Vapaus, August 16, 1949

              Kansan vapausarmeija hyiUckää
laajalla alueella Etelä-I"
Kons. — Itsenäiset tiedot moitetaan myös Minjoen varrella si-
•jaitssvasta Mintsingin ja Shulkowin
kauppaloissa, jotka sijaitsevat Foo-chowi&
te 30—40 mailia ylävirtaan.
Etelä-Kiinan laajan rintaman ete:ä-päässä
vapausarmeija yUäpitää pai­nostusta
Cantoniin Johtavaa rautatie­tä
vastaan.
krrtoivai sunnuntaina, että
'^^Cn',-^ •- '"-ät vallanneet Miao-
•• .-c.;:!".!.' .siraiegisesti tärkeätä
.n:ungin edustalla. Kovat
..uiotsan olevan edelleen
Kurn--.:.-.anL'::i uutistoimisto myön-
"ef.a hyökkäys on käynnissä
.'t-iV.i .::rLaa:-:in toisenlaisen ku-
. ' r ^ ; . . n kulusta, ja syyttää, että
.'ra':-'"-'- vedcualaiset ja lentokoneet
^ •*-,--•;•..•.'. -.cduäteluoperatioita ennen
• ^ : c : u ; c n lUkaniista.
M:?.::: "••'^torj-Jimä, mihin kuuluu
S pää522:;a ja paljon pienempiä, on
^ jj,,.;;, leveässä Pechilin salmessa
Kimin ShÄir-imgin niemimaan ja ve-
'i!a-=:f-'"- )vailussa olevan Port Arthu-vali-
a. Lähin saari on vain 30
P J - " - Arthurista.
l:5cnai = :o.n tietojen mukaan 20,000
rjpau.-E:;r.tiJ&n sotilasta alotti tämän
v,joV;i;iyk>en elokuun 11 pnä.
fanloii. — Radiopuhelinyhteys
Känchc-.v::'. kans.sa keskeytyi viikon
va.nie:.---.! ja -sen perusteella clete-
•3ar.. c.ra '^-'^ joutunut Kiinan va-pausarraf-
ijaii käsiin. Kanchow si-
•ii:5ce 2JO m a i i a Cantonista koilli­nen
jn •.•;:r.e:-si.saatujen tietojen mu-kiar.
;-;!a va?!aan hyökkäsi kolmea
•,.-i;a;;>.;!jn'ijaa. yhteensä noin 60,000
miestä.
K?.^^i.':o.-.^:in!am3]la on kehittymäs­sä
ko.a tai.-:::elu .•äillä vapausarmeija
yrittää sieilä eristää suuren sätama-pai::
s:i. Fo"cho\vn, mikä sijaitsee For-mn^-
iij .-aa: ta va.stapäätä. Mutta ko­vin
iai.^^Tclu viikon vaihteessa oli kui-
:cn:-::n ;<:iynni.-5=ä 30 m a i l i a Fcochowis-la
kaaV.;-:ocn. mi.s.sä K i i n a n vapaus-
; ; r n r i i t hvökkiiä Yangtain linnoituk-
5i:i v:;."^La,-!n. Lujia yhteenottoja il-
Ticdcmicliet suuniiit-
(clcvat kansallisrik-kauksien
suojelemista
Lako Success. \. Y . — Yli 500 tiede-m;
cst;i ja asiantuntijaa ikokoontui
taala '.i.imc .sunnuntaina keskustele­maan
111 i a i l m a n luonnonrikkauksien
mojrl-niisf• ra. Canadasta osallistuu
25 etius.ij.ifi tiihiin konferenssiin.
Va:,=-i:;a:n: n konferenssi alkaa ensi
kc.^kr,!!;-:k'.iin ja," a r v e l l a an sen kestä­män
/.n!me viikkoa. Edustajia osallis­tuu
50 m a i i s i a siihen. Neuvotellaan
Mitä ku;!ika voidaan parhaiten käyt-tiiä
ravintoaineita, metsätuctteita,
mincraakja. polttoainetta ja vesivoi­maa.
'
NankiniT. — Uuden Kiinan viran­omaiset
sanoivat, että Yhdysvaltain
liallituksen "valkoinen paperi" Kiinan
asioista on timnustus epäonnistumi­sesta
"Kiinan asioihin sekaantumises­sa
ja hyökkäyksessä".
Washing'U)ii. — Yhdysvaltain val­tiosihteeri
Acheson julisti lauantaina,
että Yhdysvallat tukee Britanniaa, jos
Kiinan kommunisUt hyökkäävät Hong
Kongia vastaan.
PÄIVÄPALSTA
Kullan arvosta
keskusteltaneen
onissa
Maailman maa-asioita
tutkitaan
Maailman tiedemiehet ja insinöörit
kokoontuvat tässä kuussa ensimmäi­sen
kerran keskustelemaan, miten voi­daan
parhaiten taistella maan- ja re­surssien
menejtj^teiii V&staan. Canada
on hyvin edustettuna — kolinisen-kymmentä
mifEtä — 500 auktoriteetin
Joukossa jotka jakavat keskenään sa­laisuutensa
siitä, miten voidaan saada
riittävästi ruokaa koko ihmiskunnalle.
