1950-06-13-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, kesäkuun 13 p. — Tuesday, June 13 r QUmEBTlT) -> Independent Xabar Otgan ot Finnish canadlans. Es» tebUstaea Nov. 6tb. 1917. Authorized 85 second classautU by the Post Office Department, Ottawa. Pub' llsbed thrice weekl7: T u e s d a y s, Ituusdays and Satitrdays by Vapaus FUbUahing Company Ltd.. at 100-102 Sim Sk W , Sudbucy. Ont, Canada. Telephones: Business Office 4-4284;. Edltorial Office 4-4265. Manager E. Sutcsi. Editor W, EUund. Mailing addrees Box O, Sudbtiry. Ontario. Advertlsing rates upon application. Tkanslatlon free of cbatge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vfc. 6M Q kk, 335 Ylidysvalloiisa: 1 vk. 74» 6 kk. 3^0 Suomessa: l vk, 7i»0 6 kk. 4.25 C C F : n oikeUtojohtaja J . M ; Cöldwell on — euroöijpalaisten aate-veljieosä iMhtalokliaista koJccmuksis^ y toi-meltomuuddlaan ja vaitiolollaan siunauksensa kommunistivastaiselle noilajahdille siinä hurskaassa harhaluulossa, että siten menetellen hän j a hänen puolueensa; pää-sevät porvarien silmiss^^^ ihmisten kirjoihin j a välttävät ärtyvän taantumuksen rajiit hyökkäykset. Tässä niielesää mr.ColdweU ja kumppanit ovat siunanneet ''vakoi^^^ tut", lietsoneet Itse punakauhuä ja järjestäneet ''puhdistuksia' ei vain CXJFin vaan myös unionistisen liikkeenkin riveissä. Mutta mr.CoIdvireU saa havaita nyt jo, että "sievä ja vaaraton" kommunistivastainen noitajahti on tässäkin maassa jotakin sellaista, mikä uhkaa mjrös < X F : n jäseniä ja k^^ tämUh maan tiemokraattista iärjestdmää. Suuren rahapkooimunistivastaiium huuto Hitleriä edeltäneessä Saksassa ja eräissä muissa Euroopan maissa oli, kuten tiedetään, vain savuVerho, jonka suojassa hävitettiin kaikki demokraattiset kansalaisvapaudet. Totta tietysti oli, että kommunistit joutuivat fasbtimaissa ensimqiäiseksi ja kovimman hyökkäyk^ kohteeksi — varsinkin kun oikeistolaiset sosdemjohtajat olivat "oman" maans.» f a sisteja avustamassa—^ mutta heti kommunistien jälkeen Taah?ittiin keskitysleirillekaikki rehelliset sosdemit, unionistit, lilKTaallt ja muui, jotka eivät byväksyrieet täydellistä fasistikomentoa ja sf-n sotasuimni-tdmia. Kuten sanottu, mr. Coldwell ei ole mitään oppinut aaleveljiensä kohtalosta ja äskettäisen hhtorian kehityksestä. Päinvastoin hän on sinisitmäisen naivisti levittänyt sellaista harhakuvaa, että auttamalla Canadan kommunistien pään katkaisua, ainakin oikeistolaiset ccf;- Iäiset pelastavat oman nahkansa. Mutta klittämättömyys on maailman palkka mr. CoJdvvollinkin 'osalta.' • . / /• Sen johdosta kun alahuoneen istunnossa licdoitettiin, että Canadan asevoimista oli "vapautettu" kaksi miestä 'kommunistisuuden" vuoksi, mr. Coldwell nousi ylös ja sanoi, että k.o. miehet on erotettu siten, ettei heille ole annettu mitään mahdollisuutta itsensä puolustamiseen. Jamr. CoIdwellin "protesteista" ilmeni, että hän puhui ilmeisesti jonkun oman puolueensa jäsenen tai ainakin omaa puoluettaan hyvin lähellä olevan henkilön asiasta, Mr. Coldvvell esiintyi"ankara.sti kuin leijona" ja sanoi, että mikäli hän tietää, k.o. mies (joka oli erotettu kommunistisuuden vuoksi ilmavoimista) "ei ole tehnyt mitään muuta kuin osallistunut pariin työttömien kokoukseen 30-luvulla, mutUi oli luopunut siitä havaittuaan tarkoituksena olleen värvätii punai.sten r i veihin". '':\-y--'' -r./ Kuten ylläolevasta näkyy—-ja se antaa rehellisen kuvan mr. Cold-vrellin protestien sisällöstä—-CCF: n oikeistojohdolla ei ole mitään "sievää" noitajahtia vastaan, kunhan se kohdistuu vain kommunisteja vastaan ja fättää ccf :läiset, rauhaan! Mr, Coldwellin lausunnori mukaan myönnetään pahaksi se, kun "kommunistina" erotettu mies oli kerran eläissään vaatinut leipää työttömille, mutta "hyvä" puoli on se, ettei hän kuulema olekaan kommunisti. Jos mr. Coldwell kunnioittaisi edes kaikkein alkeellisimpia työväenliikkeen periaatteita ja käytännön kysymyksiä, hän olisi kysynyt puolustusministeriltä, että mitä hän aikoo tehdä sellaisten tunnettujen canadalaisten kommunistijohtajain suhteen, kuin esim. E. Taylor ja H . .Anderson, jotka kaatuivat Canadan asevoimissa juuri päätt>Tieessä sodassa. Hänen velvollisuutensa olisi ollut kysyä, että aikooko puo, lustusministeri ''erottaa'' yllämainitut ja muutkin kommunistit kaatuneiden sankariemme joukosta ja valvoa niin. etteivät he saa mistään työpaikkaakaan sen jälkeen kun heidät on henkiin herätetty. Vain täten menetellen mr. Coldwell olisi voinut puolustaa omankin puolueensa jäsenten — ja kaikkien canadalaisten kansalaisvapauksia -— mikä hänen velvollisuutensa on, jos oletamme, ot<ä hän on työväen edustajana alahuoneessa. "Sievän ja vaarattoman" noita jahdin karinattaniinen ja vieläiiä sen äänetön suvaitseminen, On verrattavissa siihen, jos metsäpaloa yritettäisiin sammuttaa ga.soliinin avulla. Joka kerta kun mr. Coldvvell ja kumppanit osallistuvat punakauhun lietsontaan tai atittayarvaltapii-rien puna jahtia, he vetävät osaltaan hirttosihnukkaa tiukemmalle Canadan demokratian kaulaan. Uusi int^^ Kuten lehtemme uutisosastolla viime lauantaina kerrottiin, Kansallisuus- ja Siirtolaisuusasiain ministeri Hon. \VaUcr Harrl.s esitti Jisket-täin alahuoneen harkittavaksi ehdotuksen laiksi, jonka