Vapaus, August 24, 1950

              f fövu 2 Torstaina, elok. 24 p. — Thursdayi August 24
4* *
s {
i
1
O t g a n of Kiimläh Caioadlaivi/ E s -
tdbIIdiedNov.6t&.'19n. Aatboibxä
a s secoiut class m a i l bjr the Post
Oitfice Departtnent, Ottawa. Pub-ll£
hed thrioe weeldy: T u ^ s d a y a ,
TtmrsdayB a n d 8ätun!ay0 b y Vapaus
P u b l i s h i n g Company L t d . . a t 100-102
E l m S t . w.. ^ b i o y , OBL, Cattada.
Tdepbonea: Business Offlee 4-4264.
E d f t o H a r Office 4-4269. ItattaseT
E. S u i t s i . B d i t o r W . E k l u n d , msiias
address. 8 o « 69. Sudbury. Ontasto.
AdyeiSlslng l a t e s npon apjtUcstioo.
i V a i i s l a t i o n free o f chaxge. '
T I L A U S H I N N A T ;
Canadassa.: l vk. 0JOO 6 k k . 8.25
3 k k . 2 j 0 0
Y h d y s r a l l o i s s a : l vk. 7.00 6 k k . 9 ^
Suomessa^ l vk. 7JOO. e k k . 4 2S
'Kuul£3U5ien ja vuosien varrella kertyneen työiäbten yleisen tyyty­mättömyyden
johdosta alkoi tiistaiaamuna koko Canadaa käsittävä
rautatietyöläisten lakko mikä on jo aiheuttamit huomattavaa talous­elämä
tyreh^mista ja voi olla merkkinä työläisten yleisel^palkan-
V Icorotusvaatimukselle.
Kukaan ei voi kieltää, etteikö rautatietyöläisten vaatimukset ole
d^utettuja ja perin kohtuullisia. Vieläpä pääministen^^^^^ Laurent
ölipakoitetta myöntämään, etta rautatietyöläiset ovat olleet hyvin
^pidattyväisiä. Tosiasia onkin, että rautatietyöläiset olivat ennen tä-liilid
maan parhaiten palkattujen työläfeten joukkoon kuuluvia, mutta
unionsa konservatiivisen johdon takia he ovat viimeksikuluneen kym­menen
vuoden aikana jääneet pahasti jälkeen tnonien muiden alojen
fyölaisistä. Heidän unionsa johtoa on porvarien taholta kiitetty ja
ylistetty, mutta rautatietyöläisten palkat ovat jääneet pahasti kuopi-piin.
Tämä sellaisenaan nostatti vuosien kuluessa rautatietyöläisten
keskuudessa nurjamielisyyttä ja päättävää tahtoa olosuhteidensa pa­rantamisen
hyväksi. Tästä jasenistiin yleisestä tyytyiMttömyydestä
jiphtuu, i^tta union johdon täytyi pitää iiinni suhteellisen vaatimatto-nJ^
ta vaatimuksista, joista rikkaat Tautatieyhtiötyhiöpäisesti nyt
kieltäytyivät. Rautatieyhtiöt ovat ilmeisesti saaneet äikaiserhmin
tditoosa niin helposti ajetuksi lapi, että ne luulivat nytkin voivan
firopagandansa ja taloudellisen mahtiasemansa avulla pako^
Itsensä polvilleen.
; ; Ja minkälaisista vaatimuksista rautotieyhtiptkieitäy
Eautatjetyölaiset esittivät jo vuosi sitten — ^li kauaii ennen Korean
sotahysterian yhteydessä kehitettyä uutta hintpjenkorotusvyöryä, et-
^ h e haluavat saada 40 tunnin työviikon nykyisen 48-tuntisen työvii-
%qn palkalla, sekä sen lisäksi 7-r-10 sentin palkaiilfoi^ptuksen tunnilta.
Kiid otetaan huomioon se, että rauutietyöläisten palkat ovat nyt pa-
Basti kuopassa sekä nykyiset hintojen korotukset, niin ylläolevat palr
|äi^kQfotUsvaatimukset ovat todella hyvin kohtuulliset, eikä niistä
tinkimisen varaa.
MvAta, ilmeistä on, että valtapiirit aikovat käyttää sotahysterian olo­suhteissa
suurta ruoskaa rautatietyöläisiäx^staän.Tähän^^^^^^
||u^ p^rlam^ttl on kutsuttu koplle keskustelem^^^^^ lakkotilan-t^
sta — ja ehkä sen varjolla myös pakoHisest^ sptapalvrf
ijfestäynnä muista "sotatoimenpiteistä". Jos hallitus mielisi oikeuden-tthikaisesti
käyttää vaikutusvaltaansa tämän lakon sopimiseksi, niin
se sanoisi rautatieyhtiöille, etta saatuaan suuria rahtiniaksujeh hin­tojen
korotuksia nyt on tullut arka, jolloin rautateiden täytyy suostua
työläistensä kohtuullisiin vaatimuksiin. Tämän asemesta yritettä- ,
heen kuitenkin manöövereillä sellaiseen asemaani missä voitaisiin rau­tatietyöläiset
pakottaa polvilleen mahtavien rautatieyhtiöiden edessä.
,° Mikäli parlamentin koolle kutsumisella pyritään rautatietyöläisten
painostamiseen ja työväenvastaiseen lajnlaadintaany^s^ et
vain järjestyneiden työläisten vaan kaikkien oikeamielisten canada-iaisten
tuomion osakseen. Yleinen mielipide on tässä taistelussa rau-
Katietyöläisten puolella. ~ f
] Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kun käsitetään, joko tietoisesti
tai vaistomaisesti, että rautatietyöläisten lakon, sopimisella on kauas-
ItaatQinen merkitys koko Canadan palkkatyöväestön elintasoon. Jos
rautatietyöläiset voittavat lyhemmän työpäivän ja sen lisäksi heille
kuuluvan palkankaratuksen, niin se tekee helpommaksi muillie työläi-iiUe
työpäivänsä lyhentämisen ja palkkojen ^orpttemisen, mitä
tyt^yi työttömyystilanne ja jatku vaati nousevat hinnat vaativat. V
.Todellisuudessa rautatietyöläisten lakko olisi helposti voitu välttää
ja se voidaan oikeudenmukaisesti sopia sit^ri, «että paköitetaan yleisen
tnielipiteen painostuksella rautatieyhtiöt suostumaan työläistensä koh­tuullisiin
vaatimuksiin.
