1949-11-19-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JACOB LUNDIN
M U I S T O L L A
KooU Otto Town«h!p!pM, Ontarionau marradcuun
20 psni 1948.
VMS* nuH pitkä poismenneenS siirtyy,
vaan muistosi ykä lujetnmin mieliimme fOrtyy.
Vittu vaan raukassa maaemon syttssä siellä.
TyitirMi Martha ja vaimosi Hilda.
Taas syksy surun viestiä*uudistaa,
on kitaasti vierinyt vuosi muistojen taa.
Vaqn ^nUn muistosi, isä,
palaa läkemmäksi vaan.
Signe ja EmiL
Tärkeä keskustelaU-Uusinis
Torontossa
enä tustaina
TBrmtok Oat. — T M n ea
tctatUaisus pidetiäa D«n-luulill»
MATT LUNDIN
M U I S T O L L E
K M U EckvUtaB aftlrMlM» 19 piUvä lofcakmnta. 1948.
Vuosi on vieräkiänyt siitä,
kun hyvä isämme läksit sä pois.
Niin monta kertaa ajatuksemme
tähtää sinne haudalle,
jossa lepäät rauhaisaa untasi.
NHn; sinne laskettnn rakas isä,
joka elää vielä olisi saanut.
ip,völden mulsteUen,
Mrs. Hanna Lund Ja Walter.
«iistaiiia tk. 22 pUvä, alksm (is-aUecn
keUo S maOa. Kotea
mirirtrftan JM katartdc edePiaea.
aä tnahimdma aletiMt» Iqrajmsrk.
nyt sUtä mihin se e&illseitt ker-n
i l a piättyi Jajail aOca myöten
aattaa aletaan Iffnkitrto Jostain
toiaesU kjaymykaestf. t i l l i ker.
taa on päiTäJirJes^rkaeM paljon
tärkeiti kysymylötä. Joten fasdma-teinn
aiheista ei soinkaan ole pm-tetta.
NämSr keaknsti3Btlatsaiid«t ovat
CSl:n paikallisen «oastmi TaUstos.
komitean Jirjestämli. Motto nU.
liin ovat kalkki tenetoUeita, huoli.
matU siitä oralko osaston .psenii
t a i ^ — C
ri suomalaista
liytelokuvaa Amerikiuuin
— (8-8) — M a m u ^ u n
UvUissä toimittaa Suomen F i l m i.
Jonka edustajt^ Ameri.
, toimii M r . Harman Ramo. kaksi
iivaa amerikansuomalaisten
Mjt^. Toinen on eduskunnan
itfheilujuhlasta Stadio.
Sen nimi "Eduskunnan p a i k e l l .
< /stadionin hiilimurskalle" kuraa
av«n sisältöä. Siinä kuvassa saa-nähdä
tdistiJcytDmentä Suomen
«isiintymässä olym-on
tukemisäoBJ. Hannes
en Ja Paavp Ntmni ovat
ikäänkuin päähenkilöitä, mutta on
siinä paljon muutakin nähtävää Ja
kuultavaa. Kuvassa on katkelma
myös Oskari Tokoin esittämästä ter-vehdyksestä.
Toinen lyhytkuva on paraiUaan Y h dysvalloissa
vierailevan oopperalaula-j
a prbf. Wäinö Solan jäähyväisnäy-tännöstä
Sucmalaisessa Oopperassa.
Siinä nähdään prof. Sola esittäinässä
muutamia aarioita oopperasta Pajatso,
laakeriseppeleen ja kansalaislah-
Jan antaminen sekä muutamia kuvia
Wäinö Solan kotoa. No, Jotka haluavat
mainittuja elokuvia paikkakunnilleen,
voivsit kääntyä Mr. Ramon puoleen
OS. 41 E . 50th S t , New York, N.Y.
Suomen yleisradion
lyhytaalto-ptijelma
tulevalla viikolla
Suomen Yleisradio-läj>ettää tutevan
viikon aikana Porin asemaltaan l y -
hytaalto-ohjelmaa entiseen tapaan.
Viikon ohjelmassa ' havaitaan mm.
seuraavat erikoisuudet: -
8o6nontalna marrask. 20 pnä: K lo
7.30 ap. Jumalanpalvelus H:gin van-hasta
kirkosta: klo 12.30 ip. esitetään
i tdUUd
MOSKOVAN PIEKJI TEATTERI JA
VENÄLÄINEN NÄYTTÄMÖTAIDE
" T E A T T ^ U SYNTYI TOBOXA
JA MUODOSTtn KANSAN
ILON AINEEKSP'
A.S.PashUn
Viime lokakuussa t u l i kuluaedcsi 125
vuotta sUta pftivästf JoUoln Moskovan
Pteni Teattert (BÄalyl Teatr)
aloitti toimintansa. Se laski perustan
ven&ULisnie näyttämötaiteelle. Jcka
meidän päiviimme oo Johtavassa ase.
massa maailman teatteritaiteessa^:
D(iiioä,
Haluan kiittää Teitä lapset, ystävät ja tuttavat, jotka yi-lötUte
minut syntymäpäivänäni marraskuun 13 p:nä. Kiitos
siitä suuresta rahalahjasta ja erikoisesti homman alkuunlait-tajiUemrs.
L. Laineelle, mrs. S. Kuusistolle, mrs. L. Riekolle
ja mrs. S. Mäensivulle. Kiitos myös niille, jotka ottivat osaa,
vaan eivät voineet saapua.
HANNA NYYSSÖLÄ
Wliil«fiali Ontario^
PARHAINTA ONNEA
Selma Paanasen
OMAAN KOTIIN
toivottavat seuraavat ystävät:
Roy. Alice Ja Kauko
Paavo Seppänen
Okna Ja |klwin K e k k i
Annikki, Esther Ja Stmri
Vlckman
Anna Hyytiäinen
Ali Ja VUl Roininen
Malja Ja Veikko Jaakkola
Aino Walman
Veera Ja Väinö Salo
Bdla Juuti
Edith Blrogenis
Hekai Ja V i l i PalttaU
Helien O-ECeefe
Aino ja Alpo Niiranen
Tyyne Ja Mauri Salonen
J^Tdla WJUon
Anni Niskala
«grld Lahti
^aua& Ritittala
Mr. ja mrs. PMiman
M r s . A K r a l ik
U i s i Ja Helpi Jepma
Elvi Ja Lauri Mäki
Betty Ja Sulo Latva
Tyyne j a K a l l e Latva
Elsa Ja Uuno Sutinen
Elma Ja Antero Pusa
Anni Ja Mikko T i i ra
Ville Korhonen
David. Maire Ja Väinö
Oskar Hendrickson j a perhe
Lempi Ja Eino Snikkari Ja pojat
Kaisa Ja Paavo Kaarto
Aino Koskinen '
Jalmar Jutila
Martta Ja Jack Oksanen
H i l j a Ja Onni Ojanperä
H i l j a Ja E r k k i Salo
Hanna Ja Eino Rantasalo
Sanni Niemi
Mr. Ja mrs. Pärssinen
Mr. Ja mrs. Laukas
Mr. j a mrs. Kaikkonen
KIITOS
^ • Kauneimmat kUtdkset ystävilleni, Jottca yllättäen Ja suurilukuisena
saavuitte onnea toivottamaan. Paljon kiitokeia
^^'^^^'lahjasta. Erittäin kiitän emäntiä j a vaivan näkijöitä.
Kiitos hi»T)irtfflnp Jotka ottivat osaa, vaan eivät olleet t i l a i suudessa.
SELMA PAANANEN
143 McCaul St. Toronto, Ont.
viikon kirjat ("Maisemaa-niminen romaani
Ja eräs runokokoelma); klo 4.05
lp. esitetään välähdyksiä. Kökarilta.
kalastajien eläniästä Kalliosaarilla Ja
klo 10 ip. esitetään kuulokuva "Välskärin
kertomusten" mukaan.
Maananteina klo 11.45 ip. välähdyk-siä
reumasairaalan harjannostajaisis-ta
Heinolassa; klo 10 ip. esitetään
"Neljä naista"-niminen näytelmä Ja
klo 11.40 ip. esitelmöidään sukupuoli-kyvyttömyyden
syistä Ja parantamis-mshdollisuukslsta.
• ,
Tiistaina klo 12.10 ip. esitetään Y L :n
laulua; klo 10.15 ip^ edijskuntapakina
ja klo 10.25 ip. e s i t e l t ^ i i>ktiklnjohtaja
Usko Koski aiheesta "Yritteliäisyys Ja
vhteiskunta." •.
Keskiviikkona kl^>^2JM ip. esitelmöidään
naisen työvoiman tuhlauk-sesta;
klo 10 ip. väestökysymyksestä
kansantalouden kamudta katsoen Ja
klo 11.30 ip. esitetään katsaus ulkomailta.
