Vapaus, February 11, 1950

              uuri ja ~ I. S. Turgeojev
.«a Sasejevits 1 ^ ™ » i f ^ ^ ^
, kaapungjssa 23 pna lokakuuta
gän vietä lapsuusvuotensa äi-gg^
jstaxnassA maakartanossa
, Uidovinon kylässä, Joka ^ -
jäbellä Miseoskan kaupunkia,
öUä?
TA
nkun
lies ooi
X
listui
Hän m»
ittaa.
;räs
i :
öin yöoa
£en'k2]
;itte?"/'
lä ja
täsävi
isä Sergei Nikolajeyitsh,
' ^ ^ ^ t u i vanhasta, mutta köyh-ä
aatelissuvusta; palveli e-j
j ^ e r i i y k m e n t i s s S . Sergei
^jeTitsh erosi armeijasta evctsUn
solmittuaan avioliiton Itseään
^jjjjan^ mutta rikkaan Varyara
onia LudQ-.-ianan kanssa. Tur-äitl
oli Spasskö-LudoviiQan
^tar, Isä Sergei Nikolajetvitsb
^ i armeijasta erottuaan asumaan
, oaatilalle, jcssa vietti Jou_
leiämäÄ. Luonteeltaan oUTur*
isä hy^-äluontoinen.
3E>'JEVLV TILANOMBSTAJA-TujsenJer
matkusU maaliskuussa
1838 B e r l i i n i i n opintojaan Jatkamaan.
Matkalla hän oli väMllä menettää
hoikensä sattuneessa laivapalossa.
Berliinissä Turg«njev opiskeli histo­r
i a a Ja filosofiaa. Häntä kiinnosti
suuresti etenkin Hegdln filosofia.
Opiskelutovereinaan Turgenjevaia oli
mm. Staxäevitsh j a GranovskL ^Ber-m.
> e i ole o
lan-iQnii
Tarrara Petro\Tia oli viisas j a s l -
outta omavaltainen, oiki&as
py^Hanhlmoinen nainen. Hänen
ruutensa oli oUut onneton siUä
^ jo nuorena orvoiksi. Mutta
"'suuren tilan perijätär hän ajit(rf
itönsä tuntea despoottisen
eteensä koko painon. Turgenjev
eräissä kertomuksissaan kuvannut
"ikävystyneenä vanhuksena"
^ r a i i a u s , Herran oma konttori,
jan tominga Lyha. Bupin j a Babu-nfl).
Isäänsä Turgenjev sensijaan
lee elämäkerrallisessa teotees-
"Enslrakkaus". '
TilaDomistajien elämäntapojen raa­ja
siinä käytetty paMcoyaita p a l -
irat jo lapsena Turgenjevin mieltä
aiheuttivat hänessä varhain syvän
^ orjuutta ja feodalismia kohtaan.
rfUainpä ainoa iloinen muisto lap-joilta
olivat ne tunnit, jotka
oigenjev sai viettää tilan vanhassa
_ ossa. Siellä hän tunsi joikaisen
uun ja sieUä hän mielellään m e n i s i l -
len nurkkaukseen, jossa hänen äitin.
sihteerillä Feodor Ivanovitss LO-jolloin
ipassa r.
)dittiin! vJ^
an vkij llanontshilla oU tehtävänä opettaa
1 Rauij i» , j .
;n konit H lutoaisnmoja, varsinkin Heraskovin
ne vm I Kossiadia''
tri Tim Turgenjevin kotonaan saama, kas^
letaänlffijitus oli uskottu kotiopettajalle. On
7 pyvc I nyöskin syytä mainita, että hänen
tuham .1 olonaan oli suuri kirjasto. Tämä k u l -
;uurt2fe I enkin tuhoutui tulipalossa v. 1839,
inngttaj | öHoin koko _ herraskartanon päära-htunuts
i ja sen 40 huonetta paloi. V a l -
ij^n oTi 1 kirjastosta oli ranskalaista Ja
liisiä s^l anskahkieUstä (Orelln museossa,
ossasäibtetään tuon kirjaston Jäljel'
le jääneitä teoksia, on vielä tallella
1,6^ nidettä, joista ranskalaisia 2,333
plätyfj^ ijdettä). Varvara Petrovna ei air
Banoi.e I isetta" lausunutkaan: " M i n u n koto-
^ > n i on hyvä järjestys. Venäläisiä
»ja ei lueta." Ludovinon "Aatells-
." Mttuurin juuret hakivat, pe-intedllstä
ravintoaan ranskalaisilta
BSSi SJE!
sin Iisi
in 13]
äisetei* i
otavehi I "Paisutaan.
iireeHisi | »raON NUOREN. • .
slJi^tillnJBGENJEyiN, INNOITTAJANA '
Vuonna 1827 koko Turigenjevlen
paniuz m
nadata ||)erhe muutti Moskovaan. Nuori T u r -
'ii^ 1 ;enjev kävi keskikoulua ensin Lasha-
= evin instituutissa ja jatkoi opinto-ihiaiirf
»/ aan myöhemmin kotiopettajain Joh-laaiLpjl
lolla. Syksyllä v. 1833 hän (kirjolt-autul
oppilaaksi Moskovan yliopis-
,^ oon, jossa hän viipyi vain yhden
Ifuoden puhet^don tiedekimnassä.
iopisto-opintonsa Turgenjev päätti
tarin yliopiston historiallls-fiiöso-tiedekunhassa
vuonna 1837.
ijevin varhaisempi kirjallinen
naku ja hänen sympatiansa muovau-uivat
yliopistovuosien aikana. Hän
Uii^tesä ollessaan hän tutusti j a ystä­vystyi
myöskin Bakuninlih. Bakimih
muistelQdn myöhemmin näitä aikoja
seuraavin sanoin: **lhmeeillstä elämää
petimme Berliinissä... Tuohon lyhy-eeseen
aikaan sisältyi... ystävyytem­me
tuoreus^.. Se oli kaunista kuin ;
nuoruus..."
Palattuaan Venäjälle vuoden 1841
maaUskinissa Ttirgenjev asettui asu­maan
MQ£aH>vaan. Hän ryhtyi v a l -
ml^amaan väitöskirjaa. ^ kirjoitteli
runoja, j a seurusteli al^erasti Mo6ln>-
van kirjailijapiireissä. Keväällä 1842
hän suoritti Pietarin yliopistossa mais
terin tutkiimonl Kirjalliset hazras-tufkset
saivat kuitenkin hänessä y l i ­vallan.
