisesti
se määrä mitä vietiin v.
1938. Yhdysvaltain'vienti mainittui­hin
siirtomaihin v. 1938 oli $9,036,000.
Mutta vuonna 1948 se oli $79,401,000.
Tämä lisäys olisi todennäköisasti
ollut vieläkin suurempi jos ei Indo-
Kiinan sodankäynti v. 1948 olisi kes­keyttänyt
vientiä. Onko sitten mikään
ihme, vaikka Ylidysvallat haluaakin
"vapaan" Indo-Kiihan, Ranskan kon­trollista
vapauttamista ja sen tuloa
Yhdysvaltain monopolismin polvelle.
Vuonna 1948 lähetettiin kauppata­varaa
Belgiaan ja Luxemburgiin yh­teensä
$309,700,000 arvosta, mikä
taustaa 302 piosintin lisäystä Vuoden
1938 vientiin verraten, mikä oli $76,
942,000.
Mutta Yhdysvaltain vienti Belgian
rikkaimpaan siirtoma-han Belgian
Kongoon V. 1948 oli $48,778,000, mikä
on 2,500 prosentin lisäys vuoden 1938
vientiin mikä oli $1,875,000.
Vuonna 1948 Yhdysvalloista vietiin
$644,100,000 arvosta kauppatavaraa
Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Tä-edustaa
27 prosentin 11-
1938 verrattuna, jol­loin
se oli $520378.000. Mutta Yhdys­valloista
vietiin v. 1948 $81348.000 ar­vosta
kauppatavaraa rikkaaseen brit­tiläiseen
Malaijaan ja tämä on 831
prosentin lisäjrs vuoden 1938 vientiin
minkä arvo oU vain $8.791.000.
Samanlainen tilatme vallitsee Bri­tannian
kontrolloimassa Hong Kon­gissa.
Yhdysvaltain kauppatavaran
vienti Stone v." 1938 oH $21,025.000,
mutta iTionna 1948 se oli $82,897,000.
Jos Intian ja Canadan tilastotietoja
tutkittaisito. ne osoittaisivat saman­laisen
suunnan Yhdysvaltain kaupan
lisääntymisestä ja sen työntymitestä
etualalle toisten tilalle.
V. 1948 Yhdysvalloista vietiin Hol­lantiin
$312,200,000 arvosta kauppata­varaa,
mikä on 222 prosentin lisäys
vuoteen 1938 verraten, jolloin vienti
oli $96.732,000. Yhd5-s\'altain vlenU
Hollannin Itä-Intiaan (Indonesia) v.
1948 oli $91302.000 mikä on 233 pro­sentin
lisäys vuoteen 1938 verraten,
joUoin sinne lähetetUm $27,482,000 "ar­vosta
kauppatararaa. Tässä myös In­donesian
sota vaikutti \-uonna 1948
siihen, että Yhd>'svaltaln vienti oli
pi-enempl, mitä se muuten olisi ollut.
'Tämä Yhdysvaltain viennin suuri
lisääiityminen siirtomaissa todistaa
Yhdysvaltain timkeutumista Itä-Aa^
siaan ja Airikaan. Tämä selittää Y h ­dysvaltain
"huolenpidon" siirtomaiden
vapaudesta.
Mutta einoa "vapaus", mitä Yhdys­valtain
hallitus haluaa, on vapaus ot­taa
siirtomaat haltuunsa Eiuxrapan
lahoavilta imperialistisilta mailta. —
Labor Research Association. USA.
Amatööriurheilu
liukuu Ruotsissa
ammattiurheiluksi
Helsinki. — Nimimerkki T. H. S.
kirjoitti joku aika takaperin Työkan.
san Sanomissa miten todellinen ama­tööriurheilu
liukuu Ruotsissa yhä
enemmän taka-alalle ja ammattilal-suus
valtaa yhä enemmän jalansijaa
huippumiesten keskuudessa. Saman­laatuisia
Ilmiöitä on myöskin havait­tavissa
Suomessa. T. H. S. kirjoittaa
asiasta seuraavaan tapaan:
Ruotsalainen sanomalehtimies mais­teri
Ake Gafvelin on kirjoittanut huo­miota
herättäneen artikkelin aika­kauslehti
"Liberal Debattlssa", jossa
hän voimakkain sanoin arvostelee ur­heilua
ja ennenkaikkea ammattinyrk­keilyä.
