Vapaus, January 29, 1949

              i Vala
iniln pieois^ inaataloukslssad^
perheen armoilla, ja paik- ty sillä, mitä karja antoi, nmtta tähin
amies yllätettiin Argraitiinassa
että varsinainen kansa <m
000
:ämä pitikin. Nämä upporik-erheet
näet cmistavat maassa
sen. johon ukomaalnlnen yrit-v-
s el ole hyppysineen kurkoit-jt.
ja tavalla tai toisella anta-lueentulop
maan monimiljoo-
? väestölle.
in puuttumatta tuli todetuksi
kaitsituhantisen valiojoukon
)ään" olevan kahdeksan suvun
a. kaikki maan rikkaimpia ja
apia, joilla on suuria maatUöja
aneita itärannikolla Miramar*in
del Platan kylpyläkaupunkien
j-dessä, mutta myöskin sjrvallä
äEsa. Sukujen esl-isät ovat
iksetta olleet ylhäissyntyislä
^ja, kreivejä ja herttuoita,
nykyisin ei aatelistoa ole, enää
sa. He syntyivät silkissä, ell-ätossa
ja kuolivat ajallaan jat-
.Ikesnsä mosaikinkirjavat suku-joiden
loimet ja kuteet pysyvät
imättöminä tai ovat varsin vai-selv-
itettäviä. •
:set ja kartanot ovat kuitenkin
nkin säilytetty alkuperäisissä
i. vaikkakin useimmissa ta-
,sa täysipitoisen etelämaisen
jkoisuuden avulla. T^pa, jolla
naallinen' mammona alunperin
tiin, on mitä moninaisin. Mo-jKujen
perustajat ostivat itsel-loita
läänin kokoisia, valtavia
1 rikkaan kukkaronsa mahdilla,
osa sekoitti sotaiset retkensä
lutensa hankkimiseen. Kaikki-t
sivistyksellinen valloittelu on
i kaikkialla turvannut'eteneml-
— ja niinpä huonoa omaaturi-lohduttaakseen
uudet isännät
ivat korkeita tähystystorneja
iinalaisten intiaanien varalta,
)vat olleet varsin hanakoita poi-ahtomaan
omaansa takaisin.
D he onnistuneet, sitä ei tarvin-inita,
sillä järelstä kivimöykyls-
Istä ja puusta rakennetut tornit
ehyinä vielä tänä päivänäkin
ittamassa noista "mäakaupois-i,
miten. näissä kartanoissa al­in
elettiin, nykyinen pQlyi ei
;aa täyttä kuvaa, miitta havain-n
kuitenkin. Jäirjestettiih suu-hlia,
vieläpä niihkih myöhään
ämän sataluvun.alussa. Iföiden
n tarkoituksena oli ensi sijassa
ä vieraiksi kutsutuille naapuri­soiden
omistajille karjan laatua,
; talossa osui olemaan naima-n
tytär tai vaimon puutetta po-terillinen
— yhä parempi. Köe-i
näet säilyttää arvokkaita suku-
— karjarotuja. Kihlauksia oli
ja härkiä, joiden ^nnuksia ko­it
arvokkaan rcdun rahoiksi lyö-isiot
marssitettiin esiin. Rans-ja
Espanjasta tuotettiin valiö-i
niiden vucsikymmenikäisteh
elden lisukkeiksi, joita löytyi
aon omasta kellarista, ja syötiin
issättiin viikkokaupalla rikkain
»ydin juhlien, soitettiin jonkin-pianon
esiäitejä ja luuttuja, hiii-a
kitaroita. Kun oli viileä vuo­lta,
viritettiin takkatuli ja sen
;ssa paistatellen tarinoitiin pit-tapuhteita
kuten ritarilinnassa
an. Eikä jbhllnnan humussa ja
issä unohdettu pyhää kuvaa, jo-utuaallisesti
hsmiyilien tuijotti
isä katoskappelissaan jokaisen
non portin pielessä; pyhimys sai
t kukkansa jok'ikinen päivä,
ina ei kerro, muistettiinko juh-lengellisillä
tai aineellisilla suit-illa
kartanoiden maataloustyö-ää,
joka ikimuistoisista ajoista
a on näihin päiviin asti elellyt
nattomissa ranchois$aan. Vielä
nkin nämä oljista ja savesta ky-asumukset
ovat yhtä primitiivi-lin
väestön käyttämä ravintokin,
hojen ikkuna-aukot ovat enim-ien
lasittomia nelikulmaisia rei-oista
helle ja talvisin koleus käy
i tupaseen ihan tuttavalliseksi
.ytyvänä vieraana. Vartialslji-aikoina
ei tuotakaan ikkuna-
)-ylellisy3?ttä ollut; rancho pysyi
ssä kolmen seinän varassa, nel-n
sivun toimiessa samanaikaises-ena
ja valonantajana. Sadeäi-olkikatto
vuotfia .ja seinien ol-iidottu
savi irtoaa, mutta tulejpa
listakin ja silloin maja paikataan
lan kyvyn ja taidon mukaan.
Kautta aJköJen <xi: , niin-erin
alettiin kaihta mmitakin. Fre.
sidentti Sarmlenton aikana (1868--
1874) tuli kansan sivistäminen ja va­listaminen
tlsdcoi tiellä muotiin, jä sen
vaikutiiset ulottuivat myös näihin
kartanoihinkin asti. Numiait tosin
opettivat nucWsolle luku- jä kirjoitus­taitoa
jo ennatuntajdh, mutta ainakin
varsinaisen Koulun kehityksen katso­taan
alkanstiEsl vasta Sarmioitoh
ajoista. KUn välithatkat kaupunkei­hin
ja muihin suuriin «isiTfaiiickf^kuk-siin
pUvalylen pitkät^^artai^ Veiftis-tivät
omia koulujaan. Samoihia ai-'
koihin tilusten isännät loivat myös
perustan jonkinlaisille kauppapuo­deille,
joista lukumäärältään moniin
kymmeniin nousevat' alustalaiset sai­vat
ostaa kipeinunih tarvitsemansa tä-lousedneet
ja -tarvikkeet, tdcstlilejä
lukuunottamatta.
