Vapaus, February 25, 1950

              vie-
"ihdysvalloissa
^ jlaaUmaniuuIu espanja-taidemaalari
Pablo PJ-
'*'Tacmatkustaa Yhdysvaltoihin.
' S dhteerinsä jätti Picasson
l ^ i o b c n Amerikan lähetys-
'^^^^Itätiedustdtto matkan
Sihteeri ilmoitti, että P i -
^ jättää USA:n kongressille
on rauhanvoimien taboltia
«ttu. että maailmanmaineen
51 kirjailijaa
Nobel-ehdokkaana
Tntiliolma. ~ Nobelin klrJaHlsatis-palkintolen
^4^l^o^^^r^l^^^fn nime&isäsoi-keuden
laajtTitarniysto^; oiy (Jhit jeur
xaui^ena, että Ruotäniakatemla;on
määräajim i ^ t t y m i s e ^ menxieEsS
tanimik. 30 ptäiv fcftiirtrigqii;
taiteilija ja rauhan hor-
, kannattaja pyytää kongressia
,,-911 aseistamiskilpailim. kiel-alomi-
sekä H-pommin val-i
ja toimimaan siirtömaa-l^
gpettamiseksi.
51 ehdotusta kotimaasta ja ulkomail-ta.
vahtaavan luvun oltua viime vuon­na
38, on tri Anders Osterling kerto­nut
Dagens Nyheterin tiedustelun joh­dosta.
Ehdotuksen tekijöiden jou­kossa
on mm. Ruotsin kirjailijayh­distys
ja Penn-klubi.
a
KANSANRUNOUTTA _ El
Y L I M Y S T Ö N RUNOUTTA
KALEVALAN RUNOJEN
KERÄÄMINEN
— Calgaryn alkuperäinen nimi oli
Calgarry, joka kelttien .kielellä tar­koittaa
"juokseva puhdas vesi".
Me sukulaiset, ystävät ja toverit
toivotamme onnea: ja terveyttä
hänen täyttiiessään 50 vuotta
/ie/mifetton 14 p;nä
EELI HÄMLIN
Anni, Liisa ja Svante
Lehtonen
Ilmi ja Vilho Helminen
Annie ja Aarne Hintsa
Aili ja Toivo Mäkelä
Salli, Sarini ja S. yirtanen
Aili ja Ensio Eineberg
Aino ja Johnny
Sirkka ja Eino Lundgren
Mary ja Erkki Randall
Irja ja George Mattila
Elma ja Henry Pesonen
Olga ja Jalmar Suomala
Sylvia, Bill, Lillian ja
Laila Wuori
Tilda, Liisa ja David Mäki
Olivia ja Jussi
F. Pierson
Olga ja N. Ylikylä
Impi ja V. Tulonen •
Helien, Henry ja E.
Tarvainen
Liina Kivinen
Elsa Romanoff
Walter Klochko
A. Ketola
Venla Kuosmanen
Elsa ja Mike Petrik
Taimi ja Verna Laakso
Lyyli Falke
Inkeri Räsänen
Hella ja Roy
Ida ja E. Kettunen
Hilja Lievonen
Elsie ja Walter Holmberg
Minerva, Greta ja Eino
Hakala
Öswald, Hilma ja Eino
Luoma
Mr. ja mrs. Kekki
Martha ja Jack Tuovinen
Elina ja Kalle Kajander
Lempi ja Lauri Jokinen
Aili, Helge ja Jack Mairo
Helien ja Sulho Perälä
Irja ja George Salmi
Seidi j a Eino Erkkilä
Linda ja Verner Jokela
Mr. ja mrs. Merihelmi
Mari ja Tom Korhonen
Mr. ja mrs. Repo,
St. Gatharine^
Hanna Pietikäinen
Mr. ja mrs. Nummi,
Sprucedale
Heikkilät, Sprucedale
Kempit, Sprucedale
Ilma ja Heikki Rönty
Mr. ja mrs. Mikkola
Elli ja Martti Vuori
Mr. Shields
Mr. ja mrs. Salo
JCHTOJ
Tahdon lausua sydämelliset kiitokseni teille, sukulai­set,
ystävät ja toverit, siitä suuresta yllätyksestä Jonka
^estitte minulle syntymäpäiväni johdosta. Monet kii­tokset
kukista ja kauniista kahvipöydästä sekä siitä
juuresta rahalahjasta, jonka annoitte minulle.
fstttos illan emännille mrs. Ilma Helmiselle, mrs. Anni
"^nisaUe, mrs. Olga Suornalalle ja Hilja Uevoselle.
i^ittos myös teille toverit, jotka eivät voineet saapua
tutiitttmaan kahvipöydän rikkaista antimista.
i overit, säilyköön ystävyys aina välillämme!