Kokonaista 155 palstametriä
tekstiä ja kuvia, mainitaan Tukhol­malaisten
lehtien käyttäneen puolen
kuukauden aikana selostaessaan •Wal-cottin
ja Tandbergin nyrkkeilyottelua.
Kirjoittaja toteaa urheilun saavut­taneen
Ruotsin lehdistössä sellalsat
mittasuhteet, jollaiseen el mikään
muu kansanliike tai järjestö ole pääs­syt.
Lehdet uhraavat palstatllöjaan
suhteettomasti "turhiin urheilulorui-hin"
samaan aikaan kun monet tär­keät
ja koko Ihmiskuntaa koskevat
kysymykset sivuutetaan muutaman
rivin maininnalla.
Maisteri Gafvellin lausunto Ruotsin
lehdistön suhtautumisesta urheiluun
kuvaa myös sattuvasti mainitun maan
urheiluelämää. Urheilusta on muo­dostunut
niin Ruotsissa kuin useim­missa
muissakin läntisissä kapitalisti­maissa
liikeyritys, jota ohjaavat "suu­ret
slkaarinpurljat". El ole pitkä ai.
ka siitä kun saimme lukea lehdistä se­lostuksen,
jossa peittelemättä todet­tiin,
että el kestäne montaakaan
vuotta kun Ruotsin jalkapalloilu siir­tyy
täysammattilalsuuden kannalle.
Todellinen amatööriurheilu Ruotsissa­kin
liiikuu yhä enemmän taka-alalle
ja puoli- ja koko-ammattiiirheilu val­taa
yhä enemmän alaa hiuppu-urhei-lijain
keskuudessa. Ammattilaiskil-pailujen
järjestäjät taasen makaavat
sanomalehdille sen mukaan, miten ne
mainostavat heidän ottelutilaiisuuk-slaan,
ja niin sanomalehtien urheilu­toimittajien
t.vö muuttuu yhä enem­män
näitten "slkarinpurijain" amma­tin
matoostamiseksi.
Oinan maamme urheiluelämässä on
myös havaittavissa samanlaista mä-
"Juurakon Hulda"
on mainio
sanoo katsoja
Port Arthur. — Täkäläisessä Työn
Temppelissä csitettun sucmalaincn
elokuva "Juurakon Hulda" mnrrask.
17 pnä. Olen nähnyt tämän näytel­män
esitettynä CSJ:n täkäläisen osas­ton
näyttämöllä ja myöskin englan­ninkielisenä
filminä, nimellä "Farma­rin
tytär". Kun tämä näytelmä esi­tettiin
nyt suomalaisena äänielokuva­na
oli se mielestäni parhaiten tulkittu
esitys mitä olen nähnyt ja samanlai­sia
lausuntoja olen kuullut muiltakin
katsojilta, jotka ovat olleet tilaisuu­dessa
näkemään kaikki kolme edellä­mainittua
esity.stä.
Pilminäyttelijät esittivät helposti
ymmärrettävällä tavalla kaiken sen
mitä kirjailija (Juhani Tervapää) oli
tahtonut kuvata, tehden katsojaan
hyvän vaikutuksen. Tässä näytelmäs­sä
esitetään sattuvalla tavalla miten
suomalainen työläistyttö onnistuu si­sukkaalla
itseopiskelullaan kohotta­maan
itsensä oppineiden ja sivisty­neiden
rinnalle, vieläpä kansan syvien
rivien edustajaksi parlamenttiinkin.
Tässä näytelmässä onkin se hyvä
puoli, että siinä ei kuvata työläisiä
tyhmik.si moukiksi kuten on asianlaita
niin moniin Hollyvvoodln ym. filmei­hin
nähden, vaan päinvastoin siinä
jäävät vallassaolevan luokan jäsenet
huonoon valoon katsojain silmissä.
Missä tahansa tämä filmi esltetään-kään,
kehoitan lukijoita menemään
sitä katsomaan. Silloin näette yhden
parhaimmista Suomessa valmistetuis­ta
elokuvista. — Tyyne.
