Vapaus, April 4, 1950

              mmm i Mm
K '
«at.
Tiistaiha, huhtikuun 4 p. — Tuesday, April 4
iOrgan ot nsnUh CanailiaBa ^B»»
qpiS; eecond clafia mall br' *te -'Post
*Iliundai« Bod Batnnlayslqr Vajpstzo
^lU(bl&g 0009807 I M , at 109-109
AdvertiBlzig rates upon «iq^leatiaiL
TraD0lsUon dCree of cfaayge.
YhdytraUoIss»: 1 fk. lJ0O6tik.tJ8O
paiiilaläi^
lehdessämme on kerrottu, Torontossa pidetään huhtikuun
kansalaisvapauksien puolustamisen hyväksi toimivan
: Rights prganizati^ kansallinen konferenssi. Tämän -iajan-tuiki
tärkeän konferenssin kokouskutsussa korostetaan
oikeuksien lain tarpeellisuutta ja tätä asiaa perustellaan s€u-
C^jnädaääneisti joulukuun 6 pnä 1948 ^deisten ihmispi-
Me olemme hyväksyneet, että "ihmisoikeudet on suojatta-
>fe hyväksyimme, että (YKrn) "julistuksessa mainitut o i -
^»uudet kuuluvat poikkeuksetta kaikille rotuun, 'väriin, sukupuoleen,
uskontoon, Ijpliittisiin tai m
Äö>5aaalisceh alkupe^^ omaisuus-, syntymä- toi muihin suhteisiin
I roentiessä on tehty perin vähä "perusöikeuksieh" takaami-
Kalkkunä-aferidie
Ole. iZ ^rr»ä täytti -Ai^ali^
dymme onnitteluihin! r " /
Eilen. tk. 2 pnä täyUi Eino Alaiiko
k i r i ^ i i d Lakella 50 vuotta, Yhdym-ms
sukulaisten ja ystävien onnitte-luiliin.
Jobn Malm Sointula^ta täyttää tä­nään
76 vuotta. Ormljttelumjrie päivän
sankarille! '
Mitä ipiiiil^^apo^
TUNNUSTUSTA SAANTI..,
Seoul, ^orea. — JCorean k^nsallisko-
Sootli ppreit^ait, — iJyt kun csas-totnme
ykkdsrylmiän touhut rupeavat
olemaan finis. tulee ]cakkois;yhmä)i
vuoro hääriä haalimme tienoilla aika-jneen
Jkuukauden aikana. .Jljthmäliem-me
kuuluu tulevan kaJikenlaista hom­maa
ja touhua joka sunnuntaiksi. ^
muista enkä tiedä^än läheskpn
Icaikkca mitä kakkosryhmä -järjestää
haalinemme kuluvan kuukauden a i ­kana^
Mutta icyUä me niistä .^aikoi­naan
ilmoitamme kallcill» kansalatshle
ja vaikkapa 'kielslUekin.
Montr
(Karialais-suomalaSsen S<»iali8tisen Neuvostolasavallan
Korkeimman Neuvoston edustaja)
Oheellisena julkaisernamme artikkelin kirjoittaja, Kari
Rautio, on syntynyt v, 1839 Suomessa, talonpoikaisperheessä.
Vuonna 1903 hän lähti sjoitymämaastaan Yhdysy^ltpihin-.
Lapsuudestaan asti musiikkiin kiintyneenä Rautio soitti i l ­taisin
Yhdysvalloissa ollessaan kaivosmiesten, amatööriorkeste-rissa
oltiiqanpäivähraslcaassa työssä kaivoksessa,
Rautio työskenteli kovasti uneksumansa musikaalisen. opisk&-
reille", jos sellaisia täältä löytwr, että
kouksen 13 jäsentä tuomittiin tänään pääfiiäissunnuntalna (tk. 9 .pnä) tä.s-i
^BiÄfSfi^M^s» lailla. Täällä tarvitaan välttämättä Oikeuksien Lakia. Canada- ^
räikeällä tavalla ja lisään-määrässä.
«Seuraavassa on joitakin räikeitä esimerkkejä siitä, miksi Oikeuk-
Kslen laki on niin tarpeellinen ja miksi parin viikon kuluttua Torontos-järjestön
konferenssi on todella ajan-läisien
katolisen jjnion järjestäjä
^vankilassa — ja vuonna 1948 käydyn merimiesunion mainehikkaan
johdosta on vielä kymmenen merimiestä vankilassa.
1949 kiellettiin British Columbiassa lakimiesoikeudet Ca-asevoimissa
palvelleelta mieheltä pelkästään hänen poliittisten
perusteella.
-IFasistimieliset ainekset ovat hulinoineet iikrainalaisten työläis-
"^''Pi^-it'/^'-^ ^len haaleilla (esim. Timminsissä) ilman että poliisiviranomaiset olisi-
C l / r - V *vat velvollisuuksien mukaisesti estäneet nämä hulikaanityöt.
Toukokuussa 1949 erotettiin Albertan yliopistosta Bio-Chemistry
entista eräs professori hänen "radikaalisten" mielipiteidensä
Joulukuus.sa 1949 hyväksyttiin Dresdehissä, Ontariossa, kurmalli-
1 siyula^iii injl^^Hieitä
mm
maakunnassa on tulossa satoja oikeusjuttuja Jehovan
'todistajia vastaan, tarkoituksella kieltää Iveiltä oikeus palvella juma­laansa
kuten heidän omatuntonsa käskee.
_Surtolais- ja kaiisalaistumjslakcja kaytetääii kem
la kielletään vierailijoita pääsemästä tähän maahan heidän poliittisten
^ mielipiteidensä takia. Kansalaisoikeudet on mielivaltaisesti, jopa fa-n
- [ ' *sistista ajatusten kontrollia muistuttavalla tavalla anojilta evätty sillä
kuuluvat— tai väitetään kuuluvan — joihinkin
kulttuurisiin tai muihin järjestöihin, jotka syystä tai toi-kertaa
satu olemaan vallanpitäjäin suos
Ottavvasta tulee huhuja, että siellä suunnitellaan jonkinlaista
rikoslain 98:tta lakipykälää, jonka kansanjoukkojen voimakas
: painostus hävitti yhdessä rautakorko-Bennettin komennon kanssa
vuonna 1936.
Kaikki nämä seikat korostavat sitä seikkaa, että kansalaisvapauk-sien
puolesta nyt Torontossa järjestettävä konferenssi ori tarpeellinen,
Ja "että sen pitäisi saada kaikkien oikeamielisten ihmisten jakamatto­man
kannatuksen.
m
m
.Asia on kaikessa lyhykäisyydessään siten, että jos tänään
annetaan riistää kansalaisoikeudet yhdeltä ryhmältä, huomen­na
ne voidaan riistää toiselta. Jos Jehovan todistajat eivät
tänään saa palvella omalla tavallaan Jumalaansa, niin huo­menna
voidaan panna luterilaiset samaan pannaan. Jos juu­talaisten
toimipaikat voidaan mielivaltaisesti sulkea tänäiin,
niin huomenna voidaan sulkea suomalaisten, ruotsalaisten,
ranskalaisten ja vieläpä ei-haluttujen englantilaistenkin toi-
A j i ; \ » mipaikat. Jos tänään julistetaan koinniums
Ifliiiill^^^ maksi, niin huometma ovat lainsuojattomia kaikki aatteet ja
\'-'\'''. » ajatukset, jotka eivät syystä tai toisesta miellytä vallanpitäjiä.
\ :y .v • ; ; . , . . . • • „,
; [1 M^j. l Historia ön kiertämättömällä tavalla osoittanvit, että fasistisen
ji ;< i ii j ajatusten kontrollin tielle lähdettäessä ei voida pysähtyä puoliväliin,
.> i i 1 * sillä sellainen kansa ei voi olla vapaa, jonka joltakin osalta kielletään
^perusvapaudet.
On riittävästi merkkejä siitä, että Canadan kansalaisvapaudet
t vaarassa, ja että tämä vaara on lisääntymässä. Siksi on lämpi-
. ( ) i ' . Hiästi terv^ehdittävä sellaisia toimenpiteitä, joiden avuUai pyritään kan-
'i . ' ;^salaisvapauksia puolustamaan ja laajeiitaniaan. j a kuten tämän kir-
;K V:^' • Moituksen alussa todetaan, Canada tarvitsee Oikeuksien Lain, mikä la-
Canadassa ja canadalaisten laatiman lain mukaan,
kansalaisten perusvapaudet. Jos tällaista lakia ei saada, silloin
kansakuntana rikomme ja loukkaamme Y K : n istunnossa tehtyjä
l O n u a päätöksiämme, joiden kautta me suosittelemnrie näitä lakivoi
jf\ j sesti taattuja oikeuksia koko muulle maailmalle — muttei itsellemmel
vankilaan aina ^ymmcnfuea :VUoteen
ftsti Jcatisallisen tHn/alligapden l o^
kaamiscsta .ojen^U^ yhteyksissä jkom-muntstien
kanssa, ^
J^nsallisicokb^d;:^ iäsenei ^ H
^wan ja Lee Älpon Wun tuomittiin
kymmeneJcsi yu.o^eji^.
'pitkän oikeudenkäynnin aikana,
marraskuun 17 p:stä hejmikuim 10
p:n, Ron ja Leen sanottiin timnusta-neen.
että he olivat ^in&et rahaa
Jrto^munlsteiksi samotuilta. iMQlem-mät
miehet todistivat, että nämä ole-tetufc
tunnustukset Eaatlln heiltä k i -
dutiiksen avulla.
Syyttäjä Oh Che Do sänol, että
kailcki 13 syytettyä ovat tehneet kir­jallisen
tunnustuksen. Hän ei esittä­nyt
toista syytettyjä sen jälkeen kuin
Bo Ja Lee todistivat etti| heitä o l l j i i -
dutettu. — AP:n uutis^ietq, mgsliak.
14 p:nä. " • i.-'
SOSDEMJPUOLUE OLI TAAS
TJB^ a^ELIN'HARJAA
lÄ NÄyTTI KARVANSA
Sosdem-puoluejohtO; on jälleen
temppelin harjalla Jsaiken kansan tar­kasteltavana.
Edellisellä kenralla oli
kysyinys presidentin valinnasta. Ja
ratkaisu oli sosdem-valitsljamlesryh-män
käsissä. Se ratkaisi psian siten,
että ,kp)iOQrnuspuolueen ^ tuli
VAlitulJSi. Näin soadeni-j>uoluejohto
Jo^ ennakkoon määritteli kantansa
noudatettavaan hällitussuuntaUkseen
nähden, j a otti tästä päävastuun kan­nettavakseen.
. '
; Tällä .luenpa on kysymys uuden hal-lituksch
kokoonpa^iosta Ja sen yksl-tylskohtaIsem?
nastä ohjelma^ Näyt­tää
jälleen riipplivan varsinkin sos-dem-
puolueesta.iömakfiuuko uusi hal­litus
kansanvaltaisen vaiko ivain kan-
«anvastaisen suimtauksen... — Työ­kansan
Sanomat.
Nyt aluksi ^ l i k ilmoitettava kyläm- j lun saamiseksi ja vuonna 1920 hänen onnistui^säada päästötodis-me
emäntäväelle. ja myfeiin 'ijä^^ tijs califpmiari yliopiston niusiikkijapstolta. .Mutta riiin kovan
työn tuloksena monen viioden jälkeen saiatu päästötodistus ei
johtaniit hätitä elämärunuutokseen; hän ei saanut musiikkona
työtä. Vuonna 1922 Rautio pofetui Ylidysvalloista Ja meni Neu­vostoliittoon.
Sieltä hän löysi it^^lleeri isiär^inaah
Karl Rautio asuu Peti^oslroissa, Karjalsis-SupnmlMsen^^S^
listisen .Neuvostotasavallan pääkaupungissa. Hän on säveltäjä,
jonka ninii ja työt ovat hyvin tunnettuja tasavallassa ja sen rajo­jen
ulkopuolellakin.' Hän ön tasavaltansa Neuyostosäveltäjäin
liiton puheeinjohtaja sekä Kanteielaulu-Ja tanssiyhtyeen johtaja.
Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neiivostptasavallan puhe­miehistö
ahtoi autiolle v. 1943 tasavallan ansioituneen taidetyö-
Jäisen tittelin. Vuonna 1947 Volkovin vaalipiirin työtätekevät
Petroskoin kaupungissa valitsivat hänet Karjadais-Suomalaiseri
Sosialistisen Neuvostotasayallan Korkeimman Neuvoston jäsei
neksi. V. 1948 Rautip gai ^ ö n Pimalipun kunniamerkin tun­nustuksena
Jtyöstääh ^musiikldkuUtöurin kehittämiseksi tasaväl-iassa.'
• ,
Siiomi^n radion lyhytaalto-ohjelmasta
Suurta innostusta ja suuria toiveita täkäläisten maanmiestemme
[.keskuudessa aluksi aiheuttanut Suomen Yleisradion lyhytaalto-ohjel-
! ma Tiäyttää kuihtuvan ja kutistuvan kuin pyy maailmanlopun edellä.
Tosiasiassa Vapaus on saanut lukuisia tiedusteluja ja valituksia
että täällä oleville maanmiehillemme Porista lähetettävä lyhyt-i
aalto-ohjelma ei ole enää sitä. mitä se oli aluksi ja samassa yhteydessä
j tiedustellaan sjytä siihen. Ero onkin xuelko. suuri. Aluksi Suomen
[Yleisradio-ohjelma ' edusti todellakin karisanomaisia demokraattisia
osausr
jcaupan myYnni}
Solntula, B. C. --- Täkäläisen osuus­kaupan
vuosikokous pidettiin maalisk.
17 pnä CSJ:n «sastbn haalilla. Ko­kouksen
avasi puheenjohtaja O. J .
Anderson.
Kun kokoukselle oli valittu tarpeel­liset,
virkailijat esitti O. Luck kpko-ukselje
liikkeen johtokunnan t-oimintpi-kertomulcsen,
joka käsiteltiin myö­hemmin
kohdlttam.
Kaupanhoitaja H. Mynttl esitti
kokoukselle selostuissen liikkeen toi­minnasta,
viim« vuoden tllikertomuk-sen
ja tilintarkastajain lausunnon,
jonka mukaan tilit oli huolellisesti
hoidettu. Selostuksista jlmeni, että
kauppala qn monien tuhansien.saata­vat,
jonka johdosta päätettiin pitää
edelleen voiniassa edelliijen "kojcoulssen
päätös, että slippltlllUä pitää pila r a ­haa
tavaran saaimin ehtoiia.
Kokoukselle Ilmoitettiin, että ,W.
y^illiams on lupautunut toimimaan
työnjohtajana uudella ,kauppatalora-kennuksella
niin kauan, että se saa­daan
vesikattoon. Hänelle maksetaan
$1.25 tunnilta ja karpenterien apulai­sille
maksetaan dollari tunnilta. Uu­den
rakennuksen langoittamlstyö on
annettu Alex Williamsonine $2,850
hinnasta.
VOITON JAKAIVIINEN
Tllikertomuksesta ilmeni, että viime
vuoden ylijäämä oli $10,190.60. Josta
ei ole tehty varausta tuloveron suorit­tamista
v-arten. Sitä varten päätettiin
varata 300 Ja loput $9,890.64 päätettiin
Jakaa seuraavalla tavalla:
OsuuspääomatlUlle eo^c . . . . .$5,934,39
Ostopalautul£siin 30<rc . . . . . . . . 2,967.19
Vararahastoon 10% . : . ... g89i0()
Autoja varten päätettiin perustaa
öljyasema ja:.samalla päätettiin, että
Icauppa saa välityspaikklota 6.5 sent­tiä
gallonalta. .
Rakenteilla olevaan uuteen kaup­parakennukseen
päätetUln sijoittaa
myös luottoyhdistyksen (Credit Uni­on)
toimisto.
minälleen klo 12 .aijkaan päivällä soi
ykfl^csiyhmän emäntien ,ruoka)^llo,
kutsuen kaiken ,kansan nauttimakin
cpmadalaisten ikansalUsherkusta, k a p -
tomasta. Eip^täväen ei siis tarvitse
hankkia ruokatarpeita pääsiäispäiväl­listä
varten kun on kerran tilaisuus
mexmä kalkkunapälvälliselle hailille.
Oikein tulee' vesi klejelle tätä JUrjblt-taessanl,
ajatellessani sitä herkullista
•ttörkyä" Jota ori tarjolla, pienmoe
onnistuneet saamaan tämän seudun
parhaat aw>aplaittajat i>alvelukseem-me
sitä varten.
Lähiseudun - farmiväestö, timmiosi-läisistä
puhtunattakaan, ovat myöskto
tervetulleetmaistamaan lintujamme
Ja täyttämään kupunsa mauklkaalla
linnunlihalla. El se ole niin^kalllsta,
että kukkaroni sitä kestäisi!
Sitten meillä kakkosilla on ohjelma-iltama
ja sen jälkeen .esitetään lopuk­si
"Elinari surma" Juhlanäytelmäpä.
Harjoitukset ovat käynnissä Ja se esi­tetään
vielä tämän kuukauden aikana,
kaiketikin saapuvat kaikki suoma­laiset
katsomaan tätä kuuluisaa histo­riallista
näytielmää.
Kakkpsiyhinä toivoo saayarisa^J^
kieri kylämme ja lähisseudun suopia-laisten
kannatuksen, osastpmme jäsen­ten
välisissä kulttuuriltilpailulssa. ^Saa­pukaa
runsaslukuisina .tilaisuukslim-me,..
olipa tilissä sitten .tarjolla nm-miin
tai sielun ravintoa.
Älkää siis imPhtako. kalkkuna/-i>ää-släispäivällistä.
Tilaisuudessa pn niyös
seura- ja ajanvietepelejä. — Jaakkos­ten
mies.
j p i ^ n yhteinen latöa^ni^-ala on 2,-,
ITäjOOO neliöjalkaa.
Karjalais-Suomalaisen ,Scsi3listisen
Neuvostotasavallan ensimmäisen \TIO-den
aikana oli suuri kiilttuuritapaits.
sillä silloin avattiin valtion ensinunäl-nen
yliopisto. EnsiDM^eE^ .vuonna
sen oppilaaksi otettUnylt4(W p^^^
mi^tä ja naista.i^TjalaissucJ^
metsämiesten, Icaiastajäin, kollektlvis-tien
ja.mtcUektjwalien^ to^
NeuvcstoUiton. kansain. rauhaUinen
rakennustyö keskeytyi fasistien petolli­sen
hyökkäyksm;johdosta. ' Kasistien
hyökätessä" KarjalaisrSuomalaisen So­sialistisen
Neuvpstota§avallan,laiikkilh
kansallisuuksiin kuuluvat miehet rien-
»vät puplustamaansä maansa rajoja
ja kansansa/onnea! .Karjalaiset, suo­malaiset
ja vepsäläiset taisteUvat. pika
Olassa JKMjalais-Suomaj^s
rälä yhdessä yenäläisten. ukrainalais-
'ten Ja uzbekien seii;ä:muiden .kansalli­suuksien
.kanssa - kunnes vjhollinsn
lyötiin takaisin.
Niiden ^yupsien; aikana Jolloin ,Kar-jalais-
Suomalainen Sosialistinen Ta-
.savalta.oli,miehit«ttynä, saksalaiset ja
;heidän palkkalaisensa/tuhosivat mon­ta
Itauppalaa jä .kylään tehtaita, k l u -
^ärjalais-Sudmalalneh; Sosialistinen
Neuvostotasavalta on suuren Neuvos-tomaan.
yksi nuorin tasavalta. Tämän
vuoden maalLsJcuun 31 pnä se juhli
olemassaolonsa ensimmäistä lO-vuötis-juhlaa.
"Käymättämien polkujen Ja
peloittamattomien Untujen^' maasta,
miliisi Karjalaa sanottiin tsadsrnin a l -
Suömen yleisradion kuluvan viikon
lyhytaaltb-ohjelmassa <bavaitaa,n seu­raavat;
erikoisuudet:
Tiistaina huhtia. 4 pnä: klo 10.10.lp.
alkaa radio-orkesterin tilsitalkotisertti.
KesMvUkkona klo 1225 lp. jatke,
taan Maila Talvion romiaanln luke­mista.
;Osana Helsingin 400-vuotls-ohjelmasta
ja, klo 1055 lp. esitetään
Boratynskin Suonal-atheisia runoja.
Torstaina klo 4.20 ip,.esitetään 1^
ten satunäytelmä "Lootuksen kukita"
jä klo 10.10 lp. aHcaarsidio-örkesterin
konsertti.
Perjantaina klo 10.15 lp. esittää
Heikki Malmivaara kansanlauluja ja
klo 10.35 ip. vieraillaan Selim ja Minna
Palpigrenin ispdissa.
Lauan^ain^ Jclo 4.05 ip. esitetään
työväen musiikkia, klo 10 lp. luodaan
•katsaus tulevan -viikpn ohjelmaanja
klp 10.10 ip. esitetään kuulokuva " K e i ­sarin
sana".
Suomenkielinen sanomalehtikatsaus
esitetään klo 4.05 ip. Jsaijkkina arki­päivinä
paitsi el lauantaina Ja eng­lanninkielinen
klp 10 ip.
Ohjelmaa lähetetään aaltopituiik-silia
19 m. i j / ^ 15190 ja 17 .m. Jcj/s
17800 sekä klo 10—24 ip. 31 ,m. k j /s
.9555.'r-
Kaikki alkamääräykset ovat Eastern
Standard Time.
Kuulijoita .keholtetaan tiedoitta-maän
lähetysten ätuuluvalsuudesta ja
toivomuksistaan osoitteella: Suomen
yleisradio, Helsiriki.
kana. on tullut kiikolstava scsiplisti-uen
tasavalta.
Heti aluk.si Neuvostphallltus teki
päätöksen Karjalan tasavaliäii teolli­suuden
kehittämlsek.si. Täten aloi­tettiin
V. 1921 suuren sähkö- ja pape­ritehtaan
rakentaminen Kontupohjas­sa,
Karjalassa, yhdemnukaisesti TVö-ja
Puolustusneuvoston päätösten karis­sa.
Sotaa edeltäneen Stalinin vilsl-vuotlssuuntutelman
aikana tasavallan
pääomasijoitulcset nousivat 2,580,000,-
000 ruplaari. Vuonna 1939 .teollisuusr
tuotannon määrä oli jo lO'^ kertaa
suurempi kuin v. 1913. Uusia laltok--
sla ja uusia toelllsuuksla — puumassa
ja paperlteoliisuus, nloka-, llhä- ja
meijeriteollisuus sekä rakennustaryik-keteolllsuus--
kehittyi maassa^^^^^^^
tupphjati paperitehdas ja «egezhan
puumassa tehdas: pantiin peräkkäin
käyntiin; Onegan Metallurginen ja
Konerakennustehdas uusittiin perus­teellisesti;
Petroskoin katinkultateh-das,
Nadvoltskm huonekalutehdas ja
sahalaitokset aloittivat toimintansa,
J . V. StalirUn .alpiUeest.a rakeri^
tiln ennätysajassa suiur^npminen: ve­siväylä,
Valkolsemneren ja itämeren
välinen Jcanaya vuosina 1932 ja 1^3.
TäWn kanavan raitentaUnlsen avul­la
-voitiin teoilistuttaa; Keski-Kar jalan
suuret metsäalueet.
Elin- ja työsuhteet ovat. suunnat­toman
paljon parantuneet"; puumassa-ja
paperitehtaiden ympärille, on raken­nettu
nykyaikaiset yhdyskunnat missä
pn jculttuurlkeskukset, koulut Ja sai­raalat.
Pienten karjalaiskylien pai-jcollla
— Kontupohjan ja Segezhan t i ­loilla,
viimeksimainlttuim £i mennjrt
,edes mantletä v. 1918 Ja kiunmassa-kaan
niissä;el ollut muuta kuin noin 15
talpnpoiKaishökkeliä — on nyt sosialis­tiset
kaupungit. Kontupohja i a Sege-zha.
Belomorskin kauppala pn kas-sVanut
pienen kalastajakylän Socokän
tilalle. Medvezäiegorsk ja ntiuut kaup­palat
on rakennettu.
Tasavallan perustan^^ alkaen
Kommunistinen puolue Ja Neuvosto­hallitus
ovat antaneet maatalouddle
suurta ja jatkuvasti lisääntyvää apu3;
• hyvälaatuista.siementä, siitoskarj^ ja
uutta maatalöuskoneistoa. Kiitos täl­le,
viljeltävän maan uinta-flla oli v.
1940 itaksi kertaa suurempi kuin v.
1917; viljasatojen paranemisessa huo­mattiin
jyrkkä nousu Ja karjatalouden
tuotanto lisääntyi. Sellaista viljaa
kuin vehnää,^mitä ei sodan edellä
kasvatettu lainlcaan. kasvatetaan nyt
huomattavan suurella alueella.
Tasayallah talouden nopea nousu Ja
materiaalinen hyvinvointi'' auttoivat
Itansankmttuuritäspnnopeata housua.
Neuvostovallan aikana ori suoritet­tu
laa jakähtöln^ opetusohjelma.
Vuonna lp4Ö oli 11 kertaa enemmän
alkeiskouluja jai 24 kertaa eneinmän
keskikouluja kuin eimen vallanku-moiista.
Alkeisr ja'keskikoulujen op-
.pilaii^^ lukuniäärä lisääntyi samana i -
liisesy le^kertais^^^
,Tämän perusteella suuri työ liiku-taidottpmui^
den . ^hävittäai : oli
miltei ipö-p^rc^nttoesti .sijoritettu en-
;^^n ,§pdain^u^giB^ ' JVIa^n k ^ -
,?ies§asa-j£<»r^^ bpptoltpksessa
ja 15 .kpri^an^^
: lussa qli _sillpin ojppilaaija 3,000 nuorta
miestä ja naista.
- Maassa toimi -.teatteri, koomikko-teatteri,
matkustava -v^l^ion tilpjen ja
kollektiivitalouksien teatteri, nukke­teatteri,
filharmoöhineh järjestö, 569
klubia, kirjastot, kulttuurirakennukset
ja 489 .elokuvateatteria.
Maaliskuussa, 1940, työtätekevien
toivomusten mukaisesti. Karjalan Au­tonomien
:Neuvostotasavalta muodos­tettiin
Karjalais-Suomalalseksi Sosia­listiseksi
.Sosialistiseksi Neuvostotasa­vallaksi.
Uudessa valtiollisessa ase­massaan
tasavallan ajsukkaat käytti­vät
entistä paremmin hyväkseen luo­miskykynsä
rikkautta ja ottivat entis­tä
nppeampia ja menestyksellisempiä
askeleita konimunismia kohti.
Jo niin alkaisin kuin keväällä 1940,
Neuvostoliiton hallitus teki päätöksen
auttaakseen nuoren tasavallan .talou­den
Ja .kulttuurin edistämistä. Vuo­den
1941 alussa pantiin paperiteolli­suuden
useita laitoksia käyntiin ja
sen lisäksi saatiin käyntiin 12 ruok^-,
liha- ja 18
saha- ja puutyötehdasta sekä .kaksi
yaneeritehdasia. \
Taskvallan uusiUa ^lueiUa raken­nettiin
tai- uiislttilh asuinrakem\iijks|a,
tavaksi annettiin UedoittaaT^i'
tawan suomalaiset saavat p
jah vaan kuu tämä keväfon -
iiet huonossa .kunnossa niia^^.
ph myöhästynyt yhdelläAiikolia..
he haavat sen tk. I5 p:nä:
tfetysti -haluaa saada UeSäS^
lahja cn ja kun minulla o a i i ^ '
moittaa niin minä ilmoitan JQ,'
lujalla äänellä, että se hs&^ [
Poutasen Samin asuinpemfem.
Niin täällä Hydron työnmiia
toimimaan oikein miesvoinaUj.,
tilasimme sellaisen kappaan, '
ei. ole naisia ollenkaan. Kym&
naisiakin olisi mukaan otettii
kun «lemme Joutuneet _
Jänteiseen, että näitä henani
tä ei pie näillä psrukbiila niih j
me näyttää, että tullaan sitä L
muutenkin. Niin että mikä jseil
palesn nimi pn? No sehäncn-i
piin viimeinen vii^i". Se on
icolmiösairien näytelmä; Me ok.
harjoitelleet sitä ja siitä tulee i
masti hyvä sillä sitä harjoiteUajal
kein saunan löylyssä. Meillä ija^^
ole muuta palkkaa missä harjoi
siin,kilin saunassa, mutta,!^liä£
Lauanta
JOMEN
JGATION
140 WeUi
Ottaw
Fobe
;koti i:
on kuin m
Ikaa V A
la sitä ysl
bihuoneita ja sairaaloita, keski- Ja ^äkin.käyja hyvä tuleekin;^
korkeakoulu. Ne pplttivat miltei
kokonaan Petroskoin kaupungin. Ne
pplttivat .maan, UuaUe lVIc^vc2lMigo^^
kin ja .Kontupoitjjan kaujppaiat. Ne
, hävittivät kaikki Jcöllektlivitllat. Fa-sistlhyijkkääjäih
.Karjalais-Supmalal-selle
Sosialistiselle Neuvpstptasaval-lantaJoudeileaihfiuttama
yhteinen
hinko on 20,000,000^00 ruplsui.
Mutta Neuvostoliitto bn.voimakas ja
mahtava maa. > Sen voiman perustana
on kansansa yhtenäisyys Ja sen hor­jumaton
ystävyys. Juuri tämä ystä­vyys
pelasti .Karjalais-Suomalaisen
Sosialistisen Neuvostotasavallan hä­viöstä
Ja orjuudesta. Se on auttanut
sodan haavojen parantamisessa.
Sodan päätyttyä Venäjän Liittota­savalta
Ja Ukraina lähettivät veljelli­selle
•Karjalals-Suomalalselle Tasa­vallalle
satoja vaununlasteja materi­aaleja,
koneita ja välineitä jälleenra-
Icennustöltä varten; Moskova ja Le-vningrad
lähettivät tieemlehiä' Ja spje-siallstjea
avuksi. •,
Tällä kertaa tasavallan Jälleenra­kennetut
teoUisuuet tuottavat enem­män
kuin ennen sotaa. Vuonna 19Ö
maan teollisuustuotanto kohosi 43 pro­sentilla
vuoden 1948 tuotantoon ver-r
a ^ n ' Urheat työtätekevät joukot
ovat jälleen. rakentaneet hävitetyt
tehtaat ja laitokset Ja sen lisäicsi r a ­kentaneet
vielä uusiakin. On raken­nettu
txusia teplllsuukjsia — tehdas­mainen
a s u i n r a k erinusteollisuus,
moottoriteollisuus -ja yillakangasteplll-
SUUS.' . . '.:./;
Petroskoi, ^^ledvezhegörk, kontu­pohja
ja.muut kauppalat on jälleeiira-kenhettu.
Yksistään viime vuorina ra*-
kennettiin maan puutavaratyöläisille
asuinrakennuksia^ joiden -yJtiteinen lat-
.tiapinta-ala.ori yil 6^15340 neliöjalkaa.
•KoUeJitUvltilaUiset ovat .elvyttäneet
rnaatalpustuotannori. •
Kansan materiaalinen hyvinvointi
lisääntyy Jatkuvasti.
Viime vuonna perustettim Petros­koissa
Neuvostoliiton Tiedeakatemian
;Osastp, missä on useita tutkimusinsti­tuutteja.
Valtion yliopisto Ja opetta­jain
harjoitusinstituutti ovat toimin­nassa.
Sotaa .edeltänyt keski- Ja tek-niikkakpiUujen
ketju pn Jälleen toi-jninnassa.
Tähän menniessä tasavalta ,on kas­vattanut
suuren määräri tieteellisen
työn tekijöitä jotka ratkaisevat pul-makysymyksiä
teollisuuden, maatalou­den
ja kulttuurityön hyväksi.
Tällainen on se tie minkä Karjalais-
Suomalainen Sosialistinen Neuvosto-tatavalta
on kymmenen vuoden aika­na
kulkenut. Ja pn pidettävä mieles-nasta
puhuttaessa meillä kim «<
Iäinenkin yJellisj-yslaite, Joka ön
vinaista Hydron työmailla
löylyt joka arkipäivä ja taloni
ta se pidetään lämpimänä oiin
meidän ei .tarvitse likaisena cllii
han meillä täällä muitakin i
kuten pallosaU, keilarata ynj. t
saliin asti vaan sauna se oh joia
malaisen terveenä pitää.
Samalla kun me olemme täällä
tyneet tällaiseen toimenpiteöeea
päätimme, tiedustella että J(B
kin työmailla otettaisiin tämä
tehtävä keskustelun alaiseksi nii
eiköhän sitä toisetkin saisivat
niin paljon, että harjoittelisivat
ipaleen. tai voisivat vaikka jär
ohjelmatilaisuuden lähiseudun
le. - Varsinliin metsäkämpillä nst
i^as kphta alkaa piilakausi niin
alussa kun ottaa tämän asian
.niin on paljon aikaa harjoitella.
Vankin tilaisuuden. Kun työt
lopussa jä mennään kaupunkiin
varmasti silloin olisi haali väkeä
hä sillä Se- olisi uutuutta, jota
suutta ei kukaan sivuuttaisi,
näin miten Hankilan Eemelinldn
vot loistaisi jos eteläpään m
het järjestäisivät joko kapjalfei
muun ohjelmatilaisuuden ti
piUäkämpältä. Entäs Kosken
Varmaankaan hän ci tietäisi
le puolen suuta piipun pistäisi
auttaisi näitä vanhoja veteraania
paaksi ainakin yhden tiaisuuden
jestämisestä samoin kuin monia
takin saman työn tekijöitä, jta!
paljon kaikkialla. Mitä arvelette a ?
asta?
Niin muistakaahan mattaTalö
pitää tk.. 15 päivän ilta mieleä
minunhan piti vielä sanoa, eitä )&
ken päälliseksi pistämme
sillä me tuomme soittajan tuUesssj
me. — K . S.
i o l
isä, että miltei toisen puolen sen (
nmssaolon ajasta tasavallan
taisteli maansa. itsenäisyj'den i
ta vastavallankumouksellisia
sekä myöhemmin saksalaisia
laumoja ja heidän palkkasoti
vastaan. Ei ainoakaan porva
mäa -ijykene sellaisiin saavuin
edes sadan TOoden aikana.
.(Suomennettu engia
USSB'n Information Bullei
V maaliskuun numerosta.)
Paava
MUI
;noli kolona
Ontarii
'iljaa saapi
•Jlästi irroi
laviiit iimt
i«s' ci oo'
Aina tihiii
Martha J
Henry, I
CSJ:!
CSJ:n Wa
sikökouk
kuukaud
taina kl
Sihteerij
Wanup,
CSJ:n He
kokouks
kauden
2ip;
CSJ:n Sp
kuukaui
kaisen !
Eunnun
kunta
semmis
CSJ:n Pc
kausiko
kuukau
viikkon
Johtok)
Jokaisei
kesklvli
sa paik
te: Tyj
Port AJ
CSJ:n T
nen ku
kaisen
maana
ton hu
CSJ:nT
Eikokoi
kuukai
iiuntai
— V,- 1857 ainoa paikka Onb
länteen, joka tuli toimeen ilman«
kismetsästystä, oli Red River V35
asutuskeskus.
HUS
— Maaliskuun 29 pnä v. 1632 luovu­tettiin
Uusi J^nska ja Acadia Hans­kalle
St. Germain-en-Layen rauhan­sopimuksessa.
Sairashuoltpkpmlteaan vaaittiin seii-raavat
kolme jäsentä: A. P. Hilton,
Ester Tarkkanen ja Ella Pakkala.
Osuuskauppamme myi viime vuoden
aikana tavaroita kaikkiaan 237.259:94
dollarin arvosta ja vUme vuoderi lopul­la
oli käsillä olleen tavaravaraston ar­vo
Inventarlon mulraan kaikkiaan $64,-
931.60 dollaria.
Kaupan osuuspääoma oli \'Uoden lo­pulla
49.023.07 dollaria ja Vitory-lai-noihln
yjn. tehdyt sijoitukset olivat
arvoltaan 30,056^4 doMarla.
Palkkojen maksamiseen käytettUn
vUme "vuoden aikana yhteensä 18,-
544.08 dollaria. — M. Luokka. '
Sen jälkeen ikun Karl Marx ja P.
£rigel« kirjpittivat sosIaUstiset teori­ansa
.pn spsiaJUsnda sanoUu kuolevf^
liikkeeksi kapitalistisen j^jestelmän
"aseman lyhytaaltöUihetyk.set aluksi saivat.
Mutta "se ei ole enää entisenlaista" sanoi eräs lehtemme lukija ja
i x ^ / s^^ on tullut 5'ksipuoliseksi,ikävysiäväksi ja kui­vaksi
kuin porilaisen vanhoillisen "Saitakunnan Kansan" sisältö.
Suomen "Yleisradion lyhytaalto-ohjelnuston huononeminen on ta­pahtunut
nopeassa tempossa sen jälkeen kuin sen yleisjohtaja Hdla
\Vuolijoki kyseenalaisella tavalla st^iiutettiin sen johdosta ja kaikki
merkit \-iittaa\'at siihen, että tarkoitus oli samaistuttaa Yleisradion oh­jelmisto
maan Airallisen hallitusohjelman kanssa.
Vapaus pitää suuressa, arvossa sitä luottamusta mitä sen lukijat
csoittavatlehdellenmie tällaisten valittelujen käsittelyssä, mutta meis­tä
tuntuu, että kuuntelijain pitäisi lähettää valituksiaan suoraan osoit­teella:
Suonien Yleisradio Helsinki. Ja Suomen yleisradion tiedoksi
yoimme mainita, että se on Canadassa jo menettänyt ainakin kolman­nen
osan Porin lähetysaseman alkuperäisistä kuuntelijoista ja menettää
jatkuvasti lisää> mikäli nykyistä ohjelmaa jatketaan.
kannattajien taholta. Eräässä Suomen
Kansanvalistusseuran Jiiokaisu^, Jo­ka
painettiin viime vuosisadan lopul­la,
Edward Hjelt kirjpittl käynnis­tään
pariisin kcmmunäardlen ilcrikpvtk-sessa
ja lopuksi vakuutti, että scsialis-mi
ulkomaalaisena liikkeenä el saa
koskaan jalansijaa Suomessa. Tuskin
Hjelt pääsi sanomasta tätä kun so­sialistinen
työväenliike alkoi Suomes­sa.
_ BSm Lokakuun yaUai&umo-uksen
kautta ilmaantui sosialistinen
NiEUVQStoliltto, niin porvarUlisIIn hy-vuii
tapoihin kuului eimustaa Neuyos-tolUton
pikaista "tuhoutunaista. Eikä
vain ennustaa, inutta. myöskin tplpoia
sen ku^amisen hyväksi. Niinpä lä­hetettiin
intervcntlbarmeijolta nuorta
Neuvastplllttoa vastaan ja kapltalLstU
olivat varmoja, että tämä sosäailstlnen
valtio pian kukistuu. Kun aseellinen
interventio ei auttanut, iiiin jarjestet-turi
taloudelllhen saarto Ja uskottiin
sen varomti tepsivän. Neuvostoliitto
kuitenkin säilyi.
Kun Hitler hyökkäsi Neuvostoliiton
kimppuun v. 1941, nUn neuvostovallan
taman viikon sisällä. Sitten porvarit
antoivat .Neuvostoliitolle jdinaikaa
muiM^an^ k u u ^ lisään, mutta
.el npissäto^ edes vuotta­kaan.'
':
Sodassa kuitenikin kävi niin, että
porvareltten ennustukset eivät pitä­neet
vähääkään paikkaansa. Sensijaan
että Neuvostoliitto olisi kiikistunut, se
säilyi ja Jasistiset vallit, kuten Hitle­rin
Saksa ja Mussolinin Italia tupa-tulvat.
IJsäksI maailman näyttämölle
ilmaantui uusia kansandemokraatti­siamalta,
jotka ovat astuneet sosialis-imn
tielle. Sosialismia ei rakenneta
enää vain yhdessä maassa, jonka vä­kiluku
läheiitelee 2W) miljoonaa, vaan
monissa muiissoi maissa, joiden yhtei­nen
v^cfluku on noin 700 miljoonaa
Ihmistä.
Neuvostoliiton ja kansandemokraat­tisten
valtioiden johtomiehet tekevät
työtk malttensa taloudellisen elämän
vakauttamisen puolesta ja yrittävät
vakauttaa - rauhaa. Kapitalistisissa
vanoissa valmistellaan sotaa näitä
nia kasteta. Nyt el kelpaa amerlka.
laisille taantumuksellisille mikään
ellei lupaa tappaa Stalinia ja muita
neuvostovallan johtohenkilöitä,
Britaimian - puolustusministeriä
John Stracheytä syytetään kommu-nistisuudestaan
k o ^ hän on jolloin­kin
kirjoittanut teoksia, joissa hän on
osoittanut 'kapitalistisen talouden rls-tirUtaisuuksla.
Puoiustusminlsteri va­kuuttaa
lakki kourassa .'kapitalistien
edes^ olevansa tuhlaaiappEka ja pa­lanneensa
aikoja sitten kapitalistisen
tialouden kaimatjtajaksl.
Täällä ipanadassi^dn 'On "seulottu"
valtion laitoksia. Tavalliset poryarit
ovat • menettäneet virkapaöiojaan
vaarallisina nykyiselle valtiovallalle.
Ei tarvitse olla ^sosialisti saadakseen
lähtöpassin: Kunhan on vain jolloin­kin
Uinaissut Jcta|n vapaamielistä aa­tetta,
niin se orr riittänyt todistuksek­si
"puriaisuudesta". Canadian Broad-casting
Corporatio on tarkasti "puh­distettu".
Mutta sittenkään ei se kel­paa
kaikille taantumuksellisille. Viime
lauantaina Canadan alahuoneessa So-hial
Greditin parlamentin jäsen E. G .
Hans^ syytti CBC:n Lontoon iko-mentaattoria
patataantumuksellista
Matthexv Hallonla '[sosialistiksi".
lämä osoittaa kuinka hallitseva
luokka pelkää varjojakin. Mutta kun
cn tätä. käsissä, niin apukin oh lähel­lä/
Eilisessä Globe and Mailissa Jul­znaita
vastaan Ja kylmä sota on saa- kaistiin Saksasta Baömche.n istä lähe-nut
jo sellaisen hermostunelvuudsn.' tetty tieto, jonka otslj^ona oli 'Val­etta
käydään tappelua inissä jokainen , lankmnous lähellä Venäjällä/toteaa
lEUkistumista porvarit odottivat mua-syyttää
toisiaan. Yhdysvaltalainen
sisnaattori McCarthy ^yttää Truma-nin
hallituksen virkailijoita 'kommu­nisteiksi.
E i edes presidentti Tnuna-maanalainen
johtaja".
Ky^myksessä oleva maanalainen
johtaja cn ukrainalainen fasisti Ste-pan
BandertL Kiysjnus^ksessä oleva
henlölö on hyvin salaperäinen
kuulpma sanomalehtimieliet
vanneet hänet Myndhenin
la piilopaikassa. Tärkeintä ti
mitä Battdera sanoi. Gldbea
oli hän sanonut mm. seuraaTaa:
"Vallankumouksen kasvamisöJ
•keen me hyökkäämme neu
tuksen etujoukkoa - NKVDjts
vastaan Ukrainassa ja halvaar
me koko valtiorakenteen. 3&
kodjyökkäyksen. hallitusta lastg
me Uedämme, että toL^t sen.M "
sen alaisena olevat kansalla
ovat yhtä hyvin valmistunöt»
ukrainalaisetkin ovat..."
Eikä lehdeUe riittänj-t tänä
mutta sitten lehti jatkaa
kels^. että "Lontoossa olevat a
toliiton ekspertit sanovat, ettj
on tietoja monen >Tioden
deiran johtamasta liikkeestä.
nyt Sjaamme-oUa varmoja.
voEtpiiitto kukistuu hyvin ;
Meillä on,kuitenkinbiulan
tä Bandeiran johtamaa liiklteei
doUisuuksista. Historia on -~
että paljon voimakkaamfflät
piteet kuin mita Handera s»
jos tällaista miestä on edes "
on saanut hyvin häpeällisn ra
Mutta kun käydään kyi»^^
niin onhan lupa cdottaa
liikkeeltä jotain apua.
kuin on kysymyksessa
liikkeen tuhoaminen, mm
myöskin opettanut, että ' « ^ ^
mahdottcmuus. Sitä ei vo^^
edes Hitler vaikka ^^ffto..-.
tehtaat. Mutta kuka ^ I
muksellida toiveajatukdsta. -
«vaot
^TOMAi
eni
Huon
' ;^ ' > i ^^'<" '^T^ * ^1 ' I Hi t 1