Vapaus, January 5, 1950

              r ^ SI
•KM
is hl
Sivu 2 Torstaina, tammik. 5 p. — Thursday, Jan. 5
mm
mmm
»-'-t li"-*," A'/ " L
I '-Jiik;,Kf1c) icaependenv Labor
.>;^au oi FtnuiAh CanadlAQA Es-j^
Hiiifilied Nc^ 6tb 1917. Antborteed
^ics second dass mall by tbe Post
.ifllce Department. Ottava. PQli*
msasA ttarlce «eeUy: T u e s d a y s.
TbäTEdays and Satordays bjr V f ^ uu
Ffa)Ii8hli]g Company Ltd, at 10O-IO3
^F^mJBt W.. Sodlmry. Oain Oaoada.
Tsiepboziea: Buatnfsa QtOee
Kditorlal OCOce Manssex
ELSUIEBL EditarW.EUaDd: IflslBssr
oddress Box ^ , Sadbnty. Ontorto.
Adverttolng ratcg opon aro^cattoa
Trasalattonjfree of cbasge.
TZLAUSBDIZIAT:
Canadflffla:: 1 vk. 6X0 O tt. 8.25
YhdmaHolesa: 1 vk. 7/» 9 8.^
SaomcaBsa: 1 vk. 0 kk. 425
Työttömyys lisääntyy
Vaikka lörontolainen torylchti Globe and l l a i l yrittää tuudittaa
lr»kijoitaah unikuvan hurmaan selittjimälläj että kysymyksessä on vain
& jölikinlameri t>^^ uudelleen sijoittuminen, niin tosiasia kuitenkin
•^ön, että työttömyys lisääntyy Ganadassa uhkaavassa määrässä ja l i ­sää
työttömyyt^^
/ ^ i : E Canadan kahden suurimman unlo-keskuksen,
C d i . n ja T L C : n johtomiesten yhteisesti esittämä syytös,
että liittohallitus on kolmen kuukauden ajan salannut omia tilastotie-ätojaan
työttömyyden lisääntymisestä. Kuten lehtemme uutisosastol-
:^ä.)sjtn(^i&zxiyXM. Bengough ja mr. Mosher selittävät hallituksen
omien — salattujen —^tilastotietojen perusteella, että Canadassa on
jo yli 300,000 työtöntä. Tämän perusteella mainitut uniokeskusten
johtomiehet vaativat hallitukselta hetikohtaisia ja päättäviä toimen-jipftfdtä
työttöir^ nimenomaan hallituksen töi-
^^laiidoittamiseh j a muiden samansuuntaisten toimenpiteiden avulla,
kuinka ajankohtainen tämä vaatimus työmahdollisuuksien järjestä­misen
hy\'äksi tällä kertaa on se ilmenee jo siitäkin, että hallituksen
qmehkin mukaan työttömien lukumäärä on nyt 206,000
; verrattuna 129,000 työttömään^^^
*f;; T^rä katsottuna tulee oikein ymmärre^si leh; •
;tem^le^lauantiaisen numeron etusivulla julkaistu torontolainen iiutis-tietp,(
missä kerrottiin mm. seuraavaa: •Työttömien työläisten järjestö
jicsimtyi'täällä keskiviikkona ensimmäisen kerran 30-luvun pulakau­den
jälkeen ja joutui heti tekemisiin poliisien kanssa. Viisi miestä
l^gittiinjat heille määrättiin kullekin 1,000 dollarin takaus."
kerrottiin poliisien kaivaneen
fjuudelleeh esiin vanhan homehtuneen väitöksen, että työttömien järr
jestöön "kommunistien inspiroima järjestö''. Kuten muistetaan,
30-luvun nälkävuosina huudettiin myös "kommunisteja" vastaan
kun yritettiiri ehkäistä työttömät työläiset saamasta itselleen heille
kuuluvia cliiimahdoUisuuksia. X y t aiotaan ilmeisesti kehittää samaa
ohjelmaa. Syytetään kommunisteja "kiihoituksesta" ja työttömien
järjestämisestä, vaikka itse kieltäydytäiin tekemästä mitään työttö­mien
hyyäksl^^^^— kaiken lisäksi salataan vielä sekin; kuinka vakava
työttömyystilanne todellisuudessa on. Seuraavassa on joitakin yk-sityifskohtaisla
tietoja:
Toronton ympäristössä arvioidaan olevan 25,000 työtöntä, Vah-couVerissa
bn 30,000 työtöntä ja Montrealissa on virallisesti 23,000
mutta työväenjärjestöjen arviointien mukaan 45,000 työtöntä. Työt-tiimyyttäön
havaittavissa joukkomitassa Winnipegissa ja muissa te-ollisuuskaupungeissa
j a kaikki merkit viittaavat siihen, että työttö-jhien:;
lukimiäärä lisääntyy paljon kevääseen mennessä.^ Esimerkiksi
fmaihittaköqni eU^ metsätyömailla on paljon vähemmän-|työ-läisiä
tänä talvena ja työsesonki muodostuu miltei poikkeuksetta pal­jon
entistä lyhemmäksi, Sen lisäksi on saatu tietää, että paperiteol-hsuudella
on vaikeuksia myydä tuotteitaan Englantiin ja se voi kes
•^^Seen mennessä hyvin vakavan tilanteen, ellei uusia mark-
^Idiiöitä löydy tämän teollisuuden tuotteille. \
Kaikki tämä osoittaa, että työttömyys on jo kehittynyt vaka­vaksi
kansalliseksi probleemiksi. Selvää myös on, että tilanne ön
kehittyjmässä kroonilliseksi tyiittömyydeksi, mikä voi ehkä hetkelli­sesti
joskus vähän lieventyä siellä j a täällä, mutta kansallisessa mitta­kaavassa
pahenee jatkuvasti.
Tässä tilanteessa ori erikoisen tärkeätä muistaa, että työttömyys
ei tule "herran vitsauksena'. Työttömyys ei liioin johdu rnistään i h ­misten
kontrollin ulkopuolella olevista seikoista. Työttömyys on
erottamaton osa kapitalistisesta järjestelmästä j a välitön seuraus siitä
ohjelmasta, jota maamme hallitus seuraa ja toteuttaa. Työttiimyys
johtuu siis - ihmiskäsien työn tuloksista j a ihmiset itse voivat tämän
tilanteen parantaa, muuttamalla hallituksen ohjelman, joka työttö­myyttä
nopeistuttaa ja Aiihdyttää,
Tässä tilanteessa on oikein ja välttämätöntä, että vaaditaan hal­litusta
järjestämään yleishyödyllisiä töitä unioiden palkkaehdoilla
» s v * työttömyyden lieventämiseksi. Hallituksen velvollisuus on aina huo-i
l l i ^ C l ^ väestön toimeentulomahdollisuuksista, mutta sen edesvastuu
i :ri tulee kaksinkertaiseksi silloin kuin se silmät avoinna menee 'Märsh.al-
1 ':'5 Iin avun ansaan ja vie siten koko 'maan teollisuuden ja maatalouden
I'. f'- ; kriisin kouristuksiin.
• • • ' ' ^ •
mMx::'/,:::}. •••• - •
l / J ' . :
Suomen puheet ja teot
i l
1
>; , Tänään khdessämme julkaistavat Suomen uutiset antavat ha-
• yäinnollisen kuvan siitä miksi kaikki Suomen parasta toivovat ihmi­set
suhtautuvat pelonsekaisella huolestuneisuudella siihen poliittiseen
suuntaan, mitä Fagerholmin "työiväenhallitus" kokoomuksen "käyttö­kelpoisena
aasina'" toteuttaa. Kun tilanne kehittyy sellaiseksi, että
puheet ja teot ovat ristiriidassa keskenään, silloin on aina syytä huo­lestumiseen,
sillä selvää on. että joitakin tekoja halutaan silloin pei,-
tellä ja salata.
Tässä yhteydessä haluaisimme kiinnittää ensiksi huomiota Suo­men
lähetystön kautta Ottawasta saamaamme Suomen ulkoministeri
Carl Enckellin puheeseen. Kuten huomataan siinä esitetään histortal-listj^
tj, tosiasiain perusteella se. mitä esimerkiksi Vapaus ori koko toi­mintakautensa
korostanut, että jos jotakin vielä elossa olevaa yhtä
miestä halutaan erikoisesti kiittää Suomen itsenäisyydestä, niin tämä
mies on Stalin. Me olemme aina katspneet, että rehellisyys on asia,
m i k ^ kuuluu suomalaisiin hyveisiin ja herra Enckellin puhetta l u ­kiessa
tunnemme mielihyvää siitä, että Karl August Fagerholmin hal­lituksesta
löytyy sentään yksi suomalaismielinenkin mies, joka ar­vostaa
tässä asiassa rehellisyyttä ja heittää vanhat turmiolliset val­heet
tuulien vietäväksi. Herra Enckellin puhe on myös sopivaa vasta-jääkettii
niille oikeistolehdillemme, jotka ovat jääneet kehityksestä
eräitä vuosiajälelle, kuten ministeri Jutila Ne\v Yorkissa takavuosina
"Vselitti. .
Mutta näistä kauniista puheista huolimatta Fagerholmin "työ-
. väenhallitus" suorittaa jatkuvasti tekoja, jotka ärsyttävät Suomen
itäistä naapuria ja pahentavat niiden kahden maan välejä. Viimeksi
tämä "käyttökelpoinen aasi" on antanut Neuvostoliitolle aiheen lä­hettää
virallisen nootin, missä Suom"eä"syyIHääri" sapimusten rikkomi-se.
sta ja siitä, että sen rajojen sisällä vehkeilee noin 300 venäläistä so-,
tarikolllsta. Suomen hallitus töSin selitti, että sillä on "vakaa aiko-
•mu.s täyttää rauhansopimuksen mukaiset velvoitukset" ja presidentti
Paasikivi korosti uudenvuoden tervehdyksessään Suomen rauhan ja
ystävyyden tahdon lujuutta. Mutta ~ mikä on näiden syytösten ja
selitysten yhteissumma? Sokeatkin näkevät, että Suomen nykyinen
' hallitus on tehnyt maastaan epävirallisesti marshalloidun maan, jon-
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Mr. JacK Baaflr-Waters Townshipis-sa-
täyttää huomenna, tlr. 6 pnä 70
vuotta. Yhdymme suolaisten j a ys­tävien
onnitteluihin!