Tämä kokous alkaa huomenna (elo-kuim
17 pnä) Lake Successissa. Se
on YK:n ensjgmminen konferenssi
luonnoru-esurs^e^ .-kiäytöstä. Tämä
Y K : n ryhmä , e ^ ' « a a n UNSCURR-nimellä
ja siihen kuuluu valittuja
henkilöitä 55 eri maasta.
Maan syöpyminen, tulvat ja kato­vuodet
eivät tunne kansallisia rajoja.
Ne voivat olla tuhoisia Saskatchewa-nissa.
Kiinassa ja Afrikassa. Nyt
Y K : n suunnittelijat aikovat valjastaa
parhaat menettelytavat näiden pul­mien
kontrolloimiseksi kaikkien käy­tettäväksi.
^
I V A P A U D E N
I Laivallpputoimisto
\ •
1 K D V V I N S U K SI
I Trans-Afiantic Passenger Confe-
I renccn valtuuttama asiamies
I Edustamme melkein kaikkia joh-
I tavimpia valtaiherilinjoja. Suun- _
I .nitelle.s.sanne matkaa Suomeen tai
1 muihin Euroopan maihin, voitte
[iuottamuk.sella kääntyä puoleem-ime
lippu- y.m. malkaa koskevissa
i asioissa.
•
I Paikkoja saatavana Suomeen
I matkustaville elo-, syys-,
[loka- ja marraskuun kulku-
I vuoroihin.
I ViniÄKÄÄ JOULUNNE
1 SUOMESSA
Kaksi suurta joulu-huvimatkaa
S U O M E E N
I Järj^staääii kuuluisilla moottori-i
laivoilla
j HKIPSHOLM — Jouluk. 3 p.
I STO( K H O L M — Jouluk. 9 p.
I Ai)iy;i,:taan 10 vuorokautta
I -M ; \ V Y O R K I S T A S U O M E E N
i Ruotsin kautta
1 Mu:>:iikii.-, sukulaisianne ja
I ystäviänne
i S U O M E S SA
I V LAHJAPAKETILLA
H p;u;;;aa j a u h e u u a laatukahvia
; ..m.j i,v;v ; i pfltirasioLssa pakattu-
^•"•tonkiin, jonka ym-
I i J < i . . i ; , i r,;-. t f - r a s v a n n e.
I Typr ••{; .
I Hin-a:
Washfngton. — Ehdotus kullan ar­von
kohottamiseksi tulee ehkä kes­kusteltavaksi
— ja hyljättäväksi —
kun Canadan, Britannian ja Yhdys­valtain
finansslekspertit kokoontuvat
ensi syyskuussa täällä keskustelemaan
maailman markkinoita halvaannutta­vasta
dollarikrilslstä.
Saatujen tietojen mukaan Britan­nia
on valmis esittämään kullan hin­nan
korottamista ja vahvistamatto­mat
tiedot viittaavat siihen, että kul­lan
hintakysymys tulee harkittavaksi.
Vaikka kullan hinnan ikorottaminen
olisi eduksi Canadan kultateolllsuu-delle
ja lieventäisi hetkellisesti Eu­roopan
dollaripulaa, se ci todennä­köisesti
saa paljoakaan kannatusta
amerikkalaisilta. Ja kun amerikka­laiset
kontrolloivat hintoja, niin ai­noastaan
heidän mielipiteensä ovat
jcstaikin merkityksestä kun^ tulee puhe
kullan hinnasta.
"Amerikan kanta kullan hinnan
suhteen on hyvin tunnettu", lausui
eräs huomatussa asemassa oleva fi-nanssiasialn
virkailija . . . "Me olemme
jatkuvasti vastustaneet kaikkea kul­lan
hinnan korottamista ja me emme
näe siinä paljoakaan hyötyä perus-probleemien
ratkaisemisessa, mitkä
koskevat maksusuorituksia."
Kullan hinnan korottaminen voi
ehkä hetkerisesti vähän lieventää E u ­roopan
dolalrikriisiä. mutta se ei auta
peruskysymyksen ratkaisua.
Samalla tu£pe "Jäurkinnan alaiseksi
menetelmät uusien kasvilajien ja eläin
rehujen kehittämiseksi, sekä parem­mat
menetelmät mineraalien etsin­nässä.
Vaikka Canadan edustajat ovat
pääasiassa hallitukeen virkailijoita
UNSCURR:n tarkoituksena on vetää
yhteen tiedem^lä? ja -naisia, eikä
niinkään paljdn^hailltusten edustajia.
Periytymistieteen kehitys
Neuvostoliitossa
Lannokemonopolin
tutkimista vaaditaan
Washlnston. — Senaatille on esi­tetty
päätöslauselma. Jossa vaaditaan
tutkimuksen toimittamista lannoitus-alnetrustin
toiminnasta. Lakiesitys
on "saaniit farmarien ja työväen yh­teisen
kannatuksen. Sen laatijoina
ovat senaattorit Glen Taylor, Oarret
L. Whithers, Guy M. Gillette. Olin
Johnson, John J . Sparkman, William
Langer ja Warren G. Magnuson.
