Vapaus, October 25, 1949

              Sopimus, joka pelasti maailman
TäkäläBissä. taantunuispureissä
on jatkuvasti tyilcytetSy^lalujQiUe
sellaista valetta ^ttä muka, Hhle-rin
ja Staliiun sodan aattona sopi.
jna Puolan jako yta. toimenpiteet
olisivat antanet» ffitlerille vapaat
kädet byö^tä Poolan kimppann.
Raotsissa ilmestyvissä Ny Dagissa
on julkaista Hildiac H a c b o ^ tä­tä
koskeva senraava artikkeli, jossa
paljastetaan tällainen väite koko­naan
perät tömäksL
Venäläis-saksalaisen hyökkääixiät-tömyj'ssopimuksen
kymmenvuotis­muiston
merkeissä on Morgon-Tid-ningen
julkaissut johtavan kirjoituk­sen,
jcssa se keittää kokoon alkeellL
sirnman ja epählstoriallisimman k u -
vaulcsen, minkä Neuvostoliiton vastus-
;ajat ovat saaneet aikaan kuluneina
' vuosina. Diplomaattiset-sukkeluudet,-
TääristeUyt tosiasiat ja yksinkertai­set
päähänpistot on kiedottu tässä
yhteen ja samaan sekamelskaan, jok*a
todistaa ruotsalaisen sosialidemokra.
tjan viharoielisyyden mahtavaa naa­puriamme
kohtaan.
Tärkeimmät väittämät artikkelissa
ovat ne, joissa esitetään, että sopimus
antoi Hitlerille vapaat iädet aloittaa
toinen maailmansota joutumatta kon­fliktin
vaaraan Punaisen armeijan
kanssa, että Neuvostoliitto syyskuun
17 1939 hyökkäsi puolalaisten selkään
juuri, kun nämä olivat sodassa Sak­saa
vastaan, että Raition yhdistämi­nen
tapahtui yhteisymmärryksessä
Hitlerin kanssa ,että Hitler hävisi so­dan
sen vuoksi, ettei hän ensin var­mistanut
voittoa lännessä, ennenkuin
hän hyökkäsi Neu\'03toliittoon.
Tosiasiat osoittavat sen sijaan että
Mussolini vuonna 1935 sai länsival­loilta
vapaat kädet käydäkseen sotaa
Abesslnlaa vastaan, että Mussolini ja
Hitler vuonna 1936 saisivat tosiasiassa
vapaat kädet samoilta länsivalloilta
saattaakseen loppuun sodan Espanjan
tasavaltaa vastaan, että Hitler 1938
sai vapaat kädet anastaakseen Itäval­lan,
että länsivallat ja Saksa-Italia
syksyllä 1938 pääsivät yhteisymmär­rykseen
Mynchenissä Tshekkoslova­kian
paloittelemisesta ja että Saksa
sitten maaliskuussa 1939 voi miehit­tää
koko Tshekkoslovakian länsival­tojen
protestoimatta lainkaan.
Kaikki nämä olivat enemmän t a i
vähemmän luonteeltaan sotatoimia ja
olisi niistä jokainen toisissa olosuh­teissa
välittömästi päästänyt suurso­dan
valloilleen. Toiselta puolen oli­vat
juuri ne toisen maailmansodan
tosiasiallisia alkuvaiheita. Hitler ei:
Kirj. Hilding Hagberg
siis saanut vapaita käsiä elokuussa
1939 päästääkseen toisen maailman­sodan
valloilleen, vaan jo paljon a i .
kaisempana ajankohtana. Ei siis
Neuvostoliitto, mutta kylläkin länsi-
\'allat avasirat mahdollisuudet sotaan
j a toivoivat sitä.
Tosiasiat osoittavat edelleen, että
venäläisten marssi Puolaan el suun­tautunut
puolalaisia vastaan. Saksa
oli voittanut, eikä ollut enaa olemassa
mitään puolalaista valtiota. Tämä
marssi ei tapahtunut Hitlerin suos­tumuksella,
vaan hänen tahtonsa ja
suunnitelmiensa vastaisesti.
Sama oli asia Baltian maissa. Hit­lerin
Saksa tiesi varsin hyvin, että täs­tä
ajahkchdasta lähtien suljettiin
rengas nätsl-Saksan ympärille. Mor-gon-
Tidningen tietää varsin hyvin,
mitkä johtopäätökset Saksan hallitus
tästä veti: Italialaista sotamateriaa­lia
lähetettiin Saksan kautta Suo­meen
talvisodan aikana, saksalaiset
asiantuntijat ottivat suomalaisten rin­nalla
osaa sotaan, ainoastaan muuta­mia
kuukausia maaliskuun rauhan
jälkeen alkoi saksalaisten suorittama
Suomen miehittäminen valmistautu­misena
kesäkuun hyökkäystä varten
1941. Morgon-Tidningen tietää tä­män
lisäksi, että kun Rirotsin h a l l i ­tus
huhtikuun 15 pnä 1940 kiitti neu­vostohallitusta
siitä, että tämä asioi­hin
puuttumisellaan oli pelastanut
Ruotsin saksalaisten miehitykseltä, oli
tämä Neuvostoliiton toimenpide suun-tautimut
Saksaa vastaan ja oli osana
siinä politiikassa, joka pyrki natsi-
Saksan heikentämiseen. Ruotsi osoit­ti
sitten ylenpalttista kiitollisuuttaan
tästä avusta varastoimalla saksalaista
materiaalia sodan varalta, kuljetta­malla
saksalaisia joukkoja rautateil­lään,
helpottamalla saksalaisen laivas­ton
manööverejä Itämerellä, harjoitta
maila Saksan kanssa tavaranvaihtoa,
joka oli moninkertaisesti suurempaa
kuin venäläis-saksalainen tavaran-vaihto
ja Hnyöntämällä sen lisäksi
suuria ruotsalaisia luottoja jne.
