Vapaus, April 29, 1950

              IIBIililMPlm^
Sivii 2 Lauantaina, hiihtik,29 p. — Saturday, April 29
(LIBEBT7) ^ ImtepeAdeDt Labor
prgan 6f HnnUU Caoad]ax>5. ' E s *
tebUsbedKoT. 6tb. 1917. Authorized
ie^ eecond tiass znail t>y tbe Post
Office Department» Ottawa. yPOb-
B^lied ttarioe wi!«kl)r: T u e s d a y t i,
•ThursdayB and Saturdays Vapaus
f^ällshtag company L t d , at 100-f02
E im Öt, W.,vSudta
Telephones: Business Office
Bdltorlal Office 4-4263. Matiage?
E . Suksi. Edltor W. Eklund. MaiUng
address Box €9, Smflntry, Ontario.
A d v e r t i s i n g rates upon application.
Tran-slation free o f chatge,. -
TItAUSHZNNAT:
Canadaesa: i ^ 6JOO 6 kk. 3 2 5
3 kk. 2 Ä )
YhdysvaUolssa: 1 vk. IJOO.6 kk, 3 Ä )
Suomessa; 1 vk. 7.00 6 kk. 4 5 5
r _^ Vapun vieton takia Vapaus ei ilmesty tiistaina toukokuun 2 p:m.
Rauhan kaiitä ei tukahduteta
' Sodanlietsojain omistamat ja kontrolloimat lehdet kertoivat suurel-
1a*:'n6mnlla viikon alussa^ että 0 ^ kristillinen rauhanasian
PMQlustaja, Canterburyn dekaanus, Most Rev. Hewlett Johnson, ei
pääsdiiaäa Torontossa viikon kuluttua pidettävään rauhankongres-
% Maple I^af
. ^rdenissa sunnuntaina, toukok. 7 pnä.
1/XMmä sotaleirin sanomalehdet kertoivat ikäänkuin suurena voitto-iöi^
arvovaltaiselle brittiläiselle kirkon
tbIdiSsiii kau Honolulun ja San Franciscon, kautta kul-
^ että käytännöllisesti katsoen tämä tarkoittaa
sitä^ ettei Canterburyn dekaanus pääsekään Canadan rauhankokouk­seen.
Ajatellapa sitä "meidän elintasoamme'? uhannutta vaaraa jos
f !\5bst Rev. olisi saanut lentää yhdysvaltalaisen sata-
%?aupungin kantta?
vi iisi^Utlii ei pitäisr huolla kuin tipahtaa, sanotaan vanhassa siio-
V rfetsäses^ Korkeasta fästääh, 76-ikävuodestaan höo-
^'•Mttäiisi,, taniä "punaiseksi" dekaanukseks leimattu rauhanmies on
i^^p^täl^^ Australiasta, -missä hän nyt on, Lontooseen ja sieltä
) mya^ Niinpä Canadan Rauhankongressin
fiibteeri Mary Jtfnnison lausui:
^^^^pnnekisi Yhdysv^ kontrolloi koko maäil<
i^Bi^i T^nä; kristiiiihen jaiihän asian puolustaja (»Canterburyn de-ii^
l^uä) o n A'ustraliastakaapelisahöihan, että hän
öÄiäaiä riittävän hyvissä ajoin osallistuakseen Maple Leal Gardenis-
Sä^^ukoku pnä pidettävään rauhankokoukseen . . . Tässäkin
täj^^uksessa (sotalehtien) töivori^ oli ruman ajatuksen isänä, mutta
totuus voittaa j a dekaani tulee tänne."
r ' Väpa^öni:m)rös tahtömattaian aiheuttanut jonkinlaista sekaannusta
^Jiitkjalfeaiäkö-Toronto^ Canadan Rauhankongressin ko-jjicOiis
plrjanJtaii^ ( 5 p^ tai lauantaina. Tämä sekaannus johtui sii-jtäj^
Jkun alkuperä^^^ puhuttiin kolmipäiväisestä ko-
4koiiksesta, mutta suunnitelmia on ilmeisesti muutettu koska Canadan
i^ahahkön^ressin^^^k^ puhutaan nyt t k , ^ ja 7 p.
liidettävältä kokouksesta. Pyydämme kiinriittää erikoisesti rauhan-
^Öiigi^isiih niert^^^^ hiiomiotl yllämäihittuun seikkaan —
eipa sillä> kyllä torontolaiset vieraanvaraisina kanssaihmisinä
^huolehtisivat edustajista yhden ylimääräisenkin
; J Tefikäamrrie yksityisesti ja i:aikin yhteisesti kaiken voitavamme Cä-llfäQän
R a u h ^ hyväksi,
-sSIä rauha ei säily •'toivomalla", rauhan asiaa on käytännöllisesti ja
tJ^tävästl puolustettava s ^ ^ >
miehiä vastustaa
111
^''Miliardin miehiä vastustaa Sudburyssa — <mutta tämä e i tietenkään
Cärkd^ta' sitä, (Bttä heidän hajoitusyrityksensä olisivat päättyneet, Päm-y
^ t bm on (kiötettävissai^^e nämä työväenliikkeen riveissä kanniba­lismina
harjoittavat "suuruudet" voivat ryhtyä sitä epätoivoisempiin
tekoihin mitä suurempiin vaikeuksiin he joutuvat.
Kuten tihetään, täällä Sudburyssa on toiminut seitscmäh tai kah­deksan
Hy^in palkattua Millardin häjbittajaa, jotka oluttuvissa ja
m u i ^ sanianlaisiss^^ ovat yrittäneet horjuttaa juuri palkka-ncutvotteluissa
ijlevan Mine, M i l l union heikompia jäseniä. Tulokset
ovai kiiitenkm olleet perin niukkoja. Mikäli meille oh tavallisesti
luotettavista lähteistä kerrottu, Millardin miehet ovat viikkoja kes­täneen
Icampänjari aikana'saaneet 12,000 henkeä käsittävästä työläis-määrästä
noin 5 0 jäsentä. Kun huomioidaan, että näiden kahdeksan
Hajöittajaii keskimääräinen viikkopalkka (m siinä sadan dollarin paik-k^
lä — jä sen pesuksi hotelli- j a muut kulut — sekä ne suuret menot
niitä terästyöläisten uniolla on ollut virastPn ylläpidosta, radio-ohjel­masta
ja sanomalehti-ilmoitukststa, niin silloin nähdään, että hintoihin
tulee tämäkin hajoitusyritys. ;
Yllablevah perusteella näyttävät totuudenmukaisilta myös ne huhii-tiedot,
että Millard bn kutsunut hajoittajansa savimaan isällisiä nuhtei­ta
tai uusia; ohjeita entistä suurempien valheiden ja provokatioiden
suhteen. Jokatapauksessa kerrotaan, ettei näitä ammattihäjoittajia
ole vetelehtimispaiköissaanviimcpäivinä nähty.