Ei ole kulunut pitkältikään aikaa
siitä, kun maataloustyöväki sai tehdä
16-18 tunnin työpäiviä, mutta nykyl-
-sin on lailla säädetty 8 -^jännin työ­aika.
Naiset työskentelevät talous­töissä,
mutta miehet—niin kummalli­selta
kuin se kuulostaakin — hoitele­vat
karjan lypsyineen kaikkhieen.
Miehet ratsastavat pitkiä pampa-tai-paleltä
tanakoilla hevosillaan muas­saan
härkien vetämiä vankkiureita tai
ajavat autoilla, joilla maito kuljete­taan
meijereihin voiksi ja mitä eri-laatuisinuniksi
juustoiksi valmistetta­vaksi.
Jokaisella kartanolla ja pie-nimmälläkin
maataloudella on oma
meijerinsä, millä upeampi, millä vaa­timattomampi,
mutta siistejä ne aina­kin
ovat. Täällä karjakot hoitavat
tarkasti maidon ja meijerivalmisteiden
analyysin, joka sekin työ on miehisissä
käsissä.
Vaikka kartanoiden maa-aloista vii­me
aikoina onkin lohkottu melko suu­ria
kappaleita, ovat ne laajuudessaan
edelleenkin valtavia. Parhaan' käsi­tyksen
niiden koosta sai muutamien
ryppyisten ja vuosien harmaaimutta-mlen
maanviljelijäin kertomuksista.
Niin loitolle kuin heidän muistinsa
vain riitti, oli karjaa aina ollut suun­nattomasti.
Se sai kulkea mittaavaa
lääniään pitkin tai poikin, olla omissa
oloissaan lisääntyen tai kuollen —
ihan miten halutti. Tokkopa yksikään
kartanoiden omistaja tänä päivänä­kään
tietää karjakantansa todellista
vahvuutta. . Pääasia on, että maito
virtaa meijeriin ja sen tuotteet pai­suttavat
heidän ylettömien rikkauk­siensa
suurta pusda.
On sattunut vuosia^ Jollohi koko
heinäsato on kuivuiiden vuoksi tuhou­tunut.
Maito Ja lih% ovat ^ht'äkkiä
(4me« labor ii^m-UbaUl^
FJufMEA
den k«»«t«RlniifailnmTya«> pttBääentti K.
vosmiosten kopgicssifip, Ja 8 ( ^ ^ ftA-taQni
«Lii Ja in»};s«)atit^ tyÖiNteii pl-keistojohtaji^
i yrit;rl^ Maanmati
vähentyneet huomattavasö ja. se on
saanut kartanoiden omistajat ajatte­lemaan
jo muutakin kuin rahaa. He
ovat rakennuttaneet sinne tänne pu­rojen
varsille suuria helnäkatoksia^,
joista karja saa it$e käydä nyhtämässä
rehimsa. Näitä katovuosien varavent­tiilejä
on nykyisin melko taajaan,
mutta siitä huolimatta ne eivät osu
kaikkien nautojen ulottuville. Valta­vat
karjalaumat tarvitsisivat monta
kättä ja monta hoitajaa, paljoh pal­kattua
työväkeä ja huolellisia silmä­pareja,
mutta kaikesta huölixnatta
kartanot yrittävät tulla toimeen mah­dollisimman
vähm palkatuin voimin.
Tässä kanieneekln loppujen lopuksi
Argentiinan karjatalouden kannatta-vaisuuden
salaisuus. Eipähän ole lii­koja
menoja jättilälssuuren, musta­valkoisen
rotukarjan vuolcsi!
Sianliha halvehiunut
huomattavasti Suomessa
paras apn Suonteen. Hjnrät
iskan pafceitimme ovat hidpoja,
»evät nopeasti ja ehjinä periUe.
LYMPIA"
S5.50
s. Coffee
< Green)
s. Rice
•s. Sugar
i. Raisins
"DANIA"
s. Coffee
Roasted)
»s. Sugar
s. Chocclate
"EMASrkA''
$5.75
4n>s. Coifee
(Roasted)
4 Ibs. Rice
1 Ib. Raisins
1 Ib. Prunes
— $5.50
1 Ib. Rice
1 Ib. Cocoa
4 C8BS. Tea
orcon (Regisfd)
34fö Cote Neises
Btreal
Helsinki. — (S-S) — Parin viime
viikon aikana on sianlihan tukkuhinta
laskenut 50 mk., mistä viime viikon
loppupäivien osuus on 30 markan
lasku. Sianlihan keskihinta tukku­myynnissä
oh nyt 120 mk. kilolta^
vuosi sitten noteerattiin täksi hin­naksi
320—330 mk ja vuonna 1939 12—
Rtmsaasta rehuvuodesta johtuen
tarjotaan pääasiassa' suurta sikaa, jos­sa
on paksu silaväkerros. tämä joh­tuu
jsiitäkin, että sodan aikana ja
sen jälkeen kuluttajat nimenomaan
halusivat rasva-aineiden niukkuudes­ta
johtuen silavaa. Nyt kidtenkln
yleisen elintarviketilanteen paran­nuttua
kysytään entisten aikojen ta­paan
useassa tapauksessa kevyttä si?
kaa.
Raavaan liha sen sijaan on edel­leen
suhteettoman kallista. Sen .tuk­kuhinta
on nyt 1^-^180 mk kiloita
eli^ hiiomattayasti korkeampi kuin
sianlihan tukkuhinta? 1939_, raahaan
tukioibiiitjaiv tShän äScäan vuodleka
oli 4-^:50 .markkaan kilolta. ^
Sikäli kuin Oli saatu puulla, on
4ansanhuoltomihisteriössa ollut har­kittavana
sianlihan vienti ulkomaille.
