Vapaus, September 10, 1949

              ««2 ^ t a i n a ^ y y s K i o p - s a t u r d a y s e p t i o ^ ^ yhtyfleiii voimiii torjuvat
uniot talouspulan seuraukset — IDdqpendent Labor
of nimlah Oaoadlaoi. X>-
taUUhed nof. Stb 1917. Atithari»w1
M Moopd ela» null by the Post
OfXiee Departxnent. Otuwa. Pnb-
Iltfied tfarlee weekl7: Taeadftys,
Ttmridayi and Satardays by Vapaus
PUbUifaiog Coaqpany Ltd^ at 100-103
8t W^ Sudbmy, O x ^ Canada.
Tekpbaoei: Office «-OM.
BdUorlal Office
E. Saku. Edltor W. Bbtad. Mamny
addresB Box 08, Sadbary. Ontazio.
Advertlslng ratca opon appUeaäST
Tranglatlonfteeof ciMttg».
TILATTUUIMNAT^
Canadassa: 1 vk. 6X0 6 kk. S.2S
8 kk. 2iX>
YhdysTallolua: 1 fk. 7i)0 6 kk. 3 ^
Suomeaaa: i Tk. 7.60 « kk. 4J6
ASEVEUJUNTAN
1 "VARAPAÄMINI8TEBI"
; Vastakohdan sille tyytyväisyydelle
j millä kokoomnslehdistd on vastaan-
I ottanut johtaja Varjosen astumisen;
Milanossa pidelty ammattilUttojen i
toinen maaii-Tiankongressi antoi s u u - ; Kin'. N. Rytikov
Suomen hallitulcseen, nniodoetavat! ; ien anon MÄL:n ja siihen kuuluvien j astuneet kansandemokratian maat
; kansallisten ammattiyhdistyskeskus- ' ovat saavuttaneet huomattavia tulok-myös
vapaamielisen Vasabladetin j harjoitramaJle toimlnnaUe työtä- • s ia työtätekevien taloudellisten o l o j .o
•f •- Petoksen kruunu
k r i i t i l l i s en kylmät toteamukset pää­kirjoituksessaan
viime s u n n u n t a i n a :
"Nimitykset tulevat antamaan mel­koista
aihetta keskusteluun, varsin-1 , , ^ •• -
k i n Varjosen osalta. Tämä edustaa ^'^''^^^^'l,^!^..^^^^
sasialidemokraattLsen puolueen sLsällä
; olevaa Tyhmää, joka tähän mennessä j '
i ei ole o l l u t edustettuna hallitukse.s3a i '
I minkään huomattavamman jäsenensä
i kautta, ryhmää, j o t a konuriunistit t a -
' paavat kutsua 'asevelijuntaksi'.
I Ryhmän muodostaa Juntta «"ett
tekevien taloudellisten j a sosiaalisten
etujen puoltajina.
Lontoon 1945 maailmankongressi ja
tunattiliittojen P a r i i s i n m a a i l m a n.
kongre.s.si ovat laatineet taisteluohjel-man,
jonka turvin M A L j a s i i h en
kuuluvat ammattiyhdLstyskeskukset
! ovat pystyneet parhaiten puoltamaan
työläi.sten taloudellisia j a sosiaalisin
etuja. Tvlonien kapitalLstLsten m a i - :
den, m.m. R a n s k a n j a I t a l i a n ammat-parantamisessa.
Näissä maissa m a k -
.setaan nyt samasta työstä sama p a l k ­ka,
on o t e t tu käytäntöön valUon so­siaalivakuutus
j a työlainsäädintä, on
palkkoja Ja p a r a n n e t t u työtätekevien
poistettu työttömyys, nostettu työ­p
a l k k o j a j a p a r a n n e t t u työtätekevien
elinoloja.
