Vapaus, May 6, 1950

              wwmm.
"'äSiilllll
w m
f
(- H Jr- 1 f '
Lauantaina, toukok. 6 päivänä ~ r Sat, May 6
CtrKan of PinJilsh CanaiUans. Bs-tabUshM
NoT. em. m7/ Atttbb^
as^^MÄÄidtJ^da^ Post
It-hed tiiri<« iyeddy: T a e s da
Tdephooes: Business Qfiice 4-^84.
Editoriar Office 4<42^; : M B I B ^'
axldms Box 69, Sodinsy;' OQitarlo.^
Advenising rates upon appllcatioa.
:Tramiailoa'f<ee 0f dbaige. ?
Cariadaaea^ 1 trk^ 6 i » 6 kk. 355
3 kk, 2.00
g u ö ö M a t s a : : • • i / Vk. ^ICO:^:^ kk.
^Piahalta'^ uniolta pa
Tdrstaina ^kerroitiin lehdessämme melko yksityisk(iljtaifef« i i i ta
«udesta työehto-sopimuksesta minkä i»rusteelM Incon tyÖK^^
j ^ i k k o i i y v in ansaitut ja tarvitut kaksi vapaapäivää;
" '• i>,S-itl tunnilla, mikä tarkoittaa 5»«ä,
i -yilkkoap^ PX^vat x>sapullleen entWllään, vaikk:i tyoläi;Jet ?aa-vktkin
yhden vapaafäivän kahta viikkoa kohti;
3. Aikaisemmin saavutetut muut parannukset, kuten maksulliset
kesälcOTiati kuusi maksullista juhlapäivää vuodessa, Randin forn:ula
h j ^ l ^ r jne. jäivät edeHeen^%^
I tapauksissa j ^
palkkaluokkien korjaamin mikä tarkoittaa lisää palkankorc-
. useille työläisille.
^ : Mine-Mill union Sudburyn
bsaaton lausuritopn^ että nyt laadittu sopimus on paras Canädjfe
tämän vuoden aikana allekirjoitetuista t^ Mai-iiittakoon
vain esimerkin y^^ kiitos oikeistolaiselle sos-idenijbhtajalle
mr. Reuterille, Fordin työläiset eivät saaneei^ ^ n -
tinkääT» palkankorotusta, Fordin työläiset myytiin taivaasia
saatavasta piiräkänpalästa eli sellaisesta vanfiuuclenciäkk^
aiiitäyain jurilharvät jös
pat terastj'öJäiset r-^Jptka kaksi vuotta sit|en jmyy-sahral
sitteii heiHe JcM^
' ein O l i työviikon ifylienhyTS 4'tunniHa ja 8 sentin
lupaus ensi vuonna tulevasta uudesta palkan-a
Millardin jf^htamain terästj^äistep p^kataso
• missä ovat Ini^n työläisten p a ^
' avulla ja kautta ovat kaKden vUmeksikiilu-
16—17.5 sentillä tuntia kohti. Käytän-terästyöjaisten
peruspalkkana o^^ $1.12 senttiä
i i i n t ^ Incon kaivokseen menevä mies saa
alkaen $1.27 tunti^ja ammattimiehet $1.54, eJi keskimäärin
.5:tuhti. •
miiiil mnovat
fJi&^iixDStn näiOtaanpublustaJain ko­mitea
Julkaisi ytokholirtan isiiäM\iliii^e&-
iksA iDsailsnaaiik&i^^ Ja
kaikkien haUitusitra I n i ^ l ^ ^
Julistuksen missä sanotaan nun:
^ ' l KAtsoixme, että'bamas. Joka
en^mmäisenä Ijfäyttää atomiasetta
mltätialiai^ n m t a vastaan, tekee
rikoksen ihmijskuntaa vaataan Ja ön
eellalsui liallitusta pidettävä sotari>
konisena . . ."
Me kiinnitämme huomionne lausmi'
teon, joiäöa''iKfrI(*i5jeii ^äilmäinneu-vostb
Julkäi^J CferteVj^' helmikuun 24
pna: ^.,,
••Kaikilla ihmisinä on edesvastuu
Jmikian'^^ ollessaan vas-tatuäteii'
vkyi)omirtih Ja miilde^ m-kyaiicaisten
so^äileiden ' ätbeutta-ma&
i yäkavain 'kjrsjrmysten '_kanssa,
M l e t t i k ^ i i 'jokainen oznassalunnos-lan
köjehkuoppä-asemästa huolimatta edes pyydäkään palkankorotusta
•:^-^\,'s,::::k,\-^::-:^A..,,-*.^ ^'-"ird, S^/ton ja k^
kanssa työehtosopimuksen nykyisillä
palkoilla ja ehdoilla, kiinhän yhtiö suostuisi perimään työläisten pal-ohehtamaan
kullankaivajain jo laihoiksi jää'
ivHllainen on se sosdenyen oi ''^j^vä"
unio^ mikä lupaa mannaa |a hunajaa "helpolla tavalla".
' ' öläisct e ^^
pewänante
i johdolla, kiinnia ja kiitos tästä voitosta kuuluu pait-kaiv<
Mmiesten imj jokaiselle Incon palveluksessa olevalle työ-
, joka on toiminut Mine:Millunipn fakCT^imsen ja säiljr^ttörni-r'ssa
nyt saavuttama voitto
tyrmäysisku .r^ittaajil-kaivosmiesten
rivien hajoitusoikeudet
$50,000 hinnasta. '
Onnittelemme Mine-Mill union Sudburyn ja Colbornen osastoja
sekä niiden jäseniä tämän arvokkaan voiton j
saan. ölkb<m.^^ yaUiomies, tleäemies
tai tiavällineti kansalainen, kuinka
paljoh^liäncri qinat toimenpiteensä tai
kannanotfoma^;^ mäailmkn i t -
semWhari'vaäriaä' j a mitä hälpen täy­tyy
tehdä sen ehkäisemlseksf ja saa­dakseen
kansakunnat ymmärtämään
j a paivelcmaäh toinen töistänsä ...
iSe '<y«typbihnU) oii synti ihm'£;kuntaa
vastaarh"; " • - V
JMeidän yelvollisuutemme on jakaa
fcöiib Ihmisku^ velvoIUsUudet.