Tällöm tulisi kysymykseen lähinnä
pekonityyi^inen sika^J^^ ni-mittan
tuottajäpiirefe^ että sian­lihan
tuotanto olisi Jopa kysynnän
s ^ koarb^ Ä
perustettiin ty(Setim.^t^^
mlsieksl, uuden s o ^ vastMsta^
ja fääsndti uuden &wmn fj^käji^
sekd: feska' indnä^ ä vtrt ^ t t t ä .
että lömä tavöitt^Häl^ Jo saaV^
tu, sitteij tpiöa-IÄttd haj^-
taa. aSntd W t a a ^ K ^ mn
ett4 CIO:n Ja Bir^iMiian /Unmatti-unloiden
BUmgresä'>9e^ häilihxs»
tensa suuntaa Ja ^raraJtoivomulKtt
että brittiläiset ^yhtifj^taialset'
työläiset tukisivat^jaJ^estaään:
H o i mA
La PStt. — Boitirtan l^FöväenlUtto
(CSTB) on lähettänyt YK:n slhtee-riUe
Trygve Llelle" kirjelmän, kehöit-taen
YKm ryhtymäSh toimintaan
Francoa vastaan. Kirjeessä sanotaan
mm. seuraavaa: "Me olemme luotetta­vista
lähteistä siiäne|t tietää.'että
Franco harjoittaa teoria maansa
demokraattisia ihi^i^/ä vastaan. Yk:n
passiivisuus on se syy, mikst Francon
hallitus voi Jatkaa. sortomenetä-miään.''
' •-/••'jx
Bolivian senaatti on hyväksynyt
kolme uutta työväenlakla, Joiden puo­lesta
Bolivian uniot ovat taistelleet
kahdeksan vuotta. .Lakien mukaan
työläiset saavat eläkkeen, perheavus­tuksen
jä heidät suojataan vuoldra-kiskojia
vastaan. . ?
VENEZUELA
Caracas. — Veneäuelan ison Mara-caibon
öljyalueen 25,000 työläistä ryh­tyi
lakkoon tk. 17 p:nä protestiksi sitä
oikeisto^sten diktatuuria vastaan,
noilla äskettähi kukistettiin demok­raattisesti
valittu presidentti Rohiuio
Gallegosin halUtus. Oikeistolaisten
vallankiunous suoritettiin yhdysvalta­laisten
öljy-yhtiiiiden avustuksella ja
presidentti Oällegc^ sanoi Juuri ennen
vallankaappausta, että Yhdysvaltain
Venezuelan-lähetysten isotUasattashea
oli kosketuksissa k^plnalllsteh kanssa.
. Venezuelan dlktatUuHhallltlts on il-,
nioittanut, kukistavansa öljytyöläteten
lakon millä hipnal](a hyvänsä.
KIINA
'Tsinan. — Kommunistiset yiran-onjaiset
ovat lukuina Chiang Kal-shekin
hallitukselta . valta^unissäan
kaupungeissa luvahneet. täydellisen
työturvan kaiklUe tekiiikoiiiejg fiiyim
hallinnon rivijäsenille, jotka aikai-senunln
olivat.kuomihtangin hallituk­sen
töissä. TshianlfSa on 76 prosent­tia
kaikista postilaitoksen työläisistä
töissään ja 80 prosenttia , Hunnallls-hallinnon
palveluksessa olleista iek-nikoista
^maten. Lukuisia insinöö­rejä,
jotka kuomlntangin halllttis
eroitti töistä ja Joiden oli elätettävä
itsensä- xiseinkin katukaupustelljolna,
on nyt hyödyllisessä, työssä kansan
hyväksi.
FILIPPIINIT
Manila. — Filippiinien Työväenjär­jestöjen
Kongressi (CLO) on voitta­nut
palkankorotuksia monissa teolli­suuksissa
10 viime kuukauden aikana.
Useat-palkankorotuk^t on saatu la­koilla,
joihin on osaliisttmut 33,648
ti-öläistä.
NEUVOSTOLnTTO
Siodcbva. — Neiivostbhtdlitus On lo­pettanut
' apiirahojeh maksamisen
teollisuuslaitoksille, mutta silti tar­vikkeiden
hinnat laskevat Jatkuvasti.
Apurahoja .lyhdyttiin maksamaan toi­sen
maailmansodan aikana sotatar­vikkeiden
tuottamiseksi. ; Apurahojen
lopettaminen saattaa maan teolU-suuselämän
norinaaliin, rauhanajan
raiteille. ^
JAPANI ^
Tokio. — Japätifn hallitus yrittää
tehdä kaikkensa, saadakseen yhdys­valtalaisten
Ja toisten maiddi pank­kiirit
sijoittamaan varoja Japanin
teollisuuksiin. Yfatehä syöttinä on
käytetit7 sitä, että öh stmnnlteltu inak-saa
sodanäikatia' tuUdsta voitoista
osingot kaikille hiille <ȊkkMn^
jUie. Joilla oli osakkeita ennen sötaa.
Tämä Merkitsee slU sitä/että irtkya-valtalaiset
finnat kavät foittojä(ttU-den
sotatarvikkeiden vaJmlBtaifritirtta
jä myynnistä. Joilla tapettiin ^h^s-valtaläisla
sotilaita viime sodassa.
