Vapaus, October 28, 1950

              ' 1)jyt jälleeh on Suomen kaupallisia
P^pSis^J^^^l^lvi;' v?;;.vpt;.:;Ä•:;"^5•'«ödiböiaj^•Moskovassa' neuvottcleraas-nien
kansa «Jää jälleen odotuksen a i ­kaa
tämän kauppasopimuksen t ä y -
tähtööhpahÖn kohdalta. K i i n ker-
-aslat ovat näin, timtuu suoras-edesvastuUttbmalta,
e t t ä Suo^
»n c i ^ s t ä x>saa muica.; edustavali
'hfenkilöt ovat iiyhtyneet avoimeen
' h j ^ k k ä i l j ^ n t ä t ä kauppavaihtoa väs-
^taari.; j N l m e U i ^ ^ tämä «lyökkäys-
. kampanja on verhottu e r ä ä n suoma-ia1s-^
euvostöliiix7lli8en suu^^
jtlariitecfcn, vaikka sen avulla yrlte-itee
asiassa tehdä sUcranaisia:
'jiisröiiMyksiä (^^ koko
••kajippaa vastaan. ,^f
~ P^Jiimptoa osapuolisina Ja -vc^lheel-.
-UfitMi tietojen levittäjinä ovat esiin-sosialldenibkraatlt;
Syyn ym­märtänee
ainakin s i k ä l i / e t t ä --> Iku-c:.
jteh-muistetaan r^söslalidemo
ricn hallitus el saahut aikaan m l n -
m
fcäätdaist^ katipjKiso^Imusta
c a a i n i r t i ^
Kolmin liaiutiöKeD Äii^^^
mlnlst«ri isama mies.
Joka dsalltetui iuime^ttuuh iini^
IKiaä — sai tT^^
kovasta Ja luovuttaa paikkansa t o l -
siUe; Täinä: ItKnmollisesU kirvelee
sosialldenioaEräattisen oikeiston mie­liä
j a s i i t ä syystä olisi heidän n ä h t ä ­västi
yritettävä kaikkensa pärjätäk­seen
s i t ä kauprpaa. Jonka uusittu val­tuuskunta
sai aikaan. '
Paris. — Maailman rauhanliikkeen
Toiseen Kongressiin, Joka pidetään
Sbeffieldlssa, Englannissa, marras-fcinm
13-19 pnä, uskotaan saapuvan
Joka puolelta maailmaa noin 3.000
miestä ja naista, Jotka kaikki halua­vat
rauhaa huolimatta yksimieHsyy-dcstään
tai erimielisyydestään muissa
t^symyfcsissä.
Maailman Rauhankomitean, ulosan-tamassa
alustuskirjäsessa tehdään
selväksi, että Sheffieldin kongressi
tulee olemaan laajin rauhankokous
maailman historiassa. Siinä anne­taan
vastaus neljään tärkeään kysy­mykseen:
1. Kenelle Toisen Kongressin kutsu
on osoitettu?
"Niiden miljoonien nimessä. Jotka
ovat allekirjoittaneet maailman rau-hanvetoomUksen,
on kutsu osoitettu
kaikille niille, jotka — vaikka eivät
vielä olisikaan allekirjoittaneet yetoo-musta
— vaativat atomiaseen kieltä­mistä
Ja aseistuksen vähentämistä
niille Jotka vastustavat hyökkäystä;
niille jotka tahtovat pysähdyttää ja
Jbs äfilä oMMKvaln lopettaa nykyisen taistelun, sekä ai--
täinen, -olisi, näille frfkktt huitaisuille j kaahsaattaa todellisen rauhan j a yh-valnkolmfccttava
olkapäitä, sillä yk-1 teisyrnmärryksen k a n s a in .välisten
Bihfctttälsutidessaari^
s&telväi MäeUAmmtääm^
ta näldettligrökkäysten takana piilee
paljon enemmän. A
Aikoinaan hallitusta
perustettaessa salvat sosialidemokraa­tit
toimlhtsiohJeensa suoraan meren
t i k a ä jiiibi^ naaastä, Jossa mm. puolu-i
een pääsihteeri lieskisen nhn usein
M y h j t hieuvbtteluj l^rnä a-mecikkalanen'
suuhtaiij paköitti sil­loisen
ballitus avbimi^cn neulanpis-topolltUUcaäh
Neuvostoliittoa koh­taan
Ja isiltä sjfystä Neuvostoliitto ei
s v l i h ^ ä n tellnyi^ x^^ hallituiksen
tähänkin sitä pyrit^Uikini K u n kui­tenkin
sbplrtxisioimii^^^ uusitun v a i -
tiii^kuhnan alieklrjbittamaita saatiin
syntymään, oli se raskas Isku tälle
amerlkkaiaiselle suuntaukselle.
