Vapaus, July 6, 1950

              Sivu 2 Torstaina, lieinälc 6 p. Thursday, July 6
'M 41 ^% ^:
'2' .-'^ r= ^/ p
SS**'» •
J « <- i ' ••
' t> r l
f-;
4 . «
f"'
pipli
A v ' M I i i
^} ui;
i> : ^' ^ N
^> . ^ I
mifliis
- I
• '1
'11
präap Finnitsb Canadlaus. E s -
CaUisbed NOT. 6th. 1017. Autborized
.as Eepond dass mail by tbe Post
Office Department, Ottawa. Pub*
lisbed thrloe weekly: T u e s d a y s .
'Ttntrsdays and Saturdays by Vapatts
Publlshlns Company Ltd» at lOflh-102
Ebn 6 t W^ Sudbury» O n t , C^anada.
TeJephones: Business Of f ice 4<4264.
Bdltorlal Office >4285. Manager
E . Stdul. Bdltor W. Eklund. Malllnflr
flddxess Box Sudbury, Ontario.
Adverti«Uig ratiEs upon ^ppllcatton.
TkttnslatiOD free of charge.
TILAUSHINNAT:
CamOaesa: 1 vk. 6.00 6 k k . 3.25
3 k k . 24)0
nulysTaUOlssa: l vk. 7,00 6 k k . 3.»}
Suomessa: 1 v k . 7X)0 6 k k . 42&'
iQmiistimut juhla parempaa tulossa
Viikon vai|itpessa Port .Arthurissa pidetty GSJ;n seifcjemäs soitto-
' ja laulujuhla onnistui öjijelmiatqnsa ja ykisökannat^
' suurenmoisesti. Se kruunasi iiauniisti sen uhrautuvaisen ja paljon
voimia kysyneen työn/mitäJkuorolaiset, soittajat ja koko Port >Vrthu-rin
«saston jäsenet olivat kuluneen kahden vuoden aikana tämän
^juhlan hyväksi tehneet. •
Mutta erikoishuomio kiintyy sittenkin tulevaisuuteen ja tämän
laulujuhlan yhteydessä pidetty soittajain ja laulajain yhteinen kokous
teki sellaisia p^ätöksiäj että jos niitä ryhdytään hetikohtaisesti ja päät­tävästi
toteuttairaan, niin l»IKki täkäläiset maanmiehemme saavat
tulevaisuudessa nauttia Järjestömme inusikaalisen toiminnan edis­tymisestä.
Alkakaamme kokoMksen loppupäästä. Tämän juhlan järjestelyn
eristä teknillisestä seikasta oli tuHut järjestäväin e^
jöidcinlaista erimielisyyttä. M u t u jos asioista ollaan rehellisesti eri
mieltä niin niisiä voidaan rehdisti ja avoimesti keskustella, kuten
lehtiin tässä laulajain yhteisessä kokouksessa. Ja tulos on se, että
^nafadojlisen "pal?aii veren'' kasaantumisen asemesta juttu o" lop-
-pUPIt l(^ite]ty — kailckia aislapuolla täysin tyydyttävällä tavalla.
Tärkeintä on ktiiienkin se, että soittajain ja laulajain kokous teki
hyvin käytännöllisiä suunnitelmia toiminnan edelleen kehittämistä
varten, iva fisen muslikkikomltean rahpittamisen hyväksi tehty
' p^tds «dpllyttaä sitä, voidaan odottaa soittajain, kuorojen ja lau-
' Ujain käytettäväUsi enepiniän ja ajankohtaista musiikkia. Stipendi­rahaston
muodostaminen edellyttää sitä, että voidaan kehittää lisää
ohjaajavoimia, jotka puolestaan kykenevät oppinsa perusteella edel-leen
parantamaan kuorojamme taiteellista tasoa.
JVäni4 ovat todella rakentavia suunnitel^ muiste­taan,
ettei Roomaakaan rakennettu yhdessä päivässä, niin silloin
nähdään, että musikaalinen toiminnan edelleen elävöittäminen maan-miiestemme
keskuudessa on vaivaa ja aikaa vaativa työ. Siksi ei ole
- a i k a a hukattavissa lainkaan. Kahden vuoden perästä pidettävään
• ;{oitto- ja laulujuhlaan on ryhdyttävä valmistaviin toimenpiteisiin nyt
I heti. T^shtyjen suunnitelmien toteuttamisen hyväksi on toimittava
vastustuksista ja vaikeuksista yälittäoiättä vähääkään aikaa menet-
' tamättä.
vain atomiase?
Jotkut työväenliikkeen pettuHt, jotka eivät uskalla joukkojen
edessä tunnustaa, että he toimivat n.s. sotasosiälisteina työväenliik­keen
riveissä, Ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta Canadan Rauhan-kongressin
vetoomusta missä pyydetään Canadan hallitusta yhty­mään
niihin, jo^tlifavaatiyatat^ joukkotuho­aseiden
laittoroakst juiistaniist^ ja tiMkkaai kansainvälistä kontrollia,
että tätä päätöstä noudatetaan KAIKISS.^V MAISS.A> sekä sitä, että
etukäteen julistettaisiin sotasyylliseksi sen hallitus (siis mikä tahansa
hallitus) vJok?iensin(imäis9ksi käyttää atomiaseita mitä tahansa maa-tavastaan.^'.:-
,
Työväenliil^keen riveissä olevat ja lammasten vaatteissa kulkevat
Sptasudettavaljisesti selittävät kieltäytyniisensa syyksi sen, että he
eivät muka hyväksy sellaista rauhanadressia missä vaaditaan "vain
atomiaseiden kieltämisiä". Täten he, tuntiessaan joukkojen rauhan-
- tahdon painostuksen, pakenevat fraasien taakse ja yrittävät jättää sel­laisen
käsityksen, että he muka vaativat '^enemmän" kuin atomiasei-
^ den pannaan julistamista, vaikka he todellisuudessa auttavatkin niitä,
^ jotka haluavat hukuttaa ihmiskunnan kolmannen maaihnansodanveri-virtoihin.