Päätöslauselmassa sanotaan, että
lannoitusainetrusti rajoittaa tuotan­toa,
ylläpitää korkeita hintoja ja estää
maataloustuotannon nousua. Potaska-teollisuudessa
kontrolloi kourallinen
yhtiöitä melkein 90 pros. koko tuotan- riytymisestä ja kehityksestä. Jokal-
Neuvostoliiton maatalouden smuren-moinen
kehitys ei ole ainoastaan kol-lektii\
italouden, ja maanviljelyksen
koneistamisen sekä maaseudun säh­köistämisen
ansiota. Myös neuvosto-biologialla
ja -biolageilla on huomat­tava
osuutensa siinä vallankumouk­sessa,
joka viime vuosikymmeninä on
tapahtunat Neuvostoliiton maanvil­jelyksessä.
Erikoisesti on tässä koh­den
mainittava kuuluisa venäläinen
biologi Mitshurln. jonka teorioita Neu­vostoliiton
maataJoustled«^katemian
presidentti T. Ly*nko pelotti yiimf
syksynä pidetyssä li^eskushdut^aisuu-dessa.
Tämä til&htjlB kbs^adkklaan
kahdeksan päivää, ja se herätti laa­jaa
huomiota ja väittelyä neuvosto­lehdistössä
ja koko maassa. Seuraa­vassa
tämän uuden biologisen teorian
ydinkohtia.
LAJIEN KEHITYS
Pääkysymys tässä on kysymys pe-nosta.-
Potaskakorporatsionit hyöty­vät
hallituksen avusta ja pitkäaikai­sista
hallituksen maiden vuokraami­sista,
mutta panevat vastaan Joka
kerta kun tulee esille kysymys työläis­ten
palkkojen nostamisesta.
Aikaisemmin toimitetussa kuuluste­lussa
National Parmers Union edus­taja
Ben Strong sanoi, että lannoitus­ainetrusti
on taistellut farmarien
etuja vastaan 40 vuotta.
Äitiä syytetään
lapsensa
murhayrityksestä
Toronto. — Mrs. Lewis V. Smith
asetettiin York lownshipissa syyttee­seen
5-vuotiaan tyttärensä murha­yrityksestä.
Oikeudessa ilmeni, että
syytetty oli viime perjantai-iltana
mennyt lapsensa huoneeseen ja kun
hänen miehensä kuuli huutoa meni
hän yläkertaan jossa tapasi vaimonsa
verinen pöytäveitsl kädessä. Hän pyy­si
lääkärinapua. Lapsi el ole hen­genvaarassa.
Oikeus määräsi toimittamaan tut­kinnon
syytetyn mielentilasta.
Sonnin paino laski
600 paunaa 3 viikon
aikana
Kun tulee kysymys laihdutuksesta,
niin Elmer-nlmlnen sonni on omaa
luokkaansa. Sen paino laski 600 pau­naa
21 päivässä. Asian kulku on seu­raava:
Elmer, puolentoista vuoden vanha
Angus-sonnl, kärsi kovasti kuumuu­desta
Swoopen (Virginia) lähettyvillä
ja niin se lähti hakemaan huojennus­ta
36 tuuman rautatien pengersillasta
(culvert) mikä on lähiseudulla. Klvl-vyörymä
tukki putken suun ja niin
Elmer joutui seisomaan kolme viikkoa
puollsäären asti vedessä. Rautatie-työläiset
löysivät Elmerin, joka oli
enää pelkkä varjo Itsestään, painaen
vaivaiset 300 paunaa. Miehet kietoivat
köyden Elmerin kutistuneen ruhon
ympärille ja vetivät sen ulos.
Elmerin hämmästynyt omistaja
tunsi elukkansa ja järjesti sille eri­koisen
ruokajärjestelmän, jonka tar­koituksena
on lisätä Elmer-pojan pai­noa.^
ISruttopaino, 10 paunaa
S3.97 sisältäen. tullin
jlfapaus Travel Agency
EDWIN SUKSI
I Valtuutettu asiamies
i o. Box 69 Sndbnry, Ont
Pojille annettu
ruoskatuomiot
Oshawa. — Polilsituomari Russell P.
Locke antoi täällä viikon lopulla tuo­mion,
jonka mukaan 17-vuotiaan Ro­nald
Crossin ja erään 14-vuotiaan
pojan isien täytyy antaa polilsltodlsta-jan
läsnäollessa ruoskaa pojilleen olu­en
varastamisesta, mihin syytetyt po­jat
tunnustivat sjrylHstyneensä Pol­kien
pitää saada 10 puista raipanls-kua,
määräsi pollisltuomari, ix)liisl-päällikkö
John Irvinen läsänollessa.
Pojat tunnustivat varastaneensa 22
paintla ja 6 varttia olutta.
Taantumus voittoisa
Länsi-Saksan vaaleissa
Frankfurt, Saksa. — Vanhoillinen
Kristillinen demokraattipuolue johtaa
Länsi-Saksan vaaleissa, jotka suori­tettiin
viikon vaihteessa. Maanantaina
saatujen tietojen mukaan äänet ja­kautuivat
seuraavasti:
Kristilliset demokraatit 830,846 ään­tä.
Soslalidemokratit 730,056, Vapaat
demokraatit 349.140, Kommunistipuo­lue
144316, Saksan puolue 83,094 Ja
Saksan oikeistopuolue 49^14 ääntä.
Vaalien aikana natsit levittivät len­tolehtisiä,
joissa kehoitettiin äänestä­mään
kommunisteja vastaan.