Turgenjevista el tullut f i l o ­sofian
professoria vaan. kirjailija. Täs­sä
mielessä hän muistuttaa Bellnsklä.
"Hän on tavattomajBi viisas", arvoste­lee
Turgenjev Belinsikiä Jai lisää:
''Keskustelut j a kiistat hänen kans­saan
Jäävät sieluuni... Oh miltei
ilahduttevaa tavata ihminen. Jonka
Itsenäiset j a luonteenomaiset m i e l i ­piteet
törmättyään omiesi Ikanssa
vastakkain iskevät kipinöitiä."
B E L I N S K I A N T A A TUNNUSTUK­SEN
NtJOBELLE K I R J A I L I J A L LE
Keväällä 1848 Ilmestyi Turgenjevin
kirjanen "Parasha", runomittainen
kertomus. Se oli varustettu vata te-kljän
nimikirjaimilla T . L . — Turgen­jev
Luttaov. Kirjallisuusarvostelijat
myönsivät tämän jälkeen, että tekijä
oli epäilyksittä hyvin lahjakas henki­lö.
• . "
Beltoski k i r j o i t t i : "Herra T. L : n
runomittainen k e ^ n i u s 'Parasha' on
laskettava ehdottonaasti vuoden 1843
venäläisen nmouden huomattiivimpiin
teoksiin kuuluvaksi. Tekijä on eittä­mättä
omalaatuisen lahjakas. Häh
on sen vuoksi huomattava, että hänen
runollinen lahjakkuutensa j a runol­lisen
toimintansa suunta ylittää muut
venäläiset n m o l l i j a t . . . Hän.lähenee
sitä koultänintaa, Jonka meillä alkoi
Lermontov... Herra T . L : n kerto­muksessa
on syvä j a varma ajatus,
joka on peräisin aitovenäläisestä elä­mästä
Jä se on mestarillisesti kehi­telty
kaikkia pieniä yksityiskohtiaan
myöten."
"Parashan" ilmestyminen teki "Tur­genjevista
tunnetun miehen k i r j a l l i ­sella
alalla. Vuoden 1843 syksyllä k i r ­jailija
tutustui kuuluisaan iaulajatta-reen
Paulina Vlardoön. T^llä tapaa­misella
, o l i sangen suuri merkitys
lYö^enjevln yksityiselämään,' Hänes­tä;
t u l i elämänsä loppuun saakka V i -
ardon perheen läheinen ystävä, j a sen
mukana Turgenjev alkoi oleskella yhä
enemmän ulkomailla. -
O L E S K E L U SAKSASSA
J A RANSKASSA
Turgenjev matkusti Saksaan tam­mikuussa
1847. Vähän myöhemmin
saapui hänen luokseen myös BellnskL
yhdessä nämä ystävykset matkusteli­vat
Saksassa. Molemmat kirjailijat
asuivat Salzburgissa, jossa Belinskl
sai lääkärinhoitoa. Saman vuoden
kesällä Turgenjev muutti Pariisiin.
Toinen hänen oleskelupaikkansa oli
Vlardon huvila, joka sijaitsi lähellä
Rosen kauppalaa.
Turgenjev syventyi ylioppilasvuosi­naan
BerllinlEsä tieteisiin j a Etenkin
Jev palasi VenäjäUe, >Tarvai» Pet­rovna
kuoli saman '^vtiodai marras-knussa.
iFerittyään nyfe ^äitinsä T u r -
gex^evista tuli rikas Ja talottdeUisesU
riippumatcn. Hän e l i vuoroin ISpass-koin
tilallaan, vuoroin M o j o v a s s a tai
Pleatrissa. Targrnjjevto näytehnät
saivat suuren yleisömenestyksen.
Näistä mainittakD(^ "Aamiainen Joh­tajan
hiona". "Vanhapoika", " M a a ­kunnan
mies", "ZiCssäidta tm matalin,
siitä mennään y l i " . V , -
TSAARDf H A L L I T U S K A R K O I T .
TAA TURGENJEVIN
Vuonna 1852 kuoli Nikolai GogoL
Turgenjev kirjoitti hänestä pienen
mulstokfrjoltuksen. Jota Pietaiin sen-suxnl
ei sallinut painattaar Tvcegea-
Jev lähetti Sijoituksensa Moskovaan,
jossa se Julkaistiin Moskovskoje Vc-domost-
nimlsessä sancmal^dessä.
"Kaikketo korkeimman tahon" niää-räyksestä
Turgenjev pidätettiin Ja lä­hetettiin
maatiiaUeeh. ^asskojeen.
Karkoituksen syynä oli "tottelematto­muus
j a sensuurimääräysten rikkomi­nen",
kuten silloin sanottihi. T u e l l i ­sena
syynä karkoitukseen öU kuiten­k
i n klrjoltussarja "Metsästäjän muls-tehnia",
joka ilmestyi Sovremenni-klssa
(1844-^2) j a koottihi kh-Jaksi
kesällä 1852.
Turgenjevin karkoitus kesti marras­kuuhun
1853. Lueskeiu, kirjallinen
työ, musiikki, shakkipeli (Turgenjev
OU hyvä shakinpelaaja), vieraiden
vastaanottaminen Ja metsästys (hän
oli innokas metsämies) ilahduttivat
kirjailijaa hänen pakollisen maalla-olonsa
aikana. K u n Turgenjev " j u ­listettiin
vapaaksi j a suotUn olkcui
matkustaa pääkaupunkim", MrJaUija
tuli Pietariin. Täällä Turgenjev toimi
Sovremennikin uutterana j a läheise­nä
avustajana. Hän oli tullut tunnen
tuksi jo äikaisenunin mainitun "Met­sästäjän
muistelmien" tekijänä. Tur­genjev
jatkoi työtään uutterasti. Hän
julkaisi kertomuksia Ja romaanin
"Rudin" (1856). Viimeksi mainittu
teos avasi sarjan muita romaaneja,
joista jokainen (erikseen oU suuri k i r ­jallinen
tapaus Venäjällä. Näistä m a i -
nlttakocm "Aateliskoti" (1858), "Aat­tona"
(1859), "Isät ja lapset" (1862),
"Savua" (1867) 'ja "Uudlsmaa" (1877).
