Vapaus, January 26, 1950

              f|l
^ " U ^ i , I Ml
2 Torstaina, tammik. 26 p. — Thursday, Jan. 26
m
QiswB ot^^^^^J^^ Canadian* iSs-
^lUbed No7. etu 1017. AtltlK»fftw!
&s secosd dass maQ tlio Fost
iOCflcd Departzn^ Otta«n. Piib-
^^\nini|a.yK fiftttinlBjv b)r Vi^Mras
muohlns Goao^oy U d , i « Ifi^iea
eddreo SOS 1^ m&m, W^SSio.
Ganadaflaa: 1 f|c «49 e :11b 9^
mdmoolm: 1 7X9 g iiirSUBO
tnuiat sanorat
JuUiaisexiune ^nä3n<>ttettajSuomen
lehtien lau^runnolsta pre^dentljraalien
tuloksista.
te
i i
» f
JK
m-i
l
m
i i
m
mmi;
X i Ksdvbsmiesten oltava varuiU^
;Sf Kaikki merkit vät laavat siihen, että Ontarion/Qiiebscin ja British
'i' tolumbian metalHrikaivajäin edessä on kova poliittinen taistelu maJ-fi
neilikkaan Mtne, Min union säilyttämisen— siU työ-ja toirneentuJo-f-
ntahdonisuuksiensa turvaamisen puolesta. Että tämä vaara on to-
;|3*^^äeiiineii, eikä vain "teoreettinen", siitä saatiin esimakua viikko ^ft-vtSSien
sunnuntaina Sudburyssä järjestetyssä kaivosmiesten hajoitusko-
| f^ouks6s^^^ mitä oli johtaniässa kaksi terästyöläisten um<m öikeisto-s(
»^ hajfi»ttajaa, Bill Seiton ja B i l l ^lahoniey. S i l -
| f ; lohi niihtiin Siidburyss^ hajoittajat eivät aio jättää uikkeliälu-t
eenkaankaivoämiehra rauhaan, vaan että he tekevä.t kaiken voitavan-
* sa, että voisivat taas vaikeuttaa tult'>-ia työehtosopimusneuvotteluja
« j a saisivat aikaan hajaannuksen työläisten riveissä. Tämä on vftnha
f ja jokavuotinen menettelymuoto, mikä tuottaa hetikphtaisesti jiajoit-
1 tajajohtajille runsaasti käyttövaroja ja halpaa mainostusta porvarien
I; puolelta sekä ehkä lopuksi johtajalle pomon p^kan kaivoksessa.
f Ä ^teriiillepäntajvaa kuit ore, " ^ t t a Vaikka lerästjröKisten
l^^^tinion kaksi huomatuinta hajoittajajohtajaa tuli tänne tuholaistyö-
^^^fi^ •hiin he eivät saaneet kokoukseensa ;kouraIlista
* leiiempää kannattajia. Tämä osoittaa; että ha joit tajien raivpkkaim-r
matkin hyökkäykset voidaan lyödä takaisin kunhan vain käsitetään
e- ifv^liaksk tärkeätä seikkaa: 1. Hajoittajiin on suhtauduttava nii-*
*^ pienuudesta huolimatta hyvin Vakavasti, sillä de-r
ma^ogisen propagandan, valheellisten lupausten ja porvarilebtien
* perusteella he voivat johtaa monta pahaa-äavista-
- j ^ työläistä harhaan, j a 2. \'aikka kaivosmieJiet tuntevatkin p i -
5 i^^il^eutetusti smitiumusta näitä ammattihajoittajia vastaan, niin tais-
' • lelu niitä vastaan ei menesty tunteiden mukaan toimien, vaan selvän
I ^,.,«niopoliittisen ohjelman perusteella.
I ; Toinen va.rteenotettava seikka on se, kuten lehtemme uutisosas-
[ So|»]!(Wukse3i ptäälebtl flusi Soonil,
lldi-joittl ptsiJspUa «-Pa^^ yoittp"
.1 ja luiomavttl aaeveljiUeen; ;"ifupmi<:^a.
l7«rättää «osialidexDokraattieD suuri <
•imm .
m-
« keskuudessa suoritetun hajoitustyön johdoissa oli tcrästyöläjsten
iuiion pyrokfaattinen Tiriiopomo mr, Millard. Mutta kun •'Mine, M i ll
i l i l l
mm
^..m
li L •
i i i ; -
tmi
tm: 'HmM:- , mi.
lm
" ' " i i r i i o noin vuosi sitten erotettiin hataran tekosyjni perusteella CCL:n
^^^asehyydestä, niin hajoittajam asiaa kaunisteltiin sit^n, että kaivos-
^^^^^^^^^ 1^ "järjestämisvaltuudet" annettiin CCL:äJin
»välittöhrästi kuuluvalle, uniolle.^^ on tästä tekopelistä luovuttu,
p' " C C L r n tinip" cm h^^ aikansa palvelleena roskakannuun ja kai­vosmiesten
•'järjestämisoikeudet'' annettiin terästyöläisten uniolle,
niikä on vuosikausia salaisesti harjoittanut Mine, M i l l uhion rivien
• hajditta^ Ja mr. Millard suvaitsi astua
pilvien korkeudesta alas tähän matpiseeti maailmaan julistamä^^^
ikpnkuin suurena "hyväntekijänä",, että hän on valmis vastaanot^a-anaan
metallinkaivajaln-järjeslämistyön! Täten C C L : n oikeistp-johtajat,
herrat, Mosher, Gonroy ja M i l l a rd myönsivät avoimesti,
että ne kaivosmiehet, jotka ovat heitä s>fyttäneet hajoitustyöstäf ovat
olleet kaiken aikaa oikeassa! , l'] •
5 -'1^^ nyt lähettävät hyvin palkatut järjestä­jänsä
kjiivoskyliin, niin he lupaavat kaivosmiehille helpon ja leveän
fttäiehiaivaasee he lupasivat 'Pohj.-JOntarion kullankaivajillekiri.
