1950-02-25-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
vie-
"ihdysvalloissa
^ jlaaUmaniuuIu espanja-taidemaalari
Pablo PJ-
'*'Tacmatkustaa Yhdysvaltoihin.
' S dhteerinsä jätti Picasson
l ^ i o b c n Amerikan lähetys-
'^^^^Itätiedustdtto matkan
Sihteeri ilmoitti, että P i -
^ jättää USA:n kongressille
on rauhanvoimien taboltia
«ttu. että maailmanmaineen
51 kirjailijaa
Nobel-ehdokkaana
Tntiliolma. ~ Nobelin klrJaHlsatis-palkintolen
^4^l^o^^^r^l^^^fn nime&isäsoi-keuden
laajtTitarniysto^; oiy (Jhit jeur
xaui^ena, että Ruotäniakatemla;on
määräajim i ^ t t y m i s e ^ menxieEsS
tanimik. 30 ptäiv fcftiirtrigqii;
taiteilija ja rauhan hor-
, kannattaja pyytää kongressia
,,-911 aseistamiskilpailim. kiel-alomi-
sekä H-pommin val-i
ja toimimaan siirtömaa-l^
gpettamiseksi.
51 ehdotusta kotimaasta ja ulkomail-ta.
vahtaavan luvun oltua viime vuonna
38, on tri Anders Osterling kertonut
Dagens Nyheterin tiedustelun johdosta.
Ehdotuksen tekijöiden joukossa
on mm. Ruotsin kirjailijayhdistys
ja Penn-klubi.
a
KANSANRUNOUTTA _ El
Y L I M Y S T Ö N RUNOUTTA
KALEVALAN RUNOJEN
KERÄÄMINEN
— Calgaryn alkuperäinen nimi oli
Calgarry, joka kelttien .kielellä tarkoittaa
"juokseva puhdas vesi".
Me sukulaiset, ystävät ja toverit
toivotamme onnea: ja terveyttä
hänen täyttiiessään 50 vuotta
/ie/mifetton 14 p;nä
EELI HÄMLIN
Anni, Liisa ja Svante
Lehtonen
Ilmi ja Vilho Helminen
Annie ja Aarne Hintsa
Aili ja Toivo Mäkelä
Salli, Sarini ja S. yirtanen
Aili ja Ensio Eineberg
Aino ja Johnny
Sirkka ja Eino Lundgren
Mary ja Erkki Randall
Irja ja George Mattila
Elma ja Henry Pesonen
Olga ja Jalmar Suomala
Sylvia, Bill, Lillian ja
Laila Wuori
Tilda, Liisa ja David Mäki
Olivia ja Jussi
F. Pierson
Olga ja N. Ylikylä
Impi ja V. Tulonen •
Helien, Henry ja E.
Tarvainen
Liina Kivinen
Elsa Romanoff
Walter Klochko
A. Ketola
Venla Kuosmanen
Elsa ja Mike Petrik
Taimi ja Verna Laakso
Lyyli Falke
Inkeri Räsänen
Hella ja Roy
Ida ja E. Kettunen
Hilja Lievonen
Elsie ja Walter Holmberg
Minerva, Greta ja Eino
Hakala
Öswald, Hilma ja Eino
Luoma
Mr. ja mrs. Kekki
Martha ja Jack Tuovinen
Elina ja Kalle Kajander
Lempi ja Lauri Jokinen
Aili, Helge ja Jack Mairo
Helien ja Sulho Perälä
Irja ja George Salmi
Seidi j a Eino Erkkilä
Linda ja Verner Jokela
Mr. ja mrs. Merihelmi
Mari ja Tom Korhonen
Mr. ja mrs. Repo,
St. Gatharine^
Hanna Pietikäinen
Mr. ja mrs. Nummi,
Sprucedale
Heikkilät, Sprucedale
Kempit, Sprucedale
Ilma ja Heikki Rönty
Mr. ja mrs. Mikkola
Elli ja Martti Vuori
Mr. Shields
Mr. ja mrs. Salo
JCHTOJ
Tahdon lausua sydämelliset kiitokseni teille, sukulaiset,
ystävät ja toverit, siitä suuresta yllätyksestä Jonka
^estitte minulle syntymäpäiväni johdosta. Monet kiitokset
kukista ja kauniista kahvipöydästä sekä siitä
juuresta rahalahjasta, jonka annoitte minulle.
fstttos illan emännille mrs. Ilma Helmiselle, mrs. Anni
"^nisaUe, mrs. Olga Suornalalle ja Hilja Uevoselle.
i^ittos myös teille toverit, jotka eivät voineet saapua
tutiitttmaan kahvipöydän rikkaista antimista.
i overit, säilyköön ystävyys aina välillämme!
ELLEN HÄMLIN
Helmikuun 14 p.nä .1950
710 Danforth Ave. Toronto, Ontario
Kiri. O. V. KimSINEN
Viime vnoden bdmOoiBn 26 pnä
lietettiin ns. Uoden Kalevalan O-mestjvysen
l(H)-yabtia|iihIaa. Sao-faabis-
Karjaiatsegi Ncovostotasa-vallaa
nyfaytnca pfcddcntU 6. V.
Knnsitten on tonnetio Kalevalan
tnntija ja totUJa^ häneis monien
VBosleh nuiästavah |ySn tälöksena
1 ifanes^ Toosl sittm hänen vai-
P mlstamaasa *%o!nias ; Kalevala*'.
Sentaavassa jolkaJsenin^:\ tö^
teoksen alkulauseen; tois» iaviin.
Jossa arvostrilaan. tähänastisen
kansantnnondea tati^molcBen hs.
krohnilaisca fcootakgnnan saon-taosta.
Hnomenna'taIee icalnoeek-sl.
101 vuotta Uoden Kalevalan Julkaisemisesta.
:.! .
Se seikka, että Kalevalan runojen
lopullinen yhteensommittelu on näiden
runojen kerääjän Lönnrotin suorittama,
ei anna perusteltua aihetta
kieltää eepoksen kansanomaista luonnetta.
Sillä ihneistä on. että Lönnrot
kokosi Kalevalan todellisista kansanrunoista
sekä suoritti yhteensbm"
mlttelun uskollisesti Karjalasta, tapaamansa
kansannmouden hengessä;
tavoittelematta mitään tälle runoU'
delle vieraita tarkoitusperiä.
Runot, joista Kalevala on kokoon»
pantu, ovat aitoa kansanrunoutta ensiksikin
siinä'merkityksessä, että n i -
Dojen laulajat eivät oUeet mitään
ammatti laulajia, vaan tavallisia kansan
miehiä ja naisia, jotka sukupolvesta
toiseen ovat laulaneet nmoja
raskaan työn Joutohetkinä. Toiseksi
näitä runoja el ole luotu eikä esitetty
ylimystön, nautittavaksi, vaan
työtätekevän kansan kuiiltayakisi ja
ihasteltavaksi.. [ Kolmanneksi nämä
runot kertovat yhteiskuzmastä. joss9
ei . ollut olemassa . ylimystöä, sankareista,
jotka kuuluivat tjrötätetcevään
kansaan: Täten Kalevalan rtihous on
todellista, lainsatmmo sekä sisällöltään
että iQuodoltaan. ideologialtaan,
ja koko hengeltämii...
Tässä suhteessa Kalevala eroaa
useimpain tnulden kansain tunnetuista
öuureeppksista,; Esim. muinaiskreikkalaisten
eepokset niadi ja Odysr
seja. nilkäli' niitä koskeva tutkimus
on saanut s6iviue. eivät ole kokoonpannut
suorastaan kansanlaulajain.
vaan axninattilsLulajain ruQolsta, jotka
lauloivat aikansa jplkkukunlnkaklen
pidoissa ylistyslauluja legetids^risista
sankareista. Tosin nämä laulajat
käyttivät aineksihaan perinnäistä
kansantietoutta, vanhoja kansantarinoita
tai kansanrunoja, niutta. he
muokkasivat niitä ylimyksellisten
siiosijainsa maun ja toiveiden mitkai-siksi.