EHTOS
» W0
Lausun vilpittömän kiitoksen kaikUle hiille. Jotka niih suuri­lukuisena
joukkona aivan arvaaimattä saapuivat kotiini Jä yllättivät
•'minut täyttäessäni 60 vuotta..
' Kiitos yllätyksen järjestäjille Ja i l l a n ciijäi^ime. .Samoin lau-
-lusta j a foltosta. .Kiitos arvokkaasta lahjasta. Ja lahjan humorlstl-suudesta
sekä lahjapuheesta. " - ,
* liöltoitte I l l an rattoisaksi j a seurustelun kodikkaaksi.
Vielä kerran kiitos kalkille, Jotka tavalla t ä t t o l s e U ä ottivat osää
t ä h ä n iltaan. Kiitos niillekin. Jotka eivät voineet saapua,
v ^ Teitä aina muistaen:
'"**"^'' - < J •
Ontario
neuvottelujen avulla." ^
2. Ketkä tulevat osallistumaan?'
" K a i k k i miehet j a naiset Jotka ha­luavat
rauhaa, huolimatta yksimieli-syydestääii
tai erimielisyydestään
muissa kysymyksissä. Kunkin maan
edustajisto tulee muodostamaan k a i -
fcehlaisten^yyhmieii ja järjestöjen va-
Htsemlsta henkilöistä. Osallistujia ei
vaadita hyväksymään m i t ä ä n määrät­tyä
ohjelmaa rauhan saavuttamiseksi
eikä heidän tarvitse olla sidottuja
päätöksiin mitä kongressissa tullaan
tekemään . . ."
3. Kuinka monta henkilöä. tulee
osallistumaan?
"Noin 3.000 miestä ja naista eri
puolilta maailmaa. (Ensimmäiseen
rauhanlilkkceiT kongressiin huhtik.
1949, osallistui 2,000 edustajaa "ja v:e-rasta
70 maasta. "He puhuivat yli 600
• milj. ihmisen nimissä.)
4. Voidaanko kutsusöa mäihittujcn
kysymysten lisäkäi liittää ohjelmaan
muita kysymyksiä?
"Kaikki rauhan asiaa edistävät l i ­säykset
hyväksytään, mikäli ne eivät
ole . ristiriidassa ohjelmajulistuksen
kohtien kanssa."
Perustaen kutsun esitykseen julis­taa
laittomaksi atomiaseet j a vähen­t
ä ä asei^usta. vastustaa hyökkäystä
kaikkialla jä tdkopuolisra sekaantu­mista
toisten kansojen asioihin, «raa­tia
lopettainaan sotapropaganda kai­kissa
muodoissa. Rauhankomitean
presidentti Prederic Joliot-Gurie sa­noo
lisäksi siinä:
"Maailman ihmiset ymfnärtävät,
e t t ä tie rauhaan käy kansainvälisten
Loppuryntäys
" ^ ^ ^ Port Arthur
.1
.1 -i-jt^f V
>
"Vielä on aikaa kerätä tuhansia
litmiä raoban asiakirjaan","'huo­mauttaa
Canadan Ranhänkongres-sin-
sihteeri Miss Jennison, kehpit-taessaan
nimien kerääjiä kiihdyt­tämään
keräystä aina marraskaan
11 päivään asti.. Hän e s i t t ä ä saan-nitelman,
jota h ä n kutsuu neljän
kohdan oHJelmaksi "lopparyntäys.
fä'' \-arten nimien k e r ä y k s e s ^ ato­mipommin
laittomaksi jalistami-scksi.
; : .
1. J ä & a k a a nikttiett keräy^t^ v i i ­meiseen
päivään asti.
Z. E i öle liian myöhäistä anfaai lis­toja
ausilTe kerääjlile.
'3. Tarkistakaa —' bliaksennc
varmoja, e t t ä jokainen myötämie-lisiistä
järjestöistä on aliekirjbit-tanut.