ELLEN HÄMLIN
Helmikuun 14 p.nä .1950
710 Danforth Ave. Toronto, Ontario
Kiri. O. V. KimSINEN
Viime vnoden bdmOoiBn 26 pnä
lietettiin ns. Uoden Kalevalan O-mestjvysen
l(H)-yabtia|iihIaa. Sao-faabis-
Karjaiatsegi Ncovostotasa-vallaa
nyfaytnca pfcddcntU 6. V.
Knnsitten on tonnetio Kalevalan
tnntija ja totUJa^ häneis monien
VBosleh nuiästavah |ySn tälöksena
1 ifanes^ Toosl sittm hänen vai-
P mlstamaasa *%o!nias ; Kalevala*'.
Sentaavassa jolkaJsenin^:\ tö^
teoksen alkulauseen; tois» iaviin.
Jossa arvostrilaan. tähänastisen
kansantnnondea tati^molcBen hs.
krohnilaisca fcootakgnnan saon-taosta.
Hnomenna'taIee icalnoeek-sl.
101 vuotta Uoden Kalevalan Jul­kaisemisesta.
:.! .
Se seikka, että Kalevalan runojen
lopullinen yhteensommittelu on näi­den
runojen kerääjän Lönnrotin suo­rittama,
ei anna perusteltua aihetta
kieltää eepoksen kansanomaista luon­netta.
Sillä ihneistä on. että Lönn­rot
kokosi Kalevalan todellisista kan­sanrunoista
sekä suoritti yhteensbm"
mlttelun uskollisesti Karjalasta, ta­paamansa
kansannmouden hengessä;
tavoittelematta mitään tälle runoU'
delle vieraita tarkoitusperiä.
Runot, joista Kalevala on kokoon»
pantu, ovat aitoa kansanrunoutta en­siksikin
siinä'merkityksessä, että n i -
Dojen laulajat eivät oUeet mitään
ammatti laulajia, vaan tavallisia kan­san
miehiä ja naisia, jotka sukupol­vesta
toiseen ovat laulaneet nmoja
raskaan työn Joutohetkinä. Toiseksi
näitä runoja el ole luotu eikä esi­tetty
ylimystön, nautittavaksi, vaan
työtätekevän kansan kuiiltayakisi ja
ihasteltavaksi.. [ Kolmanneksi nämä
runot kertovat yhteiskuzmastä. joss9
ei . ollut olemassa . ylimystöä, sanka­reista,
jotka kuuluivat tjrötätetcevään
kansaan: Täten Kalevalan rtihous on
todellista, lainsatmmo sekä sisäl­löltään
että iQuodoltaan. ideologial­taan,
ja koko hengeltämii...
Tässä suhteessa Kalevala eroaa
useimpain tnulden kansain tunnetuis­ta
öuureeppksista,; Esim. muinais­kreikkalaisten
eepokset niadi ja Odysr
seja. nilkäli' niitä koskeva tutkimus
on saanut s6iviue. eivät ole kokoon­pannut
suorastaan kansanlaulajain.
vaan axninattilsLulajain ruQolsta, jotka
lauloivat aikansa jplkkukunlnkaklen
pidoissa ylistyslauluja legetids^risista
sankareista. Tosin nämä laulajat
käyttivät aineksihaan perinnäistä
kansantietoutta, vanhoja kansantari­noita
tai kansanrunoja, niutta. he
muokkasivat niitä ylimyksellisten
siiosijainsa maun ja toiveiden mitkai-siksi.
Suunnilleen saxnöin ovat muo­dostuneet
myös seilailet' myöhennä
syntyneet eepokset kuin saksalaisten
Niebelungito laiilu ja skandiuaaviheh
Edda. Kalkkien näidenkin eeposten
lopullinen kokoonpanoon olliityhdien
tai muutaman toimittajan työtä, imit-ta
riinoalnes, j<»ta toimittajat ovat
ne kokoonpanneet. el ole ollut alku­peräistä
kansanrunoutta, kuten K a ­levalan
rxmot, -vaan ylimystöä varten
muokattua runoutta.
Suomessa on tosip, tehty epätoivoi­sia
yrityksiä tulleita myös Kalevalan
runous ylimysten runoudeksi. Mutta
kun runojen löytöpoailla. Karjalassa,
el ole koskaan ollut suomalaista yli­mystöä,
ryhtyivät taantumukselliset
kansanrunouden tutkijat ensin raken­tamaan
sellaista apiiteoriaa. että K a r
levalan runot miika oUsivat alkuaan
"syntyneet" Länsi-Suomessa ja sitten
vuosisatojen kuluessa vaeltaneet y l i
koko Suomenniemen itään pysähtyen
lopuksi Karjalan korpiin.