Kongressi on päätöksissään toden­nut,
että M A L o n tehnyt sitkeästi työ­tä
Lontoossa j a P a r i s i s s a hyväksytyn
ohjelman toteuttamiseksi; M A L o n
maton lehti j a j o n k a koko asennoitu­misen
p o l i i t t i s i in kysymyksiin määrä­si
.sota. Heillä on yleensä akateemi­nen
sivistys j a muutamien kohdalla
heistä on t ie .sosialidemokratiaan k u l -
taloudellista ä.ssmaa parantaessaan.
Niinpä eräi.=.^ mai.ssa säädettiin l a ­keja,
jotka kielsivät työläisten työstä
eroittamLset, edellyttivät palkankorö-misesta
samasta työstä. Se on t u k e ­nut
monien maiden työläisiä, jotka
ovat pyrkineet parantamaan elin-ehtojaan.
M A L o n järjestänyt k a n -
kenut surulli-senkuuluisan Akäteemi- j
i fuksia hintojen noustessa, työttömyys-'. sainväiistä soUdaarisuuttä j a apua
avustuk.sia. ~ palkanmaksua
kautta. Sosialidemokraatteina he
j ovat korostetun oikeistomielisiä; p a ­hin
, mitä he tietävät, el ole k a p i t a l i s ­tit,
vaan kommunistit. He ylistävät
j a kunnioittavat Tanneria enemmän
k u i n monet vanhemmat sosialidemo­k
r a a t i t j a puolustavat erikoisesti hä­nen
esiintymistään sodan aikana.
Heidän henkiseen matkatavaraansa
kuuluu puolusteleva lause kansallis­k
i i h k o a . Useimmat ovat näln*ollen
loman Ranskan lakossa olleille kaivostyöläi-
Canadan merimiehille j a m u i -
maiden
K a p i t a l i s t i s t e n monopolioiden omis-, kehoittanut kansallisia ammattl-
Washingtonin konferenssi
- Tällä viikolla alkoi AVashingtonissa kolmen vallan (Bri­tannian,
Canadan ja Yhdysvaltain) tärkeä konferenssi B»itan-nikn
dollarikriisin suhteen. Vaikka erinäiset uutistiedot viit-tiäävatkin
siihen, että tässä finanssikonferenssissa keskustel-l^
an erinäisistä sotilasasioista, kuten Kauko-Idän sotapaktis-ta,
atomipommista ja sotavalmisteluista yleensä, niiA suuren
yleisört päähuomio kiintyy Britannian finanssikriisin käsitte­lyyn.
Yleisesti myönnetään* — lennokkaista "hyvän tahdon"
Jcuvauksista huolimatta — että Britannian dollarikriisin rat-kaisumahdollisUudet
ovat vähäiset ja epäilemättä saadaan
nähdä, että päätökseksi tulee jokin osittaisratkaisu mikä par­haassakin
tapauksessa voi vähän pitkittää potilaan ikää, mutta
ei paranna sitä.
Asiallisesti puhuen voidaan sanoa, että Britannian sosiali­demokraattisen
työväenpuolueen oikeistojohtajat, Bevin, sir
Stafford Cripps ja kurap. ovat nyt tuoneet päänsä sille mes-tauslava^
e minkä rakentamiseen he itse ovat lyhytnäköisyy-de^
sään osallistuneet. Britannian oikeistososialidemokraatti-set
johtajat ovat (toryjen osoittaessa heille suosiotaan) sokeas­ti
auttaneet Yhdysvaltain suurpääomaa maailmanvaltaus-suunnitelmia
tukemalla Marshallin^avuh suunnitelmaa ja sa­maa
asiaa edistävää Atlantin sotapaktiä. Marshallin avun
suunnitelman tarkoitus ei suinkaan ole ollut, eikä voi koskaan
olla, Länsi-Euroopan maiden avustaminen, vaan niiden mar-shalloiminen
Yhdysvaltain vasallimaiksi. Toisin sanoen Mar­shallin
avun suunnitelman tarkoitus on vallata maailman
markkinat Yhdysvaltain rahamiesten käytettäväksi ja siten
alistaa marshalloidut maat Wall Streetin miesten tahdon ja
mielivallan alaisiksi.