•
4. Lähettäkää ' viivytteleiiiättä
täydet listat laskettaviksi, '
"Olkaa varinöjä, e t t ä k a l k k i , v i i ­meiset
listat saapuvat konttbriim-me
49 Walker Ave., Toronto, mar-
,raskaan 'lO pnä viimeistä nimien
laskemista varten. Yöllk marras­kaan
11 p n ä tiedoitetaäh kää^eli-sancmana
Icpputnlos' maailman
ranhanllikkeen Toisen Itongressin
edustajille Sheffieldiin, fingland",
h ä n ^ h c o . . . ' ; „.^';,.;i •,,
. "Olkaa hyvät j a huolehtikaa', s i i ­tä,
että myöskin kalkkien järjes­töjen
jä kokouksien vahvistamat
erikolsUstat tulevat varmasti lähe­tetyiksi."
rauhanomaisten neuvottelujen kautta'
perustuen erilaisten elämäntapojen,
uskontojen Ja ajatuskantojen rinnäk-'
kaiseen menestymiseen. He myöskit^
käsittävät, e t t ä ensimmäinen askel
t ä h ä n suuntaan on julistaa- laitto­maksi
atcmiaseet, joilla voidaan suo-;
rittaa melkeinpä koko maaUman i h ­misten
joukkotuhoaminen.
"Menneisyys on osoittanut, e t t ä - a i ­na
Ja kierfämattomästi on joldenkhi
välineiden kasaantiuninen johtanut
niiden käyttämiseen. Aseistautumis-'
kUpailu el ole koskaan päättsrnjrt
muiihuh kuiri yhteentörmäykseen: Ne
hallitukset Jotka ovat suoraan hylän­neet
tai suhtautuneet välinpltSttiät-:
tötnästi kansan yleiseen mielipitee­seen
j a ovat valmistautuneet hyväk-symääri
kaikkein sotaistmpien aines-'
ten vaatimukset j a jotka Jo nyt n ä y t ­tävät
ryhtyneeri luoiiiaari varastoja
rii.'nsanottua puolustusta varten, ovat!
lähteneet sodan tielle. Tämän johto­päätöksen
oikeudeiMn^kälsuus ori
• saanut .vahyistukiseri löuutäriueri viiirie
.kuukausien tapahtumista.
"Mutta: sota ja,,;vataiistautUniirien"
sotaan voi menestyä j a kukoistaa vain'
siksi, e t t ä yleinen mielipide on kön--
trolloitU piropagarröäUa' j
t ä ä j a r ö h i a i s c e uä^öia: V
a) että sota on kiertämätön
b) e t t ä ihheiset hjyöKkäävät toimen­piteet
ovat ainoastaan puolustusme-netelmiä,
c) että erilaisten elämäntapojen
rinnakkaisen meriestymisen toivcnni-neri
j ä ajatteleminen on mahdotonta,
; d) että rauhan puolustajat, jotka
jokaisessa maassa ovat tehneet par­haansa
estääkseen sodan puhkeami­sen,
ovat kansallisen puolustuksen
saboteeraajia,
e) e t t ä puute, joica on aseistautumi­sen
kiertämätön tulos, on tarpeellineri
kärsiä rauhan puolustamiseksi.
"Se tapahtuu tältä pohjalta kuri
sotapropagandassa on rj^hdytt^^ käyt­tämään
nimitystä' "ehkäisevä" atomi­sota.
Tämä uusi menetelmä, joka
viime kuukausien aikaria on käytän-töönotettu,
vaatii kaikkia hyvää tar­koittavia
ihmisiä kaikialla maailmas­sa
.tehostamaan toimintaansa rauhan
f säilyttämiseksi."
Työmies-Eteenpiin
lehdeä folnittaja
HeMin^n pidäteiEty
Työniiea^JSS^Päin kertoo tk. 24
p n ä :
Pian sen jälkeen kun WashingtonIs-t
a ilmoitettiin: maanantaina; e t t ä o i -
keusviraston taholta on ryhdytty p i ­d
ä t t ä m ä ä n ulkomaalaisia. Joita vas­tassa
« v a t o l i e e t vu-elllä karkcitus-jutut,
saapuivat Duluthln silrtxrfais-v
i r a n o m a i S e t \ ^ ; : p i d ä t t l v ä t lehtemme
toimittajana työskennelleen Knut E .
Heikkisen. , K u t e n tiedetään, kaarkoi-;
tUsjiittu H'eiikikstä vastaan aloUettlin
öikeusvira^dh'tMmesta viime, kesänä.
Washirigtoriin'tiedon mukaan e l ­len
pidätettiin 20 n i i s t ä 86 henkilöstä;
jotka on nierkitty pidätettöväksl kar-koitusta
varten.;
pidätettyjen Joukossa o n mm. V i n ­cent
Andrulis, llettuankiells*n sano-irialehden
Viluisin toimittaja, Alex-dCT
Bittehnan New Yorkista j a Peter
J ö h n Warhol St^ Paulista. Pidätyk­siä
ilmoitetaan: tehdyn Oaklandissa.