Katsotaanpa tätä asiaa vähän pintaa syvemmälle;
• , Ensinnäkin on huomattava, että työväenliikkeenkin piireissä, mutta
varsinkin kirkkokansan keskuudessa on pasifisteja, jotka periaat­teellisista
syistä vastustavat kaikkia sotia. Kysymys ei tässä yhtey­dessä
ole lainkaan näistä ihmisistä. Heille voidaan sanoa, kuten Ga-
L nadan Rauhankpngressin sihteeri miss Mary Jennison lausui Sudbu-
.. ryssa käydessään, että he voivat adressiinsa liittää lisähuomautuksen,
että atomisodan varustamisen lisäksi he vastustavat kaikkia sotia.
• ^ Lisäksi voidaan sanoa, kuten sanoi Rauhanpuolustajain maailman-komitean
jäsen pastori Pöulier: "Jos te todella vastustatte kaikkia
f' sotia, niin te vastustatte myös tätä sotaa, Jonka enteitä ja valmistelu-
. ja me jo alamme havaita." Lisäksi on muistettava, ettei riitä se, että
tuomitsee sodan sydämessään, on myöskin toimittava, jotta hyökkääjä
estettäisiin sotaa sytyttämästä. Nämä ovat rehelliselle pasifistille
täysin riittäviä argumentteja.
Mutta sotasosialistit eiVät ole pasifisteja eivätkä he edes puolus-taudukaan
pasifistien tapaan. He esiintyvät valheradikaaleina Ja
antavat ymmärtää ettei atomiaseiden kieltäminen muka ole riittävä
toimenpide tässä tilanteessa sodan ehkäisemiseksi. Ja 'kuitenkin nämä
ovat niitä samoja herroja sotasosialisteja, jotka takavuosina huusivat
äänensä käheäksi atomiaseen mullistavasta vaikutuksesta ja siitä eri­koisasemasta.
Jonka sen piti antaman jollekin atomiaseita heiluttele­valle
imperialistiselle maalle.
Kuinka mieletöntä näiden sotasosialistien vätystys on, se ilmenee
yhdestä ajatuskokeesta:. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan edel­lä,
jolloin järjestynyt työväestö vastusti tietoisesti kapitalistien sota­valmisteluja,
olisi oUut miltei naurettavaa, jos Joku olisi "viisaudes­saan"
sanonut, että hän kieltäytyy vastustama'sta sotasuunnitelmia,
ellei vastusteta samalla kaaripyssyj^n ja keihäidenkin valmistamista,
.Momiaseen sekä kiväärin ja tykin välillä on jotakuinkin samanlai-
• nen ero. mika on tykin ja kiväärin seka kaarjpyssyn välillä. Atomi­asetta
ei voida verrata mihinkään tähän asti käytettyyn tulitusasee-seen,
multa myrkkykaasuun kylläkin, joskin atomiase on monin ver­roin
tuhoisampi kuin myrkkykaasut — ja koko sivistysmaailma oli
toisen maailmansodan edellä tuominnut myrkkykaasujen'käytön siinä
: maorin, etteivät edes Adolf Hitlerin johtamat fasistipedot rohjenneet
sitä kayttaa.
Atomiase on verrattavissa myrkkykaasuun sikäli, ettei sitä ole val­mistettu
sotajoukkojen tai sotatukiasemien hävittämistä varten, kuten
on kiväärit, tykit, tankit Ja muiit, nyt "vanhentuneet" sotavälineet on
•' valmitettu. Atomiase on sanan täydessä merkityksessä hirveä hyök-käys-
ja joukkotuhon ase. Se voi hävittää kokonaisia kaupunkeja
ja kansakuntia. 'Sitä ei ole tarkoitettu sotarintamalinjan puolustuk­seen,
koska se tavoittaisi eroituksetta kaikki alueella olevat joukot —
niin omat kuin "vibölliämaankin" joukot. Kuten Rauhanpuolusta­jain
maailmankomitea sejittää: "Se on hyökkäysase, jonka tarkoituk­sena
on yllättäen hävittää toisen maan väestö. Sen käyttöä seu-raisi
totaalinen sota kaikkine muine aseineen."
Hiroshima antoi tästä kaamean esimerkin. Yksi ainoa atomipommi
Tänään, tlc. 6 pnä täyttää 65 vuotta
rnrs. Mary Kan^a* MuriUosta, Ont.
Tolvotanune paljon onnea |a pitkää
ibää päivän sankarUIe!
Mitä mupl ©anovat
Kehpittaessaan Helsingin työläisiä
osaUistumaan. vaeemmistolläiseQ sano­malehdistön'vanhan
t o i n d t a f c n p u r -
kamistalkoisiin, lisäsi Työkansan S a ­nomat
sen jälkeen vielä sciuaävan
loppukaneetin:
Myös P a p e r i l i i t o n j u n l t s m i e s Ban-t
a n c n sorkkarautoineen on t e r v e t u l ­l
u t , tällä kertaa hän v o i tehdä hyö­dyllistä
hajtrftustyötö.;
UUSI
H e l s i n k i . — Työkansan Sanomat on
kertonut, että maanantaina kesäk. 12
pnä ruvettUn K o t k a n k a t u 9:6sä pur­kamaan
vanhaa puurakeimusta, Joka
on n o i n 30 vuoden a j a n ollut Suomen
vasemmistolaisen s a n o malehdistön
palveluksessa. Lehti keholttl H : g in
työläisiä saapumaan työn Jouduttami­seksi
t a l k o i s i i n : "mjehiet vasaroita ja
sorkkarautoja heiluttamaan/ naiset
tiiliä puhdistamaan Ja m u i h i n kev­y
e m p i i n töihin. K i r j a p a i n o - y m . töitä
j a t k e t a a n pihamaalla sijaitsevassa 3-
kerroksisessa tiilirakennuksessa.