Nouskaamme ylös. Me tulemme voit-t
a m a a i i l ' -— James' G. Endicott Ja
Mäiry Jennlson.'"
TAIVAAN POETTEJA
EI K A I K E T I SULJETA
- Wa9hln(ton. — Va Jtiodepartmentti
tiedoittt^^ieh; että' t r i Hewiett John-
MttV' Cantierbmyn "punainen" dekaa-ijus,
bn pysyväisesti kielletty pääse­mästä
Yhdysvaltoihin . . . A P : n uutls-tlet
« toifiokra pnä'V. 195Ö. '
(Mitään ei mainittu siitä, onkb Y h -
dy^ältäin hallitus tältä'kriitlDiseltä
rauhan mieheltä kieltänyt pysyväisesti
pääsyqikeuden. taivaaseen ,elkä siitä­kään,
jpitäisUcödekaanuksen levit
sellaisia oppeja, että l i an seuraäjineen
pääsee' taivaaseen, hänen sotaliulluna
murhamiehenä me^^ helvettiin. —
Vapaus.) ' ' • ' '
N^T^IT J p SANOIVAT
/'iEI^IV;<T,YENÄL>U'SET ,
~'' ~%IJE.' B E i L U S T ! "
ijjht lehden toimit-adrcssin
Oikeuksien Lain
laatimisen puolesta, kansallinen loryjohtaja George Drew syyti suus­taan
alahuoneen Istunnossa tulta ja tuHkiveu tämän maan poliittisia
vapauksia vastaan. Hän vaati kommunistien j a "muiden" summa­mutikassa
vankilaan telkcmistä ja maasta karkoittamista sekä erinäis-työväenlehtien
suurempaa vainoamista. V'irallisesti eversti prew
nämä fasistrmieliset vaatimuksensa hallituksen ehdotukseen
tekemässään muutosehdotuksessa, nussä vaaditaan sellaista muutosta,
Canadassa
•yos avaat sujusl Venäjällä, sinut
lähetetään Serlaan." Sinä olet kuul-l
u i tämän mbnta; kertaa'. Yksr usein
mainittu Siperian ^ 1 ^ ^ [Pfy^ka
on Stalinski m i ^ 'äjaitst*
pöhJoiMssa, itemerbvbri aiu^^^
hansfcb maUlen pMässä..Moskovasta.
" K i i k a a h ei sieltä pkäsekbskaaii ker­tomaan
totuutta'', sanottiin lehtiuuti­sissa."
.' • • ': •
Viime kuussa nähtiin Joltaldh pu-nasttmeita
kasvoja/ Mainio kuvalehti,
"USSR Cn Coristructlbh'' välitti täy­den
kertomuksen Stallnskista. Erä­maata
v, 1929— suurkaupunki v. 1949.
kuvista nähtUn suUrla telitaitä. MalU-biäärlä
asuntorakehhuksla. Nimeltä
mainittuja Ihinisiä, hyviti puettuja jä
Iloisen tiäkölsiä Joukkoja. Uskokaa
jos tahdotte, Stallnskto lujilla teräs-työläisillä
bn balettikoulu miehiä Var­ten
ja joistakin heistä ori kehittynyt
tähtitaiteilijolta ... Seuraavan ker­ran
kun joku kysyy: "Oletko koskaan
käynyt NeuvostolUtossa" — näytä hä­nelle
"USSR i n Constructlon" kuva­lehteä
.... — Canadlan-Sovlet Friend-ship
Societyn lehti "News-Pacts";'
uisivat
kultakaivos-j-
htiöiltä, palkankorotusta ja luonnollisesti kaikki ne, jotka tumnitse-vat
kylmän sodan sen "itsekkään" käsityskannan perusteella, että
he haluavat mieluimmin elää kuin kuolla atomipommien kärventäminä.
Kuten kaikki mielipiteiden vainoojat ja npitajahtien järjestäjät, eversti
Drevv vaatii, pankaamme merkille, että ''kommunistinen ja \1.\ST-'VA-VAN*
L.\IXEX tomiinta", eli kaikki suurta rahaa palvelevien politiik­kojen
mielenrauhaa häiritsevät toimintamuodot julistettaisiiii laitto­miksi.
'Siin julkeata ja kouraantuntuvaa noita jahdin ^kontrollia poliisival­tion
alaisuudessa evensti Drew ehdotti, että pääministeri St. Laurentkin
joutui sen tuomitsemaan lausumalla: "Minä olisin pahoillani siitä, jos
mielipiteitä pideitiiisiin rikoksena . . Ja vaikka CX^F:n oikeistojoh­tajilla
ei ollutka.in selkärankaa sanoa, että 'lapio on lapio"»t.s., että
Drewn ehdotus on vaarallinen fasistinen esitys mika syöpätaudin
lailla kuluttaa demokraattisen järjestelmän elinvoimia, niin hekin te­kivät
heikkoja torjum eleitä jos ei muuten, niin itsesäilytysvaiston
pakotuksesta. C C F : n parlamentin jiisen Ahgus Maclnnis sanoi, että
Drewn ehdotukset johtaisivat vain sortoon. C X F : n kansallinen johtaja
johtajs
fasististen argumenttien
paljon muuten oikeaan
vastaan yleensä j a n.s.