Hajoittajain oletettavasti nyt .saamiin nuhteisiin tai uusiin ohjeisiin
viittaa ihyös se tosiasia, että heidän virastonsa on edelleen auki j a se,
että viime tiistaina julkaistiin paikallisessa päivälehdessä useita kym­meniä
dollareita maksava ilmoitus, missä roimalla tavalla käytettiin
I ^ l e r iU "salaista asetta" — valhetta. Mainitussa terästyöläisten
'5ffl^n nimissä julkaistussa ilmoituksessa .sanotaan nim. seuraavaa:
P''^MMSW:n Ylä-Michiganin kolme osastoa bn äänestyksessä päättä-
[ayi jättää kommunistien hallitseman järje.stön ja pysyä CIÖ:ssä. Xe
«edustavat Mine M i l l Union jäsenistöstä toista puolta siinä valtiossa
» . . . S U U R I N K. O . U N I O ^ S A S T O O N N O . 584, M I S S . \ O N N O I N
U , 8 0 0 J Ä S E N T Ä , J O T K A T Y Ö S K E N T E L E V Ä T C A L U M E T - H E C -
I L A C O P P E R C O M P . A N Y N P A L V E L U K S E S S A H O I G H T O N J S S A
J M I C H . .
J Yllälainattu on tietoifesti ja harkiten esitetty valhe.
J Ylläviitatun kuparialueen tyiilälsten unioasiat eivät totta puhuen
Joie hyvät. Mainitussa Calumetin uniossa on ollut, n\t kar\'ajaläksi
»antautunut, suomalainen järjestäjä, Gene Saari-nimeltään, jonka suh-
'•een eräs kuparialueen asukas sanoi proletaarisesta vihasta ja kansalli-i
s ^ l a hilpeästä x-axisfen pari viikkoa sitten Superiorjssa. että: ''Me
^toivoimme siitä miehestä paljon, me olemme kasvattaneet ja npsta-
*neet häntä, onutta nyt havaiLsemmekin että olemme pitäneet käärniet-jtä
povellamme." Tämä Mr. Saari tekee n)^ kuparialueella likaista
^karkeistyötä hajoittajain 'hy\'äksi ja onkin saanut entisyytensä perus-
«teellä joukon ihmisiä puijatuksi.
^ Mutta kun k.o. alueella suoritettiinMidysvaltain Kansallisen työ-iSuhdelautakunnan
valvonnan alaisena äänestys (huhtik. 20 pnä), mi-
|hin Millardin miehet ilmoituksessaan viittasK'at, äänet meniv^ät niin
*taisari, että sen johdosta jouduttiin järjestämään uusi äänestys viikon
^kuluttua, siis huhtikuun 27 pnä, eli viime torstaina.
[ Ylläolevat tosiasiat kumoavat siis täydellisesti Millardin miesten
Jvalheet, että k.o. kuparialueen työläiset olivat muka luopuneet kaivos-
•miesten uniosta ja liittjTieet mr. Murrayn terästyöläisten uniöon.Mitä
«oh sen jälkeen tapahtunut, sitä emme tätä kirjoittaessa tiedä.
\ Kun Millärd joutuu käyttämään tällaisia valheita aseinaan Sudbu-iryssa,
niin se alleviivaa sitä tosiseikkaa, että hänen hajoittajajoukol-
'JUU! on ollut vakayänlaista vastustusta.
M terästyöläisten union jäsenet siitä kun hei-
5 T N T Y M Ä - .
. Mrs. Hilds Hak» New Westaj]nste-rf^
ta BC:ssä täyttää 7 0 vuotta toukok.
1 p:nä. Yhdymme sukulaisten Ja ys­tävien
onnitteluihin merkkipäivän
Johdosta!
KFS:
Kysymys: I t u n leski menee utides-t
a a n n a i m i s i i n . n U n onko hänen e n -
slnunälsestä a v i o l i i t o s t a an Jäänyt l a p ­sensa
oikeutiettu perimään hänen k u o ­lemansa
Jälkeen sen omaisuuden mikä
hänellä s i l l o i n o l i joUoIn hän m e n i t oU
seen avioliittoon? — T i e t o a haluava,
T i m m l n s ,
VMUusi E l ole. Jos e l mitään väli­k
i r j a a tai testamenttia ole. Jäämistö
Jaetaan toisen a v i o l i i t o n jälkeen les­k
e n Ja k a i k k i e n lasten kesken aivan
samalla t a v a l l a k u i n ensimmälsenkih
a v i o l i i t on Jälkeen tapahtuneessa pe-j
Sfln Jaossa. • ,:
55 VUOTIAIDEN VEROVAPAUS
k y s y m y s : Missä määrin on 65 vuo­den
ikäinen henkilö, mies t a i nainen,
vapautettu tuloveron .suorittamisesta,
— Jack. •;
Vastaus: MUcäli viime vuoden tulot
ovat kysymyksessä on j o k a i n e n viime
vuoden a i k a n a 63 vuoden iän saavut­tanut
henkilö tai sitä vanhemmat
henkilöt vapaat tuloveron s u o r i t t a m i ­sesta
1,500 d o l l a r i n v u o s i t u l o i h i n saak­ka.
Siitä y l i olevasta tulosta o n ntak-settava
vero samaan tapaan kuin
muutkin. Jos o n kysymyksessä per­heellinen
mies saa hän sen lisäksi
vaimostaan vielä tuhannen d o l l a r in
verovapauden, joten siinä tapauksessa
on verosta vapaan tulon määrä k a i k ­k
i a a n 2,500 d o l l a r i a , mikäli kulunut
vuosi:on kysymyksessä.
a vapui}
K u n A m e r i k a n työläiset keboittivat I k r a a t t t s t en j o h t a j i en petturuuden syy^
toisten maiden työläisiä vapptma tai.';- | Joka j o h t i E s p a n j a n fasistien voittoon
telemaan e t u n n i n työpäiviin j a t o i s i - j a M y n c h e n l n .sopimuicseen j a lopuksi
en työläisten päämäärien pucl-:s:a. toiseen maailmanscdan?
n i i n he antoivat yhden k a l k k a i n v o i - j K u k a ' vpi välttää että lakot. Joita
makkatmman työväenluokan k e h i t t y - \ merimiehet ja satamatyöläiset ovat
mismahdolUsuuk.sien aseen --kan­sainvälisen
soUdarlsuuden.
