Vapaus, August 15, 1950

              Tiistaiim>elolmun 15 p,---Tuesday, August 15
OieiiA fltf'-'I^llmlBli' CänadiATiS:' ~ Sit^
TelephonesrBoslneas Office 4>42M;
Editoria} Office 4-4285. Iftqiaser
E, Suksi; Bditor W^ TgfcTiiTf«i|- MaHmg
address Box &, Sodbury» Ontario.
täbllsbeds^v. 6 ^ Ififn. A u t l i o i l z^
^ E e c o i i d class miUl ihe
jCMflce^ Department/ Ottawa. Pub-
4ished tbrtoe weekly: T u e s d a y s,
l i l u i n d a y s and Satuhlays by Vapaus
^ubllsblng Company LtxL, at 100*102
^am S t W^ Sudbury, Q n t , Canada.
Advertisinjgr lates - uponr appUcstitm^
Translation free ot cbatge.
TOAVsammAT:
Canadaiaa: l vk. 6 i ) 0d kk.
ITbdysvalloIssa: 1 vk; 7JOO 6 Idc 3 ^
Suomessa: 1 7 . 0 0 6 kk. 425
'1 ' l i
1 r
mm
I
-ci;
^'.^^4 TT
i' -mä
il
^0
3J
6 1 6 ^ suomalaista
tföf^ 616^248) suomalaista olla väärässä? Varsinkin silloin kuin
n ^ i n suomalaisiin — joista suurin osa on luonnollisesti työläisiä ja
talonpoikia ^ lukeutuu kansalaisia miltei kaikilta elämän aloilta:
;^En«nmistö nykyisen hallituksen jäsenistä, kymmeniä eduskunnan ja-
-^icdä^^kuvernSörejä^ johtavia pappeja, huomattuja oppineita?
m^äxUä^ 61d,24& suomalaista ovat allekirjoittaneet rauhanadressin ja
«%^Suomen olosuhteissa näin laajakantoisella allekirjoituskampanjalla
i-itfä pakostakin kauaskantoinen merkitys, rMutta meille se osoittaa en-yj^
n/mtiuta senf että Suomen kansan syvät rivit pelkäävät uuden SQ-d^^
JKihkeamista j a sen seuraamuksia. Suomalaiset ovat sotakoke-finustensa
perusteella tulleet vakuuttuneiksi siitä, että sotaa on aktii-
^visestt vastustettava, sillä sotien suunnittelijat ja valmistelijat voidaan
ijQukkovoinialls^ saada ehkäistyksi rikollisissa aikeissaan. Sodista
kärsineet suomalaiset käsittävät; että sotaa on vastustettava jo rauhan
IJIÖI^;, missä sodan ^^^^p on monin kerroin hel-ij^
npjjä kuin sen lopettaminen sitten jos itsekkäät asekapitalistit ja
%idao pToiitiikkonsa saavat sodan provosoiduksi.
N*ateä 616^248 suomalaista eivät voi olla väärässä, sillä heidän va­kaumuksensa
ovat vallrtsevan tilanteen sanelemia. Jokaisen aikaan-i^
vseurajhran ihmisen velvollisuus on liittyä näihin suomalaisiin ja
:^(ihins<cri maiden kymmeniin miljooniin rauhanpuolustajiin, jotka
y^^iivdt atomisodan laittomaksi julistamista — sotien asemesta ystä-
' ^ i ^ t a kansakuntien välillä, kuoleman ja hävityksen asemesta elämää
j^] rakennustyötä kaikkialla maaihnassa. -
- ^AIlekij;joittakaamme mekin Canadan Rauhankongressin laatiman
j ^ i s s i n ja kerätkäämme omasta seurapiiristämme siQien allekirjoi-
L-Einroopan yhdistynyt armeija
.Britannian kansan hylkäämä toryjohtaja Winston Churchill ja
Jäjisi-Euroopan yhdeksän muun maan oikeistolaiset politiikot mu-
«i^aänlukien Belgian "sosialistijohtaja" Paul-Henry Spaak — ovat
Stasbourgissa, Ranskassa tehneet suunnitelman, jonka mukaan heidän
nididensa hallituksilta vaaditaan Länsi-Euroopan yhdistetyn armeijan
itiuodostamista.
vVSatttunä d i suinkaan ollut se kun samanaikaisesti ilmoitettiin
W^hingtOi)fistä, jolta Wall Streetin miehet tuntevat jo sen "voimak­kaan
painostuksen" mikä tulee 'Euroopasta ylipäällikön nimittämi-seKsi
Länsi-Euroopan yhdistetylle armeijalle.
Churchill, Spaak ja kumppanit ovat saaneet tehtäväkseen yleisen
miejiplt^n muokkaamiseksi Atlantin tuolla puolen, että Yhdysvaltain
aiiurejaTaian miehet voivat julkisesti esittää ohjelmansa Länsi-EOroo-paa
^yhdistetyn armeijan suhteen. Ja kuten John M . Mightovver
Wä)h'ingtonistatiedQitti viime sunnuntaina, tarkoitus on ilman muuta
S*, että tänsi-Etlroopan yhdistetyn armeijan ylipäälliköksi nimitetään
jolfU; ^tiii?rikkalainen kenraali — jotta Länsi-Euroopan sotavoimat
saataisiin yhdellä kynän piirrolla Amerikan imperialismin välittömän
l^onjennu^en alaiseksi.