Suomessa harjoite
taan
Helsinki, —: (S-S) — Valtion velka
oli lokakuun päättyessä 137,4 mlljaar-dia
markkaa, josta ulkomaalaista vel­kaa
oli 61,3 miljaardia ja kotimaista
761 miljardia markkaa. Ulkomainen
velka py.syl lokakuun aikana ennal­laan,
mutta kotimainen lisääntyi 1,4
miljardia markkaa.
tää kuin Ruotsissakin. Nyrkkeilyn
alalle on jo ilmaantunut yksityisiä
"bus*.ness"-m:ehiä. Nuoria nyrkkeili­jöitä
on siirtjmyt ammattilai"lfcsi ja
^sanomalehdet muokkaavat jatkuvasti
maaperää ammattiurheilun hyväksi.
Nyt c l H i jo korkea aika ryhtyä voima­peräisiin
toimenpiteisiin urheiluelä­mämme
rikkaruohojen poiskitkeml-seksi.
jijYT ON AIKA
MATKUSTAA SttOMEE»
VIETTÄMÄÄN JOULUA
omaistenne ja ystävienne luona
vanhassa maassa
Ottakaa osia
henkilökohtaisesti
Johdettuun
Jou- n
SUOMEEN
lähtien New Yorkista
Slockholm lähtee iouluk. S
Swn.ee» suosittu peltirasioissa
vanne. ^YPf.
sisältäen tullin
ja M^tlJllol-SS^S^l^tevät neuvona
Montreal 2, Qoebee
600 l>«chÄterSt.We«t
IleliinkL — (S-S) — Geologinen
tutkimuslaitos on kuluneena kenttä-kautena
harjoittanut varsinalsu mal­minetsintää
eri puolilla nuata. Jolloin
eräin paikoin on oltu tekemisissä var­sinaisen
malminkin kahssa. Myös
useita tunniistele\'ia töitä on tehty ja
eräät on saatettu päätökseen malmel-hln
nähden tuloksettomina.
Geologisen tutkimuslaitoksen Johu-jan.
professori Laitakarin lehdistölle
antamien tietojen mukaan on Vihan,
nln Lampisaaressa. sen jälkeen, k\m
V. 1946 siellä syväporaamalla ernlrn-mälsen
kerran tavattiin malmia, py­sytty
sen tuntumassa Jatkuvasti, ja
toiveet todella kannattavan malmin
olemassaolosta ovat tutkimusten
edistyessä jatkuvasti parantuneet. Po­rauksia
on kuitenkin edelleen jatket­tava,
jotta lopullisesti voidaan määri­tellä,
minkä arvoinen tämä esiintymä
on vuorltyön kannalta. Tähänastisten
tulosten perusteella on todettu ainakin
pienehkö kannattava malmi. Joka si­sältää
5—6 .% sinkkiä ja Jonkin ver­ran
kuparia, lyijyä Ja hopeaa. Alueen
länsipäässä tavataan rikklkllsua ja
magneettikiisua erillisinä malmioina.
Vihannin alueella viime kesänä suori­tetut
poraukset antavat toiveita siitä,
että malmit eivät ehkä supistu yksin­omaan
Lamplsaaren löydökseen.
Niinikään oh Pohjanmaalla tutki­muksia
Jatkettu kesän kuluessa Hau­kiputaalla
Ja Nivalassa. Työt lope­tettiin
kuitenkin Haukiputaalla, sillä
se malminlohkare. Jonka perusteella
tutkimuksia ryhdyttiin suorittamaan
on Ilmeisesti lähtöisin malmlalueesta,
joka kätkeytyy Pohjanlahden alle. N i ­valassa
on sen sijaan tutkimuksia vie­lä
jatkettava Ja ilmeisesti on kevät­talvella
eräiden lupaavimpien kohtien
syväporaus täyden varmuuden saami­seksi.