>-;Tässä yhteydessä ÄIine,Mill-union jä^^^^ ja kannattajien sietää
^'äih miiistäa s tapahtui. Kaivosparoonit
antpvat ilomielellä kannatuksensa ja siunauksensa union ha joitta jille
— mutta he eivät halua mitään uniota, eivätpä edes sosiajidemokraat-
.^i.tisten petturijohtajain kontrolloimaa' uniota, siliä uniossa on aina se
' 'vaara, että jäsenistö ottaa asiat oniaan kontrolliinsa. Tästä johtuu,
•'^jettäPohjois-Ontarion kaivosmiehille luvatun helpon ja leveän tien
.asemesta unio on vieläkin pilvissä — ja 1'ohjois-Ontarion kullahkai-
,ryajat maksavat huonompien palkkojen muodossa noin 4 miljoonaa
dollaria vuodessa siitä kun heidän todellinen unionsa, IMino, M i l l and
Smelter \Vorkers unio tuhottiin.
. Selvää on eitä Ontarion ia British Columbian metallinkaivajat
eivät halua olla enää missään tekemisissä herrojen Mosherin,Conrpyn
j a i l i l l a r d in hajoitusunion kanssa, \iutta tämä oi luonnollisesti eh-
^käise hajoittajia tekemästä likaista työtään. Päinvastoin hajoitus-työtä
kiihoitetaan Canadassakin sen vuoksi kun on ilmeistä, etiä
CIO;n oikeistolainen johto aikoo erottaa Mine, M i l l union jäsenj^y-destään.
Herrat Mosher, Conroy ja ^lillard ovat ilmeisesti saaneet
etukäteen tiedon tästä erottamissuunnitelmasta ja siksi he heittivät
naamion pois, lähettivät kenttäkenraalinsa Mahoneyn ja Seftonin
Sudburyyn ja julistivat, että terästyöläisten unio ryhtyy nyt avoi-
>mesti suorittamaan karkeistyötään kaivosparoonien hyväksi.
^ Tämä on kurja ja likainen suunnitelma, multa kuitenkin todel-
.lisuius, mitä jokaisen rehellisen kaivoi^miehon täytyy ryhtyä 3kl.ii\n-
'sesli ja tietoisesti vastustiunaUn. :
liänlen meuetya. 7|Uiän tienee Jonkin
ycran vaikuttanut :korom«niptlen tar­mokas
^valistustyö' k^nt^lllä. Toinen
jBcUtys 4aiioutW kjiltenl^ln luoanolU,
^emii^na . - i yaaUtalsteluo dlv.an vii­me
valheesisayftttiö Taiinerin Tampe­reella
pitämä ptitie oli omansa sekot-tamman
käsitteitä. . Vaikka Tanner
jokseenkin: selvästi ai^toi ymmärtää,
että EoslalidempiaaatU; ^ v ^ ^ äänes-iMm^
Faasilclvc^.hän toJEsaalta esitti
eräitä varauksia . . ."
KANSA J^I SAISI, VAfKCTTAA
VALINTAAN?
Belslpstn Sanpnuit antaa suur^
pitrtein vaalien iEnilusta saman kuvan
kuin ijasi Suomi Ja lausuu:
"On lausuttava toivomus, että va­litsijamiesvaalien
tulokseen. Joka kur
vastaa kansaD>tahtoa, tyy^ytääi? kaik­kialla
ja katkotaan peli lopj^im pela-tpksi.
Tältä pohjalta on nyt kiinni­tettävä
katseet hallituskysymyksen
ratkaisemiseen."
»OSOEMUOHTAJAT
AIANAAVAT JKIIN JOI7KOT
0iri,lUSIVXT fOBVABIN
So^jiljdeOHH^f^ti viittaa siihen,
etteivät tyt^lätset; yleensä ole kiinnos­tuneet
presidentin^ vaaleihin ja lau-
"Sosialidemokraattisia valitsijoita
näyttää kerta kaikkiaan olevan vaikea
saada innostumaan Vaaleihin (porva­rien
yhteisen ehdokkaan valitsemi-seksl!
— Vapaus), Tällä kerta^a ei puo­lueellamme
ollut omaa ehdokasta lain­kaan,
mikä näyttää entisestään lai­mentaneen
äänestäjimme harrastietä
vaaleja kohtaan . . .
SOSOEMIT VOISIVAT TILAN­TEEN
PELASTAA
SKOL:n äänenkannattaja Vapaa
Sana iklrjoittaa nun:
. "Lopputuloksena yhtäkaikki on; ett»
Paasikivirrlntama voi — jos sosdem.
yalitsijamlesryhmä Isketään mukaan
— helmikuun 15 pnä suoritettavassa
vaalltoiniituksessa laskea taakseenf 17?
valitsljamiestä, siis ehdottoman ja yli­voimaisen
• enemmistön; l Vaialitulos
sen mukaan ölisi^tukäteen selvä . , .
