Vapaus, March 5, 1949

              KIITOS
Sle muuttaessani «rnuan tupaani asumaan, jonka juuri «On v a i.
° & ^ i n a i kiitos Aino LuoänaUe, joka vaivautui ja työskenteli
^^SsilSj eiBännine. jotka runsailla Ja monenlaisilla leivoksilla
k<m^uvat vaatimattoman majani pöydän. Vielä kerran kiitos
^( W!e lelUt tästä suuresta ystävyyden osoituksesta.
|r.*ic^*«: KiitolUsundeOla muistaen.
P^UsTille. Ontario
F R E D NIEMI
HetaikBBn 24 p.' I SM
Tervetuloa paikk<ikunnallemme
ima jä cnsio Vuori
]a hyvää onnea ja menestystä uudessa kodissanne
toivottavat seuraavat ystävät ja-toverit:
Harry, Annikki ja Eric
Mäki
Bertha ja Carl Mäki ja
pojat
Olga ja Hans Sula
Sofia ja Jaakko Pöntiö
Kaisu ja Reino Ojanen
Alina ja Vili
Olivia ja Jussi Tolvanen
Kerttu ja Taisto Länsi ja
* lapset
Elina ja Wm. Pankka
Dell ja Tyko Tammi
Elvi ja Bob Lujanen ja
lapset
Tuula ja Reino Wästilä
Lockerby, Ontario
Saima ja Onni Seppälä
A. Wiita ja perhe
Alice ja John Luoma
Mary ja J. Saari
Selma ja A. Halonen
Ida ja O. Männistö
Hilma ja Tom Viianen
Aino ja Edwin Heikkinen
Aili ja Toivo Peura
Helen ja Fred Toivonen
Bill Saari
Laina Markkanen, Toronto
M. ja A. Mänty
Sanni ja Frank Piirto
Olga jä Aino Pirskanen
Alli ja Peter Pirskanen
Helmikuun 27 p. 1949
KIITOS
Kauniit kiitokset teille, toverit ja tuttavat, kun saavuitte
yllättäen meidän vieraaksemme toivottamaan maille onnea
uudessa kodissamme j a lausumaan meidät tervetulleiksi paik­kakunnallenne.
Kiitos arvokkaasta iahjasta, jonka Jätitte
käyntinne miUstoksl.
Erikoisesti haluamme kiittää sUtä ystävällisestä vastaan­otosta.
Jonka olemme saaneet osaksemme siijtyessämme tänne
Sudburyyn asumaan. Tov^nnis Ja ystävyys on aina suuresta
merkityksestä Ja varsinkin näin uudelle paikkakunnalle muut­taessa.
EmänniUe tuhannet kiitokset kauniista kahvi- Ja voileipä-pöydästä.
Samoin homman alkuunpanijoille. Annikki Mäelle.
Olga Sulalle Ja Bertha Mäelle sekä Hannes Sulalle niistä kau­niista
sanoista, Jotka hän tilaisuudessa lausui.'
Kiitos myöskin teille Jotka ette voineet olla saapuvilla. Siis
vilpitön kiitos kaikille.
Tulemme aina teitä ystäv^dellä muistamaan.
Hilma ja Ensio Vuori
Helmikuun 27 p:nä. 1949, Box 60. Lockerby. Ontario
— C. E. Duryea keksi automobiilin
v. 1892 ja voitti ensimmäisen autokil­pailun
Chicagossa v. 1895.
— Vuonna 1883 ajoi Ck>llieb Daim-i
e r keksimällään moottoripyörällä en­simmäisen
kerran.
^.illllllllllllllllillllHllllillllllllllllllHllllllillllllllllllllllllll
i
ÄÄNILEVY VARASTOMME
MYYTY KOHTA .LOPPUUN
, Tilatkaa nopeasti, jos haluatte vielä saada
allamainittiija levyjä.
^ Laulu- ja soUtokappaleita ^
4021 Puhelinlaagai laulaa. Foxtrot
Kaipailen lemmittyni luo. Foxtrot
747 n u silloin kerran* valssi
Kay kjnsialn. Foxtrot
223 Mita niistä p^raUti, Jenkka
Pttrjehdusma^ika. valssi
893 Satamasta satamaan, \^lssi
Raitilla kulkija, jenkka
724 Taaiara, FoJctrot ,
Sundlben illaiii muisto. Jenkka
721 Terveiset ulapalta, valssi
Laulaen eteenpiin. Foxtrot
4005 Minne käyn läivas nikdi saan. valssi
HimmeneTä yö. Foxtrot
4008 SomanssL valssi
Luoaaln äin. Foxtrot
HINTA $1.25
Ukstatijm kaikkialle Ctoadassa. Tilatkaa cMoUteella:
Vapaus JNikb^ Co.