Keski-Suomessa ja osittain Savossa
on kuluneena kesänä suoritettu etsin,
tää enemmän kuin yleensä alkai-icm-pina
vuosina, sillä näiltä alueilta saa­dut
gcologl.set vihjeet ovat suorastaan
ilahduttavia ja lupaavat maimlnetsl-jähi
työkentän parantumista tähänkin
suuntaan. Tätä tukee myös parhail­laan
käynnissä oleva kalllopcräkarkol-tus,
jonka miikaan Jo osittain tode­taan
että n.s. Keskl-Suomen granllt-tialue
itse asiassa sisältää sangen run­saasti
klvllajlvalhteluja. Vilppulasta,
Luhangalta, Lelvonmäeltä. Jyväsky­lästä
Ja Hllrolasta otetut kokeet ovat
toistaiseksi niin puutteelliset, ettei
täydellä varmuudella voida sanoa nii­den
arvoa vuoriteoUlsuudelle. Täällä,
kln varmuuden saaminen vaatii syvä-pohauksla,
Jotka ovat nykyisten mää­rärahojen
puitteissa rajoitetusti to­teutettavissa.
Ns. Tampereen lluskeklvlvyöhyk-keellä
on myös suoritettu tutkimuksia
Nokialla Ja Etelä-Pirkkalassa tehtiin
vUroe kesänä Järjestelmälliset kenttä,
työt. Joiden antaman aineisto on par­haillaan
tutkittavana. Alueella tava­tut
huomattavat magneettiset häiriöt
antavat aihetta olettaa, että siellä to­della
voi olla kannattaviakin malmi­esiintymiä.
Kenttätöitä on haitannut mm. tar­peeksi
tarkkojen karttojen puute. Tut­kimuslaitos
on kuitenkin Jatkuvasti
työskennellyt tämän puutteen poista,
mlseksl Buörlttamalla laajoja Ilmava­lokuvauksia.
Samoin suoritetaan jatkuvasti kal­lio-
ja maaperäkartoitusta. Joiden
merkitys tutkimustyölle on ensiarvoi­sen
tärkeä. Varsinainen malminetsin­tä
.suoritetaan tiseln malmllohkareiden
antamien viitteiden nojalla paikallis­tamalla
sen emäkallio. Varsinainen
malmiesiintymän etsiminen tapahtuu
magneettisen Ja kalkuluotaustutki.
muksen avulla sekä lähitulevaisuu­dessa
myös palnovolmahavalntojen
perusteella. Kun e.sllntymä on näiden
menetelmien avulla voitu palkalllslut-taa,
ryhdytään suorittamaan poi'auk-sla.
Metrin syvyinen poraus maksaa
1,500—2,000 markkaa.
Mainittakoon lopuksi, että ensi vuo­den
budjetista on anottu määrärahaa
ns. aeroprospectausmenetelmän käyt­tämistä
varten malmialueiden etsin­nässä.
Menetelmällä tarkoitetaan sl.
tä, että lentokoneeseen on sijoitettu
laitteet, jotka lentokoneen ylittäessä
malmiesiintymän ilmaisevat esiinty­män
aiheuttamat magneettiset ja säh­köiset
häiriöt. Tutkimustapa on suo­tuisin
tuloksin ollut käytössä mm, A-merlkassa,
Canadassa, Ruotsissa ja
Venäjällä.
cO o o o o ff o o o 0 o 0 ff o o 0 9j> o o o o o o >o
SUOMikLAINEN
KELLOSEPPÄ
a Tekee huonommastakin kellosta
hyvän kellon.
SIMÖNSON'S WATCH
REPAIR
711 East Bastfngs S t
0
e
1
2 Vaacomrer
"g aa 6av8'o a a 6'6'6V6iivvvvv
Br. Colombiar
KUVIEN VÄRITYSTÄ
Lähettäkää meille suurennus mie­leisestänne
maisema-, kalastus-,
perheryhmä- tai muusta kuvastan­ne
väritysohjeet mukana.
Teemme taiteellisen öljyvärltyk-sen
nopeasti. Suurennuksia myös­kin
omitta filmetetänne.
HINKAT
Väritys Saaremms
5x7 t, 75e 45c
8x10 t LOO 75c
Lähettäkää raha tilauksen mu­kana,
lisäten 10c postikuluja var­ten.
Palautamme valmiin työn hyvin
pakattuna.
NIEMrS STUDIO RECD
1199 St. Caik«rine St. West
Montreal 2, Qne.