San Francisconsa. New Yorkissa, Phir
lädelphiassa, Chicagossa, Seattlessa j a
LoB Angelesissa;'
Oikeusvirastön tiedon mukaan eri'
toupungeisra,'^'pidätetyt uBmmaalal-set
lähetetääÄ Ellls-saOTelle, kuuden^
kuulcaUderi ajdksi ellei terftä •voida-
^ t ä enain kätiioittaa tai eivät lähde
maasta vai»ääehtois£stL^^^^ ^v - J
BFitaniii^sa
British A.meri(^n Journal tiedolt-t
l liontoÖ6Sä;i"6ttä Britanniassa on
syntynyt hännällinen lapsi, joka voi
heiluttaa häntäänsä kuiri vlhateen
k i s s a ; : -^...r^vs^l- ,
HuoIestunUt^'äiti vei lapsen sairaa­laan
11 kuukauden vanhan». Häntä
oli silloinen täyteen pituuteensa ve­dettynä
vain 3'tuuman mittainen.
Great ormond kadun lastensairaa-'
lan leikkausraiisteeraja P. J . Blax-latid'
k i r j o i t t i !'
"Vapaaksi päästettyä se (häntä)
lyheni j a Veli"'itsensä kippuraan k u ­ten
sian häntä'. Sitten loppui Jänni­tys
j ä se heUiii puolelta toiselle."
liääkäfi leiickasl hätulätt pois ja
läpsi on nyt' täysin normaalinen.
— Yhdysvalloissa «oi vain jfesl
hammaslääkäri Jokaista 1,900 henki­löä
kohti.
ai
ii-
M 4
SYDÄMELLINEN KIITOS
Eoolalsille ystäville, kun saavuitte Steelton-haalllle hyvästi Jättä­mään.
Kiitokset niistä arvokkaista j a miellyttävistä lahjoista, raha­lahjasta
Ja kahvitarjoilusta. '
KiHcs Hilmalle, Annilter ja SllriUe. kun kaiken tämän järjestitte.
^ Myös kiitos miehille, kun ottivat osaa Showeriin.
Teitä kalkkia ystävällisesti muistaen.
SIGRID JA JACK SAVOLAINEN
•Pickcring Ontari»
tm r
s J
KIITOS
SydämelliEet kiitoksemme ystävillemme, jotka niin moni­lukuisena
tulitte irioitä yllättämään omaan kotiimme muutta­misen
johdosta.
Kiitos arvokkaista lahjoista, kukista j a herkullisen kahvi­pöydän
antimista.
Parhain Iciitcs yllätyksen alkuimpanijoillo Ja 1 1 ^ emän­nille.
Kiitos myös laeille jotka ottivat osaa, mutta eivät voi­neet
f aapua tilaisuuteen.
Tämä hetki j ä i pysyväiseksi j a kauniiksi.muistoksi meille.
TEKLA JA HEIKKI KAUPPINEN
1280 VAUQUETTE AVE. VERDUN, MONTREAL 13. QUE.
Allamainitut sukulaiset ja ystävät lausuvat
tervetulleeksi kotiin Suomiinatkaltaan.
> 1
5- 1
4i "h
Vilho Roininen
A i l i Ja John Roininen j a pojat
Amalia j a Aai^ro Pärssinen
Elma j a Topi Tuominen
Sisko ja Tuomas Pennanen'
Anni j a Antti Hovi
Edla Juuti
Paavo Seppänen
Inganits ja Olga
Elsa' Ja Uuno Sutinen
Selma Paananen
Justiina ja Arvltt
Suoma Ja. Kassu Luoma
Anni J a iSikko T i i ra
Lyyli j a Yrjö Mäki
Marjbrie ja Toivo
KICTOS
Kauniit kiitokset suuresta yllätyksestä, jonka j ä r j e s t i t t e minulle
kotiin palattuani.
Torontossa lokakuun 21 p. 1950.
MRS. ALI ROININEN
POLYTEKNIKKOJEN KUORO SAI
YLISTÄVÄN ARVOSTELUN :
. Montreal. — K u n Polyteknikkojen
kuoro esiintyi ensimmäisen kerran
Canadassa sai se varsin ylistävän lau-stumcai
esitystensä joiidosta. Kuoro
lauloi täällä McGiUln yliopistolla- kes­kiviikkona
tk. 25 p n ä j a Montreal
Starin musiikkiarvostelija Eriv M c -
Leain kirjoitti sen johdosta seuraa­vaan
tapaan:
"Sitä vähäistä tilaa minkä (käytäm­me
suomalaisen kuoren McGillin
GymnasiumiSEa: esilntymiEen jbhdcsta:
ci pidä käsittää miksikään merkiksi
kuoron suhteellisesta arvosta.
"Tuskin mitään jää sariottä-vaksi.