Tosiasia on myös se, että Neuvosto­liitto
yksinään murti Saksan armei­jan
selkärangan, että Churchillin
muistelmista selviää, että brittiläinen
politiikka pyrki koko sota-ajan kei­nottelemaan
sekä Neuvostoliittoa että
Saksaa vastaan, että länsivaltojen
suorittamat pommitukset eivät hei­kentäneet
saksalaisten kykyä käydä
sotaa, koskapa sotamateriaalin tuo­tanto
lisääntyi .Saksassa 200 prosen-omalla
niinellänne varustetut
Niihin painetaan teksti suomen- tai englanninkielellä.
Meillä on kaunis valikoima "Buntin Reid" joulukortteja.
KORTTI NO, 900 100 kpl. $21.50
(Kaunis talvimaisema) 5J) kpl. 18.00.
KORTTI NO. 901 *. 100 kpl. $15.50
50 kpl. 8.50
KORTTI NO. 902 100 kpl. $ 9.00
50 kpl. 5.50
KORTTI NO. 903 100 kpl. $18.75
(Kaunis kortti) 50 kpl. 10.00
KORTTI NO. 904 100 kpl. $21.00
50 kpl. 11.50
KORTTI NO. 905 100 kpl. $ 9.00
50 kpl. 5.50
KORTTI NO. 906 100 kpl. $24.00
50 kpl. 13.00
KORTTI NO. 907 • 100 kpl. $ 9.00
50 kpl. 5.50
KORTTI NO, 908 .* •• 100 kpl. $14.00
50 kpl. 8.00
KORTTI NO. 909 100 kpl. $11.00
50 kpl. 6.50
KORTTI NO. 910 100 kpl. $10.00
50 kpl. 6.00
KORTTI NO, 911 100 kpl $22,50
50 kpl. 12.25
KORTTI NO, 912 ••• 100 kpl. $ 7,50
50 kpl. 4.75
KORTTI NO/913 ..../.. 100 kpl. $10.00
50 kpL 6.00
KORTTI NO. 914 • • 100 kpl; $2L0O
50 kpl. 1L50
KORTTI NO, 915 , • • • • 100 kpl. $13,00
«Hieno kortti)- ^ {^|- '"S
KORTTI NO, 924 100 kpl. $15.00
50 kpl. 8,50
KORTTI NO. 83« 100 kpl. $15,00
'Hieno, taiteellinen j a värikäs kortti) 50 kpL 8,50
KORTTI NO, 926 100 kp - $18.00
'••Winter Bplendor", kaikkien tykätty kortti) 50 kp . 10.00
KORTTI NO, 931 .V...... . . . . • 100 kp - Slf-OO
. r . •-• 50 kpl. 8,50
(Jokainen tulee ihailemaan tätä Korttia, joka on kivlpainojäljennys
Tom Stonen taidemaalauksesta "Stream near Algonqum Park")
KORTTI NO, 934 - • • 100 Icpl. $15.00
(Kaunis talvimaisema ^P,'-«f^S
KORTTI NO, 935 ^ lOO M -
(Toinen kaunis jäljennetty talvimaisema Tom Stonen taidemaa­lauksesta).
.
KORTTI NO. 942 . ; . . . . . . . . . . . . . . -.. • ••100 j^P • ^^f^
•Kortti kuvaa aihetta sokerikämpältä) 50 kpl. 9,00
KORTTI NO. 836 100 kpl- $15,06
50 kpl. 8,50
(Kaunis ja jylhä aihe valkoisine lumipeitteineen Canadan erämaas­ta
koira valjakoineen)
. * • •
Tilatkaa heti, että jonlakorttimie ehtii vielä Snomeen jonhiksL
Kuoret seuraavat korttien mokana.
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury, Ont.
tilla vuodesta I M I «syksyyn 1944 men_
nessä. säcä että< toinen rintama län­nessä
avattiin TSsta kesällä 1944, kun
Punainen armeija jo seisoi aivan Sak­san
rajoilla.
Tätä sopimusta fcoske^Tin rehellisen
historiallisen artioinnin täytyy johtaa
siihen loppupäätökseen. että. se oleel­lisesti
lyhensi toista maailmansotaa
ja määräsi sen lopullisen kulun.
Hman sopimusta olisi Hitlerin r i s t i -
retkiaatteesta voinut tulla todellisuus,
kuviteltu kapitalistinen yhteisrintama
ensimmäistä sosialistista maata vas­taan
olisi voitu toteuttaa. Tahtoa
tähän oli olemassa sekä Saksa-Ita-
Uassa että Englanti-Ranskassa.