ston» zid:n n q ^ Om i^i;i^amlUbDini
tt^jijniriiiitp «iftiiartn m$7&^tieä ' « l » !^
U^niba (ob saiVtttieitti; J*
iet^. TUp~ äuiiviHns tmt# itti^^
u^mxauibin^ kun - nndMeIee'1^-
ke«in s y n ^ sen nttfttiAnän pii»^
kaikkia niitä takatidvi^ Jdlia «ncQB-kunnan
kiviklrolaen» tieJU on VattM^
ttälät Xntenä^ttjQtH^
plämftroa aikam Jpulninut kulktsmin
Sonckien nUdätirtd^ vitä
yli^äniä kaikki tolsetlän t y « r i « t ^ -
äeeii" 'fx on ctaimtt|; käydä kiatk«raD
taus^^p^dhin tiirädJbaäen
loj^ttiiiiil^ siiDidU tesi
on! tKjtyhyt pysyttAyi^ iifiiniidia
ki^ttssa IllkddliNdldssa^ E;! E6 öte v«i^
nut ävuttttaa hajafainusta paikalli­sessa
osuustofmlntävien riintaäiassB-Intemationäl-^
osmisliike oh alunpe­rin
perustettu etupäässä A«bivikli(tec
Ihmisten eUbhäntarvlkkeideii jakeli­jaksi
mahdolliilimmn kohtuullisUla
hinnoilla Ja samalla se on ainia r ^ l -
UsesU tunnustanut; että
osuustoimintaliike oh osa yleUte^iä
työväehliildceestä. @itä periaatetta
on käytännössä töteiittanut niin
Jon kuin se on suinkin oUut mähdoi*
lista voimassaoleviin kapitalististen
Jbiuppaläkien alaisetta tolmlvfjie liik­keelle.
SatviUa sanoen mtenöationftl-osuxisllike
on kaupallisessa suhteessa
toiminut puolueettomasti kaikkia ^
misiä kohtaaiö väriin,fkbnulllsuuteen,
uskontoon tai puoluekantaan.nähden,
njutta periaatteellisesti se on Ij:oetta-nut
hofiidattaa niitä ihenetelmiäy jotka
se on perustettaessa itselleen omak­sunut.
,
liAutta tämä ei- ole tyydytfähyt
kaikkia ilmlislä Ja sen seuraiuk-ssna
tänne Ihnestyikin alkanasin
kilpaileva lliks. Joka periaatteel-
Itttaiiii anfMiai on
#td*
tiS9la oletettu ^ttäi pai-vehikM;
Ktnsuat tp»i ikt*oIisUetst ha evtmmiiä ^a Hittc -otAt
taotun^ <dih^ itse klp«istt vtliituk-seivleip^
läp^l:^^
si^)^^]t#)n«n: ettt
kana äUv«i oirausUttkeeä pelV^uk-lisesti
omaksui Itselleen venyvän puo-lueettoinuuden
verhon Ja kaupallisesti
hyvinkin siUninplstkväri' puolueellisen
leiman. Mahdollisesti näiden kisai­levien
csuusUikkeiden toiminnasta on
ollut kaupallista hyötyä koko paikka­kunnan
väestölle, sillä kieltämätdp
tosiasia on, että nämä liikkeet: ovat
pystyneet «pitämään yksityistenkin
liikkeiden myyntihinnat kphtuudejr)
rajoissa niin pitkälle; eitä piiijqönien
dollareldcii pääomilla toimivat ketju-liikkeetkih
ovat ölieet pakotettuja nii­tä
.noudattamaan Jä toisin ajoin ovat
olleet pakotettuja myynikäti kilpailun
me|-kelösä tavaroita alle östöhlhtoj^p.
Sellaisesta 'kaupankäyni^tk on sUs
ollut taloudellis^ hyötyä miistimmal-le
oiiuustoimlnnah vastustajallekin.' .
E|4lllsinä tshnivien osuusliikkeiden
yhteistoioiinta oli täloudelliseita kan­nalta
katsottuna kleltätnäitiä editlllsta
kaikille osuusliikkeille, mutta tärke­ämpää
olisi isääda csuUstoimintavfies-tö
ymmärtääinään yj^teistolmlrinan
tärkeyg työVäen luokkärintamaila. N.s.
puolueettoman ösuUstdimihtäVäen ta­holta
väitetään poikkeuksetta, että
osuustoimirman tulee pysytellä eril­lään
politUkasta. Viimeksi täällä käy­nyt
Suomen Osuusliike Elannon kir­jailija-
puhuja terotti puheessaan sa­maa
lauSua Ja että muka Elanto on
aina noudattanut sitä ohjelmaa, pääs­ten
Juuri sen takia JätUläissaavutuk-sihi.
Asia el ole kuitenkaan todelli­suudessa
nato, sillä Jps mikä, hiin
juuri Elattto on harjoittanut politiik­kaa
koko olemassaolonsa ajan. Alun­perin
Elanto ön perustettu- samojen
periaatteiden kannattajaksi, Joille työ-
Mst vaata viime vuai^>iiiidui on
saalu J<icaäMtCik Him^il&p^kaa^
tust^^ii^ ; Vidäiäftn ei ktd^nlbaa
voida sanoa, eftii fse qllsl <ärik(dsen
volmäpoäistä, muita tulcätsli Ön Jp
näkyvissä.' On ainakin lähdetty cl*
keasta päästä taipaleelle. Aivan hil­jattain
päättyivät epsbhmälMt liik­keen
työläisten opintokurssit Ja toiatt
ovat suunnittelun alaisena, Samalla
on työläisten keskuuteen penisteitu
klubia Jossa he seurustelun Ja kfejjkuh-telun
avulla ovat tilaisuudessa avarta­maan
tietojaan Ja taitoaan, ennen»-
^y^väen i kaikkea alaansa koskevissa Tcyvymyk-sissä.
He valmistavat myöskin erikoi­sen
iltaman näytelmineen Ja muine
ohjelmanumerötnefh ja tänlän ohjel­man
kanssa he lähituleväisiiudesM
kiertävät Jokaisella Uikke^i piyymä-
Iän alueella. . VaUstuskomitea on
myöskin Järjestänyt Ilianviettöja liitn
kaupungeissa kuin muuallakin myy­mäläin
alueilla ja kaikkien eri kan­sallisuuksien
keskuudessa. Nämä
kalkki tullaan aikanaan toteuttamaan.
Näiden suunnitelmien jatkokii q)isi
tärkeää järjestää osuustoimlntaklube-
]a kaikkien myymäläin aluilla Ja
saada vanhempi väestö tolmlniaan
niissä kerho-opiskelun perusteella. Ja
nuoret häärimään tavallisena seUrä-toUnlnnassk.