Kuusikymmentä vuotta aiHsn tais­telu
lyhyemmästä työpälvä-stä, äänioi­keuden
laajentamisesta, lapsityön k i e l ­tämisestä
Jne; o l i v a t s i l l o i n oikieute-t
u i m p i a k u i n tänä päivänä. Jos tä­män
maancsan unionLstlsen l i i k k e en
edeltäkä v i Jät käsittivät n i i n selvästi
kansainvälisen solldarisuudeh • m e r ­k
i t y k s e n m a a i l m a n mittakaavassa s i l ­l
o i n , n i i n k u i n k a p a l j o n selvempi on
nyt, että työväenluokan voimakkaan
aseen käyttäminen nyt voisi pelastaa
koko maailman siitä v a a r a l t a , j o k a on
tänään s en edessä.
V o i d a a n väittää, että sen a j a n prob­leemit
v o i t i in r a t k a i s t a työläisten t o i ­mesta
yhdessä maassa h u o l i m a t t a s i i -
; tä mitä tapahtui j o s s a in muussamaas-
(sa. Mutta k u k a voi nykyään väittää
' näin j a ottaa tällaisen väitteen va­k
a v a l t a kannalta? •
S o s i a l i s m i n etenemisen a i k a n a , j o l ­l
o i n sadat miljoonat ovat katkaisseet
k a p i t a l i s t i s en r i i s t o n j a Icärsimysten
kahleet. Jolloin heidän täjrtyypuolus.
t a a Juuri voitettua vapauttaan kuole­v
a n järjestelmän. ralvoLsiä hyökkäyk­siä
vastaan, n i i n s i l l o i n kansainvälinen
työväen solidarisuus on tärkeämpi
k i l i n koskaan ennen.
Eikö se ollut maailmanlaajuinen
työväenluokan solidarisuus, j o k a riiur-s
l sosialistista maata, j o k a s y n t y i tsaa-r
i v a l l a t i tilalle ensimmäisen maa­ilmansodan
lopussa, vastaan .käydyn
Intervehtiosodan mahdin? Eikö se o l ­l
u t söiidarlsuuden puuttumisen-ja .so­sialidemokraattisten
johtajien pettu­ruuden
puuttumisen j a scsialidemo-
SYY ON SIIS ITALIAN OLO-SUBTEISSA
EIKX "MOSKOVAN
AGENTEISSA".
Kommunisteja on ; I t a l i a s s a enem­män
kuin missään mutissa maassa
paitsi Venäjällä. Elintaso o n I t a l i a s ­s
a huonompi kuin mls.sään maassa
rautaverhon molemmin puolin. Näil­lä
kahdella lausunnolla on yhtymä­kohta,
j a se o n se, että I t a l i a s s a qn
hedelmällinen maaperä k a i k i l l e tyyf
tyäiättömyydeh 'siemenille; Keskin­kertainen
canadalainen, me uskomme,
j o s hän Joutuisi kamppailemaan Ita­l
i a n kovan äämän olosuhteissa, olisi
kommunisti, ellei sitä ehkäisi hänijn
uskonnollise t mielipiteensä . . . L u o n -
riolllsestl on kaksi yleissyytä n i i h in
äskettäisiin k a h a k k o i h i r i , j o t k a saivat
m l i t e i vallähkumoukselliset m i t t a s u h ­teet.
Y k s i syy o n se, että I t a l i a s s a on
l i i a n paljon ihmisiä; toinen syy on
se. että suuren osan maasta omistaa
kartänonomlstäjaX, j o t k a ovat s u u r i m ­m
a l t a osalta ulkona t i l o i l t a a n asuvia,
•Ja j o t k a kieltävät työläisiltä oikeuden
työhön paitsi maanomistajäin mää­räämillä
ehdoUla. Nämä olosuhteet
ovat vallinneet kauan. Niitä o n kär­jistänyt
sota ... — J. V. McAree,
Globe a n d M a l i .
,• • •. • '
KIITTÄÄ TRUaiANIA
Tehdessään katsauksen v i i s i vuotta
kestäneeseen virassa oloonsa presi­dentti
T r u m a h sanoi viime v i i k o l la
torstaina, että maa o n hyvässä m a l l i s ­sa,
että ulkomaa-asiat sujuvat h y vm
j a että k r e d i i t t i siitä kaikesta kuuluu
hänejle.
K u i t e n k a a n hän ei m a i n i n n u t m i ­tään
siitä, että noin v i i s i milljoonaa
työläistä on työttömänä, että lapsia
nääntyy nälkään San J p a q u i n laak­eassa,
että suunnattomat määrät pe­runoita,
kananmunia j a m u i t a r u o k a ­t
a r v i k k e i t a mätänee h a l l i t u k s e n va­r
a s t o i h i n , etta tasapuolisten työoikeuk­sien
t i l a l l e puuhataan poliisivaltion
l a i n l a a d i n t a a j a että maata johdetaan
atomi-vetypommlsodan tuhoon.;. A n ­nettakoon
mx. T n i m a r u l l e siitä kre­d
i i t t i . — Työmies.
KARVA JALKA-HAjÖtTTAJA
SUOMALAISTEN RIVEISTÄ
V i i m e päivinä Ylä-Michlganissa, C a ­l
u m e t i n j a H a n c o c k i n kuparityöläisten
keskuudessa on lopulta tullut j u l k i -
svfuteen se pitkäaikainen hajoitustoi-näinta.
j o t a Gene S a a r i o n tehnyt v i i ­me
kuukausina ollessaan M i n e . M i l l &
Smelter Workers t o c a l 584 palveluk­sessa
viimeiset 8 vuottai K u l u v a n vuo­den
tommiicuun 30 päivänä j o u t u i hän
Uniopalveluksesta poistumaan, v a a n jp
a i k a i s e m m i n viime syksynä oli S a a ri
ollut neuvotteluissa -United Steelwork-ers
of A m e r i c a (CIO)-järjestön v i r k a i ­l
i j a i n kanssa sillä seuraukseUa, että
nyt ovat viimemainitut alkaneet val­l
o i t t a a M i n e M i l l & Smclter Uniota,
saadakseen sen 1,900. Jäsentä nykyisen
C I O : n Ja IMurrayn johdon alaisuu­teen
... — Mine M i l l & Smelter
VVorkerslu maksettu ilmoitus, Työ-mles-
lehdessä.