s a uuiry
puolesta Isä Duffy tunnetaan voimakkaana puhujana
joka puolustaa kristillistä veijeysrakkautta
käytännöllisenä elämänohjeena
Mitä muyt sanovat
"SALAISUUS" EI OLLUTKAAN
SALAISUUS
*'Kuluneen vuosikymmenen aikana
el oSut mitään 'atomipommisalaisuut-ta',
Jonlu venäläisten urkkijain oli^i
tarvinnut varastaa. Yhdjrsvaltalainen
Atomie Energy Commission on kerta
toisensa jälkeen 5£orostanut tätä tosi,
asiaa vastuunalaisten yhdysvaltalais­ten
fyysikkojen tonnattamana; Se
keÄeinen 'salaisuus' —- että atomi­pommi
kyetään valmistamaan-— on
jo pitkän aikaa ollut tuimettu koko
tieteelliselle m a a i l m a l l e . Viime v i i ­kolla
saatiin A E C : n asiakirjakokcel-mista
kirjallinen todistus: Venäläisten
vuonna 1940 julkaisemat tieteelliset
kirjolttfiset, jotka painettiin ennen­kuin
Yhdysvallat aloittivat atomi-pommlyrltyksensä',
"Tähän mennessä tiesivät ainoas­taan
harvat näistä vienalaisista kir­joituksista.
Jos.niiden sisältämät t o .
siasiat olisi saatettu oikealla tavalla
j^eiseen tietoisuuteeh, olisi vältytty
suuressa määrin urkkijain jahtaami­sesta
j a turhasta suunsoitosta. AEO
olisi myös saattanut miljoonat ame­rikkalaiset
luopumaan 'salaisuudesta',
jonka koko tieteellinen maailma t u n .
sl,'' — Time. New York.
VENXLälSET TIESIVXT
SEN KAIKEN AIKAA
Kylmän sodan kem-aällt ovat sala.
kuljettaneet ajatusta, ettei Neuvosto­liitolla
ole atomipommia, ja että se
on meistä jälessä atomltiedolssa.
• Epäamerikkalainen komitea levitti
maassa hysteeristä propagandaa
"Neuvostoliiton vakoilijoista" käyttäen
tätä petosta valnotessaen Amerikan
progressiiveja rannasta rantaan. T y -
ipjeränä teoriana oli se, että venäläiset
voivat tehdä atoxiilpommin vasta sit­ten,
jos he varastavat tämän salai­suuden
meiltä".
Mutta nyt ilmenee, että venäläiset
tiesivät enemmän atomivoimasta kuin
me jö n i i n alkaisin kuin v. 1940. He
Julkaisivat tietonsa ja lähettivät ne
Wa5hlngtonin viranomaisille, jotka
pelästyivät n i i n paljon'niitä tutkies.
saa'?!, että merkkasivat öe "salaisiksi"
öedölksl. Ja näiden venäläisten asia-
MfJ.ojwi usikotaan_«levan niitä "salai-ouuicsla".'
mitä veSälälset yrittivät p l .
niittää meiltä, mikäli epäameriläralai-seen
komiteaan voidaan luottaa . . .
— N . Y . Worker.
EIKÄ SEKÄiiN TULE e
MOSKOVASTA
Tuon tuostakin isännilleen uskolli­set
työyäenvastalset palstanikkarit
valittavat, että työväenliikkeestä on
paisunut finansslaalisestlkln suuri
jättiläineh —• ikäänkuin ne rahava­roillaan
hallitsisivat maata . ..
TlTidysvaltain raha viraston äsket­täin
julkaiseman raportin mukaan
kalkkien työväen ryhmien yhteirien
vuositulo 1946 oli $477,701.000 e l i kgs-vastaan,
vaan mycs heidän oikeuskgu-lusteluaan
ja sitä vastaan, nuien tämä
oifceuskuulustelu suoritettiin.
Mnä menettelen näin, en v a in o i -
keudsn ja vapauden hyväksi, vaar
myös kristillisen hyväntekeväisyyden
perusteella, mikä velvoittaa, minut ja
kaikki jotfci sanovat itssaan kristi­tyiksi,
rakastamaan kaikkia kanssaih-ipLsiämme
j a erikoisesti rakastamaan
vihoUisiamme j a niitä joiden kanssa
olsmms taloudellisesti j a poliittisesti
eri mieltä. Vaikka me voimme olla
pitämättä materialistisesta kommu­nismista,
niin me emme voi sitä liian
paljoa kamihot£\. me emme voi v i h a ­ta
kommunisfia tai ketään muuta i h ­mistä
huolimatta siitä mitä mielipi-
-Jettä hän on. Jos me okmme k n s t i t -
tyja, meidän täytyy rakastaa kaikkia
ihmisiä, pitää j a kohdella heitä vel­jinä
j a tehdä heille mitä tölväisimme
,-ieidan tekevän meille.