JQ pn aikoihin
London Observerin kirjeenvaihtaja Nora Beloff kirjoittaa New
Yorkista, etta Yhdysvaltain sotapuolueet -^demokraatti- järepubli-
:'kaanipuolue — kilpailevat nyt punakauhun lietsonnassa tunnuslau­seella:
"Kuinka paljon te vihaatte kommunismia ja oletteko te vihan­neet
sita yhta kauan ja yhta lojaalisesti kuin me?"
Täten hitlerilaisyys elää ja kukoistaa vielä senkin jälkeen kun Hit­lerin
asevoimat tuhottiin taistelutantereilla vastapäättyneessä sodassa.
Mutta miksi Yhdysvaltain suurpääoman molemmat sotapuolueet
ovat painuneet nain alhaiselle tasolle?
Siitä yksinkertaisesta syystä, että niillä ei todellakaan ole sen pa­rempaa
tarjottavaa.
Ne ovat molemmat sotapuolueita, mutta kumpikaan ei uskalla
avoimesti ryhtyä propagoimaan sodan ja fasismin puolesta, minne ne
jatjestelmälhsesti joidenkin edesvastituttomten mi^ten johdolla maa­tansa
ajavat.
Kun niillä ei ole. tarjottavana kansalle mitään rakentavaa, ja kUn
ne eivät voi todellisesta paamaarastäänkään avoimesti puhua, sota­puolueet
turvautuvat pahamaineiseen ja pahaenteiseen puiiakauhun
lietsontaan.
^..Kirkumalla Hitlerin tavoin kommunismivaaraa vastaan Yhdysval­tain
sotapuolueet yrittävät kaantaä ihmisten huomion pois niistä to­dellisista
vaaroista, mrtka uhkaavat sotapolitiikan johdosta kaikkia
tavallisia ihmisia.
)!;!.Korean rintamilta tulee tietoja kaatuneista ja haavoittuneista. Sp-
,^set kenraalit vaativat yhä Iisaa tykinruokaa käytettäväkseen. Ruo-
Katav^rain ja vaatteiden hinnat kohoavat. Edessä on huomattavan
s\iuret verojen korotukset — seka kaiken sen huiplilla vaara joutua
atomipommisotaan, minkälaista ihmiskunta ei ole vielä nähnyt.
x Kaikki nämä seikat huolestuttavat luonnollisesti työläisiä, farmarei­ta
ja oppineita. Tosiasiassa näyttää siltä kuin tämä huolestuneisuus
öUsi saavuttanut jo niin laajat mittasuhteet, että molemmat sotapuo-
^;ieet mobilisoivat voimansa stvustahyökkäykseen, t.s. hyvin järjes-
• tlKtyyn propagandasotaan, jonka päätarkoituksena on yleisön huo-Ä^
on pois irroittaminen todellisuudesta ja sen kääntäminen kommu-sistipeikkoa
kohti.
.i;;^^;Tallaisilla propagandakepposilla voidaan ehkä huomattaviakin
joukkoja johtaa hetkellisesti harhaan Yhdysvalloissa (ja Canadassa-kin)
mutta asia erikseen on, saadaanko kommunismivastaisen hyste­rian
tunnuslauseiden avulla fasismin kourista juuri vapautuneen Eu-j
^ p a n (tai .\asian) kansanjoukkojen kannatusta sille ''demokra­tialle",
mita moinen propaganda edustaa. Me ainakin epäilemme
asiaat vahva&tl.
• S Y N T Y M Ä -
i
Mr5. K r i s t i i n a Pesonen Beaver L a ­k
e l t a täyttää huomenna, elcdcuun ^
päivänä 79 vuotta. Lehtemme yhtyy
sukulaisten j a tuttavien onnentoivo-tujcsiia
päivän sankarille.
Mitä minit saiioTOt
" A U T E T A A N K O " P A K O L A I S IA
V A S T O I N O M A A T A H T O A A N ?
V i i d e n vuoden kuluttua (£odan
päättymisestä) vapaan maailman
(kapitalistisen maailman) välinpitä­mättömyys
kymmentä miljoonaa p a ­kolaista
kohtaan Länsi-Euroopassa
o n ruvennut tuottamaan pahanma­kuista
mutta eUtämätöhtä hedel­määnsä.
Pakolaiset katselevat taak­seen
kommunistirajojen yli J a kaikes­t
a vastenmielisyydestään Ja pelostaan
huolimatta he kuvittelevat siellä ole­van
tarkoituksenmukaisemman maa­i
l m a n k u i n se minkä he lännestä. l ö y ­sivät.
Siellä, h u o l i m a t t a siitä k u i n ka
\ i h a se on, heidän edessään o n J o h -
klOV-inen tulevaisuus. Nykyisfellään
ollessa heillä ei ole mitään toivoa.
Stuttgartissa puhkesi-myrsky kun
50.000 Itä-Saksan asukasta j a muiden
maiden maattomia hyväksyi kovien
siiosionuosoitusten raikuessa vaatimuk­sen,
että heidä.n ännetacm p a l a t a ta­k
a i s i n ^kotiin. S o n n i s h a l l i t u s , k u t en
voidaan olettaakin, katseli tätä mie­lenosoitusta
leyottpmana, sillä se voi
o l l a alkusoittoa liikkeelle, «Dikä voi
saada: useiden miljoonien kannatuk-.
sen . . . — Globe and M a l i elok. 23
pnä.
V O I T T O - O S I N K O J A
S O T A B I S N E K S E S T A
Lentokoneteollisuuden palvelukses­sa
(Yhdysvalloissa) on nyt noin
250,000 henkeä, mutta se kaksinker­taistuu
eiisi kesään mennessä . . .
Seuratkaa useita korporationeja, -jot­ka
jakavat aikaisin voitto-osinkoja,
että osakkeenomistajat saavat shek-klnsä
ennen lokakuun l : s tä päivää —
määräaika Jonka jälkeen T r u m a n on
määrännyt korotettavaksi yksityisten
veroja. — Newsweek.