Tshekkoslov^kiassa
ön tullut hyvä sato
Praha. — Tshekkoslovakian maan­viljelijät
kokoayat parhaillaan'suurta
satoa. Kommunistipuolueen pää-ää-nenkannattaja
Rude Pravo kehoittaa
talonpoikia toimittamaan hallituksel­le
määrätyt viljakuotat.
"Toimenpiteisiin on ryhdytty", sa­notaan
kirjoituksessa, "rikkaita ku­lakkeja
vastaan, jotka tänä vuonna
tulevat jälleen kaikin keinoin sabo-teeraamaan
ja loukkaamaan kansan­demokraattista
tasavaltaa." Erikoisia
palkallisia komiteolta on valittu val­vomaan,
että kuötat tullaan toimitta­maan
ja ne jotka'niskottelevat tullaan
saattamaan ankaraan rangaistukseen.
Neuvostoliitossa
on keksitty uusi
lypsykone
Moskova. — Neuvostotlcdemlehet
ovat keksineet kolmltaholsen lypsyko­neen.
Nykyinen käytännössä oleva
lypsykone on kaksitahtinen, joka im?c
ja puristaa. Neuvostoliiton uusi lypsy­kone
imee. puristaa ja lepää. Siltä
syystä se muistuttaa hyvin paljon va­sikan
Imemistä ja uskotaan sen ole­van
erittäin tärkeä keksintö.
Maanalainen joki
Maanalaisen jcen löytö 20 mailia
Maple Creeklsta pohjoiseen, Saskat-chewanln
lounaiskulmalla, on rapor-teerattu
Swift Currentiln. Ojltustar-kastaja
E. A. Olafson sanoi, että tä­mä
maanalainen joki on otaksutta­vasti
Etelä-Saskatchewanln joen haa­ra.
Tämä tarkoittaneen sitä, että
Swift Currenlln kastelusuunnitelma
voidaan toteuttaa ilman maanpäällys-vettäi
BALPWIN OMENA
LASKUKAUDESSA
Baldwin omenalaji oli yhtecnaikaan
sangen suosittu. Vielä v. 1947 se oli
nen elävä olento, olipa se eläin tai
kasvi, muistuttaa "vanhempiaan".
Mutta aivan samanlaisia ne eivät kui­tenkaan
ole: joitakin eroavaisuuksia
on olemassa eräissä yksityiskohdissa,
eräissä luonteenpiirteissä.
Jo Lamarckin ja Darwlnln ajoilta
timnetaan kautta aikojen tapahtuva
elävien lajien kehitys. Ne kasvit ja
eläimet, jotka me tunnemme, ovat
toisten kasvien ja eläinten jälkeläisiä,
sellaisten, jotka ovat olleet erilaisia
kuin ne.
Perinnölllsyysprobleeml liittyy tä­ten
muuttumisen probleemiin: miten
syntyvät nämä muutokset elävi.ssä oli­oissa?
GEENIT JA KROMOSOONIT
Klassillinen gecnloppl eli mendells-ml
anorganlsmH on nyt vallitsevana.
Juuri tämä geenloppl on nyt joutunut
Neuvostoliiton maataloiistledeakate-mla-
ssa arvostelun kohteeksi.
Mitä sitten ensinnäkin on tuo gee­nloppl?
Kalkki elävät organismit muodo.stu-vat
soluista. Jokahsella solulla on
"ydin", tuma. Tumassa on pieniä rih­moja
tai sauvoja, jolta nimitetään
kromasonnelksl ja joiden lukumäärä
ja muoto on saman organismin .so­luissa
ja kaikkialla .samaan lajiin kuu­luvilla
yk.silöillä .sama. Kromo.son-neilla
on yhteyttä periytyml.''<'en:
muutokset kromosonnels.sa ja orga­nismissa
seuraavat ja vastaavat toi­siaan.
Jokaisen organismin luonteen
katsotaan johtuvan "geeneistä", jois­ta
kromofionnicn oletetaan muodostu­van.
SATTUMA KUNINKAANA
Saksalaisen biologin Wel£mannin ja
klassillisen geeniopin mukaan muo-
Tiistaina, elokuun 16 pZ-^Tuiesday, Auinist
järjestyksessä kuudes suosituin laji. dostavat geenit erikoisen "pcriytymis-mutta
V. 1948 se oli laskenut neljän-nelletolsta
tilalle. Uudet omenalajlt,
jotka paremmin vastaavat laajempien
alueiden tilanteita, ovat työntämässä
BaldWinln syrjään. T
Jiicca ~ eli
josuapuu
Kilpailee porsaan
kanssa
Ann Arbor. Mich. — Michiganin yli­opiston
oppilas. Paul H. Smith aikoo
mennä syöntlkllpalluun 4 kuukauden
ikäisen sian Ladln kanssa. Molem­mat
painavat 165 paunaa, ja sika saa
syödä tavallista elanruokaa ja mies
syö Ihmisten ruokaa.
Smith sanoo voivansa syödä enem­män
kuin Lad, vaan sika näyttää
myös olevansa' hyvissä toiveissa voi­tosta.
Ruoka punnitaan, ja se joka
syö enemmän, julistetaan mestariksi.