n)ukaan. Ilmeisesti yleisen mielipiteen tyydyttämiseksi, annettaisiin mUhtU)lli-simman vahan myönnytyksiä niin harvalle iuliaanille kuin suinkin mahdollista. Tämän uuden lakiehdoluUsen mukaan Canadan unhoitetiit intiaa- ; n i t — 130.000 miestä, nai.sta ja lasta, joille annettuja lupauksia ei ole pidetty ja joita ei ole autettu vanhojen elinkeinomahdollisuuksien hävittämisen yhteydessä uUsieh elinkeinomahdollisuuksien hankkimisessa —-saisivat itselleen äiinioikeuden jos he luopuvat asutusalueistaan. Toisin sanoen, intiaaneille esitetään: Jos luovutte reservi- eli asutusalueistanne, te saatte oikeuclen äänestää, sekä oiketulen ostaa ja myyda väkijuomia. Uuden lakiehdotuksen mukaan intiaanit joutuvat seuraavan kysymyksen eteen: Saadakseen äänioikeuden, he joutuvat luopumaan a.>;u-tusalueistaan, mistä he ovat niukan toimeentulonsa saaneet, mutta sen vastineeksi he saavat vain äänioikeuden ja kokonaan epävarman talouselämän. Nyt esitetyn lakiehdotuksen mukaan intiaaneille ei varattaisi mitään taloudellisia tai edes valistuk.sellisiakaan apukeinoja siinä miten esim. paimentolaisasteella elävät Pohjois-Ontarion intiaanit pääsisivät käsiksi nykyisen teollisuu-skauden elinkeinojen harjoittamiseen. Tahan on lisättävä vielä eräs hyvin tärkeä seikka, nimittäin intiaanien sj'\'a katkeruus ja epäluulo valkoihoisten hallitusta kohtaan. Ken hyvänsä saavuttaa minkä tahansa keskinkertaisen intiaanin luottamuksen ja ryhtyy pitempään keskusteluun hänen kanssa, saa hyvin pian kuulla katkeria huomautuksia siitä, miten valkoihoisten hallitus on rikkonut intiaaneille antamansa pyhät lupaukset ja saattanut heidät metsänriistan hävityksen kautta puutteelliseen elädvään. Intiaa- • nien katkerat protestit '"lupauksien rikkomista" vastaan korostavat sitä seikkaa, että he ovat tyytymättömiä ja katkeroituneita saamastaan kohtelusta ja samalla tietämättömiä tefillisuusmaailman elinkeinomahdollisuuksien hyväksikäytöstä. Ylläolevan perusteella on täysin selvää, etiä esimerkiksi Ontarion noin 12,000 intiaania — jotka edelleen elävät paimentolaiskauden elämää — ei vamKLStikaan luovu asutus- eli reservialueistaan, eivätkä siis saa mitään parannuksia nyt tehdyn lakiehdotuksen i)erusteella. Voidaan siis hyvällä syyllä yhtyä Toronto Globe and Mail-lehden lausuntoon: "Kaikkein valoisin puoli tässä lakiehdotuksessa on se, ettei se ITMÄ-otto Niemelä Crelghton Mbielta saavutu tJe. 11 pnä 60 vuoden iän. Tofvotamms hänelle onnea merkkJ-pölvän joJidosta. Mrs. LIzzie Laine Whitefishista täyttää tänään, tk. 13 p:nä, 71 vuotta: Toivoauzie päivän sankarille paljon onnea ja pitkää Ikää! A.\I£B|KKAI^ISTA 'EL%M>U>JTAPAA . • Me olemme nopeasti lähestymässä sitä tilannetta, missä säädyllisten a-merikkalaisten täytyy SELITTÄÄ MIKSI H E EIVÄT O L E V A N K I L A S SA J A " S U B V E R S i r V I E N LUETTE-LOSSA".,^.: On kohta häpeäksi olla vankilan ulkopuolella tai ainakin vankilaan joutumisella uhattuna ^subversiivi- Euudcn" vuoksi. Howard PästiUe, elävälle k i r j a i l i jalle jcka on enemmän kuin kukaan muu kertonut maailmalle maamme suurista demokraattisista perinteistä — V A N K I L A! Tri Edvard Barskylle, urhealle kansalaiselle, joka pelasti jhmlshenkiä f a sistien tykkitulen alla Madridiisa — VANKILA! Aryovaitaisille kansalaisille kuten tri Lyman Bradleylle (Joka erotettiin New Yorkin yliopistosta), seUalslile äideille kuin Charlotte Sternille. R u th L<eiderille ja Marjoire Chodoroville, sellaisille unionisteille kuin James Lustigille, sellaisille lääkäreille kuin tri Auslanderilie j a t r i liovds M i l l e r l l - le — heille kaikille V A N K I L A . Kuusi kuukautta t r i Barskylle ja kolme kuukautta .toisille. GeorgeMarshallillei johtavalle kansalaisvapauksien puolustajalle ~ Vankila:-.'.. ••, Amerikan pitäisi olla ylpeä näistä hyvi^ftä miehistä ja naisista... — Daily Worker, N. Y. •'•'•»•• . . J A CANADAA MYÖS Puolustaessamme rauhaa, puolustamme siis Amerikkaa. Emme halua sen kaupunkeja tuhottavan, ^ n kansaa tapettavan j a sen parhaita nuorukaisia teurastettavaksi kaukaisilla r i n . tamilia. — Naisten Viiri. LIL%NK1N TOTTA Hollywoodta kymmenen ovat varoittaneet, että ylioikeuden päätös heidän Jutussaan "merkitsee el ainoastaan kymmentä poliittista vankia vaan t u hansia tulevaisuudessa". He ovat täysin oikeassa. Fasismin laskuoppi jä noitajahtaus ei tee m i tään hienon hiehoja eroltuksia henkilöihin nähden. He eivät. Jahtaukses-saan pysähdy kommunisteihin Ja m u l . hin päättäviin fasismin vastustajiin. He kietovat, hysterian nuottaansa kalkki, jotka fasismia vastustavat... — Työmies. : " • ... • .^ KUNNES TRUMANI8MI KIELTÄÄ NIIDEN TULON Canada saa tieteellisiä julkaisuja rautaesiripun takaa — Otsikko C P : n kesäkuun 9 pnä uutlstledossa missä kerrottiin Canadan "National Rea-search Concilln" edustajan sanoneen alahuoneen tutkimuskomitean Istunnossa, että Canadaan tulee nom 70 tieteellistä julkaisua Neuvostoliitosta.