Vapaus, July 15, 1950

              w0m
Jt
letatte '
I'K O f Commercen
YYDETTÄESSi
Toronto.Ont.
M K U S T ; _
SUOMEEN
EW YORKISTA
X H O L M :'..Sn±\
S H O L M ...Syrsl
K H O L M ...& _
SHOLM ...LÖ-ffit
K H O L M ..Lokat 1
K H O L M Marraik
S H O L M Joulut
K H O L M . .Joulut
SUOJIEEN ^
jorgin ja Tokhol
kautta
Alitiunat hiimtt
.• Yi.rk>ii .. Cr.iflic[;iln:'
Ti;r'<riuc.kb
()CKH(U.MI?<V (',)«.
iiiiticii:;-'! l.mH.1 123,1
iettäkää JoulDime
Suomessa!
hl .hii>:mjlkai' .«lOMEE
r/L GRIPSHOBfl
JOULUK. 4P.
'L STOCKHOLM!
JOULUK: 9 P.
Tav^iK::ia*«ta rXttij
ähettäkää SAL:ia|
LAHJAPAKETTI
^ U r t U K ja T-tJVilIffl-i- I
H i r . i i a t • i,\2X $l0.t3. \
.1 r i " ; p ; f i i cn pakr-tin l o c ii
1.1. 5ii<.rnr*n lulii
L . . i n i y k . ' i - t i.*ix*%!^
,Swedish
American
Line
1255: Phillips Sq.:
Montreal Qut.
Äärimmäisenä vasemalla siviilipuvussa nähdään Yhdysvaltain valtlodepartmentin edustaja John Fost«r DuUes;'yUdySräIta1{tlsia fiotilas^n^
antajia ja Etcla-Korean nukkehallitus SyngmanRhcen yleiesikunnan jaseiiiä Korieassa\38. leveysa^eella viime heinäk
päivää ennenkuin sota alkoi Koreassa. Pohjois-Korean laiholta selitetään, että sota älköt kitii EteIä^K6rebn jÖiikbt saöriitivat yllätyshvökkavk.
sen Pohjois-Körieän alueelle, r
[MS. HOOKERj
PICKERING
;uksia ja, kiinteid
mistölainoja ja ba
tinion Bank Boil^
MMINS, ONTABKl
mm
undas St. W,T(iil
L 6151 - AD.O;ij
ja lyhyen matoni
t. — Autojen äii
.'ISH STEÄ3rBiT|
1-58 Widnier Slrttt
Toronto, Ontario i
• MEHET: •
:kona ja torstaiMj
ina 1-12 i.p-na
1 i.p.-2 a.p.
iina 8 a.p.-i i-P-
., NAISET:
:kona ja torstaiia
ina ja lauantaöl
-UHELIX EL
rÄ.Ve$a,l
Ister, Solldtor,'''
JOMALAINI
LAKIMIBS
Sliiimessa on' jihiittri iänä' kesä­nä
Siiöihen osuiiskaiippäiiikke^n
. perustamisen 50-vuotismiiiston joh­dosta.
Sen johdosta "6n kirjoitettu
seuraava : katsaus edistysmielisen
osuuskauppaliikkeen periaatteisiin,
joka saattaa kiihnostaa myöskin
vämän maan suomalaiscta osuus-toitnintaväkeä.
Ensimmäiset osuuskaupat Suomes­sa
olivat työväen perustamia ja po­liittisesti
sekä ammatillisesti järjesty­nyt
työväestön osa esiintyi tälläkin
alalla, toimeliaimparia. Jö Forssan
puoluekokouksessa 11903 määritteli i t ­senäinen
työväenpuolue kantansa o-suustoimintaan.
'
Kokous tunnusti osuuskauppaliik­keen
yhteiskunnallisen merkityksen
ehdollisesti. Kellittyvän osuuskaup­paliikkeen
oli puolestaan tuettava puo­lueen
toimintaa ja pyrkimyksiä. Käy­tännön
kysymyksissä hyväksyttiin
< pääkohdissaan ns. Rochdalen periaat­teet,
ja näyttää siltä, että esim. Sak­sassa
käyty keskustelu osuuskauppa­liikkeen
merkityksestä työväen muul­le
järjestötoiminnalle oli ainakin pää­kohdissaan
tunnettu.
Ottaen muutenkin vaiikutuksia Sak-fasta
suomalaiset. sosialistit omaksui­vat
kehittyvän osuuskauppaliikkeen
aatteelliseksi perustaksi saksalaiset
iiatsomukset sellaisina millaisiksi ne
tuossa maassa vähin erin mucdostui-
Kirj. > P. Leskinen
vat työväenluokan järjestöpäätöksinä.
Tämän aatetaistelUn voidaan tässä
vaiheessa katsoa päättyneenns. M a d -
deburgin päätöslauselmaan v. 1910.
Siinä korostettiin, että päähuomio oli
'pantava työväen tuotanto-osuuskunti­en
asemesta osuuskauppaliikkeeseen ja
että sen tuli olla jäsenyyteen liähden
kaikille avoin. Kulutusosuuskuntien
tuli toimia puolueesta riippumättomi-na^
itsenäisinä organisatioina. Ne voi­vat
tehokkaalla tavalla täydentää työ-väariluokan
valtiollista ja ammatillista
taistelua jos niitä-johdettiin "nykyal-kiäiseri
työVäenliikkefeh hengessä''. Jos­ta
huolehtiminen oli oleva jokaisen so­sialidemokraattisen
puolueen jäsenen
velvollisuus.