Suunnilleen saxnöin ovat muodostuneet
myös seilailet' myöhennä
syntyneet eepokset kuin saksalaisten
Niebelungito laiilu ja skandiuaaviheh
Edda. Kalkkien näidenkin eeposten
lopullinen kokoonpanoon olliityhdien
tai muutaman toimittajan työtä, imit-ta
riinoalnes, j<»ta toimittajat ovat
ne kokoonpanneet. el ole ollut alkuperäistä
kansanrunoutta, kuten K a levalan
rxmot, -vaan ylimystöä varten
muokattua runoutta.
Suomessa on tosip, tehty epätoivoisia
yrityksiä tulleita myös Kalevalan
runous ylimysten runoudeksi. Mutta
kun runojen löytöpoailla. Karjalassa,
el ole koskaan ollut suomalaista ylimystöä,
ryhtyivät taantumukselliset
kansanrunouden tutkijat ensin rakentamaan
sellaista apiiteoriaa. että K a r
levalan runot miika oUsivat alkuaan
"syntyneet" Länsi-Suomessa ja sitten
vuosisatojen kuluessa vaeltaneet y l i
koko Suomenniemen itään pysähtyen
lopuksi Karjalan korpiin.
Elias Lönnrot jauhanen aikalaisensa
pitivät selvänä, että Kalevalan runot
olhat muinoin syntyneetkin karjalan
kansan keskuudessa.: Lönnrotin kuoltua
tämä käsitys joixtul ahdasmielisten
kansalliskiihkoisten folkloristien,
varsinkin Kaarle Krohnin ja hänen
koulukuntansa järjestelmällisen jäy-tymisen
esineeksi. Heidän mielestään
nähtävästi Suomen; JcUnniakaan ei
sallinut myönnettävän, että niin arvokas
icansan r u n o i l i s i luomiskyvyn
tulos kuin Kalevala — arvokkain, mitä
suomenkielellä on tähän, päivään
asti luotu — olisi syntynyt Karjalan
köyhän Ja lukutaidottoman kansan
keskuudessa.
' Mutta Krohnin koulukunnan monikymmenvuotiset
ponnistelut ovat
varmasti osoittaneet väin yhden asian:
sen, taUnka työlästä" on todistaa mah-doUmta.
Sillä Länsi-Suomeista el ole
tavattu ainoatakaan Kalevalaan kuuluvaa
runoa. Slfeltä ei yUpäänsä ole
löydetty eepillisiä sankarinmoja; vaikka
niitä on etsitty aina Mikael Agricolan
ajoista (iSOO-luvulta) asti. Sieltä
on tavattu — lukuunpttaniatta Ve-silahdella-
laulettua-Elinan «urma-
ItKalevalaa lukiessa^ Ja
tdtaessa EUas LSnnrotin nimi nousee
kMtoiamnialte kaikkia suoioalalsten
kansanrunojen kerääjiä ja ' nUden
muokkaajia. Toihan tämä Sammatin
pitäjässä «Paikkarin torpassa"
syntynyt köyhä kyläräätälin poika
tl luopiia tuosta teoriastaan ja korota
ssn uudella *l»aremmalla" hän siirsi
Kalevaltm runojen ^ t y a j a n noin
puoli vuosituhatta, taaksepäin, s. o.
myäuUseltä ke^iajalta skandlt^
sen vviikinklajan loppuun. SCkä sai
hänet noin' rezmosti muuttamaan tle-teellis^
i kantansa? Siltä on hän itse
"Kalevalan kertomarunojen oppaassa"
eslttäoyt seiiraavaan rlppltimnustuk-sen:-
',„•;...--7: - .
"ItseBfiisyydestämme taisteltaessa
C&o: Suomen luokkasodan^lkana* 1918,
O. KJ) kohosi silmieni eteen skandinaavista,
yiiklijkikautta lähinnä seuraava
aika. jolloin suomalaiset vielä
itsenälstoä kulkivat meriretkillä esiintyen
; vuorostaan ruotslnpuolelsUla
rannikoilla."
Siis si^omen: luokkasodan histbrlal-
Unen. jylinä v. 1918 täräytti professori
Krohnin päähän aivan epähistoriallisen
kuvitelman suomalaisten merirosvojen
sankarlkaudesta, johon
kauteen hänestä nyt tuntui ajankoh-taisdta
sijoitettavaksi ihyös Kalevalan
runojen syntymisen Ihme . ..
Saman hengen ja tendenssin innoittamina
ovat siten eräät muut suomalaiset
tutkijat (J. Jaajkkola Uno
Harva) jatkaneet legendarimuodostus-ta
suomalaisesta viikinkikaudesta sekä
t i e v a l a n sankarien naamioimista:
iänslsucjmalaisiksi merirosvoiksi, varsinkin
siltä alkaen kun Saksan fasistien
keskuudessa tuli muotiin pakanallinen
Wotankultti. Tällä tavoin
nämä'oppineet herrat ovat kai luulleet
onnistuneensa, el ainoastaan vah-vtstamaanLänsi-
Suomen eslkolsol-keuden
Kalevalan nmolhln, vaan
myös' muuttamaan: alkuperäisen K a levalan
runouden ylimystön nmou-deksl
(koska näet merirosvojen päälliköt.—
Jos Suomessa sellaisia oli —
olivat Jo jonkinlaisia barbaariajan yU-qayksen
alkiolta) - sekä lopuksi tekemään
Kalevalan runojen alkuperäl-vlrttä
ja Sääksmäen Helkavirttä —
pääasiallisesti vain runollisesti arvottomia,
katoolisia legendoja Ja turmeltuneita
uskonnonsekaisla - loitsuja.
Tlstä huolimatta ;BL-Krohn sepitti
monenkertaisten olettamusten varaan
nojaavan teorian., jonka mukaan K a levalan
sankaräunot.^ovat syntyneet
Länsi-Suomessa myäiiäia^ ktöki-ajalla,
jolloin nUtä "arvattaväsU" laulettiin
silloisen sufonalaisen yläluokan
kodeissa Ja että niitä "oletettavasti"
levittivät klertdevät.leikarit ja teloit
I jotka todellisuudessa .lauloivat aivan
toisenlaisia lauluja).-. .
Vuonna 1018 Krohn kuitenkin päät-slstä
laulajista samanlaisia viikinki-laulajia
iculn skandinaaviset skaldlt
olivat^ olleet.
Mutta kovaksi onneksi tämäkin 0-
lettomusten sommitelma on' tuulesta
temmattua kuvitelmaa, aivan samoin
kuin Krohnin aikaisempi teoria. Skandinaavisia
skaldeja tunnetaan satoja
sekä nimeltään että elämänkerraltaan,
mutta el tiedetä olleen ainoatakaan
suomalaista skaldia tai muuta suomenkielellä
esiintynyttä -vllkinkllaula-iaiy
Jos kuitenkin hetkeksi otaksumme,
että sellainen laulaja ollsl ollut
olemassa, tiousee heti kysymys: millaista
runoutta oUsl hän voinut tarjeta?
Epällonättä oUsi hänen runoissaan
täytynyt muodossa tai toisessa
heijastua yilklnkihenkl ja sen
ajan yhteisium^olot. ainakin viikinkipäällikköjen
mahtiasemia. Sellaista
kuin kalevalah runoutta. Jossa heijastuu
aivan toisenlainen yhteiskunta
ja toisenlainen henki, hän tuskin olisi
voinut tai arvannutkaan synnyttää, tai
jos hän ollsl yrittänyt jotain sentapaista
laulaa, niin totlesestl siltä eivät
hurjat vilkhikipäälliköt.olisi häntä
hyvällä kestlneet. :
Tätä seikkaa eivät Krohnin koulukunnan
edustajat ole ottaneet huo-miocm.