EIristittynä pappma minä pidän nä­mä
11 tuomittua miestä veljinäni ja
:;2llalsenä minun täytyy auttaa heitä
kaikin käytettävissä olevin keinoin
kun h2iltä on minun mieleistäni vää-vom
on hyödyllinen j a : %rycjkj^ : saaratusl
Me olemme ehkä; ylcsiiniellsiä^^
kin, että '"hyvän päivän" sanondsen
tasolle iaatujsnsuhteideiiuneiktaillgrs
on ollut liian hidasta j a l i i a n supii
pcata,, ; : . "i^::.-'-' •.••:./['••
Mutta tähän päiyään mennessä tä-!
kalaisten maanmiesteatme-keg^uudes,
s i toimivat kirkot j a •työyäenj^^^
töt eivät Q-e vielä .päässet^^i^^
syytesn siitä, et^ä näillä .molemmilla;
rj-hmillä c h ehdoton oikeus olla .eri
mieltä filosoofisistä, taloudellisista -ja:
poliittisista kysymyksistä, itanritse-matta
silti olla "verivihollisia" kes­kenään
j a kaikesta yhteistoiminnasta
e^llään. Ei ole päästy siihsn avara­katseiseen
yhteisynunärrykseen, että
rämieUsesti riistetty Jumalan antama.^sseistä erimielisyyksistä huolimatta
Uudelle vucdelle lähdettäessä pyyr
dän kiiimittää Canadan suomalaisten
pappien huomiota lehdessämme tä­nään
julkaistavaan katolisen papin,
iiä Clarence Duffyn artikkeliin ja
lausumaan hyväntahtoisesti m i e l i p l -
tsensä siinä esitetyistä veljeysaatteis^
ta. ;;•
Me olemme epäilemättä yhtä miel­tä
siitä, että i^limsaikainen suhteiden
paraneminen maanmiestemme välillä
ISÄ CLARENCE D U F fY
Tpronto. — Isä Clarence Duffy. Nevir Yorkisla. puLuu Cana­dan
rauhankongressin järjestämissä kokouksissa. Hän puhuu
Windsorissa lämmike 19 pna, Hamiltonissa ianunik. 20 pnä, To­ronton
Massey haalilla tammik. 22 pna, Ottawassa tammik. 24
pna ja;Montrealissa tammik. 25.26 tai 27 pna.
Canadan rauhankongr^ssin sihteeri miss Mary Jennison,
jpka on tämän puhujamatkan järjestänyt, uskoo näiden l«>kous-ten
saavan suurta huomiota osakseen silla isä Duffy on Yhdys­valtain
yksi huomatuin rauhan asian puolustaja. Isä Duffy on
vienyt huomattavaa osaa Henry. WaUacen johtaman Prögressiivi-puolueen
kampanjassa ja han on pelottomasti korottanut äänen­sä
myös 11 kommunistijohtajan demokraattisten oikeuksie^uo-lesta.
Tämä mainiona puhujana tunnettu katoiinen pappi puljtuu
täällä "pommi pannaan" kampanjan hyväksi. OheelHsena jul­kaisemme
isä Duffyn New Yorkissa äskettäin pitämän puheen:
K I R J . ISÄ CLAjRENCE DUFFY
Minä olen katolissn kirkon pappi.
Minä eh ole kirkon kirjoLssa enkä niin»
käänlalsen papillisen rangaistuksen
alaisena. Minä kuulun irlantilaiseen
hiippakuntaan ja miilulla on oman
kimäärin $2.50 kuukaudessa viideltä- piispani kirjallinen lomalupa hiippa-tolstä
miljoonalta imlon jäseneltä, 'kunnastani. Tämän vuoksi minä olen
Suurimman osan tuosta vuositulosta ; Katolisen kirkon hyvässä jäsenyydessä
nleUvät hallinto- j a järjestämiskus-tarinukset.
vakuutusmaksut, eläkkeet
jne.-
Verrattuna suui-korporatlolden t u ­loihin
työväenliikkeen ttdoista ei j u u ­r
i kannata mainita . . . - ^ E t e e n ­päin.
AMERIKKALAINEN
"ELXMXNAViPA"
Penlclllinin keksi brittiläinen t ri
Fleming. Hän kieltäytyi ottamasta
sille patenttia, ja antoi tämän ihme­lääkkeen
ihmiskimnan palvelukseen.
Vaikka t r i Fleming kieltäytyi otta­masta
itselleen patenttia, yhdysvalta-laiset
lääketehtaat hankkivat itsel­leen
patentin penlclllinin valmista-mismenetelmille.
•Uuden tuberkUloosivastaisen lääk-ken.
streptomycinln, keksivät amerik.
kalaiset jotka ottivat keksinnölleen
patentin ja pitävät sitä yhdysvalta­laisena
monopolina.
Britannian kansan, kuten canada-lalstcnikln,
täytyy nyt maksaa yhdys­valtalaisia
dollareita streptomycinlsta
j a penicillinista.
Sellaista on "amerikkalainen elä­mäntapa",
m i h i n meidän pitäisi usko­man.
— Canadian Tribune.
— Kajakki on Grönlannin esklmo-lalsten
vene, jonka hyljeennahalla
peitetty runko on tehty luukappa-lelsta.
j a minä aion säilyttää tämän hyvän
jäsenyyden. ,
Vaikka minä vastustan "anna men­nä"
kapitalismia, minä en ole kom­munisti.
Minä en usko, enkä kanna­ta
materialistisen, kommunismin filo-
.sofiaa ja* dialektista materialismia.
Minä tunnustan kuitenkin, että toisilla
on täydellinen oikeus uskoa ja k a n ­nattaa
kommunistista materialismia
tai mitä tahansa muuta puoliittista
järjestelmää valintansa mukaan, aja­tella
jä toimia mielipiteensä mukaan
j a propagoida vapaasti mielipiteitään
niin kauan kun he eivät loukkaa h i in
tehdessään toisten oikeuksia, eivät.kil-hoita
heitä väkivaltaisuuksiin, eivätkä
_suosittele tai käytä pakkokeinoja, voi­maa
tai väkivaltaa näiden mielipitei­densä
propagoimisessa.