Oli olemassa myöskin vaikutusval­taisia
amerikkalaisia piirejä, joiUe
nykyinen presidentti Truman keski­kesällä
1941 seUttl. että jos Saksa
näyttää voittayan, oli autettava venä­läisiä,
mutta jos venäläiset voittivat
oli autettava saksalaisia, mutta aina
niin. että tapettiin niin monta, venä­läistä
kuin mahdollista. Tämä poli­tiikka
Ilmeni Sresan konferenssissa.
Espanjaan kohdistuvassa noninter-ventiopolitiikassa,
brittiläls-saksalai-sessa
laivastOEoplmukssssa.i kulissien
takaisissa neuvotteluissa, joita käytiin
jo 1942 länsivaltojen ja Saksan vä­lillä.
Sama ajatus piili ns. 'Veygand-suunnltelman
taKana, jonka mukaan
englantilais-ranskalalnen armeija t u ­keutuisi
etelästä käsin Bakua vastaan
ja talvisodan aikaisessa englantilals-ranskalalsessa
suunnitelmassa tun­keutua
Norjan ja Ruotsin kautta Suo­meen
tukemaan Hitlerin suomalaisia
liittolaisia. Juuri hyökkäämättömyys.
sopimus löi pirstoiksi kapitalistisen
saarron Ja suunnitelmat uudesta ylei­sestä
rlstlretkestä sosialismin maata
vastaan. Se raivasi tietä Neuvcstolil-ton
ja länsivaltojen liitolle, kylläkin
puutteelliselle, mutta liitolle kuiten­kin;
Ja vaikka länslvaltaln hallituk­set
monin tavoin heikensivät tämän
liiton arvoa, Uitti se demokraattiset
kansanjoiikot yhteen, lisäsi heidän
sotaponnlstuksiaan ja päästi liikkeelle
laajan partlsaanitälstelun Euroopas­sa.
Tänä päivänä todistavat Itsenäinen
Puola, vapaat Kaakkols-Euroopan
maat. Itsenäinen Suomi, että Neuvcs-tollltolla
ei ollut mitään Imperialis­tisia
suunnitelmia Ja että sopimus itse
asiassa helpotti kalkkien Euroopan
kansojen vapauttamista. Sopimuksen
avulla murskattiin fasistiset valtiot.
Sen avulla Neuvostoliitto sai välttä­mättömän
hengltysajan vahvistaa i t ­seään
ja löi )?lrstolksi kapitalistiset
ristiretkisuunnitelmat. Tähän perus­tuu
myöskin sen maailmanhistorialli­nen
merkitys.
Kymmsnen vuotta tämän sopimuk­sen
jälkeen ovat ilmaantuneet uuden
muotoiset ristiretkisuunnitelmat. Tä­nään
ne tuo esille lähinnä Yhdysval­lat.
Varustamalla Länsi-Saksa, J a ­pani
ja Italia ja liittämällä länsl*eu-rooppalalset
valtiot sotablokklln yrit­tää
Yhdysvallat lUoda samanlaisen
kombinaation, jonka Puna-armeija
plrstosl vuonna 1922 ja Joka hajoltet-tlln
myöskin venäläls-saksalalsen so­pimuksen
avulla» Morgon-Tldnlngenln
valheet osoittavat, että ruotsalainen
sosialidemokratia on yhtä halukas tä­nään
kuin aikaisemminkin avusta­maan
länslvaltaln rauhan- j a kehityk­sen
vastaista politiikkaa.
Pommituskoneiden
valmistaminen antaa
työtä 1,500 miehelle
Fort William, —Pormestari Bada-nal
Ilmoitti täällä viinie maanantaina,
että kaupungissa sijaitseva Canada
Car & Poundry Co. on saanut tilauk­sen
suurten DC3-lentopommittajaln
valmistamisesta. Niin pian kuin teh_
taan koneiston uusiminen taptahtuu,
lisääntyy työmahdollisuuksia 1,500
työläiselle kolmen vuoden ajaksi, s a ­noi
hän. Nyt valmistetaan tehtaassa
katuvaunuja j a autobusseja.
Kenoralainen puheenjohtajaksi
Täällä viime lauantaina pidetyssä
Opettajain liiton länsi-Ontarion j a ­oston
vuosikokouksessa valittiin pii­r
i n presidentiksi Donald Thomas K e -
norasta.
Hirtti itsensä
CPRtn poliisi löysi viime sunnun­tain
iltapäivällä Andrew Prone-ni-mlsen
miehen, jolla «1 ollut vakituista
asuntoa, hirtettynä noin 200 jaardin
päässä D-elevaattorin pohjoispuolella.
Kuolemansyiden tutkija totesi, että
itsemurha oli tapahtimut Jo lauan­taina,
sillä Pronen vakuutettiin o l ­leen
kuolleena ainakin 24 tuntia. Ön
todennäköistä että itsemurhaan joh­tanut
mielentila oli seuraus työtty-myydestä.
— A T H .
Nainen tuomittu
hirteen murhasta
Lont«o. — Mrs. Norah Patricia T l e r -
ney. 29-vuotias nainen, tuomittiin
Lontpon keskusrikosolkeudessa hir­tettäväksi
sen idhdosta. että hän oli
murhannut erään naapurinsa 3-vuo­tiaan
tyttölapsen.
Mrs. Tiemey väitti hänen miehensä
tehneen ?en rikoksen. Mutta syyttäjä
sanoi, ettei ole mitään sellaisia to­disteita,
jotka osoittaisivat syytetyn
miehellä olleen jotakin yhteyttä mur­haan,
mutta sen sijaan on aivan riit­tävästi
todisteita mrs. Tiemeyta vas­taan.