-'• •, . • • ' ' '. ^ Kullanhuuhtojia Lemmenjoella ennätysmäärin Helsinki. — (S-S) — Ivalon Lemmenjoki tuli viime kesänä "huutoon" kullaTdiuuhtojlen keskuudessa. Jäsen seurauksen on tänä kesänä huuhtojia ennätysmäärä. Tarkkaa lukumäärää el ole tledossai, mutta useita satoja toivorildtalta huuhtojia joen raninoilla nykyisin on yrittämässä Saaliit eivät tänä vuonna huuhtojien suuresta lukimiäärästä huolimalta ole olleet sen paremmat kuin aikaisemminkaan. Yleensä saaliit ovat niin pientä, että he eivät niihin u h rattuja työtunteja ja matkoista aiheutuneita kuluja peitä. Vastaavasta työmäärästä saisi muualla varmasti p a remman palkan. Mutta toivo, että jos kus osuu. "iso kimpale", on se kannus., tin, joka kiiholttaa JatkuvasU yrittämään. Viime kesänähän sattui niin, että parin huuhtojan vaskooliin osui iso saalis ja he pääsivät plenehköj&n omaisuuteen käsiksi. Huuhtojia on Lemn^njoella kerääntynyt kaikkialta maasta. Joukossa on jopa pari amellkansuomalaistakin. Rakensi veneen kellariin -— ei saa sitä ulos 'Malone. N. Y. — Kennetli Boyea rakensi koko talven ajan venettä kellarissaan. Kun se oli valmis hän huomasi ettei hän saanutkaan venettä kellarin ovesta ulos. Boyea ja isänsä Wallace, olivat suunnitelleet veneen koon väärin parilla tärkeällä tuumalla. He päättivät poistaa muurauksen saadakseen veneen ulos slUä hajolt-taakseen veneen heidän olisi ollut poistettava 17 grossia ruuveja. Tämä artikkeli julk3istiin"E:an£an Kiina", 26 Kuo Hui Chieh juikalstiss^ Peldngpssa, t a j m ^ ^ 16 piiäf ISlSO. Mxne. Suit on. yksi kolmesta kuuluisisia Soong-sisarista, joista Mme Chiang Kai-shek on nuorin. Kuten Mme. Ckiang, Mme Sun on saanut k<mlukaBva;ltt Yhdysyallpissa ja häx^ltintee Yhdysvallat hyvin. Hänen eltmaa^ on v i e^ se< ellei hän ole poliittisessa mielessä ri!pi>uyain<en amerikkalaisista lainoifilaL. Mme Sun kieltäytyi Kiinan prtsidentin virasta^ multa iällä kertaa hän on Kiinan KauMn Tfs^valla^ yksi IniudLesta yaraprc«i-denlistä. Oheellisena Jtill^ti^nime lyhem englazminkie-lisestä "The CanadiaÄ JFar Easter Newslelierista" suömennellu-na hänen yllämainitun artikkelinsa: Kirj. Soon^-Ching Ung (Mme Sun Yat-sen) Historiallisessa puheessaan helnäk. 1 pnä 1949. puheenjohtaja Mao Tse. tung Julisti, että uusi Kiinan K a n san Tasavalta nojaa yhdelle puolen kaikissa aasioissa, k o t i - ja ulkomaisissa kysymyksissä.. . rauhan ja raken-nukseft puolelle . . . On ainoastaan kaksi vaihtoehtoa. Yk,sl on Neuvostoliitto. Toinen on nykyhetken Y h . dysvallat. Britannia" ja H a n s k a , ., Vertailemalla näitä kahta vaihtoehtoa on helppo nähdä miksi todellisuudessa, sorrettujen maiden säilyrni'- nen Ja elvyttäminen tekee tarpeelliseksi nojata Neuvostoliittoon. MITÄ IMPEBIAHSTiT TARJOAVAT? Ensiksi he tarjoavat Marshallin suunnitelman "apua". Heidän me-: netelmiinsä kuuluu teidän "'opettaminen" siltä, kuinka hyvä tämä suun-nltelnia on teille. Tämä tshdään tyy^ pilllsen ja kovapintaisen amerikkalaisen mamostyön muodossa; M y y n t i , puheet kohdistetaan kaikille niille, jotka rämpivät suunnittelemattoman ekonomian syviä meriä ja jotka pelkäävät sellaisia muutoksia missä tar_ vitaan kansan voimaa. Amerikkalaiset pitävät suunnitelmaansa uusimpana keksintönä hengenpelastuksessa. "Se on virta vii vaLstutettu" sanovat he. "Se vetää teidät ylös minkälaisesta tilanteesta tahansa." Jotkut hallitukset ovat langenneet tähän jaaritukseen ja niille oix heitetty hengenpelastus-rengas. Näiden hallitusten kokemuksista voidaan nyt todeta, että tämä kovapainelsesti malno-stettu hen-genpelastusrengas onkin pakkopaita. muutakaan maata. Niitä ei ole laadittukaan tässä tarkoituksessa, P y r . kimys on toinen. On j-älleen tullut selväksi, että Y h - dys-.altain kapitalismi on muodoton sekasikiö, ihikä on pudonnut alas historian seinältä. Se cn haljennut ja pahasti sittenkin. Siksi Wall Street yrittää panna näitä palasia yhteen. Tässä käytetään kovin kallista Marshallin suunnitelmaa, samalla kun Amerikan kansa ja kalkki ne kansat joille tämä "apu" .saadaan p a kotetuksi, jcutuvat rhaksamaan gen. Mutta tämäi tähtitieteellinen kulutuskaan ei riitä särkyneen munan korjaamiseen. Tilanne tulee vakavaksi ja rappeutuu epätoivon tasolle. Sitten käytetään peloittelukeänoja. Nämä ovat toimenpiteitä sotaa varten, k u ten se ilmenee Atlantin ' paktissa. Äuunniteltava.ssa K a a k k öi£-Aasian Liitossa ja muissa samanlaisissa paheellisissa yrityksissä. Ne ovat toisenlaisia pakkopaitoja kuin Marshall suunnitelma, j a vaativat uusia sitoumuksia, kokonaan tucttamattomaan tarkoitukseen johdetun kulutuksen missä rahaa käytetään USA:n stan-darttien mukaan valrhistettuihin aseisiin ja ammuksiin, jotka cn maksettava amerikkalaisilla dollareilla. E i yksikään sppimusihaa, mukaanlulden Yhdysvallat, voi kestää tällaista haaskausta , . . . • ', NEUVOSTOLIITON OHJELMA JA KÄYTÄNNÖN TYÖ Tutkikaamme nyt Neuvostoliiton ohjelmaa j a edesottamisia maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Sen kauppasopimuksissa kansandemokra-tiain, "mukaanlukien Mcngoliän ja Kiina, kanssa ei ole riiitään tecsken- Se on täytetty lyijyllä Ja se sukuttaa; telyä, el mitään syöttejä eikä mitään varmasti kaikki ne jotka tarttuvat s l i . hen Ja yrittävät sitä käyttää. • Äskettäisissä uutlstledoissa kerrotaan meille, että Marshallin apua k i i rehditään Indonesiahan. Yhdysvaltain ja Höllannm välillä tehdyn vanhan sopimuksen mukaisesti vllmeksimami-t im siirtomaiden avtistamiseksi. On ilmeistä, että Yhdysvallat luottaa sekä hollantilaisiin että niihin indcne-slälalslin, joille