Sen kautta salAlnmie
"haravlimme" ne henkilöt, JoUla on
hallia Ja taipumuksia pyrkiä tietoi­siksi
osuustolmlntatyön tekijöiksi. Joi­ta
voisimme vuosittato asettaa osuti^-
kuhnan vastuimalaislih tehtäviin.
Yleisenä toimintaohjeena Ja puheena
on, että vastuunalaisilmplttikin tehtä­viin
tulee saada mukaan nuorta voi­maa.
Ajatus luonnollisesti <Äx oiked,
mutta käytännössä tisein tehdään vir­heitä.
Meillä .pitäisi obustoitnlnta-rintamalla
olla sellaista toimintaa,
joka osoittal&l mihin Ja mltikälaUeen
toimintaan kuUakth nUorella on bäliia
ja taipumuksia. Sellainen käsVfttiäVa
koulu minun mielestäni olisi osuustoi-mtntaklubi.
Sieltä me bllsUnmV t)-
laisuudesjsa saamaan, kyyykkäunoiät
henkilöt liikkeen palvelukseen;
KUn Iniematlcnal Co-op Stores Ltd.
lähtee talval^amaati toista miljoonan
dollarin VlfstantÖlppsia ko^ti> niin jtpl-vomme
luonnoUleestl suotuisaa purje-tuifita
matkalaiselle. , Matkaeväiksi
toivomme kannattajajoukon laajene­mista
jä entistä ehompaa ykslinlell-syyttä.
Silloin kun toinen. Virstan-tolppa
saavutetaan, oh' supmaldinen
kansallisuus Jo ihahdolllsestl' siilau-yUtävä.
Asia On kuitenkin'vielä alku­asteellaan.
Kaupuflgin iiin^V
taan Godw2ddofik^
naha. — Zlinin kaupunki, joka on
tunnettu maailman suurimmista ken­kätehtaista,
sai tpn^*"^*""!! 2 pnä
Godwaldovin nimen äsicen SO vuotta
täyttäneen preäklentti Gottlmldin
kunniaksi.
Tanskan suiirih lehti
20-vuotias - r y '
Kdopenhamina.f^— Bfaailman van­himpiin
sanomaltäitiin kuuluva Ber-
JingsJce Tfdende %tti4aimnlk. 3 pnä
200 vuotta. Jonka JoIld<»ta se ilmestyi
suurena juhlantunerona..
Berlingske Tldende on Tanskan
suurin päivälehti. Se on ilmestynyt
koko 200 vuoden ajan keskeytyksettä.
Tijthrtpn ensimmäinen numero ilmestyi
tammikuun 3. päivänä 1740 «Kijoben-havske
danske PcsfcrTidender^-nimi-senä
16-sivuisaia. Aluksi lehti ilmes­tyi
kaksi kertaa viikossa. Sen petus^
taja oli nuori kirjanpainaja Ernst
Heinrich Beriing. Lehden omistus on
lukoaiän pysynyt saman fttxbeen hal­lussa.
Berling-yh^ymä julkaisee kah-ta
muutakin sanomalehteä, j ^ niidien
kokonaispainos onj^ylgltin lähes 300^
väen osuustoiminta perustuu, mutta
Suomen sosialidemokraattisen liikkeen
rappeutuessa; sen vajotessa suUrpor-variston
palkkarengiksi taistelemaan
oman puolueensa vasemmlstosiipeä ja
koko vasemmistolaista työväenUikettä
vastaan, se uitti samalle tielle Osuus­liike
Elannonkin. Tämänpäivän Elan­to,
nUn voimakas kuin se taloudelli­sesti
lieneekin Ja niin hyvät scslaali-
§et takuut kuin sen työläisillä ehkä
ovatkin, taistelee se poliittisesti kyn­sin
hampain Suomen työväenluokan
etuja vastaan. Sen poliittinen toimin­ta
Ilmenee, jo sen omien hallintoeUn-ten
valinnassa.. Se tekee aina vuoeit-taiii
kaikkensa säilyttääkseen mää-räämlsvaj^
ati soslalldemotetattlsen cl-kelstosUVen
käsissä, pitäen ejiäjuma-lanaan
Suomen kansan vihollista No.
1 — Tannoia. Nykypäivinä on tur­haa
ajanhukkaa puhua . puolueetto­masta
toiminnasta, sillä Jokainen yk-sUö
toimii joko sorretun luokan puo­lesta
tai sitä yastasÄ. >
Mutta ptöatkaamme takaisin koti­nurkille.
International-osuusUike on
kantanut syntymästään saakka pu­naista
leimaa ja liikkeen vastustajat
pitävät sen kuuluttimisesta erikoisen
hyvän huolen vielä tänä päivänäkin.
Siltä ei kuitenkaan ole ollut paljon va­hinkoa,
sitä todistaa ainakin saavu-tunUt
toisiin kansallisuuksiin, van^ait
suomalaiset ovat maan povessa. Mutta
koskaan ei IhternätlDnäl-osUusliik-keen
historian: lehdiltä saa kadota
maininta että suomalaiset ovat olleet
liikkeen perustavana voimana Ja
kantajoukkona, sen ensimmäisen mll-
Jbonan dollarin vuotuisten myyntien
rajapyykkiä sivuutettaessa.'— Loeo-
Jätkä. " '
Kirkbud UKec — V. Ja u^Muira
Jymyn äskfisessä: kokouksessa pifttet-tUn
JärJ^tää vUden seuran väliset
hllhtoklH^t pi«Jettävältei helmikuun f
pnä- J M k|iivostyöunl(Wi kanssa voi­daan
vaihtaa haalin kä^^
pi4etälh sannan .päivin UUpa' kaba-retti-
illatsu. jossa Uciitaah Ja tarJoU-laa
« kiUivla 8 ^ Jaetaan palkinnot
haiitokilpailuista:
Sihidptaikai^t klo 1 lp. KUpalUjat
saavat illalla vaiiaan icahvin. eikä heU
dä^ tarvitse suorittaa sisäänpääsy-niakisuätajian.'
