Vapaus, March 5, 1949

              Wm 2 Laiiantaina, maa.1i.sk. 5 p.~Saturday, March 5
Otsan of F t s s l ih CmxHam, O-M
M K S K l djus maU by tbe Poct
QfBee Depsrtment, Ottom. Pub-
]iibed tinloe « B d d y : T t t e s d a y c,
Tbundisry and Satardayi by Vapus
PQbUtmag Coa^any LuL, at lOO-ioa
Kbn S t W, Sodboty. OodL, Caztada.
Edttortal _
|E.0alai. U t t e r W. Sktttndr
addreM Box 00. Sndbonr, Ontaclö.
lyamtatJoa free of d a m » .
TILAUSBIläiÄf:
CanadasBa: l Yk. 6JOO e kk. 3.25
S kk. 2J0O
Ybdysrallolan: 1 vk. 7A) &'kk.iJ80 Suomessa: 1 vk. 7A) e kk. 4 ^
(^tiinistisuus }ieikc»lla oksilla
' Ilmeisesti tulevia liittc^arlamentin vaaleja silmällä pitäen, teoUi»
J suus- ja kauppaministeri Rt, Hon, G. D, Howe maalasi alahuoneen
* istunnossa viime maanantaina kovin ruusunhohteisen kuvan maam»
• oie ekonomiasta. Hän vakuutti, että nyt alkanut vuosi on Canadan
* kftnsalle yhtä. vauras kuin oli vuosi 1948, "ellei tule maanjäristyksiä,
* työläisten ja työnantajien välisiä selkkauksia tai hallituksen vaihdos".
t ."Päivänpaistepuheensa" yhteydessä mr. Ho^e sdnoi, että Cana-
I dan ekonomia lepää kahdella perustalla: Kotimaisen sijoituksen ja
; ulkomaakaupan ]^hj^la. Hän viittasi huomattaviin kotimaisiin si»
H joituksiin sodan aikana ja sen jälkeen, mutta hän ei puhunut mitään
siitä minkälainen suunta on vallinnut viimeksikuluneen vuoden aikana,
vaikka työväenpiireissä on väitetty, että nämä sijoitukset ovat osoit-
* taneet laskusuuntaa. Mr. Hovre esitti tilastotietoja "todistaakseen"
»että ulkomaakauppa on edelleen lisääntynyt, jättämättä huomioon*
t ottamatta tai sopivasti "unhoittaen", että hintojen kohoamisen takia
' nämä tilastot ovat vesitettyjä varsinaiseen tavaramäärään verraten.
^ Mutta mikä tärkeintä, mr. Howe jätti sel^tämättä mitä merftitsee se,
! J^un Canada on jatkuvasti menettänyt eurooppialaisia markkinoitaan
'«jj9ii.ttuilut entistä enemmän Yhdysvaltain markkinoista riippuvaan
asemaan. y
Mitä viimeksimainittu seikka maallemme raerkitsjee, se ilmenee
. ^ouraantuntuvalla tavalla lehtemme uutisosastolla tänään julkaista-
* vast^ \Vashingtonin uutisesta, /ninkä otsikkona on "Marshall-suunni-
* t^m? uhkaa Canadan vehnänvientikauppaa". Todettakoon tässä
*^teydessä ensinnäkin, että Canadan ulkomaakauppa kietoutuu huo-
^ laittavassa määrässä vehnän viennin ympärille. Sinä päivanä^Iloin
''*l^tiJnan vienti kohtaa voittamattoman esteen tämän maan ulkomaa-
* ||p|tuppä saa kuolettavan iskun. Ja huilimatta lainkaan siitä, mitä
* mr^ Howe alahuoneen istunnossa sanoi, lehtemme etusivulla nyt
* jtilkabtu uutistieto todistaa kuinka vaarallisessa asemassa tämän
4 liuian vehnänvienti todellisuudessa on. Marshallin "avun" perusteella
«Canadan vehnäkaupasla päätetään AVashingtonissa eikä Ottawassa.
{,'fätä taustaa vasten on katsottava sitä kun Washingtonista nyt tie-
^ j^t^taan maatalousdcpartmenin erään viranomaisen lausunnon mu-
J kaan^ että vehnän osto Yhdysvaltain ulkopuolelta Marshallin suunni-
»-tdman hallinnon toimesta voidaan supistaa tai lopettaa kokonaan
t ^'ijäh kuluessa". Erikoisen mielenkiintoinen on mainitussa* uutbtie- .
l dpssakphta, missä sanotaan: "Niiden Euroopan maiden, jotka saavat
* ^iiua Marshallin suunnitelman mukaan, sallitaan kuitenkin vielä ostaa
* ^okin määrä vehnää Canadasta Marshallin suunnitelman dollareilla."
Mutta kuinka kauan esim. Canada "sallitaan" ipyydä vehnää
« maiden-täytyy ostaa vehnänsä Yhdysvalloista ja Canada jää vehnl-
H.va^jastojensa kanssa silloin avuttomaan asemaan kuppamahdollisuult-
Sten ulkopuolelle. Näin hataralla perustalla on Canadan ulkomaa­kauppa
Marshalhn avun suunnitelman vuoksi, mitä Ottawan liberaa-en
hallitus on orjaraaisesti kannattanut.
Lisäksi ön muita varteenotettavia seikkoja. Joukkomittaista
^^^Jtyöttömyytlä ilmenee niin Canadassa kuin Yhdysvalloissakin ja
kummankin maan finanssipiireissäkin on havaittavissa hintojen hei­lahtelujen
vuoksi yleistä hermostuneisuutta.
Kaikki tämä osoittaa, että teollisuus- ja kauppaministeri Howen
optimistisuus on hyvin heikoilla oksilla, jotka voivat taittua paljon
pienemmästäkin kuin "maanjäristyksestä" tai korvaamattoman tär­keänä
itseään pitävän liberaalipuolueen hallituksen muutoksesta".
Tuskastuttava näjrtös
Tämä näytös on ennenkin nähty ja sen jäljet peloittavat.
Me tarkoitamme sodanlietsojien nykyistä kommunismivastaista
huutoa. "Kommunismin vastustamisen" ja "läntisen demokratian"
nimissä Hitler hävitti kaikki demokraattiset vapaudet Saksasta. Sa­moin
tapahtui kaikissa muissa fasistimaissa. Mutta klassillinen esi­merkki
löytyy sittenkin Ranskasta.