He eivät ole tahtoneet tunnollisesti
tutlcla kysymystä, millaisissa
yhteiskuntaoloissa kalevalainen
kansanrunous todennäköisesti on syntynyt,
kehittynyt Ja kukoistanut, ja
mUlaisissa se el öle voinut syntyä eikä
keliltiyä. Sen vuoksi heidän tutkimuksensa
ovat jääneet vakavaa tieteellistä
pohjaa vaille. Mutta kor-vattoeksl
tästä helUe on Jäänyt mleU-valtalnen
vai)aus lentää toisesta tendenssimäisestä
kuvitelmasta toiseen.
Onko ehkä Länsi-Suomessakin muinoin
viljelty eepillistä kansanrunoutta,
sitä emme tiedä, Agricolan tiedonanto
pakanallisten hämäläisten jumalista
viittaa siihen, että Länsi-Suomessa
on ollut siinäkin jotahi mytologista
kansantietoutta. Väinämöisestä. I l marisesta
ym. Jos siellä varhempina
aikoina Uenee ollut taimella myös mytologinen
tai eepillinen kansannmouis.
on sen kasvu Ja kehitys joka tapauksessa
jo paljon ennen Agricolan ailcoja
tyrehtynyt kansanrunoudelle epäsuotuisiksi
muuttuneissa ybtelskimta-oloissa,
jotka riistivät kansalta sekä
mahdollisuuden että harrastuksen tämän
runoudien viljelyyn.
Mutta suotta on luulla/että nmon-taimet
olevat silloin — tai milloto-kaan
— lähteneet yleiselle vaellusret-keUe;
lännestä Itään. Sellainen luulottelu
ön kerrassaan keinotekoista ja
luonnontohta.' Mikäli nu^eettl olisi
runoja vetänyt aina vastapäivään?
Sellaisella alueella, missä on elävää
kansanrunouden harastusta Ja vilje
lyä. runot helposti levisivät .paikkakunnalta
toiselle; ne eivät siirtyneet
pois, eivätkä muuttaneet paikkakuntaa,
vaan levisivät kylästä kylään 11-
mansuunnlsta lukua pitämättä. Sitä
vastoin alueilla, missä runonharras-tus
oli Icq^punut tai loppumassa, runot
näivettyivät paikalleen, vaipuivat
unohduksin, vaeltamatta mihinkään
ihnahöiuntaan. Jo tästä syytsi^lcoko
Krohnin keinOt^lneh runonvaellus-oppi,^
ota bn uUbomalllakin mainostettu,
on paras: jo haudata ei^tieteelUs-ten
matkakuvausten arkistoon.
Krohnin ^pipla ei voi pelastaa myöskään
yksltiylakohtainen Karjalan runouden
aiheplirteiden j ^ klellselkkain
vertailu muiden seutujen runoaihel
siin ia kieliin. Jos näennäiset yhtäläisyydet
Jätetään qrrjään Ja ennak-jättilaistyön
suomalasten kansanrunojen
k^änUsessä Ja niiden toimittamisessa
painokuntoon.-
Mutta jo ennen Uhhrotln syntymää
olivat eräät oppineet havainneet
millaisen taideaarteen suomensukuinen
kansanheimo on luonut samaan
ailsaan kun se on taistellut kovaa
luontoa vastaan. Jo 18. vuosisadaUa
H.. G. Porthan Ja K. O. Ganander
haaveksivat kansanrunouden k e l mistä
ja rajoitetussa määrässä suo-ritUvatkin
keräyksiä. Tämä näyttää
kuitenkin lamaantuneen ja uusi i n nostus
tämän työn Jatkamiseen alkoi
ojs. "Turun romahtllkah aUcana"w
Innostuksen kansanrunouden kerää-mlselcsi
ammensivat useaminat suomalaiset
ylioppilaat. Jotka olivat Ruotsissa
Upsalan yliopistossa. . Näiden
joukossa kalkkein innostuneimpia
suomalaisen kansallisuusaatteen Ja
suomenkielen kultlvolmlsen herättämiseen
olivat Gottlund, Popplus, Sjögren
ja Amvldson. Qottlund, innokkain
joukosta, sanoo saaneensa herätteitä
ninonkeruuseen Jaakko Jutel-nltta.
.,
Ei ole suinkaan vähäksi arripltova
kansallisuusaatteen h e r & 11 ä mlseen
edistyneimmistä maista tulleiden va-pMaapiielisten
vallstusvlrtaukslen yal-kutteita.
Joiden kanssa suomalaiset
ylioppilaat Joutuivat kosketuksiin Upsalassa
ollessaan. '
Ensimmäisen yrityksen kansatuuno-jen
keräämiseksi teki kuitenkin Sakari
Topelius vanhempi 18. vuosisadan
alussa. Hän aloitti kansannmouden
keruun 1803 kuii hän kierteli rokot-ta
jana. Suomen pohjoisosissa. VOxi
Joutui myöslcin kosketuksiin Vienan
Karjalan runonlaulajien kanssa, joka
Uinostuttl häntä. Tämän Johdolta
hän kirjoitti:
Yksi ainoa maahpalkka,' sekin Suomen
piirin ulkopuolella, tai muutama
pltäjäs Arkkangelln läänissä, erla-omattain
nimitettävä Vucriikinlemen
pltäjäs, säilyttää vielä vanhat tavat,
ja vanhan urosväen vUpltönhä Ja
puhtaana. Siellä veisaa vielä VäSnä-mölsen
ääni, siellä sölpl vielä Kantele
ja Sampo." : ^
TuleyUle runonkeräsyille,. kuten
Lönnrotille oUtämä Topeliuksen havainto
suureksi avuksi. TopellitB Julkaisi
useita kansaiminoja pieninä vlb-kosina
vv. 1822-31.
^ K. A. Gottlund oli ahkera runojen
kdrääjä ja lisäksi hän hyvin selvästi
käsitti suomalaisten kansanrunouden
suusen arvoa. V. 18M hän kirji?lttt
kansanrunoutta luonnehtivassa ärtlk-kellssaan
"Svensic literatur-Tldnln-glssä
mm. seuraavaa:
. . . arvostelija menee ulin plt-
!:älle väitteessään, että Jos tebdottal-sUn
kerätä vanhat kansanlaulut Ja
niistä muodostaa Järjestelmällinen kor
konaisuus, tulkoon siltä eepos, draama
tai mitä muuta hyvänä, siltä voisi
syntyä utisl Homeros, Ossian tai Nlbe»
lungenlaulu."
A. l. Arvridson. joka oU jo aikaisemmin
tutustunut muiden kansojen kan-salllseepokslin,
ryhtyi myöskin kansanrunojen
keruuseen- Hän teki v.
1819 yhdessä E. A. CJrohnsin kanssa
matkan Pohjois-Savoon, jonka matkan
tuloksena on säUynyt 125 runoa.
Kansanrunouteen innostunut R. von
Becker y, 1819 teki matkan Pohjanmaalle,
Lappiin Ja takaisin tullessa
hän poikkesi Paltamossa ja Kuopiossa.
Palattuaan tältä runonkeräysmatkal-taan
hän kirjoitti Turun. Viikkosanomiin
kansantajuisen kirjoituksen
Väinämöisestä, johon yhteen sikermään
hän sisäUyttl kalkki tiedot, mitä
tästä tuw>stooU.
Elias Lönnrot on sanonut, että tämä
vaatimaton saxiomalehtlklrjoltus oli
alkusysäys hänelle Kalevalan luomiseen.
•, '
Lönnrotin aikaisista runonkerääjistä,
ehkäpä huomattavin Lönnrotin
jälkeen, oU k^hä ylioppilas Taneli
Europaeus. Lönnrotin ollessa Kajaanin
pUrilääkärinä Europaeus matkusti
Kalevalan luojan luokse. Tämä tapahtui
huhtikuussa 1845. Lönnrot oli
Innostunut Europaeukseen Ja nifnpä
hän kirjoitti Suomalaisen Kirjalli£uu-den
Seuralle: "Minusta on synti p i tää
häntä, joka on niin Innostunut Ja
kiintynyt yritykseen, pubtaak^iklrjji-tustyössä,
johon aina saa henkilöltä,
jotka eivät mihinkään muuhun kykene."