Vain äosd^puoluem asenteen muut­tuminen
- r mitä voJsi ajatella, inikäil
puolue ylipäänsä kykenisi vetämään
Joltakin Johtopäätöksiä yhteistj^h
(porvarien kanssa). tuhoisista seurauk­sista—
voisi enää tuoda tilanteeseen
muutoksen. Sosdem. puolueen Ja
oiaalaläliiton • vaalitappioista huoli­matta
on uäet kevään 1945 'kolmella
suurella' .valitsijamieskuniaassa suuri
-r- 2/3 — enemmistö Jä mJi^li ne voi-sl
«at sopia yhteisestä ehdokkaasta,
olisi vaalien lopputulos niitten käsissä
Sivistyksen Icehto, vanha Intia, viet­tää
syntyTZiäpäivääneä tänään, jolloin
apuvoimaan « n uusi perustuslaki Ja
entisestä brittiläisestä p<(nninicm.sta
tulee itsenäinen, demokraattinen tasa-tasavalta
— "Sampuma Prabhutva
Sampjanna Lokatanratmaka Janara-jya",
kuten hindut sanova ti •
Tänään voimaan astuva uusi p:-rus-iKian
armiklcalaisia dollareita — vaik­ka
hallitas kuitenkin tuhlaa noin 60
IQ'osenttia koko budjetistaan armeijan
pohjattomaan . säkkiin.
tuslaki täyttää muodollisesti sen, mi­kä
asiallisesti tapahtui eiolcuuh 15 pnä
1947, Jolloin Intian porvaristo ja B r i ­tannian
hallitsevat piirit pääsivät yh-tels5'
m-*närrykseen Intian itsenäisty­misestä.
Tämän uuden penistuslain
mukaan Intiasta tulee 28 valtion tasa­valta
mihin kuuluu lisäksi Andaman
Ja Nicaboarin saarien alueet. Sen mu­ltaan
valtiovallan korkeimmalssi hen­kilöksi
tulee englantilaisen kuninkaan
aaemesta intialainen presidentti, joka
valitaan viideksi vuodeksi. Presiden­tin
valUitaa ei tosin tehdä välittömästi,
vaan valtioiden ja liittovsLltion edus-kuuatien
edustajista muodpsftetun, valit-sljamiehifitön
toimesta. Liittovaltion
edustajahuoneen lisäksi tulee käy­täntöön
myös ylähuone minkä 250 jä­sentä
valitaan valtioiden edustajahuo­neen
Jäsenten toimesta, paitsi presi­dentti
flimittää 12.
Kaikki tämä selittää sen, niiksi Neh-run
hallitus on avonaisessa sodassa ei
7ain Intian Icommunistista ja sosiali­demokraattista
puoluetta, vaan myös
Intian ko5;o unioUikettä vastaan. Tj-y-pillLsen
porvarin tavoin Intian Nehru
yrittää "vakiinnuttaa" kapitalistien
vallan itsenäistyneessä Intiassa siten,
että työläisten, talonpoikain ja keski-luoklsalaisten:
parenraian: elämän puo­lesta
taistelevat puolueet ja järjestöt
julistetaan laittomaksi ja niiden joh-jat
näännytetään joukkcmitafist van­kiloissa.
Mutta tämä "ratkaisu" kehittää vas­tavuoroisuuden
perusteella vallan
muuta kuin sitä, mitä Nehru ja kump­panit
odottavat. Miljoonaisia ihmis­joukkoja
ei voida näännyttää nälkään
Indian liansaa ei voida enää pitkää
aikaa pitää siinä asemassa, että se
elää kaikkein alkeellisimpiakin ihmis­oikeuksia,
vailla. Ja jos hallitusvalta
käyttää pqliisivaltaa. asevoimia, van-
Jymyn hiihtokii-ta
jaetaan määttöniille. Tämä ca teo­riassa.
Myös tiedetään, etlä juuri
maakysymys on pääasiallisin t^yty-mättömi-
yden ja Isvottomuuksien ai­heuttaja
Intiaan maaseuduilla. Mutta
vaikka tällaisia reformilakeja on voi-T, „ i ^
massa, javaikka niistä ylpeilläänkin I ^„^^!,f f"""?
ulkomaisissa *pr_r op»a-rgoa n,d ajutuissa. niin ii fk*a- ^7: .k m: A.- S'a^lm^m^e^n^3-^l-4^2^. ^A^U^e^ 1^5
V. poikien yhteenJaskettu matka. 3
Kirkland Lake. — V.- ja^ u.-seura
Jymyn sarjsiuihtojen vimeinen,, erä
suoritettijn loppuun' sunnimtaina, tk.
_t22 p:nä. ; .Yhteenlaskettn matka 10
ne ovat kuitenkin miltei mitään mer-.
kiLseraättomiä siiloin iam maattomills !. ....
talonpojilla ei ole rahaa, millä veisi-It»^: T
va^t ma:a ^^tse•U,.s en ..o..s .ta.a.: .; , , 12 1S^o1f ja• ^1 "kfm . Laxh j1a M'a.kiS 7^.45-. ^AAHen '
Tosiasia.onkin, etta historian nyky- . ^ „ , ' A.,,, I 1- !• - ' 18 1'. pojat 3 km: T. Vuorinen 14.27 iihpfiS5;q Intian kanitfllisLinen 1ar;es- > • -
Hiihtäjistämme oli useita ppis näls-järjestää.