Menkäämme ajassa takaisin noin yhdeksän vuotta. Muistatteko
mitä silloin tapahtui? Vai voiko sitä kukaan unhoittaa?
Helmikuun alkupäivinä 1940, siis tasaluvuissa 9 vuotta sitten,
saapui Ranskasta uutistieto, että isänmaan onnen ja demoklfatian
: pelastamisen hyöväksi Ranskassa erotetaan 58 kommunistista kansan­edustajaa.
' V
Vajaan kuukauden kuluttua ylläkerrotusta, huhtikuun alussa
1940, Ranskassa laadittiin oikeistolaisten toimesta, hurjan punakauhu-hy^
erian vallitessa, kuoJeman dekreetti purfaisia varten.
Olisi luullut, että Ranskan "demokratia" oli kaiken tämän jälkeen
ikuisesti turvattu.
Mutta kesäkuussa 1940, siis noin 4 kuukauden kuluttua siitä
jolloin kommunistiset edustajat erotettiin, Laval, Petain ja muut kom-
J miinistisyöjät nostivat kätensä ylös, pettivät oman maansa ja alle-
I kirjoittivat häpeälliset antautumisehdot Saksan natsien kanssa! Näin
j havaittiin, että Ranskan isänmaanpettureita ja demokratian vihollisia
1 olivatkin juuri ne voimat, jotka vaatix-at kuolemanrangaistusta kom-
. munbteille ja kommunististen kansanedustajien erottamista!
j Kaiken tämän jälkeen on helppo käsittää miksi sodanlietsojat
kohtaa\'at Ranskassa voittamattomia esteitä yrittäessään uusia sen tus-
\ kastuttavan näytöksen, mikä tuotti yhdeksän ^otta sitten Ranskalle
* sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä, tuskaa ja häpeää. Itsestään on
»selvää, että jokaisen demokraatin/huolimatta lainkaan siitä mitä hän
t kommunistien ohjelmasta ajattelee, täytyy aktiivisesta \-astustaa niitä,
» jotka haluavat ensiksi tehdä kommunisteista toisen luokan oikeudet-
; tornia kansalaisia, ja toiseksi leimata kaikki poliittiset vastustajansa
I "kommunbteiksi" t-"»-" f—:—: ••
J Euroopan maas!^.
kuten tapahtui fasismin valtakautena niin monessa
Strindberg
|ulee elämään
* Saksalainen kirjailija Alfred Döb-iln
on August Strindl>ergin sjTitjTnän
lÖO-vuotispäivän Johdosta kirjoittanut
Aauistokirjoltuksen. jossa hän nun. sa­noo
seuraavaa:
»* "August Strindl)ciig syntyi sata
vuotta sitten ja kuollessaan n. n^ljä-fjSttunentS
vuotta sitten jätti jälkeen­sä
rikkaan elämäntyön. Tosin siinä
^1! Joukonsa paljon kaoottista — mutta
iUyöSldn paljon suurta ja aitoa. Ha-i|
en työnsä takaa, kaaoksen, turha-mUluddes
ja alkemian takaa häinöit-iS&
alkuvoimainen ihminen, nykyai-
I n i n t » voimakas ihminen.
Strindberg tulee elämään paljon
kauemmin kuin monet niistä jotka
seisovat marmorijalustalla olematta
kuitenkaan marmoria."
Maailmanennätys
pikaluistelussa «
Daros. —• Norjäkihen Hjalmar An­dersen
saa\'utti täällä helmik. pide­tyissä
Euroopan mestaruuskilpailuissa
uuden maailmanennätyksen" 10,000 ID.
luistelussa ajassa 1637.4. Entisen en­nätyksen.
17.013. oli saavuttanut nor­jalainen
Charles Mathleseh v. 1940.
— Great L^ken troutu kasvaa aina
80 paunan painoiseksL
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Maanantaina tk. 7 p:nä täyttää
Paimf Lehtonen Torontossa 60 vuotta.
Päivän sankari on ollut pitkät ajat
mukana järJestötoLminnassa. Toivo­tamme
onnea tänä mezickipäivänä!
YLEISÖN
KIRJlltÄ
•U» «{aaUrai kidoitta]*!» nlcUpiteats. Kirjnt
pitiijti n > » i u a . jo* oubtioiliau, ZSO M i u u . T i l Ua
SUOMEN BADIO-OHJELMA
Eikö Vapam voisi saada Suomen ra­dion
vHkko-objeimaa. radlokuunteli-jaln
tledoitusta niin, että saisimme sen
Torontoon Jo stmnuntaiksi? Mlitakin
saan lauantaipäivän numeron vasta
tiistaina? — Len, TOronto.
Suomen yleisradion, lyhytaalto-ob-
Jelmisto saapuu Vapaudelle tavallisesti
niin myöhään, että on valkeutta saada
seuraavan viiJcDn ohjelmistoa lauan­taiseenkaan
lehteemme. Tolsinaan on
käynyt siten, että ohjelmisto on saa-puiuit
vasta maanantaina Ja siksi se
tai.osa siitä, on voitu julkaista vasta
tiistaina. Parhaalla tahdollaankaan
Vapaus el yksinään voi tätä asiaa kor­jata,
mutta me yritämme Julkaista
nämä radio-ohielmat niin aikaisin
kuin voimme. Ehkä asia paranisi jos
valittaisitte siltä Suomen yleisradiolle,
Helsinkiin. — Tolm.
KOTTXX JA HALUAA LISXX
Myöhästyneenäkin haluan «kiittää
Vapautta siitä kun se Järjesti oman
kirjeenvaihtajansa äskettäin Toron­tossa
pidettyyn LPP:n kansalliseen
konventlonlln. Siten me saimme vii­pymättä
luotettavat tiedot tämän työ­väelle
tärkeän poliittisen kokouksen
menosta. Rohkenen kuitenkin vielä
esittää, että Vapaus Julkaisee ke^kus-telualnehistoksi
vähän laajempia ot­teita
tai lainauksia mainitim kokouk­sen
laatimista asiakirjoista, sillä luu­lisin
sen palvelevan huomattavaa osaa
Vapauden lukijakunnasta. — "Polltli-
Ifits", Lockerby, Ont.
