Vapaus, October 19, 1950

              ssa kimnossa,
kaa tätä:
ICKUP
ä on tarjous
eissa:
csuehdoilla,
nne
SUDBURY
SUDESSA i
it
mi"
uantaina,
O iUaUa
ESITTÄJÄT:
irkko Salminen
. U. Penttinen
. Aune Saarela
. . . . K. Tillman
. . . . . . L. Luopa
.. V. Salminen
. . . . . . E. Kmos
... A. Johnson
. M a r i Johnson
TERVETULOA!
^ai eneni'
caisesta
at
^ GreyhoundiB
VOJEN aikani
matkoja, retki»
lu. Siihen kuu-äesti
auttaroaafl
tä sekä viileäsia
custatteko liike-ta
olette odotta-maksaa
1
FDBURYSTA:
i i n Edcstakaisi»
S19.30
14.35
26.95
27.40
20.20
21.60
imatbailnkirJaA
»n Greyhound
tsor, OnL
: of Trips and
und's Round-up
Uskomme, että nuona kanoja (pullettejä), jotka ovat täy­dessä
tuotannossa majoitettaessa, voidaan parenmiin hoitaa
ja ne menestyvät paremmin. Ne ovat tasaisempia ja paljon
helpompia käsitellä ja soveltuvat uuteen ympäristöönsä,
kuin kehittämättömät, hermostuneet ja herkät kanat.
Tärkein työ on saada kaikki tuotantoon tai juuri tuotan­toon
tulemaisilleen ennen siirtämistä, muuten nuoret kanat
jotka ovat tuotannossa, jahtaavat pienempiä ja Vähernmän
tDiraettomiarkanojapois kaukaloiden luota. Myöhemmin
haudotut känät mahdollisesti täydytäänmajoittaa ennen
munimistaan joten ne on lajiteltava kokonsa mukaani
Yleisesti hyyäksytty ajatus nuorien kanojen majoitukses­ta
tuotantoikään tultua on; että he menettävät höyheniään.
Olemme varmoja, että jos seuraatte Ful-0-t*ep rajoitettua
ruokint^ohjelmaa nuorien kanojen kasvatuksessa, niidön
siirtäminen ei vaikuta niihin ja kahden kölmert viikon kii­lattua
saatte niistä 60^70% tuotannon.
Olkaa varovaisia nuorien kanojen käsittielyssä. Älkää pe­lottako
tai loukatko niitä ja älkää majoittako niitä liian ah­taaseen
tilaan. Parhain keino on nostaa kukin nuori kana
ja kantaa se munimishuoneeseen. Tämä ei ole tietystikään
mhdollista monillakaan farmeilla, joka tapauksessa varokaa
ankaraa käsittelyä sillä tämä aiheuttaa monia sisäisiä vam­moja
jotka näkyvät myöhemmjn.
Kun nuoret kanat majoitetaan kuumalla ilmalla, huoleh­tikaa
erikoisesti etteivät ne ole liian kuumassa, koska kaksi
KOKEILU ON
PARAS jobisn
tai kolme päivää liiassa kuumuudessa'suuri^ti häiritsee kalr
kin sulattamista. On tärkisää aUcaiäin majoiti^ttujen kano^
jen suhteen^ etfö on ilmanväihtoaukot kahd^la tai kolmella
puolella. Ei ole mikään joka, lakkai\tt&a siten tuotannon jä
aiheuttaa myöhemmin menetykset kuin kuuma kan^^^
Yksi tärkeimpiä seikkoja majoituksessa on, ett^vät ka^
nat ole hj^in likaisia, mutta mieluimnäin laihoja kuin liha­via.
Tykkäämme nähdä nuoren kauan, jolla on kohtalainen
määrä lihaa -rinnassa ja vähän t^i ei ollenkaan fasvaa vat-'
sassa. KanoiUa joiUa on {faljc^h tasyim Vatsass vaikeut­ta
mimimisessa, usein sisukset Mäntyvätulös. Lihavat
linnut voivatmahdollisesti munia ohuänkuotisla munia ja
usein kehitt^ät kannibalistisiksi.