kysymyksessä ei kerta kaikkiaan ole siitä, että Yhdysvalloissa on
ylliuötaiitoa sotavoimien loistavista johtajista. Jos näitä neroja olisi
Sieliö ylenpalttisesti, niitä olisi epäilemättä lähetetty Chiang K a i -
shfelsirt neuvonantajiksi ja Koreaan hyökänneen kenraali MacArthu-rin
icenttäupseereiksi." Kysymys ei ole kuitenkaan siitä millä "liitto­laismaalla"
sattuu olemaan kyvykkäämpiä kenraaleja, vaan siitä millä
maalia on enenihiän rahaa ja resursseja ja mikä maa on pyrkimässä
maailman herruuteen. Niinpä yllämainittu Hightovver "perustelee"
Yhdysvaltain ylipäällikkö-oikeutta Länsi-Euroopan yhdistyneessä ar­meijassa
sillä kun '^Yhdysvalloilla on eräänlainen lopullinen edesvas­tuu,
lännestä resurssiensa vuoksi'-!,
ChurchiirSpaak ja kumppanit tietävät, ette^ heidän eurooppalainen
neuvostonsa voi mitään Länsi-Eu coopan yhdistettyä armeijaa perustaa
kun heidän ylipäällikkönään eiole .Amerikan suuren rahan edustajaa,
mutta propagandamielessä he haluavat tehdä osansa omien maittensa
alistamiseksi ei vain Yhdysvaltain taloudelliseen, vaan myös sotilaalli­seen
kontrolliin, jotta voisivat siten pelastaa sellaisen yhteiskunta­järjestelmänsä,
mitä Länsi-Euroopan kansat eivät ilmeisestikään enää
halua, Ajan hirtehishuumoria onkin se, että tunnettu toryjohtaja
CHuräiill ja vanha oikeistolainen •sosialisti" Spaak löytävät kumppa-neitifteh
itselleen yhtymäkötidan yhteisessä sosialismin pelossa. He
puhuvat Washingtdnin tahdon rnukaisesti Lähsi-Euroopan yhdistetyn
artr»ijanperustamisesU siinä mielessä, että voidaan Neuyos-toliitdnhyöfckäyä"
j millä nämä h v tarkoittavat sosialismin kukis-
'taöiista kaikissa maissa missä kansanjoukot ilmaisevat joko yaalilip-ipuä
käyttäen t^ päättävän tahtonsa sosialismiin siirtymisen
»ja maänsf^ itsenäisyyden säilyttämisen puolesta. Jos jossakin Lärisi-i;
E;#roi^an maassa pidettäisiin ensi viikolla vaalit, minkä seurauksena
jpernstettaisiin kansandemokraattinen hallitus, niin Churchill ja kump-yai^
t leimaisivat sen "Neuvostoliiton hyökkäykseksi" ja lähettäisivät
-^sinnevämenkkaiaisen^
«arme^an. Että asia on näin, sen myöntävät sotakapitalistien propa-igatidistitkin
heikkoina hetkinään. Niinpäi esimerkiksi Toronto Globe
*ä^äSlail kirjoitti viime maanantaina, vaatiessaan Intian Nehrulta
fpTättävämpää yhteistoimintaa "länsimaiden" kanssa; "On totta, ettei
*la^|i ole aina oikein arvioinut Aasian vaatimuksen voimakkuutta po­liittisen
vapauden ja tatoudellisen reformin hyväksi". Mainittu lehti
•myönsi vasehkätisesti, että näin on tapahtunut Kiinassa, koreassa ja
"miussia Aasian maissa — missä muka nyt "puolustetaan demokratiaa
'kommunismia vastaan".
; Länsi-Europpan yhdistetty armeija olisi siis kaksinkertaisena vaa­jana
Euroopan kansoille: 1. Se uhkaisi alistaa Länsi-Euroopan sota­voimat
Yhdysvaltain välittömään kontrolliin, jä 2. Se estäisi Länsi-
'Enroopan maiden kansat vapaasti ja demokraattisesti päättämästä
-siitäyJ^haluavatko ne elää kapitalismin alaisuudessa, vai tahtovatko ne
siirtyä sosialismin tielle.
•SYNTYMÄ-
Tänään, tk. 15 pnä, täyttää 60 vuot­t
a Olli Koldto Vancouverista, BC:ssä.
Toivotamme ^paljon onnea päivän
sankarille!
MESSV UAUJAIsmMB
SYNNYTYSEAVHAN KAIKILLE
Amerikkalaiset lelidet julkaisivat
viime tiistaina Lontoosta lähetetyn
erikolssähkeen; Joka kuului:
"Britanniassa oleville amerikkalais­ten
ilmavoimien osastoille 'on annettu
määräys, että niiden ei saa lentää
Clarence Housen yli. ennenkuin prin­sessa
Elizabetli on synnyttänyt lap­sensa,
"Lontoolainen sanomalehti Star sa­noi
niainite8saan> määräyksestä, että
se o n ' r i t a r i l l i n en teko'."
No niin, kaukana meistä sellainen,
että toivoisimme lentokoneiden päri­nän
ketään häiritsevän tai peloitta-van
synnytysvuoteella.
Mutta uutisen yhteydessä tulee
i mieleen; että kuinkahan on asianlaita
(Koreassa? Qi&ohan amerikkalaiset
sotavirkailijat yhtö "ritarillisia" ko­realaisia
äitejä kohtaan? Kuinkahan
moni äiti siellä joutuu sjmnyttämään
ei ainoastaan lentokoneiden pärinää
kuullessaan, vaan suorastaan pommi-sateessa?
. . .
IRVOKASTA F E I X E I L YX
Ruotsinkielinen Ny T id tarkastelee
Belgian kuningaskriisiä kansainvälis­tä
taustaa vasten ja'-kirjoittaa mm.
seuraavaa:
"Uskomme puolestamme, että Bel­gian
kuningaskamppailun ulkopoliit­tista
merkitystä on liioiteltu. Spaak
on varmasU yhtä amerikkalainen kuin
Leopold. Mutta Leopold oli parempi
saksalainen kuin Spaak. J a siitä hän
on saanut Icärsiä.
Muuten odottaisi, että länsieuroop­palaiset
sosialidemokraatit vähin erin,
sitä mukaa kuin sodanvarjo maail-n^
nnayttämön ylla tummenee, heräi­sivät
harkintaan. Hehän ovat ilmei­sesti
vaarassa muuttua Juoksuhauta-rotiksi
Amerikan rintaman etuvartio-maastossa
! Voiko sellainen olla. hou­kuttelevaa?
Tuskin. Erikoisesti kos­ka
samalla näyttää -yhä ilmelsemmal-t&
i etta Länsi-Euroopan sosialidemo­kraatit
todella hallitsevat avainase­maa,
S.O., omaavat reaalisia mahdol­lisuuksia
omalla -politiikallaan vaikut­taa
kehityksen kulkuun . . . Ei ole
myöskään vaikeata ymmärtää, että
Vanhan Maailman sosialidemokratia
inhimillisesti arvioiden on pelannut
pelattavansa loppuun^ jos sota syttjry.