Purettavan t a l o n t i l a l l e rakennetaan
kuusikerroksinen nykyaikainen k i r j a ­p
a i n o - Ja toimistotalo. Syksyyn m e n ­nessä
pitää uudisrakennukseen saada
kolme kerrosta muuratuksi j a keskus-lämihityslaitoksen
laajennustyöt ön
saatettava loppuun ennen kylmien i l ­mojen
tuloa koska p i h a l l a oleva s i i p i ­rakennus,
jossa kiirjapahio j a t o i m i s ­tot
nyt ovat, s a a siitä lämpönsä.
Työkansan Sanomat k i r j o i t t i tapa­uksen
johdosta mm. seuraavaan t a -
p a a n : •
Työläiskasarmien j a tehtaiden kes­kellä
sijaitsevalla pienellä talolla on
kunniakas p a i k k a työväenliikkeen h i s ­toriassa.
Vuosikymmenien ajan sieltä
lähetettiin maailmalle toistakymmen­tä
eri lehteä; m i l l o i n Jokin l e h t i l a k ­k
a u t e t t i i n , uusi astui t i l a l l e . Ohranat
olivat a l i t u i s i a v i e r a i t a , kaksi t u l i p a l oa
s y t t y i hämärissä olosuhteissa, mutta
talqa k o r j a t t i i n j a laaJennettiUiJä t o i ­m
i n t a Jatkui, kunnies taantumus l a -
pualaisterrorin a v u l l a lopMltakin pääsi
tarkpitustensa periUe, s a n a n - Ja p a i ­novapauden
riistämiseen työläisiltä.
S i l l o i n talo h i l j e n i neljäksltpista vuo­deksi.'..
M u t t a k u n sota o l i päättynyt, p a l a ­sivat
toimittajat vankiloista Ja vanha
kirjapainoväki t u l i t a k a i s i n.
Kuilankaivajat jäi
ilman brotusta
Timmins. — VUme v i i k o l l a a l l e k i r -
j o i t e t t i in terästyöunion Ja M c l p t y r e -
kaivahnon kesken työehtosopimus m i ­kä
koskee k u l t a k a i y a n n o h n o i n 1.200
työläistä. Kaivosmiehen palkaksi
määritellään sopimuksessa entinen
d o l l a r i t u n n i l t a mutta tulevaisuuteen
nähden luvataan korottaa palkkoja
sikäli kuin elinkustannukset kcdioa-vat.
Sopimus edellyttää vuodzn p a l ­veluksessa
olleille viUson kesäloman
i a viisi vuotta työskennellellle kaksi
v i i k k o a . Yhtiö Ja u n i o ovat luvanneet;
yhdessä tutkia mahdollisi^uksia $50
kuukausieläkkeen maksamiseksi; p i t ­kän
a j a n työskennelleUle työläisille.
( M i n e - M i l l - u n i o n canadalainien
j o h t a j a R . H . C a r l i n sanoi, että sopi­mus
on käytännöllisesti katsoen s a ­ma,
minkä yhtiö tarjosi aikoinaan
M i n e - M i l l - u n i o l l e . mutta jonka unio
s i l l o i n hylkäsi).
Teräsunion sopimus saatiin a i k a an
kolmen kunnan esimiehen avustaina-na
sen jälkeen kun työläisten o l i
määrä ryhtyä lakkoon muutama päi­vä
myöhemmin. Teräsunlo oH v a a t i ­nut
ennen kaikkea unipn Jäsenmak­sujen
palkoista vähentämistä, mutta
oli pakoitettu luopumaan vaatimuk­sestaan
koska se e i saanut kaivannon
työläisten kannatusta.
— Auringon keskuksessa arvioidaan
lämmön olevan noin 20,000.000 s a t a -
asteikkoista astetta.
OheelliEen a r t i k k e l i n c n a j o i t t a ­nut
B r i t i s h Columbian Rauhanneu­voston
varapuheenjohtaja Iklargaret
Apps,
M i n u l t a on tiedusteltu nttbalo]en
aktuvj^en rauhan puolesta- taistelija
On mabdotontja kirjoittaa ^ t ä a i ­heesta
I j h y ^ . Siihen ovat monet
syyt. Atlabdollieesti pääasiassa on
m i n u n k a k ^ l a s t a n i , i O l en
poikalapsen äiti, joista yisi c n
Ja puolen vuoden j a t o i n e n lähes k a h ­den
vuoden ikäinen. E n ensinkään
epäile etteivätkö k a & k i äidit ple Jos­kus^
Icatsoneet l a p s i i n s a a j a t e l l e a . että
" t u l e ^ heidän- eteensä sota"? ,Suur
rin osa n|listä vanliemmista, a i n a k in
Etuoopassa, tietävät kokemuksesta
mitä sota on^ ' > '
Monet cänadalalset. Jotka t a i s t e l i ­vat
eoBimmaisessä ja toisensa i o a a i l -
mahsodassa, ovat itse nähneet k a u ­n
i i d e n kaupunkien, suurempien kuin
Vancouverin, hävityksen.
K a i k k i eivät ole tätä nähneet, mut­t
a ovat a i n a k i n lukeneet siitä.
: Mihullä oli' n i i n p a l j im onnetto­muutta
(taikka sanoisiko onnea —
r i i p p u u miltä k a n n a l t a a s i a n katsoo),
että olen nähnyt sellaisia tapauksia.
O l i n Ranskassa — P a r i i s i s s a — - k un
sota alkoi. Voisin helposti ryhtyä
kertoniaan siitä ajasta k u n k u l u t i n
Elellä, e r i k a n s a l l i s u u k s i i n kuuluvis­t
a ystävistäni, erinomaisesta nuorten
seurasta. J o i l l a Oli puutetta rahasta,
mutta Jotka olivat ylenpalttisen rik­k
a i t a uusisita aatteista.