Lähtiessään tukemaan Marshallin avun ohjelmaa, Bri­tannian
oikeistososialidemokraattinen hallitus veikkasi vää­rää
hevosta ja pahensi entisestään maansa dollarikriisiä.
Mutta tässäkään ei ole kaikki. Pettäessään Britannian työ­väkeä
ja kansaa yleensä Marshallin avun todellisen tarkoituk­sen
suhteen, työväenpuolueen hallitus joutui itse suurpetok-sen
uhriksi. On nimittäin muistettava, että Britannia on tällä
kertaa suurin kilpailija Yhdysvalloille kapitalistisen maail­man
markkinoilla. J a "kiittämättömyys on maailman palkka".
Teht5'ään palveluksensa Yhdysvaltain suurpääomalle, Britan­nian
työväenpuolueen hallitukselle sanottiin, että nj't on B r i ­tannian
vuoro väistyä entistä enemmän, jotta löytyisi lisää
markkinamahdollisuuksia Yhdysvaltain kapitalistien varas­toihin
kerääntyville "ylijäämätavaroille". Niinpä Britannian
edustajille esitetään nyt AVashingtonissa seuraavaa: Alenta­kaa
punnan arvoa, alentakaa tuotantokustannuksia (tarkoit­taa
työläisten palkkoja) ja ostakaa suhteellisesti entistä enem­män
Yhdysvalloista. Ja kaikki nämä "parannusmenetelmät"
aiheuttavat pitkän päälle dollarikriisin syventymisen ja pahe­nemisen
Britanniassa. Britannian rahaministeri sir Stafford
on' tosin moneen kertaan vakuuttanut, ettei, hän suostu- mil­loinkaan
Wall Streetin vaatimuksiin punnan arvon alentami­seksi.
Nähtäväksi jää, kuka puhuu "isännän äänellä" ja pa­hana
enteenä on pidettävä sitä, että finanssiasioista keskustel­taessa
Britannian edustajiston johtajana ei ole sir Stafford,
vään ulkoministeri Ernest Bevin!
•-- • • . • * ' * , . *
^ Mitä roolia vie Canadan edustajisto Washingtonin konfe­renssissa?
Onko se siellä sovittelijana kahden kilpailijan vä­lillä?
Vai auttaako se heikompaa, zumittäin Britaoniaa, jul-altosuomalalsla
j a kuvittelevat ulko­p
o l i t i i k k a a n nähden, että Suomea
voidaan ohjata ottamatta huomioon
sen asemaa ja sodan lopputulosta.
Repäisevään t y y l i i n sisältyy melkoi­nen
annos ajattelemattomuutta ja
ylimielisyyttä.
Varjosen nimi on o l l u t tämän mie­lenlaadun
eräänlainen vertauskuva —
Se. että Fagerholm on ottanut näin
k i i s t e l l yn henkilön hallitukseensa,
Johtuu todennäköLsesti vahvasta ase­masta,
jonka juntta nyttemmin on
saavuttanut puoluee.ssa. Sehän muo­dostaa
.siellä suuntaa antavan ja-joh-tavan
klikin. Varjosen astuminen
hallitukseen korostaa edelleen sen
entisestäänkin ilmeistä kommunis­minvastaista
asennoitumista." • • •
P A A V I N M U S T A L I S TA
Roomalaiskatolinen kirkko ei t u n ­nusta
uskonasioissa muuta arvovaltaa
k u i n paavin, joka vatikaanineuvos-tossa
v. 1870 suuremmaksi vakuudeksi
j u l i s t e t t i in erehtymättömäksi. K a ­tolilaisuus
el tunnusta ajatuksenva­pautta,
toteaa ruotsalainen työväen-lehti
P o l k v i l j a n.