; Belgian kuningaspelleily viittaa.sii­hen,
ettei länsieurooppalaisilla sosia­lidemokraattisilla
Johtajilla ylipäänsä
ole mitään elävää tuntoa siinä maail­manpoliittisesta
syy-yhteydestä, Jossa
he esittävät melkoisen passiivista
osaa. Pikkuporvariston kohtalona on
aina ollut näytellä uhrattavan osaa
suurpääoman raa'assa valtapelissä.
Mutta tuskin koskaan on tämä ilmen­nyt
niin irvokkaasti, niin räikeästi,
n i in traagillisesti kuin tämän hetken
maailmantilanteessa."
NUden entisten Baomalalsten so^
tapollitikkojen Joukossa^ Jotika j o h^
(ivat maansa miltei perikatoon, on
Suomen sosialidemoktatian olfceis-.
tojohlalalla Väinö Ta^eriUa^bnof
mat^TJln osoos.
Amma(t{proroi(aat(pri Ja tyfi^:
väenliUckeen peitnri. d e m o k i ^ t l s :'
ten vapankslen talcahdtiffaja> nta^,
vostovaslaisen poUtUka^, r snpren
sosiaMl^n^tqaan faan^^A >l(l>Jb'
distuvan eläimellisen^ yilian ^.lOfif»-
Iogi?ji vannootmnt sodaiiII«t;;pJp^^J^
Iiaataneln sotlarikolUnen, saomalai-sen
revanshl- Ja hyöfckäyshengen
paha benki — sanainen on
kova Tannerista.
Kirj. J« HjuisM
Eä kutsumana, hän ilmoitti, että Suo-tulee
kulkemaan käsi kädessä Sak­san
kanssa tähdelliseen voittoon saak
ka: Koko; sodan, ajan Tanner osoitti
'olevansa''' -johdonmukainen hitleriläl-
^nen todistellen kenties innokkaaxnmln
kuin kukaan nmu, kuinka^^ tarpeellista
jSuomelle oli kulkea loppuun saakka
yhdefää f a s i s t i s i Saksan kanssat
,1
'J1
paivana
^ ' ' f f
' Matlava^ — Tanssitaanpa taas tk.
19 p: illalla aSans-Canada haalllla.
Silloin siellä soittaa oikein monimie-hinen
orkesteri La Cavesta. Tulkaa­han
kuuntelemaan hyvaa musiikkia ja
p^Örähtelemään hyvän soiton tahdis-jWythan
ne \asta alkoivat heinär
poudat lom tuli heinät suurelta osal­ta
tehtyä. Yleensä tuli huonosti hei­niä
ja säde Itasteli nekin. Perunoista
ja viljasta näyttää tulevan kohtalai­nen
sato.
Kerätään täälläkkt nimiä sota ja
atomiponmiivastaiseen listaan. Ellei
vielä öle nimesi listalla n i i n muni-mulla
on vielä listoja, joihin sopii
nimiä. — Mummu.
— Sanomalehti on Ikkuna ulko­maailmaan.
Tilalkaalian siis
V A P A U S .
Port Arthurin
työläisten ke­säjuhla
tk. 20 pnä
Port Arthur. — Kansainvälisestä
kesäjuhlasta puhuen, työkansa Fort
Arthurissa ja sen ympäristössä myös
kilpailumuodossa kysyy kenenkä kan­sallisuuden
rauhan edustajat tulevat
voittamaan äänimäärässä. Suomalai­nen
huudahtaa, että emme anna ke­nenkään
toisen "ajaa" meidän ehdok­kaan
ohi! Mutta miten välttää se,
kun toiset ovat jo hyvässä vauhdissa
Ja päästäksemme etutilaile ja p y s y ­äksemme
myös siellä kilpailun viime
" k i r i i n " asti rillii meidän pitäisi ään­ten
kerääjille vastata "Joo. e t t ä pistä­hän
minullekin niin ja h im monta
ä ä n t ä " ; Jos ei kerääjä tai "rauton
ehdokas", Linnea kivipelto itse, s a t ­tuisi
siniia tapaamaan niin tiedäthän
jos sinulla on todella halu a n t a a ä ä .
nlä yhteisen asiamme voittoon viemi­sessä
niin' haet asiianömaiset vaikka
Kivennavalta Ja päiväsaikaan voit
soittaakin 4-1816 ja kun m e kaikin
olemme äänten lahjoittajia niin var­masti
voitto meidän on.
Tyhjällä vatsalla el myöskään tar-jVitse
juhla-alueell» kiertää kun v a t ­san
täytettä ön Varattu niin monen­laista,
esim. kaalikääreistä kuumiin
koiriin asti ym. Ja virvokkeita tulee
olemaan kaikkea väriä, mitä alla a u ­ringon
on.
Linja-autot lähtevät Fort Willfa-mista
sunnuntaina, t k . 20 p:nä klo 12
päivällä, Port Arthurista myöskin klo
12 päivällä.
"Keimeihin" innostrmeita silmällä
pitäen on varattu monenlaisia "jän­niä"
kelmejä palktatoiheen. Port
Arthur ja sen ympäristö ei olelcaan
mikään tuntematon p a i l c k a kartalla
Ja työväen historiassa v a a n työläiset
parempien elämän ehtojen puolesta
taistellessaan ja he myös saavuttaen,
ovat olleet tekijöitä myös tämänkin
seudun kasvussa ja sen elinehtojen
parannuksissa. Esim. metsätyöläiset,
he ovat raskaan työnsä ohella jaksa­neet
taistella Ja voittaa paremmat
palkat Ja olosuhteet työmaiUa. Mutta
1. SUOMEN K A N S A N PAHIN
VIHOLLINEN. TYÖVÄENLUOKAN
PETTURI • • •
Suomen historiasta voi viime vuosi­kymmenien
ajalta tuskin löytää töistä-miestä,
Jonlca osuus maansa viholli­sena
olisi ollut Tannerin osuuteen ver4
rattavissa. Erikoisen Icatala osuus ka-^
pitalistien palvelijana hänellä on o l ­lut
Suomen työväenliikkeessä. Työ^
väenluokan pettämisessä j a rikollisen
hajaannuksen aikaansaamisessa työ-'
väenlilkkeen riveissä Tannerilla on
takanaan todella pitkän ajan "ansio­luetteloa
Vuonna 1920, Suomen taantumukr
sen harjoittaessa työväenluokan t o l -
mihenlcilöitä kohtaan veristä terroria.