Minä seison tänä iltana tällä puhu­jalavalla
siksi kun olen vakuuttunut,
että viime viikolla loukattiin näitä pe­riaatteita
tuomittaessa 11 miestä van­kilaan,
nimellisesti siksi että he propa­goivat
pakkoa j a väkivaltaa tavoittei­densa
. toteuttamiseksi, mutta todelli­suudessa
siksi kun he ovat kommunis­teja.
Minä en usko että heidät tuomit­tiin
pakon ja väkivallan propagoimi­sesta.
Minä en liioin usko, että tämä
syytös heitä vastaan tuli toteennäy­tetyksi.
nisteja. Heitä el syytetty eikä tuo­mittu-
mistään rikollisesta teosta, vaan
sellaisten aatteiden omaamisesta ja
julkilausumisesta jotka eivät ole nyt
populaarlsia. Pitkäksi venynyt oi-keuskuulustelu
keskittyi pääasias.sa
toteamaan, että heitä syytettiin kom-munLstlsuudesta.
Hyvin vähän käy­tettiin
aikaa ja.huomiota sen seikan
toteamiseen, että-nämä miehet oUvat
käyttäneet pakkoa j a väkivaltaa hei­dän
mielipiteidensä levittämisen h y ­väksi.
Pappina, j c k a uskoo kaikilla olevan
oikeuden ajatella ja toimia miten h a ­luavat,
että kaikilla on oikeus omata
ja julkilausua tai propagoida'mltä t a ­hansa
mielipiteitä niin kauan kun he
eivät loukkaa toisten oikeuksia tai e i ­vät
propagoi eivätkä käytä pakkoa ja
väkivaltaa mielipiteidensä edistämi­seksi,
mina haluan käyttää hyyäkseni
tätä tilaisuutta ja esittää protestin, ei
. vain . näiden miesten tuomitsemista
vapaus t a i heUtä on evätty Jumalan
antamat oikeudet. Jos minä en yrit­täisi
auttaa heitä tässä, minä rikkoi­sin
Kristuksen j a hänen apostoliensä
opetuksia, joita minä sanon seuraa-
. vani ja n i i n ansaitsisin-itselleni myö-
: hemiriin samanlaisen kohtalon.
E i vain heidän hyväkseen eikä vain
heidän oikeuksiensa .puolustamiseksi,
vaan myös omaksi edukseni, että voin
käyttää Jumalan antamia oikeukslani,
i minä esitän pyhän protestin sitä vää-i
tyyttä vastaan mikä on tehty yhtä­toista
kommunistiveljeä vastaan ja
'kehoitan hetikchtaisesti oikaisemaan
Itämän vääryyden.
Lopuksi rhinä haluan lainata oma­na
poimintanani Dalton Trumbon
i kirjoittamasta "The Time of the
Toad", mikä julkaistiin National
Guardian viimeisessä numerossa.
"Edesolevassa kampanjassa me
olemme riippuvaisia kyvystä herättää
unestaan sen suuimattomaii kiinty­myksen
perustuslaiUista hallitusta
kohtaan mikä vielä vallitseffiAmerikan
ijansan keskuudessa. M»dän tulee
uudelleen arvioida intellektuaalinen
arvo" — j a minä v o i s i n lisätä, ihmis-a.
Tvo.. •
" L a i l l i s e t periaatteet mitkä suoje­levat
valtiovaltaa vastaan, suojelevat
kaikkia. Jos kommunistit joutuvat
j ensiksi hyökkäyksen kohteeksi j a tule­vat
kukistetuiksi, tämän kaatumisen
aiheuttama aukko tulee valtatielöi
mitä myöten c vihollinen lähestyy l i ­sääntyneen
vaikutusvaltansa kautta
teitä kohti. Teidän^ < i tarvitse olla
yhtä mieltä kommuiiisläen kanssa k un
te ryhdytty heidän ia itsenne yhtei­seen
puolustustai^t?^uun. Te voitte
tosiasiassa varustaakin heitä kaikilla
kunniallisilla menettelymuodoilla, s a ­noutua
irti heidän teoriastaan j a tuo­mita
iieidän tavoitteensa. ^
"Mutta teidän täytyy puolustaa hei­tä,
sillä heidän häviönsä perustuslaillL
sessä , taistelussa edellyttää/ kukistu­mista
periaatteille, jotka ovat tähän
asti olleet pääsuo jana, verenvuodatus­ta
välttäen, fasismia vastaan "— ja
minä voin lisätä valtion tyranniutta
ja paloittelua vastaan mitä innoitta­vat
ja edistävät vaikutusvaltaiset p i i ­rit,
lukeutuen siihen kommersallsoltu
ja mätä sanomalehdistö.
\ oidaan kuitenkin joissakin asioissa
p!Ia yksimielisiä ja toimia yhteisesti
näiden yhteisten kysjonysten edistä-pilseksi
— .kuter^tapahtul esim.-Suo­mia
vun piutteissa, j a mitä kantaa
ram. Vapaus on vuosikausia edusta­nut.