Torstaina klo 10 ip. esitetään "Suuren
miehen kotiinpäluu"-niminen
kuunnelina ja klo 16'.% lp. on torstain
viihdekonsertti. ' ' '
Perjantaina klo 10 ip. esiintyy Suomisen
perhe Ja klo 11 ip. lähetetään
mieskuoron konsertti Tampereen työväentalolta.
Lauantaina klo 4.05 ip. on radi^lää-kärin
10 minuuttia; klo 4.15 ip. julistetaan
kieUkilpaUun tulos, klo 4.30 lp.
jälkiselcstus pohjoismaiden voimiste'*
lun maaottelusta jä klo 10 lp. alkaa
pienoisparlamentin istunto.
Suomenkieliset lähetysiajat ovat joka
päivä klo 7—8 ap. (torstaisin klo
7.15-«) klo 11.45 ap.—12.45 ip., klo
4—5 ip. Ja klo 10—11.20 ip.
Amerikan > teatteri-olot
ovat kurjat
RUOTSALAISEN TEATTERI.
MUEHEN LAUSUNTO
Tukholman Dramaattisessa teatterissa
on äskettäin esitetty ameriklca-laisen
Millerin näytelmä "Kauppamatkustajan
kuolema". Näytelmän
ohjasi tunnettu ohjaaja Alf Sjöberg
Jota T i ^ o l m a n lehdet esityksen Jälkeen
riensivät haastattelemaan. Tällöin
Alf Sjöberg Dagens Nyheterin
mukaan antoi Amerikan teatterlo-loista
seuraavan musertavan lausunnon:
"Meillä täällä Ruotsissa on, onnel.
lista kyllä kiinteät teatterit ja kiinteä)
henkilökunnat, Ja sekä kaupungeissa
että maalla on meillä teatterinälkäl-nen
yleisö. Pieni vertailu Broadwayr
(New Yorkin) teatteriolohin osoittaa,
kuinka edullisi-sa olosuhteissa me tosiaankin
työskentelemme. Minulle
tarjottiin kerran erään Shakespearen
näytelmän ohjausta Braadwayllä
Tarjous tuntui houkuttelevalta, mut
ta kun kuulin yksi^i^ohdat. sanoii
eL Rahoittaja olisi vucrio^nnut erääi
tyhjän teatterin. Jossa minun kym
menessä päivässä olisi pitänyt har
joitella näytelmä. Kaikki olisi pitäny
hankkia aina valata,' kulisseihl
saakka sekä valita Wttdijät, Jotk-osasivat
esittää runot^tiä. Tällai
Ein edellytyksin esitetään Amerikass
teatteria. El ole ihme, että laat'
kärsii."
"Käydessään Tukholmassa kertc-
Miller, että Kauppamatkustajan kuo
lema oli vähällä Jäädä hänen kirjoi
tuspöytänsä laatikkoon, sillä ainoa
kaan teatterinrahoittaja ei uskaltanut
ottaa sitä ohjelmaan. LopultE
eräs henOdlö. jota pidettiin löylynlyömänä,
uhrasi siihen omaisuutensa. J -
tämä tihkapeli cnnistuL' Miller on
^ m e n Teatterin erikoinen ansiq oo.
että se alusta alkaen omaksui realisti,
set periaatteet taiteensa perustalusL
Tämän v o ( ^ se saattoi tukea nousevaa
venäläistä näytelmäkirjallisuut.
ta, tulla Gogolin ja Ostrovskin teatteriksi
samoin kuin koko edistyksellisen
venäläisen sivistyneistön teatteriksi.
Pimeimmän tsarismin aikana singot,
tiin tämän teatterin p a l k e i iu voimakkaita
sanoja väkivaltaa Ja vääryyttä
vastaan Ja viitditetUin humaanisen,
demokraattisen ajatustavan Uetä.
Näin Pieni Teatteri teki venälälseHe
Ja koko ihmlskimnan kulttuurille suu.
r i a palveluksia, eikä se näin ollen t u r .
han takia saanut ISÖO-luvuIla arvonimeä
"Moskovan toinen yliopisto".
Venäjän edistykseUlnen sivistyneistö
suhtautui alunperin myötämiellses-
U Pienen Teatterin toimintaan Ja te.
atterin Johtava taiteiUJa 1800-luvun
puolivälissä, M . S. Sepkln, oU kUnte.
sä vuorovaikutuksessa aikansa Johta.
vien kulttuuripersoonallisuuksien k u ten
Belinskln, Hertzenin. Pushkinin Ja
Turgeni6vin kanssa. Paitsi Gogolin
Ja Ostrovskin näytelmiä. Joista " R e v i i sori"
Ja "Ukonihna" saivat maailmanmenestyksen
ollen yhä edelleen kaik-kien
maiden teattereidm ohjelmistos.
sa. toi Pieni Teatteri esiin Leo Tolstoin.
Turgenjevln, Suhov-Kobylinin
Ja muitten kuuluisien venäläis k i r j a i.
lijaln teoiteia. E i ole ihme. että teatteria
sen merkkipäivänä Juhlitaan
Neuvostoliitossa. Sen perinteet ovat
näytelleet ratkaisevaa osaa uuden,
tys olisi taiteella. Jos se saavutettaisiin
ilman voimanponnistuksia". Sepkln
lausui ensimmäisenä Julki sen totuu-den.
että näyttelijäin täytyy olla h y .
vässä yhteistyössä keskenään. K un
hän esitti osaansa, mietti ^än samalla
koko näytelmän mahdollisimman
hyvää onnistumista. Sepkin p lU tär-keinä
sitä. että näyttelijä aatteeUi-sesu
omaksuisi esitettävän henkUön.
Hän sanoikin: "Miten totuudenmu.
iminen tahansa näyttelijän tunne-elämä
olisikin. nUn Jos se ylittää ylei-soslalistisen
realismin aikakaudella Ja
Neuvostoliiton -kansat ovat tunteneet
I ^ h e n Teatterin todella omaksi teat-terikseen.
kansan mielialojen tulkiksi
Ja kansanomaisen teatteritaiteen kehittäjäksi.
' KäsiteUessään Pienen Teatterin
merkitystä tähdentävät Neuvostoliiton
teatterihistoroitsljat sitä. että teatterilla
on luja pohja kansassa ja että
teatterin parhaat edustajat välittivät
väärää "eurooppalaisuutta" ja ominta,
keisesti kehittivät teatteriaan eteenpäin.
Belinskl ylisti aikoinaan arvosteluissaan
pienen Teatterin ensimmäistä
loistavaa näyttelykykyä, " i k u i -
siksi ajoiksi vapautetun" maaorjan
poikaa P. S. Motsalovia sUtä, että
hän esitti osansa totudenmukaises-t
i Ja rehellisesti, oli toisin sanoen
luonnollinen. Belinskl antoj Motsa-loville
tunnustuksen, että hän oli maailman
teattereissa ensimmäinen näyt.
telijä. joka murhenäytelmässäkin osasi
puhua kuten ihminen j a "esiintyi
luonnon yksinkertaisena peilikuvana".
K u n ajattelemme, miten pingoittunut
Ja teennäinen oli 1800-luvun alku-piK>
lella vallinneen ranskalaisen tar-gedlan
tyyli, käsitämme, miten suurta
vallankumousta Pienen Teatterbi esitys
merkitsi. Belinskln kirjoituksista
käy selville, että Motsalov Hamlet-tul-klnnoillaan
on viitoittanut tietä nykyaikaisille
esityksille. Hän loi osUnsa
realistista selvyyttä ja valotti sielunelämän
syvyyksiä temperamenttinsa
ja mielikuvituksensa voimalla.
Venäläisen teatterin näytelmällisen
realismin isänä pidetään täydeUlä
syyllä M . s. Sepklniä. Hän loi venäläiselle
häyttämöUe "totuuden" —
kirjoitti hänestä Hertzen, "Hän oU
ensimmäinen ihminen, joka teatterissa
ei esiintynjrt teatraalisesti." Suu.
ri talteUiJareallstl ymmärsi, että " t a i de
on n i in korkealla tasolla, kuin se
näyttää olevan lähellä luontoa". Hän
vaati, että näyttelijän tulee tuntea
sjTvästl elämän totuudet. "Ota aina
huomioon ihmisluonne, tunkeudu —
n i in sanoakseni — sisälle hänen ole-tehnyt
tarkoitidcsella näyttämöllisen
koneiston mahdollisimman yksinker-taiseStsl.
koska amerikkalaisten teattereiden
lyhyt harjoitusaika ei sali'
mitään monimutkaista koxieistoa
NäTtteliJät oiettiin eri tahoUta. mm
i ^^oi Miller, että.kokonaista 40 nais.
ta kokeili äidin osassa.. Bfiller ylisti
meikäläistä Uintfitten teattereiden
Järjestelmää. Mannsnsainenf lärni-euroftppalaineo)
teatt^ on taaotuDOt
sen vuoksi, että »inteät ^ t t e r l r y h -
i mät on hajoitettu. eiki ameriUcalal-mukseensa,
tutustu huolellisesti hänen
erUcolsUn aatteisiinsa, Jos hänel-ä
sellaisia on. äläkä edes unohda sitä
'hteisöä. Jossa kyseinen henkilö en-ien
on elänyt". Näin kirjoitti Sep-tln
kasvatilleen Sumsklnille. J a hän
atkaa: "Tutustu tarkoin kaikkiin y h .
elBkuntaluokklin. ilman mitään en-aakkoluuloja
niitä k o h t a a n . . ."