tlMTiD
BOX 69
NiUi levyji
318 Bay SL
8UDBUBY, ONTARIO
«iaiavatu lityös sJnilfllilreesfimme
«RANCH OFFICE
^ Port Arthnr, OnL
iniiiiiHHiniuiiDiflffitiiism^
Vaino Käärninen
30 V . näyt^nmllä
Caaadaa
nirttimiiriti V IM
tali tältä talven» tai
vaatta niymmsaä.
liinnmmc tilriUi
haastatte-tyhjentävästi
kvaas tapaan:
Tulee siis kuluneekft SO vuotta sUO.
kun alolUtte näyttämöuranne? — J a
missä? ^
•— No »ntggg» muuaUft. kuin tässä
rakkaassa Iisalmessa j a aikaakin t o ­siaan
jo tulee melloetn '*mSehen Ikä".
Täällä toimi silloin Qsalmen Työ­väen
Näyttämö. E r i s näytteum öU
sairastunut Ja mtouDe annettlltf l i e ti
allQimi suuri päärapU^ Uuhmäytel-mään
"Kylän heittJft". SUttf se alkoi
"teatteriklirpänen" pnremaan. Ölln
sitä ennen katsellu<iv Jt^ukan hymyil­len
näyttelijöitä, kun itse olin uH-hln
aikoihin urheilun lumoissa.
Missä kaikkialla olette toiminut täl­lä
ajalla?
— SUrryln täältä Kuopion Työ­väen
Teatterin näytteUjäksl. Joka o l i
kehltykselleni hyvä koulu alkutaipa­leella.
Edelle«n canadaan. OHn
siellä Johtajana 3 vuotta Ja kiersin
omalla tumeeUia ympäri Canadan.
Takaisin Suomeen Ja ensin Lahden
Työväen Näyttämölle, sieltä Jälleen
Kuopioon Johtajaksi, sitten seurasi
Valkeakoski Ja K y m i . Jossa viime­mainitussa
olinkin kolme vuotta.
Viimeinen paikkani oli Savonlinnan
Teatteri Ja sen Jälkeen olen vakavis­sani
ajatellut palvella maaseutua Ja
etupäässä omaa maakuntaa "Mfaa-seutttteatterin
r.y." Johtajana.
Tientenkln nälSi pitkänä aikana
olette esittänyt mitä erilaisimpia osia?
Voisitteko ehkä mainita muutamia.
— Opereteista on JÄänyt erikoi­sesti
mieleen "Mustalaisruhtinatta­ren"
Ja "Viktorian husarlen" sanka-,
rit. Laulunäytelmistä "Revospalme-nen"
Ja "Punaisen laukun" sankari.
Farsseista "Lasse Avlomiehenä" (I«aa-se).
Kansannäytelmistä "Pohjalais­ten"
(Jussi) Ja "Erämaan ritarien"
(Tuntematon). Vakavammista "Tuh­laajapojan"
(Armand).' Monia mul­ta,
lukemattomia osia liiainltsemat-ta.
£n kumminkaan voi unehuttsia
"Särkelää", Jota (Jullea) näyttelin
yli 200 kertaa, varmasti eniten meil­lä
Suomessa. Siinä oli tehtävä. Jo­hon
aina kerta kerralta löysi Jotain
uutta. _
Kun aiotte omistautua maaseudulle,
n i in mitä on suunnitteilla?
— Teatterini ohjelmistoon lähitu­levaisuudessa
tulee' "Koljaan suvim
tuho" (Murtuneita X -Ja '^Simo Hurt­ta".
Ejn. alan esittämään 30 v. t a i ­teilijajuhlan
merkeissä 23.1. 1949 a l -
ken 2Vs kk. ajan Iisalmen, Kuopion
Ja Oulun ympärillä, ja esitän vaa­tivan
ukko (Koljaan) osan. Aloitan
ZiM&Imen ympäristöstä. siUä onhnn
täällä kaikki nuoruuteni parhaat
muistot. Mm. Salahmilla hyppäsin
u r h e l l u a i k a c ^ pituutta ensloifflai-sen
Ja viimeisen kerran yli 7 m.
Mitä kokemuksia teillä on näytel­mien
suhteen maakunnasta?
— Jo« esittää Jotain kevyttä, nau­raa
kansa, Jopa "buutaakin*. niut-
U esityksen Jälkeen: "sepä oli tyfi-
Jää", "hölynpölyä". Vakavampi näy­telmä
tehoaa varsinkin talvella kat­somaan.
Onhan Joukossa. Joskus p a l ­jonkin.