Missä he ovat nyt? Muutamat k u o l ­leet.
Toiset (Joista tunnen ainakin
kolme) olivat, vuosia Saksan keski­tysleireillä.
Monet taistelivat maan-alaisessa
puoIustAisliikkeessä Ja ' ovat
nyt mukana Euroopan r a u h a n l i i k ­keessä.
• » • • • •-' • •'
P a l a s i n Lontooseen syksyllä 1939.
K u n salamahyökkäys alkoi . a s u in
L<>ntoon keskuksessa. E n h a l u a ker­toa
näkemyksiäni, mutta minä säin
työn . S o t a v a l i i n k o j e n Korvauslauta-kunnassa.
Joka saattoi m i n u t , J p k a i -
nen päivä J a y ö k o s k e t i t k s i in ^sellai­sen
köyhyyden Ja kärsimysten kanssa,
j o t a ei kenenkään pitäisi nähdä, saa­t
i k k a s i t t e n kokea.
M u i s t e l e n menneisyyttä. Minä u s ­kon
ettei k u k a a n meistä o l i s i kestä­nyt
j a elänyt sitä kokemusta,' ellel
ihmisillä ollut sellaista elinyplmaa
— .toverihenkeä. Joka kasvoi Ja elt
k a l k k i e n mmtetep välillä k e s k e m : tä­tä
kurjuutta. Mahdollista yhteinen
päättäväisyys voittaa "sota sotien lo-pettanUsekai"
l i i t t i ihmiset yhteen.
Päätin yhtyä territoriaalljoukkpjen
apuosastoon <ATS) enkä k o l a an
unohda eetäni sanoja kun lähdin
h a r j o i t u k s i i n : ''Tuimen häpeätä.
T a i s t e l i n ensimmäisessä maailmanso­dassa
'sotien lopettamiseksi'. Mutta
sitten jäin toiinettomaksl Ja u n P h d in
auttaa rauhan voittoa. Nyt täytyy,
vieläpä tyttöjenkin, pukeutua i m i v o r -
muun j a mennä sotaan. He m a k s a ­vat
h i n n a n siitä minkä me olexnme
jättäneet tekemättä."
Ollessani A T S :ssä tapasin aviopuo­lisoni,
lentpvoimien liitokpneen o h ­j
a a j a n , j a p i a n minä lähdin armei­j
a s t a saadakseni ensimmäisen lapseni
aikana k u n lentopommit alkoivat t i p ­pua
Lontoon'ympäristöön. Muistan
kun olin kävelyllä kesäkuun 5 pnä
1944, j a k u n k u u l i n tuhansien lento?
koneiden huminan yläpuolellani, n i in
käsitin sUioin. että j o U i n tärkeää
täytyy tapahtua.
Seuraavana aamuna radiossa l a a -
j a l l e t t l i n , että llmadivislona o n l a s ­kettu
v a r h a i n aa mtulla Qaeniin. E n
koskaan unohda sitä epätietoisuutta,
t e i r o r i a j a ylpeyttä mitä t u n s i n . n o i ­na
päivinä k u n odotm uutisia j a sitä
helpotusta k u n k u u l i n mieheni p a ­lanneen
yahinsolttumattomana.
Yhdessä toisten äidiksi tulevien
kanssa ininut evakuoitiin Lontoosta,
mutta p i a n minä päiasip kahden v i i ­kon
ikäisen poikani M i c h a e l i n kansaa
Lontoon esikaupungin asimtooni Ja
yksinäisinä pmä kuulemaan noiden
P u h e i d e n lentävien pommien ääntä.
S i t t e n tulivat r a k e t i t (V-2) — ires-klmäärin
21 vuorokaudessa — a i h e u t ­taen
kaksinkertaista kauhua k i m ne
putosivat ilman edeltäkäypää v a ­roitusta
koska ne kulkivat nopeam­m
i n k u i n ääni. Toivoisin etteivät n e
äidit, jotka H a s t i n g i n kadulla r a u ­hallisesti
lykkäävät lapsiaan vfliun.uls-sa,
t a r v i t s i s i koskaan nähdä tuollais­t
a aikaa, peljätä, tuntea epävarmuut­t
a turvallisuudestaan j a elämästään.
• • *
K u n katselen Michaelia nyt, n i in
nämä muistot ovat kasvaneet minun
alTOihinl. Njrt luen suurista menois­t
a sodan valmistamlaeksi. yrltylcsen
valmistaa R-pcmmeJa. monien Joh­t
a j i en sotaisia puheita^ Jotka cvat
Vihaa täynnä, llimä k a i k k i ihmetyt­tää
minua. Näyttää siltä, että p ä i -
välehdet Ja r a d i o ovat päättäneet l e ­vittää
sellaisia uutisia J a kasMQttaa
kuoleman pelkoa, j o k a lisääntyy sisäl­läni.-
^ ^ •
M u t t a huomatkaa, että^ s a n o i n " l i ­sääntyy".
Niiia t a p a h t u i kunnes a l o in
tehdä työtä rauhahliikkeessä. Nyt
olen, päättänyt, että sodanlietsoiat
eivät s a a oimistua Ja ettei m i n u n t a r ­vitse
sanoa pojilleni samalla tavalla
k u i n setäni sanoi minulle. Olen o n -
nelUsempi nyt, sillä tästä suuresta
rauhanliikkeestä o l e n löytänyt saman
yhteisen tarkoituksen penistan, s a ­man
erinomaisen yhteistyön, saman
voiman Ja rot&euden. Joka pelasti
Lontoon noina k u r j m a salamahyöSc-käyksen
päivinä. ^
Sama voima j a yhtenäisj^ys, joka
voitti yhteisen sodan Hitleriä vas­t
a a n voittaa nyt. r a u h a n . Tuhannet
rauhankomiteoiden Jäsenet 52 e r i
maassa maailmassa, Jotka seisoyat oU
ka Olassa taistelussa sotaa vastaan,
tekevät mahdolliseksi oieidän r a u -
h a n h a l u h toteutumisen.