Vain sciialistinen Intia voi j ,^^3""" """'^^^^"^
antaa kansanjoukoilleen pysyvän räu- j
'han Pakistanin ja muiden maiden! . , r.-,. , ... . . . . -. •^•'-i.^' * .
kanssa, maata miljoonille maattomille 1 " ^arjahiihdoxsta jo:.o tj^estextt^n tai
tal-onpojille ja nykyaikaisen teollisuu- ji^oulunkaynnin takra.^utta He tukevat
den. mikä tuettaa koko kansakunnan 1 f^:»"^^"^^^^Soutn;Porc.^pu^n
hyväksi, eikä vain joidenkin uppo- ^»h^^ ens, sunminta^^tk. 2 9 - ^ ^
rikkaiden ruhtinaiden ja teollisuuspo- Sielua t^^^^^
hattain lihottamiseksi. Minkälaisen'^"^'^•"^'^^^^Va-
Täten syntyy maailman uusin tasa- «»ksl. .sen sijaan «ttä P y ^ i poista-valta,
mikä muodollisesti rikkoo kaik*'
kivaitioUiset siteensä Britanniaan ja
tulee isännäksi omaan taloonsa, jos-miiodon
tulee, saamaan taistelu sosia-; ^
listisen Intian saa^-uttarnisen puoles- ! KUMP.4A TAKKOITTI :
ta — seuraako se Kiinan myi-skyistä ! Itsetietoinen tyyppi istui ruokapöy-
^ esimerkkiä, vai löytääkö se rauhalli-! dässä. liän csditti liaariikaUa J i h a -
kilaalä mestauslavaa taisteluväline», sinmian kehitystien.. jota kaikki 't\e.\y^t\& ja kysyi emännältä: .• .
teellisen sosialismin kannalla .olevat I — Onko tämä sikaa?
ihmiset toivovat, se on asia, miäiä
päättää ratkaisevassa määrässä se,
minkälaista taktiikkaa Nehriin halli­na
"tyytymättömyyden" hävlttämi-kin
vieras pääoma ja muut siirtomaa
komennon jätteet vievät vielä huo­mattavaa
osaa yhteiskunnassa.
Mutta itsenäisyyspäivänään Intian
kansan edessä on tuhansia ongelmia
ratkaisematta. Nyt voimaan astuvan
perustuslain johdanncssa määritellään
maan ne olosuhteet, mitkä tyytymät-tömj^
tä aiheuttavat, niin öilloin se^
voi syyttää vain itseään. Niinpä nyt j tus käyttää, maan-sa känsanjouickcja
jö saamme lukea, että keski-Intia-ssa'vastaan. Tällä kertaa, Intian itsenäi-
' — Kimipaa haarukan. puolta : tar­koitatte?
kysyi. vieruskumppani.
EI NUN
Miina: •^fitahän minä nyt
sin päivälliseksi?"
;: Olli: -^Nc» joqja:nyt vaikka:
naa ja . . . "
Miina: "Älä viisastele.
nan ja sillin tai luusopan
valittava. Sano pian."
" Olli: "Annahan oUa. kun ajjni
telen. Ei sitä niin äkkiä voi rjti*
KUMPI .PABANT.JUA?
Oulussa läämn sairaalan yiiis|
rinä on eteyä, mutta kiukkuina
rurgi. Nevanlinna. Kerran häaj
eräälle kuolevalle eukolle
leikkauksen, joka onnistui hyr^
ma (Bukko tuU taas kerran NerJ
nan luokse; ^
— No, mikäs nyt vaivaa?
— Oi, tohtori. Viimeksi oli
vaiya ja jumala paranti sen.1
hän .salli tulla lunpisuolea k i J
^
.— Vai jumala teidät paiantira
'jälsi Neranlinna. Menkää jum^
ne luo ja käskekää leikata nmt
likin!
Intian kansalaisille mm. seuraavat ta­voitteet:
,
"Sosiaalinen, täloudellinett,ja poliit­tinen
oikeus; ajatus-, puhe-; ja uskon-vapaus;
tasaarvoisuus lain edessä ja
mahdollisuuksien suhteen." Mutta to­siasia
on, että Intian: kansanjoukot
eivät ole vielä saavuttaneet mitään
näistä tavoitteista. Intian porvaristo
halusi "itsenäisyyttä" itselleen, omal­le
luokalleen ja on myös huolehtinut
siitä, että se yksinään on hyötynyt it­senäistymisen
tuloksista. Toiselta puo­len
Intian 330 miljoonainen kansa
halusi itsenäisyyttä, ei kauniin sana­helinän
vuoksi, vaan nimenomaan pa-t
«mman. elämän saavuttamiSfeksi. In­tian
kansanjoukoille^ luvattiin paljon,
mutta kahden v\ioden kuluttua "itse­näistymisensä"
Jälkeen intialaiset jou-muodostetaan
talonpoikaisarmeijaa,
mikä taistelee maareformien ja demo­kraattisten
oikeuksien puolesta, sekä
syy.späivänä näyttää siltä, että Intian
porvaristo : pakottaa ennem.aiin' tai
myöhemmin, "kiinalaisen myrskyn"
maaseudun vuosisataisen sortojärjes- j Intian kansan tyynnyttäväksi,
telmän hävittämiseksi. Kuinka "tart­tuvaa"
laatua tällainen tauti voi In­tiassa
olla, se ilmenee o-sittain peuraa-
Oli näiden asiain kanssa mitä ta­hansa,
maailxnan yleinen mielipide kä­sittää,
että Intian kansa on nyt uuden
vasta tosiasiasta: Intian useimmat! Ja vapaaii tulevaisuuden kynnyksellä
Vapaan Sanan yhtiökokous
m
»«"El"
.•'»ii
tm
ItSi
' mi
/»SI
.;«)
•Ensi lauantaina pidetään Torontossa Vapaa Sanan Press Ltd:n
yhtiökokous. Sitä lehteä on mainostettu esimerkiksi kelpaava:ksi
"demokraattiseksi'' laitokseksi sillä perusteella,- että mainitun j ' h -
tiön o.sakkeiia on "tuhansilla"; lukijoilla. Mutta kun tästä '•malli-demokratiasta"
huolimatta mainittu lehti ei ole sallinut palstoillaan
, mitään julkista keskustelua ja väittelyä siitä minkälaista ohjelmaa
.^en tulLsi seurata, niin meidän sallittaneen esitellä joitakin ajankoh­taisia
kysymyksiä.