Elias Lönnrot jauhanen aikalaisensa
pitivät selvänä, että Kalevalan runot
olhat muinoin syntyneetkin karjalan
kansan keskuudessa.: Lönnrotin kuol­tua
tämä käsitys joixtul ahdasmielis­ten
kansalliskiihkoisten folkloristien,
varsinkin Kaarle Krohnin ja hänen
koulukuntansa järjestelmällisen jäy-tymisen
esineeksi. Heidän mielestään
nähtävästi Suomen; JcUnniakaan ei
sallinut myönnettävän, että niin ar­vokas
icansan r u n o i l i s i luomiskyvyn
tulos kuin Kalevala — arvokkain, mi­tä
suomenkielellä on tähän, päivään
asti luotu — olisi syntynyt Karjalan
köyhän Ja lukutaidottoman kansan
keskuudessa.
' Mutta Krohnin koulukunnan mo­nikymmenvuotiset
ponnistelut ovat
varmasti osoittaneet väin yhden asian:
sen, taUnka työlästä" on todistaa mah-doUmta.
Sillä Länsi-Suomeista el ole
tavattu ainoatakaan Kalevalaan kuu­luvaa
runoa. Slfeltä ei yUpäänsä ole
löydetty eepillisiä sankarinmoja; vaik­ka
niitä on etsitty aina Mikael Agri­colan
ajoista (iSOO-luvulta) asti. Siel­tä
on tavattu — lukuunpttaniatta Ve-silahdella-
laulettua-Elinan «urma-
ItKalevalaa lukiessa^ Ja
tdtaessa EUas LSnnrotin nimi nousee
kMtoiamnialte kaikkia suoioalalsten
kansanrunojen kerääjiä ja ' nUden
muokkaajia. Toihan tämä Samma­tin
pitäjässä «Paikkarin torpassa"
syntynyt köyhä kyläräätälin poika
tl luopiia tuosta teoriastaan ja korota
ssn uudella *l»aremmalla" hän siirsi
Kalevaltm runojen ^ t y a j a n noin
puoli vuosituhatta, taaksepäin, s. o.
myäuUseltä ke^iajalta skandlt^
sen vviikinklajan loppuun. SCkä sai
hänet noin' rezmosti muuttamaan tle-teellis^
i kantansa? Siltä on hän itse
"Kalevalan kertomarunojen oppaassa"
eslttäoyt seiiraavaan rlppltimnustuk-sen:-
',„•;...--7: - .
"ItseBfiisyydestämme taisteltaessa
C&o: Suomen luokkasodan^lkana* 1918,
O. KJ) kohosi silmieni eteen skandi­naavista,
yiiklijkikautta lähinnä seu­raava
aika. jolloin suomalaiset vielä
itsenälstoä kulkivat meriretkillä esiin­tyen
; vuorostaan ruotslnpuolelsUla
rannikoilla."
Siis si^omen: luokkasodan histbrlal-
Unen. jylinä v. 1918 täräytti profes­sori
Krohnin päähän aivan epähisto­riallisen
kuvitelman suomalaisten me­rirosvojen
sankarlkaudesta, johon
kauteen hänestä nyt tuntui ajankoh-taisdta
sijoitettavaksi ihyös Kaleva­lan
runojen syntymisen Ihme . ..
Saman hengen ja tendenssin innoit­tamina
ovat siten eräät muut suo­malaiset
tutkijat (J. Jaajkkola Uno
Harva) jatkaneet legendarimuodostus-ta
suomalaisesta viikinkikaudesta se­kä
t i e v a l a n sankarien naamioimista:
iänslsucjmalaisiksi merirosvoiksi, var­sinkin
siltä alkaen kun Saksan fa­sistien
keskuudessa tuli muotiin pa­kanallinen
Wotankultti. Tällä tavoin
nämä'oppineet herrat ovat kai luul­leet
onnistuneensa, el ainoastaan vah-vtstamaanLänsi-
Suomen eslkolsol-keuden
Kalevalan nmolhln, vaan
myös' muuttamaan: alkuperäisen K a ­levalan
runouden ylimystön nmou-deksl
(koska näet merirosvojen pääl­liköt.—
Jos Suomessa sellaisia oli —
olivat Jo jonkinlaisia barbaariajan yU-qayksen
alkiolta) - sekä lopuksi teke­mään
Kalevalan runojen alkuperäl-vlrttä
ja Sääksmäen Helkavirttä —
pääasiallisesti vain runollisesti arvot­tomia,
katoolisia legendoja Ja turmel­tuneita
uskonnonsekaisla - loitsuja.
Tlstä huolimatta ;BL-Krohn sepitti
monenkertaisten olettamusten varaan
nojaavan teorian., jonka mukaan K a ­levalan
sankaräunot.^ovat syntyneet
Länsi-Suomessa myäiiäia^ ktöki-ajalla,
jolloin nUtä "arvattaväsU" lau­lettiin
silloisen sufonalaisen yläluokan
kodeissa Ja että niitä "oletettavasti"
levittivät klertdevät.leikarit ja teloit
I jotka todellisuudessa .lauloivat aivan
toisenlaisia lauluja).-. .