Torstaina, marrask. 24 p. — IrhunBäay, Nov. 24 SIfu S
mmimk
B. F. eOODRIGH paHerit
Aloittaa nopeammin •» Kcstäft
Tehkää aloittaminen vanBalai M i
maksi — ne antaa f—'irBn Talnia» J»
kestää kauemman. Uudet B. F. OoeMefek>
Patterit anUvat Uaftä eUnroinaa j» avat
luotettavat raskaammaMtaUn klyUML
ALHAISET MAKSUEHDOT
$1.75 käteen ja $ 1 , 2 ^ vUkossa
BFGoodficli
124 AUonquin Btvd. TImmlm. Ostari»
PUHELIN 2765
DR. ROMAN PNIEWSKI
Monivuotinen praktiikka Euroopan Imomat
ERIKOISALANA sisustaudit, naisten, lasten ja veneriMt taudtt.
Nielurisat leikataan uudelta menetelmäin kivuttomasti
Ilman veren vuotoa.
Vastaanottotunnlt: Kello lp.
S537 PARK AVE. PUU. BArboor 782S Bfonfnal. ^Mk
UUDET JOULUPAKETTIEN HINNAT!
ENTINEN NOPEA TOIMITUS!
"OLVMPIA" — $5.50 -IMATBA" » tSJt -
5 Ibs. raakaa kahvia 4 Ibs. paahdettua kahvia
3 Ibs. riisiä 3 Ibs. Hisiä
1 Ib. rusinoita 1 Ib. rusinoita
I Ib. luumuja
T E N M A " — $ 6 ^
5 ibs. paahdettua kahvia, piaimaB
UmatUviissä peltltÖikelariL
3 Ibs. riUlä
1 Ib. msinoita tai luamoja
Kalkki paketit vakuu-tuk.
ses.sa ja liihetotäiln
cdcliccnkin Kööi)onha-mina.
stn, tavallisesti pe­rillä
2-3 viikossa, ehjinä
ja hyviLsfiä kunno.ssa.
Säästäkää aikaa, rahaa
ja vaivoja lähettämällä
näitä lyhyen matkan
paketteja! J o u lutun-goksenkin
aikana varmempi perillctulo aikanaan! Voi lähettää 3
pakettia samalle vu:>taanottajallo tuUivapaasti I Lähettäkää pakettinne
ajoissa!
Norcon Registered
Sulte 338, Dominion Square BIdg.. Montreal, Quebee .
Vanhin pukctiuvulityslUkc Canadassa. Johtaa edelleehUn. ,
mk
Me allamainitut toverit ja ystävät
toivotamme parhainta onnea
I I - '^g omaan kotiin ja .samalla lausumme heidät
tervetulleeksi Torontoon.
Mar«ari*l, j i Vaino Kuuhancii
Vilho Kauhanen
Aina ja Antton Nieminen
Martha ja K. Kujanpää
Ann.i Ilorniiki
SL-iija ja V. .Mrvi.s
Emma ja N, Flinfj
Maiju ja K, Pirttinen
Kr,'rttu ja O. Hautala
Elin ja P. Keinonen
Jenny ja Len Hjorth
Maire, Randy ja George
Piirainen, .SudbJry
Alma ja J, Virtanen
Veera ja Eino Johnson
Amanda ja J. E. Erickson
Mirrnni ja J. I^aarl
Laina Markkanen
K i t r l Hytönen
Aino Heikkinen
Olija Jokinen
Ida Ahlqulst
Ida Reini
Arvo Lahtinen
Harry Laakso
Sulo Salminen
J . Kiviranta
Maija ja W. Kari
Hanna Ja K . Tarvainen
Lempi Ja G .Ahonen
Elli ja H. Berglund
Linda Ja W. Jokela
Ahna j a E . Aittola
Sylvia j a E. Löppönen
Mr. Ja Mrs, N . Ylikylä
Mr. ja Mrs. Kajander
Lempi ja L. Jcdeinen
Helen ja E, Tarvainen '
Elma Ja L. Semelius
KIITOS
Kiitcs on liian pieni .'^ana tulkitsemaan sitä tunnetta. Jota
tunsimme sydämessämme, kun tulitte meitä yllättäen ter-vehti.-
nään. Kiitos Idalle kukisU sekä Ainolle ja Marthalle
uhrautuvai>:uude';ta meitä kohtaan, kun hommasitte kau­niin
kahvipöydän ja lahjan Teiltä kaikilta muistoksi.
Kiitämme kalkkii osanottajia sydämellisesti.
OLIVIA JA JUSSI TOLVANEN
336 Bebiize Dr. Toronto 12, Ontario