Hän pyysi myöskin avusteista
Europaeuksen matkalle.
K o l m ^ matkallaan Europaeus keräsi
1,300 ninoa, joukon Itkuja, satuja
ja sananlaskuja. Inkeriin. TverlhJ
ja Itä-KarJal^n tekemillään mat«
koilla Europaeus keriisi noin 2^800 ru«
noa, 57 satua, sananlaskua, arvoituksia
Ja säviimlfi. Osa Europaeuksen
keräyksistä on kadonnut; Joten niitä
on ollut kaikkiaan enemmänkin.
A. H. Relnholm ja A. Aiqvist keräsivät
myöskin huomattavan milär&a
kansanrunoutta. "Rlhän työhön on
osallistunut lukemattomat runonkerääjät
Ja Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran hallussa on suuri määrä vieläkin
julkaisemattomia kuisanrunoja.
runotolslntoja; loitsuja, satuja Ja sa*
nanlaskuja.
Palatkaamme vielä Guropaeukseeh.
Johon Suomen suuri, valtiomies ja
Suomen loinsallistUnnon' suurimmista
herättäjistä. J . W. Snellman, oli
myöskin kiinnittänyt huomionsa. Hän
kirjoitti Satmossaan mm. seura:avaa:
**Jos ajatellaaia kahdenky^^
vuoden ikäinen nuori tnies. ruumiinrakenteeltaan
hento kuin viisitoistavuotias
nuorukainen, mutta varhaisten
ja iiutters^ <HPintoJen hieman kumaraan
painama, suksillaan vaeltamassa
lumisten erämaiden halki ja
etsimässä — el lepoa, vaan työtä puo-llvllllen
heimojen teltoista Ja niiden
hauränten kulkihirsien alta. niin
saadaan 'nykyisestä Suomesta' kuva.
liauahiaina, heln^^ p. --r SaturclayFeb. 25 Sivu 3
Joka hiukan poikkeaa iutämaalatilc*^^
s^ta. minkä .Ruotsin^ päiy
lö^nälUjät ovat suvainneet si^unitella
tästä *imrf¥iaMldusta sukuulom
Viimeksimainittu viittaus eräisiin
ruotsalaisiin Johtui epäUemättä sitä.
että Ruotsissa eiSässä piireissä pidettiin
suomenkieltä sivistyskieleen kelpaamattomana,
Joka katsantokanta
perinpohjin kimtottlln Blalevalan Ilmestymisen
kautta.
Jätitilälstyön Kalevalan runojen ke-räämlsei^
on kuitenkiivtehnyt Lönnrot.
Varojaan Ja vaivojaan säästämättä
hän kuljeskeli Jalkapatikassa
tuhansia kilometrejä kerällleh Suomen
kahsan kuLtalsla aarteita.. Jotka
nykyään ovat Jälkipolven nähtävissä
Kalevalassa, suurimmassa ja kauneimmassa
kansalliseepoksessa, mitä maailmassa
on. — U. M.
Odysseia elokuvaksi
Milano. --- Saksalainen elokuvien
tuottaja Pabat aikoo Milanon eloku-vapllrien
tietojen mukaan filmata Homeroksen
kuuluisan eepoksen Odysseian.
Greta Gariio esittää siinä pääosaa.
Muihin takeisiin osiiti tulisivat
Katherine Hepburn. Grcer Garsoh jä
Joan Fontaine. Miesosien esittäjiä el
ole vielä valittu.
"Pateettisen siiifonlaii^f &
legenda —
Tshaikovskin Ihanasta V t sinfonia; i
osti, jötä myös s ä^
sl sinfoniaksi'', kulkee sellainen'le*
genda. että se olisi '*ynaralH|wn'*»-
M<mei^ maassa muusiicot ovat «Itä'
mieltä, että sinfoniassa on Jotaklfl
kohtalokasta Ja että säveltäjä ön-isSL^,
veltänyt siihen pahoja henkiä, i o M :
surmaavat sen Joka uskaltaa slt&i»lt«> ':
taa. Xsken Tukholmassa äit-tunut
klarinetistin äkillihen kuolema
oricesterin Juuri esittäessä sämals^
sinfoniaa, on tietenkin jäUeen^Uetr:
sonut taikauskoa; Amerikkalaiseni orkesterinjohtajan
Victor L o l a r i n ' ! ^ - . ''K*
rotaan sanoneen, että "Pateettinen"
on kuoleman, Itsemiurhanjä kaputt/:%£:#
sinfonia, ja että kaksi hänen lähintä i^'^
ystäväänsä olisi kuollut sitä soitettuaan.
\'
CincihtuUln sinfoniaorkesteri v ^n
kieltäytynyt ottamasta ''PateeeHlsta'?,
ohjelmaansa kauhujen pelostUi^^sar
moin Nottinghamin slnfoniäoAieste-rl.
Lontoon Fllharmoonlnen orkesteri
sensijaan iihmasl kohtaloa Ja soim ,,
VI sinfonian konsertissaan VUme sun» M
liuntainä Ja tähän ittehnessäkukium ^ ^*
el ole kuollut — ainoakaan soittajista
el edes pyytänyt aspiriinia, vakuutti;
orkesterinjohtaja jälkeenpäin.
•••'^•-:#1»M
Vapaus kustannusyhtiön Johtokunta neuvoteltuaan CSJ:n iplun kanssa Vapauden Ie-' l i ^ ^ ^^
::ilil«'
vitysryatäyksen Järjestämisestä, ovat nimä elimet ykaimlolleestl päättäneet, etta levi
tysryniäys alkaa maaliskuun 1 p:h& Ja kestää kuukaudeii k>ppuun asti. Tavoitteena oh" '
200 uuden tilauksen hankkiminen jä kalkkien kevätkauden aikana katkeavien tllati8teii<>
/uudistaminen.;'
Tämah tavoitteen saavuttamiselle on olemassa kalkki mahdollisuudet. Mutta se edeI-.\
lyttää, että uusien tilausten hankinta järjestetään laajan joukkotyön pohjalle, ettei sitä'
jätetä yk^omaan Vapauden a^amlesten ja -nalaten tehtäväksi, vaaa että kaikki GSJxii:'
jäsenet ja lehtemme tilaajat avustavat asiamiesten työtä tämän rynläyksen aikana^'
oisallbiumalla uusien tilausten hankintaan^^^
Sellaisilla paildcakunnilla missä ei ole järjestötoimintaa tulisi ykiiltyisten asiamies-temmo
heuvptella lehtemme tilaajien kanssa, miten parhaiten kullekin paikkakunnalla
yöUaiälln ryntäystä edistää.
-Siellä missä el o Vapauden asiamiehiä, kuten työmailla, toivotaan Vapauden tilaa
Jiea tekevän voitavansa uusien tilausten hankklmlselist.
Vapaus on maamme ainoa suomenkielinen työväenlehtl, joka ön aina hörjumattor
nustliaubltistahut vähäväkisen kansan ellnoikeuksla, niin poliittisella kuin taloudellis
soliakin rintamalla. Se kannattaa jokaista toimenpidettä, joka lujittaa työväenluokaa
yhtenäistä rintamaa.
•.;Krf^V:ys^^-;cilii##||
;«1Ä
Vapaus vastustaa kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka muodossa tai toisessa riistävät' WM$0M{ Canad-a n• k- ansalta d-e mok- raattisia oikeuksia. S- e va-s tustaa rotusortolaa,, k.iia.an.ns.saa.lll.Ul ssuuvuAsvvUlh-i a-B itl^Xt-f, er:^;:^--;-^m;/7!./-®^k!!m^^m M
. ltot8qataa^,^twkonhon vaiibja ja. multaJaaatumiuksellisia, aate^tauki!**^-^-^ ^%A;M -M^^^M:'^^!^'^^^^^ S
PelastaafcseminMitsemma lapsemme, Canadan J^ " ^""^^
yittävältä tuholta, tulee Vapaus edelleenkin järkkymättä edistämään rauhan aätielta
maanmiestemme keskuudessa Canadassa.