Sepkin tiskoi, että teatterilla on
Arkea yhteisktmnallinen tehtävä Ja
2ttä näytteUJÖillä tuU olla suuret luo-
•nistaiptmiukset. Hän vakuutti, että
Kohtalo on antanut Venäjän Jcan-an
tehtäväksi tämän taidemuodon
-/iemisen mahdollisimman stnireen
täydellisyyteen". Ja todellakin: Seppiin
itse saavutti tämän "mahdollisimman
smiren täydellisyyden" Ja samal-
' a hän Ofioitti sen tien. Jota kulkemalla
näyttämötaltellija pääsisi tuohon
tulokseen.
Sei^ciniltä sai M a l y i teatteri perin-nökisi
palavan rakkautensa runclli-seen
Ja sointuvaan venäjän kieleen.
Smari taiteilija omaksui täydellisesti
näyttämöklelet^ytön Ja samalla hän
oppi t u n t i n a a n venäjän kielen moni-sointuiismtden.
Näyttämötaide palvelee
sanaa, Ja tämän Sepkin ymmärsL
Sepkin vaati näyttelijältä jökapil-väistä
ankaraa työtä, sillä itman täc-niikkaa
«1 luomisvoima i^Use (^keuk.
siinsa. Hän sanoikin: "Mikä merkl-sen
aatteellisuuden rajan, niin ei ole
olemassa yhteisymmärrystä. Joka pystyisi
yhdistämään kaikki taiteenhaa-rat
toisiinsa".
Sepkin uskoi näkevänsä'teatterissa
vastuunalaisen, kansallisen "(Hipituo-i
: n " . josta käsin näyttelijän tulee Jakaa
yleisölle korkeita. Jaloja aattei-ta.
Sepkinin kuolemattomat neuvot,
Jotka esittivät n i in perin tärkeätä osaa
venäläisten teatterin kehityksessä hä.
nen oppilaittensa Ja seuraajiensa
kautta j a Stanislavskln aatteiden välityksellä
sekä Pienen Teatterin kuuluisten
mestareiden esittäminä, ovat
palvelemassa vielä meidänkin aika-kauttamme.
Sepkinin Jälkeen el ollut enää m i -
tään mahdollisuuksia palaamiseksi
entiseen esitystapaan, Joka oli lainattu
lännestä. Pieni Teatteri, Joka
on pyhästi säilyttänyt Sepkinin aatteita,
on siltä lähtien aina taistellut
kaikkea totuudenvastaista esitystapaa
vastaan. Se on siltä syystä todellak
i n muodostunut, kuten sitä sanotaan
"Sepkinin talcricsi".
Viime vuosisadan 50—70 luvuilla
kasvoi Pienen Teatterin yhteiskunnallinen
merkitys tavattomasti. Teatterin
aatteellisesti selvään päämäärään
pyrkivä ohjelmisto nousi aikakauden
parhaitten miesten kanssa
vastustamaan sosiaalisia epäkohtia,
4EUten epäoikeudenmukaisuutta oikeudettomuutta
Ja sortoa. Huolimatta
sensuurin voimaperäisestä työstä k a i kuivat
teatterilavalta luitkerat sanat,
jotka paljastivat tsaarhi virkamiesten
Ja sivlstymättömiyyden, röyhkeyden
ja porvarillisen bjmkratian. Teat.
teri pyrki esittämään aikakautensa
edistykseilislä ihmisiä. Jotka innolla
taistelivat Venäjän kansan valoisamman
tulevaisuuden puolesta. Näihin
aikoihin Pienen Teatterin realistisen
suunnan teatterikoulu löytää henkl-
I6n, Joka pitää huolta Sepkinin op-t>
r«n jatkuvasta kehittymisestä. Tämä
henkilö oli Sepkinin oppilas Ja
seuraaja, erinomainen taiteilija Pro-va
Sadovaki. Tämän taiteilijan luomat
monet henkilötyypit ovat liittyneet
läheisesti A, N. Ostrovskin tuotantoon.
Näytelmäkirjailija Ostrovskin
hedelmäUlnen työ. on monessa
suhteessa riippuvaUien hänen monivuotisesta
yhteistyöstään Pienen Teatterin
kanssa.
Suurin osa Ostrovskin näsrtelmlstä
esitettiin enslmmäleen kerran Pienessä
Teatterissa. Näytelmäkirjailija
tunsi erittäin hyvin teatterin näyttell-jäkunnan
ja loi ^ t ä syystä eräät
tyyppinsä nimenomaan silmälläpitäen
jotahi määrättyä näyttelijää. Erikoisen
läheinen ystävyyssuhde vallitsi
hänen Ja P. M . Sadoväkin välUlä. K l r ; .
jaiUja ItJse tunsi erittäin hyvin venäläisten
elämän, mutta myös SadovBki
pystyi luomaan erinomaisen hyvin erilaisia
henkilötyyppejä mitä «rilalslm-mista
yhteiskuntaluokista ja mitä erilaisimpien
änunattien edustajista. 8 a -
dovskl pHi p u h e t s ^ a erään esitettävien
henkilötyyppien tärkeimpänä
omhialsuutena. Ostrovskllla puolestaan
o l i Ihmeellinen kyky löytää sopiva
"tyypillinen" puhetapa. Hän kykeni
rakentamaan lauseet erikoisella
tavallaan Ja sai siten puheen kaikumaan
haluamallaan tavalla. Sarov-
Skl. Joka puolestaan uskollisesti £eu.
rasi S^jkinin neuvoja, pystyi siirtämään
tuon puheensävyn Ja sen e r i koisuuden
sekä vivahteet erinomaisella
taidolla näyttämölle. JoUcln ve-näUUnen
puhetapa pääsi näyttämölle
täysin oikeuksiinsa. Suuren kirjailijan
näytelmissä esilntjrvten henkilötyyppien
erikoinen klelenkäjrttö on
Sadovskin esittämänä — aikalaisten
arvostelujen mukaan — "kuvastanut
poikketduellista elämän totuutta".
K i m Pieni Teatteri paljastaa Gogolin
"Reviisorissa" saikastisella., t a valla
Nikolain aikaisen yhteiskunnan
valheellisuuden Ja ej>ärehellisyyden.
joka esiintyy hallitsevissa luokissa,
niin OstroiiRSkIn henkilötyypeissä se
p a l j a s tu venäläisen -kansan elämän
totuttden Ja kurjuuden, sortajien suuren
vallan Ja scrrettujen kärsimykset.
"^^imelsten elinvuosiema aikana otti
OstrovsU välltlömästi csaa Pienen
Teatterin toimintaan. Hän Järjestää
aktiivisen työskentelyn, henkilötyyppien
valinnan suhteen Ja esitettävän
ohjelmiston suhteen Ja perusti k o u -
lim nuoria näyttelijöitä varten. Mutta
kaikki nämä khlailijan aloitteet
ja ennen kaikkea hänen ajatuksensa
luoda teatterista sivistjrslaitos varsi-
8IDNEY KATZ
eanadalalnen kirjailija. Jonka luentoja
yhtetokgnnalHsesU Uetecstä laa jal-letaan
CBC:n kantta.
nen Teatterin ohjelmistoon pakoitet-tlln
Jatkuvasti ottamaan mukaan tarkoituksettomia
j a tyhjiä näytelmiä.
Mutta tämänkin aikakauden aikana
kykeni Pieni Teatteri säilyttämään
yhteiskunnallis-edlstykselllsen suuntansa.
Sen näyttämölle astui M. N.
Jermolova. Jonka palava, sankarillinen
olemus kutsui kalkkia mukaan
taistelemaan tyrannlutta vastaan.
Laurencian osassa (Lope de Vegan
näytelmä) Jermolova osoitti niin palavaa
vapaudenrakkautta ja vihaa
niitä kohtaan. Jotka pyrkivät rajoittamaan
kansan vapautta, että näytelmä,
jonka yleisö otti vastaan julkisena
keholtuksena vallankumoukseen
— otettiin pola Pienen Teatterin oh-ielmlstosta.
Sama sankarillinen nainen
paljastui Jermolovan toisissakin
osasuorituksissa: Jeanne d'Arc (Or-leamsln
neitsyt), Judlt (Kotzkovin:
"Urlel Acosta"), Maria Stuart, Schll-lehln
näytelmissä Ja muissa.
K i i n neuvostohallitus vuonna 1920
myönsi Jermolovalle ensimmäisenä
kunniakkaan arvonimen Tasavallan
kansantaiteilija, sanoi Jermolova y l peänä:
"Pieni TeaCterl antoi kansalle
koko sielunsa ja siihen pyrimme
molemmat sekä teatteri että m i nä.
