Vapaus, April 28, 1949

              iSivu 16 Torstaina, huhtik. 28 p. — Thursäay, April
HAUSKAA VAPPUA
kaikiDe tovereille
TOIVOTTAVAT
Lydia ja Väinö Putila
Anni, Eelis ja Oscar Lehto
Saga ja Eino Salo
A. Sorvo .
Alma ja E. Aittola ja perhe
Henry, E. ja W. Sandström,
12 Camden St.
Mary ja Alpo Laitinen
Jenny Taynen
Inger, Leo, Carole ja
Sharron Rinne
Arne Oksanen
Martha ja Jack Oksanen
Maila Manninen
Vieno Tuomi
Anne Scott
Violet, Laura, Elis, Leo,
Mamie ja Arne Pelkonen
Rudolph ja A l l i Lindberg
Salli, Sanni ja Sulo
Virtanen
Impi ja Matti Karjala
Toronto
Kimmo, Tyyne ja S. Ranta
Minna ja Victor Koskinen
Paavo Seppänen
Jack Rasku
Aira, Raili, Rauha ja
Arthur Nakkila
John Engblom
Adele, Jules ja perhe,
Ajax, Ont.
Kosti Kilpinen
Uuno Kaukiainen
Elsie, Mary ja E. Randall
Toby Laurila
Leonard ja Ann Lilja
Siiri Greenmark
Nancy, Norma, Aili ja
Toivo Mäkelä'
Hilma Rinne ja Kusti
Helmi Mäkelä
Lempi ja Toivo
Vesa, Kaisa ja Paavo
Vaurio
Ontario
ies MD Salio
liahtikaan 6 pnä t a l i kalmieeksi,
30 v u o t t a Eeta S a i i n i n kooinsM-ta
j a Trökansan SsDMBai J v l k a i si
mainittana mosfpäiTäBä T. I^dbe-nJn
kirjoituksen, jana. saootaan:
T}-oskennellessäni e n s i m maisen
maailmansodan aikana Porissa iixnes-
; tyneen työvä€nlehden "Steialidemo-i
kraatin" eli "Bemon" — kuten, dtä
; porilaisittain nimitettiin — toimittiJt-
; se.v>3, j&uduin liyvln läheisiin koske-tufcsSin
Suomen vanhan työväenliik-ki:
tn veteraanin Eetu Salinin kanssa.
; Kasicetus jatkui luokkasodan päivinä.
^välillensä, onneksi ei ole meillä liian
'Jyrkästi ilmestynyt. Työn teettäjät Ja
J työväki Suomessa vielä ymmärtävät
toisiansa paremmin kuin mones-sa
muussa maassa. Ja molempien velvol-
»Vsiam on yhtÄlJsertl harmsta tämän
* hyvän «ällyttämlatä."
< iCäpitäiistit olivat siis varmoja y r l -
ykscnsä onnistumisesta. He tun.sivat
hallitsevansa tilannetta. Työväenyh­distysten
johdot olivat heidän komen-nettavlssaan.
Helsingin työväenyh­distykseen
kuului esim esim v. 1895
— työläisten ohella — valtio-, sala-,
hovi- Jäi lääklntäncuvoksia, kenraale­ja,
pappisja, pormestarelta. tohtoreita,
tehtailijoita sekä edelleen mm. 28 pro­fessoria
Ja 10 senaattoria.
Vapputervehdys
kaikille rauhan ystäville
tässä maassa ja Suomessa!
Kapitalistien varmuus asemansa
k^^stäväisyydestä oli meOcelnid häm­mästyttävän
luja vielä 1890-luvun
: alussakin. Niinpä Suomen kapitalis­tien
tähänastisista asianajajista ete­vin,
Leo Mechelin, kirjoitti v. 1893
Työväen Kalenteriin:
"Suonien työmiehet kuuluvat m a l -
tillLseen kansaan. Joka tietää, että
edistys yhteiskuntaelämässä samoin
kuin menestys yksityisessä saavute­taan
vain kärsivällä Ja uuraalla työn­teolla.
Kuinka sitrkea on se kuva,
jqnka näemme useissa vieraissa mais­sa,
joissa sosialistit, anarkistit y.m.
samanlaisten turmiollisten yhteiskun­taoppien
levittäjät ovat harjoittaneet
agitatiooniaan työväestön keskuudep-sa.
Eripuraisuutta j a riitaa on syn­tynyt
työntekijäin ja työnteettäjäln
välille . . . ktm työ^tekIJät antautu­vat
hyödyttä mielessään hautomaan
niitä mullistustuumia, Joita kansan
yllyttäjät ovat heidän mielikuvituk-ssensa
istuttaneet. Suomen työmie­het
torjaisivat epäilemättä (!) Jokai­sen
yrityksen. Jonka tarkoitus olisi
houlcuttaa heidät pois velvollisuuden
(?) ja Sfeeuden (•!) tieltä. He tietä­vät
(!), että haUitus Ja säädyt, Jotka
viimeaikoina ovat säätäneet niin mon­ta
(l) uutta, nimenomaan työväenluo­kan
parasta (!!) tarkoittavaa lalda.
yhä (<) pitävät heidän etujaan (M!)
silmällä."