LlikelaitoksiUe, järjestöUle Ja
yksityisille
Kirjapainossamme tehdään ensi-uokan
painotöitä nopeasti ja koh­tuullisella
hinnalla.
Tarvitessanne
KIRJELOMAKKEITA
KIRJEKUORIA
LASKULÖMÄKJäjEirÄ
TILIOTTEITA
KÄYNTIKORTTEJA
OVILIPPUJA
MAINÖSILMOlTUksiA
JUHLAOHJELMIA
KUTSUKORTTEJA
HAAKUTSUJA Y M .
lähettäkää tilauksenne:
VAPAUS PUBLISHING
BoCx O69 MPANY LSInMdbInTryE, ODn t
Tässä päätöslauselmassa heijastui­vat
juuri pidetyn Kööpenhaminan
kansainvälisen s t3 s i a 1 istikongressin
päätökset osuustoiminnasta, joskin
tärkeäsisä sosialisrhin toteuttamista
koskevassa kohdassa typistettynä.
Kööpenhaminan sosiälistikongressi
lausui osuustoiminnasta:
"Siihen nähden, että osuuskaupat
eivät ainoastaan voi cinille jäsenilleen
tai*jota välittöniiä aineellisia etuja,
vaari että niiden tehtävänä myös on
taloudellisesti vahvistaa työväenluok­kaa
välikaupan .syrjäyttämisen ja Jär­jestettyä
kulutusta varten toimivan
itsetuotannon kautta ja parantaa sen
elinehtoja,, kasvattaa työläisiä omien
asiainsa itsenäiseen johtoon ja sen
kauppa auttaa valmistamaan tuotan­non
ja tavaran vaihdon kansänvaltals-tuttamistä
ja. yhteiskunnallistutta-mista,
selittää kongressi, että osuus­toimintaliike,
vaikkakaan se ei yksi­nään
milloinkaan voi aikaansaada
työläisten vapauttamista, voi kuiten­kin
olla vaikuttava ase luokkataiste­lussa,
jota työväenluokka käy saavut­taakseen
lopullisen päämääränsä —
valtiollisen ja taloudellisen vallan val­loittamisen,
sen avulla yhteiskuhnal-listuttaakseen
kaikki tuotannon Ja
vaihdon välineet — ja että työväen­luokalle
ori serivuoksi mitä tärkelptä
käyttää tätä asetta.
Kongressi kehcittaa sen vuoksi kaik­kia
puoluetovereita jä kaikkia amma­tillisesti
järjestyneitä työläisiä mitä
kiinteimmin yhtymään ja jäämään
toimiviksi jäseniksi osuuskauppaliik­keissä
ja toimimaan osuuskaupoissa
sosialistiseissa hengessä, estääkseen
osuuskauppojen muuttumasta arvok­kaasta
keinosta työväenluokan järjes­tymistä
j a kasvattamista varten kei­noksi,
jolla heikennetään sosialistista
yhteiskuuluvaisuuden henkeä Ja ku­ria.
, -
Kongressi velvoittaa sen vuoksi puo­luetovereita
vaikuttamaan osuuskau­poissa
siihen suuntaan, että voittoa ei
käytetä yslnomaan jäsenille jaettaviin
.RJANNE 0^4
irkkinahinnay
uksella jokai
raan
le
ärity>-ny
. LimiteJI
Toronto,'
K I I T OS
Haluamme lausua kauniit kiitokset sukulaisille ja tuttaville siitä
suuifsta rahalahjasta Ja herkullisesta kahvipöydästä, jonka järjes-uttefaimiUe
muuttomme johdosta.
truoiset kiitokset homman alkuunpanijoiUe äidille, E. Jussilalle
it-^: TiihoseUe sekä emänriiUe jotka tekivät työtä vaivojaan
i^asta.-nättä.
Teitä kaikkia ystävyydellä muistaen,
^ ANITA, IRMA, VBENO ja OLAVI RITOLA
1 Mattana, Ontario
K I I T O S
Parhain kiitoksemme kaikille jotka saavuitte meidän häätilaisuu-
^emme Chateau Phie haaUUe kesäkuun 24 p:nä. Erikoisesti kiitära-ravintola-
Ja toimihenkilöitä. Kiitos haalista.
iviKos käytännöllisistä lahjoista ja siitä suuresta rahasummasta,
ieita kalkkia katolllsuudella'muistaen
HELLY ja A. LUBEK
»ADLT S T E . M A R I E ONTARIO
voittö-osuuskslin. vaan rahastojen
muodostamiseksi, jotka tekevät osuus
kaupoille mahdolliseksi Joko 'itse täi
liittojensa jä ke s k u sj^jesstöjensä
kautta siirtyä osuustöiminrialliseen
tuotantoon ja huolehtia jäsentensä
kasvatuksesta Ja sivistämisestä sa-liioinkuln
niiden avustamisesta; ^ttä
niiden henkilökurinah paikka- Jä työ­olot
järjestetään yhteisesti ammatti­yhdistysten
karissa: että omat liikkeet
ovat kaikissa suhteissa mallikelpoisesti
järjestettyjä sfekä 'että tavaroita ostet­taessa
riittävästi otetaan huoniiooh ne
ehdot, joiden alaisina niitä valmiste­taan.