• y ' • •
S O T A P R O P A G A N D I S T I N "
" O M A K T A SUUSTA»
. . . Kaikesta h u o l i m a t t a o n totta^
että kenraali M a c A r t h u r i n Formosan
matkaUa oU Joitakin hetkellisiä v a ­l
i t e t t a v i a diplomaattisia vaij^ t t e i t a.
Koreassa me toimimme Y K : n k a u t t a.
Meidän Formosan ohjelmamme. on
tähän mennessä pääasiassa omaa
ohjelmaamme. K u n k e n r a a l i M a c A r -
thur on Y K : n päällikkö Koreassa, o li
luonnollista n i i l l e valloille. Jotka ovat
meidän rinnallamme siellä (Koreas­sa
> mutteivät Formosassa —. e r i k o i ­sesti
niille valloille. Jotka ovat t u n ­nustaneet
K i i n a n kommunistihalli­tuksen
— että ne olivat huolissaan
liänen (MacArthurin) vierailusta
C h i a n g K a i - s h e k i n l u o n a . . . — News­week.-
E l o k u u n 6 päivänä 1945 a m e r i k k a ­l
a i n e n pommittaja saapui pommitus-kohteeseensa
H i r o s h i m a a n . . Suojako-n
e i t a o l i tavattoman paljon. J a p a ­n
i n ilmavoimat, samoinkuin. J a p a n in
laivasto, o l i lyöty, Epäröikö v a s t u u si
sa oleva lentokonetta komentava up­seeri?
Hänen muistelmistaan el saa
sellaista käsitystä. V a i n omantmmon-tuskat
ajoivat hänet myöhemmin
luostarito.
K u n hän pudotti pommin tähän e l ä ­mää
täynnä olevaan k a u p u n k i i n , j p nr
k a hän tulisi hävittämään y k s i n k e r ­taisesti
painamalla napputeaj nUn
hän mahdollisesti ajatteli i t s e k s ^ :
"Tämän täytyy tehdä sodan •voittami-
.seksi." • •
Se ei o l l u t totta.,
P h i l i p Morrison^ yksi niistä a t o m i -
tiedemiehistä. Jotka tekivät H i r o s h i ­maan
pudotetun ponunin, s a n o i;
"Voin henkilökohtaisesti todistaa,
että elokuun 10 päivä o l i a n n e t t u sa­laperäiseksi
aikarajaksi (niiUe Jotka
olivat vastuussa ponunin teknillisestä
valmistamisesta) Jonka meidän täy­t
y y o t t a a huomioon h i i i n a l l a millä h y ­vänsä
huolimatta vaarasta, r a h a s t a Ja
valmistamisen Johdonmukaisista me­netelmistä."
M i k s i tämä määräaika?
Se johtuu siitä," että Jaltassa sovit­t
i i n Neuvostoliiton tulemisesta mu
k a a n sotaan kolme kuukautta senjäl-
Iceen k u n Euroopassa sota päättyy -—
joka merkitsi elokuun 8 päivää.
Tämän tosiasian i l m a i s i presidentti
T r u m a n A m e r i k a n kansalle k i i n hän
' T e n ä j ä n UittymlseHä sotaan J a p a ­n
i a vastaan o n rajtkaiseva tekijä s en
lopeUamlsen Jouduttamiseksi Ja s i l l i
olisi ollut sama vaikutus vaiklEa ei
atomipommia^ olisi pudotettukaan.
S e l l a i n e n on kenraali C h e n i i a u l t i n.
j o k a on palaamassa Saksan kautta
kotimaallansa, mielipide. "Taistele­vien
t i i k e r e i d e n " , vapaaehtoisista ko-^
koonpantujen amerikkalaisten, perus­taja-
Ja K i i n a n ilmavoimien entinen
komentaja sanoo, että neuvostoarmei­j
a o n valmistunut M a n d s h u r l a n hyök­käykseen
VJB. päivästä lähtien.''
On, selvä että ne kaksi pommia,
jotka p u d o t e t t i i n H i r o s h i m a a n J a N a ­gasakiin,
toteutettiin p o l i i t t i s i s t a , e i ­kä
s o t i l a a l l i s i s t a syistä. Pääasiana o l i
estää Neuvostoliiton hyötymästä, v o i ­tosta.
elokuun 9 pnä radlolaajalluksessa s a ­n
o i : - •.
" Y k s i näistä salaisuuksista t u o t i in
j u l k i eilen kun Neuvostoliitto Julisti
sodan J a p a n i a vastaan. Neuvostoliit­to
lupasi osallistua Tyynenmeren so­t
a a n ennenkuin meidän uudesta e-seesta
p u h u t t i i n . Me olemme i l o i s ia
lausuessamme meidän natseja vastaan
taistelleen ylevän voittajan tervetul­leeksi
taisteluun viimeistä akselihyök-kääjää
vastaan."
Se o l i samana päivänä, eiokuun Or­tena,
k u n P u n a i n e n azmeija a l k o i y -
leisen hyökkäyksen Japanilaisia vas­t
a a n Ja N ew Y o r k l i m e s r a p o r t t e e r a -
s l elokuun 15 ylivoimaisesta offensii­vista
seuraavasti:
K a k s i amerikltalaista sanomalehti-mieslä
Norman Souslns Ja Thomas
F i n l e t t e r k i r j o i t t i v a t The Saturday
Review of L!teratur& kesäkuim 15 pnä
194&, ettei o l l u t a i k a a _ lähettää u l t i -
maattumia J a p a n i l l e . Joka o l i s i aset­tanut
vastmm japanilaisten päälle
ennen Venäjän a i k a r a j a a elokuun 8
päivää.
Mikä o l i s i k a a n selvempää.
Tästä syystä voidaan varmuudella
" sanoa, että professori Blackett o l i o i ­keassa
k u n hän k i j r o i t t a a k i r j a s s a an
"The M i l l t a r y and P o l i t i c a l Conse-quences
of A t o m Energy", että pom­mien
pudottaminen J a p a n i i n (jota
presidentti Roosevelt vastusti kuole­maansa
saakka) el o l l u t viimeinen
toisen maailmansodan toimenpide,
vaan ensimmäinen toimenpide k y l ­mässä
sodassa.