'vieraskielisiä työväenlehtiä vastaan erikoisesti, ansaitsee oman lukun-todistaa
muun ohella sen. että tämän maan pienet j a vaatJmat-työväenlehdet
ovat sittenkin paljon vaikuttaN^ampia, mitä me
•itsekään joskus osaamme olettaa. O n nimittäin muistettava, että eversti
'Drewn raivon puuskan yhtenä syynä on hänen poliittiset \'astoinkäymi-lÄnsä,
joita'kommunistit ja muut työväenmiehet ja naiset, sekä heidän
Idbtensä ovat olleet järjestäinässä tämän vallanhimoisen diktaattorieh-jdokkaan
poliittiselle tielle,
sfc^ ; O n miuistettava, että LPJP vei johtavaa osaa siinä JLPPin, C C F : n ja
Paavi sallii haudata
"pfenet punikit" •
RooEoa. — Vatikaani oh selostanut
pannajulistuk&iaan - Ja sanonut, että
" v a in tärkeiltä kommtmlsteilta kielle­tään
roomalalslcatoliset ;hautausme-not
viime' ^lionna voimaan saatetun
kiellon mukaisesti". Mutta hautaus-kieltoa
el soyejleta: kommunistisen
puolueen tavallisiin rivljäainiin, pait­si
seUaisiln, "jotka; kuollessaan j u l k i ­sesti
kieltäytjrvät otiamasta vastaan
kirkon, lohdutuksia".
tttiuan fatomion vSSAjtLfi juikafau
tUo Pracirdastt seanäW tötnitos-
Maailman Itauhankbnjgpreaain '-vaki­naisen
k o m i t ^ n iä^tb'Jtiuz3 t^itji
Tukholmas^r ;£!^kpu^^ oli
suuria j^^tärkeM i^tav&^^fs^piin/-
jnltsi työnsä tulokset j a »veti sinmu-j
viivat tulevaa työtä varten saavut-taakseen
sen ylevän ^^äm^räa^ Joka
on niiden raohantalsteilijoiden edessä.
jotJca taistelivat imperialisttsia sota.
kUhoittajla väistään.
Ratahazililkkeeh. toimlntaobjelman
määrää ne hetikohtaiset tehtävät. Jot­k
a tarkalleen s i s ä l ^ mOdn kahteen
yiksimieliseen vetopninkseen ,' jotka
^hfoailman. Rauhankongressln yaklnai'
nen komitea hyväkgri.
Ensimmäinen vetoomus vaati ato­miaseen
kieltämistä hyökkäjRsaseena
ihmisten joukkohävittämiseköl j a eh-dottomaa
Kansainvälistä kontrotlla
tämto päätöksen toteuttamiseksi,
Vetooinuksessa sanotaan:. •
"Me pidämme sitä hallitusta totarl-kollisehav
Jbka ensimmäiseksi käyttää
atoaiia.setta mitä hyvänsit tqista maia-t
a vastaan,
"Me pyydämxne kalkkia ihmisiä eri
puolilla maailmaa alle&irjpfttamaan
tämän vetoomuksen."
Toinen vetoomus koski toisen maa­ilmanrauhan
kongressin kokoonkutsu­mista
ja vetoomuksessa. kehoitetaan
kalkkia hyvää tahtovia ^ihmisiä n i -
mitiämääh ^ustijänsa tpi^m} maail.
Wnräuhan kongressiin. Joka pidetään
Roomassa ÖSO^yilmelseUä ,nelj
s e l l i ; ; " - 1 . •;V'M;^''';'
Vakinaisen komitean kokouksen tu­lokset,
osaancttajien raporteissa Ja pu­heissa
maihltat tbslaslat Jä'lb;puksi se­kä
kirjeenvaihto. Jota' tulee k a i k k i a l ­ta
antaa kaikki vakuudet siitä, että
kansanliike rauhan puolesta; iblee ny^
jcyääh'voimakkaammaksi Ja vailnitta.
vammaksi. «Rauhanrintama voimistuu
ja laajenee. Demokraattisen-ja rau-hanlelrln
ietunenässä seisoo svniri Neu­vostoliitto,
jonka kansa antamalla
äänensä Stalinin Ja el-puoluetöi eh^
dokkalUe "Neuvostoliiton korkeimman
oikeuden vaaleissa jälleen osoitti sen
murtiunatonta rauhantahtoa.
n l m satanutyöläiset;; i ^ ^
uuden muodon taistelussa asädlpailua
sojain heikkenemistä. Mutta tämä ei
jboatkit^ scdanvaaran vähenemistä. E l
kenei&ään pidä. hetkeksikään unoh-v^
staan. Heidän rohkea otteensa o n ' taa sitä, että sodan lietsominen hei_
Sama rauhantahto määräsi ne vas­taukset,'
Jotka liittoneuvoston "jä kan­sallisuuksien
neuvoston puheciljohta-jät
ahtoivat Maa:ilmän Rauhahkong-ressih
vaklnalseUe komitealle;'|_
Kwwanäem .'jcoa^
k a t ^ t , jotka'^lWsttva^^^^^
sesti pohjaa sbätailsmille^^^
hari piibiesta.' Suuri kllriäh kanSa, j o ­ka
on heittänyt niskastaan' puolifbo-äaallseri
Jmperialistisen orjliuden
ikeen j a tätcii teki mahdottoxiaaksi
käyttää heidän maataan ImpCTlalis-tlen
sbtaselkkailun ponnahduslavana
karinattaa' pysyviä räiihäa, Neuvos­toliiton
j a TCiinan veljellinen liitto t e .
kee Neuvostoliitto-Kiinan ystävyy­den
suureksi Ja nuthtavaksl yoimalcsi
rauhan 'lujittamisessa ' kautta^'^febko
maailman, jonka vertaista ei tunneta
ihimJskunnari'historiassa- ' ,
Rauhaprintamassa ei tunneta nuian-tleteelllslä
rajoja, Kaikkien ihmisten
liike rauhan puolesta koskee l ^ i ^
maita ja maanosia. Jokaisen Itansal-llsen
rauhankomitean takana, jokai­sen
kansallisen rauhanjärjestön taka­na,
seisbo miljoonia ihmisiä valmtinä
sodanlietsojia vastaan.