määrättiin hyväksyttäväksi asiakirjat, joiden pohjalla perustettiin uusi nukkehallitus. Siksi Amerikasta kiirehditään tarvikkeita kärsiville saariasukkaille. Me voimme kuitenkin turvallisesti sanoa, että nyt yritetään historian uusimista. Me voimme nyt nähdä, mitä saadaan t u lokseksi tästä avusta"'. .MARSHALLIN APU INDONESIALLE Korkeissa asemissa oleville muutamille Indonesialaisille, jotka ovat myyneet maansa imperialismille, tämä ("apu") tarkoittaa sitä. että heidän valta-asemaansa' pönkitetään vähän pitemmäksi aikaa. Tämä "apu" auttaa heitä nujertamaan ja ehkäisemään hetkellisesti kansan valtaisan voiman. Indonesian tavallisille miehille ja naisille tämä "apu" merkitsee vallan muuta. Se tarkoittaa pitkittyvää s i sällissotaa .siihen sisältyvine kaikkine tuholneen ja katkeruuksineen. Katsokaamme tässä yhteydessä Marshallin suunnitelman "apuun" Kiinassa ja Kreikassa viimeksikuluneiden vuosien aikana. Se tarkoittaa maan luonnon, resxu-ssien kiihtyvää riistoa (Indonesian) kanssa nykyisen hyvinvoinnin Ja tulevan rakennustyön vahingoksi. Katsokaamme nykyiseen Saksaan m i ten se koko kapasiteetillaan palvelee Wall S t r e e t l a . .. Marshallin suunnitelman apu mer- Idtsse edelleen pitkiä Jonoja työttömiä työläisiä j a työttömien perheidMi elintason laskua sillä tehdas tehtaan jälkeen kärsii siltä Hxxn kotimarkkinat tulvltetaan amerikkalaisilla tava. rollia. Katsokaamme Italiaan missä cn 2.500.000 työläistä työttömänä..; Katsokaamme Ranskaan, missä kansan cstovolma on viimeksikuluneen vuoden aikana laskenut 20 prosentilla ... Katsokaamme Britanniaan missä ei kauppaa voida tehdä, sen sijaan että voitaisiin käydä kauppaa Tshekkoslovakiasta Kiinaan asti ulottuvan suuren alueen kanssa. Lopuksi tämä antelias apu tarkoittaa Indonesialle luonnonvoimien t u hojen jatkumista. Katsokaamme taas K i i n a n asemaa, missä tuotetut varat Ja voimat käytettiin taisteluun kansaa rastaan, eikä niitä luonncuvol-mla vastaan, mitkä aiheuttavat näl-kätilantelta. Rekorttl on selvä. Marshallin suimnitelmat eivät auta sen paremmin Indonesiaa kuin mitään "opetusta". Kysyttiin väin yhtä seikkaa: "Mitä te tarvitsette?" Tässä oh joitakin esimerkkejä: K i i n a l l a oli vapautumisensa jälkeen suunnattoman suuri- i-autätisproblee-mi sen vuoiksi kun kuomintangin Jou. kot olivat tuhonneet siltoja; hallintoja oli haaskannut ja väärinkäyttänyt välineitä. Tämä seikka oli korjattava viivyttelemättä, sillä niin paljon riippui tavarain kuljettamisesta maaseudulta kaupunkeihin j a Kansan armeijan kuljettamisesta taistelukentille. Kiinaan saapuneiden ensimmäisten venäläisten joukossa olivat rautatie-ekspertit. He antoivat apua, jonka perusteella Kiinan rautateiden kiinnostaminen saatiin suoritetuksi kuukausia aikaisemmin suunniteltua a i kaa. He tulivat ilman hyötyä ja rummutusta. Hs suorittivat työnsä eikä meiltä vaadittu kerrassaan mitä^n vastineeksi. Samoin kuluneen kesän aikana, j o l loin koillisissa maakunnissa riehui lentävä rutto. Meillä el oUut riittävästi lääkäreitä ja tekniikkoja tämän vaarallisen taudin pysähdyttämiseksi Ja niin vetosimme suiu-een naapuriimme. Lääklntäjoukkueita saapui pian paikalle. Ne antoivat apunsa ja menivät takaisin kotiinsa. El ollut ajar tustakaan vastapalveluksesta tai myörmytysten etsimisestä. He eivät pyytäneet minkäänlaista oikeutta tehdä rnitään muuta, paitsi auttaa K i i nan kansaa.. Täm^^ yhteistoiminnan henki cn nyt toiradnnan peirustana kaiiCcien kansandem^kratiamiiden välillä. Iti-Eurooparsa. niissä maissa, jotka olivat aina katkerissa vihamielisyyksissä keskenään, toteutetaan yhteistoiminnan ja yhtenäisyyden o h jelmaa . . . Yhteistoiminta cn havaittavissa myös luonnon resurssien y h teisessä kehittämi£es5ä k.o. maiden rajaseuduilla ja; yhteisten voimalai-1 tosten rakentamisessa. Si^llä ei ole kurkunkatko-kilpailua, eikä heikomman kuristamista voimakkaamman tcimakkaamman toimesta. Tämä y h - teiätöimintasuunta on kehittynyt Neuvostoliiton ulkopolitiikasta, mikä telm i i , ystävyys-, yhteistyön- ja hyok-käämättömyyssopimusten kautta. Eikö siis ole selvää, että ma nojaamme yhdelle puolelle siksi kun a i noastaan .Neuvostoliitto suosittelee ja käytännössä toteuttaa tällaista c i - keudenmukaista ja rehellistä ohjelmaa?^ . K I I N A TUTKII .NEUVOSTOLIITTOA Me nojaamms yhdello puolen myös arvicmme vuoksi NeuvostoliitDn sisäisistä asioista. Me kunnioitamme sitä tosiasiaa, ettei siellä ole työttä-myyttä ja yritämme kiireellisesti päästä selville hiifen työttömyys on poistettu. Me iloits2mme siitä, että n i i n lyhyenä aikana on hävitetty lukutaidottomuus . . . Meitä innostaa uutinen, että Neuvostoliitori sodanjälkeinen asuinrakennusten valmista-mlssuunnitelma on miltelnäytstty.,. Kehi t tämättä jääneessä Kiinassa meihin vaikuttaa suuresti Neuvostoliiton maaseudun 27.000 sähkövoima-asemaa ja räskaäri teollisuuden suunnattoman suuri kasvu Neuvostoliiton aasialaisis. sa tasavalloissa... Me opimme nopeasti tietämään, että koko käsitys tieteestä on vallan toisenlainen kuin kapitalistimaissa — se on vapautettu käytännöllisistä käyttöä varten...} Atomivoimaa käytetään vuorien ta-J saamiseen, jokien spimhan muuttamiseen, erämaiden hedelmöittämisesn . . . . eikä välikappaleena jossakin k a sainvälisessä vehkeilyssä. . . . . Tämän vuoksi bn vain tehtävä siunmaus. Kiinan Kanisan Tasavalta nojaa yhdelle puolen. Me pidämme kunniassa "ystävien joUkcssa työskentelyn" periaatetta. Me ihailemme' erikoisesti ystäviä jotka eläivät niin rakentavalla Ja osoittavat huomaavaisuutta muita kansoja kohtaan. Me katsomme, että kaikkien tällaisten ystävysten pitäisi yhdenmukaistuttaa toimintansa ponnistellessaan yhden yhteiskuninan rakentamiseksi ja maailman rauhan turvaamiseksi siten, että * yhteiskunta voi vaurastua. Tästä johtuu, että K i i n a tulee seuraamaan yhdelle puolen nojaamisen ohjelmaa; ja työskentelemään yhteistoiminnassa kaikkien niiden kanssa, jotka rehellisesti pyrkivät yhteistoimintaan Ja historian tässä vaiheessa Kiina näyttää tietä koko Idälle. PUHUU POIIT VnSLLEBISSÄ Ontarion lati^iaafijgirnnT^an j^'^»'»» A. A. MacLeod menee pohamaan Niagaran niemimaan työväen kansainväliseen kesäjnlilaax^ joka kestää koko päivän Ja pidetään Garden City Beachilla PcrtWelIetissä'tJi. 18'päivänä, ilmoittavat julilan järjestäjät naiset ovat auftaneef r-SITÄ= j a Kotkan viestinjuoksu Kctka. — Helatorstatoa tapahtui täällä 31. vuotuinen Kotkan viestinjuoksu, johon osallistui yhteensä 29 joukkuetta ja 435 juoksijaa. Kilpailun TOitti Kotkan Kisailijain joukkue 14.4i:0 ja Kymin Veikkojen joukkue tilli perille toisena 10 sek. huonommassa ajassa. Vancouver., B. C / ^— Jospa taasen lä-liectäisin terveiset täältä Tyynen meren rannoilta. Täällä on kesä kauneimmillaan vaikka ilmat eivät olekaan niin erikoisen lämpimät. Lumisesta \'UCTisto3ta puhaltaa kylmät tuii-let ja sataa Tiputtelee aika ahkerasti, aina välillä cn muutamia aurinkoisia päiviä ja onhan sitä saatu jo jonkin verran auringonkylpyjäkin, vaikka eipä suinkaan näin suurten merion rannoilla koskaan liiaksi kuuma ole sisämaahan verraten. Työttömyyttä ilmenee vieläkin tavattoman paljon ja usealla alalla palkat ovat alhaiset ehhkustannukslin verraten. Monetkin, jotka ovat kevään tullessa saaneet jonkinlaisen ansiopaikan,. pelkäävät että tokkopa enää huoinenna tarvitaan. Sellainenkin jokapäiväinen epä-var^ muus on hyvin surullista. Kalastajat lähtevät jäilesn joukolla merelle onneaan koettelemaan ja siksi ovat kerhcn naiset järjestäneet heille läk^. siäistanssit tk. 10 p., jossa odotetaan olevan paljon hauskaa ja toivotetaan kalastajille onnea j a suurta kalansaalista seuraavan kalastuskauden a i kana. Tk. 4 pnä o l i C S J : n ensimmäinen kenttäjidala tänä kesänä. Ilmakin c l i aika sievä ja väkeä kohtalaisesti vaikka, parkkiin oUsl enempikih xnahtu-nut. Siellä esitettiin kerhon naisten järjestämää ohjelmaa lapsilta. Se olik i n mielenkiintoista katsella. Aikuiset eivät saaneet mitään ohjelmaa järjestetyksi lukuunottamatta toiskielistä puhujaa. En tiedä missä on y i i a . Toivomme seuraavilla kenttäjuhllUa olevan enempi henkistäkin nautintoa, urheilua, kilpailuja, jne. Kerhon toimista pitäisi tässä vähän jutella. . Olemme säännöllisesti kokoontuneet kerran kuukaudessa ja kesku.st€lleet esiin tulevista asioista. Olemme yhtyneet maatakäsittävään naisten järjestöön ja lähettäneet edustajia rauhankokouksiin ja rahallisesti auttaneet rauhan kysymystä. Sairaista olemme jonkun verran huolehtineet vaikka se asia kyllä kaipaisi korjausta. Erisi syksyn käsltyömyyjäl-siä varten olemme antaneet kankaita sekä lankoja Ja lisää tulee jos löytyy työntekijöitä, Tulkaa joukolla seuraavaan kokoukseen-helnäk. 6 p, — K e säisin terveisin: "'Saariska". Jos haluatte päivästä toiseen seurata maaninie työkansan tärkeimpiä kysymyksiä, niin tilatkaa V A P A U S . TÄTÄ. VÄBÄN^EBOA Läähättää» j a puhaltaennuo.-im. ehti junaan Juuri kun se Ijhti ta. • Keski-iiäinsn mies dimiij. ms.., halveksien.- * - K u n olin teidän Ikälsenar hän. "ehdin Juosta puch inai4"tr kuvan junan perästä ja vieiäkia m da kiinni enkä minä tuy.13 ti.w^* läähättänyt kuin te." ^ -Niinpä jdln", sanoi nu:ri VHM "mutta myöhästyin tästä iMnactT^ edellisellä asemalla." '•• SUOSITUKSESTA Liikemies kuoli Ja saapui helvettun Tuskin hän ehti istua tupakalle h» häntä taputettiin olkapäälle "Weil. mr. Smith", sanoi' kamjM piatkustaja". olen täällä teidin ac' situksestaime." " M i l l o in minä olen suosittanut in ta tänne?" "Jokainen kerta kun tulin kauppaa, maan teille jotain, niin käskittt mai nä helvettiin." esitti asiakiaaiL-LIUCEKIELTÄ Koirakauppias koiraa: "Oh olemassa joitakin koiria joth ovat vUsaampia kuin niiden cimst3..jt ja tässä on yksi sellainen.' ••«• • •' VIHJAUS Peter oli leikkimässä toverinsa Jim. my Brownin kotona • Tuli aika lähtei kotiin mutta samalla alkoi sataa ifc. Brown tarjosi hänelle Jimmyn sadsti-kin, ettei hän kastuisi. "Älkää vaivatko itseänne, mn. 8rown". sanoi Peter kohteliaasti "Olen varma, että äitisi tekisi sj. moin Jimmylle", hän vastasi "Äitini tekisi vielä paremmin-, sa. noi Peter. "Hän pyytäisi Jimmyn jää. mään illalliselle- Lasten pifcnekkiin yksi bussiauto P«rt Axtlnir. — (Sähkösanoaa-tie) — Kansainväliseen lasten pit nekkiin sunnuntaina tJc 18 pm lähtee vain yksi bossiaato, kcOi pooli yksi iltapäivällä. Lähtö ta-pahtaa Sam Hillin kaupan Inob Arfbor Streetin bnssiautojen fciäs. töpailuista^ Tervetuloa. Komiltta puoiesta. Hden. Kiinnostaya f