Harkitaan asiaa. — Tolm.
Mitä muut sanovat
NIIN SE ON
Lapsella el ole mitään puolustus­keinoa
typertä vanhempiaan vastaan
— Wlnnlpeg Pree Pressin otsikko.
• • •
VALTIOPitrVATALÖN '
"HroAS TULIPALO"
Viimeisessä PROTESTANT alka-kauSljulkalsussa,
Joka on protestant­tisten
kirkkokuntien äänenkannattaja,
nimitetään (Yhdysvaltain). 12"'johta-van
kommimlstin oikeusjuttua "hi­taasti
palavaksi valtiopäivätalon tuli­paloksi",
jota "käydään tarkoituksella
pitkittää ascistautiimlskauden hyvin­vointia,
missä sota saatetaan panna
alulle. Tämä oikeusjuttu on hallituk­sen
järjestämä hyökkäys omaa, kaiken
perustuksena olevaa lakia vastaan",
sanoo Protestant julkaisu johtavassa
tolmitusklrjoituksessaan . . . "Surul­liset
päivät ovat meillä edessä. Jos
oikeuslaitos tukee tätä hallituksemme
hyökkäystä perustuslakiamme vas­taan
. . ." Paremmin ja selvemmin
tätä asiaa tuskin saattaisi selittää
kuin mitä tämä kirkkokuntien julkai­su
asiasta sanoo. — Eteenpäin.
• • •
JOTAKIN MÄTiiX
TANSKAN KUSTANNUKSELLA
Vastaten Suomen porvarilehtlen Ja
Sosialidemokraatin y l i t s e vuotaviin
klrjoitteluihin Suomessa vietetyn
"Tanskan päivän johdosta" SKDL:n
pää-äänenkannattaja Vapaa Sana
kirjoitti sattuvasti: .
"Ajankohta näille JuhlalUsuuksille—
joihin tosin el "koko kansa', kuten N.
Pr. selittää, mutta kylläkin virallinen
Suomi pääministeristä lähtien osallis­tuu
— on mielestämme niin huonosti
valittu, että se vaikuttaa miltei tahal­liselta."
• • •
KEISARI MäcARTHURIN
JAPANI "EDISTYY"
Tokio. — «milä Ilmoitetaan, että
Japanin-poliisit saavat huhtikuussa
pitemmät patukat. Uudet patukat ovat
20 tuuman mittaisia, 4 tuumaa pi­tempiä
kuin nykyiset. Poliisiviran­omaiset
selittävät, että nykyiset patu­kat
ovat lilan lyhkäisiä, eikä nUtä
voida tehokkaasti käyttää kahakoissa.
— ALN. • * •
MARSHALLIN • «APUA"
JA KURJISTUMISTA
Vaikka Italia on saanut $600 milj.
Marshallin apua, niin sen talousprob-leemit
näyttävät llsäänty^'än. Huo­mioitsijat
ovat havainneet syvälle
ulottuvia pulakauden merkkejä siellä.
New York Times tiedöitti \iime loka­kuussa,
että Italiassa oli silloin 2,000.-
000 tjrötöntä. ja että palkat olivat "ää­rettömän
alhaiset"... — Toronto
Dailj- Star. • * •
SANOISTA — PAHIN
Amerikkalainen lehdistö jTittäa pes­tä
Josef Stalinin suuta sillä hän käytti
rumaa sanaa — rauha. Näyttää siltä,
että rauha on aasialainen, kcmmunls-tinen.
jumalankielteinen Ja pirullinen
vehkeilysana. mikä kaivaa maaperää
pois vanhanaikaiselu. punaveriseltä,
sadan prosentin amerikkalaistmdelta.
— The Union, piicago, l l l.
ISSI
m touko­kuussa
Toronfossa
Toronto. — Täkäläinen väliaikainen
komitea Canadan rauhankongressin
koollekutsumista varten on ilmotOa-nut,
että Canadan rauhankongressi
pidetään Toronfossa VE-päivän viikon
lopulla. Kongres.5lkutsu joutuu eri
Järjestöjen käsiin noin viikon kuluessa.
Unloiden, nuorifojärjegtöjen, kirkkd-
I kuntien, naisten yjn. Järjestöjen edus-
; tajien lisäksi ovat kongressiin terve-j
tulleet mydskin yksltjriset rauhanaslait
{harrastajat. Kongressin tarkoitukse­na
on saada kuuluville Canadan kan­san
ääni rauhan puolesta. *
Suunnitelmat edellyttävät, • että
Bfassey-haalissa pidetään perjantal-iltana
kongressin avajaistilaisuus. Jos­sa
Juutalaisten kansankuoro laulaa Ja
Jossa eslintjry myöskin eri kansalli­suuksien
edustajista muodostettu rau­hantahdon
juhlaryhmä.
Lauantal-ilta on varattu seurustelu­ja
kulttuuritilaisuuksia varten, fettä
maan eri osista^ saapuneet edustajat
voisivat tutustua lähemmin toisiinsa
Ja vaihtaa mielipiteitä rauhantoimln-nan
edistämisestä paikkakimnillaan,
Jne.
Kongressin istuimot pidetään päi­vän
aikaan lauantaina Ja sunnuntai­na.
Näiden istuntojen aikana luodaan
pohja pysyvän ylelscanadalalsen rati-,
hanneuvoston Järjestämiselle.
Rauhanneuvostojen ilmoitetaan ole­van
Jo toiminnassa seuraavissa Cana­dan
suurimmissa kaupungeissa: Otta­wa,
Toronto, Hamilton, Wlndsor,
Winnipeg, Vancouver, Edmonton. Cal­gary,
Saskatoon ja Regina,
lisäksi toimii neuvostoja pienenunillä
paikkakunnilla Ja uusia on perusteilla
lukuisilla paikkakunnilla.
Ato8 Wiiianm:
mm •
vietetään Soossa
keskiviikkona
Sault Ste. Marie Ont., — Täkäläiset
supmalaiset naiset viettävät kansain­välistä
naistenpäivää Steelton-haalllla
maaliskuun 9 pnä. Tilaisuudessa on
ohjelmaa Ja näytelmäkappal*. Muis­takaahan
silloin saapua joukolla haa-lille.