Kun känät ovat vielä laitumella oh parasta alkaa ruokkia
niiUe peUettejä, että ne tottumat hiihih. Teidän tädella täy­tyisi
ruo|ckia niille pellettejä'aiiiäkiii-Hetimiten kun ne ma­joitetaan
että voitte niille lisätä hiäskiäflcylhiettymisen sat­tuessa.
Olkaa erikoisen varoyaisia nuörieii kanojen k a n ^ ma­joittamisen
jälkeen, että ne. löytävät icokonaisia kauroja ja
raappimisrehua pahnoista.. Ne ovat tottuneet noukkimaan
viljaa maasta. Ensimmäisinä mUutamiAa: päivinä majoi­tuksen
jälkeen lyJkätMä pahnat sivuui^ kun annatte niille
viljaa. Älkää ruokkiko raappimisreRtta-^ litan paljon kasva­ville
kanoille lämpimillä ilmoilla. -Neljä tai Viisi paunaa
kutakin sataa kanaa kohden, raskaimpiinkin rotuihin näh­den,
pitäisi'Olla tarpeeksi. kuUmillä flHflbillä.
Aina tuoreita
Laatuaineista ö JAtikOJA Ö JYVIft o REHUJA
TUKUTTAIN. JA VÄttltTÄm
1Ö6 Louis SI. . buh. 3*0531 ' Sudbury
Gasoliinin ja Öljyn
tukkuhinta väitän
laskenut
Toronto. — Imperial Oil Limifr3d
ilmoitti viime maanantaina, etta ga­soliinin,
lamppuöljyn ja kevyen polt­toöljyn
tukkuhinta alemietaan.
Gasoliinin ja lamppuöljyn iiintaa
lasketaan seitsemän kymmenettäcsaa
senttiä Ontariossa ja aavikkomaakim-
I mssa, neljä kymmenettäosaa senttiä
Quebeciasa, rannikkomaakunnissa ja
Nexrfoundlandissa.
Lammitysuuneissa käytettävän ke­vyen
polttoöljyn Oiintaa lasketaan
puoli senttiä galloonaa kohti Ontari­ossa
ja aavikkomaakunnissa sekä kak­si
kymmenettäosaa senttiä Quebecis­sa,
ranniikcnaaakunnissa ja New-foundlandissa.
Yhtiön taholta ilmoitetaan, että
hintojen lasku johtuu siitä, että Ca­nadan
rahan arvo muuhim rahaan
verrattuna on parantunut ja pienem­pi
alennus Quebecissa, rannikkomaa-
KaksikyniRieiili td.
dynamiittia räjähti
Mälartidssa
Malartic, Qne. — Viime maanan­taina
räjähti täyllä kaupungin itiko-puolella
Bamat Gold Mines litd:n
dynamiittivarasto, jossa oli 20 top-kunnissa
sekä Nevfoundlandissa joh-tuu
korkeasta )alvarahtimaksui6ta^ .
nla dyimmiittia. Räjähdys öli hiin
kova. et^ se <]kUului mailia etäaile.
Metsäpalon uskotaan aiheuttaneen
räjähdyksen.
Varastohuone meni slrpal61iksl ja
räiähd^ ^synnytti mäihän 30 jalkaa
Eyvän',jtL,i60 Jalkaa leveän kuopan.
7b'he^iiöa Ifl/ii&kaantui, ihUtta fei yh-töäh
Vkaralllkesti.
Qyi^miittivaräSto sijaitsi mailin
käuppölF^ii ulkopuolella. Mielkein
kaikki kauppalan ialot kärsivät e-neihinäntäikkA
vähemmän vauriolta.
Y l i 50 kaupan näyteikkunat rikkou­tuivat.
MIEHET TIETÄVÄT JO SUUBIMMALTA ÖskttAL EI^TA HE SAAVAT
PAQUETTESTA LAATUVAATTEITA JA -JALKINEITA SEKA MONI.
PUOLISEN VALIKOIMAN.
SUOMALAISET
PALVELUS-KUNTAMME
JÄSENET
Mielihyvällä palvelevat ja
auttavat teitä kaupassamme:
NIILO BASTO ammattitaitoisena myyjänä yleisellä
vaatetuspuolellamme.