Vuonna 1018 Krohn kuitenkin päät-slstä
laulajista samanlaisia viikinki-laulajia
iculn skandinaaviset skaldlt
olivat^ olleet.
Mutta kovaksi onneksi tämäkin 0-
lettomusten sommitelma on' tuulesta
temmattua kuvitelmaa, aivan samoin
kuin Krohnin aikaisempi teoria. Skan­dinaavisia
skaldeja tunnetaan satoja
sekä nimeltään että elämänkerraltaan,
mutta el tiedetä olleen ainoatakaan
suomalaista skaldia tai muuta suo­menkielellä
esiintynyttä -vllkinkllaula-iaiy
Jos kuitenkin hetkeksi otaksum­me,
että sellainen laulaja ollsl ollut
olemassa, tiousee heti kysymys: mil­laista
runoutta oUsl hän voinut tar­jeta?
Epällonättä oUsi hänen ru­noissaan
täytynyt muodossa tai toi­sessa
heijastua yilklnkihenkl ja sen
ajan yhteisium^olot. ainakin viikin­kipäällikköjen
mahtiasemia. Sellais­ta
kuin kalevalah runoutta. Jossa hei­jastuu
aivan toisenlainen yhteiskunta
ja toisenlainen henki, hän tuskin olisi
voinut tai arvannutkaan synnyttää, tai
jos hän ollsl yrittänyt jotain senta­paista
laulaa, niin totlesestl siltä ei­vät
hurjat vilkhikipäälliköt.olisi hän­tä
hyvällä kestlneet. :
Tätä seikkaa eivät Krohnin koulu­kunnan
edustajat ole ottaneet huo-miocm.
He eivät ole tahtoneet tun­nollisesti
tutlcla kysymystä, millaisis­sa
yhteiskuntaoloissa kalevalainen
kansanrunous todennäköisesti on syn­tynyt,
kehittynyt Ja kukoistanut, ja
mUlaisissa se el öle voinut syntyä ei­kä
keliltiyä. Sen vuoksi heidän tut­kimuksensa
ovat jääneet vakavaa tie­teellistä
pohjaa vaille. Mutta kor-vattoeksl
tästä helUe on Jäänyt mleU-valtalnen
vai)aus lentää toisesta ten­denssimäisestä
kuvitelmasta toiseen.
Onko ehkä Länsi-Suomessakin mui­noin
viljelty eepillistä kansanrunoutta,
sitä emme tiedä, Agricolan tiedonan­to
pakanallisten hämäläisten jumalis­ta
viittaa siihen, että Länsi-Suomes­sa
on ollut siinäkin jotahi mytologis­ta
kansantietoutta. Väinämöisestä. I l ­marisesta
ym. Jos siellä varhempina
aikoina Uenee ollut taimella myös my­tologinen
tai eepillinen kansannmouis.
on sen kasvu Ja kehitys joka tapauk­sessa
jo paljon ennen Agricolan ailcoja
tyrehtynyt kansanrunoudelle epäsuo­tuisiksi
muuttuneissa ybtelskimta-oloissa,
jotka riistivät kansalta sekä
mahdollisuuden että harrastuksen tä­män
runoudien viljelyyn.
Mutta suotta on luulla/että nmon-taimet
olevat silloin — tai milloto-kaan
— lähteneet yleiselle vaellusret-keUe;
lännestä Itään. Sellainen luu­lottelu
ön kerrassaan keinotekoista ja
luonnontohta.' Mikäli nu^eettl oli­si
runoja vetänyt aina vastapäivään?
Sellaisella alueella, missä on elävää
kansanrunouden harastusta Ja vilje
lyä. runot helposti levisivät .paikka­kunnalta
toiselle; ne eivät siirtyneet
pois, eivätkä muuttaneet paikkakun­taa,
vaan levisivät kylästä kylään 11-
mansuunnlsta lukua pitämättä. Sitä
vastoin alueilla, missä runonharras-tus
oli Icq^punut tai loppumassa, ru­not
näivettyivät paikalleen, vaipuivat
unohduksin, vaeltamatta mihinkään
ihnahöiuntaan. Jo tästä syytsi^lcoko
Krohnin keinOt^lneh runonvaellus-oppi,^
ota bn uUbomalllakin mainostet­tu,
on paras: jo haudata ei^tieteelUs-ten
matkakuvausten arkistoon.