Suomen sos.-dem. puolueen pää-ää-nenkannattajassa
Suomen Sosialide^
mokraatissa ilmestyi yllättäen Taimer;
r in väärentämä kirjoitus, jonka aller
kirjoittajalssi oli merkitty vähän sitä
ennen vankilassa kuollut tämän, puo­lueen
toimihenkilö Eetu Salin. Kir->
Joitus oli tähdätty vallankumousliike
keen osanottajia vastaan J a antof
Suomen taantupxikselliselle öikeuslal-;
tokselle sen tarvitsemaa ainehistoa
ankaraan terroriin vallankumoukeelr
llsia vastaan. Saimin kirjoitus smm-tautui
jyrkän kärkevänä erikoisesti
siihen aikaan vankilassa ollutta työ­väenliikkeen
txmnettua poliitikkoa'
Valpasta vastaan,-jota uhkasi kuole^^
mantuomitf.Kirjoituksen ilmeisenä*
tarkoituksena • o l i tehdä tuomioistul-'*
melle helpommaksi 'kuolemantuomion
langettaminen Valpakselle.
Tanner, joka siihen aikaan johti so­sialidemokraattista
puoluetta, oli teh­nyt
tänään väärennyksen. Luovuttäes-'
saan tbimitusslhteerllle tämän seiväs^'
ti provokäatiotarkoituksessa kyhätyn'
kirjoituksen 'Tanner sanot fcyymitf*
s e s t l : ' "Julkaiskaa se, nyt tanssivat
kuolleetkin."
Tämä tapaus on eräänä mustana
^ivUna "aikakirjoissa", Jotka seuraa.;'
vat toinen toistaan. Tannerin koko
elämässä j a toiminnassa Ja Jotka ovat
aiheuttäkieät : niittt i paljon vahmkoä
Suomen d e m o k r a a t i l l e liikkeelle, jj-^
' Selalllessamme näiden "aikakirr,
jojen" sivnja tönmäanune vuoden
1940 tapauksiin. Jolloin sosialide-mokraaStisesta
paoloeesta erotet­t
i in Tannerin vaatimuksesta kousi
vasenunistos«»iaIidemokraattia ja
kansanedustajaa, heidän Joukos­saan
entinen puoluesihteeri Karl
Wiik, Iiyvin tunnetta j a suurta a r ­vonantoa
nauttinut työraemiikkeen
poliitikko. Myöhemmin Tanner sai
aikaan, että mainitut Iraasi sosiali­demokraattista
kansanedustajaa
vangittiin.
Näihin vainoihin Tannerille epämie­luisia
henkilöitä vastaan eivät sisälly
läheskään kaikki hänen petoksensa
Suomen kansaa kohtaan. Erikoisen r i ­kollinen
oli Tannerin osuus sotavuo­sina
ja välittömästi Suomen sotaan
yhtymistä edeltäneenä aikana.
Tanner el'salänniitanastustkiuaaii:
;'Sot^" Neuvostoliittoa vastaan i t i i i ee
Jatkuniaan siksi kunnes neuvostoval»
ta on tuhottu", tiän sanoi pulieessaan
J Viipiu-issa toukokuussa 1942.
Tanner vastusti kiihkeästi Suomen
eroamista sotaliltosta Saksan kanssa.
Tannerin rikoksista Suomen kahs^iUi
ja rauhaarakastavaa ihmiskuntaa
kohtaan on kirjoittanut eri suuntien
lehdistö kaikkialla maailmassa, l^kä
kuun lopulla 1944 esim. porvarililnen
ruotsalainen lehti Göteborgs Hän^äs
tidning sanoi pääkhrjoltuks^än:
"Suomen poliittisessa elämässä ei ole
ketaan muuta, joka n i i n olisi; sitonut
nimensä revanshiin kuin Tanner.. So­dan
ailcana hän vaati moneen kertaan
varauksetonta yhteistyötä natära
kanssa. Sodan alussa hän k u l ld kauan
aikaa käsi kädessä niiden kanssa, jot­ka
vaativat Venäjän Karjalan anasr
tusta. Ennen sodan loppua hän p i i
eraita tanaattisimpla rauhan vastius-tajia.
Suomen kaikista aktiivisista pö-j
lutikoista Tanner on enemmän;kuin
muut vastuussa Suomea: viime! vuosi­na
kohdaimeista. otmettomuuksista/'.
Jo sodan aikana, maEOiskuun iopul-l
Ia 1944, Englannin lahoiur-puolueeij
äänenkannattaja Tribune Julkkiisi,
Tukholmasta saadun kirjeen, Jisssa
sanottiin: "Suomen sosialidemokraatr
tmen puolue on ainoa sosialidemo­kraattinen
puolue maailmassa, joka
tukee: Hitlerin sotaa Neuvostpliittba
vastaan. Tämä on pääasiallisesti'seii--
rausta tämän puolueen Johtajan T a n -
•erin politiikasta ; . .Tanner p n v a l -
lanjanoineni sääUmätön vasttuitiBkjili^
leen, ankara oppositiota kohtaan/ Jos
hän haluaa tuhota Jonkun, vaikka
vuosikausia työväenliikettä usbblli-
^ : JigSHanden demiAraattis^
: , f«9i vofmlax^arvoTalfa Ja vaikntofi
g o o m e s s a k a ^ v a i , oikelstosasiaflr
demokraatit paljastavat yhä s e l -
Temmin taanfamnkseHisanfaisa ja
toiirttntrfrina ainerfKkalaisten MT-danliefsojien
Iqri^ksi. jotka pyriU'^
vät tdttma&i Snomesta liyöktdya-aloeen
NeoTOStoIiiUÖa vaataan väl-mistelemaaittS,
s o t M varten.