^aUle ja JzUjattiAuuiL
Holljn^oodm f ihnimonopoli Italiassa
Kukaan el tiedä paremmin kuin
Yhdysvaltain hallituksen kauppade-partmentin
dokuvaosaston Johtdmie-het,
että Jonkin toisen m a a n talous­elämän
alistaminen Wall Streetin
kontrolliin tehdään paljon helpom­maksi
sen Jälkeen kun sitä o n voitu
pehmittää Hollywoodin elokuvapröpa»
gandalla. Juuri sen vuoksi tömän
kauppadepartmentlh elokuvaosaston
taholta jo pitemmän alkaa on ehdo­tettu
Ja pahiostettu sitä. että presi­dentti
I t o m a n l n on nimitettävä " f U -
mlattashea" Euroopan maita varten.
Tämto 'rattashean" päätehtävä olisi
antaa neuvoja Vhdysvaltain lähetys
töille kaikissa fUmiasiplssa, toimittaa
säännöllisiä raportteja suoraan Was-hhigtonlln
Ja pitää yllä yhteyttä ame­rikkalaisen
filmiteollisuuden edusta­jien
kanssa ulkomaille. "Killaisen " a t -
tashfean" nimittämiselle kitonltetäto
n i i n suurta tärkeyttä, että häne^
liioitteli runoja ja käänsi Shakes- ,
sekä Byronia. "Byron oli epä- I filosofiaan, mutta saavuttuaan Rans-umalani
ja Mansfred sankarini",
luistelee kirjailija tuota alkaa myö-
^mmln. Aloitteleva runoilija oli ihas-unut
Pushkiniin ja Lermontoviin se-heldän
ohellaan myöskin 'Marllns-lin
ja Benediktovihi. Vuoden 1836
EPUlla nucri kirjailija antoi P. A .
^etnjovin kehoituksesta Sovremen-
1 runolemansa "Steno", Byronln
aikutus kuvastui siinä selvänä.
Jetnjov olikin oikeassa sanoessaan,
ttase oli vielä "epäkypsä". Kaikesta
uoKmatta Sovremennlk julkaisi mui-
»Wn tuonaikaisia Turgenjevin runo­kaan
hän sai olla 1848 vallankumous­vuoden
tapahtumien silminnäkijänä
(1847—50) ja eli suurien poliittisten
tapahtiimleh ilmakehässä. Tästä Joh­tuen
hän lähestyi aatteellisesti Herze-niä.
Joka oli tullut Pfu-ilslln j a Jäänyt
sinne poliittiseksi emigrantiksi. "
Se, ett^ Turgenjev riitaantui äitin­sä
kanssa, joka lakkasi lähettämästä
hänelle rahaa, pakotti kirjailijan yhä
Butirempaan tuotteliaisuuteen k i r j a l l i ­sessa
työssään. Varojen puutteessa
hän avusti ahkerasti "Sovremennlkiä"
ja "Isänmaallisia yrjeltä" nimisiä a i ­kakauslehtiä.
Kesällä 1850 Tiirgen-
KIITOS
»i^^^J!^.^*^^^^*^ kiitokseni sukulaisille ja ystäville sUtä todeUi-
,^^y?^Paiväyllätyksestä. jonka Järjestitte ndnulle tammi-kinT
vi 2i^f • Monet kiitokset ruusuista, kahvipöydästä kalk-
P r i v . i ' ^ ^ . ! ® " ^ ' ^ '^«niistä inuistola^
Signe Starille y^ätyksen JärjestäjiUe Sylvia Mäelle j a mrs.
Ystä^^-jdeiiä teitä kaikkia aina muistaen.
Sault Ste. Marie
MATILDA LAAKSO
Ontario
v i i ^ * ? ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ kiitokset Hearstin suomalaisille siitä, kun
kLii ,^^1."^?^^ hääiltana kauniiUa lahjoilla sekä^arvok-
Kaalla kahvipöydällä tammikuun 5 päivänä.
aa 1
kauniista lauluista miss Toini Leppäahol-
Sii?"; Ä^^^l RasinperäUe ja hänen pienelle neljävuoti-aaue
tyttärelleen. Erittäin kiitämme tilaisuuden järjes-kull
Lahtea ja mrs. Hanna Saloa. HeUle myös
ö i t o s kahvitarjoilusta.
^Juisto tästä tilaisuudesta säilyy mielessämme ikui-
Hearst
KATHLEEN JA LAURI KOSKI
Ontario
VENÄLÄISEN K I R J A L L I S U U D EN
TUNNETUKSITEKUÄNÄ
U L K O M A I L LA
Heinäkuussa 1856 Turgenjev mat­kusti
uudelleen ulkomaille. 1860-luvun
alkupuolelta lähtien hän sitten oles-kellkin
ulkomailla elämänsä loppuun
saakka. Joka vuosi kuitenkin kävi
Venäjällä matikustaen tavallisen mat-kareittinsä
Spasskoje—Moskova—Pie­tari.
Ulkomailla, Saksassa, Englan­nissa,
Italiassa, Itävallassa j a Rans­kassa
hän sensijaan vaelteli allno-maan
ristiin rastiin nuo maat. K a i k ­kein
kauimmin hän asui Baden-Bade­nissa
(1863—70) j a myös Parlishi lä­hellä
sijaitsevassa huvilasisaan. T u r ­genjev
seurasi hyvin tarkkaavaisesti
kh-jailista j a yhteiskunnallista elämää
Venäjällä j a koko Euroopassa. Hä­nellä
oli myöskin suuimattomah suuri
kirjeenvaihto,
Turgenjevin monitahoisiin k i r j a l l i ­siin
ja yhteiskunnallisiin yhteyksiin
1860- j a 1870-lukujen Venäjän j a Eiu-roopan
kuuluisuuksien kanssa, sisältyi
paljon vastakohtaisuutta, mutta myös
paljon läheistä ystävyyttä. Turgenjev
joutui kärkeviin riitoihin mm, Ireo
•Tolstoin, Dostojevskin, Gontsiiaro.
vin, Herzenln j a Nekrasovin kanssa.
Sensijaan hänen ystävyytensä oli kes­tävämpää
laatua kritiikko P. A . A n -
nerikovlin, joka olikin Turgenjevin
vakinainen kirjallinen neuvonantaja.
Tässä yhteydessä on syytä mainita vie
lä runoilija J ; P . Polonski ja klrJjUUJa
V. P. Botkin, jotka olivat Turgenjevin
pjrsyvälsiä ystäviä. '
Turgenjevin Ja Sovremennikin vä­lien
rikkoontuminen oli heijastusta
ajan luokkien aatteellisesta taistelus­ta
j a poliittisesta sekä kirjallisesta
kamppailusta. Kaikki tämä näkyi
myös hänen riidassaan parhal(ten
kriitikkojen kanssa, joista mainitta
koon Tshemisevskl, Dobroljubov Ja
Plsarev. Edlstjrsmlellsen kirjallisen y-lelsön
kanssa Turgenjev kiisteli ro­maanistaan
"Isä Jä lapset". Jonka
Sovremennlk käsitti j a arvosteli taan-tumitkselllseksl
romaaniksi.