Tämä 62 m i e s ä ä n t ä käsittävä kiicro
oli yhtä lähellä täydellisyyttä kuin
mikään niistä, joita olen kuullut. K u ­ri,
äänten laatu, erlkoisestlkln barl-toonlt
j » bassot, ja tasasuhteisuus —
ioaikki ne olivat niin kiistämättömän
oikeat, i t t ä niiden yhteistul(» oli hen­keä
salpaava. /
/ " S i n i f i n csa sävellyksistä pii tunte­mattomia,
mutta ainakin kaksi ohjel-masea
huomatta;v;3lIa ta-valla eduste­tuista
säveltäjistä ovat hyvin tunnet­tuja
tällä mantereella —Palmgren
j a Sibelius. "
"Päätellen - siitä koritrollista, jonka
h ä n omasi kuoroon nähden, oh een
johtaja Ossi Elobäs öilltel ykslnomaian
vastuussa, sen kehitlg^misestä. Se oli
miltei liikkeetöntä rtlutta paljcri pu­huvaa
johtamista.
"Kuulemistani ohjelman ensimmäi-seri
osan lauluista nautin eniten e r ä ä s ­tä
mr. Blokkaan omaista sävellyksestä
(Kuutamolla) j a Kutilan sävelly&seftä
"HUllun häät.'' Mitkään sävellykset
eivät uloitu harmoniaain n ä h d e n kaU-aksikäan
taakrepäin 3ES vuosisadan
vaThaisvuosistd; mutta kaikki olivat
taidokkaita j a todella musikaalisia.
"On Tralitettavaa, että tämä kuoro
el voi tciEtaa esUntymistään MÖrit--
realissa.: Vaikka ikonsertti oli aJvoin'
suurelle ylersölle, näytti kuulijakunta
niuodcrstuneen etupäässä McGilllh o-piskelijöista.
Suuremman ylelEöjbu-kon
olisi pitärtyt hankkia itselleen
tilaisuuden kUullä nllri loistavaa lau­lua.
Tämä: c n senla^atulrien kuoro,
joka saattaa meidäri uskomaan, ^©ttä
lhmu=ääni on kaunein ja moriipuöli-sin
kaikista. (musllklnV keinoista."
Karjil»^-saoinalain6A m^^a on
disfynyt eiititt kaiMHa aloitta
Monissa sodan aikana miehitetyissä piireissä ^
on saatu jo yhtä suud sato kuin ennen sotaa
CSJm Toronioa osaston näyiielijät esittävät
(3 näytöstä, 4 kuvaelmaa)
Donrhaalilla, Torontossa
SUNNUNTAINA, MARRASKUUN 5 P:NÄ
KLO 4 LP.
JO
K i r j . AäoU Paul — Suomentänut^Aame-Otuatsalo
Y L E I S O B J A U S : Lennart U j o i th
HENKILÖT: ,
•Asmus
Ane; h ä n e n vaimonsa
Risto
Jaakko
ESITTÄJXiit;
Ä. Hiäi
e. i . . . H e l m i Tervola
- . • . . . . . . . . . . . , . . V."Jarvis'
. . . . : . , . . .y A . Nummi
. . . . . , / K . Kujanpää
Pastori ....^E. Tarvainen
P i r u ............... .X. . L. Hjorth
Lavastus: W. K ä h ä r ä j a K . Kujanpää
Toronton os. näyttämökomitea.
Natsejp ei pidä
fmi^ Canadaan
M o n t r ^ — "Natsien maahaa p ä ä s ­täminen
niiden saksalaisten, siirto-lalsteri
Joukossa, Joideri sallitaan saa-;
pua t ä i i ä n maahan vaarantaa cana-t
^ ^ i s e n . elämän sopusoinnun Ja vai­keuttaa
i n ä a n turvallisuuden yalvomls
ta", sanotaan sUnä Canadian Jewlsh
Öongressliä kirjeessä, joka on l ä h e t e t ­ty
asian Johdosta pääministeri St.
LaUi«iitlile Ottäwai^^ >
k i r j e e s s ä sanehan, e t t ä rie canada-lälset;
jotka oVat aritärieet raskaita
uhreja taistelussa natsien aatteita
vastaan, eivät ole vielä unhoittaneet
niiden yU kahdeksan miljoonan kris­tityn
slvUlI-ihmisenJä kuudön miljoo­nan
juutalaisen siviUi-Ihmsen mur-haa;
mista Jotka suorltettito silloin kun
^ u r i n osa Eurooppaa oli natsien mie­hittämä.
Edelleen viitataan kirjeessä
Saksassa suoritettuun natsien "puh-yflstustyöhön"
j a sanotaan sen olleen
kaikkea muuta kuin onnistune
"Natsismi myrkyttää vielä monit
saksalaisten mielet . . . eikä ole tj
häisiäkään takeita siitä, etteikö näi
j?ahuuden voimat ole valmiit tilaisu'
den tullen jatkamaan tuhoaan."