... •
' Oriko Jä nii^ä riiäärin ösuuskönf lön
suorastaan omista varoistaan tuetta­va
valtiollista j a ammatUllstä liikettä
on jätettävä Jokaisen maan osuiastol-minnallisten
järjestöjen ratkaistavak­si:,
:': ..
ottaen huomioon, että ne palveluk­set,
Joita osuustoimintaliike voi suo­rittaa
työväenluokalle, voivat tulla isi-tä
suuremmiksi, mitä yoimakkaampLJa
kiinteämpi se itse oli, sellittää kongres-;
si, että jokaiseririiäanosuUskiiritien on
niuodostettävä yksi yhtenäinen 'liitto,
Kongressi selittää vihdipln, että tyÖ7
väenluokan ediiri kannalta seii taiste­lussa
kapltalisriila 'Vastaän on välttä­mätöntä,
että suhteet valtiollisten am-matilliisten
ja- osuustoiminnallisten
järjestöjen välillä tulevat yhä lähei­semmiksi
ilman, että sen kautta niiden
itsenäisyyteen koskietetaan.
Lenin, joka'Venäläisen valtuuskim-nan
jäsenenä osallistui kongressin työ­hön,
lausui tästä päätöslauselmasta:
"Tehden yhteenvedon kongressin
työstä o s u u s t o imlntakysymyksestä
meidän on sanottava peittelemättä i t ­seltämme
tai' työläisiltä päätöslausel­man
puutteita, että Interriätlonaale
antoi perusseikoissa oikean määrltte
lyn proletaaristen osUuskUntlen tehtä­vistä.
Jokaisen puoluejäsenen. Jokai­sen
. sosialidemokraattisen työläisen,
Jokaisen tietoisen työläisosuustolmin-tahenkilön
ori pidettävä ohjeenansa
hyväksyttyä päätöslausetta Ja ohjat­tava
koko toimintansa sen hengessä.
Kööpenhamfnän kongressi, merkit­see
sitä 'valhetta työväenliikkeen ke­hityksessä,
jolloin se p j r k l etupäässä
niinsanoaksemime laajuuteen j a alkoi
Jo niellä proletaarisen osuustoimin­nankin
luo'£kataistelun pyörtieeseen.
Erimielisyydet revisionistien kanssa
todettiin, mutta revisiontstien eslinty
minen omalla ohjelmallansa ori vielä
kaukaria. Taistelu ;rev!sioriisteJa vas*
taan on lykkääntynyt, mutta sen tulo
on väistämätön,"
Taistelu käytiin periaatekysymykse­nä
osuustoimintaliikkeen merkitykses­tä
Ja tehtävistä.
Kongressin käsittely" lausui Lenin,
"kulki epävarmasti, seka vaati, ikään­kuin
valstovaralsestL Erimlelisyysk-r
sissä Joka hetki iskettiin, mutta niitä
el täysin selvitetty, -ja päätöslausel­masta
tuli lopuksi ajatusten sekavuut­ta
heijastava, eikä se anna kaikkea,
mitä soslalistipuolueltten kongressin
päätöslause voisi j a pitäisi antaa."
Ne korjaukset päätöslauselmaan,
jotka Lenin ranskalaisen Giiesden se­kä
belgialaisen Ariseeien tukeniana
olisi halunnut tehdä koskivat lausun­toa
siltä, että oU anotettava luokka­taistelua
tai ainakin suositeltava sitä,
että sosialismin päätnäärän iriääritte-lyä
ei olisi pitänyt esittää rinnan r e ­visionistisen
kapssa. kun se täten tuli
hätnäräksi ja että laustunassa osuus-toiminnan
me;rkltyks^ta olisi pitänyt
sanoa: "Auttavat vississä määrin tuo­tannon
ja vaihdon käjmtlä porvariston
pakkoluovuttamlsen jälkeen." VeaS^
iäisen valtunsktinnan päätöslauselman
luonnos kuului setimavastlr;V
hat päraritäyat työväeriltiokän'tilaa
Siiriä suhteessa, että ne rajöiitävat
kaikenlaisten kauppiavälikäslön -har­joittaman
klskorinan riiiiaTä, että ne
vaikuttavat kauppalaitoksiösa työsken­televien
työläisteri työiehtolhin Ja kor­jaavat
osutiskUntien omien tipiilälsten
asemaa.
2. Nämä yhdistykset voivat saada
siJiireri riierkltykseri pf öletärläätiri 'ta­loudellisessa
ja poliittisessa jöukkb-taisteiussa
tukemalla työläisiä 'lakko­jen,
sulkujen, poliittisen vainon jne.
aikana. Toiselta puolen kongressi kb'-
rostaa sitä:
1, että korjaukset, Jotka vbldäari
saavuttaa kulutusyhdistykslen kautta,
voivat olla' vain sangen vähäisiä n i l h -
kauan kuin tubtahhöri välineet ovat
sen luokan käsissä, Jota pakkoIUovui-tamatta
sosialismi" e i ole' toteutetta-vissa;
• '•
2. että kulutusyridistykset. eivät cil^
välittömiä talsteliijärj^töjä 'pääomaa
vastaan, vaan toimivat rinnan toLsten
luokkien samanlaisten järjestöjen
kanssa, mikä voi synnyttää harhaluu.-
lon, että nämä laitokset ovat välineitä,
joiden avulla sosiaalinen kysymys voi
tulla ratkaistuksi,ilman luokkataiste­lua
ja pakkolupvuttamatta • porvaris-toa.
- ' .