Ravintola kuuluu olevan ensi­luokkainen.
Alkamisajan näette pal­kallisista
ilmoituksista.
PALASI SUOMESTA ja
Joku aika sitten palasi tänm^takeS^
sin Kalle Pellinen oltuaan.yli kutttl
kuukautta Suomimatkalla. Hän Jcer-tol
siellä olevan ruokatarvikkeita to<-
meentuloa varten, vaan että kaikki on
kovin, kallista.. Kaupungeissa ovat
asiat huonommin tässä suhteessa kui^
maaseudulla. Verot ovat korkeat ja
paljon pikkutiloja joutuu pakkohuutOr
kauppoihin. Omaisuusverot ovat nl^ft
korkeat, että on mahdoton tulla toi­meen,
jos sitä jatkuu pitkälle.
Syntymäseudut olivat niin muuttu­neet,
että hän el tahtonut niitä tun­tea,
sanoi mr. Pellinen. Oli Iciinnos-tavaa
tavata sukulaisia ja vanhoja
tuttuja. Hän sanoi paikkakuntien
muodostuneen tiheämmin asutuiksi
Suurelle yleisölle, et vielä liene s ä -
Vl^iyt — ei Idäasä enennä kuin B n -
nessäkäSn mitkä yhteiskimttltlllsen
ja sosiallsen kehityksen vaihtoehdot
toisen maailmansodan Jälkeen alkavat
näyttää väisUtmät^ämiltä. Kehitys on
mone^ stAte^isa rientänyt Ihmisten
ohitse, .eivätkä he ole ,saaneet. eitä
kyllin selvästi Ja Havainnollisesti itsel­leen
selvitetyksi. Sotilaallitdollittihen
(lianne on tnisi Ja on aiheuttanut eräi­tä
olennal«iia perspektiivin siirtymisiä;
iUnei£t)l on^ ett^ nämä iiudet tekij&t
ovat vaikeasti anioUavIssa. Jos kohta
rpajitiniantllänne on käynyt Ja on yhä
käymässä geopoliittisesti yksinkertai­semmaksi,
nUn tuntemattomat tekijät
ovat silti niin hallitsevina, että har-
Jaantuneimmankin ammattimiehen
arvioinU voi olla vain likiniääräinen
Ja olettamuksiin perttstttva.
Perinteellisten "sotilaallisten" ele­menttien,
maan Jä veden täydennyk­seksi
on tullut kohx^. ilma, J c ^ Jo
toisen maailmansodan aikana kilpaili
merten kanssa nierkltyksiestS Ja Joka
kerran kenties on Uditevä kilpaile­maan
itse mäanttiiman kanssa. Ilma
on yhtynyttä kaäinia. välttämätöntä
kalkeUe, mikä elää vedenpinnan ylä­puolella.
Laboratorioiden sälakamml-olssa
Ja salaisissa varastoissa oil kai­ken
todennäköisyyden nitikaan miiita
kaasuja väijymässä. 'Joilla ön päin­vastainen
ominaisuus, nlm. se, että ne
mitä laajimmassa mittakaavassa voi­vat
tuhota Ja tehdä mahdottbniaksi
" - : . - - C l i ftejä Ja menetelmiä silmälläpitäen,
muttei voida yhtä vaoniaiti ennakol­ta
arvioita ubsieni l o ^ ä i i t l f ^ ,albeat>
. tamaa lisätehoa. Yleensä cllaan sitä
imieJää, että-tässä vaiheessa vastustus-keinot
ovat riitämättömät. Tämä mer­kitsee
sitä että kHhtyva hävityskapa-siteetin
tiousu- on todennäkäsempi
kuin hidastuva. ' '
Nämä teknliibn'perqjemvit i l S k^
piirissä on vuoden 1948 sotavarustus­ten
supistamia koskevan kefdnistslnn
'jylhä vakavims täysin'kflsitettävisEä.
i Aivan imin käskystä länsiblblcih val-
'tiot hylkäsivät Neuvostoliiton YK:lle
esittämän sotavarustusten rajoitta-misehdotuksen.
EJidotus edeUytti va­ja,
kaionibalismi. Salattu orjuus elää
yhä, tosin vaihtelevassa määrin ja. ku­tistuneella
- «lalla,r mutta tietämättö-iriyyden
Ja psyk<)logiS€fn kaksolsparin,
orjamielen : Ja,. v»llanhlmon, itsepin­taisesti
sällyttäinänä.
Ainoastaan sota- ralVoaa yhä verisin,
rolstavin värein,.Jtilmassa petomaisuu­dessa
kall^cltea ieläinää varjostavana ja
uhkaavanai. Tekniikan voittokulku
kun kaikkialle on ilmaantunut pieniä,
yhden lehmän ja sian palstoja seu­rauksena
maiden jakamisesta. Siltä
huolimatta vallitsee källcklalla kireä
asimtopula. Suomessa on rimsaastl
Karjalan pakolaisia.
Kulkuvälineet, junat Ja linja-autot,
ovat aina pakaten täynnä matkustajia
kaikldalla. Kupilinen kahvia maksoi
35 markkaa — Ja .<:ekin oli korviketta.
Hyvin yksinkertainen ateria maksaa
ravintoloissa 600—700 markkaa.
. Mr. Pellinen sanoi, että tavarat tul-
' lättiin kolmeen kertaan matkalla, kak­si
kertaa Ruotsissa ja kolmatuen ker­ran
Turussa. Matka sujui kaikin puo­lin
hyvin. — E. L.
saattaa Joht^ siihen, että sodasta tu­lee
se voima; .doka luottaa ihmiselle
hänen sutuimman tappionsa slvlllsoi-timeen
maan asuJtkaana.
ProfessOTi Robert M. Hutchlns, Chi­cagon
yliopiston rehtori ja tarkista­mattoman
.tiedon mukaan etevä ato-mitutkija,
OD: .-aikakauslehdessä The
Ameripan Magazine julkaissut kirjoi­tuksen,
"Atomipojqami ja tulevaisuus".