käyneet s o t a t a r p e l d e n ; lähettämistä
vastaan K i i n a n , Malagan, Vtet N a m in
j a v i e l ä i ^ ^ i a n s ^ mil^e-h
a l l i t u k s l a vastaan, eivät o l i s i r a u h an
fa vapauden puolustäimstji
zrialdei^ vieläpä tiei&ni pman m^^ö^
kansoille? ^,
"työväenluokan, s c s i a l i s m i n ja, de­m
o k r a t i a n vihoniset tietävät kaJaBa.in-vällsen
sblldarisuiiden; todelliseii^^n^
kityksen. Siitä syystä he ovat päät­täneet
hävittää sen a i v a n s a m a l l a t a ­v
a l l a k u i n ne yrittävät hävittää.sen 6J0
vuotta s i t t e n kun A m e r i k a n työläiset
pyysivät 'ja saivat kansainvälistä, t u ­kea.
' %•
Tästä syystä Amerikan imperialistit,
Jotka nykyään johtavat l i n p e r l a l i s t i en
sotallittoa, o v a t julistaneet sodan A m ­mattijärjestöjen
Mäailniänllittoa' vas-dassa
erosivat ' A M : s t a j a sen jälkeen
h s ovat perustaneet marshalloidun
kansainvälisen, j o k a o n X J S A : n valtio-d
f ^ r t m s n t i n ; l e m p i l a p s i . Mutta to-äsiUsuudessz''
nykyään suu­rempi
k u i r i ; mitä se o l i s i l l o i n k un
m a i n i t u t iiiiiöke^tuksst. erosivat ?iiitä.
l ^ m ä ei J o I i ^ £ y f e m o i^
ei-kapltälfeti^a^ maissa o y a t ' um^^^
kasvaneet k i m saimaan a i k a a n impe­r
i a l i s t i s i s s a . r ^ Uniot kärjis­tyneen
h i y ö ^ y i s e n ' alaisia, miitta
myöskin siksi^ ^o^ka k o k o maailmaa
käsittävä yapaustäisteiii i m p e r i a l i s t i ­sesta
sorrosta on saavuttanut suuria
v o i t t o j a lattäen m i l j o o n i a A M : r i ; joka
o n taistellut heidän vapautensa puo­lesta.
Yhäti sinuremmat määrät työ­läisiä
Britännössä, U S A r s s a j a Canä-dassä
etsivät jöiitoa AMrltä.
K u n AM^^ärjestettiin 1945 .se h y ­väksyi
sexu^ävari''julIulauEuman, j o n -
Laulujuhlaan odo­tetaan
saappan
4000 h e nM
P o r t A r t h n r . - ^ P a i k a l l i n e n j u h l a k o ,
mitea o n kokoontunut, a i n a k i n enem­mistö.
Siellä o n tehty a i n a t i l a n n e k a t ­saus
kuinka valmistelut menevät
eteenpäin. U u s i a pienempiä 'komItea>
t a ori muodostettu viemään j o t a i n e r i ­koista
alaa eteenpäin. laäinostusko-miteaaktn
c n aina^ l i o k s a u t e t t u . ottä.
pitäisi siitä j a - ditäkin asäasta j u l k i ­suudessa
m a i n i t a . Mainbstuskomitea
o n yrttiänyt k y k y j e n ^ mukaan täyt­tää
anriettoja' evästyksiä J a o n h a n s i ­tä^
tainnut livahtaa vähän o m i a k in
J u h l a k o m i t e a n mietoon o n t u l l u t , et>
tä ulkäopj^ikkakunnilta suunniteltuja
yksifj^isia .^sooloesityksiä a i o t a a n jät­tää
pois, k u n e i ole m a h d o l l i s u u t ta
saada säestäjää mukaan. S e n t a k i a el
t a r v i t s e kenei&ään j ä t t ä ä a i o t t u a e s i ­tystä
pois. Täällä p a i k ^ K s e s t l huo­l
e h d i t a a n siitä, että säestäjä o n saar­tavissa,
A i n o a seikka o n se, e t tä y k s i ­tyisten
numerojen esittäjät lähettäi­sivät
k y l l i n ajoissa nuotit tänne, että
soittaja t a i s o i t t a j a t v o i s i v a t etukäteen
tutustua nuotteihin. N u o t t i e n lähetys
on tehtävä csoltteella mrs; L y y l i T o i k -
r-SITÄ-k
a G I O jä Britänftiah T U O hyväksyi­vät:
'
" k o n g r e s s i kehoittaa koko maail-riiari
ammatfiuriioja taistelemaan
taan, joka syntyi Y y t y n e i t t e r i K a n - j pj^ttävästi työläisten taloudellJsia ja
s a i n työläiisten tolriiesta k u n t a i s t e l t U n j s o s i a l i s i a oaceuksia vastaan tehtyjen , Knight St.. P o r t A r t h u r , p n t
fasismia. j a natsismia vastaan- A M h^^öhdkäystm t o r j u m i s e t puolusta- eiv.+£»/.« t« vti..
liittää yhteen työläisiä enemmän k u i n iriaian heidän elintäriceitä intressejä,
koskaan aikatsemmta. Tämäii lisäksi Jatkjmi^an j a t k u v a a m a t e r i a a l i s t a h y -
yinyölntiä j a tukemaan j a t k u v a n r a u -
r a r i asiaa. .T",;
' '"Korikresfil k e h o i t t a a k a i k k i e n m a i -
d e i i umipjä yphn^tuttaana unicjen
välistä liititoäj
västi k a i k l d a ' yriity^tei^^ vastaan, jotka
niSTlXX, KASKAS
Useita vuc3lkymm£niäö^^^
jossam P o r i n puolessa TiriS.^
nut yliopistosivistyfcsea ^
P a i k k a k u m m i pappi
häntä ryj-plskelemisen idbä2 x
kantaen
se y h d i s t i y h t e e n Neuvostoliiton, k a n -
sandemipkraattisten,. imperialististen
j a s i i r t o m a i d e n työläiset. Oli selvä, ct^
tä siltä ei vomut t u l l a imperialistien
hyökkäyksen, siirtomaasarrori Ja Jat­kuvan
riiston välinettä. Päinvastoin
sellainen voima voi v a i n pyrkiä r a u - Miritsevät; tällaista yhteenliittymistä
haan, s i i r t o m a i d e n vapauteen, demok
r a t t a a n j a taloudelliseen turvallisuu­teen.