RoUaimin puolustus­menot
$36,000,b9a
korkeammat
Haagr. — H o l l a n n i n puolustusmenot
nousevat tulevana vuonna ^6,000,000
korkeammaksi k u i n k u l u v a n a vuonna,
i l m o i t t i puolustusministeri W. P.
Schokklng Hollannin parlamantlUe
viime keskiviikkona. Tulevan vuo­den
puolustusmenot arvioidaan nou­sevan
$230.000,000.
Pyromaanikko sytytti
tulipalon ja aiheutti
168 ihmisen kuoleman
Cplambus, Ohio. — R i n g l i n g B r o -
thers-sirkuksen palveluksessa ollut
slrkustyölälnen, 21rvuotias Robert D a ­le
Segee, o n tunnustanut sytiyttäneen-sä
sen t u l i p a l o n . Joka tuhosi H a r t t o r -
dlssa heinäkuussa 1944 m a i D i t u n s i r ­kuksen
Ja a i h e u t t i k a i k k i a a n 168 i h ­misen
kuoleman. Jonka lisäksi 412 h e n ­keä
loukkaantui t a i s a i palohaavoja.
Segee o n tunnustanut 9-vuotiaasta a l ­kaen
syyttäneensä noin 25—30 t u l i ­paloa
Portlandissa j a m u i t a t u l i p a l o ja
t<iew Hampshli^essa j a Ohiossa. Sen
lisäksi (on hän tunnustanut; syylUsyy-tensä
neljän ihmisen m u r h a a n vv.
1943—49 välisenä a i k a n a . ,
Nuoren miehen sanotaan olevan
ttenkilön. j o k a saa sukupuplivaistojen
tyytystä tidipaloista j a m u r h i s t a .
100,000 lasta kupassa
New Yorfc. —" Federal Secxuity
Agencyn kahden eri t o l i n i s t on tieto­j
e n multaan on Yhdysvallpissa y l i
100,000 alle 10-vUotista lasta, Joissa o n
oUut kuppatauti syntymästä lähtien.
Saman lähteen m t i k a a n lisääntyy, n ä i ­den
lasten lukumäärä n P i n 14,000 vuo­dessa.
Nämä lapset saattavat tulla
sokeiksi, mielenvikaisiksi, fyiysiUisesti
vajavaisiksi t a i k u o l l a ennen aikojaan,
todetaan asiaa koskevassa selostukses­s
a . / . ••
175,000 allekirjoi.
tusta saatu Suomessa
pommipannakirjaan
Helsinki. — Suomen Rauhanpuolus­t
a j a i n toimistosta i l m o i t e t t i i n kesäk.
10 pnä, että s i i h e n mennessä saapu­neiden
tietojen mukaan oli maassa
i i a n k i t t u k a i k k i a a n 175.000 a U e k i r j o i -
tusta B;au)ianpuolustaJain M a a i l m a n -
komitean atomiaseen vastaiseen ve-toomiÄseen.
suhteellisesti eniten
aUekIrJoituksia oli s i i h e n meimesssä
h a n k i t t u Äänekoskelta, Kemistä, L o i ­maalta.
K a j a a n i s t a . K a r k k i l a s t a Jne.
E r i k o i s e n h y v i n olivat kunnostautu­neet
hankintatyössä Lapin j a K a i ­nuun
p i i r i t.
Korealaiset järjestivät saaren mlelenosojtotoen linjoineen ja tannus-iaoseineen
• Pdhjois-Koresssa saadun lolstayan .vaalivoiton johdosj^
l-SITÄ
Y h d y s v a l t a i n veljeslebtien Työ­miehen
j a Eteenpäin yhdistäminen
o n oUut Jb pitenmiän a i k a a saun-n
l t t c l a n ' a l a i s e n a Ja tämän joh­dosta
Ä S ^ J : n T p k : n p a o I e s t a ön
esitettj^ yetosmas, jossa mm. saho-
'•' . t a a n seuraavaa:
; K a h d e n pälvälehtemme — E t e e n ­päin
j a Työmiehen — l u k i j o i d e n ja
asiamiesten kauan odottama päätös
näiden kahden monikymmenvuotisen
p a l v e l i j a n yhdistämisestä yhdeksi
Amerikan-suomalaisen edistyksellisen
työväenliikkeen äänenkannattajiaksi
on siis päätetty asia. Käytännöllisiin
toimenpiteisiin o n Jo r y h d y t t y tehdyn
Päätöiksen toteuttamiseksi,, joka tar­k
o i t t a a näiden ' lehtiename yhdistä­mistä
Superiorissa. Wis., läheisessä
tulevaisuudessa, todennäköisesti j o l ­l
o i n k i n e l o k u u n aikana.
Lehtiemme l u k i j a t ovat jo. tietoisia
tästä päätöksestä j a myöskin sUtä,
että ne samaiset tekijät, j o t k a , r a s i t ­tavat
k a i k k i a t^ssä m a a ^ a ilmestjr.
viä suomenkielisiä sanomalehtiä, l o ­p
u l t a j o h t i v a t tähän päätökseen, j o ka
on sekä. h i s t o r i a l l i n e n merkityksel­tään
että./kauaskantoinen vaikutuk­seltaan
meidän Joukkoliikkeessämme.