Ne, j o t k a ovat vastuussa y l i 200,000
ihmisen murhasta v a i n vallcutusvaUan
t a k i a uhkaavat tehdä samaa nyt, m u t ­ta
laajemmassa mittakaavassa. '-'Tällä
kenralla", sanoo suuri.tiedemies K n s -
t e l n , " u h a t a a n koko ihmistauuMin h ä ­vittämistä."
He eivät pysähty H i r o s h i m a n J a N a - ,
gasakin m u r h i i n . On olemassa, s e l ­laisia;
r i k o l l i s i a , jotlrä Icannattavat Ja
vieläpä ehdottavatlcin atöinipomrrilri
käyttöä Nämä hirviöt pitää paljas­taa
heidän todellisessa värissään. —
The P^fence qf Peape.
K i i n a n K a n s a n t a s a v a l l a n s o t i l a i t a kirjfrfttamässa nimensä Takhotanan
vetoomdksen alle. s , -
Lakb jatkuu
inen
So. P^rcupine. — V i i m e v i i k o n a i k a ­na
täällä o n yleistä huomiota herättä­nyt
työläisten keskuudessa lakko ja
se, että m i t e n tilanne rupeaa k e h i t t y ­mään
edelleen. L a k k o u h k a t ä s ^ k a i ­vosteollisuudessa
on tosin vallinnut,
koko kesän. N o i n vähän y l i kuukausi
s i t t en saivat M c l n t y r e n työläiset j o n ­k
i n l a i s e n sovinnon yhtiönsä kanssa,
m u t t a on useita, kaivannolta, joissa
o n käyty neuvotteluja pitemmän a j an
j a p a i k a l l i s i s t a lehdistä saamme näh­dä,
että nUtä käydään edelleenkin.
Niinpä viime v i i k o n puolivälissä t u ­l
i lakko Preston-East-Dome k a i v a n ­nossa,
joka on j a t k i m u t tietääkseni
täydellisenä j a useita päiviä, »illtään
v i r a l l i s i a tietoja en ole saanut tuosta
tapahtumasta. Ainoa on se, että l a k ­koa
Johtaa Porcuplnen M i n e Workers
U n i o C C L n o . 100, j o k a unio perustet­t
i i n tänne kaivosalueelle h a j o i t t a ­maan
jo melko voimakasta C I O u n i on
osastoa no. 241. Näin o l l e n tämä kysy­mys
tuntuu olevan kaivosmiesten kes­kuudessa
perin k i u s a l l i n e n.
Olen puhutellut monia niitä kaivos­miehiä,
jotka ovat kuuluneet C l O :n
j a kuuluvat vieläkin. Heidän mieles­tään
nämä vaatimukset ovat l i l an
pienet eivätkä todellisuudessa vastaa
nykyisiä elinkustannuksia. V a i n m a h ­dollisten
voittojenkin Jälkeen palkat
Jäävät edelleenkin kuoppaan. Josta ne
voidaan nostaa työläisten yhteisillä
p o n n i s t u k s i l l a j a ennenkaikkea, y h t e i ­sellä
taistelulla yhtenäisen union
a v u l l a .
K a i k e s s a tapauksessa lakko täällä
on yhdellä kaivannolla Ja mikäli y l e i ­sistä
huhuista voi päätellä n i i n se t u ­lee
IShlpäivlnä leviämään iiseamplln
t o i s i i n k i n k a l v a n t o l h i n . T a l voi käydä
n i i n k i n , että saadaan sovinto aikaan
koska nuo vaathnukset ovat n y k y i s e l ­lä
l a k o n johdolla perin pienet.
C S J : n osaston kokous pidetään ensi
sunnuntaina allcaen klo 7. T u l k a a pa
kokoukseen . s u u r e l l a ; Joukolla, että
voidaan päättää reilusti osastomme
yhteisistä asioista. — H.^
CSJ:n VdR£Quveri
O S .
tk, 211 piÄ^^^^^ ;
Vancouver, B . C . Onlian nämä
Vancouverin naiset touhunneet yhtä
'Ja t o i s t a pietetä isojen a s i a i n hyväksi.
Eihän sitä näin kesäkuumilla jaksa­k
a a n oikehi täydellä l^öyryllä eteen­päin
porhaltaa. Kokouksia olemme
säännöllisesti pitäneet kerran kuus­sa,
t o i s i n a a n pienemmällä j a t o i s i ­n
a a n suuremmalla osanotolla.
Järjestön aluejuhlissa, j o t k a olivat
kerrassaan suturenmoiset olivat naiset
mukana, toiset kuumassa r a v i n t o l a -
työssä Ja toiset ohjelman esityksessä.
O l i p a meillä ravintolassa auttamassa
v a l l a n kaukaisia vieraita a i n a Port
A r t h u r i s t a asti. K i i t o s S i n u l l e Sanni
k u n vieraillessasi täällä annoit apua
juhliemme ravintolatyössä j a eipä s i i ­nä
kalkki, . k u d o i t vielä kerhomnie
syysmyyjäisiin komeat sukat muuta­man
päivän v i e r a i l u s i a i k a n a . T u le
t o i s t e n k i n lännen lämpimiin.
Meillä n a i s i l l a o l i aikomus järjes­tää
K i t s i l a a n o n r a n t a a n oikeat r a n t a -
kekkerit t k . 6 pnä, m u t t a eipä ilmojen
h a l t i j a ollut kanssamme samaa m i e l ­tä.
Aamupäivä näytti kolkolta, mutta
eihän me naiset n i i n v a i n periksi a n ­neta
kun o n k e r r a n touhuim alettu.
K e i t t e l l m m e mojakat haalilla, jota
seurapeleUlä höystelimme j a maukr
k a a n k a h v i n kera pälyä meni j u h l i en
k u t e n olimme aikoneetkin vaikka ei
rahavaramme suuresti llsääntynyeet-kään.
m u t t a toisten paremmin.