OLIVER OJA työvaateosastomme hoitajana kellari-kerroksessa-
MRS. ELVI HURME ammattitaitoisena räätälinä räär
täliosastollamme joko uusien tai vanhojen
vaatteiden suhteen.
BORSALINO HATTUJA
Viimeisompiä kuoseja joko tumman, keskihärmaati tai' '
harmaan värisiä. Hinta ...........;.....„..........'-,.
AINOAT VÄLITTÄJÄT StiDBUltYSSA
Yksi suurimpia ja mmipUoUsempia valikoimin
koko kaupungissa.
CROMBIE
Skotlantilaisia — parh&lnlpla mitä volflaan sanoa palttpista.
Crombie Sealskin — eri Värisiä ..v.-..i......?^5#0P
Crombie Cäshmere harmaita ja mujstla . . . . 05 iOO
VELTEX 4%^gö
Kaksirivisiä palttoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
BEAVER CLÖTH -g im
Hyviä laatupalttoja . . . . . . . . . . . , . . . . a l n o a s t a a n ^ ^ iW
ELSYIAN
Ulkomaalaisia villaisia £ljr3|an-pilttojä^;J
ruskaani JBarinaan tai ihdstari vSrisiä. .>.. .V. «VV
BONNYRIG . 55 00
100% villakankaasta valmistettuja, eri• värisiä ^ y V » V V
PACA TONE ^-ftft Mustia; ruskeita ja hanrtalta
MELTON a* O S
Muatiarkaksirivisiä meltoh-palttoja . . . . . . . . . . 94kowSf
NUoijEN MIESTEN - 0 7 5
Pancy-mänisla; fleece-kaljkaasta . . . . . ^
StlRTOLAkSOSAStON lOttTAJA
Viiodesta id46 l<iieik Itwitshi Arne-iftah
tJhJaik palvelttfas^ työsken­nellyt
tlmaH ^epi» Ob koitteita äs-fcel.^
n' Uhjait sUrtolarsosaston Jobia-lattsk
BäMlIä oh laaja kaui^ablnen
kokenAks ölkotoälda, jotika^^tokai: Ja
kctica M n tni&iitt monht crt kieliä,
hän öneHltatnsdptva toimeensa.
hintd nousee $10
tonnia kohti
Toronto. — Abitibi Pulp and Papelr
Ck>. Umoltti <vlime tiistaina, että sJe
kohottaa sanomalehtlpaj>erln hintaa
$10 tonnia kohti ensi marraskuun 1
p:stä lähtien.
VUsl päivää a l k ^ m m l n länsiran­nikolla
toimiva Pow8ll River Paper
Co. ilmaitti kohottajansa sanomaleh­tipaperin
hintaa $10. tonnille. :
Canadassa se' met^tsee sitä. ettil
entisen $96 sijasta sanomalehtipaperi
tulee nyt maksanrnn $106 tonni. Sa-ncmal^
tipaperi lulee maksamaan
$110 entisen $100 sljast4.
LAISKOJA
— Miksi sinä kannat vain yhden
sökln kerrallaan ja toiset vievät kak­si?
— Minä luulen että he ovat liian
laiskoja tehdäkseen kahta relsua.
^
ÖR. ROMAN
EBmoiBhhmh alsörtam inalstcn. Im ^ ../-iti
, Nielurisat leikataan ttudeiia iuä)[«t^
'm 85» PAftK AVe.
mä
M ä m taifiojä
äsevanisreiubft
Yhdysvalloista
Waslilns'ton. — Viime tiistaina 11»
moitti Yhdysvaltain hallitus Rans­kalle,
että sille myönnetään $1^00.^
oaO.^OOOrsta $2,400,000,000 :n lainoja,
Jolla Rdhäka voi <istda aseita.
Hallituksen {iuhekles ilmoitti, ^ttä
lainan Järjestäminen suunniteltiin
•konferenssissa. Johon osallistuivat
Ranskan puolustusministeri Ja Y h -
tteblnkliaiheh Tyok&iuiab Säiio-nmt
klrJÖlUl aske':iatn Jänkbl-ifai*
piriällsileA Johtäiäälk Jälieeh^-
kennuspankin merkitjrksesiä yleen­sä
ja eHkOIsestiklA Säömeeh näh­den.