Ensinnäkin, jos osakkeiden niyyiili yksityisille tarkoittaa "de­mokraattista
kontrollia", niin silloin meidän täytyisi päätyä siihen kä­sitykseen,
että Inco (tai mikii muu tahansa suurmonopoliyhtiö) jolla
on sentään jonkun verran enemmän osakkeita maailmalla kuin Va­paalla
Sanalla, edustaa muka täydelli.sintä demokratiaa mitä tästä
matoisesta maailmasta löytyy: Mutta kun kuitenkin tie<letään, että
Inco edustaa mitä täydellisihtä rahamaailman har\'ainvalta3, missä
pikkuomistajien ääni ei kuulu lainkaan, niin silloin jää tosiasiaksi
se, että yhtiö sellaisenaan on kaikkea muuta muttei demokraattinen
laitos. Yhtiössä määrää tavallisesti se yksilö tai se pieni kuomakunta
jonka kontrollissa on vissi määräcsakkeita. Minkälaista '"demokra­tiaa"
on esimerkiksi se, jos joku Vapaan Sanan napamiehistä omis­taa,
sanokaamme 100 o-siaketta ja omaa siis sata ääntä mutta jokin
köyhempi ihminen omistaa ehkä vain yhden osakkeen ja omaa, ai­noastaan
yhden äänen?' — puhumattakaan nyt siitä, että laajalla
alalla asuvilla osakkeenomistajilla ei ole asiallisesti mitään sananval­taa
tavallisen yhtiön asioissa.
Miksi sitten Vapaan Sanan toimituksen täytyy tytlij^ttää val-
SSetta yhtiökokouksensa 'demokraattisesta kontrollbta", jolla yhtiö­lakien
mukaan lavallisena^ liikelaitoksena toimiessaan ei voi olla mi-kot
liavaitsevat, että heldäii Jokapäi
vainen eiäp^pöä ,el. :oie Väitaäkään
parantunut. \PäJUiyästo näyttää sii­tä,
että it^näfetyheet intlän.porv?-
rit^' riistävät, v ^ t i s ^
kahsänjoukköjäari;S^^
köjen kesicuudiessa vallitsee pettymys,
töivottömuusmieliaU ja tyytymättö-
'myyfe. Katikilalta vsditetaah, että kes­kinkertainen
Intialainen on nyt huo­nommassa
asemassa taloutjlellisesti
. kuin kaksi vuotta sitten. Ruoasta on
kova puute kuin aikaisemmlri, ja elia
kustannukset nousevat, muttai tuotan­totaso
laski 5 tai 6 prosenttia v. 1949
verrattima edelliseen vuoteen. Ja se­lityksenä
on, kuten kaikissa porvari-maissa,
että ei ole rahaa eikä varsin-t
— . . : : —. . . — ' • ...'. ^ , '—'
tään pohjaa? Eikö olisi parempi, että asiat puhuttaisiin suoriksi, sillä
kyllähiin Vapaan Sanan lukijat toki yhtiölain pääolemuksen tuntevat
ja yksityisten yhtiöiden kpntrollimenetelmät? Vai haluaako Vapaan
Sanan toimitus ja johto piiloittaa jotakin lukijainsa selän taakse?
Ottakaamme eräitä toisia erimerkkejä. Vapaa Saha on koko
toimintansa ajan, vastoin lukijainsa parhaita etuja parjannut ja pa-netelltit
Ontarion kaivostyöläisten unioa, M i n e , Mill and Smelter
\Vofkers Unioa. Kuinka kaukana se on tässäkin asiassa lukijainsa
todellisista eduista se ilmenee siitäkin, että enemmistö Vapaa Sanaa
lukevista Sudburyn suomalaisista kaivosmiehistä kuuliiu nyt mai­nittuun
unioon, nauttii sen voittamista etuisuuksista ja on käsityk­sensä
mukaan valmis niitä puolustamaai>kin. Mutta tästä huoli­a-
matta Vapaa Sana levittää valheita, vääristelyjä ja yleensä vihamie­listä
propagandaa tätä unioa vastaan — vielä sittenkin vaikka tämä
uniovastainen asenne aiheutti miljoonien dollarien menetykset huo­nompien
palkkojen muodossa Pohjois-Ont. kullankaivajille 1 Eikö
Vapaan Sanan yhtiökokouksen olisi tuomita lehtensä työväenvastai-nen
kanta ja vaatia siltä positiivista ohjelmaa työväen unionistisen
liikkeen hyväksi?