Turgenjev oli jatkuvasti venäläisen
kritiikin keskipisteenä. Hänen. suu­rimpien
teostensa ympärillä käytiin
tulista kiistaa.
Asuessaan ulkomailla Turgenjev t u ­tustui
moniin länsieurooppalaisiin
kuuluisuuksiin. Ranskassa o l i hänellä
timnustettu asema kirJallLsessa elä­mässä.
Hänen tuttaviaan olivat Pä-riiissa
nun. Prpoper Merimee, G o n -
court-veljekset. Alphonse l Daudet,
Emil Zola j a ennen muita Gustave
Plaubert. Turgenjevllla oli yhteyksiä
myöskin venäläisiin emigranttipiirel-hln.
Kirjalliset harrastukset olivat
Turgenjevllla aina ylimpänä muita.
Yhteys emlgrantteihin ilmeni mm. s i l .
nä, että Turgenjev ttfkl nuoria, a l k a ­via
venäläisiä klfjallljoita neuvoillaan
ja myöskin rahallisesti. Länsi-Euroo-passa
hän harrasti Jatkuvasti venäläi'
sen kirjallisuuden tunnetuksi tdice*
mistä.
K u n Turgenjev sitten vuonna 1879
palasi Venäjälle, sai hän ihastuneen
vastaanoton. Suhteet Turgenjeviin
olivatkin olleet monia vuosia loryin
viileät. 1870-luvim nuoriso palasi
kuitenkin nyt hänen ludcseen. Se
tunnusti hänen kirjalliset Ja yhteis­kunnalliset
ansionsa ja ilmaisi ra­inalla
länunlnta ystävyyttä häntä
k<äitaan, Turgenjev huomattiin sekä
Uoäcovassa että Pietarissa. Nämä
vaaditaan täyden ministerin arvoa Ja
valtuuksia siksi, että hänen työnsä
suoritetaan eri maitten hallitusten
myötävaikutuksella Ja niiden vastuun­alaisten
elinten Ja ministerien kaut­ta.-
; '
Tällä ehdotukseUa ihnelsestikln on
kaksipuolinen tarkoitus: a) amerikka­laisen
filmlambassadorin nlmeämisel
lä annettaisiin Neuvostoliiton Ja E u ­roopan
kansandemokratioiden tietää,
«ttä Wall Street yhä vain tehostaa
kylmää sotaansa niitä vastaan eloku-vaprops^
andah entistä laajenunalla
j a tehokkaammalla käytöllä: b) nk.
Marshall-maille annettaisiin tietää,
että niiden ei salilta häiritä amerik­kalaisten
filmien vaUoltustoimlnta, el
sittenkään vaikkapa Hollywoodlh f i l .
mien rajaton esittäminen kokonaan
tuhoaisi niiden oman kotoisen fllmi<
teollisuuden.
Amerikkalaiset filmimagnaatit ja
propagandamestaxit eivät ole lainkaan
huolissaan siitä; että hollywoodilaisten
filmien rajaton dumppaus, jota har-joitetaan
Marshall-suunnitelman tur­vin,
on jo antanut sangen tuhoisia
iskuja Britannian, Ranskan j a Italian
filmiteollisuudelle. Esim. Ranskassa,
elokuvissa käyvien katsojain luku ro-noahti
11 miljoonaan V. 1949 kolman­nen
neljänneksen aikana heidän • l u ­kunsa
ollessa vielä 17 miljoonaa v. 1948
viimeisen neljänneksen aikana. Rans­kan
filmiteolllsuudeh johtajat selittä­vät
ttoiän katastrooffimaisen romahr
duksen Johtuvan kahdesta pääsyystä:
rahan puutteesta j a hollywoodllalsteh
filmien esitysttilvasta. He ovat sitä
mieltä, että tilannetta ei voida korjata
muuten kuin siten, että ranskalaiset
studiot Jälleen voivat valmistaa ensi­luokkaisia
elokuvia.
t l l A N N E ITALIASSA
Italian filmiteollisuus ön lujasti
Hollywoodin öiistln käsissä. Kuvi-tettaapa,
että enemmän kuin 90 pro­senttia
kalkista elokuvista, joita nj-
\cylän esitetään Italian kaupungeissa
Ja kylissä, on Hollywodln tuotteita. E i
suhikaan siksi .että itaUalaiset olisivat
kykenemättömiä valmistamaan eloku­via.
Päinvastoin: de Slcan luoma
"Bycicle Thief" Ja "Shoc Shine". R c s -
selllnln "Open City', de Santadn
"Wagic Hunt", Lattuadän "Wlthout
Pity" ja Zampan"Aangellpa" ovat
mitä selvimpiä todisteita siitä, että
Italialaiset kykenevät valmistamaan
erinon^lsla elokuvia, niin hyviä että
ne ovat- vaarallisia kUpaillJqita ame­rikkalaiselle
filminronopoliUe. Tässä
perussyy siihen, että Hollyvoodin
trusti meni Italiaan ja tappoi italia­laisen
kilpailijansa.
Antaa Boris Chirkovin, kui)lun neu­vostoliittolaisen
näyttelijän, joka tois­takymmentä
vuotta sitten vahnistl
loistavat "Maxim"-filmiti kertoa m i ­tä
hän nälci kun hän vIeraiU Italias­sa
ja tarkasteli sieUä flhnlteollisuu-den
laitoksia Cinecitassa, Itjllan
"Hollywodissa".
Clnecitta — hän kirjoitti moskova­laisessa
Julkaisussa "New Times" —
sijaitsee Rooman lähettyvillä. Ben
varastohuoneet, välineet, näytteUjäIn
pukuhuoneet ja studiot olivat kaik­ki
melko hyvässä kunnossa. Mutta
koko-alue oli miltei toimeton, vain
harvat olivat Jonkinlaisessa työssä.
Petyimme pahasti, me kun toivolnune
näkevämme elokuvan valmistusta. '
Chirkov kertoi tavanneensa kuulun
ransicalaisen filinituottajan, Rcnolrin,
Joka Cineclttassa Johti erään filmin
valmistusta Holywo6dia varten. H&n
myöskin näki erään unkarilaisen f i l -
mittiottajan. Joka niinikään valmisti
filmiä amerikkalaisille.