Jotka nauravat. vaUck» olisi
kuinka vakavaa., mutta on taas sitä
runsaammin niitä. Jotka kuuntelevat
hartaana. Kuulee, tyydytyksekseen
esityksen Jälkeen: "Olipa hyvä näy­telmä".
"Siinä oli sisältöä", ^ e r ve
tuloa heti uudestaan". Tällainen sa­n
e i t a velvoittaa Ja lämmittää koko
vierailevaa teatterin henkilökuntaa:
Voin jo ennakkoon mainita että " K o l ­jaan
suvun tuho" e i jätä ketään kyl­mäksi
voimakkaan sisältönsä puoles­ta.
Olen myös koettanut saada vaati­viin
rooleihin k i d m o l l ^ t näytteUjät.
Aiotteko esittää k.o. näytelmän
myös Iisalmessa?
— Turneen päätekohta on huhti­kuun
4 pnä Iisalmi j a toivon nälce-väni
kaikki vanhat ystäväni näytän­nössäni,'
muista puhumattakaan.
Mitä toivomuksia olisi?
— Se. että kun tulemme maakun­taan,
yleisö muistaisi saapua «sityk-
:>iimme, vaikka raha on jo kireäm­mällä,
imstä syystä olenkin alenta­nut
ennakkoliput 80:—.
Muuten, tekeekö raha Jo haittaa
maaseudulla? '
— Kyllä. Mm. Nivalan ympäristöl­lä
ei muuta paljon taiullutlcaan kuin
työttömyyttä j a köj^yyttä. Cttifco
sitten asia todellisuudessa niin? Öle-j
tan, että asia oli hiukan liioiteltu.
Puristimme katti erojaisiksi Ja t o i ­votimme
"Koljaan suvun tuboUe" by>.
vää menestystä.
Oaiä& Ja kxjaCii
PÄÄOMA JA KIRJALLISUUS
teoksellani neljä kertaa suuremman
voiton kuin minä. Ja minun vastatta­vikseni
tulivat kuitenkin painatus, pa­peri
Ja'kirjakauppiaiden provisiot. Ja
kuitenkin kirjotteUan meidän korkeis-
U palkkioistamme. Kustantaja. Jolla
on luottoa pankista, mikäli hän ei ole
koonnut pääomaa muiden kirjailijain
teoksilla, maksaa, vaikka vastahakoi­sesti
kirjailijalle teoksesta kun tämä
Jättää käsikirjoituksen. Tätä hän n i ­mittää
ennakoksi. Muutamat kulut­tavat
etmalBolta todellakin työnsä k\m
se on valmisteilla, mutia kim teos on
painettu, kirjailija on kuluttanut koko
as. palkkion ja hänellä on lisäksi
usein uutte velkaa. Ja kuitenkin huu­detaan
meidän suurista voitoistamme.
Voltt<; on kai kui^mkin se mikä jää
Jäljelle, senjälkeen kuin elämisen kus­tannukset
on suoritettu. Minulla on
ollut vain tappiota työstäni, Ja olen
sillä saanut n. 10.000 kruunun velat.
Miten minun olisi pitänyt kirjoittaa
saadalcsenl voittoa, sen tiedän, mutta
olen ylpeä sUtä. että en kirjoittanut
sillä tavalla.
v^ialfaMibto» Jnrt Ml |aMi|ta k»-
ttcaili kaMaJiaM Ja sea
yjifi, «o talsikillat—trniB valkea*
t» ^ iiai—• a i k am pMtSHIB-
•e» r k t c l t e a a a kBMHL B t o eUd
Vvfa MMrtI kMvaa kirjal-cil
keftae-katea
sesnava
a t O i ^ taHia • Se Jalkalata
:M| M i i l f | ( i M ' * l M r M t t » se ae
läUHDictT^ttvte afakkaUalactt
tiaiktai pIhrCai. .
Toinen asia on. Jos minun asemos;^
sani olevan kirJglUian täytyisi tur­vautua
apuun pysyäkseen hengissä.
Onhan tunnettua, että emme Urjoita
ilnuiaeksl; berta WlrBen el edes vaella
Q<di^thalte fiaJ»a itkem&än.alle pa­rin
sadan kniunbn arkilta. Mutta se
käsitys., että me saisimme palkkion
Inistänta^ta. «ttä me ylipäänsä sai­simme
Jotakin .Icusiiantajilta. oo Jos­sain
tpftärin «ralbeelUoen. Kustanta­j
a on oikeastaan tiupeeton vftUkfisl.
Ränen, tarvitäde vain omistaa pöytä,
Ju^loUrJa Ja Juok«ipoika. sekä hank­kia
kaksi nixntil maksuosoltukseen.
n i in l^oen puoleltaan on selvä.