Tästä syystä U S A : n p a n k k i i r it
näkivät, että A M ori s u u r i este heidän
maailman hallitsemisen Ja s o d a n tiel
Ön totta, että B r i t a n n i a n f T U C rn
beviniläiset j a U S A : n greenii^Ja murr
rayt sekä heidän asiamiehensä Cana-jä
j a k a a typyä^rriuokan voimia
V V p i l l a i n e r i on todella vapunpäivän
hengen mukaista. Tämän ovat pet­täneet.
_ne, jotk2^2o^'at hajoittaneet ja
helkeritänegt työväenluokan rivejä
täällä Canadassa, j a k a i k k i maail­massa.
Tänä y a p p i m a työläiset tule­vat
näkemään^ että AM:ssä j a t k u u v a -
p i m suuret Jä i l m o i t t a v a t perinteet.
Hän c n j u h l a k o m l t e a n s i h t e e r i j ä k i r ­jeenvaihtaja.
Se a s i a ön selvä.
T o i n e n ajankohtainen huomautus
on se/ että i a i k k i ' n e henkilöt kenellä
c n chjelmavihkosen o r a l t t e l u r i i m l en
keräyslistoja tekidvät parhaansa^ n i ­mien
hankkimisessa, j a lähettäisivät
rt rr
toukok. 7 pnä
K u t e n tämän päivän lehciessä ple-
Vasta ilmoituksesta saatetaan havaita
saavat Torontoiv suomalaiset nauttia
^'Miljoonapamauksesta" ensi suirnun- aikaan puheliimtse, että valtuusto,^^
MetssktyöJiäisten unio
avTisiti fyirttomäin
edustajan matkaa
Tim^odns. — T i m m i h s i n työttömäin
kansalaisten väliaikainen koinitea
odotti tänään k l o 10.30 ap, saakka
kaupungin Isiltä vastausta pyyntöörisä,
että kaupunki avti^taisi työttömäin
edustajiston Ottawaan. Kaupungin
k i r j u r i Vic Salomaa i l m o i t t i siihen
t a i r i a , toukok, 7 pnä Dbn-häälilla.
Kysymykseissä ei ole mikään ötuiettc-muus
vään j h ä n pälnvästamenta^aiis
sillä C S J r r i Stfdburyn osastori ri^ylte-'
lijät saapuvat väellä jä voimalla '"ifc-ole
katsonut soyeliaaksi. myöntää lah­j
o i t u s t a tähänttarkpitukseeri.
V i i s i m i n u u t t i a rilyöhemtnin käj^ t yl
kbmiitea: l i i l m i j e r a n d s S a v v i i i i l i
kers U n i o n j a Mihe-&EllTimIon pal-rcntöort
tulevan v i i k o n lopulla esit^j Mailisten osastojen virlcailijairi pup-tääkseen
valtavan menestyksen j a ' leeri pyynnöllä saada varoja edustajis-kiiululsuudert
saavuttaneen " M i l j o & n a - ton lähettämiseksi' C a n a d a n työttö-pariiauksen"
myöskin Toronton sug-malaisillie.
.'•Miijoipnapamauksen" puolesta p u ­h
u u yksistään jO.seseikica, että se on
esitetty kolmeen kertaan Sudburyn
seudun suomalaisille ermenkuin.se
esitetään torpntolaisUle serkuille. Ss
takaa, että T o r o n t o n esitys tulee ole­maan
ensiluokkamen niin monen
" k e n r a a l i h a r j o i t u k s e n " jälkeen.
Suosittelemme näytelmää kaikille,
j p t k a haluavat viettää hupaisan ja
kevyen Illan sillä siinä o n runsaasti
s e l l a i s t a sanarieskaa, j o k a saa k a t s o ­jat
Iloiselle tuulelle j a huolettomiksi
kpska näytelmää ei ole vakavuudella
eikä a a t t e i l l a r a s i t e t t u.
" M l l j o o n a p a m a u s " o n kuvaus vel­kaisen
talollisen perheen Ja talouden
v a i h e i s t a sen Jälkeen kuin saunan
kiuas pamahti viideksi miljoonaksi
Suomen markaksi. Helsinkiläisseikkai-l
u j e n jälkeen p a l a a v a n i i a pari K i r i x -
mon j a P u l m u n kanssa taikaisin k o t i i n .
Näytelmässä esiintyy SudbmTn
suomalaisten p a r h a i t a voimia, joista
huomattava psa on entuudestaan t u t_
t u j a Torpnton suomalakelle yleisölle.
Että kenelläkään ei o l i s i mitään h a r ­hakäsityksiä
näytelmän suhteen on
todettava aivan erikoisesti, että siinä
läuietaaii ja tanssitaan h j T i n usein.
Sudburylaiset tanssijattaret ovat jO
yksinään ovirahan aryomen nähtä­vyys,
joten k a i k e n m u u n saa k a u p a n ­päällisiksi.
Näytelmän on ohjannut
Paavo K i v i n e n . ' M u u t seikat ilmenee
ilmoituksesta.
Väärmkäsitysten välttämiselcsi t o ­detaan
myöskin, että ensi s u n n u n t a in
esitys on ensimmämen j a viimeinen
esitys Tbröntolalsille. P o i s jäävät saar
vat sen t a k i a sjryttää itse itseään e l l e i ­vät
saa tilaisuutta tämän mairiion
näytelmän näkemiseen j a k u u l e m i ­seen.
— H .
mäin k o n g r e s s i in Qttawäan. >
T u n t i a myöhemmin Oli, tiedossa tar­peeksi
varoja kahden edustajan lähet
tämistä varten. Heidän muitoansa
lähti Lumber and SawnuU W^
trniön työttömäin jäsenten edUstJSja
M a r t i r i B a j u k . . .
Suoiiien kaufirpäv^iuus^
kunta Moskovaan
H d s i n k L — (S-S) ' Suomen ja
Neuvostpliiton" kauppaneuvotteluja
Jatkamaan asetettu kauppavaltuus­k
u n t a m a t k u s t i lentoteitse Helsingis­tä
Moskovaan huhtikuxm 21 pnä. Val­tuuskunnan
johtajana on. k a u p p a r i i i -
n l s t e r i S a k a r i Tuomioja jä k u u l u u s i i ­h
e n lisäksi 10 jäsentä sekä koimie
muuta avustajaa.