jimi-esitys sunnuntaina Port Arthurissa Port Arthdr, -Ont. — Ennen toisti maailmansotaa kulki Neuvostoliitoa ilmailija Chkalpv Neiivostolutosti suoraani pohjoisnavan kautta Yhdjs-valtoihin. Tästä historiallisesta lennosta saimme silloin nähdä pääfcS-dat lyhyessä uutiselokuvassa Maicäi of Thne —'"Wings of Victory". W-temmin ori tämän kuuluisan ilmailijan elämäntarinasta Ulisi elokuva, a- Jciii on nimeltään "Wings of Tictorf — Velton siivet. Tämä kokoillan Elmi kietoutuu rakkaustarinan y.tt seikkailujen ympärille, johtaa napa-lennon kautta sodan voittoon -rienn-seen. Piimi on alusta loppuun saaUa jännittävän suurenmoinen. Tämä elokuva esitettiin jo touio-kuussa Fort Williamissa ja tulee esitettäväksi Port Arthurissa, jossa a esitetään C S J : n osaston haalilUfld-nuntalna kesäk. 18 pnä, alkaen Uol illalla. , Tervetuloa kaupunkilaiset ja fana. r i t ! — A . T. ympäriltäännös tule hyväksyttäväksi alahuoneen tässä istunnossa.-' Intiaanit ovat ansainneet paremn^ian kohtelun mitä heille tässä uudessa lakiehdotuksessa luvataan ja Canadan tulisikin kääntää kokonaan uusi lehti tämän maan alkuasukkaiden kohtelussa. Rauhanliike on saanut siksi laajat joiikot mukaansa, että se palpittaa so_ danvalmistelijoita ja n i i d en härmyste-lijöitä- Siksi sctaa kaimatta vien h a l litusten silmäntekevät ovat joiituneet tämän tästä julkisissa puheissaan suorittamaan jos jonkinlaisia silmän-kääntötemppuja ja vastavetoja. Toronton Vapaa Sanakin tekee parhaansa >• sodanlietsojain hy\"äksi ja kirkuu minkä ehtii kaikkia rauhan-ajajia vastaan ja tietysti toivoo, että herra kuulisi senkin vikisevän äänen. On huvittavaa seurata sen lehdein poliittisia häränpyllyjä. Koska siitä on tullut nyt n i in innostunut sodan kannattaja, niin silmäiUmme'miten se suhtautui scdah ja rauhan kysy-myksiui alkuaikonlaan. Vuonna 1932 helmlkuim 10 päivän toimituskirjoi-tuksessa kirjoitetaan Geneven aseis-tariisumiskonfersnssista. jossa käsiteltiin, Kauko-Idän Järmittynyttä t i lannetta j a sodan "vaaraa. Itirjoituk-sessa tämän yhteydessä viitattiiQ k a n sainliiton sopimuksiin Ja sitten sg-nottiih mm. seuraavaa: "Tähän ei voi olla muuta vastausta «kuin se, että kaikki ne soplmukiset. jotka suurvaltojen yhteisissä kongresseissa kansainliiton Johdolla on tehty, ovatkin olleet ainoastaan petoksia. Joilla o n peitetfy kokonaan se dlplo-^ maattinen vehkeily, jota on barjoltet* t u k u l i i s i e n takana ja joka \'ehkelly on jakanut maailman suurvallat — kansainliitossa "ystävyksinä" istuneet — toisilleen vihamielisiin r y h miin, joiden aincana pyrkimyksenä on toistensa mahdollisimman perinpohjainen tuhoaminen . . . " Sitten viitataan, että imperialistit ratkaisevat kaikki voiman eikä oikeuden mittapuulla. "Sota-aseissa on se vipusin, joka määrää imperialistisessa politiikassa kaikkina aikoina, eikä mitkään rauhansopimukset . . ," Siis tässä selvästi osoitetaan, että imperialismi on syynä sotaan, j c ia cn aivan oikein. Saman \-ucden toukokuun 11 päivän numerossa sanotaan selvästi kuinka sodanhetsojien tarkoituksena on sodan aikaan saaminen j a lamataan t i lastoja asekauppojen määrästä sekä asetuotannosta saaduista veltoista. Siinä sanotaan m m seuraavaa: ~ "Mutta maailman aseistautumisella on toinenkin puolensa, johon harvemmin kiinnitetään huomiota, nimittäin asetehtailijat, ryhmä poliittisesti vai- \ kutusvaltaisia trusteja ja magnaatte-j a , jotka keinottelevat itselleen sadat miljoonat voittoja aseteollisuudesta • • • ^ Kirjoitus päättyy seuraavasti: "Tämän valossa intriigien on helppo nähdä, miten vähän arvoa voidaan panna omistavan luokan sanomalehtien uskotteliiille vastaisten aseistarii-sumLsneuvpttelujen mahdollisuuksista toteuttaa yleisen aseistariisumisen."''• •'•.:•.••, •/ : Kuten nähdään lähes pärikyihmen-tä vuotta sitten se "timnusti". että imperialisteilla ei ole silloinkaan k im ne puhiivat rauhasta aikomustakaan edistää rauhan asiaa, vaan vehkeillä sodan aikaansaamiseksi nlittääkseen suunnattomia voittoja kansan veren kustaimuksella. Jos . nyt vaikka oletettaisiin, että Vapaan Sanan palstoilla sen toimittajat ti^civat siihen m i t ä he k i r j o i t t i vat, n i in täytyy todeta, että olkea po. liittineh kuperkeikka on heitatty sen-jälkeen. Nyt sen toiinittajille ovat Imperialistit rauhanenkeleita Ja Wall Streetin politiikka kuin herrah lähettämä l a h ja ihmiskunnalle. Jos vain joku uskaltaa puhua rauhasta, n i i n saa päälleen oikean myrkkysopan. Se kävi selvästi ilmi siltä kun I n - dustriallstin kirjeenvaihtaja "Omintakeisesti ajatteleva työläinen" tuki rauhantyötä juuri siltä kannalta kuin Vapaa Sana perlsenkymmentä vuotta sitten ja tuomitsi kysymyksessä olevan lehden "Matti S ^ t y l a h d e n " hyökkäykset Canterburyn dekaanusta vastaan, niin Matin raivolla ei cUjut r a joja. Niin ei olisi saanut tehdä, sillä Matti haluaa määrätä poliittisen tahdin. Matin mielestä Industrialistin kirjeenvaihtaja "ajattelee Moskovan tapaan". - , Ajat ovat muuttuneet j a me ajan mukana, on tapana sanoa. Tällä tarkoitetaan tietysti edist^srstä. Toteamme, että Vapaa Sana on "edistynyt*' alaspäin sillä se on painunut sj^Ö taantumuksellisten sodanlietsojain ^ telään suohon. . Maailman kehitys on kuitenkin armoton Vapaalle Sanalle. Silloin fcs se vielä'tuomitsi, taikka oli tuonii»- vinaan Imperialistit, asetehtailijat j« puhui imperlaUstisia sodanHet»^ vastaan, dli maailma toinen, imper-»* listeja vastaan silloin seisoi Neuvostoliiton lähes 200 niilj. iäsita-vä kansa, työväenliikkeen P?