Iftnift taripeetöh välikäsi, tarpeeton
siksi, ett» hän «1 paina elkit myy k i r -
loa, on Rtfotdissa muodostunut am-mattlkunnnksi
Jonka käsissä — t a i
k y n s i s i paiviBUhlnkin — ovat kaikki
kirjakauppiaat. Senvuoksi yksityinen
kirJalUJa .'er voi kustantaa teoksiaan
itse. Kirjakauppiaat ottavat määräyk-siä.
j a tilittävät vain kustannusyhdis-tykseUe.
Kustantoifa oh ainakin kirjailijalle
mitä välttäniättteiln Ja mitä epämiel­lyttävin,
ilmestys. Hän istuu Ja sane­lee
käfiikirjoittikseh kohtalon, tulee
ko sUtä kirja vai e i , Hän ehdottaa
kirJoilUaUe nuAitoksia. Ja hän voi
myös aivon ylCBinkertoIsesti soilla i t ­selleen
pieniä vapauksia käsikirjoituk­sen
oikoluvvn ohessa, vieläpä ttedustf-lematta
ktrjaiiijan mielipidettä. Nlln-pj
» minulle tapahtui kerran, että l u ­kiessani
erfistä huomattavaa teostani
kun se o l i i ^ l n e t t u , en enää tuntenut
omaa tekstini. Se oUkln aivan yksin­kertaisesti
muutettu, 'Hillaista kirjai­lijan
iiimellijl varustetun kirjoituksen
muuttamista pitäisi Icat arvostella sa­malla
tavallaktiio hyväksytyn vekse­l
in summan muuttamista.
Haluan kaikesta tästä sanoa mieli­piteeni
tarkemmin suimnittelemassanl
kirjoituksessa Pääoma Ja kirjallisuus.
/^aiä ettäkirjailisuuden kohtalo on
UilKihiehen käsissä (kustantajan pää­määränä
on vain Uiiceyritys, kunnia
on tolsarvirfuen), olisi kyllä käytän­nöllistä,
ellei kiistantaja haluaisi olla
loy^is iEiirJaJlIsuuden tuntija Ja sensori,
Jaj^ellel faiän ottaisi kohtuutonta voit­toa.
H ä n ^ on, joka ottaa palkkion
tuöttajaib UrJailiJalta. Ja hän l u ­kee
aina \hyvalc8een vähintään ^htä
p i i j on kuin kirjailija. Mistä hyväs­tä?
SUiä. että Juoksupoika kiikuttaa
paketit), kun tulee tilaus. Tämän vuok­si
pIeh«ityy'^JalUJan saatava tar­peettomasti
Ja hän voi elämisen val­keuden
vuoksi tulla bottkiiteUuksl
tuottamaan nopeammin kuin Jos hä-tiellä
ei olisi ^ialoudeUlsta pakkoa,
kehno i^Ioudellihen aseina ei yksis­tään
voi tehdä kirjailijaa, niinkuin
Jotkut mieluummin yksinkertaiset
luiin. Ukeät yläluokan ihmiset ovat
tahtoneet X&Ittää. Sillä Jos se pitäisi
paikkansa, meillä olisi kirjailijoita ko­solti,
Ja akatemia toimisi silloin sään­nönmukaisesti
päämääräänsä, kirjai­lijoin
esiinve^Smlstä vasUan, kun se
koettaa määiirabolUa helpottaa huo­noa
taloudellista asemaa.
"Hamlet" on voittanut
Britanniassa
Lontoo. — Britannian fOmiteirillsaas
on antanut Sir Laurenoe CXivierlli»
elokuva "Hamletin" tuottamisesta, Ob-
Jaamisesu Ja pääosan eättämiaestft
korkeimman palkinnon (Oskarin).
Pilmiakatemia arvosteli "Hamletfla*
olleen parhaimman kuvan kuin
aa tuotettu Britanniassa tai tuotetta
muualta maataan vuoden 1M8 aJkaoa,
Paihaimmaksi. Britanniassa tuote"
taksi filmiksi, senjälkeen Icun "Baäi-let"
palkittiin kansainvälisessä air';
jasea eikä otettu näinollen fauomiooD.