Krohnin ^pipla ei voi pelastaa myös­kään
yksltiylakohtainen Karjalan ru­nouden
aiheplirteiden j ^ klellselkkain
vertailu muiden seutujen runoaihel
siin ia kieliin. Jos näennäiset yhtä­läisyydet
Jätetään qrrjään Ja ennak-jättilaistyön
suomalasten kansanru­nojen
k^änUsessä Ja niiden toimit­tamisessa
painokuntoon.-
Mutta jo ennen Uhhrotln synty­mää
olivat eräät oppineet havainneet
millaisen taideaarteen suomensukui­nen
kansanheimo on luonut samaan
ailsaan kun se on taistellut kovaa
luontoa vastaan. Jo 18. vuosisadaUa
H.. G. Porthan Ja K. O. Ganander
haaveksivat kansanrunouden k e l ­mistä
ja rajoitetussa määrässä suo-ritUvatkin
keräyksiä. Tämä näyttää
kuitenkin lamaantuneen ja uusi i n ­nostus
tämän työn Jatkamiseen alkoi
ojs. "Turun romahtllkah aUcana"w
Innostuksen kansanrunouden kerää-mlselcsi
ammensivat useaminat suoma­laiset
ylioppilaat. Jotka olivat Ruot­sissa
Upsalan yliopistossa. . Näiden
joukossa kalkkein innostuneimpia
suomalaisen kansallisuusaatteen Ja
suomenkielen kultlvolmlsen herättä­miseen
olivat Gottlund, Popplus, Sjö­gren
ja Amvldson. Qottlund, innok­kain
joukosta, sanoo saaneensa herät­teitä
ninonkeruuseen Jaakko Jutel-nltta.
.,
Ei ole suinkaan vähäksi arripltova
kansallisuusaatteen h e r & 11 ä mlseen
edistyneimmistä maista tulleiden va-pMaapiielisten
vallstusvlrtaukslen yal-kutteita.
Joiden kanssa suomalaiset
ylioppilaat Joutuivat kosketuksiin Up­salassa
ollessaan. '
Ensimmäisen yrityksen kansatuuno-jen
keräämiseksi teki kuitenkin Saka­ri
Topelius vanhempi 18. vuosisadan
alussa. Hän aloitti kansannmouden
keruun 1803 kuii hän kierteli rokot-ta
jana. Suomen pohjoisosissa. VOxi
Joutui myöslcin kosketuksiin Vienan
Karjalan runonlaulajien kanssa, joka
Uinostuttl häntä. Tämän Johdolta
hän kirjoitti:
Yksi ainoa maahpalkka,' sekin Suo­men
piirin ulkopuolella, tai muutama
pltäjäs Arkkangelln läänissä, erla-omattain
nimitettävä Vucriikinlemen
pltäjäs, säilyttää vielä vanhat tavat,
ja vanhan urosväen vUpltönhä Ja
puhtaana. Siellä veisaa vielä VäSnä-mölsen
ääni, siellä sölpl vielä Kantele
ja Sampo." : ^
TuleyUle runonkeräsyille,. kuten
Lönnrotille oUtämä Topeliuksen ha­vainto
suureksi avuksi. TopellitB Jul­kaisi
useita kansaiminoja pieninä vlb-kosina
vv. 1822-31.
^ K. A. Gottlund oli ahkera runojen
kdrääjä ja lisäksi hän hyvin selvästi
käsitti suomalaisten kansanrunouden
suusen arvoa. V. 18M hän kirji?lttt
kansanrunoutta luonnehtivassa ärtlk-kellssaan
"Svensic literatur-Tldnln-glssä
mm. seuraavaa:
. . . arvostelija menee ulin plt-
!:älle väitteessään, että Jos tebdottal-sUn
kerätä vanhat kansanlaulut Ja
niistä muodostaa Järjestelmällinen kor
konaisuus, tulkoon siltä eepos, draama
tai mitä muuta hyvänä, siltä voisi
syntyä utisl Homeros, Ossian tai Nlbe»
lungenlaulu."
A. l. Arvridson. joka oU jo aikaisem­min
tutustunut muiden kansojen kan-salllseepokslin,
ryhtyi myöskin kan­sanrunojen
keruuseen- Hän teki v.
1819 yhdessä E. A. CJrohnsin kanssa
matkan Pohjois-Savoon, jonka mat­kan
tuloksena on säUynyt 125 runoa.
Kansanrunouteen innostunut R. von
Becker y, 1819 teki matkan Pohjan­maalle,
Lappiin Ja takaisin tullessa
hän poikkesi Paltamossa ja Kuopiossa.
Palattuaan tältä runonkeräysmatkal-taan
hän kirjoitti Turun. Viikkosano­miin
kansantajuisen kirjoituksen
Väinämöisestä, johon yhteen siker­mään
hän sisäUyttl kalkki tiedot, mi­tä
tästä tuw>stooU.
Elias Lönnrot on sanonut, että tämä
vaatimaton saxiomalehtlklrjoltus oli
alkusysäys hänelle Kalevalan luomi­seen.