Juuri tässä tarkoituksessa Suomen
oikeistososiaUdemokraattiset johtajat
ovat ottaneet hyVäksyen vastaan kaik­ki
Yhdysyalloilta saadut orjuuttavat
lainat ja vahvistaneet allekirjoituk­sillaan
kaikki amerilikalaistett "hy­väntekijöiden"
Suomelle tyrkyttämät
relkasitoiunukset. Suotta eivät Ylidys-.
valtojen kapitalistiset moiiopoliyhty-mät
tee taimerllaisille lahjoituksia, ja
suotta ei myöskäaä'!Amerikan taantu-muslehdistö
niin Imolestuneena seu­raa
tannerilaisten-poliittisia tappioita
Suomessa. V
Angtoamerilckalaisbn imperialistien
tahtipuikkoa^urateh Tanner ja muut
suomalaiset o^eistösosialidemokraatit
esiintyvät nyt hyökkäävämmin kuin
kukaan muu Suomessa päivä päivältä
laajenevaa rauhanpuolustajien rinta­maa
vastaan. Erikoisesti: Tanneria on
raivostuttanut Kekkosen hallituksen
yhtyminen Tukholman vetoomukseen
Ja tämän hallituksen harjoittama po-
Utiikka kauppasi^feiden lujittamJses
mus belnäk. loppuun i^CiyäeeatlU-vubäen
ajalta. Sen jaikeen eältöttUfi
tilintarkastajien- lausunto^ Jonka; pe-r
rusteella tilikertomus hyväksyttiin.
Hyväksytty. tUlkeitomus) on seur^-l.
vanlainen:
- ^ • r
Vturat:
Kahaa k a s s a s s a . V v ; - . : . $ 1 < H ) . 59
Babaapainissa. imdi
Kirjasto ... 0.04
Toiralstovältaeet ^.60
Myyntivarasto ; . . ; ; Siföi|
Saatavia 6fiJ^
TaUefus ................. S$M
Varat yhteensä . . . . . ; . ; . . . .«288050
Suomen sotasyyllisyysoikeudCTikäyn-nissä
talvella 1945—46 Helsingissä
yleinen - syyttäjä oikeuskansleri Tar­janne
paljasti Tannerin, Syytekirjel­mässä
ja oikeudessa esiintyessään
Tarjanne totesi, että Tanner, Jolla oU
yaikutusvaltainen Ja keskeinen asema
hallituksessa, vailmtti ratkaisevasti
Suomen sisä- j a ulkopolitiikkaan sota­vuosina./
Ylemen syyttäjä muistutti
olkeudaiikäynnissä, että Suomen so-r
danjohdon päämaja mainitsi helmir
kuussa 1944 eräänä Suomen kohtalon
määrääjänä Tannerin.
Nyrnbergin oikeadenkäjmnis^
missä s a k s ^ i s e i pääsotarikoUiset
taondttUn, e i t e t t i in mtlerin iain-sunto,
jotia hän seiväk^ oli ibir-koittanut
Tanneria:^atäokaaliäii,
saomalainen, sbsialidenilbkraattt
•
sesti palvelleen ihmisen, iiän tekee sen
silmää räpäyttämättä . . : Tannstt kuu^
luu niiden omalaatuisten demokraat-:
tien jotikkoon, jotka^suhtautuvat hal­veksien
demokratian periaatteisiin/''.
Tällainen on kuva Tannerin, suoma­laisen
ja kansainvälisen^ taantumuk­sen
vannoutuneen asiamiehen Icata-,
lasta rikollisesta toiminnasta. . ..
n. .
2. A M E R I K A N IMPERIALISMIN
KÄTYRI J A VANNOUTUNUT
SODANLIETSOJA
Hitleriir Saksan musertavan tap­pion
jälkeen Tanner on mnuitimnt
Saksan fasismin agenti^.-.Ai9erlT,
kan bnperlaiismin agentiksi., nuden
sodan lietsojien innoldcaaksi apu­riksi,
Ja yhtä innokkaas^ koin ai-,
fcoinaan Hitleriä hän palvelee nyt
Wall Streetin raliarahtinaits.
Tanner Jatkaa tavanomaista pro-vokatoorista
parjaustaan demokraat­tista
liikettä vastaan maansa taantu*:
muksellisten revanshihenkeä. lietso­vien
voimien päämiehenä. Jo vanki-r
lassa ollessaan hän kirjoitti vääristel­lyn
ja valheellisen: teoksen "Tarton
rauha". Jossa hän mustaa Neuvostolii­ton
kanssa VV. 1940 Ja 1947- solmittuja
rauhansopimuksia pyrkien'ilmeisesti,
kuten suomalainen lehti Työkansan
Sanomat aivan oikein on huomautta­nut,
saamaan aikaan senv ettei rau­hansopimuksen
määräyksiä täytettäi­si.
Tämän väitteen vahvistaakin F a ­gerholmin
20 kuukauden tiallituskaur
si, jolle oli ominaista vuoden 1047
rauhansopimuksen järjestelmällinen
ja karkea rikkominen. V; /
Fagerholmin sösialldämokraattisen
hallituksen päästyä valtaan Tanner
vapautettiin pian vankilasta ennen
määräaikaa. Ja heti vapauduttuaan
hän alkoi täyttää amerikkalaisten
Isäntien antamia tehtäviä.
Sitä mokaa knte konuunnlstiseii \
ta Neuvostoliittoöii. Tanner vaatiikin
Kekkosen halli^idcsen kaatamista.
Heikentääkseen Udes jollakin tavoin
Suomen kansan pyrkunystä rauhaan
j a ystävyyteen 6ek£» yhteistoimintaan
Neuvostoliiton ja muiden rauhaara­kastavien
kansojenkanssa tannerilai­set
turvautuvat kaikkein räikeunpään
parjaukseen ja- kaikkein typerimpiin
neuvöstovastaisliii: valheisiin, jolta he
lainaavat angloamerikkalaisten uuden
sodan lle£BOjien propagandatehtaasta^
Elävä elämä kumoaa kuitenkin tan­nerilaisten
valheet. Suomto kansa
kääntää selkänsä ^tannerilaisille j a y h ­tyy
rauhanliikkeeseen. Amerikkalais­ten
hyölckäys Korealle on paljastanut
linperlälistlt hyökkääjiksi Ja nostattä-imt
Suomenkin .kansan keskuudessa
suuttumuksen aallon uuden.sodan
;lletBojia Ja hei^äp suomalaisia liitto­laisiaan
tannerilaisia vastaan.