Eikö ole jo tullut aika, jolloin
voimnie heittää ahdasmieliset lasten
kengät ja aikuisten lailla sanoa, että
siitä j a tästä periaatteellisesta kysy­myksestä
me olemme erimielisiä ja
niissä annamme toisllleihme täyden
oiieuden pitää oman mielipiteensä ja
propagoida sen hyväksi, mutta ^ ^ l l a l -
.=is:a asioissa kuin esim. rauhan Ja
demokraattisten oikeuksien : pUolus-tamiEe.
ssa me olemme yksimielisiä j a
valmiit yhteisesti toimimaan.
E n ole katolifcki enkä sellaisena i>, i
lua tulla väärinymmärretylS^
vastoin voin sanoa, että olen « 3
luterjlalsen kasvatuksen ja Y^S\
l i e t t ä O l e n e h d o t t o m i u "^
isar Duffyn artikke!iiii esiteSf
joidenkin ajatusten suhteen. jSS!
hänen avaramiellsyytensä ja i n S I
tuaalinen rehellisyytensä sekä
uäEonsa k r i s t i l l i s e e n *
sikaU. että hän puolustaa r o h k^
rauhan ja demokratian asiaa on
km sellaista mitä syvästi kmmioit^
uskon, että Duffyn esittäffij
ajatukset askertelevat menen
miehemme mielessä. Siksi halto
esittää — luonnollisesti lehtemme ta
mituksen valtuuttamana - Canafa
sucmajaisme papeille yhteisen ^ \
luyksen: ;Mitä ajattelette isä Duon
kSsiSyksestä isristiUisyyden velvoitift!
sista rauhan j a demokratian asia
kohtaan?
Jos haluatte _ ja minä pyyd^
•JTeita MyttämääÄ tilaisuutta hyväi.
senÄe — Vapauden palstat ovat käj
pettävissänne.. Te voitte vapaasti fer
jolttaa isä Duffyn esittämiä ajatuks»
•väistään tai niiden puolesta, eikä Tg.
dän Mrj.oituksiänne millään tavali
muuteta. Ainoa mitä toivomme on»
että näiden kirjoitusten pitäisi maS.
tua, jQs s u i n ! ^ mahdollista. n{&
palstan tilalle, vaikka emme halm-kaan
mitään raudanlujaa rajaa jnäi.
riteirn. .: wo.
Vapaus pn valmis avaamaan pat
tansa tällaista keskustelua varten sä.
nä -vakaassa uskossa, että rehdin psh.
dinhan ja julkisen esiintymisen avm.
la voidaan kaikkein nopeimmin pj.
rantaa maanmiestemme välisiä SDI-teitä
jä edistää meitä kaikkia lähd-sesti
koskevia asioita. Puhumala
asiat selvenevät puolelta ja toiselta.'
Arvoisaa vastaustanne odottaen,
W, Eklund.
lPP:n
iaiu
vähäis
Xoronto. -
Bj:,yhtei3
gjcituksei
iriely sen;
grlamsnttl
Onnellif
KA
MR.
KURO
UH. 2
m
Rita,
107 V
I Toronto
Salaperäinen komeetta
Cällfomlan teknillinen korkeakoulu
ilmoittaa, että Paloaarin observatorio
on keksinyt komeetan, josta el vielä
tiedetä onko se vanhastaan tunnettu
vai uusi. Se nähtiin ensiksi Kalan
tähtikuviossa ja valokuvattiin tk. 18
ja 20 päivinä. Observatorion kamera
pystyy ottamaan valckuTia kyihme-nen
kertaa kauempaa kuin inrkään
muu.
f l n l a n d , Oiii.^— Jospa piirtäisin
j c n k im rivin täältäkin, että muualla­k
i n näkevät, ettemme .ole vielä jää­tyneet
j a kun tuo jouluhumpuukikin
alkaa-olla ohi. Käväsin kaupungissa
tiistaina mutta "blsnespalkat" olivat
yhä sulettuna. Ajattelin, etteihän ne
vanhassakaan rnaassa ' juhlineet p i ­tempää
joulua, mutta eihän se ole
ihme Canadassa.
Haalilla on ollut Scovasti touhua.
Jouluk. 19 •pnä oli F i n l a i i d i n koulu­lasten
joulukonsertti. Co-op Klubi
järjesti erikoisen joulujuhlan häalille
23 pnä. Se omiistuilkylmästä Hihas­ta
huolimatta. Pakkasta on ollut
aina 40 asteeseen.: Cö-op K l u b i cn
pitänyt tanssin •haalilla joka keski­viikko
koneellisella musiikilla, joka on
aina valmis kunhan vain patteri kes­tää.
•
Suomalainen Järjestö järjesteli
myös Finlandin hautuumaan perään-katsojia.
Se asia on ollut rempallaan.
Valittiin kaksihenkinen komitea jo­ka
katsoo homman perään, että jos
kellään on mitään hautuumaata kos­kevia
asioita voitte kääntyä Arne
Luodon j a Taisto Ellmenin puoleen.
Alinä en käsitä mitä nuoret miehet
hakevat haalilta silloin kun ovet ovat
lukossa. Lukotkaan eivät iiäköään
enää pidä. Tähän asti he ovat sär­keneet
ikkunoita mutta nyt on sä-retty
lukkokin ovesta. Se ^osoittaa
minusta huonoa moraalia, olivatpa he
kefi tahaiisa. Raukkamaista hom­maa
se vain on.