Vakinaisen komitean kbkouksen t u .
loksena voidaan todeta, että raiuhaa
kännättävien toimeliaisuus on kiasva-nuit,
että taisteli! rauhan puolesta on
siirtynyt uuteen vaiheeseen j a että se
bn bttanut tiuden vaikuttavaminan
muodon. "Kalkkien maiden rauhän-kariiMittajat",
"sanotaan vaklnaisiEn
rauhankomilean räpbrlissa. ' "ovat
kiihdyttäneet toimeliaisuuttaan r a u -
häia" puolesta. Taistelu rauhan p i » -
lesta ori "saanut uudöri muodon. iVö-
Täenluokka on antanut ratkaisevan
trierkit>ksen tälle taistelulle, ^tans-kassa,
Italiassa,'Belgiassa j a Holian-
Idytäiq^ s e ^ ^ muistakin' maista.
^^taUfdäy^^ öväi fcteltäytyneet k u l -
jettaoäästa aneita, tehdastyöläiset ovat
Jcleltäj*ynfet;tekanä£tä niitä ^^J^^^^
fanJoi&bfciiicä^^
" T K a i B o i t f i ^^
d<^ Joka e i halua sotaa; j a Impitalis-tlsten
Tianituteien. Jotka valirilstuvat
uusiinjsbt£^eii^ ime­nee
yhä terävhripänä Ja selvempinä.
Ranskan edustajahtioneessä Ameri-kaij
JriHtt* edustaijat; J bikelstosbsiälls-t
e l s ^ gatilUsttihitt saakka; äänestivät
Ranskan-Amerikan asetuonriln sopi­muksen
puolesta, mutta satamatyöläi.
£et MaiseOle^ssa,
RoUerilssa kieltäytyvät' Jossaamasta
^ . i . . . . •
• Kansojen, Jotka pyrkivät rauhaan,
tahdon Jä pidiaa tahtovien kapitalis­tisten
hallitusten, jotka kiihoittavat
uuteen sotaan, tekojen välinen eroa­vaisuus
osoittaa sitä, että sodanlietso­jien
eristäminen kasvaa .omalla ktm
kansojen liike rauhan j a turyallisuu-den
puolesta edelleen kehittyy.
Kaikkien maiden tavalliset ihmiset
ovat rauhan vartiossa. TavallinJen
kansa näkee kutoka Jyrkästi voimien
suhteet .lunsairivälisellä areenalla
muuttuvat — k u i i ^ taantumuksellis.
ten imperialistien leiri kärsii tappion
tapjiion jä^en.: Yhä suuremmat k a n ­sanjoukot
näkevät, että taistelu sotaa
vastaan Ja rauhan puolustaminen, ori
Scalkkien; maäilinan ihmisten jasia.
Räiihaiutnte^riian läajerieriiirien ja
liljittuminen samalla nisrkitEee. imper
r i a i i ^ i l ^ jUantum j^ 'sbdanliet-kentyisi,
vaan se lisääntyy. Kenenr
kään el pidä tinphtaa hetkeksikään
Imperialististen ryövärien eläimellistä
luonnetta, Jbfea ovat valmiita koural­listen
Vjniont^Ästkri^^^^;^ ihioksi
avaamien ubden Ihiriisveren virran,
heittäBoään* iämiskiam uuteen so­taan.
Tehtävä on estää uusi sota, tehdä
rintättömälöi" i J ^ r i a l l s t i CT
telxnat,' vapauttaa; ihmiFkimta. u^siita
kärsimyksistä. Jotka varmasti sota tuo
mukanaan.
Tehtävänä on ;iaajentaa rauhanlii­kettä,
vahvistaa se sellaiseksi vcimaksi,
joka kykenee pidättämään imperialis­tiset
hyökkääjät. ^
Vakituisen kostean* vetoomus on
saanut kaikkien maiden miljoonien
Öiiriistenkaririatukseri koska ne vääti-miikset,
jfötkä: esitettiin ovat yhdan-mtikalset
ihmisten jä'koko ihmiskun­nan
; peririiäisteri eUriefiijeri karissa.
Neuvostblittbri- 'karisa' tervehtii läm­möllä
väklriäiseri komitean päätöksiä.
Neuvostokansa' järkkymlttöriiänä
pyrkii rauhaan j a se yäs}'mättä talsfe.
lee rauhan puolesta scdanUetsojia
vastaan. ^Viisas leniniHis-stalinilai-nen
ulkopolitiiiäca, jatkuva Ja päättä­vä
NeuvostQliiton taisteli! rauhan puo­lesta
Ja kansojen välisestä yhteistyöstä
takaa maaUeipme myötätuntoa kaik
klOT maiden miljoo ihmisten j o u .
kossa. Toveri: Stalinin johdolla Neu­vostoliitto
cn ^kaikkien maidsn työväen
hibkan etujoukko heidän täistelmsaan
kestävän, rauhan, demokratian j a so­sialismin
puolata.
Vancouverissa .
pietään lidui-
VaneonTer, B . C . ^ Sunnuntaina; t.
k. .14 p:n3 järjestää nuoret äldlnpäi-väjuhlan
Clinton haalille klo 130 ip
Viime vuoima nuoret ottivat timän
erikoistilaisuuden järjestämisen h u a -
Iskseen Ja sehän on juuri nUnkuiri sen
pitääkin olla, sillä nuorille se kuuluu­kin,
täUaistcn tilaisu^csien Järjestely.