" H u o l i m a t t a siitä, että katoliset
teoloogit, yhtyen oppi-isäänsä keski­aikaiseen
filosofiin Tuomas Aquinc
laiseen, selittävät, että uskon j a t i e ­teen
välillä ei ole mitään vastakkai­suutta,
o n tämä k i r k k o äärimmäi-ser
huolellinen pitäessään laumansa puh­taana
j a saastuttainattomana nyky­aikaisesta
ajattelusta ja n y k y a i k a i ­sesta
tieteellisestä tutkimuksesta
K i r k o n oikeaoppisuusosastolla on l i s ta
kielletyistä kirjoista, joitä uskovainen
k a t o l i l a i n en ei saa lukea, jos hän h a ­luaa
tulla autuaaksi. Tämä musta
l i s t a sisältää kirjavan kokoelman
k u u l u i s i a nimiä: Inmianuel K a n t.
Henry Bergson. Victor Hugo, Emile
Zola, Anatole France, James Joyce,
N a t a n Söderblom (nykyistä edellinen
R u o t s i n v a l t i o k i r k o n arkkipiispa) j n e .
Selvää t i e t e n k in on, että l i s ta sisältää
myöskin tieteellisen sosialismin perus­t
a j an M a r x i n j a Engelsin sekä L e n i n in
nimet. Tosiuskovainen katolilainen
ei saa lukea näiden k i r j a i l i j a i n "teok­s
i a muutoin k u i n e r i k o i s l u v a l l a — hän
ei saa edes säilyttää niitä k i r j a h y l l y l -
läänkään 24 t u n t i a kauempaa!"
• • • . '
J A P O R V A R IT
R I E M U I T S E V A T
Työväen eilisessä kulkueessa oli sie­viä
tyttöjä, riemuitsevia mainosvau-tajien
työtätekevien elinolojen huo-nontamijeksi
alkama hyökkäys o n '
kuitenkin viime aikoina johtanut työ-'
tätekevien taloudellisen aseman k u r - '
jistumfeeen kapitalistissa mai.fsa. .
Länsi-Euroopan kan-soille väkisin:
tyrkvtetty Amerikan imperiali.smin lettoja voimistamaan taisteluaan n i i -
Marshall-suunnitelma on johtanut, pyrkimyksiä vastaan, j o i h i n työn-laajamittaiseen
työttömyyteen ja' antajat ja kapitalistiset hallitukset
yhdistyskeskuksia avustamaan s i i r t o ­maiden
anamattiliittoja n i i d e n taiste­lussa
työtätekevien taloudellisen ja
sosiaalisen aseman parantamiseksi.
M i l a n o n a m m a t t i l i i t t o j e n kongressi
kehoitti maailman k a i k k i a ammatti-
Lehtemme uutisosastolla kerrotaan tänään, että SAK:n
•Jäsenyydestä on erotettu kuusi ammattiliittoa, jotka kuulivat
?'jäsenistönsä äänen ja lähtivät .sen mukaisesti taisteluun palk­katason
kohottamisen hyväksi.
Erottaessaan nämä ammattiliitot sekä toisen puheenjoh-
.-tajansa Väinö Tattarin S A K : n sosialidemokraattinen oikeisto- , ..^ „ „ ^ . tiiitot ov-t ää^seet tätä ohjelma-
;;jöhto kruunasi sen petospolitiikan mitä se on tietoisesti har- i gäng, repäisevää nuorta polvea joka: ^^'^^^^^^^ sodan%älkeen antanut y K : n päätettäväksi kysy-
Vjoittanut Suomen työväkeä va.staan. SAKrn .sosialidemokraat- \ « " " e n sotaa oh jokseenkin k i r j o i t t a - , ^ tuloksiin työtätekevien myksen samanlaisen palkan maksa-
^'tinen oikeisto johto ja Fagerholmin hallitus kokonaisuudessaan
•/on näillä teoillaan asettunut porvarien puolelle Suomen työ-v.