Syyttäjä samri vastaajan tehneen
harvinaisen julman Ja törkeän mur-harikoksen.
i Marian Ward-nlminen
3-i'uotias tyttö • Idydettiin kuolleena
eräästä pcnunituksen vattrioittamasta
Uk)6te Lontoossa elokuussa. Hänet
oU hakattu vasaralla kuoiiaaksi.
Hrisbikl. — Lauantaina sj^r^ 24
pnä tapahtui Muhoksen Elylmälänky-lässä
pöyristyttS\'ä verityö. Kjpmh^-
nen Pelson varavankilan vartijaa
hyökkäsi tuliasein ratihallisen iltama-yleisön
kimppuun haavoittaen hen­genvaarallisesti
kahta, henkilöä ja
kahta lievemmin. Verityön poliittinen
luonne on Ilmeinen. Viranomaisten
antamien tietojen mtikaan alkoi M u ­hoksen
Kyhnälänkylässä S K D L : n t a -
lossa iltama klo 20 aikaan: Iltama su­jui
kaikinpuolin rauhallisesti, paitsi
että järjestysmiehet .takavarikoivat
eräältä Pelson varavankilan vartijal­ta
7.85 kaliiberisen parabellumin, jon­ka
hän oli ottanut esille tanssin aika­na
herättäen yleisössä levottomuut­ta.
Vanginvartijoita c l i iltamiin saa­punut
kymmenkunta. He oleskelivat
vuoron sisällä salissa, vuoroin ulko­na,
j a alkoivat Iltaman lopulla lau9ua
uhkauksia: Kommunistit tapetaan!
Tätä lausetta toistettiin useita kerto­ja.
Itaman päätyttyä ja ylOsbn a l ­kaessa
poistua vartijat menivät
talon seinustalle Ja avasivat yhUil-kaisesti
tulen väkijoukkoa kohti,
joka joutui pakokauhun valtaan.
Järjestysmiehenä toiminut Martti
Makkonen sai luodin vatsäattsa.
Työmies Lauri Kukkoselta luoti lä-
\isii oikean käsivarren. Ma«n-viljelijitt
poika LaairI Pllpp» sai
luodin vatsaansa ja toisen loak>
kaaasa. Todeaiiiik«i»esU aOaän tt-pl
tBliot l9oU omi jitjcstycBdes
ViUne Katalista rintaan, natte ai-heatti
vain aust^hiBui. KlmmMi-nnt
looti osal criisMn nafahmM-löön
aiheattamatta . vakavanpaa
Verityön tekijät seurasii-at uhrejaan
Muhoksen Osuuskaupan Saarelan
myymälän luo. Jonka myymälänhoita­jan
piti lähtea aatolla vtentaän haa­voittuneita
sairaalaan. Vangbivarti-jat
pllritlivfit auton, JyskytUvät oveUe
ja vaativat sisäUäolijoita tulemaan
ulos. ^asta pitkän ajan kuluttua ah»
dlstelijat siirtyivät sen verran kau­emmaksi,
että auto pääsi lähtemään
Pelson vanginvartijoilla el ole o i ­keutta
viedä vankilan ulkopuolelle
ampuniaaseltaan," \-lela vähemmän
niitä käyttää. RaakalalsJoukon pu­heista
päätellen verityö oli edeltäpäir
tarkoin harkittu, eivätkä vartijat oi*
leet niuttineet väkijuomia ainakaan
havaittavasti.
Verityön tekijöistä on tähän men­nessä
pidätetty Muhoksglta kotoisin
oleva vanginvartija Yrjö Marjaniemi
Oulun lääninrlkospoUisl on aloitta­nut
tutkimukset Ja lisää pidätyksll
on odotettavissa. Kalkkien terrori-;
joukkoon kuuluneiden vartijaln nimet
ovat poliisin tiedossa.
Suomen hallitus
on etsinyt tukea
lapualaislaista
Helsinki — Kuten tiedetään on
Fagerholmin hallitus nostattanut kan­teet
S K D L m eduskuntaryhmän nel­jää
Jäsentä vastaan rikoslain 16 luvun
24 pykälän nojalla. Syytteessä ovat
S K P : n puheenjohtaja Aimo Aalito-nen,
S K P : n pääsihteeri Ville Peksl,
Työkansan Sanomain päätoimittaja
Maiu-l Ryömä ja kansanedustaja Eino
Tainio.
Kun juttu oli ensimmäisen kerran
käsiteltävänä täkäläisen raastuvanoi­keuden
11. osastolla lueteltiin syjrte-
•klrjelmässä suuri Joukko Työkariiän
Sanomissa , Julkaistuja uutisia, paki­noita
ja artikkeleita, joissa paljas­tettiin
tai arvosteltiin hallituksen^ Ja
muiden viranomaisten menettelyä 'ja
väärinkäytöksiä.
•Xhtyen oikeusministeri Suontaustan
mielipiteisiin, vältti yleinen syyttäjä
Kunnas, että mainitut kirjoitukset
loukkaavat edellämainittua lapualals-lakla
Ja vaati mainitussa l e h d et
Fagerholmin hallitukseen kohdistetut»
arvostelun vaimentamista.