Se j o u d u t t i i n tekemä-än tänä a t o m i -
kautena, j o l l o i n uuden hirvittävän
suursodan uhka Ja fasistisoituneen
taantumuksen yhäti kiihtyvät hyök­käykset
asettavat edistykseilisen työ­väen-
ja kansanliikkeen vallstus-työntekij'öiden
j a valistusvälineiden
h a r t e i l l e monin kerroin suuremman
j a painavamman t a a k a n . M u t t a s en
s i j a a n , että tässä tilanteessa m e . k a t ­selisimme
k a h d s n heSkcn yhdistämis­tä
yhdeksi jonkinlaisena menstykse-nä.
n i i n katseltakoon; yhtä vankkaa
yhdistynyttä lehteä sellaisena voima­tekijänä,
joka on kykenevä monin
k e r r o i n korvaamaan kaksi heikkoa
kaikkine puutteellisuuksineen. Ja
käsitettäköön, että teidän kaikkien
apua t a r v i t a a n n y t tällaisen vankan
voimatekijän takaamiseksi Amerikan
suomalaiselle työväestölle.
i^kimyksenämme o n saada täistä
yhdistyneestä lehdestä sellaisen joka
o l i s i nykyisiä .lehtiämme suurempi,
monipuolisempi sekä sisältörtkkaampl
j a samalla täysiiT tyydjrttävä t e k n i l ­liseltä
asifltaan. YhdistämäUä k a h ­den
lehten toimitsijavoimat, ttilot ja
voimavarat tämä käykin mahdolli­seksi.'
E n g l a n n i n parlamentissa alotttj
edustaja kerran puheenvuonm^
n o i n : ^
— Minä Unnettelöi, että
jofaa on, niin,viisaita miehiä
Samassa kopautti puhee
n u i j a l l a a n Pöytään ja sanoi »-
— E i s aa käyttää ivallista
tap^a.
• • •
t VABXIOSSÄ
S o t a i 9 l ^ : " K u k a siellä?"
Upseeri: "Mhiähän olen jo
nut kaksi kertaa. Ettekö tunne
sftäntöär'
«otamles: "Kyllä.
huutaa kolme, kertaa 'kuka Sui'
sitten täytyy ampua."
SUNX VASTAUS
"Biaajhnassa o n liian paljon
siä. Jotka jffittävät olla erik(ati»
l i i a n vähän niitä, jotka ovat,,
s l a " , sanoi muuan viisas nwMrt
r a n . J a kamreeri Kdfflnsp
ensiksi mainittuihin. Hän oli
nut taloksi erääseen täysUioiti
kutsui tapansa mukaan hameita
l e i k s i , kahvia sumppiyedeksi.
t a väkireihukEi Jne. K a r a n h|n
l u s i maitokannun pöydässä
Ja p y y s i:
— Olkaa ystävällisiä ja lihe
Idimä tänne. Kukaan ei
— Eikö kukaan voi lähettää
le lehmää? Kukaan ei vleiäJöän
kahtanut.
K u u l k a a h a n neiti Toivona^
tekö te voi ojentaa haravaa
ojentaa lehmää tänne?
S i l l o i n sanoi neiti Toivonen:
—' O h . suokaa a n t e l i , miDi
kuullut vasikan mölisevän!
O N N E T O N HEVONDf
— Löysin hevosenkengän^
p i k k u - p r a n k k i äidilleen •
— Oletko kuusalla mitä sc
kysyi äiti.
— Kyllä vastEui Frankki. J
pimetfcoman hevosen täytsry nyt
t a sukkasillaan.
P E L K O S I VO1MA8AN0M
Eräässä banquetissa tarjoilija
tpl soppaa piispan kaiihtanalle.
pa katsahti ympärilleen ja sanoi:
"Voisiko joku maallikko härj-tähän
tilaisuuteen sopiyaa
käyttöä?"
KANTAATTI "IHMISEN POLKU
K a i n äskettäin pidetyssä C S J :n
seitsemännessä.' l a a l d . j a musfik-k
i j u b l a s s a esitettiin mMISEN
F O L K Q , ' asfal sitä ennen yleisön
eteen F o r t A r t h u r i n K a i k u - k u o r on
jäsen George Salvo selostamaan
tämän esityksen merkitystä j a s i ­sältöä
seuraavaan tapaan:
On ehkä p a i k a l l a a n tehdä muuta­m
i n sanoin selkoa eräästä ohjelmam­me
parhaasta musikaalisesta suuri-arvoisesta
j a mahtavasta luomuksss-tSLi
nimittäin kantaatista Ihmisen
polku. •
K a n t a a t t i kuvaa kokonaisuudes­saan,
ei yksilöä v a a n suurta csattomi-e
n luokkaa. Tämä mahtava luomus,
j o n k a o n - k i r j o i t t a n u t H e i k k i Vällsal.-
m i j a säveltänyt Armas Maasalo, on
jaettu kiahdeksaan osaan.
Ensimmäinen csa o n Elämän alku.
Se kuvaa m i t e n suuren puutteen kes­kelle
on syntynyt jälleen ihmistaimi
— lapsi — j o k a syntymästään lähtien
on tuomittu kantamaan elämän ras­k
a i n t a taakkaa.
Toinen: HQSB (jonka sopraanosoolon
laidoivat TTi6rä"'^N^ ja A i n o H e i k k i ­nen
Torontosta) o n Äidin kehtolanlu.
K a i v a v a tuska rinnassaan hyssytte­lee
äiti armastaan: K u n h a n hänen
onnensa hedelmän ei t a r v i t s i s i . k u l ­kea
niitä k a t k e r i a j a ohdakkeisiä p o l .
k u j a , joita hän. itse o n saanut pol­kea,
epämääräisen tietoisena siitä
mitä huominen tuo tullessaan.
K o l m a s osa on Keväinen kava.
Lapsuuden ihanat vuodet ovat alka^
neet. Puutteen j a kurjuuden kuvat
j a niiden tunteminen eivät kykene
varjostamaan lapsen elämän kevättä.
Hän näkee elämänsä 'keväässä k i r k ­kautta.