"Amerikkalaiset ovat miehittäneet
Chiecittan — hän Jatkoi. Yhtääti a i ­noata
Italialaista filmiä ei ollut työn
alla. Italialaisella elokuvalla ei ole
paikkaa Iteliassa," .
Täissä jo voimme käsittää, miksi ame­rikkalaiset
elokuvaporhot ovat. niin
halukkaita saamaanlitsclleen filmiam-bassadorbi,
jolle annettaisiin ministe­r
i n äryo Ja valtuudet. . .
ylssa piireissä tTjrtymättömyyttä Ja
Tui^ehjevln annettiin ymmärtää, e t.
tä hänen olisi pikaisesti poistuttava
Pietarista, Samana kesänä häntä
juhlittiin Englannissa Oxfordissa, jos­sa
hänelle suotiin tohtorin oppiarvo.
Turgenjev saapui vuonna 1880 Ve­näjälle
Pushkinin patsaan paljastus­tilaisuuteen,
Pushkin o l i ollut hänelle
opettaja, Jota hän kunnioitti. Tämä
matka oli Turgenjevin viimeistä edel*
Unen matka kotimaahansa.
Turgenjev oli usein j a pitkät ajat
sairaana.^ Tämä selldui olikin jatku­vana
teemana hänen kirjeessään.
Maaliskuussa 1882 ilmestyi häneen
pitkällisen j a vaikean sairauden meik­kejä.
Sairaus oli nikamasyöpää, joka
vei hänet vähitellen hautaan. Tur­genjev
kuoli vieraaliä^°lh^lla kaiva­ten
voimakkaasti kotimaahan. Tie­täen,
että sairaus on parantumaton
Turgenjev kirjoitti eräälle ystävälleen
(ruhoUiJa J . P. PolonskiUe): ' K un
menette Spasskojeen, n i i n tervehtikää
puolestani kotia, puistoa, nuorta tam.
m e a n i . . . tervehtikää, ^nnylnmaata-n
l . Jota en luultavasti koskaan enää
näe." •
K I B J A I L U A N KUOLEMA
J A JÄLKIMAINE
Turgenjev kuoli 22. pnä elokuuta
1883. Hänen ruumiinsa tuotiin Rans­kasta
Pietariin Ja haudattiin 27. pnä
syyskuuta Volkovan hautausmaalle
suurien eaattajajoukkojen läsnäolles­sa.
Ei koskaan aikaisemmin oltu
nähty n i i n valtavan suurta hautaus-s
a a t t u e ^ . Turgenjevin hautaustllal-suus
oli luonteieltaan suuri yhteiskun­nallinen
tapahtuma, joka antoi hallit­seville
piireille syytä useisiin polllsl-hälytyksUn,
"rurgenjevin Ocuolema oU lisäksi t a ­pahtuma,
Josta puhuttiin koko sivis­tyneessä
maailmassa. Lontoolainen
Julkaisu "Athcneum" kirjoitti: " E u ­rooppa
antoi yksimielisesti Turgenje-vllle
ensimmäisen sijan aikamme k i r ­jallisuudessa."
Ranskalainen k i r j a i l i ­j
a Renan lausui: "Verraton taiteilija
Turgenjev on suuren slaavilaisen ro­dun
kunnia Ja maine". J a hjrvästel-lessään
"Metsästäjän muistelmia" ja
"Isä Ja lapset" teosten kirjoittajan
maanallemenoa > toinen ranskalainen
kirjailija E . About lausui: "Sydämen-ne
kuului koko Ihmiskunnalle, mutta
Venäjä otti ensimmäisen sijan teidän
kiintymyksessänne. Juuri Venäjää te
palvelitte ennen kaikkea ja pääasialli­sesti
Minkä muistomerkin pystyt­tyäkään
teille isänmaanne hartaaksi
tunnustuksen csoltukseksi. Palanen
saltsee palkan ranskalaisen k i r j a l l i ­suuden
rinnalla, n l lh siitä on oltava
kiitollisuuden velassa TUrgenJeville...
Jos nyt ulkomailla luetaan Pushkinia,
Lermontovia, Dostojevskia Ja Pisems-kiä,
n i i n se Johtuu siitä, että "Turgen­jevin
teokset raivasivat tietä Venäjän
rajojdh ulkopuolelle, raivasivat tietä
hänen edeltäjilleen sekä Jälkcentule-ville."
• •
' Narodovoltsilalsten Julistuksissa,
jolta levitettiin Pietarissa "Turgenjevin
hautau^äivänä, kaikui Venäjän v a l -
lankumoukselliseh nuorison ääni:
"Syntyperältään herra, kasvatuksensa
ja luonteensa puolesta aristokraatti,
mutta valcaumukseltäan evolutionisti,
Turgenjev palveli Venäjän vallanku­mousta,
ehkä tietämättään. Ja teki
tämän koko rakastavan sydämensä
tarkikavalstolsuudella. Parhain osa
Venäjän nuorisoa ei rakasta. Turgen-jeviä
siksi, että hänen kirjoitustapan­sa
oli kaunista, se ei rakasta häntä
runollisten j a elävien luonnonkuvaus­ten
johdosta, el myöskään siksi, että
hän kuvasi verrattoman lahjakkaasti
ihmisluonteita. Paras osa Venäjän
nuorisosta rakastaa Turgenjcviä k i i h ­keästi,
koska Turgenjev oli kokonais­ten
nuorten sukupolvien sanansaatta­ja,
k c ^ hän oli tämän nuorl£on a i ­don
j a puhtaan, venäläisen idealismin
laulaja Ja siksi, että Turgenjev kuyae)
heidän kärsimyksiään sekä sielullista
taisteluaan,,. Monilla Turgenjevin
sankareilla on historiallinen merkl*
t y s . , . Turgenjev aavisteli vallanku-moxiksen
läheisyyttä j a oli sitä mieltä,
että se voidaan toteuttaa sankarilli­sessa
taistelussa hallitusta vastaan.
Toisaalta saattoi olla n i i n . ettei Tur­genjev
toivonut vallankumousta Ja oli
siis selvä pastepenlläinen (evolutionis­ti).
Se o n meille yhdentätevää. Meille
on tärkeää vain se, että hän palveli
Venäjän vallankumousta tecstexisa
^dämellisillä ajatt^IUa, että hän r a ­kasti
nuorisossa ilmenevää vallanku­mouksellisuutta."
Turgenjeviä pyydettiin monasti k i r ­joittamaan
oma elämältertansa, mut­ta
hän rajoittui vain iherkiteemään
lyhyesti muistiin elämästään ulkonai­set
tosiasiat. Kerran Turgenjev vas­tasi
tehtyihin pyyntöihin lyhyesti:
"Koko elämäni on teokslssanl."