Syöntlkllpallut ovatkin nyt suosios­sa
ylioppilaspiireissä. Eräs Michiga­nin
yliopiston oppilas .söi 48 oisteria,
vaan toinen oppilas oli parempi, syö-»
den 76. Ja eräsT tyttöoppilas söi 12 ja
puoli liha jauhe voileipää tai nk. "ham­burgeria".
;
"Kuu*
. K a u n i i t kiitokset teille, tm-erit Ja ystävät, kun tulitte
:• >.ttaen kunnioittamaan minun 50-vuotissyntjmiäpäiväänl.
aydameUiset kiitokset kahvitarjoilusta ja lahjasU.
Käyntiänne muistaen,
VILHO HÄKKINEN
mokuun 3 p. 1949 Worthington, Ontario
Huolehtikaa mai­dostanne
Suurin osa perheen emäntiä tietää,
että Jos Jättää aamulla kuumalla i l ­malla
maidon pidemmäksi alkaa ovi-pieleen,
niin se hapantuu. Mutta
harvemmat tietävät sitä, että jcs mai­don
hetkeksikin jättää suorastaan
auringon paisteeseen, niin se vähentää
nopeasti maidon riboflavipitoisuutta.
Rlboflavi on vitamiinia, joka on eri­koisen
arvokasta terveydelle.
Jolloinkin ei voida maitoa korjata
heti pois sen jälkeen kun maitomles
on sen tuonut. Siitä syj-stä olisi hyvä
pitää kannellista laatikkoa. Johon
tuotu maito voidaan panna.
— Lukuunottamatta eläintäitä jä
-klrmnia on 200 muuta loista, Jotka
ovat eläinten vaivana Canadassa. He­voskärpäsiä
on kaikkein enimmän ja
niitä on kaikkiaan 100 eri lajia.
Amerikan kaakkoisten crämaitten
jaloimmaksl kasviksi voidaan sanoa
yuccapuuta, joka on hyvin aseistettu
kolkkojen hietaerämaitten elämää
varten. Jokainen, joka on nähnyt y u c -
capuutarhan kukinnassaan, voi todis­taa
näyn olevan Ihanan. Jos se vis­sinä
sadekautena .saa tarpeeJlis;n
määrän vettä, puhkeevat .sen liljan-kaltaiset
kukat esiin suurella loistolla.
Tämä tapahtuu useimmin maal!.s-kuussa.
Yuccapuuta nimitetään myöskin jo-suapensaaksi
ja sen lehdet ovat terä­viä
kuin pistlmenkärjet, jotka pitä­vät
sopimattomia lähentelljöitä siitä
loitolla. Se sopeutui hyvin erämaan
luontoon ja kykenee taistelemaan ali^
tulsla myrskyjä vastaan. Monissa
paikoin Callfomlaa niitä hävitettiin
kun erämaita suvettiin saattamaan
viljelyskelpoisiksi ruohojen kasvatta­misella
ja vesisysteemien laitoilla ja
ellei niille olisi asetettu suojelusta, oli­sivat
ne ehkä kadonneet sukupuuttoon
Amerikasta. Pari erikoisesti .suojel­tua
aluetta on niitä varten olema.ssa
Anteloupe laakso.ssa lähellä Lanca--
terla, Callf. Hallituksen suojeluksf-n
alaiseksi on asetettu Joshua Tree Na-
'tlonal Monument Coachella laakso.s,-!;),
Vain noin 30 täyslnkasvanutta yucca­puuta
on löydetty kaakkoisessa Am'.-
rlka.s.sa Mojaven erämaan reunoilla.
Ja tätä harvinaista kasvia ei löjdy
mlssään muualla maailmassa. Jost.fi-nlmen
sai se Utahin saapuneilta mor-mooneilta.
Kun heidän johtajanpa
Bringham Yougin lähetit olivat asu­tuspaikkaa
etsiessään löytäneet erä­maan
kupeella metsän, yuccapuumet-sän,
suojakseen auringolta. He p i t i ­vät
löytöään hyvänä enteenä ja a n - ; ja jota viljellään jo Ukraina-^.-ia sat^j-tolvat
puulle nimen Jo.sua, samanni-: jgn, tuhan-sien hehtaarien alalla. Ra­vanhan
raamatun profeetar;; nen keksintönsä arisiosia on voitu .'nm.
I myös kymmenkertaistaa erään ka.svin
Josuapuup kukkien tuoksu on hyvin sato, josta valmistetaan kumia,
miellyttävä. Ja muodostaa kukka ko- -
konaisuudessaan kimpun mitä iha-ma.
ssan", joka on riippumaton muus­ta
organismista ja joka ohjaa sen ke­hitystä
riippumattomana ulkoisista
ympäristötekijöistä. Alnoa.staan gee­nit
ovat vastuussa siltä, mitä- yksilös­tä
muodostuu .syntymänsä jälkeen.
Mit<;n tämä teoria voi selittää muu­toksen
kehityksen? Geenit ovat alt­tiita
valtaville muutoksille, jotka ta­pahtuvat
satunnaisesti Itsestään tai
ulkonaisesta vaikutteesta. Kaikki ker
hltys tapahtuu "luonnollisen valin­nan"
mukaan: elinehdot a.settavat
suosituimmuusasemaan sellaiset yksi­löt,
jotka ovat muodostuneet edulli­sella
tavalla ja hylkää muut. Sattu­ma
hallitsee.
MITSHURIN UUDET OPIT
K l a . ' i s l l l i H t a i;;eenioppia vastaan aset­taa
Mltshur.n uuäen tcorJan.sa, joka
antaa y.fnpäristö I 2 määräävän osan.
Jos nopeasti muut'jtaan jonkin lajin
ulkonaisia olosuhteita, "järkytetään"
sitä ja voidaan onnistua muutamien
sukupolvien jälkeen saada esiin ne
ominaisuudet, jotka tämä ympäristö-vaihdos
aiheuttaa. Tämä "järkytys"
voidaan saada aikaan eri tavoin.
Ymppäykset voivat aiheuttaa ns.
"ka!5vuhybrildejä", Om inalsuuk-sil-taan
täi elintavoiltaan .sangen erilais­ten
lajien risteyttämisellä tai muutta-,
maila nopeasti organismin elämän-!
ehtoja määrätyllä kehityksen hetkel-!
lä voidaan .saada aikaan uu.sla lajeja, j
VESI.MELONE JA LE.M.VGBADISSA
Seitsemän miljoonaa hehtaaria,.,oli
viime vuonna Neuvostoliitossa kylvet­ty
vehnää. Niiden menetelmien an-
.slosta, jotka Lysenko ja hänen apu-lalscn.
sa ovat kehittäneet on .saatu
aikaan vehnälajeja, jotka ovat kyllin
kestäviä voidakseen ka/ivaa Keski-Si-periassa.
Vesimeloneja on voitu vil­jellä
Moskovassa ja Leningradissa.
Erikoisen .suuritähkäinen vehnä, jo­ta
on kylvetty 12 hehtaarin alalle
Moskovan .seudulle, ja josta saatiin
siementä 400 hehtaarin kylvöön tänä
vuonna, on antanut satumaisen sa­don,
100 sentnerlä hehtaarilta. Ly*>en-ko
on kehittänyt myös vehnälajin, jo­ka
antaa yli 15 sentnerlä hehtaarilta
Myöntää "geenien" olevan vastutis-sa
perinnöllisyydestä ja niiden rajoit­tamattomasti
hallitsevan organismin
kehitystä on Mltshurinin opin mukaan
sama kuin antaa niille mystillinen
valta. Tieteelliseltä kannalta katsoen
on sangen yksinkertaista vedota e p i -
ticteelilsiin selityksiin.
Morganistit välttävät, että -periy-tymismassa".
cli "geenit" ovat riip­pumattomia
kaikesta ulkoisesta vaiku­tuksesta
ja vaikuttavat organtsmlin
Ilman että organismi vaikuttaisi nii­hin..
Tämä väite et pidä palkkaansa
terveen järjen eikä nykyaikaisen tie­teen
havaintojen edessä.
"GEENEISTÄ" ROTUOPPIIN
Morganismllla on ollut sangen ras­kaat
seuraukset. Se on osaltaan ai­heuttanut
opin "korkeammista" Ja
"matalammista" lajeista Ja se suosU
ns. "eugcenlsta" valhetiedettä, jonka
mukaan ihmisiä voidaan parantaa on­nistuneesti
valittujen risteytyksien
avulla parantamatta sosiaalista ympä­ristöä.
"Mutatlot". ainoat muutokset
joiden olemassaolon morganistit my­öntävät,
tapahtuvat satunnaisesti, Ja
niihin el ihminen voi vaikuttaa. Tä­mä
on puhdasta idealismia.
"Me ajamme pois sattuman tietees­tä",
sanoo sitävastoin Lysenko. Ja
hän lisää, että tietämättömyys Ja
"sattuma"-usko perinnöllisyysasiois­sa
tekee biologista. Joka tahtoo muut­taa
lajeja, yksinkertaisen aarteenet-sijän
tämän metsästellessä uusia la­jeja,
jotka ovat sattumanvaraisesti
syntyneet. Tämän vastakohtana ko­rostaa
Mitshurin. että on mahdol­lista
järjestellä näitä perinnöllisiä
muutoksia käytännön tarpeen mukai­sesti.
KESKUSTELU JA PAATOS
Alussamalnlttu keskustelu N.-lllton
Maataloustlcdcakatcmiassa johti aka­temian,
tekemään päätökseen, joka
vahvisti mltshurlnllalsen opin lopul­lista
voittoa morganismlsta ja mende-llsmlstä.
Mainittakoon, että keskus­telussa
salvat vastakkaisen mielipi­teen
omaavat vapaasti tuoda esiin
mielipiteensä.
Uusi suuntautuminen ci merkitse
sitä, että nauliuduttatslln johonkin
määrättyyn dogmiin. Se merklteec
vain. että teoria ja käytäntö tuodaan
lähemmäksi toisiaan.
KAPITALISMIN TIEDETTÄ
VASTAAN
Sellainen kuin Mltshurinin teoria
on vaara kapitalismille: se edistää,
tuottavia voimia Ja uhkaa kapitalis­min
taloudellista herruutta^ Ja l i -
.säksi — .se autiaa Neuvostoliiton maa­taloutta
suurempaan kukoistukseen;
se auttaa Neuvostoliiton maataloutta
suurempaan kukoistukseen; se auttaa
koko Neuvostomaata edistymään.