Y l i . 600,000 , Suomen kansalaista
on Jo korottannt äänensä rauiian
putaista, anefcirjoittaessaan TÖk-bolman
vtfctdoniakSeii. AUekirJoitas-teti
keräys atomiaseen kleltämisekr
Bl Jatkan iiyväHämenest^ykseUä
Velat:
Seuroille
Suomen T U L . . . . . . . . . . ..
Järjestämisrahasto
Ömalsuastili i799^1
Tilikauden voitto . . . . . . . . . . 548.16
3.00
18.41
513,62
Velat j a puhdas omaisuus $2,880.50
Voitot:
Jäsenveroista 417.73
Liittojuhlasta . . . . . . ; . . . . . . . 182.27
ICorkotuloja 28.dS
..Windsorin Visa . . . . . . . . . . . . 4240
Myyntivarasto 39.24
25-vUotisjuhlat . . . . . . . . . . . . 229i05!
W. Luoto . . . . . . . . . . . . . . . . . . '25^0flf
Voitot yhteensä ;$ 884.44,
Tappiot:
Palkkiot 2$0:00
Liittojuhla j a kokous . . . . . . 54.60
Sekalaisia kuluja 111.^
Lahjoituksia 10.00
Tilikauden vöittö . . . . . . . . . . 5^.10
SUiiaiiiilikiisa, t t i U t i i t ^ i^ätt^väS-t
i Tannerin Johtaman oikeistoffor
sialidemokrattanr provokaCoouriset
ttdmenpiteet, Jotka ;tähtäävät raur
haa Vastaan. Se, lastaa tannnliais-t
e u julkeisiin haasteisiin kehlttär
mSUäraoliantaiktelun entistän voi;^
makkaammaksi. .-^ Työkansan S a ­nomat.'
;.
- Tappiot ja voitto .. ^ $ 964.44
Koska edelläplevaan voitto- ja tap­piotiliin
e i sisälly tämän vuodon alku-ipuoliskon
aikana pidettyjen vblmlste-^
lukurssien menot Ja tuiot <koskä' ne
pn maksettu järjes(ämisrahaätPs£aj
josta pidetään eri tili) esitetään täsisä
niistä yhteenveto:
Kurssit m a k s o i v a t . $ 1 5 4 2 . ( 13
Seuroilta saattin . . ' . . . . . . . 5 2 ^ . 75
HAVAINTO-OPETUSTA
sinut jätettilJi fäiak
»alskamaksyne; pojusem?" ^
^ Poika: Opettajaantol tehtSvikä*!
netel^ltukän -lafckuuden SS
J a ^ . v e l n takaisin t y h j ^ x ^ .
KO^Eai^SXA
' — Itoinctteko yhtään aasia? w i
uusi työnantaja. ^
- TJ?eampia, mutta minä tnniKn
ne siksi Hyvin ettep hahm t u ^
fcnkpi miden kanssa, vastasi uuei tyj.
mies*
• • •
JOS OSAT VAIHXUisi
Työnantaja: "Oletteko koskaan «j..
teUut mitä tekisitte joa teillä oM
Bockelellerin tulot?
Haatatletyblainen: "En, mutta ote,
ajatellut, että mitähän RockefeUer te-
Idsl; j o » saisi vain mmun tulonL"
• • •
^ U T T U l VOIMASANAT,
; Työnantaja: 'Tehän olette' muiiu.
nennetmmin myöhässä.»
B i U : "Tiedän sen vaUan hyvin, Mut.
ta mitä minä sille mahdoin, sillä im
o t in matkalla, kyytiim pastori Davisia,
niin. sen jälkeen muulit eivät ymmär-
Marilytt Bl
Summer C
pear sister I
I havcn't WT
( long timei
ovet Eoon and
Bonald wiU sti
tliere will only
nt go to scho
goes to school
i « a s at the j
paisto; Did r
. {lonald and
Igst-week. Ro
tamed 8. Roni
igday in the 1
orö- by a t ru
tedly. Henow
Ihavedones
other hou5eworl
now peel vegeta
bled.eggs.
Ihope you a
• • • w
3£
Si
täne^t minun kieltäni."
Stidmessa SHM
ilmel Ikholmaa
Helsinki. — Heinäk. 19 pnä Umöl-
- tettlin tlkällä Rauhanpuolustajain toi.
o^tostai eitä siihen mennessä; oli toi­mistoon
saapunut yhteensä 578,103 ai-lekirjoitusta
Tukholman atomiaseen i
vastaiseen vetoomuksen maan eri kol­kilta.
Säynätsalc^a oli allekirjoituk­sia
kerätty huomattavasti nmsaasi-rain
kuin muissa' kunnissa sillä sleHi
Missä ovat Kdrean
parlamentin 162
Pariisi. — "Missä ovat Etelä-Ko­rean
parlamentin^ oppositiofryhmän
162 jäsentä". Tämkn kysymyksen on
amerikkalainen- 'lehtimies Johannes
Steel esittänyt Y K : s s a olevien XJSA:n
edustajien vastattavaksi. Vastausta
ei kuitenkaan ole annettu j a k u n E -
telä-^orean YK-edqstajasta John M .
Changistalcaan el -ole kuultu mitään;
huhutaan, että; Syngman Rheen po-
Uisit ovat murhanneet nämä henkl-lÖt.
::•:;•/[
. . Oi>positioi?hn^n murhaa koskevat'
;huhut ovat saiaiieet vahvistusta, siitä
tiedosta, että' Synkän Rhee on-njrt
virallisesti syrjäytynyt Etelä-Koreän
parlamentin asettamalla sen sijaUe
IQ-Jäsenisen ,"h|läneuvostonJ"', 'jejka
••hoitaa kaikki" '^icansailiskoköuksen
tehtävät." ' j U ^
' Tällaisen neuvoston muodostaml-
! - Rahastosta löaaksettu ......$016.^0
'.- kuten tiliasemasta voidaan ;6avaita
on järjesiämlsrabastossa vielä jkl^HS
$513.62. Se on merkitty velaksi liitpn
tileissä koska varat on saatu'yleisellä
Iceräylcsellä vissiä tarkoitusta varten,
eivätkä ole siitä syystä käytettävissä
mielin määrin. — '
Tiiintarkastajain lausunto oli Geo.