Vastaajien taholta viitattiin siihen,
että eduskunnassa on JuUrl esitetty
lakialoite kyseessä olevan pahamai­neisen
lapualaislaln kumoamisesta ja
pyydettiin asian käsittelyn lykkäämis­tä
siihen saakka kunfies. eduskunta on
ehtinyt ratkaista'i kantansa aloittee­seen
nähden. Raastuvanoikeus suos­tui
lykkfiy.spyyntöön.
Mainitun lälKkphdan .sanotaan ole­van
sellaisen dlskrlmlnatoorlsen sää­döksen,
jonka Suomi on rauhanso­pimuksen
7 luvun säädöksen mukai-
.s&stl sitoutunut kumoamaan. Koska
rauhansopimus on perustuslain voi­mainen,
pidetään aivan selvänä, että
eduskunta pitää velvollisuutenaan sen
kumoamisen rauhansopimuksen vas­taisena.
Jos se tapahtuu raukeaa hal­lituksen
nostattamat syytökset Ilman
muuta.
Myöhemmin lykättiin myöskin sa­manlaatuiset
Jutut Ny Tldln päätoi­mittajaa
Atos Wlrtasta, Vapaan S a ­nan
päätoimittajaa Raoul Palmgre-nla
j a kirjailija Jarno Pennasta vas­taan.
Piispa on puhuiiut
pub ikaaneista ja
V. 1875 tapahtunut
parlamenttipäätös
jäi toteuttamatta
Ottawa. — K u n senaatls-sa käsitel­tiin
kysymystä Canadan Korkeimman
Oikeuden muodostamisesta maan kor­keimmaksi
olketisasteeksi, palautti .se­naattori
A. K . Huges.sen mieliin sen
tosiasian, että Canadan parlamentti
hyväksyi jo v. 1875 päätöksen, jonka
mukaan Britannian salaneuvosto olisi
pitänyt poistaa käjrtännöstä Canadan^
korkeimpana olkexislaitoksenä. Ehdo­tus
tapettiin silloin Britanniassa -sillä
verukkeella, että salaneuvoston lain­opillinen
Jaosto el ole muka mikään
oikeusaste vaan Hänen Majesteettinsa
neuvonantoja. Asla tuli Jälleen esille
1938 jolloin Canadan Korkein Oikeus
antoi asiasta lausunnon, että Canadan
parlamentilla on oiketis poistaa sala.
neuvosto Canadan oikeuslaitosten klr_
Joista Ja salaneuvoston lainopillinen
jaosto vahvisti myöhemmin tämän
lausunnon.
Mr. Htigessen sanoi olevan tyhmää
pitää sellaista ryhmää canadaiaisena
oikeuslaitoksena. Joka sijaitsee tuhan­sien
mailien päässä ja jonka Jäsenet
eivät ole mahdollisesti koskaan käy­neetkään
maassa.
HelsinkL — (DLP) ~ J<Älolsten
seurakunnassa pidettiin syysk. 24 ja
25 pnä Tampereen hiippakunnan pils-pantarkastus.
Tilaisuudessa herätti
erikoista huomiota, että piispa E. O .
Gulin kohdisti huomionsa m&amm-me
käynnissä olevaan kommunlBmin.
vastaiseen valhepr<^agandaan.
Esittäen erään vertauksen fariseuk­sesta
Ja publikaanista piispa Oulin
leimasi kommunistit publikaaneiksi Ja
kommunismin vastustajat fariseuk­siksi.
Viimeksimainittujen tehtäväksi
kirkonmies asetti ensinmainittujen
parantamisen. Määritellessään tämän
parannustyön menetelmiä hän antoi
kokonaan toisenlaisia ohjeita kuin
amerikkalalssuuntauksen miehet ovat
vaatineet hallitukselta Ja viranomai­silta.
Kuten tunnettua, hBllltu3N)n ame­rikkalaisten
Imperialistien politiikkaa
noudattaen karkolttanut demokraatti­set
henkilöt valtiokoneistosta Ja kalr
klsta JulkLsista tehtävistä Ja taantu­muksellinen
sanomalehdistö on lei­mannut
nämä karkoltetut heiUän mle.
liplteisilnsä katsomatta kooMnunis-telksl.
Piispa Gulin päinvastoin varoitti
farlsealalsta herjaamasta Icommunis-tejakaan
Ja vaati, että kirkon hallin-toelimlin
on valittava edustajia tasa.
suhteessa kalkista kansalaispiireistä,
kommunistit mukaanluettuna.
Saamiemme tietojen mukaan piispa
Gulinin puhe on herättänyt pahen­nusta
taantumuspllrelssä. Tosin kor­keissa
asemissa olevat poliitikot myön­tävät,
että piispalla on ollut hyvä
tarkoitus esiintyä Jeesuksen opin mu­kaisesti
kommunisteja vihaavia farl-sealalsla
vastaan, mutta toiselta puo­len
samat korkeat virkamiehet tunte­vat
vertauksen farlsealaislsta kohdis­tuneen
heihin, Joten pahastUÄ kom­munistien
vastustajien leirissä on ollut
yleistä.
Arveraan piispa Gulinin saaVan
vastalsuudcs.sa tuntea, että amerlkka-laLspolltilkkaa
harjoittavia farlsealal-sla
va-staän on vaarallista esiintyä.