^"=* mlsto Ja hyvin vähän sivisty Nyt lähes 800 miij. ihmistä ralBE» sosialismia ja valtavasti suurine» maailman ihmisistä puolustaa r5> haä; joka on ehtona kaikkien 01=^ ten onneen. Nyt vapaa Sana on asettunut dottomasti jtiuri nuden imperiihs^ ja asetehtaiUJoitten. jotka se kymmentä vuotta sitten tuomi», nalle vaikka se puhuukin rauhasta aivan samalla tavalla sodanvalmistelijatkin päm^i-^ vähemmistön leirissä ja ^ ^ J T : sen raivo johtuu. Ihmiset rakeCB^ maailman ja koska suurin osa l i sistä tahtovat rauhaa ja to»», suuremmat joukot ovat rjhtyat^^^ mimaan rauhan puolesta, näo ^ sen Vapaan Sanan parku ei sa ttile estämään ihmisia eteenpäin. Mutta olisi ajattelematonta/» tehtäisi työtä rauhan byräka mitään ei saada toimettoffiaoi:__ tehköön jokainen kaikkensa e - työn hyväksi kaikkein I ^ ^ ^ käytännöllisellä tavalla. K a i »^ hokain keino tällä hetkellä oa^-^ taa nimensä "Pommi p a s o ^ xesriin j a lyhty» itse kenuB»»= miä/siihen. — Wotl-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 13, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-06-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500613 |
Description
Title | 1950-06-13-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, kesäkuun 13 p. — Tuesday, June 13 r
QUmEBTlT) -> Independent Xabar
Otgan ot Finnish canadlans. Es»
tebUstaea Nov. 6tb. 1917. Authorized
85 second classautU by the Post
Office Department, Ottawa. Pub'
llsbed thrice weekl7: T u e s d a y s,
Ituusdays and Satitrdays by Vapaus
FUbUahing Company Ltd.. at 100-102
Sim Sk W , Sudbucy. Ont, Canada.
Telephones: Business Office 4-4284;.
Edltorial Office 4-4265. Manager
E. Sutcsi. Editor W, EUund. Mailing
addrees Box O, Sudbtiry. Ontario.
Advertlsing rates upon application.
Tkanslatlon free of cbatge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vfc. 6M Q kk, 335
Ylidysvalloiisa: 1 vk. 74» 6 kk. 3^0
Suomessa: l vk, 7i»0 6 kk. 4.25
C C F : n oikeUtojohtaja J . M ; Cöldwell on — euroöijpalaisten aate-veljieosä
iMhtalokliaista koJccmuksis^ y toi-meltomuuddlaan
ja vaitiolollaan siunauksensa kommunistivastaiselle
noilajahdille siinä hurskaassa harhaluulossa, että siten menetellen hän
j a hänen puolueensa; pää-sevät porvarien silmiss^^^ ihmisten
kirjoihin j a välttävät ärtyvän taantumuksen rajiit hyökkäykset. Tässä
niielesää mr.ColdweU ja kumppanit ovat siunanneet ''vakoi^^^
tut", lietsoneet Itse punakauhuä ja järjestäneet ''puhdistuksia' ei vain
CXJFin vaan myös unionistisen liikkeenkin riveissä.
Mutta mr.CoIdvireU saa havaita nyt jo, että "sievä ja vaaraton"
kommunistivastainen noitajahti on tässäkin maassa jotakin sellaista,
mikä uhkaa mjrös < X F : n jäseniä ja k^^ tämUh maan tiemokraattista
iärjestdmää. Suuren rahapkooimunistivastaiium huuto Hitleriä edeltäneessä
Saksassa ja eräissä muissa Euroopan maissa oli, kuten tiedetään,
vain savuVerho, jonka suojassa hävitettiin kaikki demokraattiset
kansalaisvapaudet. Totta tietysti oli, että kommunistit joutuivat
fasbtimaissa ensimqiäiseksi ja kovimman hyökkäyk^ kohteeksi —
varsinkin kun oikeistolaiset sosdemjohtajat olivat "oman" maans.» f a sisteja
avustamassa—^ mutta heti kommunistien jälkeen Taah?ittiin
keskitysleirillekaikki rehelliset sosdemit, unionistit, lilKTaallt ja muui,
jotka eivät byväksyrieet täydellistä fasistikomentoa ja sf-n sotasuimni-tdmia.
Kuten sanottu, mr. Coldwell ei ole mitään oppinut aaleveljiensä
kohtalosta ja äskettäisen hhtorian kehityksestä. Päinvastoin hän on
sinisitmäisen naivisti levittänyt sellaista harhakuvaa, että auttamalla
Canadan kommunistien pään katkaisua, ainakin oikeistolaiset ccf;-
Iäiset pelastavat oman nahkansa.
Mutta klittämättömyys on maailman palkka mr. CoJdvvollinkin
'osalta.' • . / /•
Sen johdosta kun alahuoneen istunnossa licdoitettiin, että Canadan
asevoimista oli "vapautettu" kaksi miestä 'kommunistisuuden" vuoksi,
mr. Coldwell nousi ylös ja sanoi, että k.o. miehet on erotettu siten,
ettei heille ole annettu mitään mahdollisuutta itsensä puolustamiseen.
Jamr. CoIdwellin "protesteista" ilmeni, että hän puhui ilmeisesti jonkun
oman puolueensa jäsenen tai ainakin omaa puoluettaan hyvin lähellä
olevan henkilön asiasta, Mr. Coldvvell esiintyi"ankara.sti kuin
leijona" ja sanoi, että mikäli hän tietää, k.o. mies (joka oli erotettu
kommunistisuuden vuoksi ilmavoimista) "ei ole tehnyt mitään muuta
kuin osallistunut pariin työttömien kokoukseen 30-luvulla, mutUi oli
luopunut siitä havaittuaan tarkoituksena olleen värvätii punai.sten r i veihin".
'':\-y--'' -r./
Kuten ylläolevasta näkyy—-ja se antaa rehellisen kuvan mr. Cold-vrellin
protestien sisällöstä—-CCF: n oikeistojohdolla ei ole mitään
"sievää" noitajahtia vastaan, kunhan se kohdistuu vain kommunisteja
vastaan ja fättää ccf :läiset, rauhaan! Mr, Coldwellin lausunnori mukaan
myönnetään pahaksi se, kun "kommunistina" erotettu mies oli
kerran eläissään vaatinut leipää työttömille, mutta "hyvä" puoli on
se, ettei hän kuulema olekaan kommunisti.