Tamminen j a Gunnar Öhmanin a l ­lekirjoittama.
seen on nähtävästi vaikuttanut se, et­tä
kansalliskokouksen 2W)i jäsenestä
suurin osa on kadonnut.Jäljettöinlin
Viimeksi Etelä-Korealla suoritetuissa
vaaleissa sai pppositk» '80- pros.' k a i ­kista
äänistä, kokouksen 200 paikasta
162, k im diktaattori ^mgman Rheien
puolue sai tyytyä vain 38: paikkaan:
Johannes Steel kirjoittaa tämän
johdosta: "Tiedetään, että pätvää^eh-nen
Syngman Rheen pakoa Soulista^
vangittim 13 parlamentin Jäsentä."
Ranskalaisen uutistoimiston ÄFR:n
mukaan toimeenpantiin Suwpnin r a ­tapihalla
Joukkoteloitus epnenlpiiQ
amerikkalaiset! Jättivät kaupungin.
Näiden teloitettujen joukossa lienee
useita parlamentin Jäseniä. Ämerik»
kalainen lehtimies toteaa, ettei par-r
lamentin jäsenistä ol^ imultUrmltaän
sitten taistelujen atkamiseni j a että
tfarlamenttl ei ole yhtynyt Syngman
RKeen YK:Ue lähettämään vetoo­mukseen."
: Amerikkalaisen lehtimiehen pal­jastukset
pspittavat a m ^ ^ i ^ l a i s t f^
korealla aloittamien "a,vustustoimcn-piteiden"
todelliseni luonteen. Arne-oli
kaikkiaan 642 prosenttia allekir­joittanut
tämän rauhan aslfikitjio.
Y l i nuolen kunnan asukkaistasolirat
allekirjoittaneet: Tukholman: T6töo-mUksen
seuraavilla paikkakunnilla:
Keikyä^ 54;4 prosenttia, Lestijäni
54,2 prosenttia. Äänekosken kauipU
54:1 llrosemtia; Kemi 52,8 prosenttia
Ja'^Bä(Jaäni 50,2 prosenttia kunnan a-st&
kaista.
i Monien' kuntien valtuustot orit
:my6i9kin allekirjoittaneet Tukfiolmaii
vetoomuksen;:
" Ni.'^nukkiivlen kuntleU lutatoäiri
vähenee päivä päivältä. Nyt ovat esim.
kaikki Uudenmaan läänin kaikki kun­nat:
mukana allekirjoitusten hankin'
nassa. Viikko takaperin oli Itola
m£^sa näitä' nukkuvia kuntia mut'
ta niiden lukumäärä väheni viikon
kuluessa l^mmenellä.
Pagmqr's
Biei Las
Dear sister I
readers and wri1
r declded to
lt's daddy's b l
last month a f t
pital a long t ii
time slnce I wrc
jgo anyway so
to the beginnini
Ipassed into
fog any exama
vbat my aven
II rcan't find 1
SO per cent. 1
ofmy subjects v
t ^ning 92; Soc
B5; Science 60;
We have h a
dmidy weather.
ttorm on Sunda
We have a
the "2 Up Club*
every other Wec
nods inbetween.
IieiB;: We had
fhlch. we receiv
Efflnef-farticles
I hope they cot
Weil. r can't t
to say SO I'll clc
morenext time.
, - D I
Dl
PAAVG
MAE
Ml
jokakuoU
Nyt on kului
imu^Sinä Paa
Zatopek juoksi
uuden maailman-ennätyksen
- J
EtniI Zatopek juoksi lUrussä uudtt
mäalhnanennätyksen kympillä. HSna
aikatfea bll 29.02.6, niikä oU yU18 sA
^tiärempi hä^en aikaisempaa ennätys­tään.
Suomalaisia tekijöitä ei oU
mukana kuin TULm pari toisen luo­kan
tekijää. On Umeista, että hän
Brysselissä ensimmäisena alittaa Ä
nnnutiUn rajan. Tampereella Zatoptlf
juoksi 5.000 m. ajassa 14.18^. J"
matkusti Suomesta elokuun 9 pnä.
rikkalaiset voivat "auttaa" korkein­taan
vain 30 kansaUlskokouksen JH
sentä, mutta heidän on taistelta»!
valitsijoiden suurta encnunlstfö -|
viime vaaleissa 80 % - Ja lieldia « • j
iiiBemiaan 162 edustajaa vastaan, i
käii eivät ole heitä teloittaneet.
TILATKAA VAPAOT^
Satnn ilmoit
pRANK
jhioll täällä Gl
jlua elokoon 2
|den aäiscnä.
läUnnä snr
j «talonsa anna
öälS sekä itä
Vainaja hat
M>*i>taantoifflist(
käy sotaa mtinnn' puolestani
Olenko minä demokrattän vilionir
' •nen?": ••• •• ..
Wienissä, nainne.,'f'aimer^m
syyskuussa 1941 saksalaisUh isäntleil-
: Hi--'.
se tulee olemaan jatlnivaa< taistelua
ja siksi taas noin 20 metsätyölälsteir
edustajaa Torontossa kokoontuu -esit­tämään
metsätyöläisteh vaatimi&set
ja neuvottelemaani,hiistä komppaniiEiin
cdustajieh kanssa. '
H. Raketti TImminsistä tuli pai^
viikkoa sitten Port Arthuriin metsä-työläisten
uniöii local 2786 yhdeksi 6r-'
ganiseeraajaksi ja suomalaiset meit-sämiehet
ovat siltä hyvillään sillä saa­vathan
he vätiän "praahaia" suonien-kielellä.
Siis tervetuloa Thundfer
Bayn piiriin.
Voitte pitää mielessä myös tulevat
C S J : n Port Arthurin osaston järjes­tämä
kesäjuh^.mikä vietetään öiaaää-^
sa puistossa tk. 27 p. monipuolisella
ohjehnaUa. Nyt- Juhlitaan; onhan'ke­sä
lopultakin tuUut. — H . E . .