Teoilisuus jä 1M6
ovat • •• ' aa
Postimerkki osuus­toimintaliikkeen
50-vuotisjuhlaksi
HelsinkL — Suomen osuustoiminta­liikkeen
50-vuotisen toiminnan Joh­dosta
on laskettu liikiceelle lokakuun
2 päivänä 15 markan arvoinen Juhla­postimerkki.
Sen on sommitellut tai­teilija
Aarne Karjalainen. Painos on
miljoona kaj^paleUa.
Kalkkunapäivällinen
vain 40 senttiä
New York. — The Home Insurance
Company perusti hiljattain ruokalan
työläisilleen sen vuoksi, "että se pois­taisi
työläisiltä ne valkeudet, Jotka
heitä kohtavat kun joutuvat syömään
päivällisensä kUreellisesti ahtaissa
ruokaloissa". Ruoka tarjotaan yhtiön
työläisille tukkukauppahinnollla.
Tyypillinen ateria tässä ru(dcalaesa
on: kalkkunapalstl täytteen kera, kas­tiketta,
puolukkakastlketta Ja kaksi
kasvista — 40 senttiä.
Voileivät maksavat 12 sentistä 35
senttiin, " P a i " maksaa 7 senttiä^ k a h ,
vi eli tee 4 senttiä. Ruokalistassa on
39 eri ruokalajia.
Kellossa $100
seteli
Aledo, IIL — Eräs kuntl valitti H.
D. Cooper Sc Sons korukauppiaalle
hUjatUin, että hänen kellonsa on
aina Jälessä. Kello oU vanhaa mallia
j a korukauppias oli sitä mieltä, että
hiiriä on muuttanut kellon sisiän
asumaan, eli oravat käyttävät sitä
pähkinäpiilopalkkana.
Mutta Cooper oe/kä kellon omistaja
saivat yllätyksen tutklessan kelloa.
Sen mekanismin ympäri oli kierretty­nä
»100 seteli.
Moritova.—Akateemikko A. V. Töpt-shijev,
joka toimU Neuvostoliiton Tie­deakatemian
pääsihteerinä, on äsket­täin
selostanut akatemian alkaneen
työvuoden suunnitelmia.
Suunnitehnan mukaan akatemia t u ­lee
1950 työskentelemään 3e8:n sel­laisen
kysymyksen ratkaisemiseksi.
Joilla on suuri teoreettinen Ja kansah-talondelllnen
arvo. Muunmuassa a i -
neenvaihtoa. perinnöllisyyttä Ja eri
slimlsn keskeistä vuorovaikutusta
tutkimalla tullaan edelleen kehittä­mään
mitshurinilalsta biologiaa. L a a .
Ja syvällinen tutkimustyö suoritetaan
suometsiä koskevien kysymysten tut-misessa,
gcofyyslllislä tutkimustöitä
taajennetaan Jne.
Ensimmäisen kerran sisältyy tlede-k^
tettolan suunnitelmiin sellaisia tut-
:imustöitä. Joiden tulokset joutuvat
uor^an teollisuuden käyttöön. Tal­aista
kansantaloudessa toteutettavia
;usi3 aloitteita on 335.
Akatemian alaiset Instituutit tulevat
'. 1950 huomattavasti lisäämään tle-
.eellisten työntekijäin koulutusta.
Myös kustannustoiminta laajenee. V.
,.950 Julkaistaan Lomonosovln kootut
'.eokset. Jotka tulevat käsittämään 15
:>saa. Ssmoln suoritetaan loppuun D.
I. Mendelejevln 24 osaisten koottujen
teosten Julkaiseminen ja otetaan tiusl
painos fysiologi Pavlovin kootuista
teoksista. 1050 aletaan myöskin laa­tia
20-osal8ta suurteosta, Joka käsit­telee
Neuvostoliiton tieteen ja teknii­kan
historiaa.
Ruplan ostoarvo
Jääkiekkokokous
Sebiunaefaer ,On(, — Northern On­tario
Hockey Associationin vuosiko-ko-
js pidetään Empire-hotelllssa North
Bayssa, alkaen klo 2 ip. lauantaina tJc
29 pnä. VirkaiUjaIn vaalien lisäksi
keskustellaan kokouksessa pelisääntö­jen
nututt^inisehdotustea Jobdosta. ^
Viime vuonna
Moriiova, — Kuten muistetaan pani
Neuvostohallitus voimaan joulukuussa
1947 yleisen rahauudistuksen Ja lak­kautti
samalla koko korttijärjestelmän
elintarvikkeiden j a teollisuustuottei­den
Jakelussa. Korttijärjestelmän
poistamisen yhteydessä alennettiin
leivän Ja viljan hintaa 12 prosentilla.
Samoin alennettiin- trikoo-, Jalkine-
Ja tekstiilituotteiden hintoja.
Hintojen alennuksen Johdosta Neu­vostoliiton
väestö voltti vuoden aikana
vähintäin 57 miljardia ruplaa valtion
kauppojen Ja 29 miljardia ruplaa kol­hoosi-
Ja osuustoimlntamyynnissä c l i
yhteensä lähes 88 miljardia rupUa.