Päivälehti kirjoitti pari vuotta myö­hemmin:
"Varsinkin on 'sosialismi'
meillä sana, jota huutamalla voi ehkä
saada tapetuksi melkein minkä yri­tyksen
tahansa ja kuitenkin kaikki
tietävät, ettei tuo liike ole saanut J a ­lansijaa
maassamme."
Oli kuin kapitalismi oUsl todella on­nistunut
vangitsemaan työläisten aja­tuksetkin
. . .
Mutta kapitalistinen riisto yltyi yhä.
Kaupungit kasvoivat ja tehdasseudut
kansoittuivat. Ristiriita työn Ja pää­oman
välillä kävi yhä ilmeisemmäksi.
Turkulainen Uusi Aura oli jo v. 1895
pakotettu tunnustamaan: "Työväen­puolue
järjestäytyy kaikkialla nykyl-
.sistä klellpuoluelsta huolimatta itse­näisesti
ajamaan omia etujaan."
Ennustus toteutui 4 vuotta myöhem­min.
Kapitalistien puoli vuosisataa
kestänyt ponnistelu työväenliikkeen
ohjaamiseksi pois raiteiltaan epäon­nistui
oikein perinpohjaisesti.
JoHoia SaUn toimi Helstngiseä 'nyö-
TäenJirJestöJen Tiedonantajan ~pää-t<
rimittajana. Oien ylpeä voidessani
lakea tämän mainion miehen opetu-
Jleni Joukkoon.
Mintm on kerrassaan mahdotonta
sulattaa, sitä kuvaa. Joka kaikkein
korkeimmalta tannerilaiselta taholta
koetetaan antaa Eetu Salinista nyky­polven
työläisiUe, esittämällä hänet
jonkinlaisena tannerilaisuuden pyl-väspyhimyksenä.
Tuollaiselle dema­gogialle
voidaan saada tukea kor­keintaan
joistakin Eetu Salinin todella
lausumista tahi hänen lausumlkseen
vältetyistä irrallisista repliikeistä. S a ­l
i n oli luonteitaan hyvin tulinen ja
särmikäs — "rählsljä", kuten vastus­tajat
häntä mielellää nimittivät, eikä
sidnkaan kuulunut niiden "teesinikka-reiden"
heimoon, Jotka malttavat kau­an
ja kylmästi harkiten hautoa jo­kaista
sanaansa, eimenktiin sen lausu­vat.
Salinin puheista ja kirjoituksista.
Joista aina huokuu voimakas luokka-taisteluhenki,
voitaisiin tietenkin poi­mia
monin verroin enemmän tanneri-lalsuudelle
vastenmlelisä kuin sen tar­koituksiin
sopivia kohtia.
Mutta Jos jätämme sivuun yksityi­set
laustunat Ja keskitämme huomi­omme
Eetu Salinin todelliseen luök-kataistelijaolemukseen
ja hänen to­siasialliseen
menettelyynsä vanhan
työväenliikkeen ratkaisevissa k ^ n n e -
kohdissa, saamme varmimmin oikean
ktnran. Se tosiseikka, että Salin, joka
puolueessa v. 1917 käydyissä suunta­taisteluissa
oU edustanut "maltillista"
suimtaa. löysi tammikuussa 1918 paik­kansa
kaikkien työläisten, sekä ''mal-tinisten"
että "Jyrkkien", yhteisen It-sepuolustustalstelun
rintamassa, ei o l ­lut
suinkaan sattmna, vaan Johdon­mukainen
seuraus siitä, ehdottomasta
rehellisyydestä Ja tinkimättömästä us­kollisuudesta
työväenluokan asialle,'
Jonka perikuva hän itse oli Ja Jota
hän muutakin vaati. Hän oU liian
paljon taistelija, liian lujin siten k i i n ­ni
työväenluokassa, voidakseen pysyä
yUolkaisena, "erehtymättömänä" ar­vostelijana
ja sivustakurkistelijana
nähdessään, että koko työväenluokka
oli yhtenä miehenä nouSsut taisteluun
— olkoon, että työväenluokka oU hä­nen
mielestään erehtynytkin.
En väitä, että Eetu* Salin oli ^kom­munisti
tahi että hän olisi voinut ke­hittyä
kommunistiksi, kuten kehittyi
hänen vanha taistelutoverinsa Yrjö
Mäkelin. Tuollaisen väitteen tueksi
— enempää kuin sitä vastaankaan —
el voida esittää mitään tosiasioita.