Kongressi itehoittaä kaikkien mal?.
den työläisiä: ' . /
a) •liittymään proletaarisiin kulu-tusyhdlstykslln
Ja kaikinpuolin myö­tävaikuttamaan
niiden kehitykseen,
sariialla puolustaen näiden Järjestöjen
liiansanvaltaista luonnetta;
b) väsymättömällä. sosialistisella
propagandalla kulutusyhdlstyksissä e-distämään
luokkataistelun aatteiden
Ja soslallsnlin leviämistä , työläisten
keskuuteeri;
c) pyrkimään tämän ohella saavut­tamaan
mahdollisimman täydellisen
työväenliikkeen kaikkien muotojen lä­hentämisen.
Kongressi huomauttaa
myös, että tuotantoyhdistykslllä on
vain siinä tapauksessa merkitystä työ­väenluokan
taistelulle, että ne ovat
variäinalsen Jtulutusyhdistykseri osa-
^na.''' .•>.•-•
Kööpenhaminan sosialistikongresslh
päätökset heijastuivat myös suoma­laisessa
osuustoiminnassa. Periaate­kysymykset
tulivat yhä terävämpänä
esille, kuten v. 1911 kysymys osuus-kaura>
allikkeen y h t e i s kunnallisesta
merkityksestä, v. 1913 kysymys osuus­kauppaliikkeen
suhteesta muihin y h ­teiskunnallisiin
edlstyslilfckelslin, v.
1914 kysymys, onko osuuskauppaliik­keen
avustettava työtaistelua Jne. Tä­mä
aatetaistelu muodostui sosialisti­en
i& porvarillisten välillä valtataiste­luksi
tähän asti yhteriälse.stä osuus­kauppaliikkeen
hajaantumiseen v.
1916 ns. äänlolkeuskysymyksen yhtey-dessä.
.
Tilanne riiuodsotui sariiantapalseksi
kuin Saksassa vuosisadan valteessa.
Osuuskauppäväenehenunlstä erosi It-
«enälselcsl edistykselHseksl suunnaksi
luoden omaan organlsatlon. Jonka jä­senistön
perusaineksen muodosti so­sialistisesti
valveutunut'työväestö.
T ä s s ä valheessa olisi pitänyt käydä
rajankäynti kaikissa periaatekysymyk­sissä,
että edistysmieliselle osuus­kauppaliikkeelle
olisi luotu selvä ja
kestävä aatcelllnen perusta Kööpen-hämtoan
sosialistikongresslh
Tärkeintä tällöin bllsl ollut osuus-kauppaliik^
en yhteiskunnallisen mer­kityksen
olkea määfittely, ,
Iässä suhteessa halralidutttiln liioit-telutm.
joka on ollut luonteenomaista
kansainvälisen osuiistoiiniritalllkkeen
piirissä. Edistysmielisen osuuskaup-p
a l i i k k ^ n jäsenistöä on pyritty kas-vättalnaan
siihen käsitykseen, että
kulutusosuustoiminnan tehtävänä on
syrjäyttää kapitallstiheri voittotalcus
Ja Iiioda sen tilalle "kuluttajina Jär-jestyrieldeh
kansanluokkien yliteista-lotis"
ja että kuiutuiidstilistolmlnta
pytsiyy tfliriän tehtävän subrittainaian
i s i l l e ominaisilla taloUdellfsiUa kel-nolUa".
8eUti^i)^iUs;:^täkapitalLs-
"Miista Afrikka" käsitt&ajaajbn
alueen OakarM ja Zahkbarln vällllii,
CTiad-Järvestä Hyvätitbiyohrileiiaeeh
saakka, joka alue on as.OÖölflM nÖ
kilojrietriä Ja Jossa asuu yU sa^ämil-joonai
asukasta. T^iiiiäii Afrikan öä:kn
valloitus alkoi 17. vuöjtoaäfllla'ja !jät-kui
Sertlinissä V, 1885; ptdettyyB^ kon-f
«enssiiri • saakha, jolloin 'se jaettiin
seiiraavlen ' iJMpefliallstlsteri^^;^"v^^^
keskien: ^'Britaririlan, RaiiSkan
san. Bslgian, Portugalin: Ja E&parij
USA «Hsiksr asettui Liberian "tasa­valtaan"
Ja sitten tunkeutur tolisten
valtaln alueille. Saksa syrjäytettiin
Afrikasta kun se kärsi tappion toisessa
maailmansodassa.
V : n 1885 jaon Jälkeen Ranskan i m ­perialismi
kaappasi suuren ösari alu­etta,
jota jälleen laajennettiin 1914-^
1918 sotavuosina. Ranskan Larisi- Jä
Päiväntasaaja-Afrikka käsittää 7,500,-
000 neliökilometriä (neljätoista ker­taan
Ranskan pinta-alan) jossa on
noin 25.000.000 asukasta.
Nämä alueet muodostavat hyvin vä-kivaltaisest
i 'muodostetut " aluehajlinr
not. Jotka maantieteeliisesti, yhteis-kunnallläesti,
taläudelllsesti ja poliit­tisesti
ovat Jyrkästi toisiaan vastak-kaiset:
erämaita, kenraalihallirinoitä
ja metsiä, luottamiiiialueita Ja 'siirto­loita,
satoja ' klellryhriiiä omine t'a-poineen
ja murteltelneen.
iCliitta näillä aliielila on myöskin
samat yhäeniriiikaiBiiutensa: maata­lous
bn 'tialoU'den 'päämuoto, hielihofeo-dalisml
bri yhteiskiinnari 'hiuoto, kiilt-tiiuri
iliriehiee kJarisdrilauliiiha'ja' Itäsi-työnä.'
kalkki 'Heiiriot ovat'rieekereltä
jE ärilsiril'bri heidän yiitelrien uskon­tonsa
perusta.