Opielmz tifleyi^' e a t t a i i i ^^
sekä'vartriined^^
E i ' niiorei; «sattävät 'yk^iäytbksiseri'
näytelmän englarininkieleDä. Miehet
taas puoleistaari huolehtivat rayinfolarii
puolesta.;- Tervetuloa ;iatMriiaan • ja;
kuulemaan mitä nuori kaarti" on saa­nut
aikaan.
Vancouver pn k a i aiiioa isompi suo-irialaiskeskus
näissä ei ole ollut lasten
toimintaa yuösikausito. Nyt on Saa­tu
tämäkin' tblriilritahaara hyvälle
alulle. Lasten ha^qitukset^ pietetään
haalilla joka keskiviikkb-ilta* ab 6 ip;
Siis lähettäkää vanhemmat lapsenne,
iiiiri tytöt' kiiin pbjatkiri haalille sill-ä
parhiainkaan cjijaaja. ei voi tehdä m i ­tään
ellei äidit huolehdi,,että lapset
tulevat säännöllisesti harjoituksiin,
k a i k k i lapset yiideri j a kolmentoista
"ikävuosien välill-3. ovat tervetulleita
mukaan, huolimatta siitä kuuluvatko
vanhemmat järjestöön eU ei. eikä Ide-livaikeuskaan
saa olla esteenä, jos l a p .
set eivät ymmärrä suomea n i i n puhu­taan
sitten englantia. Lapsille 5—«
ikävuoteen opetetaan leikkejä ja voi­mistelun
aakkosia Ja 8-^13 ikäluok­kaan
kuuluville kansan tansseja ja
Voimistelua. Meillä tulee kesän mit­taan
olemaan useampia ulkoilinatilai-
^uiiksia. Joissa lapset esiintyvät, joten
olisi tärkeä t!illa harjoituksiin jo nyt,
sillä viikossa eli kahdessa ei ehdi m i ­tään
oppimaan. Siis lähettäkää lap­set
haalille oppimaan yhteistoiminnan
aakkosia Jo pienenä. Heille varmaan
tulee olemaan siitä hyötyä vielä suu­rempanakin
elämän monimutkaisella
polulla. — E, N, .
I L M A K Y Y T I L A K - U J O l U iv
Kysymys:. Paljonko njak£as J
k2nekyytl Sault Ste. M a r i ni
Arthuriin j a edestakaisia? i<
ia-asioista puhuessa cn asia
erimielisyyksien kchtscfci '
«yystä pyydämme vaivata
tässä asiassa. — Kaksi sool
yastans: .Bisinnä^ oa
että«ilmakyytiä Cana
t a ?Ort Arthuriin vaaa
Yhdysvaltairi Soosta 23 a ^
syylissä sijaitsevalta Kiunegj, =
lukentältä West j\)rt
jaitsevaile ilmaaukentälfe^
Traris-Cänada Air Li
nadan Soon toimist-osta [
rcssin Icentälle Sl.50. ja sitm]
«riUiainiin $24.15 sekä sielti I
Port Arthuriin Sl.öo, siis jb
$26,65. Edestakaim-n kyyti
yhterasä .4:48.45. edelläm^initö^
kyytikulut Douliaan laEtettuia.l
lentokyyti el kestä muuu kuia|
riin ja 50 minuuttia, mutta aou
ja odottamiset mukaan
luu matkaan aikaa Canadan
Port Arthuriin s a a k k a ainakial
jä puoli tuntia. Mitään kaasala
perelta, tai muita identtisyyj
el tärvitaV eikä matkataTarcci]
kasteta koska matkiutajat mec
palaavat Kinrossih kentältä <
Soohon canadalaisen tullinU(
mälläpidon alaisena.
Montreal. — Tk, 2 päivän iltana p i i
raiihiuikomitean .kpkous^^^.i^
hotellissa. Johon ;bii 'kutnittu osallis-tumaari
ka;ikkia eri järjestöjen väUt-feirili
jä ykätjrtsesti Tbroritbssa plde^
täv£iän räiihahkprifeferissiin tk.. 6—7
päiviriä osallistitvla'. Kokouksessa a n -
riettiiri,' ibpulliset ohjeet kbhferenssiin
osallistujille, paikasta, ajasta yin, sei­koista.
Samoin Stone menosta, kuka
;menee bussilla, autolla tai junalla;
Sttijbukkb, ;jbka yie;rauharik>iht!ia
MbritFealista Tbroritocm jä j o k a a|koi
Juoksuiisa Comwallista
täiria, koska' Montrealin poliisivoimat
estivät' sen lähtemästä Montrealista
saakka,"viesti o l i 2 p:ri iltana saapu-riut'
Kingstot!iin j a ilmpitettiiri että
poliisit siellä" ohjaavat heitä kaupuri-ginläpi.
£1 kapuloimallä heitä, vaan
pitämällä katua auki heille.
Mieliala kokoitksessa oli korkealla
ratihan' puoiiestä. Useita voimakitaita
puheenvuoroja pidettiin rauhan asian
tärkeydestä Ja oltiin Sitä mieltä että
Sodari' vaara vo^&ian poistaa Jos ;yaän
kansa yksimielisesti taistelee rai!han
hyväksi. Puheenvuorbfesa Ilmaistiin
että' esim, Cänädassä^ei ole k i ! i n yksi
prosentti kansasta. Joka sodasta hyö.
fyy. Nlnaittäiri suurkapitalistit" Ja so-tatarvetehtallijat.