Levittäkäämme Vapaus-lehteä rauhan a^an edistämiseksi, työväen yhtenäisyyden ja-työtätekevien
yleiseksi hyväksll
Vapaus jokaisen Canadan suomalaisen kotiini '
200 UUTTA TILAUSTA VAPAUDELLE MAALISKUUN AIKANAI
L E V I T Y S R Y N T Ä Y K S EN
OSUUDET SEURAAVAT:
Itä-Canadan-Quebecin
aliie
Montreal
Rouyn — —
Vai d'Qr
Malartlc . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Senneterre
Kehogaml —
Etelä-Ontarion älue
Itoronto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Wlnd£or . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
St. Catharlnes
Sprucedale, Starrat ja Doe Lake..
Sarnla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Hamilton
Länsi-Ontarion alue M^nitoban ja Sask. alue
15
2
2
1
2
2
icoluulottomastl arvioidaan todellisia,
niin näiden yhtäläisyyksien esiintyminen
on useimmiten helposti selitettävissä
aivan toisin ja paljon luonnol-lisenunalla
tavalla kuin Krohnin r u -
aonvaellusoppi on ne tulkinnut.
Kieltämättä on Karjalan kansanrunous
kehittyessään käyttänyt materiaalina
myäs muualta saatuja aihe'
ja kieUvaikutteita. NUtä el ole saatu
ainoastaan lännestä, yaaa ntyOö
Idästä Ja etelältä onpa se xäyttänyt
kansalnyällsiäkin aiheita. Mutta ei
pidä unohtaa ,että materiaaU oh materiaalia
Ja runous rtmoutta ,samou'.
kuin puu on puuta, mutta puuveistc6
taidetta. Vasta Karjalan lalumalUa
luotiin itsessään runottomasta materiaalista
— sekä kotoisesta ett^ muualta
saadusta ~- todellista nmoutta,
slsältöltään Ja muodoltaan korkea-arvoista
epiikkaa.
Pohjois-Ontarion alue
TImmins . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
South Porcupine
Pottsvllle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Connaught Stotlon
MfclntoBh Springs . . . . . . . . . . . . . . ..
H^apuskasing
Hearst ..
Reesor
Larder Lake . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Xlrkland Lake ....
Eby <8wastika)
rarzwell . . . . . . . . . . . . . . .
Matachewan ..,
Port Arthur .......
Port William
6 intola . . . . . . . . . . . . . . ; . . . . . .,
3 North Branch ........
2 Alppila
1 Kivikoski
1 Stepstone (Tarmola) ,
1 Lappe Ja Ware
— Miller (MurlUo) ......-,.....
14 Kaministlqula
Conmee (Mokomon)
Shabaqua
3imshine .,
Nolalu . . i . . .
Silver Mountain
Devon Town8hip (Jackplne)
South GlUies . . . . . . . . . . . . . ..
Qulbell . . . . . . . . . . . — . . . . ..
Finland ,
Sioux Lookout
Fort Frances . . . . . . . . . . . . . ..
— Nipigon
24 Naklna
Homepayne
Oeraldton
7
7
1
1
1
2
2
2
1
2
5
1
1
2
1
12
3
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
1
3
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
2
43
Wlnnlpcg
Meadow Portage ...,..
Nummola (Shaimavon)
Uunblane'
Steeledale
Rorketon ....
Lac du Bonnet .......
Macrorie . . . . . . . . . . ..
Beechy . . . . . . . . . . . . . ..
Sherridon
Uusi Suomi
Albertan alue
Canmore . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Eckvllle ja Sylvän Lake ....
Leslleylile CRisumäkU ......
Elsbeth (Benalto) ..........
Codner »....................,
Waskatenau (IIollpw Lake
RIch Lake . . . . . . . . . . . . . . .,
Thorhild . . . . . . . . . . . . . . . ..
Bingley
Hespero ....... — . . . .
Blairmore .............
Rocky Mountain House
« a. #. • * * u
-3,
12
British Columbian alue
Keski-Ontarion alue
judbury
joekexby ........ .......,....
3opper Clift , . . . . . . „ . . . . . . .,
Vanup —
iMDZ Lake jä Kelly Lake ....
Vahnapitae .... —
Tstalre
•IcKerrow . . . . . . . . . . . . . . . . . . —
Penage Trout Laice
iVhitefish
%ult Bte. Marie ...
Beaver Lake ja Nalm Centre ....
'Thicago Mlne ,
Bruce M i n e s . , . . .
3^&ttltW£L ^«#«1
Oarson Mlne —
Wster5 Townshlp Ja Naughton ....
AZiltSfl J> • * » f * » » t * » m » • # » r m » » * m * t t * t
3G
13
2
1
1
1
1
1
1
1
1
5
2
1
1
1
1
1
1
1
1
28
VVTTA
VAPAUDELLE
MAUSKUUN
AIKANA!
Uudistetaan kaikki tänä
keväänä katkeavat
tilaukset!
Vancouver . . . . . .
Solsqua . . . . . . . . . . . . . . ..
SalmonArm . . . . . . . . . . . ..
Webster's Comers .......
Solntuia
Ladysmith ..............
Nanaimo ,
New We8tmlnster . . . , . ..
Whlte Lake (Notch Hill)
Slcamous . . . . . . . . . . . . . . ..
PortKells
Port Hammond
Itä-Canadan — Quebecin alue ...
Etelä-Ontarion alue . ^
Pohjols-Ontarion alue . . . . . . . . . /i.: -
Keskl-Ctatarlon alue . . . . . . . . . . . ; ..
Länsl-Ontarion alue . . . . . . . . . . . . ..
Manltoban ja Sask. alue .......
Albertan alue .......•....>..>'....
British Columbian alue '20
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 25, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-02-25 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500225 |
Description
| Title | 1950-02-25-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
vie-
"ihdysvalloissa
^ jlaaUmaniuuIu espanja-taidemaalari
Pablo PJ-
'*'Tacmatkustaa Yhdysvaltoihin.
' S dhteerinsä jätti Picasson
l ^ i o b c n Amerikan lähetys-
'^^^^Itätiedustdtto matkan
Sihteeri ilmoitti, että P i -
^ jättää USA:n kongressille
on rauhanvoimien taboltia
«ttu. että maailmanmaineen
51 kirjailijaa
Nobel-ehdokkaana
Tntiliolma. ~ Nobelin klrJaHlsatis-palkintolen
^4^l^o^^^r^l^^^fn nime&isäsoi-keuden
laajtTitarniysto^; oiy (Jhit jeur
xaui^ena, että Ruotäniakatemla;on
määräajim i ^ t t y m i s e ^ menxieEsS
tanimik. 30 ptäiv fcftiirtrigqii;
taiteilija ja rauhan hor-
, kannattaja pyytää kongressia
,,-911 aseistamiskilpailim. kiel-alomi-
sekä H-pommin val-i
ja toimimaan siirtömaa-l^
gpettamiseksi.
51 ehdotusta kotimaasta ja ulkomail-ta.
vahtaavan luvun oltua viime vuonna
38, on tri Anders Osterling kertonut
Dagens Nyheterin tiedustelun johdosta.
Ehdotuksen tekijöiden joukossa
on mm. Ruotsin kirjailijayhdistys
ja Penn-klubi.
a
KANSANRUNOUTTA _ El
Y L I M Y S T Ö N RUNOUTTA
KALEVALAN RUNOJEN
KERÄÄMINEN
— Calgaryn alkuperäinen nimi oli
Calgarry, joka kelttien .kielellä tarkoittaa
"juokseva puhdas vesi".