' loistoa, - onnea j ä \ k a i k k ea
muuta, j o t a hän e i v o i r a t k a i s t a elä­män
kylmäksi todellisuudeksi. ^ ..
Neljäs osa (Jonka alttosoolcn lau-r
l o i R a i i h a Mäki Sudburysta) on Orpo.
A j a t ovat vierähtäneet^ Tummat p i l ­vet
elon t a i v a a l l a ovat synkentäneet
lapsen mielen. Vasta yuosi sitten
poistui äiti tuonen tuville j a n y t —r
isä . . . K i r k k o m a a l t a astuvan mie­l
i on synkkä j a katkeruutta l i ­sää
yleiä tuntemus, että lahon
töllin omistaa nyt vieras, orvol­le
armoton määrääjä. Kyynel vie­rähtää
poskelle. Yksin hän j a t k aa
elonsa taivalta . . . piticää Ja t u n t e m a ­tonta
kohden.
Viides osa (jonka melodraaman e-s
i i t i K e r t t u Laakso) on K o n e e n orja.
Siinä t u l k i t a a n osattoman nuorukai­sen
osa. joutuessaan grottemyllyissä
työskennellessään kilvoittelemaan k o .
neiden kanssa, a n t a m a a n hikensä; v e ­rensä
j a sielunsa k u i n myös nuoren
r u u m i i n s a k i n omista\'aIle luokalle,
j o k a ei tunne armoa eikä säällä o r ­jaansa
kohtaan: "Nielköön hornan
k i t a orjan toisensa jälkeen Ja r u h ­joutukoot
l i h a t .seka l u u t ."
Kuudes csa o n Työn fania. Se k u ­vaa
sanoin sekä sävelin: Olkoon työ
miten raskasta tahansa j a armotto­mat
sen seuraukset n i i n siltä syntyy
k u i t e n k i n yhteisötoiminta. Se elää ja
kasvaa pelolttavaksl voimaksi omis­tavalle
luokalle.
Seitsemäs osa o n PJäättyvä reifcL
Harmaahapsinen elämän katkeran
polun vaeltaja muistelee menneitä
taiston vuosia k u n kuoleman v i i k a -
Suomen talouselämä
saavuttanut 1939 tason
H e l s i n k i . — (S-S) Y K on
sut yksityiskoh^isen «las
tuotantosaavutuiisista 32
kymmenvuotiskaudelta 1938r-4a.
mukaan tavaroid?» tuotanto ja
velusten . määrä on Engla
Ranskassa, Suomessa. Norjassa
Unkarissa saavuttanut sotaa
neen tason.
Selonteossa icäsiteUään
suurten tai teolliselta kannalta
keiden . maiden tuotantosaa
Neuvostoliittoa lukuunottamatU,
k a ei julkaise näitä asioita k
tilastoja. .
temles odottelee kypsyneen
korjaamista. Vaeltaja muistelee \
keriai: surun kyyneleitä, jotia on|
tynyt karistaa pois: "Onnen nd
liekkö saanut koskaan, jaksa enri
t a a . " Ehkä tuoni antaa sen on^
Joka elämästä p u u t t u i . ..
Kahdeksas osa on Pälrän
Ikäänkum vuosisatain takaa...f
takumpujen y l i t s e . . . koittaa loi
t a k i n uuÄBn päivän kajastus, i
kiehtoo orjat lumoihinsa, « |
h e i l l e voimaa odotettuun lof
s a u t e e e n . . . kansain hyvinTointii|
työn todelliseen ar\con. j
Tämä on meidän tulkintamme 1
tä mahtavasta sävelsoyitelmast3.|
pyrimme tekemään parhaammej
täessämme tämän Ihmiso» tm
k a n t a a t i n tämie kokoontuneeöej
laväelle. Esittäjinä p v j '
sekakuorot Torontosta,
Tlnuninslstä ja South
sekä Port Arthurista ja
mistä.
diilu) Suomi vaarassa?
Kokemus on siis osoittanut, ettei kenelläkään ole missään maassa
turvaa atomiasetta vastaan-
Mutia jos tämä hirveä hyökkäys- ia joukkotuhoase julistetaan lait­tomaksi
ja sotasyylliseksi se maa, mikä ensiksi käyttää sitä mitä tahan­sa
maata vastaan, niin selvää on, että sodanlietsojat on silloin, nykyi­sellä
atomikaudella, pantu melko tehokkaaseen kontrolliin. Jos atomi­aseet
julistetaan laittomaksi ja tätä päätöstä valvotaan tehokkaalla
tavalla kansainrälisesti, niin silloin sodanlietsojamme joutuisivat sa­manlaiseen
asemaan kuin ruudin keksimisen jälkeen olisi jonkun sota- .
päällikön pitänyt läliteä sotaan keihäillä ja miekoilla varustettuna.
Sehää on että atomiaseiden pannaan julistaminen olisi suuri voitto
rauhaa rakastavalle ihmiskunnalle. Siksi on työskenneltävä tehok­kaasti
ja päättävästi Tukliolman julistuksen ja Canadan Rauhan kon;
grcssin hyväksi. Siksi on tinkimättä paljastettava sodanlietsojiksi ja
työväen pettureiksi kaikki ne "sosialistit", jotka kieltäytyvät vaati-
Sodan riehuessa Koreassa o n k a p i ­t
a l i s t i n e n lehdistö ava.nnut palstansa
Unperiaästien propagandamyllyjen
r u n s a i l l e tuotteille. E i ole edes kysy­myksessä
kannun valanta, vaan j u l ­kea
j a a v o i n asioiden vääristely. Mitä
tärkein j u t t u . Jossa ei ole edes h l t u i s -
t a k a a n totta, löytää tiensä yhdenmu­kaistettujen
kapltalistilehtien pals-toUle^
V i i m e t i i s t a i n a ilmestyneessä T o r o n ­to
D a i l y Starissa J u l k a i s t i i n tällahien
törkeä a r t i k k e l i , j o n k a otsikko o l i " K u ­ka
o n seuraava?. 18 kansaa ovat huo­l
i s s a an punaisten marssista", "nimän
k i r j o i t u k s e n yhteydessä J u l k a i s t i i n o i ­k
e i n k a r t t a , jossa Suomi o l i m e r k i t ty
ensimmäiseksi. Kirjoituksessa, joka
o l i päivättä heinäk..4 pnä Washingto-nissa.