Vapaa Sana on koko olemassaolonsa ajan lietsonut eripurai­suutta
ja ryhmäriitoja tJtkäläistenriiaanmiestemme keskuudessa. Sen
yhtenä 'kukkana" nähdään nyt käynnissä oleva "Pelastakaa lapset"
kampanja — joka menee johdonmukaista tietään epäonnistumistaan
kohti. Vapaa Sana ei halunnut eikä hyväksynyt yhteistä kampanjaa
Suomen tarvitsevien lasten avustamisen hyväksi. Se halusi tässäkin
asiansa politikoida oman ryhmänsä eduksi ja vaati, että Canadan
suomalaisten suurin järjestö, C S J ja eräät muut ryhmät sivuutetaan
siitä kokonaan. Xyt Vapaa Sana on tämän "avustuska|npanjansa"
nimissä politikoinut Canadan Suomalaista Järjestöä j a Vapautta
sekä luonnollisesti-Xeuvostoliittoa vastaan sillä seurauksella, että
imaanmiehemme ovat inhoten kääntäneet selkänsä koko "avustushom-malle".
Jos verrataan tätä Suomen lasten '•poliittista" avustustoi­mintaa
ja sen tuloksia yhteisvoimin suoritettuun '•Suomi-avun" tu­loksiin,
silloin nähdään kuinka suuri ero on tuloksilla. Tämä jos
mikään'osoittaa mitä inaanmiehemme Vapaan Sanan ryhmäkiivai-lusla
ajattelevat ja siksi sen yhtiökokouksen pitäisi ehdotta vaatia
lehdeltään yhteistoimintaa työväenjärjestöjen kanssa kaiki.ssa todella
hvTissä ja arvokkaissa kysymyksissä."
Vapaa Sana asettuu poikkeuksetta vastustamaan rauhan ja
demokraattisten oikeuksien hy\'äksi toimivia järjestöjä ja yksilöitä
A^aikka sen lukijat käsittävät, että jos uusi sota syttyisi, niin se.tar­koittaisi
oman nuorisomme uhraamista sodan molokille samalla kun
demokraattisten oikeuksien hävittäminen . merkitsisi' hirttosilmukan
vetämistä kaikkien "ulkomaalaisten" kaulaan heidän poliittisista ja
muista mielipiteistään huolimatta. Selvästi tässäkin on k\-symv-s,
missä Vapaan Sanan lukijain edut vaativat täydellistä muutosta leh­tensä
ohjelmassa.
Näitä esimerkkejä voitaisiin jatkaa, i l u t t a ylläolevastakin nä-ky>',
että Vapaan Sanan yhtiökokouksella olisi paljon tärkeitä asioita,
jotka odottavat vastausta, sillä totuus on todella itsepintainen ilnuö
mikä ei pala tulessakaan.
valtiot ovat yleisen mielipiteen painos­tuksesta
laatmeet maareformilakeja,
joiden mukaan kartanonherrojen mai
— ja että se löytää tiensä todella va^
paana känsänä: ja ta.sa-arvoisena
maana, toisten kansojen rinnalle.
DP-henkilöistä itsestään riippuu pide­täänkö
heitä ystävinä tai vihollisina
Klrj. KAY STEVENSON Pare puhui, tälle pääasiassa ranska-laiscanadalaiselle
yleisölle ja hän ko­rosti
kaikkien työläisten yhtenäisyy­den
tärkeyttä heidän uskonnollisiin ja
pplittislin mielipiteisiinsä sekä kan­salliseen
.alkuperäänsä ka.t£omätta.
Kerta toisenfiajäikee^ hänen puhet­taan
tervehjiittiin lämpimillä, suosion-csoltuksilia.
'Tään teiitä vastaan'
»hyökätään pP:läJs^^^^ toimesta, mut,
"ta. Montrealissa työläisten järjestöt
joutuvat tekemisiin ratsupoliisien,
mäakuntappliisien ja kimnallisten pp-iiisien
kanssa. Hyökkäykset siyiili-vapaUksia
vastaan ovat erottamatto­mana
osana suurpääoman kampan­jassa
työläisten järjestöjen hävittämi­seksi,
työläist;en elintason huonohta-miselcsi
ja jsuunnattoman suurien yoit-jtojen
kahmimi-eksi sotavalmisteluista.
Tässä pääoman miehiä auttaa työ­väenliikkeessä
ne, jotka yrittävät ha-canadalainen
varapresidentti Jean joittaa työväen rivejä. Meidän tay-
Tinunins. (Erikoistieto Vapau­delle)
— 450 timmlnsiläistä kokoontui
sunriuhtai-lltana suomäiaifeella Jhaa-lilla
pidettyyn kokoukseen niissä -pro­testoitiin
DPlolodittöm|ten' ä^ttäisiä
väkivailantöita Vastaan.. Tämän; ko-.-
, äcouksen', oli' jäilj^äny11 timmlnsiläi-nen
l^öväen pudiUsiuJslcönö »ja, se,
pidettiin jänmtftme^säUmapiirissä;
sillä kukaan kokoukseen'osälllsttme
ta el olisi hämmästynyt, jos DP-hull-kaanlt
olisivat tehneet uusia hyöik-käyksiä..