Me sukulaiset, ystävät ja toverit
toivotamme onnea: ja terveyttä
hänen täyttiiessään 50 vuotta
/ie/mifetton 14 p;nä
EELI HÄMLIN
Anni, Liisa ja Svante
Lehtonen
Ilmi ja Vilho Helminen
Annie ja Aarne Hintsa
Aili ja Toivo Mäkelä
Salli, Sarini ja S. yirtanen
Aili ja Ensio Eineberg
Aino ja Johnny
Sirkka ja Eino Lundgren
Mary ja Erkki Randall
Irja ja George Mattila
Elma ja Henry Pesonen
Olga ja Jalmar Suomala
Sylvia, Bill, Lillian ja
Laila Wuori
Tilda, Liisa ja David Mäki
Olivia ja Jussi
F. Pierson
Olga ja N. Ylikylä
Impi ja V. Tulonen •
Helien, Henry ja E.
Tarvainen
Liina Kivinen
Elsa Romanoff
Walter Klochko
A. Ketola
Venla Kuosmanen
Elsa ja Mike Petrik
Taimi ja Verna Laakso
Lyyli Falke
Inkeri Räsänen
Hella ja Roy
Ida ja E. Kettunen
Hilja Lievonen
Elsie ja Walter Holmberg
Minerva, Greta ja Eino
Hakala
Öswald, Hilma ja Eino
Luoma
Mr. ja mrs. Kekki
Martha ja Jack Tuovinen
Elina ja Kalle Kajander
Lempi ja Lauri Jokinen
Aili, Helge ja Jack Mairo
Helien ja Sulho Perälä
Irja ja George Salmi
Seidi j a Eino Erkkilä
Linda ja Verner Jokela
Mr. ja mrs. Merihelmi
Mari ja Tom Korhonen
Mr. ja mrs. Repo,
St. Gatharine^
Hanna Pietikäinen
Mr. ja mrs. Nummi,
Sprucedale
Heikkilät, Sprucedale
Kempit, Sprucedale
Ilma ja Heikki Rönty
Mr. ja mrs. Mikkola
Elli ja Martti Vuori
Mr. Shields
Mr. ja mrs. Salo
JCHTOJ
Tahdon lausua sydämelliset kiitokseni teille, sukulaiset,
ystävät ja toverit, siitä suuresta yllätyksestä Jonka
^estitte minulle syntymäpäiväni johdosta. Monet kiitokset
kukista ja kauniista kahvipöydästä sekä siitä
juuresta rahalahjasta, jonka annoitte minulle.
fstttos illan emännille mrs. Ilma Helmiselle, mrs. Anni
"^nisaUe, mrs. Olga Suornalalle ja Hilja Uevoselle.
i^ittos myös teille toverit, jotka eivät voineet saapua
tutiitttmaan kahvipöydän rikkaista antimista.
i overit, säilyköön ystävyys aina välillämme!
ELLEN HÄMLIN
Helmikuun 14 p.nä .1950
710 Danforth Ave. Toronto, Ontario
Kiri. O. V. KimSINEN
Viime vnoden bdmOoiBn 26 pnä
lietettiin ns. Uoden Kalevalan O-mestjvysen
l(H)-yabtia|iihIaa. Sao-faabis-
Karjaiatsegi Ncovostotasa-vallaa
nyfaytnca pfcddcntU 6. V.
Knnsitten on tonnetio Kalevalan
tnntija ja totUJa^ häneis monien
VBosleh nuiästavah |ySn tälöksena
1 ifanes^ Toosl sittm hänen vai-
P mlstamaasa *%o!nias ; Kalevala*'.
Sentaavassa jolkaJsenin^:\ tö^
teoksen alkulauseen; tois» iaviin.
Jossa arvostrilaan. tähänastisen
kansantnnondea tati^molcBen hs.
krohnilaisca fcootakgnnan saon-taosta.
Hnomenna'taIee icalnoeek-sl.
101 vuotta Uoden Kalevalan Julkaisemisesta.
:.! .
Se seikka, että Kalevalan runojen
lopullinen yhteensommittelu on näiden
runojen kerääjän Lönnrotin suorittama,
ei anna perusteltua aihetta
kieltää eepoksen kansanomaista luonnetta.
Sillä ihneistä on. että Lönnrot
kokosi Kalevalan todellisista kansanrunoista
sekä suoritti yhteensbm"
mlttelun uskollisesti Karjalasta, tapaamansa
kansannmouden hengessä;
tavoittelematta mitään tälle runoU'
delle vieraita tarkoitusperiä.
Runot, joista Kalevala on kokoon»
pantu, ovat aitoa kansanrunoutta ensiksikin
siinä'merkityksessä, että n i -
Dojen laulajat eivät oUeet mitään
ammatti laulajia, vaan tavallisia kansan
miehiä ja naisia, jotka sukupolvesta
toiseen ovat laulaneet nmoja
raskaan työn Joutohetkinä. Toiseksi
näitä runoja el ole luotu eikä esitetty
ylimystön, nautittavaksi, vaan
työtätekevän kansan kuiiltayakisi ja
ihasteltavaksi.. [ Kolmanneksi nämä
runot kertovat yhteiskuzmastä. joss9
ei . ollut olemassa . ylimystöä, sankareista,
jotka kuuluivat tjrötätetcevään
kansaan: Täten Kalevalan rtihous on
todellista, lainsatmmo sekä sisällöltään
että iQuodoltaan. ideologialtaan,
ja koko hengeltämii...
Tässä suhteessa Kalevala eroaa
useimpain tnulden kansain tunnetuista
öuureeppksista,; Esim. muinaiskreikkalaisten
eepokset niadi ja Odysr
seja. nilkäli' niitä koskeva tutkimus
on saanut s6iviue. eivät ole kokoonpannut
suorastaan kansanlaulajain.
vaan axninattilsLulajain ruQolsta, jotka
lauloivat aikansa jplkkukunlnkaklen
pidoissa ylistyslauluja legetids^risista
sankareista. Tosin nämä laulajat
käyttivät aineksihaan perinnäistä
kansantietoutta, vanhoja kansantarinoita
tai kansanrunoja, niutta. he
muokkasivat niitä ylimyksellisten
siiosijainsa maun ja toiveiden mitkai-siksi.
Suunnilleen saxnöin ovat muodostuneet
myös seilailet' myöhennä
syntyneet eepokset kuin saksalaisten
Niebelungito laiilu ja skandiuaaviheh
Edda. Kalkkien näidenkin eeposten
lopullinen kokoonpanoon olliityhdien
tai muutaman toimittajan työtä, imit-ta
riinoalnes, j<»ta toimittajat ovat
ne kokoonpanneet. el ole ollut alkuperäistä
kansanrunoutta, kuten K a levalan
rxmot, -vaan ylimystöä varten
muokattua runoutta.
Suomessa on tosip, tehty epätoivoisia
yrityksiä tulleita myös Kalevalan
runous ylimysten runoudeksi. Mutta
kun runojen löytöpoailla. Karjalassa,
el ole koskaan ollut suomalaista ylimystöä,
ryhtyivät taantumukselliset
kansanrunouden tutkijat ensin rakentamaan
sellaista apiiteoriaa. että K a r
levalan runot miika oUsivat alkuaan
"syntyneet" Länsi-Suomessa ja sitten
vuosisatojen kuluessa vaeltaneet y l i
koko Suomenniemen itään pysähtyen
lopuksi Karjalan korpiin.
Elias Lönnrot jauhanen aikalaisensa
pitivät selvänä, että Kalevalan runot
olhat muinoin syntyneetkin karjalan
kansan keskuudessa.: Lönnrotin kuoltua
tämä käsitys joixtul ahdasmielisten
kansalliskiihkoisten folkloristien,
varsinkin Kaarle Krohnin ja hänen
koulukuntansa järjestelmällisen jäy-tymisen
esineeksi. Heidän mielestään
nähtävästi Suomen; JcUnniakaan ei
sallinut myönnettävän, että niin arvokas
icansan r u n o i l i s i luomiskyvyn
tulos kuin Kalevala — arvokkain, mitä
suomenkielellä on tähän, päivään
asti luotu — olisi syntynyt Karjalan
köyhän Ja lukutaidottoman kansan
keskuudessa.