•, '
Lönnrotin aikaisista runonkerääjis­tä,
ehkäpä huomattavin Lönnrotin
jälkeen, oU k^hä ylioppilas Taneli
Europaeus. Lönnrotin ollessa Kajaa­nin
pUrilääkärinä Europaeus matkusti
Kalevalan luojan luokse. Tämä ta­pahtui
huhtikuussa 1845. Lönnrot oli
Innostunut Europaeukseen Ja nifnpä
hän kirjoitti Suomalaisen Kirjalli£uu-den
Seuralle: "Minusta on synti p i ­tää
häntä, joka on niin Innostunut Ja
kiintynyt yritykseen, pubtaak^iklrjji-tustyössä,
johon aina saa henkilöltä,
jotka eivät mihinkään muuhun kyke­ne."
Hän pyysi myöskin avusteista
Europaeuksen matkalle.
K o l m ^ matkallaan Europaeus ke­räsi
1,300 ninoa, joukon Itkuja, satu­ja
ja sananlaskuja. Inkeriin. TverlhJ
ja Itä-KarJal^n tekemillään mat«
koilla Europaeus keriisi noin 2^800 ru«
noa, 57 satua, sananlaskua, arvoituk­sia
Ja säviimlfi. Osa Europaeuksen
keräyksistä on kadonnut; Joten niitä
on ollut kaikkiaan enemmänkin.
A. H. Relnholm ja A. Aiqvist kerä­sivät
myöskin huomattavan milär&a
kansanrunoutta. "Rlhän työhön on
osallistunut lukemattomat runonke­rääjät
Ja Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran hallussa on suuri määrä vielä­kin
julkaisemattomia kuisanrunoja.
runotolslntoja; loitsuja, satuja Ja sa*
nanlaskuja.
Palatkaamme vielä Guropaeukseeh.
Johon Suomen suuri, valtiomies ja
Suomen loinsallistUnnon' suurimmista
herättäjistä. J . W. Snellman, oli
myöskin kiinnittänyt huomionsa. Hän
kirjoitti Satmossaan mm. seura:avaa:
**Jos ajatellaaia kahdenky^^
vuoden ikäinen nuori tnies. ruumiin­rakenteeltaan
hento kuin viisitoista­vuotias
nuorukainen, mutta varhais­ten
ja iiutters^ <HPintoJen hieman ku­maraan
painama, suksillaan vaelta­massa
lumisten erämaiden halki ja
etsimässä — el lepoa, vaan työtä puo-llvllllen
heimojen teltoista Ja niiden
hauränten kulkihirsien alta. niin
saadaan 'nykyisestä Suomesta' kuva.
liauahiaina, heln^^ p. --r SaturclayFeb. 25 Sivu 3
Joka hiukan poikkeaa iutämaalatilc*^^
s^ta. minkä .Ruotsin^ päiy
lö^nälUjät ovat suvainneet si^unitella
tästä *imrf¥iaMldusta sukuulom
Viimeksimainittu viittaus eräisiin
ruotsalaisiin Johtui epäUemättä sitä.
että Ruotsissa eiSässä piireissä pidet­tiin
suomenkieltä sivistyskieleen kel­paamattomana,
Joka katsantokanta
perinpohjin kimtottlln Blalevalan Il­mestymisen
kautta.
Jätitilälstyön Kalevalan runojen ke-räämlsei^
on kuitenkiivtehnyt Lönn­rot.
Varojaan Ja vaivojaan säästä­mättä
hän kuljeskeli Jalkapatikassa
tuhansia kilometrejä kerällleh Suo­men
kahsan kuLtalsla aarteita.. Jotka
nykyään ovat Jälkipolven nähtävissä
Kalevalassa, suurimmassa ja kauneim­massa
kansalliseepoksessa, mitä maa­ilmassa
on. — U. M.
Odysseia elokuvaksi
Milano. --- Saksalainen elokuvien
tuottaja Pabat aikoo Milanon eloku-vapllrien
tietojen mukaan filmata Ho­meroksen
kuuluisan eepoksen Odys­seian.
Greta Gariio esittää siinä pää­osaa.
Muihin takeisiin osiiti tulisivat
Katherine Hepburn. Grcer Garsoh jä
Joan Fontaine. Miesosien esittäjiä el
ole vielä valittu.
"Pateettisen siiifonlaii^f &
legenda —
Tshaikovskin Ihanasta V t sinfonia; i
osti, jötä myös s ä^
sl sinfoniaksi'', kulkee sellainen'le*
genda. että se olisi '*ynaralH|wn'*»-
M<mei^ maassa muusiicot ovat «Itä'
mieltä, että sinfoniassa on Jotaklfl
kohtalokasta Ja että säveltäjä ön-isSL^,
veltänyt siihen pahoja henkiä, i o M :
surmaavat sen Joka uskaltaa slt&i»lt«> ':
taa. Xsken Tukholmassa äit-tunut
klarinetistin äkillihen kuolema
oricesterin Juuri esittäessä sämals^
sinfoniaa, on tietenkin jäUeen^Uetr:
sonut taikauskoa; Amerikkalaiseni or­kesterinjohtajan
Victor L o l a r i n ' ! ^ - . ''K*
rotaan sanoneen, että "Pateettinen"
on kuoleman, Itsemiurhanjä kaputt/:%£:#
sinfonia, ja että kaksi hänen lähintä i^'^
ystäväänsä olisi kuollut sitä soitet­tuaan.