Naisten kerho t^uoleh-tU
raylptojasta. ' ; Vr
Käcoiis päätti myöskin^ että viime
kesän liittojuhlan JäkamaUa Jääneet
mitalit on lähetettävä. asianomaisille.
South Porcupihen hllhtoklsolhlh Jär*
jätettiin myöskin hiihtäjiä.
Suomessa UroKtyvin Kluru-nlmisen
lastenlehden levitUMntsen suhteen
Päätettiin ryhtyä tarpeellisiin toimen­piteisiin.
Beaver Lakella pidettäviin Uittomme
mestaruushllhtolhm päätettiin lähet­tää
seurastamme kilpailijoita.
Maaliskuussa alkav^ lUtoh haaste-ryutäyksen
haasteiden lähettäjiksi va-utfUu
kaksi henkiiöä.
Poikatalon kämpän Ja maan suh­teen
«naksuttiin sellainen kahu, että
SJ:n osasto Ja Jymy ostaisivat yh­dessä
pctkätalon kämpän Kenoga-mlsta.
. .
Voimistelupukuihin ixähden et tehty
vielä mitään muuta päätöstä kuin se,
että niihin oh saatava eeuran rinta­merkit.
Yrjö. Mäki on Ollut sairaalassa lei­kattavana
umpisuolen takia. >rotvom-me
hänen pääsevän pian Jalkeille.
Mrs. Saima Wal)Ateh on ollut myös
sairaalassa. Toivomme hänen toipu­van
pian.
Väinö Järven Jalasta murtui eräs
luu joku aika sitten., Hänen jalkantt
pitää sen takia olla kipsissä noin kuu­den
viikon aj#n. Vätoö on kotonaan
sairtttftamäesa' jfi «iolvomme, että Ja­lasta
tulisi plah entistä'päreinpl. —
O. R.
lAiiantalnai tammiic 29 p.->-Satttrday»
IS
Voin itiptaiito li-sääntjniyt
Suoinessa '
Helsinki, (S-8) — Kansanhuolto-mihlsdcrlöstä
ört Mqakahsplle Kerrot­tu,
että keskusliikkeille saapuneet Voi-määrät'
lisääntyivät viime: vuonna
edelliseen viipten verraten 83,$ pior
sentillä. Joulukuun yiimelsen viikon
tu|os oli il pro^ehttia parempi kuin
ed^lljsfehit vuonna vastaavaan aikaan.
Voin tuotannon llsääntymlsteh,
lausuu, lehti; ovat vaikuttaneet monet
seikat. Vjime vuonna rätkaisevsitl
parantunut väklrehujen säsntl, run-sa^^
ateiseh kesän hyvä rehusato, jo-ka
vaikutti :.syyssl8äruökintakäu(len
tuloktjeen sekä maitona myydyn kar-jattiotteen'
raiivaprosehtln' alentami­nen
Jolloin rasvaa saatiin enemmän
voin valmistukseen. Vuoden viimei­sellä
neljänneksellä.yaikuUl voin tuo­tannon
llsBäntymisoen myös maaseu­dulla
voimakkaasti kiristynyt raha­tilanne.
Joka pakotti viljelijät supis­tamaan
omaa kulutdstaan ja luovut­tamaa))
tuotteensa mahdollisimman
arkkaah yldiseen kulutukseen.
yilme. i^iuruk. 11 piUvä soi jmhe-an.
- SiliiMM yinttlvän Uedon. Jacob
Lundyn -tvtir ilmoitti, että hänen
isähsi ^ iphiun piUcäaikainoi hyvä
toverini Jäe^'oU ditlnyt elonsa tai­paleen
päitekohtaan. Bydänhalvaus
cXl mälrinnyt muuttamaan matkan
«oomian elämän rsjan ulkopuolelle
mVft^ tuntemattomaan. RuoUnhet-kelläin
hän oU yksin lepoasennossa
vuoteäloan formiasunnollaan.
Sinulla vonhn. toveri, niinkuin meil­lä
kalkUlakin sUrtolaislUa täällä, oli
^iämJMlä kauniita kesäpäiviä, mutta
myös syksyn vinhaa vihuria. Jo
U8A'isä ollessasi. joUoln vielä oUt
paiHMMiam miehuuden iässä, sait tun­te
», «tt^i työläisen elämä täällä kOlta-lassakaan
ole ruusuilla tanssimista.
J . Lundy oli .syntynyt suomessa
LftihloA pitihän Bulmin kylässä mar-rask.
35 p:nä 1884. Hän tuli Kupari-saarellji
1904 oleskellen siellä kymme­nisen
vuotta. Jolla ajalla hän Kupari-saaren
kaivoslakon aikana sai'tuntea
kaivoskapltallstien hillittömän vihan,
oikeuksiansa vaatimaan nousseita kal-vo^
iiräläislä kohtaan.
Ilän muutu Oanadaan toukokuussa
1914 asettuen asumaan Cobaltiln. Ca-
LUNDIN
netokd kaivonilettei
Iäisten keskiuMlesHk.
työväenmlehenä j * ,^
Järjestöjen tnanuurip.*'
000., Berlhigske 'Cdendellä <m kaksi
päätoimittajaa, Smtd Aage Lund ja
TerkdM. Terkelspn. •
tettu miljoonan dollarin virstantolp-pa.
Mutta aina, ktm oh esimerkiksi
ollut kysymys henkilöiden valitsemi­nen,
osuuskuntamme Johtoelimiin, ei
ole koskaan kysytty, että mikä on asi­anomaisen
puoluekanta, vaa^ on pi­detty
silmällä sitä, miten kyvykäs hän
o^, ofiuustoimintakysymyksiin nähden
omaako hän-yksilöllisen tai Joukkotoi-hlinnan
periaatteen jne, Toimlto on
koetettu saada sellaisia henkilöitä.
Jotka käsittelevät asioita "Meidän
liikkeemme'' mukaisesti. Tosin on
joskus erehdytty, mutta se on aika­naan
korjattu. Tulolnoia mainitusta
tci^minnasta on oUut liilckeen asiakas­piirin
laajeDemihen Ja kannatus lii­kettämme
kcditaan.