Vasta tämä teoria on luonut edelly­tykset
todella edistyvälle maatalou­delle.
Tähän on tietenkin myöskin osal­taan
vaikuttanut se suuri tuki, jota
Neuvostolllto.s.sa annetaan tieteelliselle
tutkimustyölle niin tällä kuin kai­killa
muillakin tieteen aloilla. Neu­vostoliitossa
on syntynyt uusi biologia,
biologia, joka saa luonnossa aikaan
yallankumouk.sen.
mhseh
mukaan.
nlmmasta Juonnonihmeestä. Mutra
sillä on vlholllEensakin — paitsi aikai­semmin
ihmistä. Siihen on lolselä-jäksi
asettunut muuan koiperhonen
joka tekee yuccapuuJle »eka harmia
että kukanslemeniä, mutta slrotielei
niitä myös cmäkasvin ympäristöön.
— Eteenpäin.
KOKEMUS PALVELEE TIEDETTÄ
Kaikkina aikoina ovat rnaanviljeli-jäl
ja puutarhurit jälo-staneet ja pa­rantaneet
kasvilajtja. Mutta vasta
nyt se voidaan U^hdä tietolMin suun­nitelman
mukaan. Kumoten klassil­lisen
geeniteorlan antavat Mltshurinin
oppilaat muuttuneiden ulkonaisten
otouhteiden vaikuttaa kasveihin ja
onnistuvat .siten jalostamaan ISjejä.
50-osainen tietosana­kirja
Neuvostoliitossa
Moskova. — Ministerineuvoston
päätöksen mukaisesti julkaistaan tu­levan
kuuden vuoden kuluessa Neu­vostoliiton
suuren itletoaanaklrjan
toinen painos.
Siitä tulee maaliman paras tietosa­nakirja,
yhteensä 60 nidettä, joista
jokaisessa 50 painoarkkia. Sen pai­nosmäärä
tulee olemaan 300,000 kap­paleita.
Jokainen nide tulee sisäl­tämään
keskimäärin 2,000 kirjoitusta.
Kuvitus tulee olemaan hyvä Ja run-sa-
s, yli 500 kuvaa, piirrosta Ja kart­taa
jokaisessa nltee-ssä. Kolme en­simmäistä
nidettä ilmestyy 19^ (ne
on Jo painossa) Ja 1950 alkaen 10 n i ­dettä
vuodessa.
Neuvostoliiton suuri tlebosaiiaklrja
on tarkoitettu neuvostosivistynelstöl-le.
Siitä tulee mitä -täydellislij tieto­sanakirja,
joka valaisee sosialismin
maailmanhistoriallisia voittoja Nftu-vostollitossa
ja neuvo8t<&ansan saa­vutuksia
talouden, kulttuurin Ja -tal­teen
alalta,
Tiet/jsanaklrJan toimituskuntaan
kuulevat Neuvostoliiton tunnetuim­mat
tiedemiehet, mm. akatemikot Ly­senko,
Mitln. Bardin ym. Neuvosto­liiton
suuren tietosanakirjan päätoi­mittajana
on Neuvostoliiton Tiede
akatemian presidentti Sergei Vavl-lov.
Hän myöskin toimittaa tieto­sanakirjan
fysiikka-osaston.
Suomen radion pää­johtaja
valittu
Helsinki. — (B-g) — Ylelsradkm
hallintoneuvosto yalitsi heinäkuun 29
pnä pitämässään krtcouksessa Yleis­radion
uudeksi pääjohtajaksi tehtä­västä
vapautetim Hella Vuolijoen jäl­k
e ä radion taiouspäälUkön Slnar
Sundströmin. Keskustelun JäSceen
hallintoneuvosto suoritti llppuäänes-tylcsen.
Kun liput avattiin havaittiin
ekonoomi Sundströmin saaneen 16
ääntä ja ministeri Reino Oittisen yh­den
äänen.
— Huhtikuun 5 p:nä, 1891 suoritct-tfin
k^lmafiserisus Canadassa.
M A T K U S T A T T E K O S U O M I EN
KEVÄÄLLÄ V . 1950?
Jos olette sutinnltelleet Suomlmatkaanne ensi fecHUlkri;
niin nyt on AIKA tilata laivapaikkanne sitä varten. riBi mitt*
h m m i n laivapaikkojen saanti on kovin epävannaa.
Teidän ei tarvitse muuta kuin Ilmoittaa, kostai halttilte
matkustaa, niin niatkailutolmistomme huolehtii slHi, «MA
Teille varataan laivapaikka haluamananne alkan».
nmoltukaa. Josko haluaUe edestakaisen tai afaMastaaii
3rbtJUUIei>ain lipun. ' ' '
Menomaika — koska? '..
Takalaln iulo — koska?
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
VAPAUS TRAVEL AGENCY
Sadbnrr* Oataila
Valkokaartilainen lappoi toverinsa ja
siksi teloitettiin 8 punakaartilaista
Suomessa vietettävien työväenliik­keen
S9-vuotismulsbojen yhteydessä
on Akseli Aullmo kertonut miten
Puistolassa telotettiin kahdeksan pu­nakaartilaista
valkokaartilaisten tyt-töriitojen
takia. Tämä uskomaton
kdrtdmus fcuubiu seuraavatan ta­paan:
Varhaisempaan aikaan palatakseni
on mainittava, että työväen asian
puolesta taistelu on vaatinut myös
meidän paUdcakuntamme kohdalta
raskaita nienetykslä. (Luokkasodan
päätyttyä riehui Julma terrori. Putis-telUn
metsässä teloitettiin 8 työläis­tä.