Koska tSmän pahktn iolmfn-lä
oh yhdistetty by^ltt läh^läestl
\Vall Stireetth bbdanlletsojaln
BtiutliilteläUlti, ote kirJoUoB varsin
aJäKköhtaiäeh ja sihä Syisiä Jal-katstaan
sellaisenaan.
Toisen maailmansodan vielä Jatku­essa
ryhtyivät lännen impieriallsti(
Suunnittelemaan, miten he voisivat
suurten pääomiensa avulla laajentaa
taloudellista ja poliitttäta valtaansa
sodan näännyttäthässä maallmasäa.
Tämä suunnitelma kypsyi käytännöl­lisen
toteuttamisen asteelle heinä­kuussa
.1944, Jolloin useiden mald^il
edustajat kokoontuivat Bretton
VVoodsissa hyväksymään suuntaviivo­ja
Sadan Jälkeen suoritettavalle jäl-leenrakennustolmlnnalte.
Tässä koko-uks'essa
tuli hyväksytyksi: JäJleenrä-kennustyön
ohjausta Ja rahoittamis­ta
koskeva suunnitelma. Jonka ytime­nä
oli USA:n Johdolla toimivan kan­sainvälisen
Jälleenrakennuspankin
perustaminen. Samassa konferenssis­sa
päätettiin perustaa myös kansain<-
välinen valuuttarahasto "ohjailemaan
kansainvälistä maksuliikettä Ja tur­vaaman
finanssielämää suuremmilta
heilahduksilta", kuten asiaa on kau­niisti
selitetty.
Näissä toisiaan täydentämään muo­dostetuissa
pankki- ja valuuttayhty-missä
varmistettiin Yhdysvalloille Joh­tava
osuus jo perustamtsvaiheessa, äil-la
kummassakin merkitsi. Yhdysvallat
Itselleen suurimman, jäsenosuuden.
Niinpä jälleenrakennuspankin 10 mil­jardin
dollarin pääoma Jakautuu
100.000 dollarin osakkeisiin. Joista eni­ten
eli 31.750 kpl. on Yhdysvalloilla
Ja loput muilla pankin Jäsenyyteen
llittyhelUä.
Valuuttarahastossa vaihtelevat Jä­senosuudet
500.000 dollarista 2.75 m i l -
Jaardiln dollariin, joka on Yhdysval­tojen
osuusmaksu. Jälleenrakennus­pankin
pääomasta ovat Jäsenet tähän
mennessä maksaneet 20 prosenttia.
Josta ainoastaan 20 prosenttia kullassa
tai tJSAn dollareifisa Ja loput 18 pro­senttia
jascn.Tialdcn valuutassa, K u l -
b£Sa tai dollsrcsta maksettu osuus on
cllut käyt'2t(äv;s.sä välittömästi lainoi­hin,
mutta muun osuuden käyttöön
on pankin tolmlntasäätÖJen mukaan
tarvittu asianomaisen Jäsenvaltion
suostumus. Tähän mennessä lienee n.
kolthasosa pankin 48 Jäsenestä anta-r
nut suostumuksensa maansa valuutan
käytöstä lainoihin. Suomi, Joka on
kimtmankin yhtyiiiän Jäsen Ja Jonka
koko jäsenmaksuosuus niissä on noin
10 miljardia markkaa, antoi viime
heinäkuussa Jälleenral^nnuspankllle
suostumuksen, etta pankki saa käyt­tää
Suomen valuutassa maksetun Jä-
^ienosuuden (n. 1,58 mii jaardia mark­kaa
lainoihin.
Jälleenrakennuspankin tehtäväksi
on siis määritelty toista maailmanso­taa
seuranneen jälleenrakennustyön
rahoitulcsen järjestely ja ohjaus, mut­ta
käytännössä sen tehtävänä on ol­lut
USAn intressien mukainen se­kaantuminen
eri maiden taloudelli*
se^n Ja poliittiseen elämään.
Tämän pahkin avulla onkin VSA
voinut helposti el ainoastaan kont-
' rollotda Ja ohjailla rOppavairaua-tohteeseeh
Joutuneiden niaiden
Mtaloiitta, vaan myös mättäillä nii­den
poliittista (Elämää.