— Suezin kanava o i i 104.50 nmiiiä
pitkä' j a se a v a t t i i n liikenteelle lokä-k
u u n 17 pnä v, 1869. "
St. C^in^sissa
; ; st. p a t h a r i n c s , O n t . — P a i k a l l i s en
V.- j a u.-seuran . vpimisteluohjaaja-kursssit
ovat täydessä käynnissä ja
n u o t i l l a kurssilaisilla saattaa olla
" p a i k a t " kipeänä • koska a l l e k i r j o i t t a ­neenkin,
v a i k k a o l e n ollut v a i n sivus­takatsojana,
" p a i k a t " ovat n i m arat,
etiäkynäerian^okädessä pyöriä. "
. Innostus näjrttää olevan hyvä, j o n ­k
a perusteeUä,. v o i d a a n odottaa, että
päättäjäistilaisuudessa nähdään mo­n
i p u o l i n e n j a arvokas phjelnaa vaikka
käiksi v i i k k o a o n k i n l i i a n l y i i y t aika
y a i m i s t a a uutta, ohjelriiaa esityskun­tooni/.
•
, Näiden . kurssien IPpettajaisjuhla
pidetään. s u n n u n t a i n a toukpk. 7 pnä,
a l k a e n k l o 2 lp.' u k r a i n a l a i s t e n h a a l l l -
lä, 85;Haynss Ave.' Pitäkää tämä t U ai
suus nuelesSäririe* sillä se on erikoi-sUUs7
ensinUnälnen laatuaan näillä
v a i k k a vähän ennen määräpäivää l i s ­tat
täytettynä j a rahoineen listassa
olevan osoitteen omaavalle herikilölle.
Hänet o n j u h l a k o m i t e a asettanut r ar
hojen vastaanpttajäksi j a keräärity-vien
laskujen maksajaksi, CSJm
osastot lähettävät k a i osaston onnit­t
e l un j u l k a i s u u n i l m a n e r i kehoitusta.
J o n k i n l a i n e n summa , r^thaa l u o n n o l ­lisesti
tulee iimdituksen miikana.
Täällä p a i k a l l i s e s t i v o i n m a i n i t a , että
p n n i t t e l u j en keräys menee harppa-a
s k e l i n eteenpäin. Useammat ovat Jo
anfeineet pari kolme; täytettyä l i s t aa
sisälle j a jatkavat keräystä; Allekir-r
j o i t t a n u t k i n häärii j o r a p i o i d e n k i m ­pussa.
KuQta lisö o n täytetty. Tästä
asiasta ei enempää.
A r t h u r i l a l s i l l e j a lähiympäristöläi-sille
h a l u a n i l m o i t t a a , että tästä läh­t
i en o n j o k a sunnuntai talkoot. .Pu--
iiaisessa Puistossa, Siellä o n työtä
a m m a t t i l a i s i l l e sekä e i - a m m a t t i l a l s i l -
le, m i e h i l l e sekä n a i s i l l e . Lähtö t a p a h ­tuu
jokatoen sunnuntaiaamu k l o 9,
316 B a y S t . R a k e n n u s k o m i t e a huoleh­t
i i sellaisten kyydistä kenellä ei i t ­sellään
ole kulkuyältaettä." Eväitä ei
tarvitse kenenkään ottaa. T a l o r i puo­lesta.
huolehditaari syömisistä, j u o m i ­sista
j a vieläpä tupakastakin. K e n e l ­lä
väin ori a i k a a j a h a l u a uhrautua
yhteiseri asian hyväksi lähtekää s u n ­nuntaiaamuna
imukaan.
Mitä tulee ulkopaikkojen j u h l a v a l ­m
i s t e l u i h i n , n e k i n öyat: hyvällä a l u l ­la.-
Vapauden eri paikkaSnmtain u u t i ­s
i s ta olen koettanut haravoida y h ­teenvetoa,
torontolaiset ovat jo teh­neet
rautatieyhtiön kanssa sopimuk­sen
useamriiari •erikbisteri riiatkustaja-vaunun
liittäridsestä juriiääri j u h l a v i e ­r
a i d e n käytettäväksi. J o s s a t t u u n i in
siitä j u h l i e n alkuun mennessä mnb-k
e r r a n tämä
pappia vastaan
päänsä päällä.
^"Mitäs s^ V i l l e kantaa" ij^^j
"Ristiäni l a n n a n " kunhd i^gj^l
L A I S KA
— Jussi, smun koirasi cn i
k i n kipeä.
— E i se ole. Se on vain niaj.
. - - ^ ^ n täytyy olla kipeä a sJ
muutoin n i i n kauheasti u l t o i?
— Se istuti Uistelin päällä.
DIPLOMATIAA
V i l l e : "Moittisitko toisu
sellaisesta mitä hän ei ole teh
Qpettaja: " E n suinkaan.""
V i l l e : "Minä en ole lukenun-^
n i . " . ; —
LIIKEMIESMÄISTX
" T i l a s i n tusinan appelsiinsjs,
te lähetitte vain kymmenen aasr
nen. • •
" S e johtuu meidän huoL_
palveluksestamme, ärmolllnea"
K a k s i oli n i i n mädäntynyttä."
säästin teidät pois heittänusa^
vasta."
i ?. ' *
LOHDUTTAVAA
';Kapteeni, kapteeni, laiva
o r i k o maa lähellä?
"Millä suunnalla?"
"'Suoraan alaspäin."
Valtava myllypato
Kotkassa
H e l s i n k i . — (S-S) — Huhtilnm;
pnä vastaisena yönä havaittiin
o l e v a n irti Kotkassa Ka'
Mylly O Y : n myllyrakennuksessa,
k a l l e hälyytettUn heti Kotkan
n a i n e n palokunta, minkä liäö
meenpantiin yleinen hälyytj^
ktUtenkm saanut myllyn vilja'
tossa Jo m i n suuren vallan, etti
mutusyritykset' osoittautuivat
m i k s i . Raakaviljavarasto ja
n e n myllyrakeimus koneistomea
hautuivat. Myös huomattavat lij
varastot joutuivat tulen saaliM 15
lyrakennuksen pakkaamopuolm
s a a t i i n kuitenkin tulelta suojeM
Vahingot arvioidaan 100 milj.
k a k s i . Tulen irtipääsJTI syy on US
seksi tuntematon.
m a i n . A j a n l u u l i s i sopivan kaikille,
n i i n ympäristöläisille k u i n vieraspaik- dbstuu peräti erikoisjiina. Sudbury-k
a k u n t a l a l s i l l e k l r i ;
, Qhjelmäste ^.yririä muista seikoista
saa yksitytekohtaissnmian selon i l m o i ­tuksesta
tässä.lehdessä. Tämä o n t a r -
köiteittu alrioästaari alkuhuomautrik-
&eksl, että s u u r i yleisö tietää järjestää
hienonsa j a muut rientonsa siten, että
vipi saapua tähäri h a r v i n a i s s e n t i l a i ­suuteen:.,.