Työläiset, farmarit
täi pikkullikeiriiehet eivät siitä hyö­dy,
joten heidän kaikkien pitäisi y h -
i^ä täisteluuri^ raulian puolesta. .Sa-iribin'
pairipstettiiri, että rauhan puo^
liistäriiineri ei saa loppua siihen että
metmään konferenssiin, vaan se on
vasta kuin alkusysäys rauhantyölle,
jonka jälkeen sitä on jatkettava entis,
tä innokkaammin, ' '
Rauhankomitean tarkoitus oli a l ­kujaan
saada 250 edustajaa Montrea­lista
Torontoon, loutta edellämainit­tuun
kokoukseen menniessä oli ilmoit­tautunut-
vasta 170, Mutta näiden; 11^
öiksi menee Quebecin Icaupiingista 10
Ja monista,.. muista paikoilta tästä
maakunnasta! "JBamoin o l i komitealla
hyvä toivo saada vielä lisää Moritisla^
listakin. Yksi; puoli mikä ilahdutti
kokousta oli se, että edellämainitusta
170 on y l i sata Canadan ratiSkalaista,
joka on Quebecin varsinaista yäestöä
Ja Joka ön tähän saakka huonoimmin
osällistiriiut edistysmieliseen liikkee­seen.
Myöskin tästä summasta on
siiurl osa''fl*mmattiunioiden jäseniä,
Jotka ovat. pitäneet pieniä kokouksia
Jopa ruokatunneillakin, jossa c n kes­kusteltu
rauhan asiasta ja konferens-silri
menost^. ; Sairioin oli merkille
pantava että suuri osa nräistä edusta­jista
oli nuoria, naisia ja miehiä. O l i .
pa kokouksen puheenjohtajanakin
nuori "nainen, joka hallitsi tuon y l i
puolentoista sataisen Joukon n i i n että
ei sitä o l i ^ pyStynjrt paremmin teke­mään
iäickääinpikään henldlö. Hän
puhui molemmat kielet puhtaasti, jo­ten
ei tarvinnut kielenkääntäjiä. M a i ­nittakoon
että myöskin paikallisesta
C S J : n bsastpsta menee edustaja ky­seessä
olevaan konferenssiin. — Oka.
TupiniorQ\fasti
vBsa
Toronto, — Canterburyn tuomioroV
«vasti Hewlett Johnsori puhuu-Canadan
toisen rauhättkbrigressiri jälkeen C a ­nadassa
seiu-aavilla päikkalcurinillä: .
. HanOlt^issa topkok.. 11 pnä
' Windsprfesä^tbi£^ok^ pbä'^^ ' " •''
Londonissa tonkpk. 14 pnä
^TimmJns^^ toukok:; 17 pnä '
Järvienpäässä toukok. 19 pnä
Winia:pe{^sä tpulM pnä
Reginassa tookok. 22 pnä
Calgaryssa -toukpk. 23 pnä
-yancpuverissa toukok. 24 pnä
.Kaikissa näissä paikoin on hänen
matlcassaan Canadan rauhankongres-sin
puheenjohtaja tri J . G . Endicott.
joka puhuu myöskin järjestettävissä
kokouksissa rauhan asiasta. Poikkeuk­sen
tekee ainoastaan Edmonton, jossa
esiintyy ainoastaan tri Endicott ja
Vancouver, jossa puhuu ainoastaan
tuomiorovasti.
— n y k y a i k a i s e n sänoinalehdis-tÖn
yhieiskunnallinen merkitys
on arTraamaitönian siiurL Siksi
V A P A U S on vllttämätön tä-iaaan
maan suomalaisille.
Illierlan Ja Sasi]
asukkaat jääneet
vaille elokuvia
Mr. Arvi V. Palmu, joka co
aikoina vieraillut British (k
sa ""esittämässä suomalaisia
maakuiman suomalaiselle väu,
jonka suunhitelmai edellyttivät
kin. että kuvia esitettäisiin
vään aikana Albertan ja
wanin maakimtien supmalai
pn pyytänyt ilmoittamaan.
•^aUtpttavasti ei tänä ke\
da järjestää suomalaisten
vien esityksiä Albertan ja
chewanin maakunnissa,
c n luonnossa. Esityksiä
rattu Kohti- ja toukokunn
liian aikainen."
Mr, Palmu sanco kaikkien
deri, joiden kanssa on ollut
lua esitysten järjestämisestä,
sangen iimostuneita elokmlea
t i in ;naU<!^ inaakuntien
d u i l l e . i Q n sanoo kitltenkin, et
tatietkin ovat vielä tukossa
jostakin pääsisi keskuspaikkoi:
vät syrjäisten seutujen
'farmarit kuitenkaan pääsiii
katsomaan,
'»Kesä- ja heinäkuu olisi paresj
ka, mutta tällä kertaa eri täaä
varattu Ontarion paikkakunnille,
daan myöhemmin nähdä yom^
esitylisiä järjestää syys- ja lote!^
ajaksi vai on se jätettävä tulevaas
sään:''
Kuten torstain lehdessä oll«ä
moituksesta saatetaan havaita,»
mr. Painui esittämään elokuri»
16 p, lähtien Port Arthurin sea
— Henry kahde^ksaroien s3
kaikkien brittiläisten pappien,
ansaitsivat enemmän kuin.100
vuodessa, p i t i omistaa ra\iheTi
kaikkien. arkkipii.=pojen piti
vähintäin seitsemän kilpa-ajobi
Jäidtkisn larhanavl
liberaalien muodostamassa liikkeessä Ontaripssa mikä Ukavuasina
kaatoi Drewn yksinvaltaan perustuvan haii|tukseri. C>n muistei^ti,va
että Ontarion järjestynyt työväestö — L P P ja C C F — vei r a t k a i s e t
osaa siinä poliitti.sessa vaalitaistelussa, missä eversti Drew oman puo­lueensa
voitosta huolimatta kärsi kuitenkin henkilökohtaisen tappion,
minkä johdosta hän päätti siirtyä kansalliselle areenalle, potkitutti
torvpuolueen silloisen johtajan pois >iralta ja aikoi,noustorautakor]^^^
Bennettin jälkien jatkajaksi ja Ottawan yksinraltiaaksi hallituluieksi.