Mutta kaikkein vähimmin todellisuus­pohjaa
on olemassa sellaiselle teorial­le,
että Eetu Sallnista, manillalsen
maailmankatsomuksen Innokkaasta
kannattajasta, luokkataisteluhenkisen
työväenliikkeen suuresta esitaistelijas­ta,
Suomen työväen luokkatietoisuu­den
voimakkaasta herättäjästä, olisi
milloinkaan voinut tulla työväen y h -
*
A. KAARTO
AINO JA V. JOKIMIES
AILI. AARE JA
MARTHA AALTONEN
V. RUOTSALAINEN
V. Kanjjas
G. Hietala
H. PÖLKKI JA PERHE
0.\ H. J A O. LAPIO
T. J A H. KAUPPINEN
Mandy Jalonen
Jenny Roininen
AITO, IDA JA J.
PIHLAINEN
Maija ja Aarne Björn
J , Ranta
MONTREAL
Saimi ja V. Hämäläinen
M. ja K. Hietala
J. Heinonen
John Kaarto
Hilda Otava
Mary Ijäs
M. J A H. METSO
T. Tuomainen ia perlie
S. ja T. Hintikka
H. j a H . Erickson
F. ja J . Autio
Saimi Virtanen
A. ja A . Hiden
JOHN, LAINA JA
UUNO OJALAMMI
QUEBEC
kaikOle tovereille
TOIVOTTAVAT
Mr. ja Mrs. P. Lähde
Mr. ja Mrs. J . Mäki
Judy, Shirley-Ann, Ina ja
Charlie Mackie
Ellen ja Meeri Hill
Mr. ja Mrs. Kangas ja Sofi
Mr. ja Mrs. V. Koski ja
pojat
Mr. ja Mrs. A. Kyröjärvi
Mr. ja Mrs. L. Luoma
Mr. ja Mrs. W. Viren ja
Pauli
Alma Kulmala ja lapset
E. Lampinen
Matti Kangas
Toivo Niemi
Wilho Tissari
Wikke Saarinen
Jalmar Linfors
Anto Laari, Welland, Ont.
Mr. ja Mrs. J . Kuronen ja
Veikko
Otto Heinänen
St C^tharines
Mr. ja Mrs. Sands
Mr. ja Mrs. Johnson
Mr. ja Mrs. O. Lehto ja
Toini
Mr. ja Mrs. V. Elimen
Mr, ja Mrs. K. Vileen ja
Norma
Mr. ja Mrs. E . Harju ja
perhe
Mr. ja Mrs. J . Terho ja tytöt
Mr, ja Mrs. H. Väisänen
Mr. ja Mrs. O. Margland
Mr. ja Mrs. J. Lähde
Mr. ja Mrs. T. Repo
Mr. ja Mrs. U. Harju
Mr. ja Mrs. E. Broijer ja
lapset
Mr. ja Mrs. U. Virtava
Mr. ja Mrs. W. Litman ja
Leila
Mr. ja Mrs. H. Carlson ja
Henry
Mr. ja Mrs. Hormisto
Mr. ja Mrs. M. Ranta
Ontario
Toivotamme
Hauskaa Vappua
kaUdlle tovereille!
OLOA J A P A A V O H I N T I K KA
XV^ NELLIE J A O S C A B B A T
K U S T I JÄRVI J A P E R HE
Len, E. Ja C. Andreasen'
Sanni Ja Heikki Tuovinen
Greta Ja Oscar Lehto
(Emma Kulju, 1090 Langlois
K a r i n Ja Yrjö Pohjola
Toini Ja Antti Mennä
R i i k a Ja Sulo Helminen
Hilda Ja E U Harjula, 712 H a l l Ave.
M i l l a Lehtinen
WINDSOa ONTARIO.
HAUSKAA
VAPPUA
kaikille työviLen-'
luokan ystäville!
TOIVOTTAVAT
IDA J A MARTTI
ROJOLA
Anni ja Paavo Lundy
AILI J A VICTOR
KAUPPILA
SAIMA JA J A CK
LIINAMAA
ANNIKKI J A ANNI
NIEMINEN
Utmo Nieminen, Msuiitoba
Olga Koskela
Alina ja Toivo Kangas
Elsi Varttila
Väinö Hietanen
Ada Mäki
Maria Alve
Eira, Sivi ja Eino WuoUet
Mary Koski
Hilma ja E. Jopila
Lea, Aili ja Paavo Mäki
Hilma, Lempi ja Y.
Ojanen
E. Vessari
VALD'OR QUEBEC
Hauskaa Vappua
kaikiUe Vapauden
lukijoille toivottavat
K A L L E PENTTILÄ
A A D E PIISPANEN
Hearst, Ontario
Vapputervehdys
ihmisoiketikslen Ja paremman elär
män puolesta taisteleville Ja niille
miljoonille. Jotka rahavallan r a u -
takoron alla kärsivät.