(Russkaja Lltteratiu^n mukaan)
Budapestin
Oopi^ra
Euroopan parhaita
Suomalainen oopperalaulaja
Gustav Lönnström on olot Unka­rissa
? knokaudea ojdntomatkaila.
Helsingin Vapaa Sana on haasta-teUat
häntä Unkarin mnsiikklelä-niSsta^
; i a . lainaamme, alempana
mitii taUeUljalla <ott kerrottavaa...
BudaiKstln musiikkielämä on
ierlttäln vilkasta, toinen toistaan kuu-liilsampla
maimennalsla taiteilijoita
on vierailemassa. Parhaillaan oU Tito
8<Alpa- kuukauden kestävällä vierai­lulla
ja kevätkaudetol odotetaan B e n -
jamiho Gigliäi Maaihnankuulu anic-rikkalaitnen
kap^llmcstari O t t o K l e m -
peheron edelleen kllhnitettynä, hän
bn täUä hetkdlä.Budapesthi musiik­kielämän
keskuksena. Minulla oli
suuri ilo olla hänen ohjaamiansa sin­foniakonsertin
solistina, lauloin Tai­kahuilun
molemmat basoaariat.
Budapestin ooppera e i tunne tyh­jiä
- katsomolta. Kalkkina muina i l ­toina
paitsi maanantaisin on näytös,
sunhuntaisin kaksi näjrtöstä, jaensim-mäinehkin
klo ll:ltä alkava Jaksaa
kerätä a;lha katsoman täyteen. Tämä
ooppeiaharrastus on ynunärrettävää,
kun tietää, että Budapestin ooppera
on parhaita Euroopan laulunäyttä-möitä.
Parastaikaa on kiinnitettynä
5 New-Yprkto Metropolitorilh tähteä
j a oopjperalla on itselälän erittäin
korkeatasoinen laulajajoukko. Oop­peran
johdossa oh Eiuroopart ehkä tä­män
hetken ensimmäinen ohjaaja Ja
Lauantaina,helmik.llp. — SaluriiayFeb. 11 Slvu S
Muutos hiihtomestaruus-kilpailuien
ohjelmaan
KIrkland Laken iymyn puheen
Johtaja Eino Alanko UmolUi eilen
poheUmitse, ^että Kirkland Lakella
tJt. 18 j a 19 pnä pidettävien h i i h -
tomestaruuskllpailnjen ohjelmaan
oh tehty sellainen muutos, että
kymmenen kilbmetrin matka h i i h ­detään
lauantaina ^^a 20 Idlometrin
matka sunnuntaina. ;T.k. 4 päivän
lehdessä j u i k a l s t u ^ jdlpaUukut-sussa
mainitaan ne päinvastaisessa
järjestyksessä.
Puheenjohtaja kcholtti kaikkia
hiihtäjiä ottamaan tämiin muutok­sen
huomioonsa.
k i l p a i l u t alkavat lauantaina tM.
18 pnä klo 1 lp. aijc IS-v. poikain
viiden kilometrin mcstamnshilh-dolla
j a . jatkuvat sunnuntaina. klo
lO-ap..^
lavastaja Olah Gustav. Joka nun. u u ­della
Carmenin ohjaukselleen on o-solttanut
aivan uiiden tien oopperan
totunnaisin kaavoihin — psykologi-senunan,
, detaljirlkkaamman kuin
vanihä. Vaikuttavassa loppukohtauk­sessa
oli lavalla yhtaikaa 150 Ihmistä
Ja 6 elävää hevosta.
Baletti on luku sinänsä. Tällä het­kellä
vierailee Budapestissa Mosko­van
Suuren teatterin balettlmestöri,
suomalaissyntyinen Vasili Vajnonen
valmistaen Pähkhiänsärkljän balettia.
Tämä nlsläksl ön oopperan kantaoh­jelmistossa
Bartokln ja Pargasln mo­derneja
baletteja, joiden nerokkaat
koreografit oh suunnitellut imkarilai-hen
balcttimcstari Harangbzo. Balc-tomanit,
jotka ovat tutustunee teri
maitten baletteihin, pitävät Unkarin
balettia maailman parhaisiin kuulu­vana,
mahdollisesti toisella sijalla he­ti
Neuvostoliiton baletin jälkeen.
Joka syyskuussa on jokaisella un­karilaisella
nuorella mahdollsuus koe-esilntymlseen
oopperassa, ja näistä
parhaat pääsevät oopperan solisteiksi,
täten vuoslttalh löytyvät parhaat ky­vyt
pääsevät esiintymään.
Taiteilijat Ja oopjperalaulajat ovat­kin
kansa nerikoisia lempilapsia, hei­dän
palkkauksensa on hyvä ,ja hellä
oh kaikid samat sosiaailset etulsuiidet
kuin mdiUakin työlälsiläl, he ovat
täysin turvatut sairauden j a vanhuu­den
kohdatessa,
— Olen hyvin tyytyväinen oleske­luuni
Budapestissa j a vastaanottoon,
Jonka siellä olen saanut. Laulajato­verit
oopperassa olivat avuilalta Ja to­verillisia
ja minulla oli tilaisuus opis­kella
oopperan mainion laulupedago-gi
hjohdolla uusia rooleja, tauloin
Rlgoleton j a Carmenin basso-osissa ja
radiossa moneen otteeseen, kaksi ker­taa
sinfoniakonsertin solistina. Ar­vostelut
olivat suopeita. Sopimukse­ni
Suomalaiseen Oopperaan velvoitti
minut palaamaan tammikuussa koti­maahan,
mutta minua pyydettiin pa­laamaan
tokaisin Budapestiin heti,
kun siihen suinkin saan tilaisuuden.
Canada neljänneksi
Aucklandin kisoissa
Auckland, Uusi Seelanti. — Pcrj an-taln
j a lauantain kilpailupäivien' o l ­lessa
vielä tulossa pideltlin täällä
torstai-lltana selvänä, että Canada
jää neljännelle tilalle brlttllälspn val­takunnan
kisoissa. Laskien kuudesta
ensimmäisestä tilasta pisteitä 10—5—
4-^.3—2—1-perusteella, oli eri maiden
pistcmäilrnt toTstal-iltana seuraavat:
Austratilla. 444, Uusi .Seelanti 271,
Enslantl 17D. Canada 142. Etelä-Af­rikka
83, Scotlantl 37 Jne.