Tässä myös e\"ersti Drevvta, tätä kunniarihimoista ja hallituskipieätä
suurjohtajaa, kohtasi perusteellinen hanö — ja hän oikeutetusti sjq/i-\
tää siitäkin työväenliikettä. . "
Ei siis ole ihme» \-aikka e\-ersU Drew onkin närkästynyt ja kuole­maan
asti \iha5tunut työväestölle ja työväenlehäille. Mutta meidän
tulee muistaa, että tämän 'suuniuden" takana bn voimakkaita kulis­sientakaisia
kannattajia, ja että hänen totalitäämetehd^^
levät sitä vaarallisemmiksi mitä läheisemmäksi kehittyy sodan vaj^ra j a
mitä kärke\ämmäksi tulee sj-venevä talouskriisi. Siksi hän on-tap­pionkin
jälkeen vaarallinen mies —^ ja paras puolustuskeino on se, ett;»
rakenrietaan ja lujitetaan niitä järjestöjä ja laitoksia, mitkä Drew ja
kunip. haluaisivat panna pakkopaitaan. Ennenkaikkea meidän tulee
tehostaa toimintaamme Vapauden voimistuttamiseksi ja le\dttämia^si,
sillä poliittisen pimeyden asemesta täkäläiset maanmiehemme halua­vat
enemmän ja entistä kirkkaariip>aa valoa. '^Titiökokouksen ^^this-tuessa
on paikallaan kiinnittää huomiota siihenkin, että jos poliittinen
kehitys menee nykyistä suuntaansa, meidän täjlyy valmistua päättä­vään
ja peräänantamattomaan taistelutm myös tämän maan sanoma-lehtivapauksien
säilyttämisen ja laajentamisen puolesta. .Askeltakaan
ei saa ottaa takaisin, sHlä eversti Drewn-iaisilietoto^ on"aiitet-*
tava yhä lisää poliiUisia tappioita, huolimatta lainkaan siitä'kuinka
rumasti he niiden johdosta karjuvat.
Toisen inaallnoansodan aikana cana-dalaiset
lentäjät' väittivät, että ariie-rikkaläi-
set lentäjät saayat hupnorii-
^män .kpulutiiksen anunattiinsa kuiri
canadalaisiet. Näihin aikoihin moiiet
ihmiset ottivat tällaisen puheen kers­kumisen
kaimalta^eU toisin sanoen
nieiasivat sen suolain kera/
" N y t kuileiötin;kiiri jatkiivasti ame­rikkalaiset
sptilaslentokoiieet joutuvat
luu-hatellle, palautuu mieliin tämä c a -
nadalai^ten lentöjien väite. Taikka
olisiyat^oliari ainerikkälaiset sotilas'-
lenUdconeet qiTjävääriä j a siitä syystä
puplta-vat; yhdelle puolelle kuin syrjä-"
väärät sukset Ja lopiiksi suistavat ne
pois oikealta suunnalta.
. M a h d o l l i s t i eivät kummatkaan nä­mä
olettamukset, taikka väitteet pidä
paikkaansa. "Yksi on kuitenkin aivan
varma, että Neuvostoliitossa on sellai­nen
Tietovoima, että kaikenlaisia asei­ta,
sotalaivastoa, lentolmriejtaym. so­dassa
taxTittavia välineitä, vatsinktn
jos ne orat amerikkalaisia^ siirtyy l a k -
kaaniatto,lähemmäksi Neuvostoliiton
rajoja. Tämä vetovoima kasvaa toi­sinaan
n i i n suureksi, että lent<dconeet-k
i n lentävät NeuvostoUlton rajojen y l i.
Näin amakin Neuvostoliiton taholta
väitetään.
.Kaikille on mielessä äskeinen Neu-vcstoliiton
protesti, jossa '• ilinoitettiin
amerikkalaisen sotilaslentokoneen len­täneen
Latviaan: Amerikkalaiset soti-:
lasviramunaiset ryhtyivät selittämään,
että ksrssrmyksessä oleva sotilaslento­kone
cm vannaankin ollut sama, joka
lähti Wiesbadenista, Saksasta Köö­penhaminaan.
Tanskaan, Koska lime-rikkalalsten
tiedoissa sanotaan, että
ky^myksessä oleva lentokone oli pääs-
SJ^ "Brein^^^ saakka oikeaa
kurssia, iiiiri ön vaikea ;käsit;tää n i k si
se sitten teki' 90 asteen suuritaiisvir-heen,
p i i k o navigaattorissa vltäa vai
i u m k a ? ; koneessa oli ollut r a -
•dio^^Ja magneettlkbtnpaissl'sekä' radar-
Taite, riiin ;pn. hämmästyttävää, että
näiden laitteiden amiiattitunäjatjou-tuTOt
sellaiselle harhatielle^
Näyttää'kuitenikiri siltä, että ame­rikkalaiset'
JänkÖ-impei^^ P^^-
v a t l i e l l l e luönnoHij^ Oikeutena len­tää
riiirine taHtovat. Joka uskaltaa
heille muistuttaa maansa suverenl-suuden
louöcauksesta, niin nyrkki s i l ­mään;
Ktika tiskaltaa kaikkivaltiasta
dollaria -vastustaa!