Pälleenrakennuspankki on näet l a l -
nojettsarehtona vaatinut oikeutta tu­tustua
lainaa anovan maan talouteen
««1 yksityiskohtia myöten Ja sen II-eäksi
asettanut lainan saannilla ja
käytölle muitakin varsin pitkälle me­neviä
taloudellisia ja poliittiseenkin
elämään vaikuttavia ehtoja. Jokaises­sa
maassa. Jossa on Jouduttu taurvau-tumaan
Jälleenrakennuspankilta saa­taviin
lainoihin, on myös Jouduttu Jär­jestämään
maan sisäisiä asioita lai­nanantajan
vaatimusten mukaisesti,
olipa sellainen maan omien etujen
mukaista tai ei.
Jälleetu^ennuspankkl on Min
omalta osaltaan täydentänyt $ltä
maailmanvalloituspolitlikkaa. Jota U
SA on yhä lisääntyvällä paineella ps^r-kinyt
noudattamaan, samaa voidaan
sanoa Kansainvälisestä Valuuttara­hastosta,
Joka Jälleenrakennuspankin
rlnnakkälsellmenä ohjailee Ja mUä-räilee
Jäsenvaltioidensa valuuttapoli­tiikkaa.
Siellä m'ssä el Marshall-suunnitelman
puitteissa ole voitu to­teuttaa
USAn pyrkimyksiä, siellä on
samaan päämäärään koetettu päästä
edellä mainittujen pankki- Ja valuut-tayhtymlen-
vaikutusta käyttäen.
Suomen Jäsenyyttä mainituissa yh­tymissä
on kansandemokraattien tar
holta arvosteltu ankarasti. Käytän­tö
onkin Jo osbittanut, että Jäsenyy­den
säilyttäminen näihin USAn joh^
dettavissa oleviin talouselämän kon­trolli-
Ja ohjauselimiin el ole kansam­me
elhietujen mukaista. Suomi on tä­hän
mennessä saanut huomattavim­man
lainansa Jälleenrakennuspankil­ta
viime vuonna. Jollain sieltä myön­nettiin
12,5 miljoonaa dollaria teolli­suuden
tarpeita varten.
Muita Jo tästä lahiasta neuvotel­taessa
csotttlvat USAn pankklher-rät
sellalftla ihtelenkOnfoa maam­me
sIäälsUn asioihin, eitä sUä on
aiheellista muistella vieläkin. McU-lä
santoihin aikol&n kasvamassa,
o\UA lyylihaiättfthlyys r<ilgierho1lihl-laiseen
palkkapolitiikkaan el ollut
' lalnanantajttOfe nildlaista, Ja on vk-köttävaa,
että amerikkalaiset
pankklherrat antoivat suomalais­ten
lainaneuvottelijain selvtttti
ymmärtää palkkaUikkelden estä­misen
välttämättömyyden eräänä
lainan saannin ehtona.
Miten tärkeäksi tällainenkin selktoi
oli lainaneuvottelujen yhteydessä ar­vostettu,
sitä osoittaa hyvin neuvot­telijana
olleen pääjohtaja Törngrenln
antaman hastattelulausunnon sanat:
"——Samaten herättivät levotto­muutta
uusia palkankorotuksia koske­vat
vaatimukset Ja tiedot lakoista, Joi­ta
Julkaistiin sekä Nevir Yorkin että
Washingtonin lehdissä. Kaikki tällai­nen
ivol uhata meidän lainamahdo|ll-suuksiamme,"
Kuten jo edellä mainit­tiin,
laina kuitenkin saatiin, mutta s i ­tä
ennen suorittivat vielä Jälleenra­kennuspankin
edustajat maassamme
vierailun, jonka yhteydc££ä tapahtui
ilmeisesti se '^viimeinen voitelu", to.
annettiin tarkat määräykset maamme
asioiden hoitamista varten. Lainaeh­tojen
perusteellisuutta o.soittaa vielä
sekin, että Suomi el Itse saanut rat­kaista,
miten laina teollisuuden hy­väksi
käytetään, vaan amerikkalaiset
määräsivät, kenelle laina annetaan Ja
miten se käytetään. Ja Itsestään äel-vää
on, että määräykset yksityiskohtia
myöten annettiin ennenkaikkea USAn
etuja silmälläpitäen.