J a tulemme,eläniämme loppuun
saakka koko sielullamme kuulumaan
kansalle."
Taiteessaan el Jermolova Jäänyt
yksin. Hänen rinnallaan työskentelivät
Pienessä Teatterissa sellaiset
näyttelijät kuin A. I. Juzin. A. P.
Lenakl. E. K . Leskovskaja, P M . S a -
dovski Ja monet muut.
Esiintyessään klassillisen näytelmäkirjallisuuden
parhalmmlEsa näytelmissä,
esittivät nämä samaiset näyttelijät
palavan vastalauseen tyhjiä ja
mitään sanomattomia näytelmiä vas.
taan, ^plta myös oli teatterin ohjelmistossa.
Sellaisia olivat pikku näytelmät,
melodraamat, operetit, jolta
oli pakko esittää teatterin vlrfcamies-valtaLsen
Johtokunnan painostuksesta.
20. vuoslsadah alussa olisivat Pienen
Teatterin näyttelijät mielellään halunneet
esittää: Gorkin näytelmiä,
mutta näiltäpä oU ehdottomasti kielletty
pääsy "keisarilliselle näyttämölle".
Alkoinaan edlstykseillslm-män
ja demokraattlsimman teatterin
yhteiskunnallinen merkitys alkoi vähetä
vähenemistään. Tämän taantumuksen
aikana sanoikin Lenskl pahoilla
mielin: "Erinomainen Pieni Teatterimme,
joka on käyttänyt hyväkseen
kaikki keinonsa päästä eteenpäin,
näyttää vaipuneen jonkinlaiseen hocp-rokseen".
K. S. Stanislavskl on arvostellut
sangen korkeaksi Lenskin
toimintaa reformaattorina ja etevänä
näyttelijänä, ohjaajana, opettajana,
kyvykkäänä taiteilijana, joka kai-k
i n voimin taisteli näyttämörutilnia
vastaan. Nyt tämä sama mies kohtasi
taantumuksellisen johtokunnan t a holta
voimakasta vastarintaa.
Ennen vallankumousta eli Pieni Teatteri
vakavaa kriisin aikaa. Samall
a se lakkasi olemasta valtakunnan
johtava teatteri. Mutta vaikka teatteri
lajuslkin tämän kaiken, ei se
kuitenkaan lähtenyt siihen aikaan
muodissa olleen virtauksen mukana.
Huolimatta siitä, ettei silloin ollut
käytettävissä kysellen aikakauden
aatteellista elämää kuvaavia näytelmiä,
pysyi Pieni Teatteri uskollisena
t«a]istiselle perinteelle, jota se koetti
säilyttää parempia aikoja odotellen.
I>okakuun suuri sosialistinen val-lanktmious
ikäänkuin loi uudelleen
Pienen Teatterin Ja antoi sille uuden
työkentän. Nyt toteutui kaikki se,
mistä venäläisen teatterin edistykselliset
voimat olivat haaveilleet. Sa-lelliin
ilmestyi katsojien penkeille a i van
uusi yleisö: työläisten joukot, pu-na-
armeijalalset, jotka puolustivat
äsken toteuttamaansa vallankumousta.
Luonnehtlessaan yleisöä vallankumouksen
jälkeen kirjoitti A L J u -
Lauani, marrask. 19 p. SateHay, l ^ ^ 9 ^ ^
TT?"
Windsorm näytebnäseiini
esittää canadalaisen
näytelmän
vnndsor. — Windsor Iheatre Ouild
tulee kuluvfm kuun aikana estjM-mään
Arthur Heidin Urjotttunatt
näytelmän "People In Love". Näytelmän
Johtaa kh-JaiUJan veU Jack
Held.
Näyt^mä on kirjoitettu 1837 Ja s i tä
pidettiin sinä vu<mna ilmestyneen
10 pariuan näytelmän Jotdtoesa.
Wlndsor Theatre Ouild tulee mainitulla
näytelmäUä osallistumaan Länsi.
Ontarion näytelmäkllpaUuihin.
TT"
JiOlUunl
Neuvostosäveltäjän
sävellykset leviävät
Amerikassa
A Hatshaturjan, eräs Neuvostoliiton
kuuluisimpia nykyhetken säveltäjiä
Ja Stalinpalklnnon saajia, on
saanut Ameriksissa harvinaisen menekin.
varslRkln gramofonilevy O a -
janeh-balettiin sävelletystä miekkatanssista
ön tunut ötkeln bestselle-rlksL
Tämä el oikeastaan ollut niiden
amerikkalaiseen piirien tarkoltaM, Jotka
joku aika sitten tekivät mainostusta
HatshaturJanista muka "puhdistusten"
xihrlna Neuvostoliitossa. Haits-hatiu-
jan sai kuten muistetaan osakseen
kritiikkiä kuten Sbostakoviteh-kln.
j a lännessä tilannetta käytettUn
hyväk.sl ia yritettiin "slepaU" sävel-täjäparka
lännen kulttuurin turviin.
Hatshaturjan on tietenkin pyaynyt
Neuvostoliitassa entisessä arvoaae-nmssaan,
kuten muuten myös
Shostakovitsh, mutta hänen sävellyksensä
ovat leviämässä ja saavuttamassa
suosiota yli Neuvostoliiton r a jojen.
» p » i t i|
aä iuitmiaritirlKJU^^
Ja No. m habJ0*.-9M9nU€9^
Pwt Arthvia MMtim luMdittiff^nbll
"Varsovan Ghetto"
saanut suuren menestyksen
Suomessa
Suomen Työväen Teatteri on kuluvan
näytäntökauden alussa esittänyt
Max Zwelgln Järkyttävää juutalals-näytelmää
"Varsovan Ghetto" suurella
menestyksellä. Se on herät)tä-nyt
erikoista huomiota Helsingin
juutalalspllrelssä, josta V^lpaa Sana
kertoo mm. seuraavaa:
JO näytelmää harjoitettaessa eräät
juutalaisten edustajait seurasivat
mielenkiinnolla Suomen Työväen
Teatterin iyöVi, ja yllratoUnl B e r l i n -
gor antoi a p u a ^ asiantuntijana esl-itystä
vaUnlstettaessa. Juutalaisia on
ollut runsaasti kalkissa näytännölsaä.
Tllstal-lUan näytäntö oli kokonaan
varottu Juutalaiselle nuorlaoJäArJea-tölle.
Näytännöstä muodostui a l n uu
laatuinen, ehyttunnelmainen tilaisuus,
jossa näyttelijät Ja yleisö löysivät
ioinen 'toisensa yleisön kukittaessa
esiintyjät Ja ohjaajan. P/iltyk-sen
päätyttyä teatterinjohtaja Helge
Ranin kiltti yleisöä harvlnalseata
eläytymisestä ja kertoi, että ttladsuu-desusa
yleisöstä otettu valokuva lähetetään
"Varsovan Ohetton" tekijälle
Tel Aviviin. Näytännön tilannut
järjestö oli Järjestänyt myöhenamln
kahvitilaisuuden Koiton ravintolaan.
Juutalaiset loivat ptihelssaan esiin
kiitollisuutensa Suomen Työväen
Teatterille näytelmästä. Joka ensimmäisenä
meillä on tuonut Juutalaisten
kysymyksen näin voimakkaana
näyt;tämölle.
USA:ssa 2^ mUjoonaa::
työkyvytöntä
Failt.—- Yhdysvalloissa on 23 mlly:
Joonaa tyOkyvytöhtft. Jolstk 750/)(ip 0|>
invaliideJa'>eUtti Yhdysvaltain raaja-rlkkolsten
asiantuntijana t r i BöiRKd
Rusk täällä äskettäin. *>' -
Sydänvikaisten lukumäärä lasketaan
noin 10 miljoonaksi Ja npIn^T
miljoonaa ihmistä kärsii reumaAtU-slsta
sairauksista. Lapsihaivatikseh
kärsineiden Ja hermohalvauksen kärsineiden
lukumäärä lasketaan 'noih
400.00&-500,000:k8i.
TIMMINS» ONT*
eiMMS, .HOORBR tg PIORSRINO
vakuutuksia^ Ja kiintelmistOJl. Dominion
Bank BuikUng, TlmmlDi;
Ont. Morkctteja, lainoja, bondajft
Ja vakuutuksia.
HUOILI
W O R K E B S ' C C OF
RESTAURAHT
oi South PorenplM UmiMii'
47 Crairford StiMt i>!^;tt
SOUTH POBOUPINi; ONTAUO,
• Suosittelee suomalaisille byrllu
situnnettua roukaansa niokalhmt^'
koina. Ravintola auU klo 0 UlaS»>i
• SllsteJI kalustettuja huopeita
asunnoiksi. Kuluttajala koti. n*.
Shakespeare Neuvostoliitossa
Moskova. — Eräs NeuvcKstoUltossa
suosituimpia kirjailijoita oft Shakespeare,
Jonka teoksia esitetään Icaik-kialla,
Moskovasta kat^istmpaan
itään saakka. Äskettäin oli "Hamle-t
i l l a " ensl-llta Keskl-Aaslassa sijaitsevassa
Tashkentlssa.
Moskovan Taiteellisen Teatterin
viettäessä viime syksynä 50-vuotls-juhiaansa
joukko aasialaisia taiteilijoita
esitti-näytöksen Shakespearen
näytelmästä "Kuinka äkäpussi kesytetään"
omalla kielellään.
Kalldcl Shakespearen näytelmät on
käännetty venäjäksi sekä muille Neuvostoliiton
kielille.
nen teatteri voi käyttää hyväkseen in-himiOlsiä
mahdoIUsutdcsiaan nykyisen
Järjcstelmte vaUttessa."
naista kansaa varten icohtaslvat ankaraa
vastarintaa tsaarin vlikamies-ten
taholta, sillä nämä olivat teatterin
Johtokunnassa. Tsaarin hallitus
asettui avoimesti vastustamaan Jq;>a
itsensä Ostrovskin näytehniä Ja koet-ti
asettaa kaikenlaisia esteitä, etteivät
näytelmät pääsisi leviämään maa-ceudun
teattereihin.
Voimakas taantumus levisi mustan
pilven taviOn koko Venäjän ylle. Pie-zin:
"Juuri tuota yleisöä oli Pieni
Teatteri odottanut koko elämänsä
ajan".
Pieni Teatteri oli ensimmäisiä Moskovan
teattereita. Joka aloitti työnsä
sen Jälkeen kun neuvostovalta sai pysyväisen
luonteen. Sen mestarinäyt-telijät
salvat nyc tllaLsuden toteuttaa
vanhan haaveensa kansainvälisen,
kalkille avoltma olevan teatterin perustamisesta.
Pieni Teatteri el r a joittanut
toimintaansa yksistään siihen,
että se olisi toiminut oma.ssa
teatteritalossaan, vaan se aloitti jc
neuvostovallan ensimmäisinä päivinä
laajan esiintymistolmlnnan. Se esitti
näytehniä työläisten klubeissa, tehtaissa
Ja tuotantolaltpkslsea, puna-armeijan
Joukko-osastoifsa ja oppilaitoksissa..
Teatteri pyrki toteuttamaan
V, i . Leninin sanat: "Taide kuuluu
kansalle.. Sen on työnnettävä Juurensa
syvälle kansanjoukkojen tietoisuuteen,
joukkojen on opittava t i m -
teniaan taide Jä sen on opittava r a kastamaan
taidetta. Talteen tulee
yhdistää noiden kansanjoukkojen t u n.
teet, ajatukset Ja tahtoelämä, taiteen
tulee jmärtää kansaa".
— Verolautakunnan Ilmoituksen
mukaan on Hamiltonin asukasluku toi
lavana vuonna 192.125, eli 10,102
enemmän kuin viime vuorma vastaavana
aikana.
OSCAR BAY.
Miesten ja Naisien RäSm .
Kaikenlaista korJaustjrOUt
Pahf H P t-IWI
7«Loiidott8«.K. Wlii«ser,OM.
Barnes Dnig Co.
— SXACFFAA —
Saali Ste, BCarie O^aii
RCA Victor Radldta
Nyal-lääkkeitä
nydellliMB vansto nikkciti.
PostUUaukset täytetään
kuolettisesti.
BELL FUNERAL
HOME
HAUTAANTOmiTTAlAT'
' gyvämalhdnen palvelus
rtU East Bastlofs Street
PDHEUN HA. «OU
Vanoofliver Br. CdoaUa
VAPAASTI KÖ]
VARTEN
Reumatismin ja Nivel 1
T I L A T K A A V A P A U S 'f
Jos ette ole koskaan kftyttineet
EOSSE TABS-lääkettä kiUSSUlMD
nlvelreumatismln, betmotulehdiik^
sen Ja reumatismin pakotuksiin —
niin kokeilkaa sitä Jo TXNXXN
meidän kustannuksella? SitA ovat
käyttiineet jo tuhannet ihmiset yli
25 vuoden ajan Oanadassa ja YK-dysvaUolssa.
*.'APAA8n TXMXN LEHDBN
LUMIOILLE.
Me lähetiimme miellhyy&Iift teUl»
täysikokoisen paketin suoraan koti.
osoitteellanne. Käyttikiä tS Ubi'
lettiä vapaairtL Jos ette ole ty^tvf
vainen tuloksiin, niin pyydämme
lähettämään käyttibnättömän osan
paketista meille takaisia — se ei
maksa teille mltiUn. xpdtt Bbei-täkö
tallaa, ainoastaan nimenne ja
osoitteenne:
, BOSSE PRODUCTS CO. '
Dept.ll.S.27MFisnreIIAve, '
Chleat o 45, ni VSJL
Lähetetään meidän Canadan kont.
torista tuUlvapaastl
V.
VAPAUDEN
KIRJAILTAMA
POHJOLAN NAALILLA
Kaministiquiassa
Joulukuun 3 p:nä, alkaen klo 9 illalla.
- * • •
Arvokkaita kirjapalkintoja y;m. ohjelmaa.
LOPUKSI TANSSIA
Hyvällä soitolla.
sm
m
S S S B B S S i I SS 3E s s s : mm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 19, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1949-11-19 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus491119 |
Description
| Title | 1949-11-19-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
JACOB LUNDIN
M U I S T O L L A
KooU Otto Town«h!p!pM, Ontarionau marradcuun
20 psni 1948.
VMS* nuH pitkä poismenneenS siirtyy,
vaan muistosi ykä lujetnmin mieliimme fOrtyy.
Vittu vaan raukassa maaemon syttssä siellä.
TyitirMi Martha ja vaimosi Hilda.
Taas syksy surun viestiä*uudistaa,
on kitaasti vierinyt vuosi muistojen taa.
Vaqn ^nUn muistosi, isä,
palaa läkemmäksi vaan.
Signe ja EmiL
Tärkeä keskustelaU-Uusinis
Torontossa
enä tustaina
TBrmtok Oat. — T M n ea
tctatUaisus pidetiäa D«n-luulill»
MATT LUNDIN
M U I S T O L L E
K M U EckvUtaB aftlrMlM» 19 piUvä lofcakmnta. 1948.
Vuosi on vieräkiänyt siitä,
kun hyvä isämme läksit sä pois.
Niin monta kertaa ajatuksemme
tähtää sinne haudalle,
jossa lepäät rauhaisaa untasi.
NHn; sinne laskettnn rakas isä,
joka elää vielä olisi saanut.
ip,völden mulsteUen,
Mrs. Hanna Lund Ja Walter.
«iistaiiia tk. 22 pUvä, alksm (is-aUecn
keUo S maOa. Kotea
mirirtrftan JM katartdc edePiaea.
aä tnahimdma aletiMt» Iqrajmsrk.
nyt sUtä mihin se e&illseitt ker-n
i l a piättyi Jajail aOca myöten
aattaa aletaan Iffnkitrto Jostain
toiaesU kjaymykaestf. t i l l i ker.
taa on päiTäJirJes^rkaeM paljon
tärkeiti kysymylötä. Joten fasdma-teinn
aiheista ei soinkaan ole pm-tetta.
NämSr keaknsti3Btlatsaiid«t ovat
CSl:n paikallisen «oastmi TaUstos.
komitean Jirjestämli. Motto nU.
liin ovat kalkki tenetoUeita, huoli.
matU siitä oralko osaston .psenii
t a i ^ — C
ri suomalaista
liytelokuvaa Amerikiuuin
— (8-8) — M a m u ^ u n
UvUissä toimittaa Suomen F i l m i.
Jonka edustajt^ Ameri.
, toimii M r . Harman Ramo. kaksi
iivaa amerikansuomalaisten
Mjt^. Toinen on eduskunnan
itfheilujuhlasta Stadio.
Sen nimi "Eduskunnan p a i k e l l .
< /stadionin hiilimurskalle" kuraa
av«n sisältöä. Siinä kuvassa saa-nähdä
tdistiJcytDmentä Suomen
«isiintymässä olym-on
tukemisäoBJ. Hannes
en Ja Paavp Ntmni ovat
ikäänkuin päähenkilöitä, mutta on
siinä paljon muutakin nähtävää Ja
kuultavaa. Kuvassa on katkelma
myös Oskari Tokoin esittämästä ter-vehdyksestä.
Toinen lyhytkuva on paraiUaan Y h dysvalloissa
vierailevan oopperalaula-j
a prbf. Wäinö Solan jäähyväisnäy-tännöstä
Sucmalaisessa Oopperassa.
Siinä nähdään prof. Sola esittäinässä
muutamia aarioita oopperasta Pajatso,
laakeriseppeleen ja kansalaislah-
Jan antaminen sekä muutamia kuvia
Wäinö Solan kotoa. No, Jotka haluavat
mainittuja elokuvia paikkakunnilleen,
voivsit kääntyä Mr. Ramon puoleen
OS. 41 E . 50th S t , New York, N.Y.
Suomen yleisradion
lyhytaalto-ptijelma
tulevalla viikolla
Suomen Yleisradio-läj>ettää tutevan
viikon aikana Porin asemaltaan l y -
hytaalto-ohjelmaa entiseen tapaan.
Viikon ohjelmassa ' havaitaan mm.
seuraavat erikoisuudet: -
8o6nontalna marrask. 20 pnä: K lo
7.30 ap. Jumalanpalvelus H:gin van-hasta
kirkosta: klo 12.30 ip. esitetään
i tdUUd
MOSKOVAN PIEKJI TEATTERI JA
VENÄLÄINEN NÄYTTÄMÖTAIDE
" T E A T T ^ U SYNTYI TOBOXA
JA MUODOSTtn KANSAN
ILON AINEEKSP'
A.S.PashUn
Viime lokakuussa t u l i kuluaedcsi 125
vuotta sUta pftivästf JoUoln Moskovan
Pteni Teattert (BÄalyl Teatr)
aloitti toimintansa. Se laski perustan
ven&ULisnie näyttämötaiteelle. Jcka
meidän päiviimme oo Johtavassa ase.
massa maailman teatteritaiteessa^:
D(iiioä,
Haluan kiittää Teitä lapset, ystävät ja tuttavat, jotka yi-lötUte
minut syntymäpäivänäni marraskuun 13 p:nä. Kiitos
siitä suuresta rahalahjasta ja erikoisesti homman alkuunlait-tajiUemrs.
L. Laineelle, mrs. S. Kuusistolle, mrs. L. Riekolle
ja mrs. S. Mäensivulle. Kiitos myös niille, jotka ottivat osaa,
vaan eivät voineet saapua.
HANNA NYYSSÖLÄ
Wliil«fiali Ontario^
PARHAINTA ONNEA
Selma Paanasen
OMAAN KOTIIN
toivottavat seuraavat ystävät:
Roy. Alice Ja Kauko
Paavo Seppänen
Okna Ja |klwin K e k k i
Annikki, Esther Ja Stmri
Vlckman
Anna Hyytiäinen
Ali Ja VUl Roininen
Malja Ja Veikko Jaakkola
Aino Walman
Veera Ja Väinö Salo
Bdla Juuti
Edith Blrogenis
Hekai Ja V i l i PalttaU
Helien O-ECeefe
Aino ja Alpo Niiranen
Tyyne Ja Mauri Salonen
J^Tdla WJUon
Anni Niskala
«grld Lahti
^aua& Ritittala
Mr. ja mrs. PMiman
M r s . A K r a l ik
U i s i Ja Helpi Jepma
Elvi Ja Lauri Mäki
Betty Ja Sulo Latva
Tyyne j a K a l l e Latva
Elsa Ja Uuno Sutinen
Elma Ja Antero Pusa
Anni Ja Mikko T i i ra
Ville Korhonen
David. Maire Ja Väinö
Oskar Hendrickson j a perhe
Lempi Ja Eino Snikkari Ja pojat
Kaisa Ja Paavo Kaarto
Aino Koskinen '
Jalmar Jutila
Martta Ja Jack Oksanen
H i l j a Ja Onni Ojanperä
H i l j a Ja E r k k i Salo
Hanna Ja Eino Rantasalo
Sanni Niemi
Mr. Ja mrs. Pärssinen
Mr. Ja mrs. Laukas
Mr. j a mrs. Kaikkonen
KIITOS
^ • Kauneimmat kUtdkset ystävilleni, Jottca yllättäen Ja suurilukuisena
saavuitte onnea toivottamaan. Paljon kiitokeia
^^'^^^'lahjasta. Erittäin kiitän emäntiä j a vaivan näkijöitä.
Kiitos hi»T)irtfflnp Jotka ottivat osaa, vaan eivät olleet t i l a i suudessa.
SELMA PAANANEN
143 McCaul St. Toronto, Ont.
viikon kirjat ("Maisemaa-niminen romaani
Ja eräs runokokoelma); klo 4.05
lp. esitetään välähdyksiä. Kökarilta.
kalastajien eläniästä Kalliosaarilla Ja
klo 10 ip. esitetään kuulokuva "Välskärin
kertomusten" mukaan.
Maananteina klo 11.45 ip. välähdyk-siä
reumasairaalan harjannostajaisis-ta
Heinolassa; klo 10 ip. esitetään
"Neljä naista"-niminen näytelmä Ja
klo 11.40 ip. esitelmöidään sukupuoli-kyvyttömyyden
syistä Ja parantamis-mshdollisuukslsta.
• ,
Tiistaina klo 12.10 ip. esitetään Y L :n
laulua; klo 10.15 ip^ edijskuntapakina
ja klo 10.25 ip. e s i t e l t ^ i i>ktiklnjohtaja
Usko Koski aiheesta "Yritteliäisyys Ja
vhteiskunta." •.
Keskiviikkona kl^>^2JM ip. esitelmöidään
naisen työvoiman tuhlauk-sesta;
klo 10 ip. väestökysymyksestä
kansantalouden kamudta katsoen Ja
klo 11.30 ip. esitetään katsaus ulkomailta.
Torstaina klo 10 ip. esitetään "Suuren
miehen kotiinpäluu"-niminen
kuunnelina ja klo 16'.% lp. on torstain
viihdekonsertti. ' ' '
Perjantaina klo 10 ip. esiintyy Suomisen
perhe Ja klo 11 ip. lähetetään
mieskuoron konsertti Tampereen työväentalolta.
Lauantaina klo 4.05 ip. on radi^lää-kärin
10 minuuttia; klo 4.15 ip. julistetaan
kieUkilpaUun tulos, klo 4.30 lp.
jälkiselcstus pohjoismaiden voimiste'*
lun maaottelusta jä klo 10 lp. alkaa
pienoisparlamentin istunto.
Suomenkieliset lähetysiajat ovat joka
päivä klo 7—8 ap. (torstaisin klo
7.15-«) klo 11.45 ap.—12.45 ip., klo
4—5 ip. Ja klo 10—11.20 ip.
Amerikan > teatteri-olot
ovat kurjat
RUOTSALAISEN TEATTERI.
MUEHEN LAUSUNTO
Tukholman Dramaattisessa teatterissa
on äskettäin esitetty ameriklca-laisen
Millerin näytelmä "Kauppamatkustajan
kuolema". Näytelmän
ohjasi tunnettu ohjaaja Alf Sjöberg
Jota T i ^ o l m a n lehdet esityksen Jälkeen
riensivät haastattelemaan. Tällöin
Alf Sjöberg Dagens Nyheterin
mukaan antoi Amerikan teatterlo-loista
seuraavan musertavan lausunnon:
"Meillä täällä Ruotsissa on, onnel.
lista kyllä kiinteät teatterit ja kiinteä)
henkilökunnat, Ja sekä kaupungeissa
että maalla on meillä teatterinälkäl-nen
yleisö. Pieni vertailu Broadwayr
(New Yorkin) teatteriolohin osoittaa,
kuinka edullisi-sa olosuhteissa me tosiaankin
työskentelemme. Minulle
tarjottiin kerran erään Shakespearen
näytelmän ohjausta Braadwayllä
Tarjous tuntui houkuttelevalta, mut
ta kun kuulin yksi^i^ohdat. sanoii
eL Rahoittaja olisi vucrio^nnut erääi
tyhjän teatterin. Jossa minun kym
menessä päivässä olisi pitänyt har
joitella näytelmä. Kaikki olisi pitäny
hankkia aina valata,' kulisseihl
saakka sekä valita Wttdijät, Jotk-osasivat
esittää runot^tiä. Tällai
Ein edellytyksin esitetään Amerikass
teatteria. El ole ihme, että laat'
kärsii."
"Käydessään Tukholmassa kertc-
Miller, että Kauppamatkustajan kuo
lema oli vähällä Jäädä hänen kirjoi
tuspöytänsä laatikkoon, sillä ainoa
kaan teatterinrahoittaja ei uskaltanut
ottaa sitä ohjelmaan. LopultE
eräs henOdlö. jota pidettiin löylynlyömänä,
uhrasi siihen omaisuutensa. J -
tämä tihkapeli cnnistuL' Miller on
^ m e n Teatterin erikoinen ansiq oo.
että se alusta alkaen omaksui realisti,
set periaatteet taiteensa perustalusL
Tämän v o ( ^ se saattoi tukea nousevaa
venäläistä näytelmäkirjallisuut.
ta, tulla Gogolin ja Ostrovskin teatteriksi
samoin kuin koko edistyksellisen
venäläisen sivistyneistön teatteriksi.
Pimeimmän tsarismin aikana singot,
tiin tämän teatterin p a l k e i iu voimakkaita
sanoja väkivaltaa Ja vääryyttä
vastaan Ja viitditetUin humaanisen,
demokraattisen ajatustavan Uetä.
Näin Pieni Teatteri teki venälälseHe
Ja koko ihmlskimnan kulttuurille suu.
r i a palveluksia, eikä se näin ollen t u r .
han takia saanut ISÖO-luvuIla arvonimeä
"Moskovan toinen yliopisto".
Venäjän edistykseUlnen sivistyneistö
suhtautui alunperin myötämiellses-
U Pienen Teatterin toimintaan Ja te.
atterin Johtava taiteiUJa 1800-luvun
puolivälissä, M . S. Sepkln, oU kUnte.
sä vuorovaikutuksessa aikansa Johta.
vien kulttuuripersoonallisuuksien k u ten
Belinskln, Hertzenin. Pushkinin Ja
Turgeni6vin kanssa. Paitsi Gogolin
Ja Ostrovskin näytelmiä. Joista " R e v i i sori"
Ja "Ukonihna" saivat maailmanmenestyksen
ollen yhä edelleen kaik-kien
maiden teattereidm ohjelmistos.
sa. toi Pieni Teatteri esiin Leo Tolstoin.
Turgenjevln, Suhov-Kobylinin
Ja muitten kuuluisien venäläis k i r j a i.
lijaln teoiteia. E i ole ihme. että teatteria
sen merkkipäivänä Juhlitaan
Neuvostoliitossa. Sen perinteet ovat
näytelleet ratkaisevaa osaa uuden,
tys olisi taiteella. Jos se saavutettaisiin
ilman voimanponnistuksia". Sepkln
lausui ensimmäisenä Julki sen totuu-den.
että näyttelijäin täytyy olla h y .
vässä yhteistyössä keskenään. K un
hän esitti osaansa, mietti ^än samalla
koko näytelmän mahdollisimman
hyvää onnistumista. Sepkin p lU tär-keinä
sitä. että näyttelijä aatteeUi-sesu
omaksuisi esitettävän henkUön.
Hän sanoikin: "Miten totuudenmu.
iminen tahansa näyttelijän tunne-elämä
olisikin. nUn Jos se ylittää ylei-soslalistisen
realismin aikakaudella Ja
Neuvostoliiton -kansat ovat tunteneet
I ^ h e n Teatterin todella omaksi teat-terikseen.
kansan mielialojen tulkiksi
Ja kansanomaisen teatteritaiteen kehittäjäksi.
' KäsiteUessään Pienen Teatterin
merkitystä tähdentävät Neuvostoliiton
teatterihistoroitsljat sitä. että teatterilla
on luja pohja kansassa ja että
teatterin parhaat edustajat välittivät
väärää "eurooppalaisuutta" ja ominta,
keisesti kehittivät teatteriaan eteenpäin.
Belinskl ylisti aikoinaan arvosteluissaan
pienen Teatterin ensimmäistä
loistavaa näyttelykykyä, " i k u i -
siksi ajoiksi vapautetun" maaorjan
poikaa P. S. Motsalovia sUtä, että
hän esitti osansa totudenmukaises-t
i Ja rehellisesti, oli toisin sanoen
luonnollinen. Belinskl antoj Motsa-loville
tunnustuksen, että hän oli maailman
teattereissa ensimmäinen näyt.
telijä. joka murhenäytelmässäkin osasi
puhua kuten ihminen j a "esiintyi
luonnon yksinkertaisena peilikuvana".
K u n ajattelemme, miten pingoittunut
Ja teennäinen oli 1800-luvun alku-piK>
lella vallinneen ranskalaisen tar-gedlan
tyyli, käsitämme, miten suurta
vallankumousta Pienen Teatterbi esitys
merkitsi. Belinskln kirjoituksista
käy selville, että Motsalov Hamlet-tul-klnnoillaan
on viitoittanut tietä nykyaikaisille
esityksille. Hän loi osUnsa
realistista selvyyttä ja valotti sielunelämän
syvyyksiä temperamenttinsa
ja mielikuvituksensa voimalla.
Venäläisen teatterin näytelmällisen
realismin isänä pidetään täydeUlä
syyllä M . s. Sepklniä. Hän loi venäläiselle
häyttämöUe "totuuden" —
kirjoitti hänestä Hertzen, "Hän oU
ensimmäinen ihminen, joka teatterissa
ei esiintynjrt teatraalisesti." Suu.
ri talteUiJareallstl ymmärsi, että " t a i de
on n i in korkealla tasolla, kuin se
näyttää olevan lähellä luontoa". Hän
vaati, että näyttelijän tulee tuntea
sjTvästl elämän totuudet. "Ota aina
huomioon ihmisluonne, tunkeudu —
n i in sanoakseni — sisälle hänen ole-tehnyt
tarkoitidcsella näyttämöllisen
koneiston mahdollisimman yksinker-taiseStsl.
koska amerikkalaisten teattereiden
lyhyt harjoitusaika ei sali'
mitään monimutkaista koxieistoa
NäTtteliJät oiettiin eri tahoUta. mm
i ^^oi Miller, että.kokonaista 40 nais.
ta kokeili äidin osassa.. Bfiller ylisti
meikäläistä Uintfitten teattereiden
Järjestelmää. Mannsnsainenf lärni-euroftppalaineo)
teatt^ on taaotuDOt
sen vuoksi, että »inteät ^ t t e r l r y h -
i mät on hajoitettu. eiki ameriUcalal-mukseensa,
tutustu huolellisesti hänen
erUcolsUn aatteisiinsa, Jos hänel-ä
sellaisia on. äläkä edes unohda sitä
'hteisöä. Jossa kyseinen henkilö en-ien
on elänyt". Näin kirjoitti Sep-tln
kasvatilleen Sumsklnille. J a hän
atkaa: "Tutustu tarkoin kaikkiin y h .
elBkuntaluokklin. ilman mitään en-aakkoluuloja
niitä k o h t a a n . . ."
Sepkin tiskoi, että teatterilla on
Arkea yhteisktmnallinen tehtävä Ja
2ttä näytteUJÖillä tuU olla suuret luo-
•nistaiptmiukset. Hän vakuutti, että
Kohtalo on antanut Venäjän Jcan-an
tehtäväksi tämän taidemuodon
-/iemisen mahdollisimman stnireen
täydellisyyteen". Ja todellakin: Seppiin
itse saavutti tämän "mahdollisimman
smiren täydellisyyden" Ja samal-
' a hän Ofioitti sen tien. Jota kulkemalla
näyttämötaltellija pääsisi tuohon
tulokseen.
Sei^ciniltä sai M a l y i teatteri perin-nökisi
palavan rakkautensa runclli-seen
Ja sointuvaan venäjän kieleen.
Smari taiteilija omaksui täydellisesti
näyttämöklelet^ytön Ja samalla hän
oppi t u n t i n a a n venäjän kielen moni-sointuiismtden.
Näyttämötaide palvelee
sanaa, Ja tämän Sepkin ymmärsL
Sepkin vaati näyttelijältä jökapil-väistä
ankaraa työtä, sillä itman täc-niikkaa
«1 luomisvoima i^Use (^keuk.
siinsa. Hän sanoikin: "Mikä merkl-sen
aatteellisuuden rajan, niin ei ole
olemassa yhteisymmärrystä. Joka pystyisi
yhdistämään kaikki taiteenhaa-rat
toisiinsa".
Sepkin uskoi näkevänsä'teatterissa
vastuunalaisen, kansallisen "(Hipituo-i
: n " . josta käsin näyttelijän tulee Jakaa
yleisölle korkeita. Jaloja aattei-ta.
Sepkinin kuolemattomat neuvot,
Jotka esittivät n i in perin tärkeätä osaa
venäläisten teatterin kehityksessä hä.
nen oppilaittensa Ja seuraajiensa
kautta j a Stanislavskln aatteiden välityksellä
sekä Pienen Teatterin kuuluisten
mestareiden esittäminä, ovat
palvelemassa vielä meidänkin aika-kauttamme.
Sepkinin Jälkeen el ollut enää m i -
tään mahdollisuuksia palaamiseksi
entiseen esitystapaan, Joka oli lainattu
lännestä. Pieni Teatteri, Joka
on pyhästi säilyttänyt Sepkinin aatteita,
on siltä lähtien aina taistellut
kaikkea totuudenvastaista esitystapaa
vastaan. Se on siltä syystä todellak
i n muodostunut, kuten sitä sanotaan
"Sepkinin talcricsi".
Viime vuosisadan 50—70 luvuilla
kasvoi Pienen Teatterin yhteiskunnallinen
merkitys tavattomasti. Teatterin
aatteellisesti selvään päämäärään
pyrkivä ohjelmisto nousi aikakauden
parhaitten miesten kanssa
vastustamaan sosiaalisia epäkohtia,
4EUten epäoikeudenmukaisuutta oikeudettomuutta
Ja sortoa. Huolimatta
sensuurin voimaperäisestä työstä k a i kuivat
teatterilavalta luitkerat sanat,
jotka paljastivat tsaarhi virkamiesten
Ja sivlstymättömiyyden, röyhkeyden
ja porvarillisen bjmkratian. Teat.
teri pyrki esittämään aikakautensa
edistykseilislä ihmisiä. Jotka innolla
taistelivat Venäjän kansan valoisamman
tulevaisuuden puolesta. Näihin
aikoihin Pienen Teatterin realistisen
suunnan teatterikoulu löytää henkl-
I6n, Joka pitää huolta Sepkinin op-t>
r«n jatkuvasta kehittymisestä. Tämä
henkilö oli Sepkinin oppilas Ja
seuraaja, erinomainen taiteilija Pro-va
Sadovaki. Tämän taiteilijan luomat
monet henkilötyypit ovat liittyneet
läheisesti A, N. Ostrovskin tuotantoon.
Näytelmäkirjailija Ostrovskin
hedelmäUlnen työ. on monessa
suhteessa riippuvaUien hänen monivuotisesta
yhteistyöstään Pienen Teatterin
kanssa.
Suurin osa Ostrovskin näsrtelmlstä
esitettiin enslmmäleen kerran Pienessä
Teatterissa. Näytelmäkirjailija
tunsi erittäin hyvin teatterin näyttell-jäkunnan
ja loi ^ t ä syystä eräät
tyyppinsä nimenomaan silmälläpitäen
jotahi määrättyä näyttelijää. Erikoisen
läheinen ystävyyssuhde vallitsi
hänen Ja P. M . Sadoväkin välUlä. K l r ; .
jaiUja ItJse tunsi erittäin hyvin venäläisten
elämän, mutta myös SadovBki
pystyi luomaan erinomaisen hyvin erilaisia
henkilötyyppejä mitä «rilalslm-mista
yhteiskuntaluokista ja mitä erilaisimpien
änunattien edustajista. 8 a -
dovskl pHi p u h e t s ^ a erään esitettävien
henkilötyyppien tärkeimpänä
omhialsuutena. Ostrovskllla puolestaan
o l i Ihmeellinen kyky löytää sopiva
"tyypillinen" puhetapa. Hän kykeni
rakentamaan lauseet erikoisella
tavallaan Ja sai siten puheen kaikumaan
haluamallaan tavalla. Sarov-
Skl. Joka puolestaan uskollisesti £eu.
rasi S^jkinin neuvoja, pystyi siirtämään
tuon puheensävyn Ja sen e r i koisuuden
sekä vivahteet erinomaisella
taidolla näyttämölle. JoUcln ve-näUUnen
puhetapa pääsi näyttämölle
täysin oikeuksiinsa. Suuren kirjailijan
näytelmissä esilntjrvten henkilötyyppien
erikoinen klelenkäjrttö on
Sadovskin esittämänä — aikalaisten
arvostelujen mukaan — "kuvastanut
poikketduellista elämän totuutta".
K i m Pieni Teatteri paljastaa Gogolin
"Reviisorissa" saikastisella., t a valla
Nikolain aikaisen yhteiskunnan
valheellisuuden Ja ej>ärehellisyyden.
joka esiintyy hallitsevissa luokissa,
niin OstroiiRSkIn henkilötyypeissä se
p a l j a s tu venäläisen -kansan elämän
totuttden Ja kurjuuden, sortajien suuren
vallan Ja scrrettujen kärsimykset.
"^^imelsten elinvuosiema aikana otti
OstrovsU välltlömästi csaa Pienen
Teatterin toimintaan. Hän Järjestää
aktiivisen työskentelyn, henkilötyyppien
valinnan suhteen Ja esitettävän
ohjelmiston suhteen Ja perusti k o u -
lim nuoria näyttelijöitä varten. Mutta
kaikki nämä khlailijan aloitteet
ja ennen kaikkea hänen ajatuksensa
luoda teatterista sivistjrslaitos varsi-
8IDNEY KATZ
eanadalalnen kirjailija. Jonka luentoja
yhtetokgnnalHsesU Uetecstä laa jal-letaan
CBC:n kantta.
nen Teatterin ohjelmistoon pakoitet-tlln
Jatkuvasti ottamaan mukaan tarkoituksettomia
j a tyhjiä näytelmiä.
Mutta tämänkin aikakauden aikana
kykeni Pieni Teatteri säilyttämään
yhteiskunnallis-edlstykselllsen suuntansa.
Sen näyttämölle astui M. N.
Jermolova. Jonka palava, sankarillinen
olemus kutsui kalkkia mukaan
taistelemaan tyrannlutta vastaan.
Laurencian osassa (Lope de Vegan
näytelmä) Jermolova osoitti niin palavaa
vapaudenrakkautta ja vihaa
niitä kohtaan. Jotka pyrkivät rajoittamaan
kansan vapautta, että näytelmä,
jonka yleisö otti vastaan julkisena
keholtuksena vallankumoukseen
— otettiin pola Pienen Teatterin oh-ielmlstosta.
Sama sankarillinen nainen
paljastui Jermolovan toisissakin
osasuorituksissa: Jeanne d'Arc (Or-leamsln
neitsyt), Judlt (Kotzkovin:
"Urlel Acosta"), Maria Stuart, Schll-lehln
näytelmissä Ja muissa.
K i i n neuvostohallitus vuonna 1920
myönsi Jermolovalle ensimmäisenä
kunniakkaan arvonimen Tasavallan
kansantaiteilija, sanoi Jermolova y l peänä:
"Pieni TeaCterl antoi kansalle
koko sielunsa ja siihen pyrimme
molemmat sekä teatteri että m i nä.
J a tulemme,eläniämme loppuun
saakka koko sielullamme kuulumaan
kansalle."
Taiteessaan el Jermolova Jäänyt
yksin. Hänen rinnallaan työskentelivät
Pienessä Teatterissa sellaiset
näyttelijät kuin A. I. Juzin. A. P.
Lenakl. E. K . Leskovskaja, P M . S a -
dovski Ja monet muut.
Esiintyessään klassillisen näytelmäkirjallisuuden
parhalmmlEsa näytelmissä,
esittivät nämä samaiset näyttelijät
palavan vastalauseen tyhjiä ja
mitään sanomattomia näytelmiä vas.
taan, ^plta myös oli teatterin ohjelmistossa.
Sellaisia olivat pikku näytelmät,
melodraamat, operetit, jolta
oli pakko esittää teatterin vlrfcamies-valtaLsen
Johtokunnan painostuksesta.
20. vuoslsadah alussa olisivat Pienen
Teatterin näyttelijät mielellään halunneet
esittää: Gorkin näytelmiä,
mutta näiltäpä oU ehdottomasti kielletty
pääsy "keisarilliselle näyttämölle".
Alkoinaan edlstykseillslm-män
ja demokraattlsimman teatterin
yhteiskunnallinen merkitys alkoi vähetä
vähenemistään. Tämän taantumuksen
aikana sanoikin Lenskl pahoilla
mielin: "Erinomainen Pieni Teatterimme,
joka on käyttänyt hyväkseen
kaikki keinonsa päästä eteenpäin,
näyttää vaipuneen jonkinlaiseen hocp-rokseen".
K. S. Stanislavskl on arvostellut
sangen korkeaksi Lenskin
toimintaa reformaattorina ja etevänä
näyttelijänä, ohjaajana, opettajana,
kyvykkäänä taiteilijana, joka kai-k
i n voimin taisteli näyttämörutilnia
vastaan. Nyt tämä sama mies kohtasi
taantumuksellisen johtokunnan t a holta
voimakasta vastarintaa.
Ennen vallankumousta eli Pieni Teatteri
vakavaa kriisin aikaa. Samall
a se lakkasi olemasta valtakunnan
johtava teatteri. Mutta vaikka teatteri
lajuslkin tämän kaiken, ei se
kuitenkaan lähtenyt siihen aikaan
muodissa olleen virtauksen mukana.
Huolimatta siitä, ettei silloin ollut
käytettävissä kysellen aikakauden
aatteellista elämää kuvaavia näytelmiä,
pysyi Pieni Teatteri uskollisena
t«a]istiselle perinteelle, jota se koetti
säilyttää parempia aikoja odotellen.
I>okakuun suuri sosialistinen val-lanktmious
ikäänkuin loi uudelleen
Pienen Teatterin Ja antoi sille uuden
työkentän. Nyt toteutui kaikki se,
mistä venäläisen teatterin edistykselliset
voimat olivat haaveilleet. Sa-lelliin
ilmestyi katsojien penkeille a i van
uusi yleisö: työläisten joukot, pu-na-
armeijalalset, jotka puolustivat
äsken toteuttamaansa vallankumousta.
Luonnehtlessaan yleisöä vallankumouksen
jälkeen kirjoitti A L J u -
Lauani, marrask. 19 p. SateHay, l ^ ^ 9 ^ ^
TT?"
Windsorm näytebnäseiini
esittää canadalaisen
näytelmän
vnndsor. — Windsor Iheatre Ouild
tulee kuluvfm kuun aikana estjM-mään
Arthur Heidin Urjotttunatt
näytelmän "People In Love". Näytelmän
Johtaa kh-JaiUJan veU Jack
Held.
Näyt^mä on kirjoitettu 1837 Ja s i tä
pidettiin sinä vu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-11-19-03