Joulukuun 11 pnä he huli-noivat
uki-ainalalsella Labor Temple
haaliUa jä loukkasivat yhdeksän hen­kilöä.
Haalin ovella oli nyt Voimakas
vartiosto, miltä muodostui unionisteis.
ta ja sotaveteraaneista,
•United Electrical . Workers union
tyy seisoa yhtenä miehenä näiden
'nyöickäysten tprjumiseiisi."
VVorkers Cc-cperativen edustaja
James Tester Eelitti, että Timmlns
Pressiä kontrolloivien ihmisten huu-liHa
sana "demokratia" ön heirjausta
j i hän s a n o i : 'Työttömyj-den lisään­tyessä,
elintasoamme painettaessa
alas, entistä kauheamman sodan hää_
möittäe.ssä edessämme niiden mies­ten
pitäisi taistella kansan puolesta,
työmahdollisuuksien, säädyllisen elin-ta-
Mii ja rauhan säilymisen puolesta
I jotta he voisivat kuvata^ itsensä de­mokraateiksi..
Ja älköön kukaan äs­kettäin
Canadaan saapunut DPrheh-kilö
pitäkö mitään luentoja canada-laisille
siitä, mitä eanadalaisten pitäi_
' si olla. Jo/he haluavat seisoa olkaa
olka vasten eanadalaisten työläisten
kanssa taisteltaessa työmahdollisuuk­sien,
rauhan ja demokraattisten oi--
keuksien puolesta, he ovat tervetul­leita.
Mutta jos he antavat käyttää
itseään yhtiön asiamiehinä Canadan
työläisiä vastaan, silloin meillä ei ole
mitään valinnan varaa vaan heitä
ön pidettävä vihollisina."
Mi^s. Alleen Cootb vetosi rahallisen
avun antamisen hyyäksi sillä puolus­tuskomitea
"jatkaa edelleen tätä tais­telua
taatakseen sen, että Tironjinsiri
asukkaita ei te^^^
likaahijoukon ^toimesta".' kolehti
'tuotti ^^129,.-'•:'/'••'•[: 'r''' '• ';}
Puoliistuskomitean puheenjohtaja
Art LsBlanc selitti •kdkousylelsölle, et­tä
komitealle ei. vuokra.ttu teatteria
tätä kokoasta varten. "Ratkaiskaa
te", hän lausui, "sen, että joko Mascioli
Enterprises, mikä omistaa tämän
kauppalan teatterit, us;koo siihen, et­tä
paikallinen poliisilaitos voi yllä­pitää
lakia ja järjestystä tai että se
antaa DP-hulinoitsijain tehdä häiri­öitään
Ukrainan Laboi- Temple haa-lilla."
10 piii
Toronto. .— Pinlandia-kuoro ji|
tää lähiaikoina paljon kaikenlaaj
tilaisuuksia matkavarojen kerääij
sl Port Arthurin laulujuhlaan
tumista varten. Perheissä näytä
niitä elokuvia, joita kolme eri heJ
bn ottanut matkoilla ollessaan?]
ovat varmaankiin kiinno.stavia i
ne ovat Sudbm-yssa viime kesänä J
tystä liittojuhlasta, Tarmolasta
Läke Penagen tienoilta viinie
aikana otettuja kuvia. Muistai
saapua katsomaan kun kuulette i
illanvietoistai joissa niitä esitetäjj
Valentine-tanssit pidetään psr
tama helmk. 10 pnä.. Nuori kaart
luvannut koristaa haalin sitä
ja Varmaankin se tapahtuu oikeal
silmiä hipovalla tavalla koska i
väki sen toimittaa. Tilaisuuteen
lee soittamaan kahdesta eri otfa
rista koottu orkesteri, joka soittaai
nuorelle kuin vanhallekin
Mjiistakaapa jättää ;kalkki muutj
npt j a riennot sinä iltana sillä i
on iloa ja riemua Don-haaliUa.
yalentine-hattuja varustetaan |
kaisen päätä varten.
Katsokaa ilmoitusta myohsj
tästä Jehdestä.
Valentihe-tansseissa siis taralJ
Kansallinen kuljetus-laitos
laajentunut
Rumaniassa
Bukaifest. — Kansallistettu K:
laitos Rumaniassa vuonna IM
suuresti edistynyt. Vuoden e:
maisen neljänneksen aikana ii
tl valtion RATA yksinomaan H
•Joonan matkustajaa jä öOÖ.O()0i
nia tavaroita. V. 1946 vastaaral
Tut oUvat 160,000 ja 5,000 tonnii
Suomen presidentin
vaalit
Tässä nähdään erilaisia, esineitä ja jääpalo ja joita DP-miehet heittivät Timminsin uk­rainalaisen
haalin ikkunoista sisään.
Helsinki. —- (S-S) — Pr
valitsijamiesvaalit suoritettiin (
mikuun 16—17 pnä. Tarkastaca
mlen tulosten perusteella saint
pjiolueet seuraavat määrät vals
iniehiä: kokoomus ja edistys 83,!
salaiset 24, sosdem. 65, maalasi |
62 ja SKDL 66. Paasikiven liBjäil
yhteensä 172 ja Kekkonen Ja
kala yht. 128.