\'
CincihtuUln sinfoniaorkesteri v ^n
kieltäytynyt ottamasta ''PateeeHlsta'?,
ohjelmaansa kauhujen pelostUi^^sar
moin Nottinghamin slnfoniäoAieste-rl.
Lontoon Fllharmoonlnen orkeste­ri
sensijaan iihmasl kohtaloa Ja soim ,,
VI sinfonian konsertissaan VUme sun» M
liuntainä Ja tähän ittehnessäkukium ^ ^*
el ole kuollut — ainoakaan soittajista
el edes pyytänyt aspiriinia, vakuutti;
orkesterinjohtaja jälkeenpäin.
•••'^•-:#1»M
Vapaus kustannusyhtiön Johtokunta neuvoteltuaan CSJ:n iplun kanssa Vapauden Ie-' l i ^ ^ ^^
::ilil«'
vitysryatäyksen Järjestämisestä, ovat nimä elimet ykaimlolleestl päättäneet, etta levi
tysryniäys alkaa maaliskuun 1 p:h& Ja kestää kuukaudeii k>ppuun asti. Tavoitteena oh" '
200 uuden tilauksen hankkiminen jä kalkkien kevätkauden aikana katkeavien tllati8teii<>
/uudistaminen.;'
Tämah tavoitteen saavuttamiselle on olemassa kalkki mahdollisuudet. Mutta se edeI-.\
lyttää, että uusien tilausten hankinta järjestetään laajan joukkotyön pohjalle, ettei sitä'
jätetä yk^omaan Vapauden a^amlesten ja -nalaten tehtäväksi, vaaa että kaikki GSJxii:'
jäsenet ja lehtemme tilaajat avustavat asiamiesten työtä tämän rynläyksen aikana^'
oisallbiumalla uusien tilausten hankintaan^^^
Sellaisilla paildcakunnilla missä ei ole järjestötoimintaa tulisi ykiiltyisten asiamies-temmo
heuvptella lehtemme tilaajien kanssa, miten parhaiten kullekin paikkakunnalla
yöUaiälln ryntäystä edistää.
-Siellä missä el o Vapauden asiamiehiä, kuten työmailla, toivotaan Vapauden tilaa
Jiea tekevän voitavansa uusien tilausten hankklmlselist.
Vapaus on maamme ainoa suomenkielinen työväenlehtl, joka ön aina hörjumattor
nustliaubltistahut vähäväkisen kansan ellnoikeuksla, niin poliittisella kuin taloudellis
soliakin rintamalla. Se kannattaa jokaista toimenpidettä, joka lujittaa työväenluokaa
yhtenäistä rintamaa.
•.;Krf^V:ys^^-;cilii##||
;«1Ä
Vapaus vastustaa kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka muodossa tai toisessa riistävät' WM$0M{ Canad-a n• k- ansalta d-e mok- raattisia oikeuksia. S- e va-s tustaa rotusortolaa,, k.iia.an.ns.saa.lll.Ul ssuuvuAsvvUlh-i a-B itl^Xt-f, er:^;:^--;-^m;/7!./-®^k!!m^^m M
. ltot8qataa^,^twkonhon vaiibja ja. multaJaaatumiuksellisia, aate^tauki!**^-^-^ ^%A;M -M^^^M:'^^!^'^^^^^ S
PelastaafcseminMitsemma lapsemme, Canadan J^ " ^""^^
yittävältä tuholta, tulee Vapaus edelleenkin järkkymättä edistämään rauhan aätielta
maanmiestemme keskuudessa Canadassa.
Levittäkäämme Vapaus-lehteä rauhan a^an edistämiseksi, työväen yhtenäisyyden ja-työtätekevien
yleiseksi hyväksll
Vapaus jokaisen Canadan suomalaisen kotiini '
200 UUTTA TILAUSTA VAPAUDELLE MAALISKUUN AIKANAI
L E V I T Y S R Y N T Ä Y K S EN
OSUUDET SEURAAVAT:
Itä-Canadan-Quebecin
aliie
Montreal
Rouyn — —
Vai d'Qr
Malartlc . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Senneterre
Kehogaml —
Etelä-Ontarion älue
Itoronto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Wlnd£or . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
St. Catharlnes
Sprucedale, Starrat ja Doe Lake..
Sarnla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Hamilton
Länsi-Ontarion alue M^nitoban ja Sask. alue
15
2
2
1
2
2
icoluulottomastl arvioidaan todellisia,
niin näiden yhtäläisyyksien esiintymi­nen
on useimmiten helposti selitettä­vissä
aivan toisin ja paljon luonnol-lisenunalla
tavalla kuin Krohnin r u -
aonvaellusoppi on ne tulkinnut.
Kieltämättä on Karjalan kansan­runous
kehittyessään käyttänyt ma­teriaalina
myäs muualta saatuja aihe'
ja kieUvaikutteita. NUtä el ole saa­tu
ainoastaan lännestä, yaaa ntyOö
Idästä Ja etelältä onpa se xäyttänyt
kansalnyällsiäkin aiheita. Mutta ei
pidä unohtaa ,että materiaaU oh ma­teriaalia
Ja runous rtmoutta ,samou'.
kuin puu on puuta, mutta puuveistc6
taidetta. Vasta Karjalan lalumalUa
luotiin itsessään runottomasta mate­riaalista
— sekä kotoisesta ett^ muu­alta
saadusta ~- todellista nmoutta,
slsältöltään Ja muodoltaan korkea-ar­voista
epiikkaa.
Pohjois-Ontarion alue
TImmins . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
South Porcupine
Pottsvllle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Connaught Stotlon
MfclntoBh Springs . . . . . . . . . . . . . . ..
H^apuskasing
Hearst ..
Reesor
Larder Lake . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Xlrkland Lake ....
Eby <8wastika)
rarzwell . . . . . . . . . . . . . . .
Matachewan ..,
Port Arthur .......
Port William
6 intola . . . . . . . . . . . . . . ; . . . . . .,
3 North Branch ........
2 Alppila
1 Kivikoski
1 Stepstone (Tarmola) ,
1 Lappe Ja Ware
— Miller (MurlUo) ......-,.....
14 Kaministlqula
Conmee (Mokomon)
Shabaqua
3imshine .,
Nolalu . . i . . .
Silver Mountain
Devon Town8hip (Jackplne)
South GlUies . . . . . . . . . . . . . ..
Qulbell . . . . . . . . . . . — . . . . ..
Finland ,
Sioux Lookout
Fort Frances . . . . . . . . . . . . . ..
— Nipigon
24 Naklna
Homepayne
Oeraldton
7
7
1
1
1
2
2
2
1
2
5
1
1
2
1
12
3
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
1
3
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
2
43
Wlnnlpcg
Meadow Portage ...,..
Nummola (Shaimavon)
Uunblane'
Steeledale
Rorketon ....
Lac du Bonnet .......
Macrorie . . . . . . . . . . ..
Beechy . . . . . . . . . . . . . ..
Sherridon
Uusi Suomi
Albertan alue
Canmore . . . . . . . . . . . . . . . . . ..
Eckvllle ja Sylvän Lake ....
Leslleylile CRisumäkU ......
Elsbeth (Benalto) ..........
Codner »....................,
Waskatenau (IIollpw Lake
RIch Lake . . . . . . . . . . . . . . .,
Thorhild . . . . . . . . . . . . . . . ..
Bingley
Hespero ....... — . . . .
Blairmore .............
Rocky Mountain House
« a. #. • * * u
-3,
12
British Columbian alue
Keski-Ontarion alue
judbury
joekexby ........ .......,....
3opper Clift , . . . . . . „ . . . . . . .,
Vanup —
iMDZ Lake jä Kelly Lake ....
Vahnapitae .... —
Tstalre
•IcKerrow . . . . . . . . . . . . . . . . . . —
Penage Trout Laice
iVhitefish
%ult Bte. Marie ...
Beaver Lake ja Nalm Centre ....
'Thicago Mlne ,
Bruce M i n e s . , . . .
3^&ttltW£L ^«#«1
Oarson Mlne —
Wster5 Townshlp Ja Naughton ....
AZiltSfl J> • * » f * » » t * » m » • # » r m » » * m * t t * t
3G
13
2
1
1
1
1
1
1
1
1
5
2
1
1
1
1
1
1
1
1
28
VVTTA
VAPAUDELLE
MAUSKUUN
AIKANA!
Uudistetaan kaikki tänä
keväänä katkeavat
tilaukset!
Vancouver . . . . . .
Solsqua . . . . . . . . . . . . . . ..
SalmonArm . . . . . . . . . . . ..
Webster's Comers .......
Solntuia
Ladysmith ..............
Nanaimo ,
New We8tmlnster . . . , . ..
Whlte Lake (Notch Hill)
Slcamous . . . . . . . . . . . . . . ..
PortKells
Port Hammond
Itä-Canadan — Quebecin alue ...
Etelä-Ontarion alue . ^
Pohjols-Ontarion alue . . . . . . . . . /i.: -
Keskl-Ctatarlon alue . . . . . . . . . . . ; ..
Länsl-Ontarion alue . . . . . . . . . . . . ..
Manltoban ja Sask. alue .......
Albertan alue .......•....>..>'....
British Columbian alue '20