Edelleen on aiheellista muistaa, että
samaan aikaan kun Jälleenrakennus­pankin
nimissä saneltiin lainaehtoja
Suomelle, pyrki Fagerholmin hallitus
käytännössä noudattamaan Juuri sel­laista
politiikkaa, Jonka tiedettiin ole­van
USAn pankkiherroille mieluista.
Se muodostui raskaaksi Suomen työ­läisille,
mutta sosdem-herrat eivät
siitä välittäneet. Unto Varjonen kir­joitti
niihin aikoihin puolueensa teo­reettisessa
aikakauslehdessä: "Nykyi­sen
hallituksen — niin työväen halli­tus
kuin se onkin — el sen vuoksi pidä
kaihtaa asennoltimilsta tiukasti ylei­siä
palkankorotuksia vastaan," Ja
Ikäänkuin varmistaakseen Jäsenjonk-kojen
kuuliaisuuden dollarl-imperia-
Vamia etuja puolustettaessa hän ky­syy
edelleen: "Ovatko sosialidemo­kraattiset
työläisjoukot kypsät anta­maan
tukensa hallitukselle, kun se
lyö takaisin palkankorotusvaatimuk­set?"
Sen lisäkÄi, että niin Jälleenraken­nuspankin
kuin muidenkin Imperia­listien
hallittavissa olevJen luottolai­tosten
kautta yritetään tunkeutua
myös meidän maamme sisäisiin asioi­hin,
.on Jälleenrakennuspankin iAse-nyydessä
huomattava myös siihen liit­tyvä
taloudellinen riski. Pankin Jäse­neksi
liittyneet maat ovat näet vas­tuuvelvollisia
kalkkiin sen harjoitta­miin
liiketoimiin nähden. Ja Jos t a ­pahtuu
Jokhi ^'romahdus", nihi sen
seuraukset ovat pankin Jäsenten kan­nettavana.
El ole lainkaan varmaa
Jääkö Suomenkaan kohdalla kymme-
I M
p a l t a i n .rahnrnlhlstert; i
. TSma ;ialn4 -.-:-*>^
()0(>.obft;ööo,ttö„^,__^„,,
jpressf «Ji|ipy5nlänyt 'vi^
varusfeliia <v$rte?i, ^ ' 4 -"^t
Kolmea^iiiel
Dnutnm^dt^e^'
vUlen polllalpäaillkikö
ceiit limoitu u a a i i ^ t
laibni^aict^tuil'
ka Juoki^ee lac Des Pttis B £ O S S ^ » ]
ne .Jollolb kolme ttketä^m^)^
jokeen, - "feksr - ' Ä « s t a '
huHdcuneenä Jä käHi^ren
p i ^ t ä ö i i V Ä i Ä 'M^>h^'
huäkuiiiii
Fez^ Marokko. -
•mm
na hukkm ke3ideksan MOUSä mssU'^
nin kylässä )cun.yiaorMta:tuiUc6i't|illsK
nen miljardin markan Jäsenmaksu ^ -
noaksl vc|vollls)iudek«l pankkia koh­taan.
^ F
Valuuttaiahastöott kuulumisesta bn
ntmikfiän odotettavissa tuhoisia seu­rauksia.
Jo se seikka, että irahastoibn
kuuluvien Jäsenten on valuuttapoli­tiikassaan
seurattava nykytilanteessä­kin
flotavlmmaisten Imperlalistieh
määräyksiä, muodostaa erittäin vaa­rallisen
uhan V myös m
Viime päivien lehdlÄsä on faäkyhyt
uutistietoja siltä, miten Valuuttara­haston
valiokunnat pitävät kokouksi­aan
suljettujen ovien takana, keskus^
telien keinoista saada valuuttaolot Ja
säädökset sopeutetuksi sotavarustelu­jen
vaatimiin uomiin.
Voidaan Vain kysyä, onko Suo­men
paikka sellaisessa Jär|«Btösiä,
Jonka tärkeimpänä tehtävänä täit-lä
hetkellä on maallniahtalond^D
sopeuttaminen uuden sodan val-mlstehiilUn?