Sudbiirylainsn Leo Roininen sijoit­tui
kuulantyöntökilpallussa kolman­neksi
44 jalan j a lOVi tuuman tulok­sella,
voittajan saavuttaessa 48 jalan
ja ',4 tuuman tuloksen.
UikcIaitoksiUc, Järjestöille jk« '
yksityisille
Kirjapainossamme tehdään ensi­luokan
painotöitä nopeasti j a koh­tuullisella
hinnalla.
Taryitessat>ne
K I R J E L O M A R K E I TA
K I R J E K U O R IA
L A S K U L O M A K K E I T A
TILIOTTEITA
KÄYNTIKORTTEJA
OVILIPPUJA
M A I N 0 8 I L M O I T U K 8U
JUHLAOHJELMIA
K U T S U K O R T T E JA
HAXKUTSUJA y.WL
lähettäkää tilauksenne: ' '
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
•Box 69 Sndbnnr. Ont.
Naisten konferenssiin
menevien tulisi
tiedoittaa etukäteen
Toronto. — Viimeksi pidetyssä ko­mitean
kokouksessa keskustelimme
laajasti tulevasta maata käsittävästä
naisten konferenssista, joka tulee var­maan
olemaan mielenkiintoinen meil­le
kalkille. Keholtamme kaikkia ker­hoja
harkitsemaan Josko voivut, lä­hettää
edustajan täliän kokoukseen.
Tlcdoituksen pitäLsi olla täällä tk. 15
päivään mennessä tai viimeistään 20.
pnä.
Naisten päivän valmisteluja el
myöskään tulisi unhoittaa älliä eläm­me
tänä päivänä ajan kohdassa, j o l ­loin
meidän tulisi toimia käsikädessä
rauhan puolesta;
. Tietenkin kerhot muistavat Suo­messa
hädässä olevia lapsia j a ojen­tavat
heille auttavan kätensä vaikka
pienemmässäkin määrässä osoitteella:
"Parasta l a p s i l l e " ; — - C S J i h naisten
(keskuskomitean puolesta: Aino Lahti.
Viisi suomalaista
Ringin listalla
Helsinki. — (S-S) — The Ring on
on saanut avlmilksl tämän vuoden;
ammattinyrkkeilijöiden fconsainvttll-sen
luoklttelullstan. Tämä, vuosit»
täinen luoklttdu on aina erityisen
mlclehkiintolnen siksi, että sen-inu-kaan
miehet tavallisesti vaUtaai^, o t ­teluihin.
Iloiseksi yllätykseksi voi­taneen
sanoa eitä. että ll9'alle on'^fcel-puutettu
5 suomalaista ammattinyrk­keilijää,
nihiittätn Ask, Plltuläineu,
ouslafssonr Purho Ja iLjungij^g.
Rlnpln listalla ovat suomalalslstÄ
päässeet aikaisemmin vain Bätlund,'
Piitulainen l a Ask.
TOmän uuden arvioinnin mukaan
in Suomella nyt 2 ensimmäisen'luo­kan
miestä, nimittäin Ask Ja p l i t u l a l -
neh, Joka vasta nyt on noussut toW •
sesta luokasta. Sulo Gustafsson Ja
Oiva PUrho on hyväksytty toiseen
luokkaan. Ja nuori Leo LJunsberg k o l ­manteen
luokkoan.
Uudessa Kiinassa
on perustettu ^
kansanteatteri
Pddng. — Pekingin Kansan Taide-teatteri
pcrustetjtiin täällä tammikuun
1 pnä. Perustamiskokouksessa olivat
läsnä Kansanhallituksen varapresi­dentti
Chu Teh, toisia johtavia h a l l i ­tuksen
j a kommunistipuolueen jäse­niä,
runoilija Emi Hsiao, näytelraä-kirjallijat
Ouyang j a Hung Shcn,
Chu Teh sanoi, että Kansan Taide-teatteri
tulee kulkemaan «itä suunta-vUvaa,
Jonka Mao Tscrtung vlltoltll
taiteelle Ja kirjallisuudelle, asettua
kansan palvelukseen. Toinen tehtävä
on tehdä taide Ja klrjällisuuB tunne­tuksi
talonpojille Ja työläisille, esittä­mällä
kalkkein parasta mitä Kiinan
kansalllstaitccssa Ja -kirJalllsuudcsHa
on. Kolmas tehtävä on oppia par-haimmllta
kirJaUlJoilta j a taiteilljpil-ta.
Teatteri on palkka niissä näytel­lään
j a oplUan.
Suomen yleisradion tulevan viikon
lyhytaalto-chjelmassa havaitaan mm,
seuraavat erikoisuudet:
Sunnuntaina heimik, IZ pnä klo
12.30 lp, esittelee prof, Urpo Harva
viikon kirjan, Leccmte du Nouyn te­oksen
"IhmLscn tulevaisuus", klo
4.05 ip. pakinDl toiminnanjohtaja
Aarne Eakola maaseudun työmahdol-llsuukGlsta
ja maalta pakenemisesta
Ja klo 10 lp. esitetään historian kuvia
Heklngistä ("Vantaan suulta Vho-nlcmclle").
IVIaanantäina klo 12.30 ip.pn^/Ciiioi
lehtori Eino Arohonka Suomen klrjal-ll.-
juudcn kötikuvaukslsta, klo 4,05 lp,
on "Laulumiesten" laulya ja.klo 10 ip.
esitetään :"Vanhaplika"-r^Tr^m»^
diokuuhnelma.
t i i s t a i n a klo 4.05 lp. ön Unfo Miet­tisen
selostu.s käynnistä kulta- j a ho-pcateosten
tarkastuslaltokKcssa ja klo
10 ip. esitelmöi Kaarina Rautavaara
suosionosoitukset aiheuttivat hallltee-katkottua
kahletta valkoisen marmo.
rilevyn j ^ I l ä olisi eniten maineenne
veroinen.,.". Eräs ulkomainen aika­kauslehti
kirjoitti seuraavat rivit:
"Jos Euroc3>pa tästä lähtien suhtautuu
tciickaavaisemmln venäläiseen k i c j a l -
Usuuteen kuin acakei- t a i kolmekym­mentä
vuotta dtten. JÖ6 nyt Jo ollaan
vakuuttaneita ehta, että barbaarinen
tsaarinvaltakunnan kixjalllsuus an-
Suomalainen taidenäyt­tely
New Yorkiin
HelstnkL — (S-S) — Saadun tiedon
mukaan puuhaa Amerikkalals-Suo-malälnen
-Yhdistys suomalaista t a i ­denäyttelyä
New Ycrklta. Puuha on
aikaavievä j a niinpä ei töllä hetikellä
voida sanoa, milloin näyttely pidetään,
suomen taideakatemia on kuitenkin
Jo luvannut apuaan taideteosten va­linnassa
sekä niitten luovuttamisessa
p. o, näyttelyyn. Todennäköistä on,
että näyttely järjestetään sylesyllä v.
1950.
Musiikkijuhlat
Sudburyssa
Halifax. — Neljä brittiläistä musiik-klmlestä.
Jotka tulevat toimiihaan eri
puolilla maata pidettävissä musiikki-
Juhlissa kilpaUutuomareJna. saapui
tänne viime keskiviikkoiltana. Hei­dän
matkansa kestää kuusi kuukautta.
He ovat Alec Redshaw, John Sterllng,
Russell Orccn Ja t r i C. S, Lang.
He matkustavat cn&immäisek.<;i
Sudburyyn, Jossa musiikkijuhlat alka­vat
tk. 13 pnä.
Kirjalllsuude.sta ja
kirjallisuuden
arvostelusta
Ä&kelecssä SowJet-Literaturln nu-meros.?
a Alexander Padcjev kirjoittaa
nykyhetken neuvostokirjallisuudesta
j a klrjallisuudenarvostclUÄta, Ja hän
päättää klrjoitukscnea vaatimukseen,
että neuvofitokriitikkojcn on vihdoln-kln^
käytävä käsiksi eosialistisen este­tiikan
elintärkcLslln kysymyksiin. M i ­kä
arvostelija on .sellainen, joka kuit­taa
teoksen selostamalla tavanomai­sin
laiu>ein «en aihetta, mutta el sa­no
sanaakaan tämän aiheen, teeman
taiteellisesta ratkaLsusta! On. vih­doinkin
aika }:äydä käsittelemään
kansallisen muodion kysymyksiä sa­noo
Fadejev klrjoltuk-sccsaan.
Ask hävisi Lontoossa
HelsihkL— (S-S)—Tommy MöCo-vern
voitti tammikuun 31 pnä suoma­laisen
E l l s A s l d n pisteillä 8 erää kä­sittäneessä'
ottelussa. Ask menetti
siten mahdolUsutitensa EM-ott^luun.
Molemmat nyrkikellijät olivat' koko
ajan h ( ^ l t a ^ mtitia McCovern ofioib-tautui
lopiiissa voiknakkaamma^l Ja
hänen kaksi hyökkäystään viimeisessä ;
erässä aikaansaivat pistcratkaisun,
Abk näytti ensin voittavan tyrmäyk­sellä,
sillä hänen oikean käden iskun­sa
kaatoi McCovcrnln toisessa erässä
maahan. McCovcm otti lukua Icah-doksäah,:
mutta otteli tämän Jälkeen
varsin tehokkaasti,
Ells Askin ura tlttellottelutm Euroo­pan
mestaruudesta on poilcki nyt p l t .
kiksi ajoiksi. Ask ei- ole menestynyt
sarjaa ylempänä nUn h y v in k u i n k o ­timaassa
on odotettu. Tulevaisuus
näyttää mihin Eliksen uro johtaa.
$100,000 urheilija
BoKton. — Boston Red Sox base-ball-
Joukkueen peluri Ted Wlliams on
allekirjoittanut uuden pelikauden lyö-'
sopimuicecn entistä paremmalla -pal­kalla.
Jonka arvellaan olevan 100,000
dollaria vuodessa; eli enemmän kuin
koskaan ennen on maksettu baseball-pelurille.
Hänen viime vuoden palk­kansa
oli $90,000.
Brittiläinen kirjailija
kuollut 76-vuotiaaiia
Hamptoa-On-Tbames, Eng.— •Win-nifred
Graham, Jonka kirjoja on Jul­kaistu
»f«ri«fiftaan 88 eri teosta, kuoli
täällä 76 vuoden ikäisenä viime sun­nuntaina.
Mies Graham, Jonka to­dellinen
nimi oli mrs. Theodore Cory,
alkoi kirjoittamaan kun hän oli 16
vuotias. Yhtenä hänen parhaisto
tuotteistaan pidetään " M y Letter fox
Hcaven".
Puna jahtaajat saivat
terävän vastauksen
IloIlywood. — Puhuessaan viime
f;unnunta!na ASP:n kokouksessa
James Edwalcls, lahjakas nuori nee-kerlnäyttelljä,
joka vei pääosaa "Home
of the Brave"-nimisessä filmissä, sa­noi
F B I : n vierailleen hänen luonaan.
Edv/ards Sanoi niiden tarkoituksena
olleen saada hänet esiintymään epä­amerikkalaisen
komitean edessä Ja
tuomitsemaan Paul Robcsonln.
Ne olivat erittäin kohteliaita, hyvin
puettuja Jotka olivat kokonaan pei­tetty
"Harvard-PrlncetonlUa". Ne
puhuivat kuten "mies miehelle". E d -
wardB puhui "kuin mies miehelle" ja
«anoi " E n " .
pcrhc-cläkevakuutuksesta.
Keskiviikkona klo 12.30 l p . esitelmöi
maisteri E l l a Kitunen aiheesta "Mitä
cUntaso on?" Ja klo 10 i p . esitetään
"Kaikkien Kaisa"-nlmlncn radio­kuunnelma.
Torstaina k l o 12.25 ip. esitelmöi
maisteri Vihtori Laurila kaunoklrJallU
suuden oikean viljelyn merkityksestä
Ja k l o 10 lp. o n I>ca P i l t i n lauluesltyk.
siä..-
rerjanialna klo 12.15 ip, tutustu­taan
kenkätehtaan toimintaan Ja klo
10 ip. prof. Onni Okkonen esitelmöi
Akseli Gallen-Kallclan ajatuksista
talteen suhteen.
Lauantain» klo 10 lp, on eelosttis
seuraavan viikon ohjelmasta. Ja klo
10.10 lp. alkaa plenolsparlamentin i s ­tunto.
Kuuntelijoita keholtetaan tiedoitta-maan
lähetysten kutduvaisuudesta ja
toivomuksistaan osoitteella Suomen
Yleisradio, Helsinki.
Maria Katariina
Järven
M U I S T O L L E
Kuoli Sudbun^sa helmikuua
12 päivänä 1949.
Iäksi mennyt pois kpdistamnie,
tyhjä paikka jäänyt sinne,
surun muistot asuu aina jnieles-sämme.
Kusti Järvi Ja lapset.