N a i s i l l a o l i Järjestettynä oikein r y -
mytanssit elokuun 12 p. l a i n a k i r j a s t on
hyväksi Ja myös a i k a h y v i n o n n i s t u i ­vat,
joista kiitos toimeenpane\dlle ja
myös osanottajille sekä n i i l l e , jotka
olivat meidän arvokkaat voittomme
lahjoittaneet. Olette varmaan l a i n a ­k
i r j a s t o n ahkeria kannattajia. Toi­vomme,
että p i a n saatte uutta l u k e ­mista.
Kyllä me naiset sentään olemme e r i
hyrryjä. Lahjoitimme huomattavan
summan h a a l i n maalausrahastoon ja
naiset suurelta osalta ovat pensselei­tä
heiluttaneet oikein väklvoimalla Ja
onpa keittiö Ja ravintolahuone aivan
k u i n uusilla vesillä pesty. Tänäänkin
ovat siellä maalaustouhussa mr. Ja
mrs. S a a r i (kuriiplkln e r i perheestä)
Ja työn sanovat luistavan k u i n r a s v a ­tut
rattaat j a hyvää tulee, a i n a k in
puhdasta.
C S J : n piknekkl on eiok. 20 pna
kauniissa puistossa. Sinne taas naiset
menevät patolneen ja paitouineen,
kyllähän ne m i e h e n puolet perässä tii?
levät k u n k a h v i n Ja mojakan käryn
haistavat.
Syysk. 7 p. o n naisten kerhon kuur
kausikofcous, jossa pohditaan asioita.
M u u n muassa keskustellaan syysmyy-
Jäisistä. "Työn lasten k e s k u u d e^
myös aloltiunme syyskuun aikana.
Entisiä o h j a a j i a on Jo lupautunut E l -
lenor ja toivomme, että t a n s s i - y p i -
mistelun opettaja ottaa entisen tehtä­vänsä.
Lasten vanhemmat, ottakaa
a s i a huomioonne..Toivomme saavam­me
syystolmlnnan ripeään alkmm.
Huomioikaa naiset 7 p. kokoiu^
K a l k k i entiset Ja uudet tervetulleita.
— Saariska.
tlk. 21
9m Wep5tfars' C^rnere, Bt^
M i n n i e J o h i i s o n täältä täytti tk. 21
p:nä 75 vuotta. Katsahdlh kalente­r
i i n Ja huomasin, että elokuu oh Jo
hävässä menossa Ja että tk. 21 p :nä
o l i meidän osastomme kumilajäseiien,
mrs. M l n n i e J o h n s o n i n syntymäpäivä.
A l o i n laskea k u i n k a h a n mones se. o i ­keastaan
o n siUä en uskaltanut k y -
sästä, m u t t a t u l i n siihen' tulokseen,
että se b n seltsemäskymmehesvlldies.
Hän o n koko tässä maassa bloalkansa
ollut mukana järjestyneen työväen­l
i i k k e e n pyrinnöissä j a a i n a vieläkin
CSJ:n ja Dynamon
yhteiset Jutilat
syysk. 3 päivänä
S a o l t Ste. M a r i e . — c:3J:n Soon os.
j a Dynamo klubi päättivät Järjestää
yhteiset u r h e i l u - j a syysjuhlat syysk.
3 päivänä I s l a n d L a k e l l a .
U r h e i l u k l l i i a l l u l s s a . tulee olemaan
y l e i n e n 5-ottelu. Lajit: 60 m e t r in
Juoksu, kuulantyöntö, kiekonheitto,
korkeushyppy Ja pituushyppy. 3-otte-l
u aUe 17-vuotiaille 'pojille, n a i s i l l e ja
Ikämlehille. L a j i t : 60 m. juoksu, k u u ­l
a j a pituushyppy. Näissä k a i k i s s a s a r ­joissa
tulee oleman a r v o k k a i t a p a l k i n ­t
o j a parhaan pistemäärän saavutta­neille.
M o n i a m u l t a ajanviettopelejä tulee
olemaan s i l l o i n siellä. Saapukaa s i l ­l
o i n runsaslukuisena Joulkkona viettä­mään
vhrkistävä päivä k a u n i i n S a a r i ­järven
r a m i a l i a . E i mitään h u o l l a silr
lä ravintola tullaan jäljestämään
k a i k k i e n käytettäväksi, e i tunrltse tul-^
lessaan' t u o d a mitään. Siellä saa k a i k ­k
i a , siis saapukaa Jo aamulla. " O o r -
t e s s l " o n p a n t u k a u n i i l l e i l m a l l e siksi
päivää. S i i s siellä tavataan.
Viimeisestä osaston, kokouksesta, j o ­k
a l i i d e t t i i n k u l u y a n kuun 15 päivä- säveslen suhteen. E r i p i i r i e n blolo-nä,
' i l m e n i monia, asioita. Joista o l i s i gistlt tutkivat nlitär vesistöjä. J o i h in
on Jo i s t u t e t tu Atfcmtlii l o h t a j a t u t - '
k i v a t " n i i t e n lohet xilissä elävät'\
N o i n kahdeksankjTcn^^
s i t t en oli Ontario Järvissä rimsaasti
A t l a n t i n l o h t a . . Sitten,' sivistyksen
kehitylssen yhteydessä, lohet hävisi­vät.
Vuonna 1938. s a a t i i n r a n n l k k b -
Mattawalaisia kehoi-tetaan
lahjoittamaan
Vapauden Jtojb^toon ,
Matt»wa. — K u l k i täälläkin se r a e -
inyrsky. Useasta talosta meni Ikkunat
r i k k i , puita k a a t u i Juurhjeen, p i e k si
peruna- Ja viljapellot Ja kasvimaat
pahanpäiväisiksi. Näyttääpä ne l u o n ­nonvoimat
mylläävän, muuten on o l ­l
u t kylmää, onpa h a l l a k i n vieraillut
t o i s in palkoin.
Mi;äp% me noita surraan, pistetään
taas tanssiksi elokuun 26 p. i l l a l l a.
S i l l o i n taas L a C a v e n orkesteri tulee t
h a a l i l l e soittamaan. Täytetäänpäs
taas tuo h a a l i k u t e n viime l a u a n t a i -
h a k i n , o l i p a l j o n tanssiväkeä s i l l o i n.