Jos mr. Coldwell kunnioittaisi edes kaikkein alkeellisimpia työväenliikkeen
periaatteita ja käytännön kysymyksiä, hän olisi kysynyt puolustusministeriltä,
että mitä hän aikoo tehdä sellaisten tunnettujen
canadalaisten kommunistijohtajain suhteen, kuin esim. E. Taylor ja
H . .Anderson, jotka kaatuivat Canadan asevoimissa juuri päätt>Tieessä
sodassa. Hänen velvollisuutensa olisi ollut kysyä, että aikooko puo,
lustusministeri ''erottaa'' yllämainitut ja muutkin kommunistit kaatuneiden
sankariemme joukosta ja valvoa niin. etteivät he saa mistään
työpaikkaakaan sen jälkeen kun heidät on henkiin herätetty.
Vain täten menetellen mr. Coldwell olisi voinut puolustaa omankin
puolueensa jäsenten — ja kaikkien canadalaisten kansalaisvapauksia
-— mikä hänen velvollisuutensa on, jos oletamme, ot<ä hän on työväen
edustajana alahuoneessa.
"Sievän ja vaarattoman" noita jahdin karinattaniinen ja vieläiiä sen
äänetön suvaitseminen, On verrattavissa siihen, jos metsäpaloa yritettäisiin
sammuttaa ga.soliinin avulla. Joka kerta kun mr. Coldvvell ja
kumppanit osallistuvat punakauhun lietsontaan tai atittayarvaltapii-rien
puna jahtia, he vetävät osaltaan hirttosihnukkaa tiukemmalle Canadan
demokratian kaulaan.
Uusi int^^
Kuten lehtemme uutisosastolla viime lauantaina kerrottiin, Kansallisuus-
ja Siirtolaisuusasiain ministeri Hon. \VaUcr Harrl.s esitti Jisket-täin
alahuoneen harkittavaksi ehdotuksen laiksi, jonka n)ukaan. Ilmeisesti
yleisen mielipiteen tyydyttämiseksi, annettaisiin mUhtU)lli-simman
vahan myönnytyksiä niin harvalle iuliaanille kuin suinkin
mahdollista.
Tämän uuden lakiehdoluUsen mukaan Canadan unhoitetiit intiaa-
; n i t — 130.000 miestä, nai.sta ja lasta, joille annettuja lupauksia ei ole
pidetty ja joita ei ole autettu vanhojen elinkeinomahdollisuuksien hävittämisen
yhteydessä uUsieh elinkeinomahdollisuuksien hankkimisessa
—-saisivat itselleen äiinioikeuden jos he luopuvat asutusalueistaan.
Toisin sanoen, intiaaneille esitetään: Jos luovutte reservi- eli
asutusalueistanne, te saatte oikeuclen äänestää, sekä oiketulen ostaa
ja myyda väkijuomia.
Uuden lakiehdotuksen mukaan intiaanit joutuvat seuraavan kysymyksen
eteen: Saadakseen äänioikeuden, he joutuvat luopumaan a.>;u-tusalueistaan,
mistä he ovat niukan toimeentulonsa saaneet, mutta
sen vastineeksi he saavat vain äänioikeuden ja kokonaan epävarman
talouselämän. Nyt esitetyn lakiehdotuksen mukaan intiaaneille ei
varattaisi mitään taloudellisia tai edes valistuk.sellisiakaan apukeinoja
siinä miten esim. paimentolaisasteella elävät Pohjois-Ontarion intiaanit
pääsisivät käsiksi nykyisen teollisuu-skauden elinkeinojen harjoittamiseen.
Tahan on lisättävä vielä eräs hyvin tärkeä seikka, nimittäin intiaanien
sj'\'a katkeruus ja epäluulo valkoihoisten hallitusta kohtaan. Ken
hyvänsä saavuttaa minkä tahansa keskinkertaisen intiaanin luottamuksen
ja ryhtyy pitempään keskusteluun hänen kanssa, saa hyvin
pian kuulla katkeria huomautuksia siitä, miten valkoihoisten hallitus
on rikkonut intiaaneille antamansa pyhät lupaukset ja saattanut heidät
metsänriistan hävityksen kautta puutteelliseen elädvään. Intiaa-
• nien katkerat protestit '"lupauksien rikkomista" vastaan korostavat
sitä seikkaa, että he ovat tyytymättömiä ja katkeroituneita saamastaan
kohtelusta ja samalla tietämättömiä tefillisuusmaailman elinkeinomahdollisuuksien
hyväksikäytöstä.
Ylläolevan perusteella on täysin selvää, etiä esimerkiksi Ontarion
noin 12,000 intiaania — jotka edelleen elävät paimentolaiskauden elämää
— ei vamKLStikaan luovu asutus- eli reservialueistaan, eivätkä siis
saa mitään parannuksia nyt tehdyn lakiehdotuksen i)erusteella. Voidaan
siis hyvällä syyllä yhtyä Toronto Globe and Mail-lehden lausuntoon:
"Kaikkein valoisin puoli tässä lakiehdotuksessa on se, ettei se
ITMÄ-otto
Niemelä Crelghton Mbielta
saavutu tJe. 11 pnä 60 vuoden iän.
Tofvotamms hänelle onnea merkkJ-pölvän
joJidosta.
Mrs. LIzzie Laine Whitefishista
täyttää tänään, tk. 13 p:nä, 71 vuotta:
Toivoauzie päivän sankarille paljon
onnea ja pitkää Ikää!
A.\I£B|KKAI^ISTA
'EL%M>U>JTAPAA . •
Me olemme nopeasti lähestymässä
sitä tilannetta, missä säädyllisten a-merikkalaisten
täytyy SELITTÄÄ
MIKSI H E EIVÄT O L E V A N K I L A S SA
J A " S U B V E R S i r V I E N LUETTE-LOSSA".,^.:
On kohta häpeäksi olla vankilan
ulkopuolella tai ainakin vankilaan
joutumisella uhattuna ^subversiivi-
Euudcn" vuoksi.
Howard PästiUe, elävälle k i r j a i l i jalle
jcka on enemmän kuin kukaan
muu kertonut maailmalle maamme
suurista demokraattisista perinteistä
— V A N K I L A!
Tri Edvard Barskylle, urhealle kansalaiselle,
joka pelasti jhmlshenkiä f a sistien
tykkitulen alla Madridiisa —
VANKILA!
Aryovaitaisille kansalaisille kuten
tri Lyman Bradleylle (Joka erotettiin
New Yorkin yliopistosta), seUalslile
äideille kuin Charlotte Sternille. R u th
L |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-13-02