äänestettiin "The FaUen IdoI". Jodka
tuotti j a johti Carol Becd.
liÄinä päijpvastoln luulen, että mää­rätty
ol<MUhteId^h varmuus antaa It-setiäisjTttä
Ja liioBiiskykyä. Ja kirjai­lijat
olisivat pelbttamampia, elleivät
he 'näkisi näljcäkuoleman irvistelevän
seliinsä takana, k i r j a i l i j a , joka nyt
saa elättää !Wtantajan j a hänen per­h
e e n i : (öleimsfo hyöty, minkä kus­tantaja
teltee. on että hän pitää huo­len
arvoBtelulfiio; s i l l o in k u n voi), k i r ­j
o j a n , Jcmlca äytyy antaa työllään
kiiiaicaiänTiaälle voitosta 30 pros. mak­saa
idr/anpainaja,. paperi ja ilmoituk­set,
täytyy dis ihaksaa palkka suun­nattoman
suuretie Ja ItallllUe henkilö­kunnalle,
Ja k u n hän' on taitamaton
afäärifflies, ^ Jää aina kärsimään.
Eräs kustantajistani oh saanut eräällä
Kustantajan voiton pitäisi olla pie­nempi.
Silloin myös kirjat voitaisiin
myydä halvemmalla ja siten ne voisi­vat
täyttää tarkoituksensa, tulla nU-den
käsiin. Jotka eniten tarvitsevat
valistusta. Mutta ktistantajan ylpeys
vaatii, että kirjat pitää painattaa hie­nosti
j a kalliisti.
Se voitto, minkä kirjailija saisi palk­kiostaan
olisi luonnollinen hengenhei­molaisten
keräys, vihollisten el otak­suta
ostavan hänen kirjojaan. Ja uusi
kirja. Joka on täynnä uusia, kalliisti
hankittuja ajatuksia, jotka voisivat
nelliseksi ja hedelmälliseksi, on kai
tehdä tuhansien Ihmisten elämän on-niiden
harvojen kruunujen arvoinen,
minkä klrjakauppahinta Ilmoittaa.
Mutta niin vähän .tästä keräyksestä
Jää kirJaiUJaUe. "Kallis koneisto" nie­laisee
suurimman osan.
Ehdotin _äskettäln_kustant«Jalleni,
että he Julkaisisivat halpahintaisen
painoksen minun kansantajuisista k i r ­joituksistani.
K u n olen allekirjoittanut
harkitsemattomia sopimuksia, el asia
käynyt laatuun. Ja nyt tällä hetkeUä
on kustantajieni Icäsissä valta ehkäistä
epämiellyttävien Icirjoitusteni Julkai­seminen.
Mitä sanotaan tästä? Minä
en voi, huolimatta siitä, että eräiden
painokset ovat loppuunmyydyt, saada
niitä painetuiksi senvuoksi, että olen
allekirjoittanut* sopimuksen. Jossa
määrätään seiu-aavista painoksista.
Olen siis parista työstäni kirjoittanut
näin: "Herra K:Ile olen myynyt teok-setii
N.N. 500 kruunusta ensimmäisel­tä
painokselta Ja yhtä paljon seiu-aa-vilta."
Hänen vallassaan on siis Jul­kaista
tai olla Julkaisematta kirjoitus­tani.
Ellei hän haluft Julkaista, olen
tuomittu hiljaisuuteen. Ja minä olen
tuomittu. Eräs kustantaja (he ovat
hyljätuieet minut kaikki, ktm Iiarmit
kävivät suuremmiksi kuin voitto) kir­joitti
minulle hiljattain, ettei mikään
halpahintainen pairras kirjoituksistani
tullut kysymykseen, ei edes kuolema­ni
Jälkeen.
He ovat siis jo määränneet l) kuo­lemastani,
2) klrjoitustenl julkolse-matta
jättämisestä. Senvuoksi olen
paennut ylivaltaa, siirtänyt työni
Tanskaan Ja Ranskaan Ja yritän par-alkaa
päästä myös Saksaan, vaikka
vähäisin menestymisen toivein, kun
ruotsalaiset matelijat seuraavat minua
ulkomaille saakka.
TäUä hetkellä on tanskaksi Ja rani>-
Maria Haavisto
kuoli hehnikuun
21 paivana
PolBte da Bols, Maa. — Tämän seu­dun
suomalaiset saivat ikävän yllättä­viä
uutisia Lac du Bonnetlsta. sillä
meUle kalkille tuttu, pitkän talpakfen
saavuttanut Marja Haavisto nukkui
kuoton uneen helmikuun 21 p:nä. Tie­to
tuli täydellisenä yllätyksenä, sillä
hänen vanhin poikansa oli täällä vie-raUemassa
helmikuun 19 ja 20 p:na.
Jolloin ky.celimme häneltä äitinsä
vointia. Hän sanoi äidin voivan hy*
vin.
Marja Haavisto saavutti venaten
korkean Iän. sUlä hän täyttl..helml-kuun
15 p:nä 78 vuotu. Hänet kät­kettiin
maan poveen helmikuun 24
p:ntt River Landin hautausmaahan.