Joka on he;»tiäpyt huomiota koko
maailmassa.: i^utfcumatta tässä Yh­teydessä
t^^on.JdrJoituksen yksityis­kohtiin,
joka lapidaarisen yksinkertai­sin
jaiskuvoimaisln kohtalokkain lau­sein
vetoatji,. ihmiskuiman johtaviin
heiikiin ja pyrkii herättämään sen
hjrvät rivit, yastjiuntimtoon, esitämme
tässä hänen, jplitppäatöltsensä:
1) Tänä päivänä olemme tienhaa­rassa;
2) raulia. Jft atomivoima teke­vät
mahdoUisieksi,: niin korkean elin­tason
Itaikille„ettejmme ole sitä voineet
edes uneksia:; 3). tulevaisuuden, sota voi
Johtaa kallten elätpän tuhoutumiseen;
4) ihmlsallä on nt^ ensimmäistä ker­taa
valt^ valita ja muovata kotitalon-^
sä; 5) asi?i oq. kiireellinen. Valinta op
tehtävä viiden vuoden sisällä.
Vaikka myönnämmekin, että prof.
Hutchlns. ts^nkertaistamalla, jyr-kentämäHäcJa
kärjistämällä, (näkökotk-tansa
ennenkaikkea on pyrkinyt he­rättämään,
:-§ä?ivuttaroaan mahdolli­simman
suuren agitatoorisen tehon. Ja
senvuoksi otaksuipme hänen kenties
Jcssaln määrin' liioitelleen, niin tästä
den Johtajat hallitsevat tapähtiuniä. huolimatta eräitten totuuksien elttä-
Kapltallstisissa mabsa hallitsevat vai- niättömyys lienee pyt jo ilmeinen. En-sefcä
kasvien että eläinten olemassa­olon.
Jo ensimmäinen maailmansota
^ ' ^ ^ ' ^ l antoi meidän aavistaa, mikä kaikki
saattaisi olla mahdollista. Toisen so­dan
aikaiia vain syyttömät siviili-ih­miset
joutuivat olemaan käytännölli­sinä
todisteina kemian tehokkuudesta
Ja kemistien valmiudesta milloin oli
kyseessä halutun tai käsketyn täydel­lisen
petomaisuuden irtipäSstäminen.
Uusien bakteierien .tauteja tuottava
teholsuus on biologien salalsuiis: mit-
Icä keinotekoiset hirmukuolemat saat­tavat
olla ihahdbllisia siitä ei tavälli-sella
maallikolla voi clla minkäänlais­ta
perusteltua käsitystä. Ja lisäksi
meilU^ on.atomipiommi toisen maail­mansodan
yllättävä Ja katastrofiihai-nen
uutuus. 8en llmestsrmltien strate­gian
piiriin, sen ensiesilntsmiinen liis-torian
näyttämöllä aikaansai, Iskuval-kutukseh.
Josta ihmiskunta ei Vielä öle
toipunut. ,Siitä hiioliinatta näyttää
siltä, ettei voida saiiba tuon iskun ol­leen
hyödyllisenä'väroltiiksenä.
Muutenkin on paljon niuutttmut.
RatkaiseVlii^ poliitti^a. voimakeskuk­sia
ori'enää väin kaksi Jä ftiäailman-i
l^olitlikan avaina%missa olevien hen­kilöiden
lukumääri on pienempi kuin
koslcaah ennen. Maailman soslalis^-
sessa osassa poliittiset pi^lueet ja n i l -
Maailmaneiliiätys
pikaluistelussa
Davos. — Unkarilainen Kornel Pa-
Jös saavutti täällä helmik. S pnä uuden
maailmanennätyksen 5,000 m. luiste­lussa
ajassa 8.13.5. Entinen ennätys
oli Ake Seyffarthilla. jotai luisteU t ä ­män
matkan 8.13.7 vuonna 1941 täällä.
lan toisentyyppiset miehet, suuret f i -
nahislvaltläat, trustien johtajat; po­liitikot
ohjaavat 'valtloalusta, mutta
"laivaisähnät" määräävät lastit Ja
kulkutiet. Teräs, kivihiili tiraani, ku­mi,
öljy, paperi iiuhuvat mahtavaa
kieltään — oiöhan kUUan oinlnaispälno
suurimpia h^ös niahdin vaakakupissa.
Tavallinen ilunirien — kadulla, pellol­la,
soirvln tai pUIpetin ääressä, kate-derlssa
tai kaivoksessa — tietää' tänä
päivänä vähemmän kuiri konsanaan
niistä voimista Ja tekijöistä, Jotka hal­litsevat
hänen elämäänsä Ja kenties
pianldn määräävät hänen lapsensa
elämään tai kuolemaan. Niinpä maa­pallo
pyOHi edelleen liittäen vuod-renkaan
yuosirei^äseen. Vuodenajat
vaihtuvat totuttuun tapaan liiinkuin
tavallisesti, kuten ennenkin. Mutta
ihminen ei enää ole sama kuin ennen.
Mikä hän siis ön oHut? Historian
alkuajoista saakka'ovat talkdit. köy­hyys,
orjuus Ja sota olleet hänen ali­tuisina
seuralaisinaan. Taudit voite­taan
toinen toisensa perästä, lääketie­teelle
alkaa Jo se päivä koittaa. Jol­loin
se voi julistautua luoimoltömän
kuoleman herraksL Ihminen näyttää
seisovan köyhyydeii' voittamisen kyn­nyksellä,
mutta epäröi, häilyy tien Ja
menettelytavan valinnassa. Julkinen
orjuus on Jaettu maapallori perukkoi­hin
niinkuin aikaLsemmin sen edeltä­nen
kaikkea sen; totuuden, että ihmi­nen
atomienergia.n vapautuessa on l i ­sännyt
hävitysit^ipasiteettiarisa niin
olennaisesti, että trotylista U-235:een
on pitempi^, harppaus kuin kivlUngos-ta
dynamiittiin.,. Ja edelleen eräs to­siasia,
joUa. täytynee olla vielä tehoste­tumpi
ajankohfäfnen merkitys: se, et­tä
ttio hä^tyskapasiteetti joka hetki,
yötä päivää, yuosl vuodelta kasvaa sel­laisin
prosenttimäärin, että ne epäile­mättä
jo vlltiaavat suurimpaan mah­dolliseen
määraari.