Kaikilla näillä alubilla on samat
piirteensä, raaka hallintovalta Ja riis­täminen,
joka säirialla kiln taataan
hallintovalta alueellisen Jakäinlsen
kustianriuksölla, on kulteritcln JcJHla-hut
siiliteiden ytidlstänilEieen: ' Suda­nin
ja Senegalin, Nigerin • Ja piahö-meyn,
Cadin ja Catrieroonin, K o n ­gon
Ja Ubanghln talbuäelllseeri yhdis­tämiseen;
poliittiseen yliilistätiirseenii^
joka ön lähentänyt 'Mosshi Ja''iBabulen
heimoja, Seresln heimoa Ötilofslln
Gabonalsin kanssa Kbngon kansaan,
Peiilhsin heimoa ftaoiissan' heimoon;
kulttuurelllrien yhdistyriilnen — sama
kbulusysteeriii. asevelvollisuus Ja: h a l ­linnot'riitiodot.
Joiden kautta Dähp-riiieyn.
Cäriierooriin. kbn^ön Ja G u i ­nean
kansat ovat kosketuksissa tois­tensa
kanssa.
v; Mutta "täiriä yhdistäirilrien ön tehty
imperialistien intressien takia. T a ­loudellinen
yhdlstäriiinen merkitsee
alastonta orjuutta säntiarilaLslssa pak­kotyön
olosuhteissa: hallinnollinen
yhdistyminen — saman rikoslain so­velluttaminen
Ja hallituksen muodos­taminen
alkuasukkaille; kuittilurelll-nen
yhdistäminen merkitsee 'Afrikan
kielien ja talteen slviiuttamista ja
slirtomaaorjuuttaj ien tarkbltukseria on
kouluuttaa itselleen nöjrriä palvelijoi­ta
(virkamiesten kouluja, sotilaaliisia
osastoja. Joissa harjoitetaan sbtilälta
taistelemaan toisia orjuutettuja kan­soja
vastaan).
Tämä yhdistäminen merkitsee sllr-tomaacrjuuttajien
hallintaa.
Voitto Saksan fasismista. Johon o-sallistul
Ranskan Länsi- ja Päivän-
Atrikiin peiiiakraäiUs^D lilt*dn pä&slh.
't«»ri j a Maiiillnian Räiibankönjsressiii
varapiitieeujoiitiija. •
varilllrien yhteiskunta muutetaari so­sialistiseksi
Uriiän oriilstamattoriilen
luokkien poliittista taistelua.
Kun tarkastamme maailman kuvaa
nyt. Jolloin suomalainen osuuskauppa­liike
täyttää viisikymmentä vuottaan,
havaitsemme, kuinka virheellinen tä­mä
aatteellisien tavoitteen perusaset­tamus
on. Oleellista vallitsevassa
maailmankuvassa on alati kärjistyvä
kapitalismin vastainen poliittinen tais­telu.
jo.ssa kulutusosuastolminta el
näyttele ratkaisevaa csaa. Tämän po­liittisen
taistelun tuloksena on jo se
tosiasia, että lähes puolet ihmiskun­taa
on siirtynyt kapitalismin piiristä
sosialismin piiriin. Meillä on oikeus
katsoa, että Kööpenhaminan soslalis-tlkongressln
edellä selostettu päätös­lauselma
sosialismin toteuttamisen
ehdoista pitää palkkansa. Kiistatonta
siis on, että edellä mainittu edistys­mielisen
osuuskauppaliikkeen aatteel­lisen
tavoitteen peruslähtökohta ori
väärä, Nähi ollen olisi ollut chdotto-tnan
välttämätöntä, että edistysmieli­sen
osuuskauppaliikkeen periaatteet
multakin osiltaan olisi pyritty luo­maan
nialnitun soslalistlkongressln
päätöslauselman hengen mukaisiksi.
Edistysmielinen osuuskauppaliike ei
kärsi siitä, että se asetetaan oikealle
paikalleen työväenluokan poliittisen Ja
ammatillisen toiminnan rinnalle luok­kataistelun
kolmatmeksi haarautu­maksi.
•
Että tarkoltukserunukaisuussyyt ke­hoitta
vat sitä pysymään Itsenäisellä
ja riippumattomana poliittisiin puo­lueisiin
nähden, ja että se tarjoaa
palveluksiaan eroitoksetta kalkille
kansalaisille, ön ymmän'ettävää, mut­ta
luokka tälsteluim nähden se peri­aatteellisesti
el voi Jäädä puolueetto­maksi.
Tutustilesisa. siihen kirjallisuu­teen,
jota edlstysmleltaen osuuskaup­paliike
osuustoiminrialllsen valistus­työn
tarkoituksessa on luokkasotam­me
jälkeen julkaissut, havaitaan, että
se revisionlsmi. josta Lenin Kööpenha­minan
soslalistlkongressln päätöslau­selman
yhteydessä varoitti, on valitet­tavalla
tavalla p ä ^ y t tunkeutumaan
osuustoimintaan Ja määräävällä t a -
vdUa valkuitaa^^edlstysmlellsenosutis-fcauppalilkkeemmc
tämänkin hetken
tasaaja-Afrikan kansa., vapautti sen
energian. Jonka 'isllrlbiriäiihäUitukset
bvät Vuosisatain kiilue^a tukahdutta­neet.
Tariiä sporitaanlrien l!lke vapauden
puolesta tetalpasl' mukaansa kaikki
riistetyt kerfbkset. Jotka ollVat tie­toisia'
riistosta.