' Mutta Krohnin koulukunnan monikymmenvuotiset
ponnistelut ovat
varmasti osoittaneet väin yhden asian:
sen, taUnka työlästä" on todistaa mah-doUmta.
Sillä Länsi-Suomeista el ole
tavattu ainoatakaan Kalevalaan kuuluvaa
runoa. Slfeltä ei yUpäänsä ole
löydetty eepillisiä sankarinmoja; vaikka
niitä on etsitty aina Mikael Agricolan
ajoista (iSOO-luvulta) asti. Sieltä
on tavattu — lukuunpttaniatta Ve-silahdella-
laulettua-Elinan «urma-
ItKalevalaa lukiessa^ Ja
tdtaessa EUas LSnnrotin nimi nousee
kMtoiamnialte kaikkia suoioalalsten
kansanrunojen kerääjiä ja ' nUden
muokkaajia. Toihan tämä Sammatin
pitäjässä «Paikkarin torpassa"
syntynyt köyhä kyläräätälin poika
tl luopiia tuosta teoriastaan ja korota
ssn uudella *l»aremmalla" hän siirsi
Kalevaltm runojen ^ t y a j a n noin
puoli vuosituhatta, taaksepäin, s. o.
myäuUseltä ke^iajalta skandlt^
sen vviikinklajan loppuun. SCkä sai
hänet noin' rezmosti muuttamaan tle-teellis^
i kantansa? Siltä on hän itse
"Kalevalan kertomarunojen oppaassa"
eslttäoyt seiiraavaan rlppltimnustuk-sen:-
',„•;...--7: - .
"ItseBfiisyydestämme taisteltaessa
C&o: Suomen luokkasodan^lkana* 1918,
O. KJ) kohosi silmieni eteen skandinaavista,
yiiklijkikautta lähinnä seuraava
aika. jolloin suomalaiset vielä
itsenälstoä kulkivat meriretkillä esiintyen
; vuorostaan ruotslnpuolelsUla
rannikoilla."
Siis si^omen: luokkasodan histbrlal-
Unen. jylinä v. 1918 täräytti professori
Krohnin päähän aivan epähistoriallisen
kuvitelman suomalaisten merirosvojen
sankarlkaudesta, johon
kauteen hänestä nyt tuntui ajankoh-taisdta
sijoitettavaksi ihyös Kalevalan
runojen syntymisen Ihme . ..
Saman hengen ja tendenssin innoittamina
ovat siten eräät muut suomalaiset
tutkijat (J. Jaajkkola Uno
Harva) jatkaneet legendarimuodostus-ta
suomalaisesta viikinkikaudesta sekä
t i e v a l a n sankarien naamioimista:
iänslsucjmalaisiksi merirosvoiksi, varsinkin
siltä alkaen kun Saksan fasistien
keskuudessa tuli muotiin pakanallinen
Wotankultti. Tällä tavoin
nämä'oppineet herrat ovat kai luulleet
onnistuneensa, el ainoastaan vah-vtstamaanLänsi-
Suomen eslkolsol-keuden
Kalevalan nmolhln, vaan
myös' muuttamaan: alkuperäisen K a levalan
runouden ylimystön nmou-deksl
(koska näet merirosvojen päälliköt.—
Jos Suomessa sellaisia oli —
olivat Jo jonkinlaisia barbaariajan yU-qayksen
alkiolta) - sekä lopuksi tekemään
Kalevalan runojen alkuperäl-vlrttä
ja Sääksmäen Helkavirttä —
pääasiallisesti vain runollisesti arvottomia,
katoolisia legendoja Ja turmeltuneita
uskonnonsekaisla - loitsuja.
Tlstä huolimatta ;BL-Krohn sepitti
monenkertaisten olettamusten varaan
nojaavan teorian., jonka mukaan K a levalan
sankaräunot.^ovat syntyneet
Länsi-Suomessa myäiiäia^ ktöki-ajalla,
jolloin nUtä "arvattaväsU" laulettiin
silloisen sufonalaisen yläluokan
kodeissa Ja että niitä "oletettavasti"
levittivät klertdevät.leikarit ja teloit
I jotka todellisuudessa .lauloivat aivan
toisenlaisia lauluja).-. .
Vuonna 1018 Krohn kuitenkin päät-slstä
laulajista samanlaisia viikinki-laulajia
iculn skandinaaviset skaldlt
olivat^ olleet.
Mutta kovaksi onneksi tämäkin 0-
lettomusten sommitelma on' tuulesta
temmattua kuvitelmaa, aivan samoin
kuin Krohnin aikaisempi teoria. Skandinaavisia
skaldeja tunnetaan satoja
sekä nimeltään että elämänkerraltaan,
mutta el tiedetä olleen ainoatakaan
suomalaista skaldia tai muuta suomenkielellä
esiintynyttä -vllkinkllaula-iaiy
Jos kuitenkin hetkeksi otaksumme,
että sellainen laulaja ollsl ollut
olemassa, tiousee heti kysymys: millaista
runoutta oUsl hän voinut tarjeta?
Epällonättä oUsi hänen runoissaan
täytynyt muodossa tai toisessa
heijastua yilklnkihenkl ja sen
ajan yhteisium^olot. ainakin viikinkipäällikköjen
mahtiasemia. Sellaista
kuin kalevalah runoutta. Jossa heijastuu
aivan toisenlainen yhteiskunta
ja toisenlainen henki, hän tuskin olisi
voinut tai arvannutkaan synnyttää, tai
jos hän ollsl yrittänyt jotain sentapaista
laulaa, niin totlesestl siltä eivät
hurjat vilkhikipäälliköt.olisi häntä
hyvällä kestlneet. :
Tätä seikkaa eivät Krohnin koulukunnan
edustajat ole ottaneet huo-miocm.
He eivät ole tahtoneet tunnollisesti
tutlcla kysymystä, millaisissa
yhteiskuntaoloissa kalevalainen
kansanrunous todennäköisesti on syntynyt,
kehittynyt Ja kukoistanut, ja
mUlaisissa se el öle voinut syntyä eikä
keliltiyä. Sen vuoksi heidän tutkimuksensa
ovat jääneet vakavaa tieteellistä
pohjaa vaille. Mutta kor-vattoeksl
tästä helUe on Jäänyt mleU-valtalnen
vai)aus lentää toisesta tendenssimäisestä
kuvitelmasta toiseen.
Onko ehkä Länsi-Suomessakin muinoin
viljelty eepillistä kansanrunoutta,
sitä emme tiedä, Agricolan tiedonanto
pakanallisten hämäläisten jumalista
viittaa siihen, että Länsi-Suomessa
on ollut siinäkin jotahi mytologista
kansantietoutta. Väinämöisestä. I l marisesta
ym. Jos siellä varhempina
aikoina Uenee ollut taimella myös mytologinen
tai eepillinen kansannmouis.
on sen kasvu Ja kehitys joka tapauksessa
jo paljon ennen Agricolan ailcoja
tyrehtynyt kansanrunoudelle epäsuotuisiksi
muuttuneissa ybtelskimta-oloissa,
jotka riistivät kansalta sekä
mahdollisuuden että harrastuksen tämän
runoudien viljelyyn.
Mutta suotta on luulla/että nmon-taimet
olevat silloin — tai milloto-kaan
— lähteneet yleiselle vaellusret-keUe;
lännestä Itään. Sellainen luulottelu
ön kerrassaan keinotekoista ja
luonnontohta.' Mikäli nu^eettl olisi
runoja vetänyt aina vastapäivään?