Canadan juutalaisten kongres
' / k e h o l t t a a s e n t ä h d e n hallitusta käji
t ä m ä ä n valtaansa viivyttääkseen Salj
san ottamista mukaan kansojen pc
heeseenvsiihen saakka kunnes on sfi
vää, että sellainen teko ei meriiti
natsien julman Historian tahallis
unohtamista.
Kirjeessä esitetään ajatus siltä, t>
t ä saksalaisia siirtolaisia ei pitäi
p ä ä s t ä ä Canadaan, kaikkein vähes
märi entisiä natseja.
SähkÖtyöIäiset saivat
palkankorotuksen
Montreal. — Philllpä Electrical yi
tiön työläiset Montrealissa ja Brod.
villessa saivat 8 prosentin palkanio
rotuksen, k im mainittujen paikkaljim
tien sähkötyöläisten unio-osastot
yhtiön edustajat allekirjoittivat sopi
muksen. Sopimus o n taannehtiva elo
kuun ensimmäissen päivään asti.
70 uutta yliopistoa
perustettu Nyliittoon
viime sodan jälkeen
Moskova. — Neuvostoliiton yliopis-tomlnisteri
Kaltnbv ilmoitti äskettäin
eräässä täällä pidetyssä professorien
j a ylioppilaiden yhteisessä kokouk­sessa-,
e t t ä Neuvöstoliitorsa on toisen
maailmansodan päättymisen jälkeen
perustettu kaikikaan 70 uutta yliopis­toa.
Samaan aikaan.on yliopistoissa
opiskelevien lukumäärä lisääntj^yt
285,000 henkilöllä.
Suunnitelmat edellyttävät, että seu­raavien
viiden "vuoden aikana tulee
Neuvostoliiton maataloudellisiin oppi­laitoksiin
noin s a t a ' ^ ä t t a uutta opis­kelijaa.
Tänä vuonna on käsrtetty
opiskelijain stipendeihin 1,300 mil­joonaa
ruplaa j a ensi vuonna on a i ­komus
(käyttää 1,500 miljoonaa rup­laa
uusien luentosalien yst ylioppilas-asuntoloiden
rakentamiseen.
Kiinnostavia tietoja
Berliini.; — (Telepress) — Mann­heimissa
* Länsi-Saksassa ilmestyvä
"Manriheiriier Morgenpost" on jul­kaissut
mielenkiintoisen tilaston i s i l ­t
ä kulttuuripanoksesta, jonka Hblly-wopdln
filmit antavat saksalaisten
kulttuurin uudelleen kohentamiseen.
Lehden kirjeem-aihtaja oli valmista­nut
erään länsi-Berliinissä tohnivim
elokuvateatterin ohjelmien penisteel-
Yli 4 tuhatta toimia
saippuaa vailkiiistettu
Suomessa v. 1950
Helsinki. — Kuluvan vuoden syys­kuun
loppuun mennessä olivat teh­taat
toimittaneet markkirioille 4.839
tonnia pesusaippuaa eli 1,207 tonnia
enemmän kUin vastaavana aaangi v i i ­me
'Vuonna. Edellämahiitut nUmerot
osoittavat, ettei saippuapula ole Joli-tUnut
siitä; että' tuotarito olisi ollut
riittävä. Syyt siihen ovat muualla.
Liittolaisuus Neuvos­toliiton
kanssa
Los Angeles. — Entinen YhdysVal-:
tain senaattori S. M . Shortridge, h y ­vin
tunnettu konservatiivi ori siano-nut:
" . . . Vettä j ä el ole ikoskaan o l -
,lut meidän vöiollisemme, mutta se e l
koskaan myöskään olisi tullut liitto-laisekBl.
ellei Hitler olisi ollut voito­kas.
— 500 paunasta tuoreita merirapu-ja
saadaan 100 paunaa lihaa;
l a luettelon, mitä tässä teatterissa
esitetyissä, etupäässä amerikkalaisis­sa
f ilmeissä tapahtuu. .
Vuoden aikana feuvattiin täSa y h ­dessä
ainoassa teatterissa esitetyissä
filmeissä yhteen^ 360 murhää, 84
itsemuiihaa-. 26S ^ y ^ t ö ä . 37 murtoa
j a 236 avlotrlkostapaUsta.