Toukokuussa 1943 hallitus toimeen^
pani hintojen aleimuksen korottaak-ssen
siten työlälsteh, talonpoikien Ja
virkailijoiden reallpalkkaa. Valtion
omissa kaupoissaan toimeenpaneman
hintojen alentamisen Johdosta Ja sitä
seuranneen yleisen hintojen alennuk­sen
Johdosta osuustoiminta- Ja koi*
hooslmarkklnollla neuvostoruplan os­toarvo
kohosi V. 1948 aikana kaksin­kertaiseksi.
V. 1949' toimeenpannun hintojen
alennuksen seurauksena NeuvcBtolll-ton
väestö voltti lähes 71 miljardia
ruplaa, Joista 48 miljardia ruplaa val­tion
myynnissä Ja 23 miljardia ruplaa
kolhoosi- ja osuusliikkeiden myynnls,
sä. Selvää oli, että tämäkin hinnan­alennus
Johti neuvostoruplan ostoar­von
uuteen kohoamiseen Ja samalla
kansalaisten reallpalkan huomatta­vaan
noasuun.
Reallpalkan nousu Johtaa luonnol-
ILsestl kulutuksen Jyrkkään kohoami­seen.
V. 1948 leivän myynti kohosi
50 prosentilla verrattuna vuoteen 1947,
puuvlllakankaltten 56 prosentilla Ja
Jalkineiden 45 prosentilla. Vuonna
1949 on näiden tuotteiden menekki
jatkuvasti kasvanut.
Ilmarata metsätöfden
palvelukseen Neuvosto-
Karjalassa
Neuvostoliiton Tiedeakatemian kar-jalals-
suomalatsen osaston tieteelli­nen
työntekijä Klshjenko on Jokin a i ­ka
sitten tehnyt keksinnön, jonka
avulla puutavaraa voidaan viedä ajo­tien
varteen Umaradan avulla.
Ilmarata käsittää kolmen metrin
korkeudessa sinkkiköyttä pitkin kul­kevan
metallivaunun. Vaunuun kiin­nitetyt
suuret pihdit kuljettavat kar­simattomat
puut tien varteen. Näin
ne Joutuvat kapearaiteisen rautatien
avovaunuihln. Tällainen koneisto,
jota hoitaa 5 työläistä, kuljettaa ja
'astaa vaunuihin 43 kuutiometriä puu­tavaraa.
Näin ollen hakattu puutava­ra
voidaan kuljettaa soiden ja purojen
takaa, ajoteiden varteen jo kesälläkin.
Meteätyöläisille rakennetaan uusia
asuintaloja. Keski-Kuittljärven ran­nalle
etslm. on alettu rakentaa uutta
metsätyölälsten kj^lää. Sinne raken­netaan
kolme suurta yhtelsasuntpta-loa,
kahdeltsankymmentä 1—4-asun-toista
taloa, ruc^cala, lastenseimi ja
-tarha, koulu, myymälä valistustalo,
lääklntälaitos Ja saunat.
Uusia asuntotaloja rakennetaan
kalkilla metsätyömailla. Valistuslai-tokeet
ovat ahkerasti palvelleet met-sätyöläisten
tarpeita ja julkaisseet
metsätyöalaa käsittelevää kirjallisuut­ta,
1949^1 ilmestyy "Meteätyönteki-
Jähi kirjasto", joka tulee käsittämään
56 perusnidetfä ja 14 liitenidettä.
— Yhdysvalloissa on j ( *a päivä
sairaaloissa noin (lOOXXH) potilasta Ja
niistä ön enemmän kuin puolet sai­raalassa
mielentilassa sattuneiden
häiriöiden moksi.
TUstaiiia, fökäk:: 25 p-, — Tviss^^
Manhrealilaiset huom! \ -::':.:T''^^''''
RAILAKKAAt
HÄLLOWrEN
Lauantaina lokakuun 29 p:nä kello 9 ip;
926 Atwater Av».
Hattuja, serpentiinejä, nauhaa ja hauskaa
RIPEÄ MUSIIKKI
TERVETULOA!/'... , • r- cSJ:n Montrealin os. havttoioUkunta.'
Italian yleisurheilu-mestaruudet
ratkaistu
Myrskyn vahinkoja
Ontariossa
Barissa suoritettiin syyskuun lopus­sa
Italloh ylelsarheliumestaruuskilpal-lutv
Niissä saavatetllln seuraavia t u ­loksia:
Moukari: Taddla, 53.12. — 3-Ioikka:
Tosi. 13.96. — Kuula: Profetl. 14.66,
Consollnl. 14.51. — 10 km:n kävely:
Dardonl, 46.37.6. — 800 m: Lunghi. 1.-
57,8. —* Keihäs: Matteucoi 61,18. —
10,000 m: Ballstreri, 33.17.2—. 100 m:
Penna, 10,7. — 1500 m: Tagllapletro,
4.02,4. — Korkeus; Bernes, 185. — P i ­tuus:
Ardlzzonc. 678. — 400 m:n aidat:
Fillput. 54,9. — '400 m: Slddl, 49,6. —
Seiväs: Pano, 360. — 50OO m: Nocco,
15.41.2. ~ Kiekko: Consollnl, 51.17, To­si,
49.47. — 200 m: Montl. 22,4. — 110
m:n aidat: Albanase, 15.3. ~ 4x100 m:
Pro Patria. Milano, 44,0. — 4x400 m:
psr, Brascia, 3.28,8.