Omaisia häneltä Jäi tähän maahon
miehensä Antti. 4 poikaa. S tytärtä.
3 miniää. 3 vävyä. 8 lastenlasta Ja
3 histenlastenlasta. Isä, pojat ja tyt­täret
nuorinta tytärtä Marttaa l u ­kuunottamatta,
olivat saatumossa äi­tiä
viimeisellä matkallaan. Martta
asuu miehensä kanssa Ontorlassa Ja
on toista vuotta sairastanut, Joten hän
el voinut saapua.
Suuri oli ystäväjoukko saottamassa
vanhusto viimeiseen lepoonsa. Täältä
Polnte du Bolsta el ollut kuin yksi
saattaja. OH kyllä puheita että men­nään,
mutta kun rupesi satamaon
lunta 23 p:nä, niin pelkäsimme, että
tiet voivat tukkeutua niin .ettei pääs­täisi
ajoissa takaisin. Täällä käyvät
miehet työssä, eikä suomalaisilla tääl­lä
ole itsellä edes autoja. Ilma oli
kuitenkin hautauspäivänä mitä kau­nein.
Jälestä päin tuli mieleen, että
olisi sittenkin pitänyt olla kunnon
toveria saattamasso, sillä hän o l i niitä
Ihmisiä, joilla on eheä maailmankat­somus.
Häntä eivät vaivanneet hau-dantakaLset
dogmit.
Marja Haavisto oli C S J : n Lac du
Bonnetin o.saston Jäsen sen perusta­misesta
asti Ja oli nykyään sen rahas­tonhoitaja.
Osastomme paras etu oli
hänen sydämenasiansa.
Lepää rouhassa pitkän Jn kunniak­kaan
taipaleen suorittanut kunnon
toveri. Toivomme Antti Haaviston ja
lasten kestävän *sen raskaan Iskun,
mikä yllätti teidiit rakkalmpanhe
menettämisessä. Meidän on muistet­tava,
että Jokaisen meidän on lähdet­tävä
ajallamme. — Jallu.
kaksi julkaistuina kirjoituksiani, joita
ei ole Julkaistu ruotsiksi.. Jos tämä
asiantila on saanut "ruotsalaisen ylä­luokan
syyttämään minua siitä, eitä
olen hyljännyt kotimaani, se on val­he.
Karkolttamlnen ja hfylkiiämlncn
ovat kaksi eri asiaa.
Jos sama asiantila on kehoittanu{
ruotsalaisia ystäviäni avustuksillaan
saamaan minut jälleen Ruotsin k i r -
JaUisuuteen, tuntisin siitä i^eni kii­tolliseksi
Ja ylpeäksi. Mutta valtion
kirjailijaksi en halua ruveta, sillä siitä
seuraa sitoumuksia, joita cn voi täyt­tää.
Olin aikonut hakea apurahaa Lo-rensin
rahastosta tehdäkseni opinto­matkan,
mutta minut on pelästytetty
kertomalla, että valitsijat ajattelevat
minusta samoin kuin'Ruotsin akate­mia.
Voin tuskin jalkaa runoilijan uraa­ni,
sillä todellisuus on vallannut koko
mielenkiintoni Ja ne kysymykset, jotka
nyt askarruttavat koko ajattelevaa i h ­miskuntaa,
eivät sovellut runollisiin
ajatusleikkeihln.
Kiitän kuitenkin hyväntahtoisuu­desta
ja pyydän anteeksi, että tämä
yksityisasia on vedetty Julkisuuteen,
mutta tällä kertaa en ainakaan minä
ollut sc. Joka loukkasin "yksityiselä­män
pyhyyttä."
Orcsissä 21 pnä tammikuun 1886.
KÄDETÖN ELOKUVATÄHTI
5 lta.'XS^2ee
2tb0.ltioe
>2 ibs. .Suyar
in». S a i s l i u :
(Soostäir
Bozo-Cbbooiate .
Hyvii
•va«kalp«Ja,
ia HtjUk perine.
<9.7S
4 Ibs. Coffee
(Roasted)
4 Ibs. Rice
1 Ib. Raisins
1 Ib. Prunes
1 Ib. Rice
1 Ib. Cocoa
4 ozs. Tea
Näittekö elokuvan "The Best Years
of Our Lives''. Jossa kuvataan sodasta
kotiin palaavien miesten siviilielä­mään
palautumista? Ellette nähneet,
on se suuri vahinko.
T^ssä elokuvassa näytteli laivaston
matruusin osaa mies. Joka oli menet­tänyt
molemmat kätensä ranteiden
yläpuolelta. Hän palveli sodan aikana
laskuvarjojoukoissa, menettäen mo­lemmat
kätensä eräässä onnettomuu­dessa.
Tämän miehen nimi on Harold
Russell. Kerran alkaisenunin, armei­jassa
ollessaan, hän näytteli hyvin
pienessä osassa eräässä armeijan fil­missä.
Tämä Johti hänen tiensä H o l -
lywoodiin Ja liän joutui pääosalle yllä­mainitussa
filmissä.
Mutta vaikka Haroldilla ei ole käsiä,
voi hän käsiensä tilalla olevien rau-takoukkujen
avulla tehdä melkein
kaikkea, mitä tavallinen normaali i h ­minen
tekee. Hän voi kirjoittaa, soit­taa
pianoa, sytyttää savukkeensa,
syödä, juoda, vaikka luonnollisesti
liaikki el käy aivan samalla Jousta­vuudella
kuin henkilöltä. Jolla on mo­lemmat
kädet.
Hän on kirjoittanut myöskin kirjan,
nimeltään "Victory In My Hand»".
Oezn kirjastaan hän kirjoitti itse,
osan saneli konekirjoittajalle.
Mutta Harold Russell ei ole vain
elokuvatähti eikä kirjailija. Hän on
tunnettu Ihmisystävälllsyyden j a vel­jeyden
asian ajaja. Pitkä ajat sairaa­lassa
maatessaan hänen mieleiensä
eyöpyl ajatus, että ihmisten vainoami­nen
ja sortamiJnen rodun Ja uskonnon
takia ei ole oikein Ja hän päätti tehdä
voitavansa näiden sorrettujen ihmis­ten
hyväksL
fEkn on tehnytkin parhaansa. Hän
oli äskettäin Torontossa, kun siellä
vietettiin juutalaisten Ja kristittyjen
toimesta järjestettyä Veljey-svllkkoa,
Torontossa käydessään liän puhut r a ­dioon
ja kokotiksessa. Jatkaen taa.s
puhujamatkaansa, joka on jo kestänyt
kuukausia. Hän matkustaa ja puhuu
niiden puolesta, jotka ovat .sorretussa
aisemas-sa rodullisten ja uskonnollisten
kysymysten takia.
Harold on syntynyt Canadassa,
North Sydni&yssa Nova Scotlassa. O l ­lessaan
kuuden vuoden Ikäinen, muut­tivat
hänen vanhempansa Yhdysval­toihin.
Sodan puhjetessa hän opiskeli
Bostonin yliopistoAsa. Hän jatkaa
edelleen lukujaan sama^^a yliopistossa
ja valmistuu vuoden päästä. Hän on
valinnut ilmoitusalan. Hätiellä on
vaimo Ja kaksi poikaa, jotka asuvat
lähellä Bostonia.
Kenellä suinkin on tilaisuus nähdä
filmi "The Best Ycars of Our Llves".
keholtamme katsomaan »en. Se el ole
katsomisen arvoinen ainoastaan hy­vän
aiheensa takia vaan erikoisesti
sen takia, että siinä näyttelee mies.
Jolla on jalo päämäärä — sorrettujen
puolustaminen. — J . W. 8,
Britannian näyttämö-työläiset
eivät
hyväksy punäjahtia
Lontoo. — Britannian näyttämötyö-
Iäisten kansallinen tmio on kieltäyty­nyt
aloittamasta "kommuni»tipulidi&-
tasta" riveissään. Union kokouksessa
hyväksyttiin huomattavalla äänten
enemmistöllä oikeistolaisen Trades
Union Congresein politilkJca. mutta
hyljättiin esitykset, että union jäsen­ten
keskuudessa tulisi suorittaa po­liittiset
kokeet.
Eräs huomaUu näytteUJätär «anoi
kokouksessa: "Minä näyttelen mie­luummin
kommutiistln kanssa Joka
osaa näytellä kuin konservatiivin
Lauantaina, maalisk. 5 p.~-Saturday; Marcli 5 gfg^
Pohjoismaiden suurimman kertojan
MARTIN ANDERSEN NEXÖN
OMAvELÄMÄKERTAROMAANI
# # MUISTOT"
ALENNUSHINTA $1.20
Sidottu — 335 sivua
Joka sivulla tuntee lukija suuren taitee]:i läsnäoton.
Tilatkaa heti, vain joitakin jälellä.
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 StJDBURY. ONT.
kanssa. Joka «1 osaa". Ja tämä lausunto
edusti kokouksen enemmistön mieli­pidettä.