Prof. Hutehiris.tähdentää sitäpait­si
hyvin väihuittäVaan todisteluun no­jautuen
ettei "ole-, olemassa mitään
atomisalalsuuttäV vaan että suurim­mat
teollisuu^ältiot Jo nyt kykenevät
valmistämä&n atomipommeja teolli-suusmittakaa^
ä&rf:
Eräitä johtopäätöksiä lienee pidet­tävä
ei vaiii niäHdollisina vaan vält­tämättöminä.-'
Niifi on esim. oletetta­va,
että johtavien valtioiden yleisesi­kunnat
voivat'llkitnäärln laskea ei ai­noastaanko
nyt/Olemassaolevan hä\i-tyskapasiteetlh.
Vaan myöskin sen jat­kuvan
lisääntymisen todennäköisen
tahdin. Ja etfelleien. nämä laskelmat
tulevat kaiken ^ todennäköisyyden
mukaan olemaan minimllaskelmig,
toisin sanoen epävarmuusmarginaali
on yksipuolinen.-^ Voidaan tehdä las­kelmia
Jo <jlemassaolevla kapasite^t-rustusten
värent&mistä i^plmarinellä
osalla vuoden aikana Ja tasavertaises­ti
eri valtojefa kohdalla. J ^ edelleen
atomipommia Ja muita hy^ckäykaseita
koskevaa kieltoa Ja valvontaa.
Eivät edes läntisten sosialidemok­raattisten
hallitusten edustajat läh­teneet
vakavasti keskustelemaan so­tavarustelujen
pysäyttämisen mahdol­lisuudesta.
varustelUjeri. Jotka nyt
köyhdyttävät sodan ruhjomaa ihriils-kuntaa
ja uhkaavat vastedes tuottaa
sille yhä kovempia koetteremuksla.
Eikä tämä ollut ensimmäinen s(?ta-varustusten
suplstamisäjatuksen kan-salnvällJsessä
kokbuksesisa kärsimä
tappio. Sotavarustusten supistami­sesta
on keskusteltu yhtä kauan ktiin
nykyajan kllpävartistelu on ollut teol-lisutisvaltioiden
polltiilcan olermälsena
osana. Siitä keskusteltiin ranskalais-saksalalsen
sodan Jälkeen, jolloin Toi­nen
Intematlonall ryhtyi mobilisoi­maan
työväenluoltkaa rauhan asiaa
ajamaan Siltä keskusteltiin ennen
ensimmäistä maailmansotaa,
sama Intematidnali turhaan vetosi
järkeen, htunaanisuuteoi ja yksimie­lisyyteen.
Siltä keskusteltiin ensim­mäisen
maailmansodan jälkeen, jollbin
huuto "Ei koskaan enää sotaa!" n<{usi
uupuneitten tuskaanttmeitten ja epä-tolvoisteh
kansojen seasta. Siitä kes­kusteltiin
ennen toista maailmaiiisö-taa.
Jolloin koko kansainvälinen neu-votelukokous
sotavarustusten supista­miseksi
romahti hltfeillälsen sotava­rustelun
Ja hyökkäyshengen tihatessa.
Siitä keskusteltiin Jälleen viime kesä­nä,
jolloin ulkoasiaiiunlnisteri Vys-hinski
piti historiallisen rauhänpu-heensa
Y K : n kokouksessa Pariisissa.
Sosialisteina uskomme "tietävämme
^takln sodan, sosiaalisista Juurista* Ja
tehtävistä. Sosialisteina sikäU kuin
vältämme . omaavamme sosialistisen
maailmanJiatspmuksen, olemme yksi"
mlelislä siltä, että sota äiikfcina hiistö-riallisina
aikoina viarstoaiselta jä pe­rimmäiseltä
osaltaan on ollut eräs ros-vouden
muoto ja että sota meidän
aikanamme, täyskapltallstlsen teolli­suuden
aikana, pn IcansalUskapltalis-tisen
maailmanjärjestyksen olermai-nen
osa. . -
Sosialismin . klassilliset iclrJaUijat,
sellaiset kuin Marx Engels, Jaures,
Lenln.^ Stalin, Laski ovat arvanneet Ja
ennustaneet sodan olevan kapitalisti­sen
tuotantojen väistämättömänä tai
ainakin vaikeasti vältettävänä seu-raul£
5en^. kapitalismi pn yksilö- Ja
kilpailutaloutta, sosialismi pn sosiaall-ja
yhteistoimintataloutta. Kapitalismi
on laajentuessaan imperialistinen,
hyötyvä, sosialismi taas yhteisvastuul­linen,
auttava. Sota on septalcia yhtä
luormollinen kapitalismin kuin rauha
sosialismin ilmaisima; "
20. vuosisadan alkupuolisko vahvis­taa
pelottavalla kokemusperäisellä is­kuvoimalla
sen,, että soäalistinen ana-
Ij^si kapitalistisesta yhteiskunnasta Ja
sen kehitysdynamiikasta on olkea.
Johtopäätös, joiut meidän sosialis­teina
ön t ^ t Ä v ä ; ^ seuraava: samat
sosiaalisen kehityksen lait. Jotka t ä ­hän
mennessä niin sokeasti, mielettö­mästi
jiä kohtalokkaasti ovat syösseet
kapitalistiset;. yhtelskunriat sotaselk-kauksesta
toiseen, johtaval pakostakin
tai ainakin hyvin todeimäköisesti
vastedeskin tulevaisuudessa, saman­laisiin
tuloksiin. Ilman hetken maa­ilmantilanne
on täynnä uhkaavia en­teitä.
Elleivät sosialismin kansojen Ja
ihmi^uiman rauhanvoimat oimlstu
tehtävässään, näyttää katastroofl
6. Svvai^yiini-
EdmontitfL — EPPrn maakuntajch-laja
Ben Swankey nimitettiin iiehnii.
27 pnä täSUä pidetyssä LPPrn jäsenis­tön
kokouksessa puolueensa ehdok­kaaksi
Edmonton'East vaiitJijapinttj
tulevia liittovaltion vaaleja vait^
^Tämä hyvi^.tunnettu taistelija ohjji.
lut työväenliikkeen mukana-vari^.
s m ä riuoruud^taanja tso. mitä k *
vbllisiin tämän työväen valitjijapiirin
ehrtPkkaaksL Toisen maailmansodan
veteraanina on hän ollut aktiirinea
Jäsen Canadan Leenassa. jos;a hän
on taistellut entisten sotilaiden oi­keuksien
puolesta".
"Ottaessani vastaan tämän nimi.;
tyksen oh mlnim pääasiallinen tar-koltukseni
Jatkaa kansan taiitelua
rauhan puolesta Canadassa ja m-ju-alla
maailmassa Ja työskennellä mji-dän
demokraattisten oikeukslemm»
säilyttämiS3n ja laajemman taloud;!-
«lisen hyvlnvoiimin puolesta", sanoi mr.
9wankey.
"Nämä periaatteet ovat ainoat on-nelUsen
olemassaolon edellytykset.
Tällä erää ei ole parlamentissa eikä
sen ulkopuolellakaan mitään muuta
puoluetta kuin LPP. joka taistelee nii-den
puolesta. Minä haluan visdä tä­män
taistelun alahuoneeseen Edmon­ton
Eastin kansan puolesta. Odotan
voivani liittyä siellä muihin LPP:n
tafstelijblhin. jotka Canadan työväen­luokan
suuren johtajan Tim Buckin
Johdolla taistelevat rauhan puolesta",
sanbi mr. Swankey.
väistämättömältä.
Tässä vaiheessa meistä näyttää ole-
Jolloln4van mahdollista ja välttämätöntäkin
tehdä eräitä Johtopäätöksiä, jotka ovat
varsin ilmeiset.
1) kapitalismin valta-asema maa­limassa
ylläpitää scdan mahdollisuut­ta,
jopa sen todennäköisyyttä; 2) So­sialismin
vaikutusvallan kasvaessa so-danvaara
vähenee, hävitäkseen inhi­millisesti
arvioiden kokonaan sosialis­min
päästessä valta-asemaan; 3) So-^
tatekniikka tekee jokaisesta vastai­sesta
tepllisuusvaltojen sodasta valta­vamman
katastrofin kuin mikään tä-hänastinien
historiallinen katastrofi,
ensinmiäinen ja toinen maailmansota
sekä musta surma mukaanluettuina;
4) Hävitystehon kasvu ori nyt niin
nopea, että sodan ja rauhan, kapita­lismin
Ja sosialismin voimien välistä
ratkaisua on kiirehdittävä yhtä pal-
^ n tai vielä enemmän; teknillisistä
kuin .taloudeilis-poliiJitisista . syistä;
5) Ainoa todennäköinen rauhanehto
on yhteistoiminta sosialismin sekä ka­pitalismin
rauhaarakastavien ja edi.?-
tysmielisten voimien kesken. Ja lo­puksi;
6) Ainoastaan sosialismin val­ta-
asema tai sen toteuttaminen voi
antaa ihmiskunnalle lopulliset Ja luot-tava,
t rauhan takeet.
Ihmiset, .Jotka tunnustavat olevan­sa
sosialisteja, eivät voine epäröidä
näitten vaihtoehtojen valinnassa. Ei
kukaan vastuuntuntoinen persoonalli­suus,
olkoori häniellä mikä tahansa
yhteiskunnallls-poliittinen katsanto­kanta,
voi väittää mitään muuta kuin
että rauhan säilyttäminen on verrat­tomasti
tärkein tehtävä ja että sosia­lismi.
Ja nimenomaan juuri rauhan­tekijän^,
on Ihmisktmnan välttämät­tömimpiä
apulähteitä. sen tulevaisuu­den
toive, joka sallii sen Juoda tule­vaisuutensa
hädästä ja pelosta vapaa­na
Ja joka vasta tekee ihmisille mah­dolliseksi
tosi-inhimillisen vapauten­sa
toteuttamisen.
Pravdan päätoimittaja Pospelov piti,
äskettäm Staliniri ja Molotovin läsnä­ollessa
puheeri. Jossa hän tähdensi si­tä,
että siirtyminen kapitalismista so­sialismiin
saattaa merkitä ihmiskun­nalle
äärettömiä kärsimyksiä. Tällai­nen
lausunto, jos mikään on vakava
aikainme olre^ Mutta onko ihmis­kunnalle
itse asiassa enää valinnan
varaa? , Eikö vaihtoehtoina ole vain
sosialismi taikka — ? Niin on: vaih-toe^
tolna ovat sosialismi taikka uu-det
suunnattomat katastrofit.
— Kassakoneen keksi amerikkalai­nen
kauppias John Ritti.
I
ISÄNNÄN ÄÄNI
RAJAN TAKAA
, Iron Age julkaisun marktdna-asialh
toimittaja Thomas J. Campbell New
Yorkista kuvaa vierailua hiljan löyde­tyllä
rautamalmialueella Labradorissa,
Pohjois-Queliecissa. Siellä o^t" todettu
olevan yli 300,000,000 tonnia, sanoi
hän . . .
"Tällaisina aikoina", sanoi Camp­bell,
"ktm puhutaan Yhdysvalloista,
on puhuttava pohjoisesta tantereesta
ja erikoisesti Canadasta."
Canadan luönnonrlkliaudat ovat
lUan hyvät, liian suuret." Jätettäväksi
huomioonottamatta. — CP:n uutistie­to
Washingtonista. helmik. 14 pn.
OI KUINKA PiUJON
WINSTONIA "R.^KASTETAAN"
Brnssels. — Ainakin 60 kommunistia,
belgialaista senaattoria ja kansan­edustajaa
oli vangittuna tänään kom­munistien
yryitiäessä tuloksetta ha­joittaa
ulkollmakokous, missä Winston
Churchil puhxii eilen . . . Kahdeksan­sataa
poliisia ja 300 santarmia, asus­tettuina
Sten-pyssylllä. kivääreiUi ja
pistooleilla, oli Palace de la Boursessa
missä Churchill puhui . . . Euroo­pan
liikkeen kokcHiksessa . . . — BUP-AP:
n uutistieto, helmik. 28 pnä.