• (SIB),—: Karjalals-suomalaiseh ta­savallan
väestö on sodan jälkeen mui­den
tasavaltojen avustamana nope­asti
Jälleenrakentanut kansantalout­taan
j a k e h i t t ä n y t kulttuuriaan. Se
on täydellisesti '• jälleenrakentanut
Kontupohjan Ja Karhumäen, jotka
sodassa tuhottiin melkein maan ta­salle.,
/ Selluloosa- Ja .paperiteolli­suus,
eräs tasavallan , tärkeimmistä
teollisuusaloista, on Saatu kehitty­m
ä ä n siinä määrin, e t t ä sen tuotanto
ori y l i 2S4 pros. sodanedelliseen tuo-täritoöri
yerrätturiä. Tasavaltaan on
Bodan jälkeen raikcrinettU morilä teli-t
ä l t ä jotka valmistavat' puutaloja
turbiineja, moottoreita, kalastusaluk­sia;
verkaa yrii.^
Myös iriaatalouden jälleenrakenta­minen
dn ollut mönestylcsellistä. Mo­nissa
s O d ä n a i ^ n ä m i e l i i ^ ^ t y i k s i jou­tuneissa
piireissä, kuten eSrm.Auhuk-sen,
Kitrkijoen, Aänlsenrannan ym.'
piireissä ori saatu ylitä sUufi sato kilin
ennen sotaa.
Aunuksen piirin kolhoosi "Iskrä* on
tl. 4«) ihehtaariri läBjuisilta viljelyk-
Eiltään saanut t ä n ä vuonna y l i 17
sehtiheriri sadon hehtaarilta. Suuren
sarvikärjan määrä,, on koliiooselssa
lisääntynyt vuoden 1948 tasoon ver­rattuna
22.8 pros. (lehmien' 16.6 pros/,
lampaiden 42.5 pros. sikojen 63.3 pros.
j a siipikarjan 1,5 kertaisesti.
Karjalais-suomalaisessa tasavallas­sa
on nyt 716 koulua. Joista alkeis­kouluja
509, seiisenvuotisia kotiluja
•174 japppikpuluja 32. ...
: Tasavallan budjettivaroista myön-
^ncttlln tänä vuonna kansarivalistus-tärkoltuicslln
118 miljoonaa ruplaa.
Kirjalals-Suonialälsessa täsava
sa ilinestyy 4 koko tasavaltaa käsit­t
ä v ä ä lehteä i& 24 pilrllehteä. Sitä
paitsi jiiäaistsuan kirjallistaiteellista
Julkaisua "Na rubezhe" ("Rajalla''), ja
kirjailisuusjulkalsua "Junalippu".
"fasavallan kustaririusliike julkaisi
vuosien 1945—li949 välisenä aikana
*5i8ä eri' teosta, joiden yJiteirien pai-hosniäärä'
on 4,391,000 kappaletta.
Suomen .kielellä on viiden viimelcsiku-liirieeri
Vuoden alicariä julkaistu 203
teosta, joideri yhteiiieri p s ^ ö s o i ä ä rä
ori" 828;O0C kappaletta:
Veriäjäh ja suoirieri'kielettä ilriies-tyy
hyvlh päljöö käiiriökirjäliisuutta^
s ^ klassillista että neuvostoliitto­laista.
V f e t i ä l ä i k ä ^ s s i n i s t ^ M ]^
suutta ori naiden viiden vuoden; a i ­kana'
ilmiestyriyt 28 teosta. Joidferi yh-teliieri
]3alriäs on 437,000 kappaletäfii
VeriäjSn Welel»ä ori j u l ^ i s t x i 'ittm
Aleksis Kiveri "Seit^eriiän veljestä" ja
Maijti Lassilan "Tulitikkuja lainaa-iriaäsa"'.
.
jälkeen, j a : sen, nykyiset näyttelijät
.ovat lähtöisin kansan eri kerroksista.
iNiinpä esim. Stalin-palkinnon äsket­t
ä i n saahut tasavallan ansioitunut
taiteilija Tpivo Lankinen on entinen
rakennustyöläiiiien. Stalin-palkinnon
saanut tasavallan- ansioitunut taitei­l
i j a Liisa Tombe^re^^ agroribmi
j a Styiri-rpäiidhnöri ^ ä r i u t tasäval-läri
änsi6ituiiUF'caitelijä Valter Surii:
entinen opettaja.
: Teatteri on viime aikoina esittänyt
suurella menestyksellä eSirii; sellaisia
näyteUniä k u ^ H.. Lavreneviri '^Niiden
puolesta, jotka, ovat nierellä", B . R i -
niäshevin "Suuri voima", K . Siriiono-vin
."ViiBrasvjEO-jQ", J . Rugpjevin "3Vla-riko^
a valiot"^; Aleksis Kiven '"Kul-lei-
TO" j a E . ^Jrinhi "TuuU etfelästä*',
jorika esittämj^estä suomalaiset n ä y t ­telijät
saivat .itönä vuonna Stalin-palkintoja.^
"JjTi^avallan venäläinen
draamateatteri on esittänyt mm. P
Pavlekon rpms^^nin mukaan suunni-telluri
n ä r t e i m ä n "Onni". A. Jacob-
Ecmln " K a k d y.nj.