Sellaisella alueella, missä on elävää
kansanrunouden harastusta Ja vilje
lyä. runot helposti levisivät .paikkakunnalta
toiselle; ne eivät siirtyneet
pois, eivätkä muuttaneet paikkakuntaa,
vaan levisivät kylästä kylään 11-
mansuunnlsta lukua pitämättä. Sitä
vastoin alueilla, missä runonharras-tus
oli Icq^punut tai loppumassa, runot
näivettyivät paikalleen, vaipuivat
unohduksin, vaeltamatta mihinkään
ihnahöiuntaan. Jo tästä syytsi^lcoko
Krohnin keinOt^lneh runonvaellus-oppi,^
ota bn uUbomalllakin mainostettu,
on paras: jo haudata ei^tieteelUs-ten
matkakuvausten arkistoon.
Krohnin ^pipla ei voi pelastaa myöskään
yksltiylakohtainen Karjalan runouden
aiheplirteiden j ^ klellselkkain
vertailu muiden seutujen runoaihel
siin ia kieliin. Jos näennäiset yhtäläisyydet
Jätetään qrrjään Ja ennak-jättilaistyön
suomalasten kansanrunojen
k^änUsessä Ja niiden toimittamisessa
painokuntoon.-
Mutta jo ennen Uhhrotln syntymää
olivat eräät oppineet havainneet
millaisen taideaarteen suomensukuinen
kansanheimo on luonut samaan
ailsaan kun se on taistellut kovaa
luontoa vastaan. Jo 18. vuosisadaUa
H.. G. Porthan Ja K. O. Ganander
haaveksivat kansanrunouden k e l mistä
ja rajoitetussa määrässä suo-ritUvatkin
keräyksiä. Tämä näyttää
kuitenkin lamaantuneen ja uusi i n nostus
tämän työn Jatkamiseen alkoi
ojs. "Turun romahtllkah aUcana"w
Innostuksen kansanrunouden kerää-mlselcsi
ammensivat useaminat suomalaiset
ylioppilaat. Jotka olivat Ruotsissa
Upsalan yliopistossa. . Näiden
joukossa kalkkein innostuneimpia
suomalaisen kansallisuusaatteen Ja
suomenkielen kultlvolmlsen herättämiseen
olivat Gottlund, Popplus, Sjögren
ja Amvldson. Qottlund, innokkain
joukosta, sanoo saaneensa herätteitä
ninonkeruuseen Jaakko Jutel-nltta.
.,
Ei ole suinkaan vähäksi arripltova
kansallisuusaatteen h e r & 11 ä mlseen
edistyneimmistä maista tulleiden va-pMaapiielisten
vallstusvlrtaukslen yal-kutteita.
Joiden kanssa suomalaiset
ylioppilaat Joutuivat kosketuksiin Upsalassa
ollessaan. '
Ensimmäisen yrityksen kansatuuno-jen
keräämiseksi teki kuitenkin Sakari
Topelius vanhempi 18. vuosisadan
alussa. Hän aloitti kansannmouden
keruun 1803 kuii hän kierteli rokot-ta
jana. Suomen pohjoisosissa. VOxi
Joutui myöslcin kosketuksiin Vienan
Karjalan runonlaulajien kanssa, joka
Uinostuttl häntä. Tämän Johdolta
hän kirjoitti:
Yksi ainoa maahpalkka,' sekin Suomen
piirin ulkopuolella, tai muutama
pltäjäs Arkkangelln läänissä, erla-omattain
nimitettävä Vucriikinlemen
pltäjäs, säilyttää vielä vanhat tavat,
ja vanhan urosväen vUpltönhä Ja
puhtaana. Siellä veisaa vielä VäSnä-mölsen
ääni, siellä sölpl vielä Kantele
ja Sampo." : ^
TuleyUle runonkeräsyille,. kuten
Lönnrotille oUtämä Topeliuksen havainto
suureksi avuksi. TopellitB Julkaisi
useita kansaiminoja pieninä vlb-kosina
vv. 1822-31.
^ K. A. Gottlund oli ahkera runojen
kdrääjä ja lisäksi hän hyvin selvästi
käsitti suomalaisten kansanrunouden
suusen arvoa. V. 18M hän kirji?lttt
kansanrunoutta luonnehtivassa ärtlk-kellssaan
"Svensic literatur-Tldnln-glssä
mm. seuraavaa:
. . . arvostelija menee ulin plt-
!:älle väitteessään, että Jos tebdottal-sUn
kerätä vanhat kansanlaulut Ja
niistä muodostaa Järjestelmällinen kor
konaisuus, tulkoon siltä eepos, draama
tai mitä muuta hyvänä, siltä voisi
syntyä utisl Homeros, Ossian tai Nlbe»
lungenlaulu."
A. l. Arvridson. joka oU jo aikaisemmin
tutustunut muiden kansojen kan-salllseepokslin,
ryhtyi myöskin kansanrunojen
keruuseen- Hän teki v.
1819 yhdessä E. A. CJrohnsin kanssa
matkan Pohjois-Savoon, jonka matkan
tuloksena on säUynyt 125 runoa.
Kansanrunouteen innostunut R. von
Becker y, 1819 teki matkan Pohjanmaalle,
Lappiin Ja takaisin tullessa
hän poikkesi Paltamossa ja Kuopiossa.
Palattuaan tältä runonkeräysmatkal-taan
hän kirjoitti Turun. Viikkosanomiin
kansantajuisen kirjoituksen
Väinämöisestä, johon yhteen sikermään
hän sisäUyttl kalkki tiedot, mitä
tästä tuw>stooU.
Elias Lönnrot on sanonut, että tämä
vaatimaton saxiomalehtlklrjoltus oli
alkusysäys hänelle Kalevalan luomiseen.
•, '
Lönnrotin aikaisista runonkerääjistä,
ehkäpä huomattavin Lönnrotin
jälkeen, oU k^hä ylioppilas Taneli
Europaeus. Lönnrotin ollessa Kajaanin
pUrilääkärinä Europaeus matkusti
Kalevalan luojan luokse. Tämä tapahtui
huhtikuussa 1845. Lönnrot oli
Innostunut Europaeukseen Ja nifnpä
hän kirjoitti Suomalaisen Kirjalli£uu-den
Seuralle: "Minusta on synti p i tää
häntä, joka on niin Innostunut Ja
kiintynyt yritykseen, pubtaak^iklrjji-tustyössä,
johon aina saa henkilöltä,
jotka eivät mihinkään muuhun kykene."
Hän pyysi myöskin avusteista
Europaeuksen matkalle.
K o l m ^ matkallaan Europaeus keräsi
1,300 ninoa, joukon Itkuja, satuja
ja sananlaskuja. Inkeriin. TverlhJ
ja Itä-KarJal^n tekemillään mat«
koilla Europaeus keriisi noin 2^800 ru«
noa, 57 satua, sananlaskua, arvoituksia
Ja säviimlfi. Osa Europaeuksen
keräyksistä on kadonnut; Joten niitä
on ollut kaikkiaan enemmänkin.
A. H. Relnholm ja A. Aiqvist keräsivät
myöskin huomattavan milär&a
kansanrunoutta. "Rlhän työhön on
osallistunut lukemattomat runonkerääjät
Ja Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran hallussa on suuri määrä vieläkin
julkaisemattomia kuisanrunoja.
runotolslntoja; loitsuja, satuja Ja sa*
nanlaskuja.
Palatkaamme vielä Guropaeukseeh.
Johon Suomen suuri, valtiomies ja
Suomen loinsallistUnnon' suurimmista
herättäjistä. J . W. Snellman, oli
myöskin kiinnittänyt huomionsa. Hän
kirjoitti Satmossaan mm. seura:avaa:
**Jos ajatellaaia kahdenky^^
vuoden ikäinen nuori tnies. ruumiinrakenteeltaan
hento kuin viisitoistavuotias
nuorukainen, mutta varhaisten
ja iiutters^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-02-25-03