Kaikkein tlctolslinmat ainekset kä­sittivät,
'että' c n mahclotbiita tahdot­tomasti
seurata spontaanista Hileettä
Ja siksi on tarpeellista tutkia koko
slirtömaarllslon koneistoa yhtähyvin
kuin Afrikan tttlbudeilista Ja yhteis-kimnaillsta
rakennetta voidakseen
johtaa kan.sarijbuUbt taisteluun Vapau­tensa
puolesta.
Tälfalrien tUäririe bll liionteeribmais-ta
v:sta 1945 v:n 1940 Ja •silloin'las-
"kettlin perusta 'Impcriaiistivastaiscllc
kaasailiselle vapausliikkeelle.
y. '1945 erislmmä'scii kerran Rans­kan
Larisi- ja 'Ipiiiväntäsaaja'-Äfrlkka
valitsivat edtistajia Ranskan edastaja-huoneeseen.
-Huolimatta siltä, että el suoritettu
mihkäärilaista poliittista Järjestämis-työtä,
rilln sittenkin.vaaleissa saavutti
'riieriestystä bdlstysmiclisct ehdokkaat.
J'oukkojen painostus käänsi ylösalal-
6lh'hhliltufcsenläskelmolrinIt Ja se hä-lyyntyl
'demokraattisen Ulkkeeri valta­vasta
yolriiasta.
Todellisuudessa V. 1945 cl olltit e n -
Slnfciiän poliittista JoukkoJärjestöä.
du väin' olemassa kulttuurljttrjeitöjä,
jotka perustuivat kieliryhriilin. •plan­taasin
omistajien, katipplaiden Ja siir­tomaavirkailijoiden
korpbraattorljär-
Jeitöjä. työväetiiubkka Ja talbripo-jatblivat
kokonaan järjestyhiättömlä.
iClutta' känsarijoukkbjen sporitaanl­rien
liikehtlriilnen oli rillri valtava (tä­mä
nousi koko maailmaa käsittävästä
voimien muuttuthlseri siihteesta demo­kraattisen
leirin hyväksi) että enslin-mälset
Afrikan edustajat edustajahuo-neesefen
saavuttivat tärkeän voiton.
Tämäri ttiloksen vaikutukselta taan­tumus
tarvitsi alkaa .selviytyä häviös­tään.
Kesäkuti.ssa 19*46 se suoritti Vas­tahyökkäyksen.
-Tämä Vastahjfökkäys,
joka kehittyi enrienkiiulumattomassa
mittakaavassa, sai hieidät vakuiittu-'
nelksl Ranskan Länsi- j a Päivfintäsaa-
Ja-Afrikan demokraättlstien voimien
hopean yhdtrftärriteeri tarpeesta. Syys­kuussa
1946 me käännyimme kaik­kien
järJiKtÖjen Ja 'eri karisänkerros-ten
puoleen manifestilla, jossa kehbi-tettlin
toteuttamaan tämä yHdisijrmi-hltrimän'kEtnsan
osan laajoihin ker-roksim.
aiheutti sen että he" liittyivät
myöhemmin riieldäri liikkeeseen, "täs*
tä 'syystä liitto bn Jatkuvasti kasvanut
riopeasti.
V, 1946, liiton ensiriimälsen kongres­sin
Jälkeen, sen jäserimUlirä.kalliilla
alueilla oli 50.000. Nykyinen Jiisen-määirä
i bn yli 1.500.000. Joesta suurin
bsa on Norsuriluurännikolta, Joka on
meidän puheenjohtajamme Felix H p u -
Lauantaina, heiiiäk. 15 p. — Sätitrday,^uly 15 ; 'Sivö;S
Suuria ^oita ön. < / ^
tcuivaltulfftilgäHä^ V ^
Sofia. — Tcnayasttt etejoan dtevAl^-Vf-iKS
Ia Bjelenc-Svistovin 'jsuomättilatVoa J y i
kuluvan 'ksvääa aikana'i^eiiiiettu '
UusiJkulvatiisk^TaJärjest^ma. jon-';^:^" 2
ka avulla saadaan 15;((0Oi.'l]^bta^a '{
erinomaista TlIJelysmaata;^Kuiv&tas«|i
kanavien ja pääbjlen^^KtelnenVtunsi
on 400 kilometriä., , " '
Lähiseutujen ja bulgarian kiiiKUta|
seuduUta tulleet vapaaehtoiset .^S^il
mut ovat suorltttta^et^^^&alkkiaaisf
60.400 työpäiv&ä.' ifeuvfkstoliittd lah-f^
Joitti rakeimustyömaalle ikalfckl tat.*^'
vittavat 'pumput,' jonka' USfilcsl' usaa^i^'^
neuvbstcialstet speilaUsCit 'östtXistuivat^^PI
ra'4ennustyön suunnitteluun.. ^^tf)^
000 kun taas koko asukuasluku on 2.-
300,000.
Huolimatta viimeisten vuosien me­netyksistä,
me emme ole sulkeneet s l l -
.mlänime nllitä muutoksilta mitä on
tapahtunut.'tehdyiltä virheUUimme ja*
sne' läheisesti seutuamme niitä ten­denssejä.
Jotka voivat mahdoasestt a i -
'heuttaa hajaariilukäen Afrikan Demo­kraattisessa
Liitossa.
K i i n ottaa huomioon proletariaatin
heikkouden ja äärimmäisen tokapa-.