' Monia "arvqS^aita teoksia ovat luo­neet
myöis t a s a ^ l l a n säveltäjät. Suu-reri
meriestyfcs^non saavuttanut esim.
nuoren sä^ypltäjan Helmer Sinisalon
sinfonia "Metsän jättiläiset" j a rau-tion.
Pergamentin, Vislikarevin ym.
musiilcki j a laulut.
R r i t t ä i n suuressa suosiossa on tans­s
i - , soittor j a lauluyhtye "Kantele",
E H t t ä i h lajajat KehltysniafadolUSuu-det
ori'saatmttasafvollan teatteritai­de.
Tasavalta on Saanut ifttottlalaf-'
sen teatterin' vasta' TaUanSumouläen
^lU^akuUimie r^
Sioiix Löokoittissa
Sibux^^koucfe Ont. Ohtiariöri v l l -
riiäisin kiiltainitofie riehim parhall-l
a ä t f täällä. Seosäi" alkuriSa ioub p l t -
käaikaineli- %(!iiiröSplfekt6ri Stewart
Staimtöö' löysi: ^ t a a Neepawa Is-landissa
Minnitaki-Järvellä, noin selt-semfitt
riiaöHr^^täTiSyj^essä kaakkoon
t ä ä l t ä .
Maeähmriän kalvantomlnisteri on
julistanut sen "yliseksi tärkelnunlstä
kultalöydöistä moniin vuosiin. " H ä n
sariol kultaa sisältävien i^^lcne^ten
ibuodösturiileri bleVari noinf 40 mailin
pituiset jia e t t ä hublfelliricjn proispek-töiriti
vbl Johtaa triulhln kultalöytöl-hlri.
Täällä olevat kaivosmiehet välttä­vät,
stsöiliitonM löydön paljastiarieeri
yhden päithairiuriista piritaihniöistä
öiltä ]i6*Tb^^K|^oskäan^i^^
tairilen riiaielTMköjen aikana on t ä n -
rie virrannut alituisesti prospektorel-ta;
Jbtka''ovat,kirJanneet paljon val­tauksia.-
ValtiaukslaSiJehty kaikkialla M l n -
tiltäki-JäirvQa^Tm^Cristdssä Ja Lava-'
Brownbräfgi&'-^ y.m. to)^mshlpeIssa aina
to-,
Siv
Go^e
St 15
Saadaksenne tietoja, paikantilauksissa ja pakettiasiolssa kääntykää asia
' miehemme puoleen.
SWEDISH AMERICAN LINE
1225 Phillips Sq„ Montreal 2, Out
. 470 Main Sir., Vinnnipeg, Man.
Nevlurid-kafvannolle saakka, Jdka s i ­jaitsee
noin 20 mallia itään Neepawa
Islandista. > -,
Sjrvästi surren j a kaivaten ilmoitamme, e t t ä rakas elämäritovcrini
j a ä i t m r . '
ESTHER LEHTINEN
,, (o-s. Leppänen)
nnkkoi Icnolon uneen Essex Conntjm Sanatoriumissa Windsoris53,
Ontariossa, lokakann 13 p : n ä 1950. \v
. Vainaja saatetfiiu v i i m e i s ^ ' l e p o o r i s ä €>reenwooain hantaus-maäiiän
Sauli SCe. Matiessa, Ont, lokaknmi 18 p : n ä 1950 suuren
ysIäväjoDkön saattamana.
'Vainatjä' oli' syntynyt Lavialla^ Porin B ä n i f ^ Suomessa, fcesä-bmm
30 p . 190913 o l i kuollessaan 41 v. 3 bk. Ja 13 ifc ikäinen.
. • • f ä l i i n n ä j ä i v ä t mnisteläaiaan minä^ h ä n e n miehensä, poikamme
Elmer, veli, E r k k i Leppänen peitieliiteen. t ä t i Ja kaksi enoa perhei­neen
t ä ä l l ä sekä laaja tnttavapilri Sault Ste. Mariessa ja useissa
On tuulet tyyntynyt
ja myrskyt laannut,
ja rauha iäinen saapunut.
Rakkaudella muistaen:
Miehesi Wllltam.
Äiti vaan nukkuu
syksyisen kukkakummun alla.
Kiitos äiti huollostasi.
Rakkaudella muistaen: