Vapaus, May 3, 1949

              m
Sivu 4 Tiistaina, toukokuun 3 p., — Tuesday, May 3
M-
/ -
MS'Jis^*5v •'-•
rv..
i1LiSÄ'£. V,:,V .
Ilil-V:;
'^tvv
i i i
' f
i l
V 1
•
Farmarien
Varokaa myrkkymurattia
M y r k k y m u r a a t t i «poijon ivy) o n p a i l u ö i a,
ollut j a mahdollisesti tulee olemaan. Onnc-lcsi t ä m ä ka.svi on helMJO t un
k i n useiden vuasien ajan vakava prob- lea heti kun emimrr.jii.se*. .stii iurjn4i:i-leeml
YhdysvallcLssa. merkit on s i a t u s?lviUc. Son p ä ä p l i r -
N ä m ä kasvit ovat harvinaisen l u - i te^t ovat seuraavat:
k u i s i a j a päinva-stoin k u i n monet m u u t'
k a s v i t e t e n e v ä t asutuksesta v ä l i l t ä -
1. Kolme k i i l t ä v ä ä . p;rhrr.(i.ä leh­t
e ä . Ne ovat vaaleanvih.'-(;i:ä varjo?-
m ä t t ä . Ky.';eenalalsta on, voidaanko tumman v i h r e i t ä aur>r,j,'03.<33.
m y r k k y m u r a a t t i a milloinkaan koko- Lehtien muoto vaihtelee t:^^3i.'>c;,tl.
n a a n h ä v i t t ä ä . Mutta sitä voidaan sijeäreunaisiÄta, ter^väkärkl.TL^iä tam-k
o n t r o l l o i d a rajoitetuilla alusilla ko- Lngnig^teä muistuttaviin. Mcnst Ih-t
l e n Jelrlen, ym. a l u e i l l a Ja t i en var-j nj^jnävät muraatria - m y r k k y.
B l l l a , jolaia u-seat ihmLset saattavat j t a m m e f o i l " .siksi kun eräi.s?ä myrkky-
J o i i l u a kosketuk-siin sen kanfi.sa. muraateissa on tammenlehden m a l -
ILset lehdet. K a i k k i muraauika.svit
5. K u k k i a tuskin h a v a i u a n . johtuen
i.i: k ä i v . e n raavaasta l e h d i s t ö s t ä . Ne
p i e n i ä j a valkoisia. Talvella
valkoi.-vet vahamaJLset m a r j a t ovat puo-
.1 Itftiosavetäviä. Ne ovat kiinnitetyt
i y h y l - i i i n ohui-siin v a r s i i n , e i k ä suoraan
p ä ä v a r s i i n .
C. '.Vo-jdbine eli V i r g i n i a Creeper on
'-:okoni2n erilainen kasvi. Joka hyvin
uEc-iM sekoitetaan myrkkymuraattiln.
E n s l n m a i n i t t u on k ö y n n ö s k a s v i p i t k i -
ns; j a ohuineen varsineen j a s i i n ä c n
viisi p i e n t ä l e h t e ä . Oppikaa erotta­maan
n ä m ä kaksi kasvia toisistaan
Molemmat ovat punaLsia syksyllä.
TULISI OPPIA
SE TUNTE.MAAN ovat m y r k y l l i s i ä huolimatta ?iitä. m i n -
^ , , . ,^ . . \ - ,, .V;, ! k ä m u o t o i s e t niiden lehdet ovat.
Oruieksi suun csa I h m i s i s t ä pelkaa
i ä t ä kasvia. He t i e t ä v ä t , k u i n k a tus­k
a l l i s t a o n sen aiheuttama kutka. J o .
kalnen, joka joutuu sen kanssa kos­k
e t u k s i i n , tullai opettaa tuntemaan
t ä m ä kasvi. Monet, Jotka ovat l u u l ­leet
olevans-i immuuneja t ä t ä tautia
;k'astaan, ovat surukseen havainneet,
ettei ole olemassa m i t ä ä n sellaista
k u i n t ä y d e l l i n e n Immuunisuus 'vas­t
u s t u s k y k y ä .
"Ihana, mutta hurmaava", voidaan
sanoa myrkkymuuraatiata. Keväällä
uuden kasvun a i k a n a se on h ä i k ä i s e ­v
ä n punainen, k e v ä ä l l ä rehoittavan
v i h r e ä Ja syk-syJlä sen lehdet ovat
hehkuvan punaisia j a ulottuvat mai­l
i e n mittaisina p i t k i n aitoja j a p u i ­den
runkoja. Muraatti kasvaa j a r e .
h o l t t a a kaikenlaisissa olasuhlelssa.
K a i k e n l a i s e t maalaadut soveltuvat s i l ­le.
Se kasvaa auringoasa. varjo.'sa j a
2. HlusmaLset juuret variho:s.-,a v a r .
sissa. Nämä on p a r e m m i n huomioi­tuja
talvella, v a i k k a l ö y d t t t t c no k a i k .
k i n a aikoina siellä, mi.'-.sä kasvit k i i ­p
e ä v ä t p u i h i n tai p i t k i n aitoja.
M y K K K Y M U R A ATIN
IIAVITTÄMINE.V
M y r k k y m u r a t t l « n ä ä r e t t ö m ä n v a l ­kea
h ä v i t t ä ä sik-si kuri se o n e r i k o i sm
elintaiTnoinen j a siksi k u n luonto ö n
sovittanut sen kasvamaan sellaisiin
p a i k k o i h i n , jossa sen h ä v i t t ä m i n en
k ä y valkeaksi.
.vrcnneisyydessä sen h ä v i t t ä m i s e s sä
k ä y t e t y t ajneet U v a l l i s e s t l tappoivat
CBCrn taholta annetaan viikottain radio-objelmaa Ontarion j a Que­becin
farmareiU varten Ja sen e d t t ä j ä t tekevät maanantaisin puolen
p ä i v ä n aikaan kymmenen minuuttia k e s t ä v ä n matkao B r i a n r o o d i n far­mille.
Kovassa näkyvät neljä n ä y t t e l i j ä ä ovat samoja lienkilöitä, jotka
kymmenen vaotta sitten aloittivat t ä m ä n ohjelman k ä y t t ä e n n i m i n ä än
Thomas. Janice. Bill j a Martha Grai?. Vasemmalta oikealle: Frank
Peddie. Alice Hill. George Murray ja Gracle \Vebster. Kontrollihuo­neen
ikioman läpi näkyy Dick Giuns, olijelman nykyinen valmistaja.
f Maan muokkaus ensim­mäinen
ehto hyvälle
H y v ä ^ k u o n m a n s i k a n kasvatta­misessa
t o i n e n puoli y r i t y k s e n onnis­tumisesta.
Mansikat eivät ole t u r ­h
a n taildtoja maanlaatuun n ä h d e n.
N i i t ä voidaan kasvattaa tavallisina
f a r m e i l l a jotenkin m i n k ä l a a t u i s e s sa
maa.ssa tahansa, j c s m a a muokataan
h y v i n j a p i d e t ä ä i i puhtaana r i k k a r u o ­hoista.
i K u i v a s a n i a i n e n t a i k o v a s a ­vimaa
eivät kuitenkaan ole hyviä
mansikkamaita. Jcs maa sijaitsee
m ä r ä s s ä paikassa, on sa h y v i n ojitet­tava,
s i l l ä mansikka e i s i e d ä jalkojen
k a s t i m i i s t a j a saattaa sortua juuri-t
a u t i e n t i i u i k s i . J u u r i t a u d i f ilmaan­tuvat
huonosti kivacuissa maissa.
J c s maa k ä ä n n e t ä ä n v i h r e ä s t ä tur­peesta,
t u l i s i s i t ä muokata vussi ennen
m a n s l k k a i n istuttamista, sillä muussa
tapauksessa valkoiset toukat vaikeut­tavat
m a n s i k k a i n kasvua. Palkokas­v
i e n (apilan, alfalfan y.m.> j ä l e l tä
kynnetty pelto c n ihanteellinen man­sikkamaa.
Jos manjEikat istutetaan
* m a a h a n , jo-sa ei ole r i i t t ä v ä s t i ruo-
Täysautomaattinen
Suomessa tehty
kutomakone
HdUnU. — (S-8) — SooBKssft tm
nyttemmin tehty e n s i m m ä i n e n t&5s>
automaattisezi kutotnakfloe, J(dts on
L a p i n n i e m e n pmnriUatditaan Uytfls.
s ä . T ä l l ä koneella tudotaan 2,3 j a 4 .
v a r t i s i a k a n k a i U . j a se summiteltu
110 j a 160 s m kutomaleveydelle, joten
s i l l ä voidaan kutoa leveitä l a k a n a k a n -
k a i t a k i n . Kone on varustettu mm.
l o i m i l a n g a n v a r t i j o i l l a . Joten se sei­sahtuu
l o i m i l a n g a n katketessa. "Yk­si
kutoja voi, k a n k a a n laadusta riip­puen,
samanaikaisesti h o i t a a 12—18
konetta. T ä m ä kutomakone. Joka so­veltuu
s e k ä p u u v i l l a , e t t ä s i l k k i k a n ­k
a i d e n kutomiseen, on sutmniteltu
yhteistoiminnassa n ä i d e n alojen a s l
a n t u n t i j a i n kanssa j a sen s u u n n i t t e ­lussa
on otettu huomioon erikoisesti
maamme kutomateollisuudessa saadut
kokemukset ja sen soveltuvaismis
maamme kutomateollisuuden ludh-teeseen.
3. Kasvit ovat yhde.ssä kcsa.ssa, ,,.ain lehdet j a muut heikommat osat.
vaihdellen muutama.sta n e l i ö j a l a s ta
a i n a e c k k e r i n l a a j u l s i l n läikkiin. Var­ret
eli köynnök.sct leviävät pitkin
maanpintaa ruohoa tai m u i t a kasveja,
m y ö t e n , t y ö n t ä e n voimakkaita yksi­t
y i s i ä sakarla y h d e s t ä aina kolmeen
j a l k a a n korkealle. K a i k k i n a aikoina
kasvien kimppu n ä y t t ä ä h y v ä n k o k o l -
selta pensaalta, joka k ä y t t ä ä tuke­naan
joko kiveä tai kantoa.
S u u r i n osa ka.svelsta toipui j a a l k oi
uudelleen kasvaa. K y s y m y k s e e n k ä än
ei tullut aineet, j o t k a olisivat tunkeu..
tuneet maahan Ja h ä v i t t ä n e e t , sen
juuret, s i k s i k u n sellaiset aineet t u l i ­vat
maksamaan n i i n paljon. Myös­k
i n oli olemassa mahdollisuus, e t tä
muut l ä h e l l ä olevat kasvit joutuvat
.s i t ä k ä n s l m ä ä n . Niistä aineista, j o i ta
;sur.sitsltiin, mainittakoon: Borax, so-
4. K a s v e i l l a n ä y t t ä ä olevan erikoi- dium tai c a l c i um chlorace, s o d l um a r -
nen halu jrlös k i i p e ä m i s e e n . P i t ä k ää
s i l m ä l l ä hiusmaisla j u u r i a p ä ä r u n g o l s.
«a. U.^eat n i i s t ä havaitaan p i t ä v än
k i i n n i k i v e s t ä tai p u u n kuoresta. O.sa
tavallisesti voittaa muut kasvit k i l - roikkuu 'tyhjäs.säMlma.s.sa".
i
i l
C$J:n Satdt Str. Marien osaston ttäyltrlijät esiltiiviil
4-uäytöksisat näytcltnän
" H Ä Ä T R Y M Ä T T Y L Ä S SÄ
STEELTON-HAÄLILLA
toukokuun 8 p:nä klo 8 illalla
HENKILÖT: E S I T T S J Ä T : m
Österman, entinen kippari .Evert F ; r ä l ä fö
Loviisa, h ä n e n vaimonsa..' Helga Harju 0
Ella. h e i d ä n t y t t ä r e n s ä . Elvi P e r ä lä
Niilo, h e i d ä n kas-vattinsa ..Arvi Tuunv.msn
Anna, Ö s t e r m a n i n palvelija. Ilmi '1'uurnanen
Aksu. Ö s t e r m a n i n renki Onni Niskanen
Sööperi, u.skovain2n talonpoika Arma.s LindbtVK
Pettersonnl. k a u p p i a s . . . ; William Lehtinen
Maalaispoika Allan K o n ka
S ä e s t ä ä K a r i n •We.<i.sa.
Tulkaa kaikki häihin, niin tutut kuin tuntemattomatkin.
Ravintola l i p p u 75c
iitoiii*iuiMimiiinmiitiimimumiiMit:::!tfiin:iitiuniiudUiiuriiiiiiitMiuHiinnn(mirnthHiittiMiiniiifii^
"A
C S J : n Timminsin ja South Porcupinen osastojen
YHDISTYNEEN SEKAKUORON
3, vuoiciätm ^^^enttC
(Johtaja R i c h a r d Vuorimäki)
CSJ:n TIMMINSIN OSASTON KAALILLA
sunnuntaina toukokuun 8 p:nä klo 8 illalla.
Ja
CSJ:n SOUTH PORCUPINEN OS. KAALILLA
sunnuntaina toukokuun 15 p:nä klo 8 illalla.
O H J E L M A :
Soitannolliset avustajat:
k a h d e k s a i m e n p ä i v ä n konsertissa ..Timminsin jouhiorkestcri
J o h t a j a Joe S t i m a sk
Viidennentoista p ä i v ä n konsertissa ..'South Porcupinen
torvisoittokunta, johtaja Alex \Velsh
Y k s i ruusu. A l a t a l o n A n n i j a Sor.sa se
Saimaan aalloissa sousi.
.' Jack Oivanen
. V e l m a L a u r i l a ja
M a r y Heiniimäki
V i r t a soljuu. Saaristo P o k k a ja
E r o K o t i t a l c s t a.
Esko Telkkinen
E m i l H a n k i la
L i l y ja Toivo Niemi
A a l l o n kehtolaulu. H ä ä p c l s k a j : i F i n l a n d i a.
Sekakuoro — L a u l u t:
Soololaulua
Pianoduelto
Sekakuoro — L a u l u t:
Soololaulua
K r o n i k k a
Duetto ,..
Sekakuoro — L a u l u t:
V.VLIAIKA 20 M .
Y k s i n ä y t ö k s i n e n l a u l u n ä y t e l mä
JUHANNUSTULILLA ii
csE .
=
K i r j . L a r i n Kyösti
IIE.VKILÖT: ESITT.\J.^T:
H a k a l a , t a l n r . s ä n t ä ...E. H a n k i la
Henna, han^n t y t t ä r e m ä . . . ..I. Overmark
Manu, nuori talonpoika .*.., T. N i e m i
SampTja. viuluniekka c. Paj.ila
M i i h s l a , reppuri. kapu&tclija A. V i r k k a la
Lass«. pomon poika .E. Pakka
Sant;on Taara .....L Ahlgren
T y t t ö j ä , poikia j a k y l ä n kansaa.
N ä y t e l m ä n laulut s ä e s t ä ä Vehnä L a u r i l a , piano ja R i k u V u o r i ­m
ä k i , niandolin.
Oikeus' o h j e l m a n muuttamiseen p i d ä t e t ä ä n.
K e v ä t k a u d e n ohjelmarikfcain tilaisuus j a monikymmcnlukuincn
e s i t t ä j i e n joukko!
.senate, vanhoja a u t o n ö l j y j ä Ja h a p ­poja.
M i k ä ä n n ä i s t ä ei ole t u l l u t y l e l -
se.sti k ä y t ä n t ö ö n.
S u u r i a purlstuspolttlmla on k o k e i l ­tu,
mutta nekin ovat h i t a i t a.
Ammonium Sulfate j a 2, 4 - D ovat
l e p ä l t ä k i n antaneet meille aseen tals­i
s i u.ssa t ä t ä v a a r a l l i s t a k a s v i a vastaan.
K o k e i l u i s s a n i i d e n avulla on t u h o t tu
myrkkymUraatteja j a m u l t a s a m a n l a i ­s
i a kasveja tuhansien eekkerien laa­j
u i s i l l a alueilla.
A m m o n i u m Sulfamate, Jota myy­d
ä ä n n i m e l l ä Ammate, o n suolaa Joka
on liotettu veteen n o i n pauna gallo­n
a a n j a j o t a r u i s k u t e t a a n m u r a a t t e i -
h i n milloin tahansa niiden t ä y d en
kasvun aikana. T ä m ä ruiske o n e r i ­koisen
tehokas kasvien kasvun k e s k l -
vaih2illa. j o l l o i n siemennuput seuraa­van
vuoden kasvua v a r t r t i a l k a v a t ke.
h i t t y ä . Ruiske tulee suorittaa p a i -
nesUa. joka puristaa aineen lehtien
molemmille puolille. Alhaisen pai­neen
a v u l l a voidaan, v ä l t t y ä s i i t ä , e t tä
rulskeaine pääsisi pilaamaan muita
l ä h e l l ä olevia kasveja. Missä multa
k a . n c j a el ole l ä h e t t y v i l l ä , s i e l l ä vol-j
daan k ä y t t ä ä 75 p a u n a n puristusta Ja
hyvlit hienoa ruisketta. T ä m ä suola
niaksaa 30 s e n t t i ä pauna Ja s i l l ä v o i ­daan
ruiskuttaa 250 n e l i ö j a l k a a laaja
alue. Ruiske tappaa lehdet J a varret
j a jos s i t ä k ä y t e t ä ä n kylUksl tunkeu­tumaan
j u u r i i n saakka, h ä v i ä v ä t j u u.
r e t k i n . Ruiskealne on s y ö v y t t ä v ä ä,
joten ruiskeen j ä l k e e n o n k a i k k i v ä l i ­neet
huolellisesti puhdistettava. O n .
nek.sl se ei ole m y r k y l l i s t ä i h m i s i l lä
e i k ä eläimille.
2, 4 -D on kasvlhormooni — k a s v tm
s ä ä n n ö s t e l i j ä — joka on h a v a i t t u e r i ­koisen
arvokkaaksi suurilehtisten k a s.
vien h ä v i t t ä m i s e s s ä pihanurmikosta.
S i t ä myöskin k ä y t e t ä ä n rikkaruoho­j
e n h ä v i t t ä m i s e e n viljapellosta. Sitä
.saadaan kaupoista m o n i l l a e r i n i m i l l ä.
M u t t a m i k ä ä n n i i s t ä ei o le e r i k o i s en
tehokasta muraatln h ä v i t t ä m i s e s s ä.
S i t ä varten tulee k y s y ä erikoista 3,<-D
ainetta. T ä m ä aine e l ole s y ö v y t t ä -
^ ä ä e i k ä m y r k y l l i s t ä i h m i s i l l e j a e l ä i ­mille,
mutta se o n voimakasta ainetta.
Jota on k ä s i t e l t ä v ä huolellisesti s i l l o in
kun sitä k ä y t e t ä ä n h y ö t y k a s v l e h l ä ­h
e i s y y d e s s ä .
Molempia n ä i t ä aineita k ä y t e t ä än
sn m a i l a tavalla:.
1. Kasvavat k a s \ i t n i i s k u t e t a a n pe-ni-
steellisestl k e s ä k . 10 j a sysrskuun 10
p ä i v i e n v ä l i s e n ä aikana. S i l l o i n toi­m
i t e t t u ruiskutus tappaa 90 pros. kas­veista.
2. Toinen ruiske toimitetaan n i i l le
kasveille, jotka ovat s ä ä s t y n e e t e n -
| ! s i m m ä i s e l t ä ruiskeelta j a joissa on
1 j v ä y l ä n k i n e l o n m e r k k i ä . Jos e n s i m.
I mainen ruiske suoritettiin j o l l o i n k in
\ \ kesäk. 10 j a elokuun 10 p i l v i e n vfiH-II
s e n ä aikana, t u l i s i toinen ruiske soo-
1; Tittaa s>Tskuun 10 p ä i v ä n p a i k k e i l l a,
| ! J c s e n s i m m ä i n e n ruiske a n n e t t i in
I; syyskuun 1 p ä i v ä n ä . tuUsi toinen r u i s.
i i ke antaa seuraavana vuonna, kesäk.
I i 10—30 p ä i v i e n p a i k k e i l l a,
ij 3. J o k a Aniosi. tuossa kesäk. 10 p ä i -
II vän paikkeilla, tulisi ruiske suorittaa
I i m u r a a t t i e n kasvualueella j a h ä v i t t ää
1 j k a i k k i ne m u r a a t i t . j o t k a ovat s ä ä s t y -
I' n e e t l a osoittavat e l o n m e r t t k e j ä.
Kemikaalilannokkeet
eivät pilaa maata
K u k a a n ei k i e l l ä s i t ä e t t e i v ä t k ö or­gaaniset
aineet j a k a s v l m u l t a ole t ä r ­k
e i t ä maallemme sanoo l i i t t o h a l l i t u k ­sen
maatalousdepartmentin maan r a -
vltsemisspesiallstl G . W . M i c h a el
M u t t a kasvlmulta (huipus) voidaan
p a n n a maahan auraamalla k a s v i j ä t ­t
e i t ä , turpeita, ns. v i h r e ä t ä lantaa ja
e l ä l n l a n t a a maan s i s ä ä n . T ä t e n p a ­ranee
maan l a a t u j a l ä m p ö t i l a . S i t - '
ten saa m a a l i s ä ä t y p p e ä j a muita
kasviravintoaineita , maan kcsteu-spl-tolsuus
l i s ä ä n t y y j a s a m a l l a estyy p i n ­tamaan
pois peseytyminen.
M a a n hedelmälllsyyskysymy ksen
y h t e y d e s s ä o n p i d e t t ä v ä m i e l e s s ä k a h ­t
a s e i k k a a : Orgaanisia a i n e i t a j a kas­v
i r a v i n t o a , joiden tulee kulkea käsi­k
ä d e s s ä . Orgaanisia aineita voidaan
y l l ä p i t ä ä h y v ä n v i l j e l y s j ä r j e s t e l m än
t a i vuoroviljelyksen avulla k ä y t t ä m ä l ­l
ä l a n t a a ( v i h r e ä t ä - j a e l ä l n l a n t a a)
Ja a u r a a m a l l a maan s i s ä ä n k a s v i j ä t ­t
e i t ä . Orgaaniset aineet lisäävät
maahan bakteereja ja kastematoja
nUtkä ovat h y ö d y l l i s i ä maalle. K o s ka
useimmat kasvilajit kuluttavat maas­ta
e n e m m ä n kasviravintoaineita, m i tä
farmarit maalle antavat, s i k s i on t a r ­peellista
k ä y t t ä ä myös kemikaalisia
l a n n o k k e i t a kasvien tarpeiden tyydyt­t
ä m i s e k s i . Siten saadaan e l i n v o i m a i ­sempi
kasvullisuus j a samalla aute­t
a a n sitä, että k a s v i j ä t t e i s t ä j ää
e n e m m ä n orgaanisia aineita maahan.
M i k ä ä n koe ei ole k o s k a a n osoitta­nut
m i l l ä ä n t a v a l l a e t t ä kemlkaalisten
lannokkelden k ä y t t ö olisi ollut v a h i n ­goksi.
Tämä on todettu 95 vuotta
k e s t ä j i e i s s ä kokeissa Englannissa, mis­s
ä on k ä y t e t t y kemikaalisia lannok­k
e i t a . tavallisen lannan vastineena.
M a a p a l a mikä sai 1,382 paunaa t ä y ­d
e l l i s t ä lannoketta vuodessa ori t u o t ­tanut
e n e m m ä n kuin se maapala, m i ­k
ä sai 15.7 t o n n i a t a v a l l i s t a lantaa.
VIimeksikuluneen 5 vuoden aikana
apulannokkeita saanut maapala cn
tuottanut 4.4 bushelia e r r e m m ä n veh­n
ä ä vuodessa kuin lannoitettu m a a .
T ä m ä t u n t u u v i i t t a a v a n siihen, ettei
t ä t ä maata ole m y r k y t e t t y apulanta-k
e m i k a a l e i l l a , mitä se o n saanut j a t ­kuvasti
95 v u o l t a.
Pekonia ja lihaa
Puolasta Englantiin
Ä s k e t t ä i n a l l e k i r j o i t e t t u b r i t t i l ä i s -
p u o l a l a i n e n kauppasopimus e d e l l y t t ä ä,
e t t ä B r i t a r m i a tuottaa pekonia, kan«
n u t e t t i t ö lihaa ja s i i p i k a r j a t u o t t e i ta
vuosina 1949—1953. Arvioitu tuonti
l i s ä ä n t y y vuosi vuodelta; pekoni 44.4
miljoonasta paunasta v. 1949 164.4
m i l j o o n a a n paunaan v. 1953. k a n n u -
t e t tu l i h a 4.5 m i l j c o n a s t a paunasta 9
miljoonaan paunaan j a s i i p i k a r j a n l i ­h
a 14.1 miljoonasta paunasta 22.6
miljoonaan paunaan y l l ä m a i n i t t u i na
vuosina.
kamultaa, tulee s i i h e n l e v i t t ä ä 10 t c n - Pelastui lentorfkosta
kuin ihmeen kautta
Heino Lip|ii|
INttelunHE
kiikarissa
M« k o T a . _ Kautta
l i i t o n valmisuudutaaa '
t u l e v a n kesän
Asiantuntijoiden laboia
moja, e t t ä lukui=ia
U i t o n j a e h k ä maaii
n i a tai e n e m m ä n lantaa eekk2rille.
Notkoissa tai pensaiden y m p ä r ö i m i s sä
paikoissa sijaitsevissa pelloissa on
huono i l m a n k u l k u j a o n sellaisia paik­koja
v ä l t e t t ä v ä mansikkamaata v a l i ­tessa,
s i l l ä ne e d i s t ä v ä t sienitauteja.
T y ö k a n s a n Sanomissa Julkaistiin
ä s k e t t ä i n seiuraava u u t i n e n:
K i l p a - a u t o i l i j a S. P . J . K e i n ä n en
syöksyi amerikkalaisella urhellulento-
Suurta laskua
sikamarkkinoiUa
Canadan sikamarkkinoiUa on t a ­pahtunut
suuri lasku. K u l u v a n vuo­den
kolmen e n s i m m ä i s e n kuukauden
a i k a n a Canadan s i k a m a r k k i n o i j l a ta',
pahtui 36 prosentin l a s k u verraten vas
t a a v i i n t i l a s t o i h i n vuosi sitten. Suu­r
i n v ä h e n n y s tapahtui preeriamaa-kunnissa,
Sask. 58, A l t a . 49 j a M a n .
49 prosenttia.
— Suomessa o l i viime vuonna k y l ­vössä
perunaa e n e m m ä n kuin kos­k
a a n aikaisemmin,' eli n. 104,000 h a .
T ä s t ä sekä runsaasta lannoituksesta
e t t ä edullisista s ä ä s u h t e i s t a johtuen
sadosta muodostui e n n ä t y k s e l l i n e n.
M a a n muokkaaminen s i i h e n saakka j koneellaan m a r i a n p ä i v ä n ä Lopella
kunnes se o n kokkareista vapaa o n K a a r t i j ä r v e n jäälle. Lentokone t u -
v ä l t t ä m ä t ö n , sillä matalajuuriset, J o u t u i , m u t t a K e i n ä n e n s e l v i y t y i pirs­toutuneen
koneen s i r p a l e i d e n joukosta
naarmutta.
mansikat kaipaavat - h j r v ä n olotilan
p ä ä s t ä k s e e n nopeasti kasvun alkuun.
A i k a i s i n muodostuvat haarautiunat
tuottavat mansikoita p a l j o n aikaisem­m
i n k u i n m y ö h e m m i n k e s ä l l ä kehit­t
y v ä t haarat. V a i n kasvit, j o t k a k u n ­nollisesti
istutetaan hjrvin muokat­t
u u n maahan, p ä ä s e v ä t h y v ä ä n kas­vamisen
a l k u u n j a v a r t t u v a t a i k a n a an
vankoiksi kasveiksi. Joista on h y v iä
satotoiveita.
Y h t ä tai k a h t a lukuunottamatta
e n s i m m ä i s e t lehdet poistetaan tarkoi­tuksella
v ä h e n t ä ä kasvin kosteusvaa-t
i m u s t a ennenkuin juuret ehtivät
kunnollisesti sijoittua. Kukat tulee
poistaa s i t ä m u k a a k u n n i i t ä i l m a a n ­tuu.