Vapauden haasteryntäyskin alkaa
syyskuun l p . K a i p a m e ' f a r m a r i t k in
heitt-slemme yhteiseen kekoon vähäii
yiapauden tukemiseksi. Kyllä niitä voi
y k s l t y i s e s t i k i n lähetellä mutta kyllä
" M u m m u k i n " rUitä lähettelee. —
Mummu.
r-SiTÄ=
© E H K Ä P Ä K U O L E E P O U B I R A
B M a k a u i ^ l a s k y l i ä a y i i n i , ^
s a Ja rupesi. polilslksL l i m ^ ^
k a u s i jälkeenpäin hän^lSTS
k y ? y i hän^ta mitä häi p i t i ^
t a roolistaan.
" N o " , hän vastasi, "palkka «n
vä, työpäivä, lyhyt Ja eniten nS«'
däa sutä, että. asiakas on
rässä." -
U S K O N T O AUTTOI
' Kappi:'a4itä muutosta on t«awn.
nut aviomlehessänne senjälkMflri^
hänestä tuli uskovainen Ja
d&klrkossaV ««ntty.
1 ^ ^ : ^ ««mtoi „hU.
Okey-Juktasa päänsä päänä'kS
tullessaan, mutta nyt hän piilotta
sen takkinsa alle." »""«lu
KOSTI,
Kylän apteekkari valitti uikeaäDif
'tensa huonoa tilaa.
- Mutta kaiketi täällä on salnoti
k u t e n muuaUakIn, Uunettell mait.
— Onpa tietenkin, mutta kun joa-d
u i n lääkärin kanssa riitaan kerääiii
n l t a n y t hän määrää potilailleen vsin
r a i t i s t a ilmaa. •
Atlantin loilta
Toronto. — M a a - J a metsäministe­ri
H a r o l d R . Scott tiedoittaa, että O n ­t
a r i o suorittaa n y t l a a j a k a n t o i s l a t u t ­kimuksia
A t l a n t i n loiielle sopivien s i -
joukollä keskusteltava, m u t t a osanot­to
meidän kokouksllmme on käynyt
h y v i n vähälukuiseksi. Joka seikka a i ­heuttaa
sen, ettei tärkeimmätkään
asiat tule kunnollisesti käsitellyksi Ja
Jää muutamien yksllöldeh tehtäväksi.
Näin oUen puuttuu tehdyiltä pääjök-.
siltä jbukkohenkl j a usehikhi tehdyt'hmkun^
päätökset jäävät, toteuttamatta. M u t - J i o i t e t t i t a k ^^
hänet nähdään siellä missä o n touhua
Jä; t o i m i n t a a . Hänellä a i v a n samoin
k u i n k a l k i l l a m u i l l a k i n täss^ -maassa
k a u a n ölleiila kansalaisillamme o n t a ­k
a n a a n monivaiheinen elämä Ja t a i s ­t
e l u toimeentulon puolesta. Hän bn
asunut Canadassa monessa eri palr
kassa mutta vllQieiset . kolnietoista
vuotta hän o n asunut täällä Wepsters
Cornersissa. Toivotamme parasta
onnea vielä hyvissä voimissa olevalle
päivänsankarille.
' M r . Svante Suhonen k u o l i sydänr
halvaukseen tänään, elok. 7 p:nä, k e l ­l
o 10 aamuUa kotonaan täällä Websr
ters' Ck>rtffiTslssa, BC:8sä. Lähinnä
t a vbimmehatt^tarnSri nyt 1^^^ ke­sän
:aiheji:^CH^^^^
tolTOttavasti^^^j^^^^^ teiiyitoi|aliman
ailcaessa tapaamme tolsonme r u n s a s ­lukuisempana
Joukkona n i i n osaston
kokouksissa kuten; muussakin h a a l i -
tolminnassa, sUlSt meillä on ensi t a l ­vena
nyt äyEirammat tpjmintatllt^t.
Haalimme näyttämöä o n isonnettu, t ä ­män
kesän alkaiiarmikä ei vielä Ole
t o s i n a i v a n - v a l m i s ; : m u t t a tulee v a l ­mistumaan
ennenvtalventuloa kunhan
yielä muutamana i l t a n a käydääih v a ­s
a r o i t a paukuttamassa j a tässäkin m i ­tä
suuremmalla. Jpukolla menemme
sitä pikemmin on haalimme t o i m i n ­takunnossa.
:
.Ensimmäinen'^^- .«^istoh kokous on
syysk. 5 päivänä'kello 8 i l l a l l a . — E.
Simonen. ;
; Maakuntahall3rituksen rekprdit o-aolttavat,
että y u ( K l ^ vaCTeU^
t u t e t t u A t l a n t i n l o h t a seuf^ay^'J£|r.
v i i n : -rvVV,-"^ ''v^;:'"^'
B i g C l e a r L a k e F ^^
Slincoe, L a 4 e J p e n^
r i s s a ; Baivger Lake Algomassa, Vifil-nibt
CJreek piirhainlssat; :, Dt^tMs
(3reek Ontario Countyssa, Flster
Creek; Lake Temagaml; Bouge> B l r ,
ver Toronton lähettyvillä; Trout
Lake Nlpissingl^sa,' j a ' "Trout Lake
S u d b m y n piirissä.
Viranomaiset haluf^yat saada: y k s i ­tyiskohtaisia
tietoja k a l a s t a j a l n jär­jestöiltä.
Joiden Jäsenet ovat saaneet
näitä kaloja; että voidaan päätellä,
miten Istutetut lohet 'kehittyvät.
onialsia Jäi puolisonsa,, mrs. A l v i i na
Suhonen j a kuusi lasta, kolme poikaa
Ja koltne tytärtä sekä l a a j a t u t t a v a -
Suhonen olisi täyttänyt 75 vuotta
tk. 17 pnä. MeUlä 9|U aikomus mennä
pappaa yllättätnäät^ merkkipäivänään,
imutta kohtalo nääräsl toisin. — A da
Rauma. : ; '
Mastilmankuulu sydän-spesialisti
Suomessa
H e l s i n k i . — (S-S) —- Suomeen s a a ­pui
elok. 12 pnä maailmankuulu! a m b -
r i k k a l a i n e r i sydänspesiallstl prof. Päul
D. White. -Hän t o i m i H a r v a r d ^ y l i ­opiston
in-of essörina j ä o n samalla 17-
S A r n sydänttitkimuslaitoksen Johtaja.