Eti puolUlaomaaUmaa oikeuslaitok-
$et ptmnitsevät Ihmisiä Ja tuomioita
Jaetaan eri mitalla. Amerikassa, joka
'on ollut aikaisemmin vapauden ver­tauskuva
kaikille ihmisille, on 12
konmnmistia - oikeuden edessä siitä
syystä, että heillä on vissinlainen po­liittinen
käsitys yhteiskuntuOllsista
asioista. Heitä el syytetä edes mis­tään
erikoisesta rikoksesta, sinä Yh­dysvaltain
pierustoslaki takaa mieli­pidevapauden.
Tullaanko heidät tuo­mitsemaan
rangaistuksiin, sen näyttää
tulevaisuus. Vaikka perustuslaki ta­kaakin
mielipidevapauden, niin Yh­dysvalloissa
on tuomittu ihmisiä ran­gaistuksiin
poliittisista syistä. Laki
Ori. kuten sanäriparsi kunlini.^ sellai­nen
kuin se nietaän.
italiassa ori myöskin jaettu "oikeut­ta".
Roomsua sotaoikeus on vapautta­nut
Mussolinin fasistiaxmdjan esi-kimtapä&
llik&t kenraali Bfarlo Boat-ttiL
vaymaahkin ne italialaiset, jotka
auttoivat liittolaisten aimeijcdta ItaB-
]an vapauttamisessa kysyvät itseltään.
että miijne nyf^llaan menossa. Mitä
ajattelevat ne äfdit ja isät, joiden lap­set
uhrasivät-«Iäätäri5ä vapauden alt­tarille?
Kenraali Roattan tie ori ollut hyvin
verinen. Hän. osallistui Etiopian so­taan
fasistiärrifef j4n nmkana. Musso­lini
paj^tsi siitä tämän murhamie-'
hen mitaleilla. ,.J^un Bspanjari kansa
taisteli vapauteijsa puolesta auttoi
ketuaali R/oatta.Francoa. Kun hän
palasi Espanjasta, niin Mussolini'ko­hotti
hänet-^fasi^t^axmeijan-csänmtä-päälliköksL
Ktmjpuhkesi toinra maa­ilmansota
Ja jaksan panssariarmeijat
vyöryivät avuttonian Ranskan yli, niin
poltettiin, avuttomia naisia, lapsia Ja
vanhuksia miurhattiin, aseettomien iJi-mlsten
omaisuutta ryöstettiin ja har-joltettihi
kalkeiilalsia rikoksia. /
Kun lilttolaisteh armeijat saavutti­vat
sutirla voittoja pohjbis-Äfrilutssa
Ja maihinnousu Italiaan näytti mah­dolliselta,
niin Mussolini kutsui fasis­ti
Roattan pois Jugoslaviasta Ja teki
hänestä uUdelleen esikuntapäällikön.
Suuri mä^rä canadalai^ nuqrulEai-sia
niakaa ikuista tmtaan Sisiliassa
Ja etelä-Italias^. Taistelu. Roattan
Joukkoja vastaari oli'ankara Jä'vaati
raskaista veriuhreja. Mutt^ Italian
armeijaa s d i n takana>taistäivat ^
lottominft Jltaliaia^^itr partiisaariijou-^
kot jä auttoivat fiittoklsten sotavoi­mia.
Roattan verinen käsi iski sää-llmäct&
nänä näitä antifasisteja vas­taan
Ja partisaanien veri värjäsi Ita-kenraali
Rcatta.pii niitten korkeimpi­en
fasistien./mukana jotka iskivät
Ranskaa {)tn^b^, selkään julistamal­la
sitä vasl^a^^odan.
Sodan aUoi^T M " ^ ^ ..vapautti
R(»ttan esiknntepääTlikön tehtävästä
ja nimitti h ä ; ^ niiden fasistiarmei-joiden
päällikSksi^ . jotka hyök­käsivät
Jugoslaviaan. Siellä fasisti
Roatta järjesti verisiä orgioita. Kyliä
lian maankamaraa
Kun Italian faäsUhallitas lopuksi
rcHnahtl tult fasisti Roattalle hätä
käsiin. Fohjois-Italiassa olevan kan­san
vapausarmeija antoi määräyicsen
vangita Roattan faststJrikolHsena.
Häntä ^rytettiih murhista: Jugoslavia
pyysi liittolaisia lähettämään Roattan
Jugoslaviaan vastäaxmum rilu^csista.
, Hän Joutui vastaamaan riknksistimn
javanpi: R<Maman jetoumuqdlfce«ielta
sainuksi ja
laiaan. josta
minaariin. Joka oU Vatikaanin suoje­luksessa.
Pyhän paavin suojeleva kä­si
mrvasi tämän verisen fasistin näi­hin
saakka.
Nyt vaaUl fasisti Roatta 10.000,000
liiraa palkkaa siltä syystä, että häntä
ori pidetty syyttbmästi.vankUassa. Eh­käpä
hän saakin vaatimuksensa la­v
i ^ , 'cbhan Italialla Marshallin dol­lareita.
Oöiitdi«ii asiassa on se, että Italian
puolustusministerinä on Randolfo
Pacdardi. Joka taisteh Espaiyan tasa­vallan
armeijassa* tykistoiipseerina
Roattan italialaisia fasisteja nastaan.
T^ssä asemas» Paccirdin asiaan kuu­luu
JTa^isti Roattan^ vaiatiÄoksen kä­sitteleminen.
Nkin käsitellään fasistirikollisia
marshalioidussa Italiassa. Jossa krls-vapautia.
fiSöatta*'
hänet* kuljetettiin
bän karkasi ja piikmtui katoliseen se-tilliset
demokraatit Ja oikeistosffiialis-tit
hallitsevat Ei ole ihme vaikka
tuniuittu Italialainen sanomalehtimies
Gind Bardi kirjoittaa: "Rooman asuk­kaat
ky^qrvät nyt vapautetaanko ken­raali
Rodolfo Graziani, etiopialaisten
teurastaja. Ja toiset sotarikolliset.
Graziani jutun käsittely on jo venynj^
viisi kinikautta."
Roattan vapauttamisesta ei ole sa-ruillalraan
mainittu sumissa kapitalis-itilehdissä
Tilaa^ ei t i e t y ^ löydy ^
piäfihäh Ididet ahtaa tSyteen unka-
^Otdste^ bt^säsialaisten yin. fasistiea
vangitsemisista. — Uoti.