Vain sattuma pelasti minut joutu­masta
saman kohtaloh alaiseksi. T a ­pahtumien
kulku on lyhykäisyydes­sään
seuraava: Kahden valkokaarti­laisen
kesken oli syntynyt riita Jonkun
tytön vuoksi. Seurauksena oli, että
toinen heistä kuoli laukaustenvuib-dossä.
Ampuja syytti punaisia, ja
siltä, alkoi ajojahti. Tctolttajlcn tun­nuksena
oli, että "kymmenen punik­kia
yhdestä valkoisesta", fhdeksis
punakaarUlRtita pidätettUn Ja suorit­tamatta
mitään tutklmduda kuljetet­tiin
Puustellin metsään, >9e8a 8 iek>i>
tcttlln, maalari Kantolaa piMrteMl
pois. Olin Joutunut Jo aStal^
semmln vangiksi Hel0ingiS8&, Jogt»
minut siirrettiin Suomenlinnaan, Jo­ten
vältyin täten Joutumasta Pttos^
teliin metsään. Pääsin vmkUasta 8
vuoden ehdonalaisuuteen atB/fMmni s i ­tä
ennen '3 v. kurltu8huonet(|0iBktn.
— Maalatkaa kellarinne rapposet
valkoisiCfsi sillä siten voidaan vftlttU
monenlaisia onnettomutiksia.
SUOMEN LÄHETYSTÖ
LEGATIOK OF H N t A ND
140 VVeUIncton Btrsct,
Ottawa, Oatarfoi.
PoheUn e-tSSp;
T O R O N T O L A I S E T
TANSSIT
TARMOLÄSSA
Joka lauantai-iltana
TERVETULOA T A B M O L A N TANSSEIHINI
M/s BATÖRY
Matkat SUOMEEN Ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta
Suunnitelkaa N Y T myöhalskeaän ja syksyn viettoa Suomessa
Lähtö: 9. syyskuuta, * 10. lokakuuta
-k Poikkeaa Halifaxissa lokak. 12 ,
Varhainen Joulumatka: marraskuun 10
RUUANLAITToS|(/|||niMiiy|||F|| TUNNELMA
PALVELU WWWiymftWWfcll TARJOILU
Nopeat Ja mukavat laiva-, rautatie- ja lentoyhteydet '
Kööpenhaminasta eri puolille Suomea.
Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmin
asiamiehen puoleen tai ,
G D Y N i A A M E R I C A L I N E INC
205 Drummond Blgd, II17 Ste-Catherine St., W., MolitraaL
C S J : N OSASTOJEN KOKOUKSET
C8J:ii IVaoapIn osaston kuukau- CSJ:n Sudburyn osaston kolcoukset
sikokoulcset pidetään Jokaisen
kuukatiden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 lp. osaston haallila.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
Wanup, Ont.
C8J:n Heantin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään jokaisen kuu-
Icauden toisena sunnuntaina klo
2 lp.
C8J:n Sprocedaien osa«ion No. 30.
kuukausikokoukset pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
stmnuntaina kello 2 ip. Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai­semmin.
C S J : n Pori Arthorin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden eiudmmälsenä keski­viikkona
klo 7 illalla, 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
jokaisen kuukauden viimeisenä
keskivilkicona klo 7 illalla samas­sa
paikassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
A. Kari, 71 N. Kenogami Ave.,
Port Arthtur, Ont. '
C8J:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo­kaisen
kuuicauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 illalla osas­ton
huoneistolla Don-haalllla.
C8J:n Tinunlnsin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
pidetään jokaisen kuukauden en­simmäisenä
simnuntalnK Pu­heenjohtaja
Oscar MännirtS, sih­teeri
Hilma Mäki, osoite ^ 354,
Sudbury, Ontario. *
C8J:n Vancouverin osa«iott-N«. M
k u u k a u s i kokoukset pfdetUn
Cimton-haallUa Jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 lp. Johtokunta kdaoonltitt
puolitoista tuntia aikaisenunin.
CSJ:n KapuskasincinosastffB kuu­kausikokoukset
ptdetttini J<dBSi-scn
kuukauden toisena sunnun­taina
klo 2 l.p.
CSJ:n Sault Ste. Msrfea'
No. 5 työkokoukset p l d ^ i l n Joka
kuukauden ensimmäinen j a k(^
mas sunnuntai osaston omalla
talolla, 321 John St., alkaen klo
Sillalla.
CSJ:n Vai d'Orin osastm» koo-kausikokoukset
pidetään JOkatsen
kuukauden enslmmäiaeM sun­nuntaina
klo 2 Lp. Sibtedfln
osoite: Olga Koskela, Bex tft.
Vai dör, Que. «
CSJ:n Beaver Laken
kausikokous pidetään
kauden kolmantena
klo 1 päivällä osaston liäaUUa.
Kirjeenvaihtajan osoite: % WflDL
Rönkä, R. R. 1, Worthlngtolk^ Ont.