Häh pitää Suotuessa muutamia esitel­miä
edustamaltaan lääketieteen a l a l ­t
a , Hän on maässanuhe Helsingin
Y l i o p i s t o n vieraana.
Ui^i vaneritehdas
liikenteillä Tyrvä^e
H e l s l n k L — (S-S) - Fennia Rmerl
Oy rakennuttaa parhaillaan T ^ l io
aseman läheisyyteen uutta tanerlteh.
dasta, joka pääsee aloittamaan (oj.
mintansa vuoden vaihtessa. "Kbist.'
rakennus valmistuu kahdessa valhees.
sa. Erjslmmälseksi rakennetaan tau.
tabetonhnnko käyttäen punatiilinen
106 m pitkä, 46 m leveä j a Ulavuu-deltaan
30,000 m 3 : n suuruinen ja oslt-t
a i n :2-kerrokslnen rakennus. "Kmän
o n tarkoitus .valmistua vuoden vaih­teessa
j a toinen samansuuniinen n-kennus
edellisen jatkoksi valmistuii
p a r i n seuraavan vuoden kuluessa,
T e h t a a n koneisto saadaan osittain yi.
tlön Lahden tehtailta .osittain ulko-m
a l i t a . . Tehdas tarvlteee i;mM
k u u t i o j a l k a a vanerikoivuja vuosittain
räaka-aineekseen. 20,000 koivutuUui
o n j o odottamassa tehtaan valmista
m l s t a 30,000 mSta suuruisessa altaassa
Jonka rakennustyöt aloitettiin viisu
talvena j a joka ruopataan 2,5 m s;*
vaksi. Myöhemmin on tarkoituloeni
iruyeta valmistamaan myös mäntyvi^
neria^
S u u r i n osa tehtaan tuotannosti
t u l l a a n toimittamaan ulkomaille, iBi'
a ^ s s a : ^ i g l a t i t i i n , Belgäiaan, Valimo
i^Mttoj J ^ maihto
v a n e r i n vientliaune nykyisin: suiMm*
maksi osaksi suuntautuu.
Jälleen levotonta ga|kkarpiitainaUa
^.uomessa''
Helsinld. — (S-8) — SAK:n in-nettua
lakkoluvan yhtäaikaa useam­malle
e r i ammattiliitolle on työmark-k
i n a r i n t o m a l l a yhtäaikaa syntynj»
u s e i t a kriitillisiä tilanteita, Joiden sd-vittätninen
neuvotteluteitse näjfttU
vail^älta. Nopeimmin on lakkmöii
päässyt kypsymään sähköalaUa Suo^
men MetaJlltyöväenlilton hylättjl
työriitojen sovittelijan ehdotuksen la­k
o n slhrtätniseksl. Sähköalalla afti»
lakko, niinoUen elok. 18 pnä. Saman:
aikaisesti on muutamissa työpaikois­sa
eri aioillä ilmennyt pienehköjä lwr-p
l l a k k o j a .
H a i i i t u s on asettanut erityisen so-vittelutolmlkunnah,
jota j<Ataa mi­nistä
Kleemola ja johon kuuluu seU
työnantajain että työntekijäin edas-t
a j i a , m u t t a näyttää siltä, «ttä tolnu-k
u n t a ei pysty enää tilannetta hallit'J
semaan..
Suotta, a i v a n suotta me p i k k u i h m i -
set olenune huolissamme tämän maan
j a i h m i s k u n n a n kohtalosta.
Ne "paremmat" ihmiset ovat Jär­jestäneet
s i t e n , että asiat o v a t hyväs­sä
järjestyksessä i l m a n m u u t a .
' liunpä eräs nokkela torontolalnen
sancmalehtimies k i r j o i t t i VU^illiam L .
Laurencen New Y o r k i s t a lähettämän
vielä näppärämmän a r t i k k e l i n otsik­koon
ikiinuistoiset: sanat, «ttä a t o m i -
pommittiksen jälkeen-pitäisi peseytyä
h y v i n s a i p p u a l l a j a vedellä että väl­tetään
i h o t a u d i t . '
J o s s i i s lähdetään soitellen sptahan
J a rtfvetaan tappaniaan n i i n siVUllvä^
keä k u i n s o t i l a i t a k i n , a t o m i p b m m e i l l a,
n i i n siitä o n t u r h a mitään mölyä p i ­tää.
Paremmat ihmiset tietävät mikä
p n meille hyväksi;
M e i l l e kerrotaan että atomipomtni
tappaa silnmnräpäyksessä eloi­llan
niin j a . n i i n . m o n e n nellömallin
suuruisella alueella J a xiiiden ihmistbn
pn s u o t t a s u n B , s U ^ heidän m a a l l i n en
kärsimyksensä loppuu s i i h e n .
Sitä .kauempana cdevat ihmiset s a a ­vat
tosih "pieniä vammoja" — nihtä
p a l a a nahka, miltä menee silmät.
mJUtä punaiset verisolut j a miltä Jär-i
i i , m u t t a täytyyhän sodan ihanuudes­t
a J a s o t a k a p l t e l j s t i en voitoista a i n a ­k
i n tällahien pildcuhlnta maksaa.
J a nyt m e i U e . k e m t a a että ryhtyvät lakkoon —
olevasta ryhmästä vielä- kauempana
Olevat i h m i s e t - r Jos e i heidän lähet-tsryiUeen
s a t u putoamaan toinen eito-tnippmmi
— voivat selvitä pelkällä
säikähdyksellä, jos atomipcanmituteeh
jäBceen painuvat; saunaan j a pesevät
itsensä s a i p p u a l l a ' j a ehkä juiurihar-j
a i i a . : ^ ^ ••
L a p s e t k i n tietävät, että tämä r i k as
j a elinvoiinainen m a a ei Voi t a a t a t u ­h
a n s i l l e rautatiety(iläisllleen parem-p£^
palkkaa j a lyhempää työpäivää.