C S J : n täkäläisen osaston kokouk­set
ovat jokaisen kuun ensimmäisenä
suimuntaina. Yhtykäämme joukolla
järjestöön % l l n kyllä tuollaiset viat
korjataan, — Se valittu.
Metsätyoläisten palkat
Ne-n^oiindlandissa
st. John's. Nfld. — Newfoundlandin
kaksi suminta paperitehdasta voitö
vuoden lopulla vaatimUkseiisa metsä-työläisten
palkkojen alentamisesta
kun yksi nUstä neljästä uniosta. jotia
edustavat ripin 10,000 työläistä, suos-tui
alentamaian metsätyöläisten tunä.
palkikoja viidellä sentillä. Alimmakä
päiväpalkaksi jäi siten $6.30 päivässä,
yerattima $5.55 Quebecinmaakuimas-sä.;
':.
- ^Qwaters-yhtiö ja Anglo-Ne»
foundland Development Co. ova
vuokranneet suurimnian osan maa'
kunnan metsistä, Paperitehtaida
työläisten palkat.elvät olleet kysymyk.
.sessä.'..
:— Y k s i kaikkein vanhimmista eliOi
keinoista on kalastus.
Lai
•Purn
osaa
Vi6
Porci
.—SITÄ:; 7 ^ 1
=TÄTÄ- j
•M La
vitte
Kiitc
Sy
i kuki
lopp
i
K •
AUTTOI
Mikko: "Mitä sinä teit äidinpäivä.
riä?»-.'-'-
I i k k a : •"Ostin äidille makeisia 'ja au­toin
häntä niiden syömisessä."
MENEE PAÄHXN
Tuomas: "Miksi naiset niin kiaKl*
tuvat kun saavat uuden hatun?"
Timo: '"Mahdollisesti siksi kosta,
se menee heidän päähänsä." l
• '• • •.•
KÄYTÄNNÖLLISTÄ
—— MUiin lehmän nahka on iäy-täanöHisIn?
— Lehmän peittämiseen. \
*• '
OIKEA aiÄXRITELMÄ
—Höyry on vettä siinä tilassa toic
se ön kuumuuden johdosta tullut hnl
luksi..'.'.•..-^
R. R,
"Komeasti se käy kun konehella
veisataan" sanoi mustalaispoika. " M i ­näkin
kolme värsyä myöhästyin, vaik-i
a parhaani koetin."
Tuo kotipuolesta vihreän nuoruute,
jni päivinä kierrellyt-kasku tuli mieleen
Kuten monet muutkin, minä uskon,; tässä uudelle \-uodelle lähdettäessä.
että heitä syytettiin ja tuomittiin n i ­menomaan
siksi, kun he ovat kommu-lakkaamatta
Helsingin, Lontoon ja Xe\v Yorkin väliä. Juhlapuheis­sa
mainitaan jotakin Xeuvostoliitostakin. jotta voitaisiin peitellä käy­tännöllinen
työ Suomen kansan marshalloimisesta — mikä sivumen­nen
sanoen "antaa" jo 90,000 työtöntä Suomelle: Pienoiskoossa tä-
,mä politiikka ilJilenee täälläkin seuraavasti: Mikäli Suomen viralli­nen
ediistus on kysymykisessä, täkäläisiä niaanmiehiämme on jälleen
ruvettu jakamaan "lampaiksi" ja '•vuohiksi". 'Lampaita'" suositaan
ja, autetaan, mutta ''vuohille*' ei riitä aikaa. Täniii sittenkin, vaikka
"lampaiden'" juhlissa järjestetään sellaisia •ystävyydenosoitiiksia"
kuin oli m.m. mr. Stadiuksen eestiläisprovokatio Torontossa 1
Tämä kaikki aiheuttaa huolestuneisuutta, nimenomaan juuri
Suomen kansan ja valtion suhteen. Siksi Vapaus liittyy varauksitta
niihin patrioottisiin suomalaisiin ja Suonien ystäviin, jotka toivovat,
että Suomessa nyt suoritettava presidentin vaali aiheuttaisi hallituk­sen
politiikan muutoksen siten, että se orientoituisi Suomen etujen
Eipä silti, paljon on sen jälkeen t a ­pahtunut
sellaista, mikä on vanhoja
f arycja muuttanut ja hävittänyt. Nuo-j
ruutensa vihreydessä, jolloin "oU sekä
; tuikaa että h^impaita, ei tämän k i r -
! jolttaja esim. uskaltanut milloinkaan
• Cintaa naisille kieltävää vastausta.
; mutta sekin on jo mahdollista — s l l -
[ loin kun emäntä ei ole kotona,
i Muuttuneet ovat laskeimonkin pe-'
i rusteet niin paljon että täytyi hakea
j yllämainittu mustalalspojan kohtalo
i lohdutukseesi.
j Vaikka meille cn kotona ja koulus.
i sa opetettu, että "nolla el ole mitään",
ja että laskeminen aloitetaan "yhdas,
tä" ja että kymmenen tulee täyteen
vasta sitten kun on laskettu "kymme­neen",
niin nyt meille kuitenkin se­litettiin
vuoden vaihteessa, että tä­män
vuosisadan selkä on»jo taittunut
ja että nyt alkoi kahdennenkymme-jjejmc
ff •• ••ff
vaarassa
Näin komeasti se käy kun "horjo-p
l n " koneella veisataan. "Minäkin
vuoden myöhästyin vailöja parastani
koetin", sanoisi se vanhänmaan mus­talaispoika.