Äänestysprosentti vaihtelee
70-.80 pros. vämiä. TuloksisU
daan päätellä, että ainakin maip
liitto on menettänyt ääniä v-n
vaaleja vertauskohteena
Näiden tulosten perusteella on
maa; että Paasikivi tulee vaS
uudelleen, sillä vain ^-aaliottiiLi
nestäneitten tulokset puuttuvat.' |
ta ne eivät muuttane voima.T)i| '
puoleen eikä toiseen.
Canadassa j'lpeillään paljon ns.
elämäntavasta.' Mutta mikä todella-km
on canadalamen elämän tapa?
Meistä tuntuu, että hyvällä elämän­tavalla
tarkoitetaan sitä. että ihmi­set
elävät työllään ja ahkeruudellaan.
Valitettavasti kuitenkin asia on niin,
että jos me trdellakin otamme huc-miopn
mihin suuntaan nykyinen
Canadan elämäntapa ori kulkeutu­massa,
niin se varmaankin herättää
huolestumista kaikkien eanadalaisten
keskuudessa.
Yleisenä ilmiönä ön rikosten kasva­minen.
Melkem jokainen viikko ta­pahtuu
r>-östöjä. Tavallisesti niiden
tekijöinä ovat nuoret miehet.
' Montreal Daily Starin tk. 24 nume­rossa
juikaistim raportti Suur-Mont­realin
lisääntyvästä rikollisuudesta,
^portissa sancttlin. että v. 1949
Suur->MontreallEsa tapahtui 11.610
Mkosta eli 1.891 enemmän kuin edelli­senä
%-uonna. Samassa uutisessa
mainitaan, että kaksi kolmannesta
rikollisistai oli 18—21 ikävuoden vä­lillä.
Rikoksissa nousi kaikkein enim­män
ryöstöt ja varkaudet. Porvaril­lista
yksityisyi-itteliäisj-yttäkö!
Kirjoittaja itsekin valittaa, että
"vanha kotoinen hyve ja- rehellis>'y.>
ovat katoamassa". Samassa lehdessä
kerrotaan kuinka rj^övärit kaappasi­vat
Jourdy-yhtiön kassasta $6,000
rahaa ja SICO edestä bondeja. Sa­massa
uutisessa kerrotaan, että var­kaat
veivät Montrealissa mrs. G
Bruneaulta $1,000 edestä tavaraa ja
$1,000 rahaa ja postimerkkejä. Sa­massa
uu-isessa edelleea kerrotaan
että eräältä taxilta ryöstettiin vij;j.-
toista dollaria ja juoksupojalta kah­deksan
dollaria. /
Selvää ön, että rikollisuus lisään­tyy
suunnattomasti Canadassa. Otti­pa
minkä laiden hyvxlnsä iiäsllcsi,
niistä löytää lukemattomia rikosjut­tuja.
Porvarilliset lehdet korostavat
kaikella tavalla tällaisia juttuja. Sa­moin
tekee radio. Mainiona esimerk­kinä
oii paikallisen radioaseman
uutislaajallus, jossa Bostönm miljoo-narj-
östön selostukselle annettiin a i ­kaa
melkein puolet laajalluksen a-jasta.
On selvääkin, eb'ä rikollisuuden
lisääntyjnistä edistää yleinen köyh­tyminen
ja Jtyöttömyys. Kun tämän
lisäksi otetaan huomicon rikosro­maanit,
radio- ja filmipropaganda,
joissa rikolliset maala^^aan miltei ruu-
Eunhchteisina sankareina, niin ei ole
.ihme vaikka rikollisuiis lisäänltyy.
Jos "vanha kotomen hyveja rehelli­syys"'
cvat katoamassa, niin siihen
ovat syinä yhteiskunnalliset olosuh­teet.
Kaikissa - hcllywoodilaisissa
filmeisJsä tapahtuu lukema'tomia
murhia. -Rikolliset kuvataan sanka-?
reina niissä.
Kuuluisa ranskalainen kirjailija
Anatole France arvosteli porvarillis­ta
oikeutta purevasti sanoessaan:
"Porvarillinen laki kaikessa puolueet-t-
smuudessaan kieltää niin rikkaan
kum köyhänkin kerjäämäs-ä ja
nukkuinästa siltojen alla/ ^
Todellakin rikkaan ei yhtei
lisen asemansa takia tarvitse
kumpaakaan; ei kerjätä eii»
kua siltain alla, mutta monen
täytyy,
Canadan rikollisuuden li
nen johtuu etupSässä yhte:
sista olosuhteista ja siitä mcö
jonka yleinen propaganda nus
.rikollisuute. Liberaaliset I*"'
kin ovat sen huomanneet, jostaj
pyrkimys hävittää rikosconuc-l^
Neuvostoliitossa ja kansan:
tlan maissa, jcita länsimaat 1^1=^^
viittaavat syytöksUlä, riic*-**
osoittaa jatkuvaa laskua. Nii^
hutaan meidän elintä'
Näyttää sUtä, että ihmiset
maissa eivät pidä meidän
tamme kovinkaan paljon-mielessäto
näyttää olevan se.
kaikkein tärkein ihmisille saaö
tä kunnollisella palkalla ja a
tään hävittää rikollisuutta.
Rikollisuuden suunnaton
minen oh suuri probleemi
sille. Huolimatta sii-ä, että
lopullisesti ratkaista vain f
ta järjestelmän muutos, cn
taan nytkm kuitenkin *
jatkuvasti ja siinä taistelussa
väenjärjcstöiilä etuUla. —