Kautta aikojen on myöskin pidetty
vireillä vallstuksdlista puolta liikkees- {setalan teknillisestä puolesta oU kyllä
V.inco-jvcr, D. C. — Tammikuun "lis
p:iiä oiiniiup Ulalr-uitD-a £;:uraamaon
täkäläisen Finnish Societyn vuosiko­kousta.
Virallisten älkuvaUnlstelUJen
jälkeen esitti puheenjohtaja läsnäok)-
oikeutta CSJ.n Vancouverin osaston
jäsenille, joka yksimielisesti myönnet-tilhkin.
Johiokumuin toimintakerto­muksen
Johdosta ei syntynyt erikol-sdnpaa
keskustelua koska oHiln toi­mintaan
tyytyväisiä.
TUlkertomukscn esitti V. Arola, »«-
loistaen setkkop^lsestl kalkki talou­delliset
tapahtumat kuluneen toimin­takauden
aikana. Hän toivoi, että
sthmnltelmla tehdessä otettaisiin aina
huomioon haaUa koskevat taloudelli­set
seikat, sihä haalimme on todistus
h^^voinhlstamme Ja on JöoiihoJlista;
että Jokainen Jäsen haluaa pitää Ijy-vftn-
huolmi ylit^lMStä phtlstämme.
Tilintarkastajat antoivat ;kUtotoen Ja
tuhnitsttiksen talcudenholdpetä Ja U-num
pitempiä keskusteluja myönnet­tiin
asianomaisille tili- Ja J^ftätuuvä-paus
kuluneen vuoden tileistä.
kaikki toimikunnat antoivat tol-mintaselostuksensa.
Jotka hyväksyttiin
ilman pitempiä puheita.
Bakennudrämltean t u 1 evaisuuden
suimnitelmiin kuului haalin ulkoasun
korjaamtoen. Asiaan tutustumtoen Ja
kustannusarvioiden laatiminen jätet­tiin
johtokunnan valmlsteltovaksi.
Toimitsijain vahnnan Jälkeen nau­tittiin
emäntien valriiistama maukas
pälväBinen. Jonka Jälkeen jatkettiin
kokousta.
Uutena asiana tuli «sille C8J:n
osaston Jäsenten FimUsh Societyn Jä-seneksi
pääsy. J<Atokunnat olivat
neuvoteUMt aslasu Ja sen tuloksena
oli laadittu kuusi kohtaa käsittävä
päätöslauselma, joka esitettiin ko-koak
«dle. Yksimielisesti l^väkorttiin,
että jokaisella C8J:n Vancouverin
osaston jäsenellä on (rikeus liittyä F -
Sm j&MoekBi, jos haluavat. Ponsilau-hiukan
ajatusten vaihtoa; fnutta pää­tös
tehtiin lopuksi yksUnlellsestl.
Kurssien ohjaaja, Aku Korhonen, lau­sui
omasta Ja järjestömme tpk:n puo­lesta
ontUttelututa sekä kiitoksensa
adan onnellisetta ratkaisusta. Tosi­aankin,
kun ajattelemme asioita näin
Jälestäpäin niin tulee kysyneeksi, mis­tä
me olemme kinastelleet? Alvan
tyhjästä!
iCokous oli siis käänteentekevä, yh­teiseksi
hyväksemme. — Mökih poika.
TämpereeA Työväenopis­to
50-vuotias
fielsiDfcl. — (8-S) — Tampereen
Työväenopisto ensimmäisenä lajiaan
riiaäasaifime täytti tk. 16 phä 50 viiot-tä,
Vttttäen hierkldtäi^ erikoisen
JUhlallisuttksih.
lyöväenpplstoliikkeemme lähimpä­näedeltäjänä
olivat ns. i^hsanopisio-kureslt,
j^tka sellaisinaan eivät kui­denkaan
tyydyttäneet kaupunkien ja
nmiden liikekeskusten kasvavan väes­tön
Ja nimenomaan työväestön sivls-tystarvetta.
Omia Ihijoja haettaessa
päädyttiin viimeksi mainitulla tahol­la
työväenoplstomuotöon. Ensimmäi­nen
yritys. Jonka Tampereella teki
työväenyhdistys kaupunginvaltuustol­le
toimitetun eifityksen muodossa. Jäi
tuloicsettomaksi, mutta v. 1898 va­paaherra
E, S. Yrjö-Koskisen aloit­teesta
tehty Suomalaisen Klubin esi­tys
johti kunnallisen työväenopiston
perustamiseen. Seuraajia Tampereen
TyöväeadjAsio ei saanut ennenkuin
suurlakon jälkeen. V. 1906» syntyi
työväenopisto Vaasaan, v. 1907 Ou­luun,
V. 1908 Turkuun Ja Viipuriin,
V, 1910 Kotkaan Ja Helsinkiin. Eri-koisen
ripeätä oli työväenopistolUk-keen
laajeneminen maamme tultua
iiseiaitdaA ja cn edelleen ollut vii­me
vuosina. <NykyIsin on maassam­me
iyövämoplstoja 92.
aansa
ito, -T Hallituspiirit ennusta­vat,
ettäpnUrion haUitus Jättää lalii-laatljakunnalle
esityksen kiabinetln
ministerien Ja pääministerin palkko­jen
korottamisesta 2,000 dollarilla
vuodesta. Hallituksen sanotaan ai­kovan
korottaa ministerien palkat.
Jolta alenriettUn Hepburnin hallituk­sen
aikana.
Kabinetin nUnlsterlen palkat koro­tettaisiin
slUn 8,000 doUarlsta 10,000
dollariin vuodessa,*.mutta he saavat
sen lUäksl 2.000 dollaria edustaja­paikkaa
Ja 3,000 dollaria erlnälolä me­noja
virten, Jotch heidän palkkansa
olisi kpirotuksen Jälkeen 14.000 dollaria
vuodassa. Pääministerin palkka ko-totittoIsUn
samoin 15,000 dollarista
17,000 dollariin vuodessa, ja hän saa
sen lisäksi' cdusUJapälkan sekä kor­vaten
menoista. ^
}t:ablnetln'eräs Jäsen sanoi; "Tästä
el saädft tietää ennenkuin esitetään
menoarviot. Siten vain palautettai­siin
palkat siihen missä ne olivat en-nehkilin
Hepburnin hallitus tuli val­taan.''