. ,.:
. Iippettajaisjuhlässa siis t a v a t a a n ! —
Neuvostoliitto auttaa
Puolaa teollisuuden
rakentamisessa
Varsova, — Puolan uutistoimisto
i l m o i t t i viime keskiviikkona, että
P u o l a aliraa rakentaa suurta terästi^-
dasta. K a i k k i tarvikkeet, rakenrius,-
insinöörit j a teknikot tulevat Neirvos-t
o l i i t c s t a.
— Ensimmäinen Canadan pommi-tuseskaaderi
hj-ökkäsi Saksaa vastaan
kesäkuussa 1941.
laiset myöskm häärivät e r i k b i s v a u n u -
j en kimpussa. Timmriisiläisllle ja
yleensä pPhjolaisiile sopii k a i p a r h a i ­t
en muodostaa bussikarriväärii. Ää­rimmäiset
länteläisetkin ttilevät osal­listumaan
j t i h l i i n h e i l l e s o p i v i l l a k e i .
n o i l l a , viancouverih kuuluisa osaston
laulukuoro tulee esiintymään levyjen
k a u t t a juhlissa, r i k a s t u t t a e n sillä ta­v
a l l a j u h l i a . J o s Sointiilän toVerit tb-tieuttavat
sen mitä h e i l l e y k s i t y i s k i r ­jeensä
on ehdotettu, siitä hiuodcstuu
— Ranslsälainen Jean Franecslf
lätre de Rbzier on ensimmämen i
nen, j o k a nousi ilmaan ilmap
1788.
yllätys koko juhlivalle joukolle.i
julkisuudessa puhuta sen en
Työmiehen yhtiökokouksen,
dälaisen veljesedustajan tiedo
mukaan. Yhdysvaltain toventka^
mistelevat yllätyksellistä
j u h l i i n . K u n sitten nämä
ristön supnlialaiset tulevat järje
j o k a sorkka mukaan, niin a i
paljoakaan puuttua siltä 10,000 J
kosta mitä on juhliUe toivottu!
vaksi.
Mainostuskomiteaa on ho
että tässä puustamishommassa i
etupääsä pitää silmällä vain 1
soittoa; Kuitenkin JuMien obji
tulee nota kaksi tuntia kestänlj
hellukilpaUut j a juhlanäyteMJ
k i n t u l l a a n esittämään. 5Ce!estJ5|
mä ohjelman lisä.vs on yhtä i
kulttuurityötä kuin munkin juS
j e l m a j a osaltaan lisäävät jiihSs|
yoa; Losojätkä.
Viime v i i k o l l a k e r r o t t i i n sanomaleh­dissä,
että v a l t i o n eläkevaarina ollut
k e n r a a l i A . G . L . McNaUghtOn o n h o i ­tanut
viime vuoden aikana k a i k k i a an
neljä eri v i r k a a mutta .että .hän on
saanut eläkerahan lisäksi- ainoastaan
y h d e n palkan, iilmittäin toiminriais-tään
C a n a d a n vakinaisena edus^jäna
Y K : n kokouksissa.
Tämä kyssmyksessä olevca eläke-v
a a r i sai armeijasta" erotessaännöm
14.000 d o l l a r i n vuosipalkari. satä o l i ­si
l u u l l u t riittäineeri säästöönkin sa-depäiväien
v a r a l l e . Oli s en l a i t a m i ­t
en tahansa, tosiasia o l i k u l t e n k i r i . et­tä
hänelle myönnettiin erotessaan noin
9,000 dollariri vuotuineri eläke, eikä
häneri tarvlnriut seri s a a n t i a varten lisäksi' vielä ielakettäkiri. Tässä ta
h a n k k i a k a i k e n l a a t u i s i a köyhj-yderito-1 paukseissa hänelle'maksettiin "ainoas-d
l s t u k s i a kuten ön a s i a n l a i t a moniin
eläke mitä kipeämmin sitä tarvitsee
j a - s e n toäfel se o n sitä pi^^
tä köybpmpi s en saaja on. Mikäli elä­keasiat
ovat kysymyksessä ei l a k i ole
sama n i i n rikkaille kuin köyhillekin.
Eläkelait ovat j u l k e a n puolueelliset ja
se pitää paikkansa myöskin muihin­k
i n . l a k e i h in nähdeii.
M u t t a mehän ' p u h u t t i i n k i n siitä
kenfaali-eläkevaarista. Hänelle ker­r
o t a a n maksetirii' viime vuonna k a i k ­k
i a a n 30,Öbo d o l l a r i a . Ensinnäkin hän
siai edustajan v i r a s t a a n 10.000 d o l l a r in
vuosipalkan .jolla miehen olisi luUl-.
lut pärjäävän v-ertrattain h y v i n . M u t ta
s u u r i p a l k k a i s t e n eläkelait ovat s e l l a i ­set,
että heille-pitää maksaa palkan
dän jäsenmaksujaan kulutetaan tällaisten valheilmoitusten maksami-,
seen porvarilehdissä?
Mitähän sanovat Yhdysvaltain kuparialueen tyördiset siitä kun Kei­tä
käytetään kenenkään lupaa kysymättä ja asioita vääristellen hajbi-tiistyön
välikappaleena Sudburyn nikkelinkaivajain keskuudessa?
Mitähän sanovat kaikki rehellisjyttä kunniassa pitävät työläusct
Millardin miesten valhetaktiikasta?
m u i h m väläon palveluksessa irfleisiin,
todella köyhito m i e h i i n j a naisUn
nähden. V a i k k a h e o v a t palvelleet tis-kolUsesti
vialtiöta vucslkausieri ajat,
v a r s i n k u r j m p a M o m . joista el ole
riittänyt kerrassaan mitään säästetä-väksi
n i i n mönesSa tapauksessa "asete­t
a a n heidän k u p a r i eläkkÄriöt isaähti
kyseenalaiseksi. He o v a t o n n e l l i s i a j os
saavat k o v a n t u t k i i m a n jälkeen e n i n -
tääri 480 d o l l a r i a vuodessa, .vaivaisen
1/19-osäri siitä mitä kenräälilfcf mak­setaan.