K u k k i e n poistaminen tulee t a ­pahtua
huolellisesti, ettei kasvi sitä
t e h d e s s ä nouse ylös j a juuret vioitu.
T ä m ä tietysti t a r k o i t t a a e n s i m m ä i s iä
k u k k i a v a r h a i n k e v ä ä l l ä.
k e i n o t e k o i s t a l a n t a a ei t a r v i t a t a i ­mia
istuttaessa, s i l l ä huolimattomas­t
i k ä y t e t t y n ä s i i t ä saattaa olla p e l k k ää
vahinkoa. Hyviä tulok.sia kuitenkin
L ä h t i e s s ä ä n paliiumatkalle H e l s i n ­k
i i n klo 15 a i k a a n tempasi voimakas
i l m a v i r t a j o l ä h e s 30 m e t r i n korkeu­teen
nousevan koneen s e l ä l l e e n Ja
h e i t t i sen j ä r v e n j ä ä l l e feoneen k ä y d e s ­sä
t ä y d e l l ä kierrosluvulla.
S i l m i n n ä k i j ä i n kertoman mukaan
oli tuntunut mahdottomalta, e t t ä ko­neen
ohjaaja olisi voinut selvljrtyä eh­j
i n nahoin. Näin k u i t e n k i n kävi. K e i ­n
ä n e n kertoi l e n t ä n e e n s ä toistaksmi-tuottaa
taimien kasteleminen kasvia
e d i s t ä v ä l l ä sekoituksella. K o i m i l l i n en
5-10-5 l a n n o i t e t t a t ä y t e e n ves'sankpon
sekoitettuna palvelee t ä t ä tarkoitus­ta.
K ä y t t ä k ä ä noin palnti Jokaista
t a i n t a kohden. M y ö h e m m i n ensim­m
ä i s e n kultiveerauksen J ä l k e e n voi­daan
ripotella lannoitusainetta, el
k u i t e n k a a n l i l a n l ä h e l l e kasvia. Siltä
l ä h t i e n mansikat e i v ä t k a i p a a muuta
k u i n kultiveerausta rikkaruohojen
p o i s k i t k e m i s t ä varten.
t u l l a a n saavuttaiRaajTrl
j o i s t a tulevana >«äriä oc^!"
Jon, on Heino Llpp, jcuj ^.
Neuvostoliiton enritvkse^
kiekossa j a lO-uueius'^
mentaja Pred Kudu on
haastattelulausunnossa i
p i n aikovan tthda
h y ö k k ä y k s e n muutaniifn K
t o n e n n ä t y s t e n kimpp.^yjj"^
samalla kohentamaan ta:.,
m i l l ä j a hjTjyis^ä. jotka fcl
olivat h ä n e n 'heikof lajh-]
lussa. ' '~
Heino Lipp on koko
k ä y n y t ahkerajii voimL^t
pelannut k o r i - ja lentopaiiesj
tellut pahioja - joskin
on edelleen opiskelu. Nj^i^
t u a on harjoitusohjelmasä']
myÖ3..maastoju!:k.su. Fred!
uskovansa, että Heinon
t u l e v a n kesän kilpailui«a".^
maan parempi kuin k o s ^l
semmin. j a myös t?kniiic£saf
pahtunut melkoina .hiout\
k u k e s ä n kilpailuissa tulee ]
lemaan kuntoaan lähinnä
j o k a ennen jO-ouelun
s i i r t y m i s t ä oli hjuifji leipälis,
k ä myös kiekossa.
S y y s k e s ä n puclelh tapaiij
varsinainen suurnnnLsty.$.
t e e n ä on 10-ottelun niaaili
sen murskaaminen tai ain^i
sen tuntumaan hipuminea
o n k i n , e t t ä jos Lipp kykeraj
lajeissa säilytt.^imään ra
tulokset j a sen lisäk.si hiemaij
tamaan hyppytulok.siaan. rät
10-ottelun M E cn ennen
den loppua ollutta ja mennvttil
k a k i r j o i h i n merkitään uuteai
r i n a Heino Lippin nimi.
m e n t ä vuotta ja t ä h ä n asti i
n e e n s ä vaurioitta. Hän saai)
k i n kertaa yrittäneensä haE'.aJ
t a viimeiseen asti. Tuhcun:
neen arvo oli n. l milj. marij
Parity-hinnat
N y k y ä ä n puhutaan taas "paritS'"-
h i n n o i s t a . Farmarit v ä i t t e l e v ä t k i i ­vaasti,
t u l i s i k o vaatia 100 pros. p a r i t y -
h i n t o j a , vai t u l i s i ko t y y t y ä 60 pros.