Se että jänkki-imperialistit pitävät
koko maailmaa, paitsi Neuvostoliittoa
toisÄlseksi. USA:n vasaUimaina,
osoittaa • Amerikan suurlehdlstön seli­tykset,
että" Amerikka e i ole koskaan
tunnustanut Itämeren maita Neu­vostoliittoon
kuuluviksi. Siis nälnol- '•• selityksessä sanottiin tämän täpatik-len
Neuvostoliitolla ei saisi olla oikeut-; s3njohiJosta seuraavaa:
ta sanoa mitään vaikka Jänkkien Ien- "Eräs amerikkalainen lentäjä, jonka
kronasta pohjoiseen ja yksi kone l a i ­vaston
laivaveistämön yllä,
"Puolustusvoiniien pääesikunta jätti
leimoista selonteon •ulkoministeriölle
tiistaina iltapäivällä j a ministeriön
odotetaan keskiviikkona ryhtyvän toi­menpiteisiin,
joihiriräportui katsotaan
antavan aiheutta. Ulkomaalaiset k o ­neet
eivät saa voim^äolevän kiellon
mukaan ilman liipaa; lentää JFluotsin
alueella. Amerikkalaiset ovat saaneet
luvan lentää vainöötlannin yllä, inut-ta
mm. Kalskronan; linnoitusalue on
ehdottomasti kiellettyä'aluetta, \fai-nlttu
kielto koskee myös ruotsalaisis
isivilikoneita,.,."
Ön meridlle pantava, että tämän
maan samaistettu kapitalistinen leh­distö
ei sanonut halaistua sanaakaan
tästä tapauksesta. Tämä johtuu s i i ­tä,
" e t tä amerikkalaiset imperialistit;
käsittävät paiiiovapauäen tarkoitta­van'sitä,
että heiliä ainoastaan c n o i ­keus
sanca mitä; uutisia tämän maan
lehdistö saa painaa.
Jänkkien röyhkeyttä Imvaa myöskin
eräs tapaus Italiassa. Italiassa olevan
Ruffren kauppalan asukkaat Joutuivat
iiauhuri valtaan kun amerikkalaineri
sotilaslentokone ävj^ konekivääritu­len,
n i in Italian hallitus teki siitä v a l i ­tuksen
Amerikari virkailijoille. Tä­män
Johdosta trSA:ri %-irkailljoiden
tokoneet lentelesivät näiden maiden lentokoneen moottoriin tuli vika, a m -
yllä- Tätä'käsitystä tukee myöskin; pui panoksensa ilmaan keventääkseen
se. että jankklkoneet pitävät oikeute- j lastiaan j a se saattoi Ruffren kauppa­naan
lennellä myöskin Ruotsin soti-; l an astikkaat luulemaan, että heitä on
' t u l i t e t t u , . ."
Näm annettiin Rtrffren kauppalan
ihmisille tietää, että tieillä e! ole zni-tään
valittamisen syytä, vaikka heidän
niskaansa sataisikin amerikkalaisesta
lentokoneesta kuulia. Suu kiinni
jänkkien edessä!
last;rfcikahtien päällä. Suomen Tiedon-antotoimisto
lähetti Tukholmasta
luihtikuim-12 pnä semaayan tiedon­annon.
Joka julkaistiin useissa suoma­laisissa
lehdissä:
; "Amerikkalaiset lentokoneet ova t
ainakin • tilapätsesti toisena pääsiais-f^
iiyänä lentäneet kauaksi Buctsiu
alueelle. Kaksi amerikkalaista lento­konetta
nähtiioT^ckebyn yllä Kaxls-
Ifluotsl JaItaliapitävät suunsa k i i n ­n
i , mutta Neuvcstoliiton hallitukEelia
on vielä sellainen käsitys, että c n täs­sä
maailmassa muitakin eik
jänkki-imperialisteja. Siksi se
toi. Jänkkien mielestä, jotki
hallitsevansa koko maailmaa,
täisi olla mitään valittamista
heidän lentokoneensa lentäisiTät
ne tahansa.
;Kuvitelkaapa millainen tilsJSi,
tyisi jos Neuvostoliiton
kone lentäisi Yhdysvaltain ali
man lupaa. Suu ei ruttäiä
rääkymiseen mikä sellaisesta
Me emme asko etteivätkö a:
kalaiset lentäjät osaisi nari
Ja että heidän lentokoneensa
syrjävääriä, Ainerikkalaistsn
rialistieri tarkoituksena oU J
mahdollisimman suuret
Neuvostolnton rajoilla. Siitä
Tanskassa olevasta Kastrup;
kentästä tuli sotanäyttämö.^
amerikkalaisia lentokoneita.'
siime.
Meistä tuntuu, että Neuv*^'-^
Ruotsin, Italian ja muiden
asukkaat toivoisivat, että jäniJtj
sivät torrakoineen tällä p!».*J|
lantin. Silloin ainakin saiy-kansainvälisiltä
selkkauksiltap-kiri
uudelta sodalta. •
kyisteri vallanpitäjiea di?
suinkaan ole valtioviisasta.
oU Rooseveltin aikana. MaK-suuripäiset
ameriki^alaiset I
jotka nykyään ohjaavat A f f i ^ .J
tiolaivaa, eivät tunne hatffi^l
paljon, että muistaisivat i o i ^
ta röyhkeää ja itsepaL^ta bai^^
heitetty hi-storian r i k ^ a'
•'Jonka jumala tahtoo här.
hän lyö sokeudella", ^anouan r
tUSSa. -ri;»'
• Me. tiedämme. -^'"Jä^
san enemmistö, J^^a <».
iriouksellisia pe.-inteitä, caJcs
lään maansa politiikasa
rauhaan ja t3loudeUi^«2;
teen. eikä kansainvälisiin sfJ
Ja atomlsotaaJi. — XJotL