On selvää, että maamme, olkel^tto-piirit
yrittävät edielleen kalkin kei­noin
kytkeä Suömeh länhbn' bnperlar
Uhtien Juonitteluihin Ja Jatkaa kan­amme
eduista välittämättä seUalsta
talousiJ>ol^titkka&. Joka tuottaa lisään­tyviä
kärsimyksiä kansan siiuieile
enemmistölle. Mutfa^ työtätekevän
kansanosan velvollisuus on ryhtyä
päättävään toimintaan maamme va­pauttamiseksi
myös niistä isltelstä Ja
velvollisuuksista. Jotka uhkaavat vle-
1 V,' HelsinkL _ Parisissa
valjliteessa' fioötrlte^ Säägl^
urhellumaaottelun yottti I&osk&^yl*^!
tattäväs puhtaasti tiM^ kVh^l
100 m. viestissä Jäl.QjioaDifltQktm^
pisteittä virheellisen' vaqidpn. täkfft
Ja selpäiissä nusi^etti ? ö b ^ ^sufifJii^T
lainen pisteet aloitettuaan'4 ni;^ ^"^^
Ätaättäsilta.'^'3
Länsl-8aksan^fl^Ul»sli)j»'<^
desta 10^ vuoteen Jmois^
ralijoona8ta'47J5 mllji
mm
dä elämämme etitlkäi»
keukslin. Gellatsina on luMoft^V^^
myös^ JBuhteemme hlj^^^^änklijl*^!»
valuuttayhtypiJIn, Jöl«ta**ediplJ&'tm
syNTYrj^m • TERVE f>©rKÄ
' (Veli iten^Ueiui;
St./joäphin $iäMläSfial^^
Vitrjfm thmkuUH 13 iff^X
Aitp jaaika vätvät-^hyvini.'}
, Eileeti^ja VOho ArkUänder,-^':
XAAtU M HINNAT hJHtTVAO! VtiÖimtM^l
CAMAY-SAIPPUAA
4 tavall
kupongin kanssa
2d#
TIDE. tavall, pakk .30^
IVORY FLAKES,
,5 tavall. pakk 30^
Libbyn 23 unsä, kann,
HAPANTAKAALIA, , „
(Sauer Kraut) 2-30^
Metcalfe Tender Sweet 20 unss.
FANCY HERNEITÄ t-Zi^
Ocod Luck
MARGARIINIA; p 38^
1^
Auströallälalsia ' '
RUÖINOITA, 2 p. ,
SanJ.White, .^'^ . / !S |
TOILETTI.PAI>a«Ä^'2
mmm
2. rullaa
" C r em Fllled".
PISKETTEJÄ,
1 p. cello-pussi ..«./..igSÖ^, ;
Sukiea MARSH M£LiDW.
3/4 p.tello-pussi .....J^X#;
Italialaisia
KASTANJOITAi
IChestnuts) p
Kraft canadalaista - - /
JOOSTOA, 8 kiivua .1^8^}
S -
LIHAA
RpyNp. siiitbiN F
T-BÖNE
Lanne
PORK CHOPS, p. 62^
M E A TS
Sian , ,
RElSItlHAA, p. .
Tuoretta leikattua
PEKONIA, p.
mk
1^1
m
HEDELMIÄ iA
KASVIKSIA
Tuoreita valkoisia'
KUKKAKAALEJA . 2-20^
Ensiluokan
KEITTOSIPm«IAi 3 p. A3#
MAKEITA PERUNOITA
Fp m
Red Mule 252 Ji^k.
APPELSIINEJA, tus. ..43^
SITRUUNOITA, " ._
hinnoitettu Kd&oj^tf^i^ C
B.C. Fancy Macintosh J5b;k0k.-<^
OMENIA, ttis.„..— iJäÖSr^.
• TSTitVXLUNEN PAlV^LtJS O ÖUOl£tUN»K PDlHtil^J^- ^
e LAATUTÄ^VmKEltA . • KÖJBIliJOlijto ,VOI1HfO^, ' I"
PUHELIN 8-9384
Hazdl- ia Lorne-katujen koisia, SiulEbiunf
mu