Julsuuden, niin Siitä johtuu, että^sivis­tyneistön
edustajat jotka ovat yhtey­dessä
sekä suureen että pikkuporva­ristoon,
ovat vielä johdossa. Horjuma­ton
ja' käytUrinöllLsen poliittisen linja
voidaan vain saavuttaa ideolcglsen
työn kautta. Johtuen syvälle käyvästä
taloudellisesta kehityksestä luokkajako
kay Jyrkcmmäksi ja kaksi tendenssiä
Ilmenee, Jotka molemmat voivat Joh-
'taa haJaarinUksecn. Ensimmäinen
teriderissi 'on lahkolaisuus ja toinen
Johtaa taloudelliseen oppoi'tunlsmiin.
On olemassa se vaara, että porva­risto.
Joille "markkinat ovat ensim­mäisiä
kansttillsuukkysymyksen kou­luja",
voivat- käyttää 'talonpoikien Ja
työläisten yhteistä taistelua vapauden
Ja paremman elämän puolesta edis­tääkseen
vain omia etujaan. '
Meidän täytyy voittaa molcminat
suunnat käyttämällä demokratiaa y l ­häältä
alas asti Ja tehdä tällä tavalla
mahdolliseksi työväenluokalle ja t a -
lonpoikalstolle käyttää vaikutusval­taansa
liikkeessä Ja antaa sille Jouk-kohikkcen
sisältö ja kansainvälinen
luonne.
Tällä hetkellä, jolloin rauhan, puo­lustaminen
on ratkaisevin, me pyrim­me
erikoisesti lisäämään meidän liik­keemme
osalllBtumlst a tähän suureen
kansantalsteluun sodanlietsojia vas­taan
Ja siksi me liityimme Maailman
saa Ranskan-Amerikan 'patiltln^^^l-^f
musta. „ ^ .""'iffe
Kuitenkaan mikään ei ,eäa' meltftfl|
unohtamaan niitä tavoitteita, JotkeF.-f^
avautuvat kansamme silmien ed^asS^it
Me tiedämme, että AirUcan, fianiojB.«^|
kuin maailman rauhanleiri oli ^olt»|3|'
tamaton. Me tiedämme, että prote'-^j^'.
tarlaatin kohtalo sulautuu bokp it);:^'^,|?X«
miskunnan kohtalon kanssa.
syystä me olemme' paftlUivyti llltty-Hij .^v.-
neet rauhan Ja demokratian l^irUij||'/^»^
Jota johtaa Neuvostolutto, Jonka onT^^^f
luonnut Lenin ja Stalin — sorretCuJeneiKl^'
kansain parhaat yetttv&t.
Meidän horjumatpnita ^ luottaniu8ta.^^|^
on vclmlstuttanut' Neuvo^tdlUtbli J^^IM
kansandemokraattisten iholden k|isva4lnJ^
va menestys, Kiinan kansan Ijlat^lal-fsj/l
Unen voitto. Vletrittbiln-lbiiisott *satt»:'i'
karminen taistelu, kalkkien imperiav^";)
listlsten maiden tyOväenltto&an'^tois-^''
telun''.tulokset:; kbtniqiuu^
eldeh JohdoUa. kiarisailiseti:.yiipaiii^
•telbn;tiilbkset-:^iiireM
sestl-^UcOMa.-kötsin : ' i B p ^ i j ^ f i ) i « | i^
gerlasso^:;Angolaasa^'/;Kultii*^
Bechuanalandlssa. Kmyassa jtt^Bfil«|^..^
glan Kongossa. osoittavat.'
: :Tähiä.lubttämU8'a^taifi^ .
Tia velvolrt8UUkisia,:jös;fa
täysin tietoisia. ::Siibtäij5'tp'.:hlstä
llsten olosuhteiden katsantokadiuiltaFr-W'
Rauhflnkongre.s8Un heti sen perusta-1 ^'^'«f";, i » " ' ^ ' » » " " " " ^ |I^:'L
mlscsta aikain. työväenluokan ja sen kommualsUsettir^'.*
Käytyään läpi kahden sodan kauhut
ja kokien nyt Järjestönsä sotaa Viet­namissa,
jonne Afrikan sotilaita lähe­tetään
laittomasti taistelemaan Viet­namin
kansaa Vastaan j a joita kuolee
Jokainen ^pälvä. Afrikan kansanjoukot
ovat yhä suurömtna&sa määrässä tie­toisia
nykyisistä velvoUIsuuksIstaan.
Nykyinen 'Ranskan imperialistiheri
hallitus el ole erehtynyt tässä asias­sa
Ja siltä syystä se vainoaa meidän
lilkettähime kak6lkci'tal8ella julmuu­della.
Kymmeniä meidän tovereitam'^
me on joutunut tämän verisen kostfan
'uhriksi' Ja tiiharisla on heitetty vanki­laan;
Meidän Johtajiamme vainotaan.
Nämä slirtomaäorjuuttajat ovat tul­leet
yhä vlhamlellsimmlksl meidän
Johtajiamme kohtaan Joka näkyy nllsi
tä artikkeleista, Joita ' on julkaistu
tdantumuslehdlssä.
Tämä politiikka on kiinteästi y h ­teydessä
sodan valmisteluun Neuvosto­liittoa
vastaan. Sitä toteutetaan Ame­rikan
imperialistien. j(>tka jo ovat ot­taneet
käsiinsä Liberiassa olevan kah­deksantoista
kuukautta sitten valmis­tuneen
Monrovlan llnnoltdksen, mää­räyksestä.