Kaikesta huolimatta näyttää siltä,
että tämän vuosisadan ensimmäisessä
puoliskossa oli vauj 49 vuotta j a me
olemme kuin olemmekin vuosisatam­me
jälkipuoliskolla.
Epäusko kalvaa kuitenkin tuntoa,
sillä vaikea on ilman muuta sanoa,
että äiti ja opettajat olivat väärässä
selittäessään, "nolla ei ole mitään" ja
että laskeminen aloitetaan "yhdestä".
Mutta parhain tähän asti saamis­tamme
selityksistä on kuitenkin se,
mikä löytyi Wall Streetin miesten
julkaisemasta '"Time" julkaisusta. Se
oli tammikuun 2 p :n numerossa läh­tenyt
tutkimaan "syntyjä syviä" ja
havainnut, että v. 1900 tehtiin sa­manlainen
"virhe" ja vietettiin sitä
vuotta uuden \-uoslEadan alkajana.
Mutta tässäkin mielettömyydessä k u u .
luu sentään olevan vähän järkeäkln.
"Time" julkaisu selittää, että k im
mtmkki Dionysius Exlguus rupesi kuu­dennella
vuosisadalla laskemaan vuo­sia
.Te.esHk.sen syntymästä, niin hän
jätti huomioonottamatta yhdestä seit.
semän vuotta. Tämän perusteella
vuosi 1900 saattoi siis olla yhtä hyvin
vuosi 1901 tai 1907. J a mainitun
munkin virheen takia voi nyt olla
yhtä hyvin vuosi 1951 k u i n 1957 j a
näinmuodoln cn siis "oikeutettua" s a ­noa,
jotta tämän vuosisadan jälki­puolisko
cn jo hyvässä menossa, vaik_
ka kirjoitetaankin vasta v. 1950!
Tämä asia on siis selvä k u i n muta,
eikä kaipaa enää mitään reunahuo­mautuksia!
Mutta vielä kummallisempi on asia
silloin kun ryhdytään hakemaan tä­män
vuosisadan J O K X I L U N E E N .en?
simmäisen puollslkon merkkimiestä.
Mainittu "Time" julkaisu riensi
dollariensa mahtlvolmalla leimaa­maan
Winston-Churchillin vuoslsa-tamnie
ensimmäisen- puoliskon suu­rimman
merkklmleheksl, vaikka mr.
Churchillin koko poliittinen olemus
kuuluu kahdeksarmelletolsta vuosisa­dalle.
• ' •\
, piinpä eräs totaen amerikkalaisen
mielipiteen muovaaja, vaikutusvaltai­nen
U . S.' News and World Report"
näki "Timen" valinnan muodottomuu­den
ja sitäpaitsi vielä*^ senkin, että
vaikka Churphlll onkin WaU Streetta
uskottu sotaratsu, n i i n hän e l k u i ­tenkaan
ole väärentämätön amerik­kalainen.
: Siksi vUmeksimalnittu j u l ­kaisu
valitsi oman merkklmieheiisä,
j a se o l i tietysti ainerikkalainen \'al-tlomles.
edesmennyt presidentti Wood
row WllEon (etkä lUonnolUseslIkaan
Roosevelt). • . r
kun Hearstin keltahien sensa^,
lehdistö pääsee tässä kysymykse^
oikein veriinsä, nito ei ole epäilystä*
kääh siltä, etteikö entisestä president­ti
Hooverista tehdä loppujen loputel
vuosisatamme J O MENNEEN ensim­mäisen
puoliskon merkkiimestä -
ja jos joku onneton marshaUoita mi
uskaltaa sitä epäillä, siltä kielleti^
Marshallin avun doUarit j a röiiKm
tämäkto ikysymys ratkaistuksi vankal­la
enemmistöpäätöksellä! I
iÄitä siitä jos tämän vuosisadan?
alussa on elänyt Ja toiminut sellaisV .
ihmisiä kuin kirjailija Shaw ja savj;^
täjä SibeUus, juoksija Nurmi ja nyns»
keilijä Louis, tiedemies Einsten ja^-
kaikkien kapitalistien parjaamayt--
shinsky. Olemattomia pikkurjS
8ia he ovat sellaisiin viime vuodsad^
aatteita ja käytäntöä edustayUa^
ruuksiin verraten jQtka ovat
gossa" syntyneet vasta taUä vdoslsi
l ^ ä n tapauksessa ei tämäi^ vu>.
sisadan ensimmäisen VMoVä^o^^^:^
MhenkUaistä V^^^^^^t^T^!^^
tä mitään sellaisista vahäpatö^^
ihmisistä kuin esim. tenm ja S^IA
jotka eivät ole saaneet m l t ^ r i u ^ '
Ja toimeksi ^ ^ ^ ' f f ^ f .
ajanjakson aloittamisen
vetäneet vaivaisen * o l m a n ^ *_
, , , i , j , : ^ t a vajaan sp viwdenlf^
essa sosialismin tielle. Kenlä^;
täUalset miehet i^^^f^"^^
jaan verraten joka kovapalnMs^
Llnostuksestakln huolimatta «
tenkaäri tahdo kelvata edes ^
kansansa MoosekseksL -^^