: "tAietkö filnä Montreal lÄUy Star­ia^,
t i e ^ j « l i vatdu. ystävämme Pie­tilä.
l^:S>^aitmnilta palattiiamme satr
tumalla tavattaessa,
f, ^;iätexi. pn aikaakin käytettävissä",
y^tasinume väliän yälfcilen.
r , " ! ^ ^ olisi hengen nibl^aa", sanoi
Pietilä j a veti povitaskustaan esim
huolellisesti saksitetim leikkeleen,
mistä näk3ri, että se . on Montreal
Öaily gtarin joiitavatöin^tUskir joitus
ellökuun 12 p:ltä herran -vuonna lOSÖ.
; kfirtkesto i i ä ^ vä-
M n omahyväinen ennusttistensa suh­teen
ilmoista jar kalaonnesta, joskin
häh myönisi etteivät tarlMtmnaticBam
merkit plä kutiansa aivan satapro-senttisestl.
,
" N i i n " , jatkoi Pietilä tavallista vä­hän
kevyemmin. Tämä suurlahden
johtava toimitusklrjoltus mulsfuttaa
minulle sitä hyvää läksyä. Jonka m i ­nä
ja pari nrauta kaveria pikkupoi-kina
sainune.
. "Me löysinune kotipuolen Jokiäy-räfin
päjukoste ämplaiigpesätt. irksL
meistä* ehdotti, että sitä pfesää pitäisi
vähän 'sohaista' tikulla jä nihi teim-mekln.
Mutta sitä- tekoa kaduimme
kauan, sillä pesästä tuli sellainen
määrä pieniä mutta vihaisia ampiai­sia,
ettei pareoanKtsta ole väliä."
" M i t S tällä on4ekemiistä arvovaltai­sen
päivälehden ;toimituskirjoituksen
kanssa?" sialname väUin kysytyksi.
•T,ue itse, .ole toyyä", ranol Pietilä.'
Sen otsik(ssa sanottiin:
"Neuvostoliitoii ' i ^ ^ l c s e t voidaan
torjua". ; ' ''-V;'';-- ."
. Kunnon sotaratsun tavoin Starin
toinaltuskirjoittaja' sahoo^ löttä "tvalk-ka
se ottaakin kauan alkaa, xihn k o ­rea
voitetaan talmisin". Jä edelleeh:
"Jos pohjoisen hyökkääjät työnne­tään
takaisin Sdinnen-leveysasteen y li
j a isltten poIsUittaisiln jättämällä ete^
läkorealalset yksinään vastatusten
uuden hyökkäyksen, kanssa, niin se
oUsi pelkkää mielettömyyttä. Mutta
ajautumalla tilanteeseen; missä tulisi
jpStkä miehitys vofanllla; joUca ovat
suurimmalta -'psalfa' anteriklcalalsista
muodostetut, se antaisi Nenvosiplilton
proiiagandaUe tUalsuud^ seUttää, et-tä
Y i k : n ^ ! t ^^
verhona' Amerikan;;.; i m p o ^ i ^ ^
Tätä jin^
j ^ iarasimaide^^ pUäisi u n h o U^
sUä, k u ^ ^ yoimakasv^^^^
sutiteessa Aasiassa vallitsee
; Tlssä vamefssa.p5^^
huomautti, että joko '^sinä liäsität
ndnkälaiseeä äniiiiäiiqiesä&x^
valtain hyökkäy^: pn
nut? siellä ei ole enää k y ^ n ^ aino^
astaan korealaisista. Joisi» seilaise^^
naan tuhtiin Seita £^
aivan tarpeäcsivaiVaa; vaah^^^^^^i^
Aasian kansoilta/' : - ' #
Xläiiätälle'Vjatkoi^cttmyrit-täessähnne
s a i ^ JohkihäUsta 'suun
Vuoroa. " ^ U m t ä«swtt;^i^^
miäkäisdsta ratkaisik i i o n t r c ^ X i ^ ^
Star suosittelee.'
"Osaan sen kohdan jo uBtoa. Star
haluaa,, ett^; .YtidyfiV!ia#|i h n ^ f o l i s -
mbi hyöcicäy^; imaini^tai
"Eniiän minä näistä suurpolitttö^j
asioista niin kovin vanna ole", Baio|
Pietilä, " m u t t a jos me pC
olisimme olleet sen ampiaispesän^
res4 jft''60hiheey sitä edelleen pkr»
n i i n vatovasti epäilen, että jotbJ»'
piaiset olisivat "sohineet" aieidän?
mämmepuhkL Vaikka kiireen.!f|
kaa lähdimme. pois paha:
tei h i i n sittenkin sainune
täysosumia",- että jollakin oK
tukiösa! ja toisilla turvonneita
j a J poskissa, niskassa ja; niiden
maillakhi.".
että amerikikaäist^ lisäksi lähetettäi-sihi
Iisaa söbAvobtdä iti^
inälsta; Jä että . Y k j i d t o l d s l pian
Yhdys7altäin {äqpKEEriälishh^ BoiajÄä-määrät
Kareissa.' 3t» oh enodmsyn
liittolaisia Ja jos tiedetään, miten ja
milloin tämä sota aiotaan lopettaa,
n i in aasialaisia voitaiaihi vällättrau-hoittaa."
"Miten sellainen lääke vaikuttaisi?"
kysjrhnme älnei^v
vea^ttyläri' pari pitkää l u ^
tiiä sanoi omien kokeniustc?» "
teellä, että "parcmman-rito^
dysvaitäin hallitus
'se Jätiäisl korealaiset ja
maiden muut kahsat rauhaan
taisi sotajoukkonsa kotiin.
•Palkka amerikkalaisen _
ndn hyökkäyssotaa naamloitaisiB,
kaunisteltaisihi kuinka
n i i n Aasian maiden » » ^ ' • j^
narrata; Jä «nitä K ^ ^ ^
määrlto tulee niin p a r t a i n^
etsivä päämäärä on se,
saataislhi lopetetuksi vUi
sanöiliän.
Kiitimme Pietilää
että ajankohtaisista
jotkatolvat jälleen kyknän
den päiväjärjestykseen. -
tauh
'Hän OU ^
: -P:na
. ^pnilset (
TOmi vainaj
Toivot älna
, Wlvat saal
mn vapar
^ poistuva
ja onnesta n
^"0 unelmaf
aaden eteen
Si?i nniu soyrkekniav i
lausumme
saattamaan
.•öitoe kul
'*'k'Ue jotka