Jos rautatietyöläisllle maksettaisiin
edes bsapuilleeri nykyisiä e l i n k u s t a n ­nuksia
vastaava palkka, se a i h e u t t a i ­s
i Inflation, eli h i n t o j e n , kohoamisen
Ja ylipääsemätttoUä talousvaikeuksia
yleensä. ;
Näin o n meille seUfetty n i i d e n t o i ­mesta,
jotka ovat käyneet k a i k en
m a a i l m a n k o u l u t . ' J a Jotka kukkojen
l a i l l a kiekuvat yhteiskuntamme k o r -
keiinmiUa brsillat; fc^i .
' Me olemme kansakuntana l i i an
köyhiä Ja v o i ^ U p m i a nuiksamaan
seffpturenmiln 9^ kuin
m u i l l d c a a n työläisille kunnon palk­k
a a . T ^ ^ nyt todettu tosiasia. J a
rautatietyöläiset — Jotka j o k o tietäen
t a i vaistomaisesti katsovat, että h e i ­dän
, omien perheittensä toimeentulo
pn s i t t e n k i n , paljon., tärkeämpää k u in
korealaisten kurkuttaminen. ovat n i in
v a a t i e n rautatiemonopoleilta parem­p
a a p a l k k a a.
>rj'*-.!?!l
M Rt • tltf
A s i a erikseen o n k u i t e n k i n se Jos
rahaa t a r v i t a a n sotatarkoituksiin.
Sitä tatkoltusta vairten me olenime
r i k k a i t a Ja vbimakkaitat..
Niinpä Ottawasta tiedoltetaan, että
Ottawa suunnittelee antaa liimauksen;
~että~' A t l a n t i n p a k t l m a l l l e annetaan
Canadasta lähJalist (u;el|ta. r Canadan
korkeakomlssioneri L : D a n a Wllgress
esittänee tämän lahjata^rjpi^kisen lähi­päivinä
Lontoossa kokoontuvalle pak-tlneuvostblleL
Sotateöllisuuskapitalistit, j o t k a v a a ­t
i v a t lisää sotatärveufakoltä j a «otla,
missä näiden Inibleinankäuppiaiden
tuoiiteita, t a r v i t a a n ; eivät tietystikään
ole ; h a l u k k a i t a itse lahjoitusmaan
tuotteitaan eiuooiqjalaislUeUittoIalsii
leen. H e v a a t i v a t täyden 'maksun ynnä
hyvät voitbt " l a h j a t u o t t e i s t a a n " . P i e ­ni
sivuseikka b n se, jos t a v a l l i s e t c a -
nadalalset J o u t u v a t ' maksajmaan ple-tilstä'
p a l k k a t u l o i s t a a n nämä " l a h j a -
aseetkin".; \\^'---..- '
E s i m e r k i k s i ulkonolhlsteri Pearson
sanoi Victoriassa B C : s s a v i i k o n a l u s ­sa
pitämänsä puheen yhteydessä n u n .
seuraavaa: / Y^',:I\-'
"Minä odotan puolustusmenojen l i ­sääntymistä.
M e enune Voi tehdä sitä
nykyisillä t u l o i l l a ; e i k a n n a t a n a r r a ­ta!
itseämme sillä.'^
Toisinsanoen — lisää veroja oh t u ­lossa
sotaseikkailuista . J a niistä sota-tarvelahjpituksista^
toilliJL nyt on
s u u n n i t t e l u n a l ^ n a .
M u t t a kantakaänune nurkumatta
kuormamme. Saammehan olla t i e t o i ­s
i a siitä, että a i n a k i n sotakapitalisUt
rikastuvat Ja piillistuviat. >
: Sitäpaitsi k a n n a t t a a k i n ponnistella
Y h d y s v a l t a i n Interventiospdan, hyvälc-s
i Koreassa. E s i m e r k i k s i s o t a i n e n G l o -
be. a n d M a i l l e h t i k t a j o l t t r heiudkona
hetkenään, elokuun 17 pnä heinn I
vuonna 1950 johtavassa toimitustorjoi-[
tuksÄsaan mm. seuraavaa:
" . . . O n seKää että kore8bisi«-|
k o i — joiden Jakaminen pohjoiHOJ
^ e t e l ä i s e e n osaan on
j i keinijteikoinen tdin«npia«-•«*
vä^ ole tervehtineet aineillAib»
•vapauttajin^^ Päinvastoin on'J^-
maa, että suuri « " « » ^ " ^ j
pitää »merfkkalaisto tonfettelij*
t u i j a tepertaHstein» . • v ' J
J a i l i i k a hyvänsä can^dateineir-»-
fcaltaa täöiän jälkeen «MftB-v
a n sanan amerikkalaisten topo^
tislsta alkeista Koreassa, l o n «
kuoleman synnin kaikkivaltiasta dol­l
a r i a vastaan! ' J
Mutta, antakaamme G l ' * * ^ ^ ^ ,
k l n puheenvuoro. Edellän.fltoitas.j
kirjoituksessaan se sanoo cdeDeen.
•HJIisi siis täysin InonnoDfe^^
^ b d s n i e olettaa, e t«
l a i s t en ainoana to*"*"**^
palanttaa Synpnan f"
tns Seoullto. He tleava^ ett»f
oMmätä sortohaliitns, « n i t o ^
U poIIitUsIa vankejaan r » * » ^
se Jätti l ä y t t i ^ t t ^ J
n « n s a m a a - Ja mtmt
N i l h . k u n asiat ovat oikein M « f |
kunnossa, me emme voi ^
n a maksaa elinkustannuksia
v i a palkkoja rautatietyölalsffle.^
s i j a a n me voimme antaa
päktönaille, edellyttäen € t U » i^
^ L a » "lahjat" sotakapll^|
J a itsestään selvää on,
m a l a velvoittaa
. e t t ä d ^
esittämättä uhraamaan
..vapauttomisen" y^^.^^X
r a n korealaiset o v a t ^ g ^ j
miä" etteivät itse Halua tftltoc»
otusta". - KSnsäkoura. .
m