Goethen Kansallismuseon
tirehtööri kuollut
Bertln. — Helmikuun 19 pnä kuoli
Weimarlssa runoilija Oöethen asian-tunUja
tri Hans Wahl. Kuolemansa
Johtui sydäntaudista. Hän oU Oöethe
Kansallismuseon tlrehttiöri Ja Oöethe-
Shtllerln arkiston hoitaja. Kuolles­saan
hän oli 63 vuodenWkälnen .
Kirjailija Thomas Mann
saanut kunnianimityksen
Oxfordin yliopistossa
Oxford, Eog. — Oxfordin yliopisto
Ihnoittl viime keskiviikkona, että se
on nimittänyt kirjailija Thomas M a n ­nin
kirjallisuuden kunniatohtoriksi.
Hitlerin valtaantullessa Mann pake­ni
pois Saksasta ja siirtyi'Yhdysval­toihin.
Hän on nykyään USA :n kan­salainen
Ja asuu Kaliforniassa.
Lihanjäädytyslokcroltft
VUOKRATTAyAKfA
VIOLAN JXXDYTVSHIJÖNEBUA
Viiden mailin koulim luona
Daw>on tien vorreUa.
Port Arthur ; dntaria
C1-JS6)
i VAPAASTI KOKEILUA ^
VARTEN
Reumatismin Ja Nivtl
Reumatismin pakotulcsille
Jos ette ole koUcaan MjrttliMel
E08SE TABS-lktkettl kttiMlUiett
#ilvelreumatlsmin. hermottilebduk*
sen Ja reumatismin pakotUkaUn -r
niin kokeilkaa sittt Jo TXNXXif
meidän kusunnuksella? SitA oval
käyttäneet Jo tuhannet Ihmlsetjrll
2S vuoden ajan Oonodoss^Ja 'Slir
dysvaUoiss*.
VAPAASTI TABUN UBDBH
Näyttelijä RauU
Tuomi kuollut
Suomen lehdissä Julkaistiin äskettäin
uutinen, että Suomen Kansallisteat­terin
näyttelijä Rauli Tuomi kuoli
helmilcuun alkupuolella. Hän oli syn­tynyt
vuonna 1919. Vuonna 1938 hä­net
kiinnltetiiln Suomen Kansallis-teatteriin.
Teatterin ohella Rauli
Tuomi oli Suomen elokuvan enaim-mUlslä
miesnäyttelijöitä. Hänen elo­kuvauransa
kohokohtana pidetään
Aleksi» Kiven tullclntaa.
LUKUOnXE.
Me lähetimme mieUhyväUi tallte
tftyslkokolsen paketin suoraan kott>
osoitteellanne. K l y t l M l i » Uk-ietUa
vapsastL Jos eUe <de tyytgr»
vainen tuloksiin, niin pyydämme
lähettämään Utyttimftttteiin cmi
paketista melUe takaisia ie'«I
maksa teille mitiän. Xlkll BUMt*
tlkö rahaa, ainoastaan nimenne Ja
osoitteenne:
ROB8B PBObUCTS CÖ.
Dept. R-S. 27M Fanren Av».
Chleaco4S, lU VMJL
LOhetetaan meidän Canadan lEMit-torUU
tttUlvapaastL
40% alennuksella
Kirj. AILI TEnXvÄINEN
"Tämä kertomus on valoisilta, onnellisilta koulu- ja
nuoruusvuosilta, maailmasta, jonka kerran tunsin. Saa­dakseni
sen maailman, ja ajan jälleen tuntumaan todelli­selta
olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus­vuosiltani
muistan, ja tapahtumat niinkuin ne olisivat
voineet tapahtua."
Näin sanoo tekijä kirjansa alussa. Tämä teos on todella mielen­kiintoinen
tuttavuus kaikille kaunokirjallista lukemista harrasta­ville.
235 SIVUA — ALENNUSMYYNTIHINTA 90^
Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme tai ostakaa se
asiamiehittämme. • '
Vapaus Publishing Company Limited
Box 89 Sudbuty» Ontario
METSÄSTÄJÄT JA KALASTAJAT!
RUOTSALAISIA
Andersson's "Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja
> • * * • • • * • * • •
No. 347 — "Mora" metaästyspuukkp, hinta
Ruostumaton terä ja helat tupessa.
No, 27 — "Mora" metaiatyspuukko. hinta ...,$4.7S
Ruostumattomat helat veitsen päässä ja tu- .
pessa. '•"}
No. 22 — "Mörä" iuppipuukko, hinta .:...$S.80
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja
veitsen päässä, i
No. 13 — "Mora" tuppipuukko, hinta
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalaista tekoa.
Tilatkaa osoitteella:
VAi>AUS PUBUSHING CO. LTD.
Box 69 Sudbttry. Oolario
- ' ]