1,760 metsäpaloa
Toronto. — Maakunnan metsävl-ranomaiset
ovat Ilmoittaneet, että l o .
kak. 1 p. mennessä oli maakunno-ssa
todettu olleen kaikkiaan 1,700 met-säpalou
cli 616 paloa enemmän kuin
viiden edellisen vuoden kcfiklmäärft.
Tuli tuhosi kaikkiaan noin 59,140 eek­keriä.
Eniten oli metsäpaloja 8ud-buryn
alueella, Joisa todettiin niitä
olleen kaikkiaan 24Ö.
— Noin yksi vlldescsa Yhdysvaltain
unlolhln kuuluvista työläisistä on nai­sia.
Toronto. — Ontarion suurilla jär­villä
riehui viikon vaihteena' xajj^nlkjf
mikä aiheutti vahinkoa lalva^tftiUer
surmasi yhden miehen KiM*Ickl4l jtt^
Jätti kaksi miestä pienelle saalrene:;
Manitoulln edustalla.
Kova tuuli riehui Ohtariossa^lattr'
antaina Ja sunnuntaina. lopettacä af.
ten kauniit syysilmat. ;
James Loveridge, ScarboMsiä; l^tdt^i'
kul lauantaina Slmcoe-järtreen, kutt
hänen veneensä kaatui sorsastttj^tilit-:
matkalla.
Uttle Currentlssa tuuli 90 nSuUn
tuntinopeudella vlikoa yplIbfMss»
mutta sunnuntai-iltapaivlUU tuult
heikkeni vähän.
Hallituksen maa- Ja metsidei|ttrfr» rfi
mentin patrullUaiva luuli kivlhUItta-^
taman valonmajakaft vkloksljakJaiL;v
tui ksrllls East Marry's saaren 'i^ut> '
talla perjantaina. Tavallisella patrui»
limatkalla olleet Charles Blbbgr Ja JSa-rold
Silva ponnistelivat k ^ l tiQiti»
kylmässä vedessä ennenkuin sMvat^:
veneensä irroltetuksL He Jouti^vftt <
yöpymään Ilman ruokaa Ja kylmis--:
sään pienessä Icämpftssä mistä he aa­mun
valjetessa pääsivät maihin. Pe­lastusvene
vei nämä kaksi miestä ton-nuntal-
lltana Little Currentiln.
Kaksi matkustajalaivaa. lifanitOuUa:
Ja Normac, olivat lauantaina koikö |»fti.,i-vän
satamassa kovan tuulen vuokU.
— Verendty« Kalliovuor!tstoD
V. 1743.
Matkat SUOMEEN Ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta -
Varhainen Jotilumätka: marratkuun 10. ' "
Suuri henkilökohtaisesti johdettu Jouluhuvimatk» jonluk. 10
PALVELU M i m n i l M l M M l M M ^,,ay/^frtf
Nopeat j a mukavat laiva-, rautatie- Ja lentoyhteydet *
Kööpenhaminasta eri puolille Suomea.
AIKA8ET V, 1950 KU|.KUVUOROT:
T.ammik. 20 p. — Ilelmik. 18 p. Maalisk. 20. p. — Bntfk. 17 |.
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän / :
asiamiehen puoleen tai
G D Y N I A A M E R I C A LINE INC
205 Drtiinmond Blgd, 1117 Ste-Calberino St., W M MoairaaL
«muuuiliiiiMMniuiiiiMiiiuiiuiuiniiiHuiiiiuMuuKOiiniiHuuiuiii
KIITOS
Parhain kiitokseni Teille Vai d'Orin toverit siitä hyvästijättö-tilaisuudesta.
Jonka olitte järjestaneat C S J : n osaston tiaaUlIe ininbn
])aikkakunnalta pois muuttoni johdosta.
Kiitos kauniista lahjasta. Kiitos ravintolan emännille Annille.
Marylle Ja Rauhalle. Tulen Teitä kalkkia kiitollisuudella muista­maan.
Jos matkanne joskuB johtaa tännepäin, toivon, että tienne
kotini kohtaa.
Kiittäen,
OLGA KOSKELA
565 Lafontaine St. VVallaceburg, Ontario
HtumiatHUtUiunitHtttm
KIITOS
Lausumme sydämslli.set kiitoksemme sukulaisille ja tuttavillem­me
siltä toslyllätyk«?;itä avioliittomme johdosta, lokak, 8 p; 1949. ;
Kiito» kauniisti katttusti kahvipöydästä, arvokkaista lahjoista'
ja suuresta rahaKjmma«ta, jenka saimme Teiltä vastaanottaa. •
Kiitos homman alkajille, illan emännille, lahjoittajille Ja kaikille
jotka autoitte tämän Illan onni.slumi»ek«i. Tämä ilta tulee sftlkr-mään
kauniina mulsto!>.samnie. Teitä kaikkia kiitollisuudella muiiB-.
taen:
il Boyv.e Ht.
EILA j a ONNI KOSKI
LoekMtjr, 0nL
IJ\ui:o±
Sydämelliset kiitokset ystäville, kUn yllättäen saa­vuitte
kotiimme. Kiitos ihanista kukkasilta ja arvok­kaasta
lahjasta, jonka jätitte käyntinne muistol^i.
Kiitos emännille kauniista kahvipöydästä herkkt^
neen ja kaikille ystäville jotka ottivat osaa, vaan eiväf
voineet saapua.
Kiittäen,
LAILA ja AARNE LAAKSO
Toronto Ontaiio