251 ole mainittu mitään siltä aiotaan­ko
myjlskln opposition Johtajan palk­kaa,
korottaa. Hän saa nykyään siltä
toimesta 3.000 dollaria. vuodessa yn­nä
2,000 dollaria menoja varten, sekä
lisäksi tavallisen edustajapaikan 2,000
dollaria ynnä 1,000 dollaria menoja
varten, siis yhteensä 8,000 dollaria
vuodessa,'
lakkaamatta monenlatirfaoi
tavissa. Muun muas» A l a
kän aikaa nietsätyölättteä
jolta ajalta varmaah^mosDet'
mat metsätyömiehet hänet
tavat. Vapauden äsiä
toimi lopputmsa asti. •
jäi vainajaa kalpaainaiih-monsa.
2 tytärtä. 1 poikii; tjj
I vävy sekä sutjri
A:ssa Ja ieimenkidkkea:
Suurilukuisan toverlJPuk<ii|>i
mana Jacob kätkettiin
hautausmaahan moiraskuhh
1948. Kaihen kyynel.kUlU,*
verin silmässä kun arkku"'
ruskeaan hiekkaan toverini; ^
hautaa umpeen. VoiiStt ^Nulittil
verin elämäntie Joedeus ^piitul
maan vahvan usvan
hautakumptmsa on sitä atu
Siellä ruskean hiekan 1^
rauhassa vanha toveri kv
muistoasi. —- M. K.
, -—; '—r^.mm
Vanhan ajan root
Vanlian ajan roomfUaiset :^
n)onc&sa suliteessa oUesh
kuin. nykyajan ihminen; l i
massa on viime aikoina',
maanalaista rautatietä,
tutkijat suurella kUnpostti
ranneet. mitä kaikkea
kaivamisessa mahtaäkaaii
nalle nähtävästi tuUa. d l
scvän Ihmeellistä eivät
kuitenkaan ole paljästatteet;^^
kein kiinnostevimpia ^uiiluvät; r
ne kirjoitukset, jolta
kolnaan ovat kU-JoteUept i
talojen seinille. Niissä oli '
VerglUusta ja^ Horatluala
käyteUy runokieltäkin, Joski
kreikkaa. Tämä kUuoUUneii^
pornografia ,kulki hipUä;
roomalolsten keskuudMuii j i
tavattu näytteltii enhenkiii.,
tällä kertaa cstintulleet
ovat olleet niin ninsant, eit
tutkijatkin ovat saaneet
peekseen. . • ;• X:':p^J^:^y^
Mc'
' N
T IM M I NS,
SIM146. HOOKER #:
vakuutuksia Jä,
minion Bank
Ont. MorketteJa*
ja vakuutuksia. :
i9M
im
Penkomisen arvoista
New Yorkin fiatama.<sa tapahtuu
monenlaisia asioita, luvallisia ja lu-vattonilakln.
Äskettäin eaivat sikä­läiset
tulliviranomaiset vihjeen, 'Ctfä
erästä satamassa olevaa suurta proo­mua,
joka oli lastattu kaupungista
laootulla haissvaili^ törkytavaralla,
kannattaisi hiukan kaivella. '
TuUivhranomalset ottivat vihjeen
täydestä Ja alkoivat kaivella. Viisi
vuorokautta he kaivelivat, j a sitten
heillä oU saalis. HuumauBaincidcn m-lakUlJettejat
olivat vallnntet prcomun
tavaransa väliaikaiseksi kätköpaikak­si.
Ben tavaran nyt tulliviranomaiset
saivat haltuunsa. Viiden päivän pen­komisen
Jälkeen hc nimittäin salvot
miljoonan dollarin arvosta niorfiiniu
Ja heroiinia.
w o B K E nM^Ml
R
of South Pöroi^-
• il Ct»wfef^flMiil
souTfi poRomnifiitii
• suosittelee
sltunnettua roukaaiiM'.
koina. Ravintola au|cf fcjoi
• äUstcjä kalustettua-asunnoiksi.
Kulutttjaltt
täytykää sisälle.
OSCAR
Miesten )a Naisttn
Kaikenlaista koriat , , _
74 London St. E. /Vrln^lp^
— Diesel moottorin keksi saksalai­nen
Rudolf Diesel v. 1893.
Barnes . l i i ' m
1%
Sallit Ste.: Marie '; >. »<la(»lki.
RCA Victor Riidföiilil
Nyal-]ääkkei<^ '.I
TäydelllDen varoit*
Postitilaukset täyt
huolcUisestii
m
1949
Hyvin välttämättömäksi Canadan suomalaisille vtUMien VuxieUa fuK ' '>
hittynyt Taskukalenteri on taas ilmestynyt. sisäUäeh tietoja lulni;:' V^-rv;
sUta alonta. Tämän Jokaiselle välUämättömäh 128-^vuIeen \ki0>m^M'
kirjan hinta on edelleen 35 senttiä huolimatta kustannttstep kobal^'
mljesta. . '''^^^^m^i^'
Taskukalenteria on lähetetty Jo kalkille aslamlehille. Metsiiaäl» t^t
het. tilatkaa pikaisesti Taskukalenteri. sillä voi käydä niin kuin Ci|i#. ^ /^f-lisinäkin
vuosina, että painos loppuu kesken. •KyxiaueQiäi:XaX\l»(s0^'^t-.: -
man kappaleen tilauksesta myönnetään 20 prosentin IttlanieqMili-^^^ -> /
Taskukalenteria saa joko asiamiefailtämme ffil (llnnHlTi -^'^-'^
osofttedla:
mmm