Tehkäämme tästä
VAPUNPÄIVÄSTÄ
suurin xanhan voimien eslintymis-päivä.
Jolla vastaamme sodanliet­sojille:
Me tahdomme rauhaa, eikä
sotaa!
A L H N A J A SAM
RAUTANEN
Balsam Creek. Ont.
tervehiyksemme
työväen yhtenäisyyden
puolesta! Järjestöissä on
työväenluokan voima!
Tyyne Ja T. Järvi
i E M ja O ; Tuotpl j a lapset
A l l i , Esko Ja -iN. Saranpää
J . Ware
Jussi Kanj|nisen perhe
Ray, Senja Ja Ivar Salminen
K . Isotalo -
K. J . Taskinen Ja perhe
Simo Paananen Ja perhe
Peter Pitkänen Ja perhe
David Nikkilä ja perhe
John Koiy^ Ja perhe
Fanny Nikula
Lyyli Ja f t a n k Jukkola
J . Jantimen Ja perhe
M. ja mrs. Sulo Salo
iMrs. Aino Jäntti
Antti Z^tiänen
J . Mäenpää
M , Säxldnlemi
O. Mähkä'
y. Pelto'
O. Tuomela
H, Ja H . P r il
IN. Ja A . {Hietapakka
A. Väänänen
fWälnö Anderstnan
A h i l Ja J o h n i&fiUdi
Vfm. Dola
V. HUsu
K . MUdcol*
STEPSTONE, P.O. ONT.
Toverillinen
VAPPUTeRVEHDYKSEMME
Cajaaian työtätekevälle väestölUi
Siiri Marttinen
Einar Pelto
J^ck Salnu
Mary ja Jack Pykäri
Mr. ja mrs. Niilo Mäki
Einar Mäki
Kay ja Evert Suomi
June, Gloria, Arnold,
Helen ja G. Salmi
Helmi Hyökki
Gladys Erickson
Edward Mäenpää
Roy, Aino ja H. Niemi
Isak Mäki
A l l i ja Vie. Norgord
NOLALU
:13
Eddie, Jean, Lempi
A. Niemi ^
Helga ja Urho Pelto
ja lapset
ElleiC Lempi ja C Pe
Felix Seppälä
Matti, Sylvia ja' A
Hyökki
Bruno Niemi
Olavi Rouo ja G. Mai
Mr. ja mrs. T. Mäenpä
Nancy, Melvin, Eva ia'
E. Saari .
Geo., Eino, Lempi jaV
Oja
VAPPU-tervehdykseniiiie
kaikille
Vapauden lukijoille
Ida ja Konsta Sunden
Jenny ja Bill Martin
Tyyne Kinnunen
Helga Koski
Ida ja John Tuokko
Mummo ja Arttu
Viesti ja Uljas Hänninen
Anna Purola
Aime ja Matti Haveri
Antti Kallio
Sigrid ja Arttu Kangas
Frida Rahko
Hanna ja Matti Poutanen
Anna ja Vennu Viita
Alma ja John Pulkkinen
Alma ja Lauri
Karjalainen
Anna ja Vilho Vihuri
Manda ja Edi Hill
Hanna ja John Koski
Normi, Helmi ja Reino
Terävä
Anska Lehto
Albert Kuisma
Tili ja Vie. Hänninen
Meri ja E. Alho
Maria ja Aatu Marttinen
J. Hoksel
Cecilia ja A. Ranta
Mari ja Walpas
Hänninen
Niilo Toikka
Long Lake
Ontario
VAPPU
tervehdys
työläisten solii
suuden puolesi
Ei sotaa ja taan
musta, vaan ra
ja edistystä!
North Cobalt
Ontario
Veera ja Walter Jo'^
Mary ja Axel Back
Alma ja Frank Hon?5
Mini ja Matti Lappi
Vappu Mikkola
Topias Leskinen
Miina ja Viljo P'
Alma ja Augusti
Pakkanen
Cobalt, Ontario
John Halonen
Vieno ja John Kangas
ja pojat ,
Riikka, Reino ja M
Puro
Hilda Lundy
Fiina Mäki
John Kumpumäki
Antero ja Eero Kitti
Mary ja Nestor Sjiea
Fanny ja Toivo
Wäinönen
Florence ja Hannes
Laitinen , .
Alina ja Seimi Pal-ö.
Nick Parrant ja \V'^
Lempi ja Walter
Myllymaa
Helvi, Edla ia Joel
Niemi .
Mary ja Vikki Mier
Dennis ja Toivo «a^-
Elina ja Arvi m-^-"^
ja lapset
H£nna ja Niels Mel-V
ja lapset
Allan, Elli ja Jaci
Haarala
Kusti Sihvola
S. ja E . Piirainen