s a n o t t i i n nun- sexuravasti:
*WQrJa j a Saoml. jotka ovat ran-taestripnn
länslsyrjässä, Eenrasivat
aniän hnoIcUa Venäjän viholU-
«aosUibkcitä, ^ l U pidetään vain
- kolmannen maaihnansodan harjol-tnksina.
Saomalaisllla on Tietäkin
-. innreejma'. mlries^ kmnmnnistien
sekaantnminen tämän vuoden v a a ­l
e i h i n . Viimeisenä muistätnksena
Venäjän tarkoitolcsista on v i i me
viili&ojen aikana tabavarlkoidat
suomalaiset kalastaja-alakset, j o i .
t a Moskova yäitUiä tulleen Venä­jän
alaevesUle . .
O n tärkeä muistaa, että tämä k i r ­joitus
on päivätty Washingtonissa.
Nykyään sieltä lähetetään sellaisia
k i r j o i t u k s i a , joiden paikkansapitäväi-syyttä
on h u o l e l l a tarkastettava.
M i t e n esimerkiksi Neuvostoliitto s e ­kaantui
viime kesänä Suomessa pidet­t
y i h i n presidentin vaaleihin? E i a i n a ­k
a a n kukaan suomalainen, joka on
seurannut Suomen asioita, tiedä tästä
mitään. Suomessa t o i m i t e t t i i n vaalit
perustuslain mukaisella t a v a l l a , eikä
tapahtimut mitään sekaantumista.
Entä suomalaisten kalastaja-alusten
takavarikoiniiifen. Tietääksemme sel­l
a i s t a ei oJe^Jl^pahtunut viime v i i k k o ­j
e n a i k a i i a . Entä v a i k k a o l i s i t a p a h ­tunutkin?
Eihän siinä mitään i h m e e l ­listä
ole. Suomalaisia kalastus-aluk-sia
nn mnntA kprtnn f i i t r n v n r i t n i tu
Neuvostoliiton aluevesillä Ja k a n s a i n ­välinen
merenkulkulaki oikeuttaa s e l ­laisen
tepn. T S l l a i s e t t a k a v a r i k o i n n it
on selvitetty diplomaattista tietä. S o ­t
a a sellaiset tapaukset eivät ple a i ­heuttaneet
eivätkä a i h e i l t a edelleen­kään.'.;
V .:' ^ '••„".-;•'
Kysymyksessä olevan kirjoituksen
a l u s s a sanotaan mm. seuraavasti:
.'Taisieln' Koreassa nykyään on
saanut rantaesiripan laiteilla olevat
18 m a a t a hermostuneina spekolpl-maan
missä ponalset saoriftavat
seuraavan siirtonsa . .
Jos K o r e a otetaan esimerkiksi, n i in
Suomella ei ole minkäänlaista pelkoa
Neuvostoliiton sekaantuniisesta, koska
sellaista ei ole edes tapahtunut K o ­reassa.
Vaikka k u i n k a k a p i t a l i s t i n en
lehdistö huutaa että Neuvostoliitto on
sekaantunut Korean tapahtumiin,
n i i n ei edes Y K : n turvallisuusneuvos­tossa
ole v o i t u osoittaa, että Neuvos­t
o l i i t o n sotilaita olisi koreassa. Siis
näinollen, jos sekaantumista pelätään
Suomessa sen perusteella m i t ä o n K o ­reassa
tapahtimut. n i i n ei ainakaan
Neuvostoliitosta ole pelkoa, mutta
toista on kyssroys Y h d y s v a l l o i s t a . S i is
sekaantumista saa pelätä kokonaan
toiselta taholta.
* Mikäli huolestumista Suomessa ja
" r a u t a e s h i p u n länslsyrjässä" olevissa
maissa on havaittavissa, n i i n siihen
p n aihetta kokonaan toisesta syystä.
K o r e a n j a F o r m o s a n äskeiset; t a p a u k ­set
antavat aihetta kolmi
mansodan puhkeamisen ]
huolestundsta ilmenee kc
kansojen, niiden muk
Amerikan rauhaa rakasi
t e i i keskuudessa.
Tätä todistaa se kun 2
luessa senjälkeen k u n pre
n i a n UmoitU, että amcrik
l a i t a lähetetään Kore
maan. n i i n Dearborhissa
van F o r d i n autotehtaan
hettlvät valtionsa senaat
denburgUle vastalauseen
dosta. Vastalauseessa m
olemme bnol««<
päivien Korean tapal"
ha voiva» johtaa koiBU
mansotaan. Jossa käyt
aseita. Me vastosiaJ
asioiden sekaantomlsl
WaU Streetin "huolerti
Suomeen nähden on pU*
ton. mutta suomalaisilla i
huolestuneita WaU Slr«<
Jokaisella rauhaa rakasi
sella o n syytä olla huoles
päivien tapauksien JoM
syystä pjisl ioto^^^jr,
kaammto tehtävä k i y t a i"
rauhan hyväksi jotta voia
kaamean atomisodan- i
keräämällä nimiä rsvä
S i i s tarttukaamme t ^
tehtävään käsiksi. -
m
I s i c l l u k y m n i e n i a t u n a n s i a mienia, n t i i s i a , l a p s i a j a v a n h u k s i a .
Iiii,.,
i^.?!*•.*;", lii