Vapaus, December 17, 1949

              S E C T i O N II
lauantaina, joxilukuim 17 päivänä — Saturday, Dee. 17
Eagle-jokilaaksoD
40-vuotinen historia
Kirj. J. E. L-KARI
Canibie. B . C . — T ä m ä l y h y t kerto-
5115 Iällä p a i k k a k u n n a l t a ei ele mi­kään
erikoinen uutuus. Ovathan uu-
[jisssuikaat l a a j a n C a n a d a n m u i l l a k in
33iir:al-:unnilla kulkeneet samanlais­een
kokemusten läpi, toisät toivotta-vast:
hiukan helpommin.
Ele-.tyä e l ä m ä ä t a a k s e p ä i n katsoessa
•untuu n e l j ä k y m m s n t ä vuottakin ly­hyitä
ajalta. Huhtikuussa 1909 saa.
puivat e n s i m m ä i s e t suomalaiset t ä n ­ne
Eagle-jokilaaksoon kastelemaan it-sfUee.
i maapalstaa, johon voisi pe-ruiua
kodin itselleen ja perheelleen
a i a n v i l j e l y s t ä s i l m ä l l ä p i t ä e n.
Kar;.^: e n s i m m ä i s t ä tulijaa olivat
Victo.'- Enqvist ja Seth YlistÖ. Löy-cettyään
mieluisat paikat, p ä ä t t y i v ät
m:ene: ryhtyä t ä ä l l ä asumaan. Ke
raken.sivat aluksi pienet asuntonsa
meiiaan ja asuivat niissä ahtaissa
tiloi.^sa monien vuosien ajan.
Käytiin m e t s ä n kimppuun. Metsäs­tä
kuului a l i t u i n e n kirveen kalske.
Ryskyen kuuset maahan kaatui, k a i ­ku
kallioista k a i k u i.
Saman kesän syyspuolella tulivat
nais«t ja lapset, äidit isompia lap­siaan
taluttaen, p i e n e m p i ä k ä s i v a r r e l,
laan kantaen. N i i n he saapuivat tiet­tömään
m e t s ä ä n r a k e n n e t t u i h i n ko-teihin.
sa.
Saatetaan arvata m i n k ä l a i s i n mle-lialcin
tulijat saapuivat s y n k ä n met­sän
y m p ä r ö i m i i n koteihinsa — mutta
olihan se k u i t e n k i n oma koti. ,
Uudisasukkaat p y r k i v ä t usein r:^h-m
i t t y m ä ä n samoille seuduille. Niin
t a p a h t u i t ä s s ä k i n jokilaaksossa. Sa­mana
k e s ä n ä saapui vielä uusia uu­disasukkaita
itselleen kodin paikkoja
e t s i m ä ä n . Niinpä muodostuikin jo
puoli tusinaa k ä s i t t ä v ä uudisasukkai­den
r y h m ä.
K a i k i l l a oli sama synkkä korpi
vastassa. Mutta se ei lannistanut
miesten mieltä. Yhä uutterammin
t y ö h ö n käsiksi k ä y t i i n . Kirveen ja
kuokan kanssa r a i v a t t i i n e n s i m m ä i ­set
kasvimaat kantojen väliin. H e i ­n
ä m a a k s i ei vielä murkattu koska
maa ei r i i t t ä n y t . Keila cli lehmä,
c l i s i t ä v a r t : n t e h t ä v ä h e i n ä ä mailien
p ä ä s s ä olevien lampien rantamilta.
T a l v e l l a vedettiin h e i n ä t k e l k a l l a ko­t
i i n .
T u l o j a el alussa ollut juuri l a i n ­kaan.
Puutavaraa olisi ollut, mutta
s i l l ä ei ollut k y s y n t ä ä . Sitä joudut­t
i i n usein po".ttama3n p a i k a l l a a n . Jos
a n k a r a l l a s ä ä s t ä m i s e l l ä saatiin joku
pauna voita myytäväksi, k ä y t i i n s i l ­l
ä s e i t s e m ä n mailin p ä ä s s ä olleesta
kaupasta vaihtamassa v ä l t t ä m ä t t ö ­m
i ä elintarvikkeita. Matka oli suo-h
i t e t l a v a j a l k a i s i n , r a u t a t i e t ä kävel­len.
Muuta t i e t ä ei ollut. Tuon mat­k
a n t e k i v ä t hyvin usein naiset.
» • • • • • .
J o n k u n vuoden k u l u t t u a s a a t i i n seu_
duile tiepahanen. Mutta sitä myö­ten
ei v i e l ä p ä ä s s y t kauaksika*n. K u l ­k
u t i e n ä oli y h ä edelleenkin i d ä s t ä -
Iloisin ]()ulu(i sekä Onnellisfa ja menestyksellistä
Uutta Vuotta toivottavat
Arvo: K u v a
K a l l e J ä r vi
Otto V i r ta
E m i l Huhtala
Pete Peterson '
Matt Luoma
Sam Luoma
-August K i vi
Ku-sti Oja
\Vm. Lehto
Aina L i n d s t r öm
Mr.=. Ida M i e l a n d . Giscome, B . C .
E m i l Mackie
K a l l e Siipola
J . K . H a c k l in
PRINCE GEORGE
A i n i j a V. A n d e l i n , Box 894
Akseli Miettinen
Miss Velma Andelin, Box 894
S am Hill-
Peter, Anna ja A n t t i K i v a r i,
Dunster. B . C.
Holger K i v a r i . McBride, B . C.
Väinö Uusitalo
Henry Hobl
Ray, L l c y d ja Tyyne Lane
Edward Lane
F. Mäki
A r v i V ä h ä s a lo
George K i vi
B. C.
Hevosten pakinoita
Kirj. ASA
" V o i helkkari kun lapani ovat k i ­p
e ä t " , h u o k a i l i Sandy ja h a p u i l i h e i n iä
s e i m e s t ä ä n . "Se on tuon ajurilurjuk-sen
syy kun ei l a i t a minulle sopivia
valjaita. Noilla scpimattomilla val­j
a i l l a minun t ä y t y y kiskoa isoja tuk­keja
risukosta 10 j a 11 t u n t i a p ä i v ä s ­sä.
Ja a j j r i vielä lyö j a haukkuu k a i ­k
i l l a r u m i l l a n i m i l l ä kun en aina csaa
h ä n ^ n toivomdksiaan t ä y t t ä ä — j a ku­ka
sellaisen viinapirun toivomukset
aina osaa t ä y t t ä ä . Hän rehkii kuin
p u o l i h u l l u pitkiä päiviä, että saisi
k ä m p p ä - ä i j ä l t ä h y v ä n nimen j a tas­kuunsa
nipun dollareita. Sitten h än
rehentelee joulun ajan kaupungissa
ja sitten tulee n ö y r ä n ä sekä k a t u v a i ­sena
k ä m p ä l l e takaisin ja on valmis
t e k e m ä ä n m i t ä t y ö t ä tahansa, puhdis­taisi
vaikka k ä y m ä l ä i n alustoja. M u t ­ta
eipä h ä n vain puhdista minun ru­hoani
vaikka minäi olenkin h ä n e n t y ö ­toverinsa."
" O n se k u m m a l l i s t a kun he r e h k i v ät
y l e n m ä ä r i n p i t k i ä päiviä, s i l l ä h y ö d y t ­t
ä e n vain t y ö n a n t a j i a " , lausui Jerry.
"Minä elin viime talvena tuolla jär­j
e s t y n e e l l ä perukalla. Kyllä siellä on
paremmat hommat kuin t ä ä l l ä ; kah­deksan
t u r i n i n t y ö p ä i v ä j o i t a k i n poik­keuksia
lukuunottamatta."
"Työolot ovatkin paljon muuttuneet
s i i t ä k u n o l i n e n s i m ä i s t ä kertaa n ä i s.
sä m e t s ä h o m m i s s a " , hirnahti King,
ottaessaan osaa Sandyn j a J e r y n kes­kusteluun.
" S i i t ä on t o i s t a k y m m e n tä
vuotta a i k a a j o l l o i n o l i n e r ä ä l l ä penik-kajobberilla
j a kyllä h ä n p i r u vie kyni
m e i k ä l ä i s e t n i i n t y y n i ettei ollut lihaa
j ä l e l l ä muualla k u i n kielessä. Silloin
ei ollut vielä noita koneita ja p ö r r i ­ä
i s i ä t e i t ä avaamassa, joten meidän
t ä y t y i itse tarpoa tiet auki. Ajuri
huusi k u i n k i l j u v a jalopeura meille ja
jappari ajurille. Ajurin täytyi kär­siä
japparilta saamansa ärjymisen
saadakseen p i t ä ä työnsä. Ajuri taas
purki kiukkunsa meihin huoniaarhat-ta
s i t ä , e t t ä k u m p i k i n olimme sama.s-sa
kuilussa. Ja samanlaisissa asun­noissa
a s u t t i i n ja miltei samoja sapus­koja
purr.-si.ir.kir. sillä erotuksella vain.
e t t ä lie .sDivat kuoritut kaurat vellinä
^ j o t a vastoin me söimme ne k u i v i l t a an
: kuten nytkin. Asunto-olot meillä oli
I e h k ä v ä h ä n prrcmmat kuin n o i l l a i h -
; misiksi i t s e ä ä n sanovilla, sillä m i n u l la
oli ainakin minun muistini ajan yk­sinkertainen
-peti" ja h e i n ä n j ä t t e i t ä j
i a l l a . mutta heillä oli kaksinkertaiset
••petit", hakoja alia ja l i k a i n e n peite
p ä ä l l ä .
"•Kerronp.1 t ä s s ä teille yhden surul­l
i s en tapauksen i h m i s e s t ä , hevosesta
j a japparista. Se tapahtui k e v ä t t a l ­vella.
Oli oikein hyvä keli ja isonlai-nen
mäki laskettavana. Kuormakin
c l i tavallista isompi joten me emme
voineet p i d ä t t ä ä sitä vaan m e i d än
t ä y t y i turvautua laukkaan. K u n sen
m ä e n alla oli mutka, se kuorma pai­noi
meidät suoraan m e t s ä ä n siinä
mutkassa. Ajuri putosi s i i n ä r y t ä k ä s ­sä
ja jäi reen alle. Jr.pparikin sattui
s i i h e n j a voi t j r k i n pippuri kuinka se
huusi j.i kirosi sitä ajuria. Kyllä
miesparka n i m e n s ä sai kuulla, vaikka
ei h ä n sitä itse kuullut. Siinä jappa­ri
touhusi ja haukkui ajuria, e t t ä kun
t a p p : a hänen kolmesataa dollaria
mriksavat hevosensa. Vihdoin h ä n sai
m e i d ä t tielle. Sitten h ä n vasta rupe­si
auttamaan ajuria, mutta ei h än
e n ä ä auttamista tarvinnut sillä h ä n o li
jo kuollut."
" K y l l ä sen ta?.s lui.ssaan tumiemme
kun ajot a l k a \ a t " sanoi Queen. " S i l ­l
o i n ei ole p ä i v ä n m i t a l l a m i t ä ä n ra­j
a a ja kaiken li.säksi k i l p a i l l a a n kuka
voi suurimpia kuormia kuljettaa Ja
useimpia matkoja t e h d ä , Eivätkö he
y m m ä r r ä vai e i v ä t k ö he halua y m m ä r ­t
ä ä että sillä y l e n m ä ä r ä i s e l l ä työllä
he vain huonontavat omia etujaan tu­levina
vuosina, sillä n i i n nousevfit n o r ­mit
sekä yhtiöiden vaatimukset Ja
laskevat urakkahinnat. Toinen juttu
on se, e t t ä y h t i ö t voivat laskea kaik­k
i a palkkoja jos k a i k k i t y ö m i e h e t eivSt
l i i t y uniconsa. Rakentaisivat unionsa
l u j i k i s i ja voimakkaiksi l i i t t y m ä l l ä s i i ­hen.
Oikeastaan j ä r k e v ä m p i e n m e t s ä ­miesten
p i t ä i s i vatttia, o t t ä k a i k k i t y ö -
p ä i n joki, j o t a k u l j e t t i i n lautalla las­kien.
E l ä m ä t ä ä l l ä metsässä ensi ollut
v i e l ä k i n hankalampaa e l h i Sieamou.
s i n kauppias Finlayson olisi l u : t t a -
nut n ä i d e n suomalaisten rehellisyy­teen.
Hän antoi tavaraa velaksi ja
sen aikaiset suomalaiset rauta t i e t y ö -
I ä i s e t avustivat puolestaan kuljetta­m
a l l a elintarvikkeet rautatien var­teen.
Siitä ne olisi s i t t en l a u t a l l a k u l ­jetettava
joen poikki j a edelleen met­s
ä n läpi kantaen perille kotiin. Niin
e l e t t i in useita vuosia.
M e t s ä t kaikkosivat hiljalleen kau­emmaksi
asunnoista Ja pellot laajeni­vat
v ä h i n erin.
Viiosi 1911 oli e r ä ä n l a i n e n ' k ä ä n n e ­kohta
t ä m ä n uudisasutusseudun "elä­m
ä s s ä . T ä n n e kulkeutui miehiä rnet-s
ä t ö i t ä haeskellen; Työtä saatiin l u ­paan.
Asunnon puutteen takia oli
k u i t e n k i n ensin rakennettava j o n k i n ­l
a i n e n k ä m p p ä . Pian kehosi m e t s än
s i l m ä ä n k ä m p p ä , josta muodostui ta.
v a l l a ä n k y l ä n keskeisin kokoontumis­paikka.
N ä i n syntyi v i r k i s t ä v ä ä vaihtelua
arkisten askareitten lomaan. Tässä
p i e n e s s ä k ä m p ä s s ä tapah:ui monet
innostavat v ä i t t e l y t maailman tapah­tumista.
Siinä julkai-stiiiT myöskin
k ä s i n k i r j o i t e t t u lehti " S ä ä s k i " . Sa­massa
paikassa l a u s u t t i i n myöskin sil­loisen
Suomalaisen J ä r j e s t ö n paikal.
l i s en osaston syntysanat j a laadittiin
osaston oman talon rakennussuunni­telmat.
N i i n sitten alkoivat m e t s ä t y ö t n ä i ­den
uudisasukkaiden metsissä. Seu­raavina
vuosina tuli t ä h ä n pikku­k
y l ä ä n lisää m e t s ä t y ö l ä i s i ä . Osasten
j ä s e n m ä ä r ä kasvoi, toiminta oli v i l ­kasta,
vaikka ei ollutkaan omaa ta­loa.
Vuonna 1913 avasi hallitus uuM?
homestead-maita asutukselle. Niin
syntyi uusi r y n t ä y s näille main ja
jokainen sopukka sai a.sukkaan. Tä­n
ä vuonna kohosivat osaston talon
.seinät vapaan j a halpahintai.sen jjalk-k
a t y ö n avulla. Työpalkoista aiheutui
pieni velka mutta ahkeran toiminnan
avulla saatiin sekin lyhyen ajan ku­luessa
maksetuksi.
E i t ä ä l l ä k ä ä n ole aina murheissa
j a huolissa murjotettu. T ä m ä n t ä s tä
h e i t e t t i i n hetkeksi pois arkiset huo­let
ja j ä r j e s t e t t i i n hauskoja illanviet­toja
olosuhteiden mukaan — erusln
alussa ahtaissa h o m e s t e a d - k ä m p i s sä
Ja osasten talon vvalmistuttua vietet­t
i i n v i e l ä k i n r a i l a k k a a m p i a j u h l i a ym
oma-s-sa talossa.
K u n t ä n ä p ä i v ä n ä katselemme tä­m
ä n kuluneen n e l j ä n k y m m e n e n vuo­den
aikana t e h t y ä t y ö t ä on sanottava,
e t t ä se ei ole v ä h ä i n e n . Varsinkin
kun huomioidaan miten vaikeissa olo-suhteis.
sa t ä m ä työ on aloitettu-.
Joskus kuullaan ihmetellen kysyt­t
ä v ä n ; M i k s i n ä m ä ihmiset ovat r y h ­tyneet
perustamaan kotiaan j u i i n k ö.
vatöi-seen paikkaan? K u n asiaa tar­kemmin
harkitaan havaitaan siihen
olevan omat syynsä.
Olemmehan kuulleet puhuttavan hy
v i s t ä ja huoneista ajoista, varsinkin
n i i s t ä huonoista ajoista, joiden jalois­sa
on jouduttu kamppailemaan. K un
koditon, varaton, e n g l a n n i n k i e l t ä tai­tamaton
ja kaiken lisäksi vielä per­heellinen
siirtolainen joutuu huonon
a j a n aallokon heiteltäväk.si paikasta
toiseen n i i n . p a n e e se kenen tahansa
toivcmaan, e t t ä saisi itselleen josta­k
i n kappaleen maata, j o h c n voisi r a ­kentaa
itselleen ja perheelleen kodin
— e h k ä p ä vielä vanhuuden päivien­k
i n varalle.
Arvelen näiden olevan n i i t ä seik­koja,
jotka ovat ajaneet i t s e e n s ä luot.
taneita v ä h ä v a r a i s i a työläisiä home-stead-
maille.
T ä h ä n iaak.söon ensiksi saapuneiden
joukko on nyt harventunut. Toinen
sukupolvi on jo jatkamassa vanhain
k e = k : ' n j ä ä n y t t ä työtä.
L< puksi tulkoon vie".ä .sanotuksi,
•että ei t ä ä l l ä k ä ä n e n ä ä asuta t i e t t ö ­m
ä s s ä korves-a. K y l ä n tiet ja Trans-
Canadan valtatie halkoo nyt t ä m än
laakson. Sähkölinja on valmist'umas.
sa, joten täs.-ä pikkukylä.ssäkin ele­t
ä ä n pian samaan tapaan kuten siiu-remmas.
sakin maailmaiisa.
Rattoisaa Joulua ja Onnellista
Uutta Vuotta
KIITOS . . .
Ilaluamnu' täten lausua suomalai­sille
asiakkaillemme sydämelliset kii­tokset
heidän ariokkfi/jsta kannatuk­sesta
ja toivomme saaiam/ne kanna­tuksenne
edellfenkin.
SOINTLLA CO-OPERATIVE STORE
ASSOCTATIOX
Soinlula British Columbia
Parhaimmat vuodenajan
tervehdyksemme kaikille
Y. Mutta ja perhe
Anselm Huhtala
Lempi ja Eino Mäki
Vilho Nyberg
Y. Saarikoski
Helmer Kuoppala
W. Mäkelä
J. Mackie
Andy Jokinen,
656 E. Pender St.
Matti Hissa,
722 Keefer St. .
Lillian, Martha ja Elrn^er Ketola
Mr. ja Mrs. Vick Flink
Jack Seaman
M. Varila ja perhe,
2223 East 8th Ave.
Ida ja Pentti Joukainen,
310 East 5th Ave.
Väinö Hamunen
P. SUNELL
THOMAS LINDALA,
775 East Hastings St.
M. C. Sandell
Mr. ja mrs. J. Sjövik ja isä,
511 S. Renfrew
Taimi ja Margaret Söderlund
August Paakko
Helge Marttila
Ale Jaakkola
Olga ja Olli Kokko
Emil Wilen
Henni Bell
Liikalan perhe
Ed. Lahtinen •
M. Kekäläinen,
656 East Pender St.
Arne Lammi
Mr. Otto Himanka.
656 East Pender St.
Aili Ivonen
W. Kari
Anna Savola
Vancouver
Elmo Lahtinen
656 East Pender St.
Art Heden
Emil Jokinen,
656 East Pender St,
Bertha ja M. Pärssinen
Helena, Elsa ja Jack Norrena
Minnie ja Kalle Vainio
Mary ja Arvo Nurmi ja perhe
Hilda ja Matti Saari,
1708 East Pender St.
Paavo Majalahti
Richard, Taimi ja Ray Ila/iia
E l l i ja Reino Ranta
A. Naamanka
K. V A L K A MA
Y. .SAARIKOSKI
Ann ja Wilhelmi Martinmäki
Vilho Nyberg
M I K K O TERÄVÄ
Robert, Lisi ja H. Kangas
£. H U H T A LA
John Ketola,
New Brighton, B. C.
Ch. Holm
AINI JA JOHN YLINEN
ELI LAMPI,
2634 Parker
MR JA MRS. HENRY LUOMA,
2224 Carder Dr.
Vaasan Kassu, 176 Pov/ell St.
Emily ja W. Räisänen
Hj. Lemmetty
Anna ja Risto Luoto
Ainp ja Emil. Stenbäck
J . Salo, 441 E. Pender St.
Tuovi, Femmi ja Kalle Juhola
Lydia Puuperä ja Rena
Mrs. Gloria Green
I.,ydia ja Albert Tuominen
Maija ja Antti Talo ja perhe
John Mäki
Sandran Tyttö
Olga ja Helmer Mäki
Eliina ja Heikki Koljonen-
Kaisa ja Ben'Gestrin
Olio John.son
K. Tyback ja perhe
Mr. ja Mrs. H. Jacob.son
Senja ja Nick Vatunki
Irene. Marita ja Eino .Suojanen
Aune ja Ragnar Lundell
May Rauvala
Ross, Margaret Dennison,
Albert Bay, B. G.
Mr. ja Mrs. E. Häyrynen
ja perhe
Kerttu Siider
Aih ja Axel
Tyyne ja Esko
Tyyne ja Herman Kielinen
Fanny Lind ja Arnold
Malli Huhtala
K. Huovinen ja perhe
Mr. ja Mrs. Jacob Hill ja perhe
Hilma ja Kalle Laine
Hilma Salo, 751 Delta Ave.
Väinö Jäskelä ja pojat,
35.73 Triumpth St
J . Häyhä
Kalle Oyslilä
Alina Hejin, 4046 Buchanan St.
Anni ja John Hull ja perhe;
loao Broughton St.
Anna Kinnunen
Aune, Lorna ja Kalle Pakka,
3553 Triumpth St.
Walter, A i l i ja Elaine Bohn
Albert ja Lydia Tuominen
Alma ja John Nygord
Hjalmar ja Hulda Laine ja perhe
Sofia Untinen
Hommi ja Aino Männikkö
Jack Salo, 441 E. Pender .St.
Aino ja Nick Välimaa ja perhe
2579 Napier St.
British Columbia