Meistä näyttääHme^ltä, et­tä
l i i t t o v a l t i o ön näihin~ elSkeäisioihhi
nähden perin puolueellinen.- Asia
näyttää, että sitä vaikeampi o n saada
edustuskuluihin, kysynee varmaankin
moni vanhuudeheläkkeellä. riutuva
kansalainen? - ^ :
K u n edellämainitut tiedot e s i t e t t i in
tehdyn tiedustelun j o h d o s t a äskettäin
p a r l a m e n t i n ' alahuoneelle n i i n eräs
alahuoneen jäsen esitti n i i d e n joh­dosta
vaUiosihteerI' B r a d l e y i l e kysy-riiyksen
siitä miten paljon kenraali
McNaughton oh maksanut tuloterojä
viime v u o d e l t a . . y a l t l o s i h t e e r i n e l t a r ­vinnut
sitä ihriolttaa, j o s häri edes sitä
tiesiiiään, siliä tiilöveroIaÄ säätää, et­tä
kepenk^än tulojen t a i riiaksetiiUjen
verojen iriääriä el s a a ' p a l j a s t a a.
UmeLsestikään ei keriraalhhme tulot
riitä joteipäiväiseen toimeentuloon
koska valtiosihteeri i l m o i t t i alahuo­neelle
hallituksen suimnitelleen hä­nen'
vuosipalkkansa^ k o r o t t a m i s t a 15.-
000 doUäriin vuodessa, mikä merkit­see
50 p r o s e n t in korotusta.
Mitenkähän oUsi josi vanhuuden-eläkkeetkin
k o r o t e t t a i s i in 50 p r o s e n t i l ­l
a?
E i sekäy l a a t u u n ; h u u d a h t a v a t s i i ­hen
h a l l i t u s h e i t a t , "sillä se edistäisi
tuhlaavaisuutta köyhän kansan kes­kuudessa".
Hallitus- Eenojen
suuret eläkkeet eivät tietenkään edis-f
tä tuhlaavaisuutta j n e sillä m i d e n t a -
taain" 4,000' d o l l a r i a , että hänen vuo-sltuJorisia
kohoaisivat s i i h e n 14,000 d o l ­l
a r i i n , j o n k a hän .sai armeijasta ero- | k i a köyhän kansan pitää nähdä näl
tessaan. ' - ikää.
K u n o n kysymyksessä kaikenlaatui-1
set suuret herrat- n i i n tavallisesti he { Kuten tiedetään o n vanhuudeneläk-saayat
varsinaisen palkkansa lisäksi i k e i s im nähden voimassa k a i k e n l a a t u i -
k a l k e n l a a t u i s i a k u l u n k i r a h o j a j a p a l k -
M o i t a . . Kysymyksessä olevaan eläke-vnariimme
nähden asiat olivat siten,
s i a ehtoja j a edellytyksiä, Esim. se­kin,
että jos omistat oman- k o d i n on
seri omistussikeus siirrettävä h a l l l t u k -
että hänelle m a k s e t t i u i viime vucdcn | selle. jos m i e l i t saada eläkkeen. S e l -
a i k a n a " e d n s t u s k i i l i i j a ' ' v a r t e n k s l k k i - j l a i s t a ehtoa e i ole tietenkään voiriias-aa|
i 1<795 d o l l a r i a j ä väärinkäsitysten • sa esim. k e n r a a l i M c N a u g h t o n i i i i näh-välttänuseksi'voidaan
lisätä; että l.än j d e n , eilcä m u i h i n k a a n s e l l a i s i i n eläkie-s
a i m y S s k i n I,55I-<ionarla matkakulu- ' v a a r e i h i n nähderi j o i l l a o n erituudrä-j
e n suorittamista vartan. Mi:ilhun
k a i k k e a sisältyykään näihin v a l t a ; iin
t a a n mm paljon " m a a n tekevää" että
h e i l l e e i pitäisi eläkettä "^.''"'fflV'»^"-
6ttawasta ilmoitettiin äskntis
: tä näitä vanhuudeneläkkeeDä
perintöjä oli virne vuoden aSaä
ritty maakuntien toimesta kaä^
428,172 dollaria, josta maataan''!
vat 108,340 dollaria ja loput
t i m liittovaltion hallitukselle
vaatC. Maakunnat saivat näisi^
hoista keskimäärin noin 12JXiC
r i a j a eräs edustaja sanoi se
dcsta. että se ei korvaa edesriia^
tarmuksiakaan, joita näiden
j e n keräämisestä aiheutuu,
n e n edustaja .sanoi ^»n jol"i«a
n i m vähäiset tulot "ei mak3
j a k a a n ' joten möiie-sta jär.
o l i s i luovuttava. Useissa i
sa o n voimassa sellaiset ^ää^r
tä vanhuudeneläkkeellä o U ^ :
linpesään ei kosketa ^ ^ ' ^
keiden: tähden, jos kuolinpa ^
2.000 dollaria suurempi,
maakunnat ottavat joka pö2=|
sunmäisestä lahtien. _ J
Jos nykymen "liberaaliÄflJ
t i i s olisi todella nimensä 0 ^
o l i s i sen 1) poistettava
d e n todistamiset eläkkeidtnsg
nähden. 2) alennettava i i a i s ^ -J
.kaamme vaikka 65 vuoteenj» |
rotettava eläkkeiden JBääiaiJ
HaUituksen to""^^^ ^^^Td
s u u r i erikoiskomitea » « f ^J
huudeneläkckj-symystä i^^A
k i t näyttävät v i i t t a a v a n ^^
herrat harkitsevat P^^^^i
Järjestehnän riuonontaffl^^ J
tä eläkkeiden saannin e ^ j j
t a i s im maksujen suoritta»^
s i t e n että maksut väbennf^*-
koIsta..tai muuten. ^^-^^g^
KK aa ii kk kk ii ee un aka^ns-a—n - J- a s^js^g^^" i
töjen pitäisi i^o™ttaa^^^j|
hanketta vastaan. Se
k t n lisää v e r o k u o r n ^ •]
s a l l e . - K a l l e Terä. J
„i,' li
I , In |l>i i ' " |!l / i l , i