t a i 90 pros. p a r i t y - h i n t o i h in
M u t t a a n i h a r v o i l l a on tietoa, m i tä
p a r i t y - h i n t a todella tarkoittaa. Seu­raava
o n selostus s i i t ä : - -—
V. 1909-14 v o i t i i n d o l l a r i n arvoisilla
f a r m l t u o t t e i l l a ostaa noin 10 paunaa
sokeria tai 5 paunaa nauloja. K u n
f a r m i h i n n a t laskevat dollarin arvoi­sella
farmi t u o t e m ä ä r ä l l ä voi ostaa v ä ­h
e m m ä n sokeria tai n a u l o j a k u i n m i ­t
ä e n n e n v o i t i i n ostaa. Paritya käy­t
e t t i i n sitten palauttarnaan takaisin
v a n h a n kauppabalanssin sen v ä l i l lä
m i t ä farmari ostaa j a m i t ä h ä n myy.
T a v a l l i s e s t i ollaan y h t ä m i e l t ä siinä,
e t t ä f a r m i t u o t t e i d ^ j a muiden tuot­teiden
v ä l i n e n hintasuhde , o l i jota­k
u i n k i n oikea. v. 1909-14 j a siksi se
otetaan p e r u s t a k s i , • j o l l a ratkaistaan
f a r m a r i n sadoii ostokyky.
Nyt on ilmestynyt julkaisumme Aistikas ja ajankohm
Savuna ilmaan
menevä sato
Canadan farmarit kasvattavat j o ­ka
vuosi yhden sadon mikä menee
m i l t e i kokonaan savuna ilmaan. T u ­p
a k k a a on Canadassa kasvatettu l ä ­hes
400 v u o t t a mutta vain vuodesta
1720 l ä h t i e n o n tuotantotilastoja. S i ­n
ä vuonna tuotettiin Canadassa t u ­pakkaa
y l i 48,000 paunaa. Vuonna 1948
t u o t e t t i i n 121 miljoonaa paunaa. Y h ­d
e k s ä n k y m m e n t ä prosenttia v i i m e k s i ­m
a i n i t u s t a t u p a k k a m ä ä r ä s t ä kasva­t
e t t i i n Ontariossa m i s s ä on s p e s a l i -
s o i t u "nue-cured", "bm-ley" j a t u m ­mien
tupakkalajien kasvattamisen
a l a l l e . Quebecissa kasvatetaan e r i -
koistupakkaa piippu- j a sikaarimie-h
i l l e .
Tervetuloa! T e i t ä kutsuu Y h d i s t y n y t sekakuoro.
jIAura tuottaa yhä
I i tuloksia
l ! Huolimatta n i i s t ä jatkuvista h y ö k -
§ j k ä y k s i s f ä . j o i t a viime a i k o i n a o n e r ä i s -
II s ä p i i r e i s s ä tehty auraa vastaan, k ä y -
11 t ä n n ö n i s e t tieteelliset tutkimukset
I i edelleenkin todistavat, että maan
II k y n t ä m ä l l ä muokkaamisen kautta
II s a a d a a n suurempi sato verrattuna
m u i l l a m u o k k a u s m e n e t e l m i l l ä saata­v
i i n s a t o i h i n.
M a r c e l l u s i n , N . Y . . koeasemalla v i i ­meksi
toimitetut m a a n h e d e l m ä l l i s y y ­den
suojelemiskokeilut ovat v i e l ä k e r ­r
a n kallistaneet v a a ' a n a u r a n puolelle.
S i e l l ä k o k e i l t i i n k y n t ö ä j a diskimuok-kausta.
Tulokset cUvat iskeviä —
kynnetty maa t u o t t i k e s k i m ä ä r i n 47
bushelia maissia e e k k e r i l t ä ja d i s k i -
ä k e e l l ä m u o k a t t u maa vain 34 bushe­lia.
Osaako Fäivio hymyil
Silmäys 70 vuotia t ä y t l ä n e e nJ
iaxniiM» tuotannon e r ä ä s e e n tiii
puoleen.
• KSrj. W. E.
Kansalliseepokseiii^
Kalevala
Tunnetun suomalaisen mär>
V. KUUSISEN selventävä
kansalliseepoksemme merkityn
Viislkymfflentä vot
Domen
R A O U L P A L M G R E N IN
Tuotla täTttävän Suomen
keen historiaan.
kaissfj
Eilen ja tänään
Mestarillinen kulaus porva
litiikan kieroudesta.
• K r l . I U A EHHENBOBG
S&alayana V a p a n d g n a s i a m i e h e l t ä pailclca1fimna1|a^ntTi» t a i ^ l a ^ m g l T ä offf>l»«<»«»llai
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
Box- 69 Sudbiir)^
mm
lashington. —
pDllisin pääll
|ui, eitä Yhd;
ke-skimäärin
la minuutis.sa.
Ikeskimäärin 3
antekoa, 463 a
|ita raskasta
liukan suuren
pienempi