Ne ovat kaapanneet Bel-puolueen
toistelu'demokrifi^ästen Ta-|^«^'>~>^
pauden puoleöto, "me ol^^mme ijiolhrfbl-f-^^.X
Usestl menneet' Alelle Jjotikiiii verraut^^ ^--^
tolslo^neckerlmälta Afrikassa. 'Meytt-KI
tämme käyttää hyväksemme näitä e-k'.^
dulUsla tilanteita täyitäHksemme atnLi- ^.
kunniallisen lupauksen, jonka vaä*h:^'c^¥^
olemme antaneet xnaalhnon demo-f 4'
kraattlslUe voimille yhtähyvin'k«tnf|;"~-
Afrikan neekeriväestölle. Aseitaeni^^^^
keskeisimmäksi kysymykseksi rauhan
puolustamisen Ja crlkolsesU aKkUvl-|f4jfi|?i
sesti osallistumalla otomipo|main|^{'^''~^^
pannaan jtUlstamJtfen; puol«te ^Aflt-l^Cl
kan xa^mokraottlnen Liitto, ''ctöÖIttaa;
olevansa arvokas sUui^n liittöläiBten-sarihnalla.
Afflkon^t^niöbaaVtiiidik
n t t o tietUä,'ettii (^m&ba 'sen IMR»
lahja' Afrlkbin 'n^'ekerii^esW vapaus­taistelulle.
Joka on kil^tästl y U t e t -
i y keikkten kansojto ttUstelutm dbmo*'
kratlan ja ratthan puolesta.
X1
phoiiet-Bolgriyn syritymäa'lije. ;Tämä {«lan Kongon rikkoine urariolmimal-alue.
joka on hiin äärettömän luon- mlnecn Ja pyrkivät tunkeutumaan
nciu-lkas. on meidän Uikkecmmejjää-tuklkbhta,
sillä siellä on Jäseniä 800,-
Ranskan Ja Britannian Blirtomaihin
käyttäen hyväkseen suruUlsen kuului-
STAmcl!^S:'Gi|RAGB
Kaikenlaista autojen yleiskorjatts-ta
ammattitaldoUa Ja/^twbtuHin*
noilla. ä4 tunnin Vetopalvelu, fibiO,
takaa puh. WA. 0012.
371 Spädloa Av^e. ..'1*iiIi,'$^A;7S75
(Sisäänk. Cecil St. puolelta)
Kotiin puh. K l . 1031
ON TILAISUUS SAADA
UUSI LÄHETtiS JUURI SAÄi»UNUT
' Hinta $1.25 kappale
Ostajan maksettava lähetyskulut
DY-253
OY-254
DY-59 Aina »e pohjalta paranee - Kupletti-Jenkka DY-251
Karjalan Polkka
Laulanut Matti Jurva
DY-100 Viimeinen markka — PoUcka
vanha RUuupenkki — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY-108 Anna sen mennä —' Polkka
Punaisen töllin Hilja — Jenkka
Laulanut Matti Jurva
DY-li7 Meksikon tyttö — rango
Mä onneen taas tahdon laottaa •— Valssi DY-2S8
Laulanut Eugen Malmsten
DY-186 Kannaksen Katriina—Polkka
Viime vuonna, tänä vuonna — Jenkka DY-20I
Laulanut Matti Jurva
Dy-221 Koeta viellä kerran — Jenkka
Olympian kuumeessa —« JenUia
Laulanut Matti Jurva
0Y-223 Pobjanmaari junassa — Jenklca
Sujut ollaan w Polkka
Laulanut Matti Jurva
Dy-236 Tuntst' tullaan ja savost'. ollaan Osa 1 ja 2
Laulanut Matti Jurva ystävineen
bY-247 OI kuule kuinka soi, — Tango
EebtOiatähti
Laulanut Eugen Malmsten
DY-249 Aitan ovella — Jenkka
Saariston satu — Jenkka
Laulanut Matti Jurva
DV-250 . Kirjava lintu Jenkka
Renkipojan rakkaus — Polkka
Laulanut Matti Jurva .
DY-262
DY-2€0
DY-2C7
DY-2£8
DY-2fi2
Eikös niin — Jenkka
Mukavia kuuluu—Jenkka
Laulanut Matti Jurva
Laulu hänelle — Tanaro
Sydän sykkii tahtiin Czardafesen
Foxtrot •
Laulanut Eugen Malmsten
Tirvelvloa, tervemenoa — Polkka
Koslomaifca — Jenkka
Laulanut Matti Jurva
Mika' sua lemmin r - Foxtrot
Kadotettu — Valssi
Laulanut Eugen Malmsten '
Baaiit pyykkfrannalla ~ Vaikka
Miksi Bormukilen b ä f i t t ^ — Jlenkks
Laulanut Matti Jurva
Hyljätyn Jenkka
Kukahan se on? Pdlkka ;
Laulanut Matti Jurva
Yksiliyvä sana —Jenkka
Kirjeenvaihtoa halutaan — Polkka
Laulanut Matti Jurva
Köyhän pojan perintö — Potkaa , - :
Mökin rakentaja — Jenkka
Laulanut Matti Jurva
Kuutamohalliiutta — JenUUa
Maailmanrannan Jenkka
Laulanut Matti Jurva
VUpnrin Vihtori — Polkka
Savotan Sanni — Jenkka
Laulanut Matti Jturva
Mi
Ml M
mm
K'
•1 f
(M
Rajoitettu niäärä . .. Lähettäkää tilauksenne heti . . .
VAiPAUS PUBLISHING eömi>ANY LfMlTED
BOK ia SODBtlBy. ONTABIÖ
lii S^*-Äft Ot..'3?4