kansaa vastaan. Fagerholmin "työväenhallituksen" kurjaa
•«"linjaa seuraten SAK:n sosialidemokraattiset oikeistojohtajat
rfVeivät ole panneet tikkua ristiin työväen oikeuksien puolusta- a,uo.>.^.,.c.. ..».^^.....c.....^^
V^miseksi, mutta toimivat sitäkin kovemmin porvarien puolesta \ Karjala-Seuran tai j o n k i n enem- | Jj3"7roUnt''o'lL7rrsten halUntoneu- »ille.
•'.työläisiä vastaan! Jos koskaan, niin tämän palkkaliikkeen j jf^^,";,!^'^^^^^^^^^ . : d en maiden työväenluokalle. M A L
'^jiteydessä on Suomen Sosialidemokraattisen puolueen oi-keistojohdon
mädännäisyys t u l l u t paljastetuksi siinä määrin,
että on suorastaan ihme jos "työväenhallituksen" ukaasilla
takaisin työhön komennettujen Kemin puutavaratyöläisten
ja muiden lakkolaisten keskuudesta löytyy enää yhtään työ-
H^tä, -joka seuraavissa vaaleissa äänestävät oikeistososiali-dfemokraattisia
ehdokkaita!
M:-/Tzt Suomen sosialidemokraattisen puolueen oikeistojohdon
-synnit ovat veriruskeita. Ne alkavat vuodesta 1918, jolloin
'"föfcnerilais^t tuomitsivat Suomen työväen kunniakkaan tais-
.•^lun ja ryhtyivät saarnaamaan luokkasovittelun periaatteita.
.,.X^tä seurasi niilloin enemmän ja taas vähemmän peitelty
-yhteistoiminta taantumusvoimien kanssa, sekä vuonna 192Ö
>mioritettu ammattijärjestöjen hajoittaminen ja v. 1930 suori­tetut
palvelukset lapualaisliikkeen hyväksi ei vain kommu-
'jrtisteja, mutta myös niitä sosialidemokraattejakin vastaan,
jq^ka eivät hyväksyneet oikeistososialidemokratian petospoli-
^ J i i k k a a .
Kuten muistetaan tämä petospolitiikka johti lopulta s i i -
.>hen, että Suomen sosialidemokraattisella puolueella on nyt se
'kyseenalainen kunnia, e t t ä se on ainoa sosialidemokraattinen
"'{Juolue maailmassa, mikä oli yhteistoiminna.ssa Hitlerin Sak­san
kanssa sodan aikana!
Varjonen, Fagerholm ja kump. yrittävät ilmeisesti toistaa
historian ja kulkea samojen etappien kautta uuteen sotaan
ja entistä suurempiin onnettomuuksiin. Historialla on tosin
'iaipumus toistaa itsensä, mutta ei koskaan samojen etappien
kautta, vaan qi n a korkeammalla tasolla ja todennäköistä on
— niin rehevästi kuin Suomen sosdemien oikeistojohtajat nyt
-riehuvatkin kökoomusporvarien hyväksi — että he onnistuvat
vain sosialidemokraattisen puolueen hävittämisessä ja sosiali­demokraattisten
harhakäsitysten pois kitkemisessä suomalais­ten
työläisten keskuudesta.
kansanjoukkojen köyhtymiseen, t a ­loudellisen
riippumattomuuden me­nettämiseen
Marshall-maissa j a n i i ­den
oman teollisuuden supistamiseen.
Marshall-suunnitelma ei ole paranta­nut
amerikkalaistenkaan työläisten
asemaa. Yhdysvallois.sa on n y t täy­s
in työttömiä jo y l i 5 miljoonaa hen­keä
j a realipalkat ovat paljon alem­mat
k u i n 1945.
Marshall-suunnitelmaa puolustavat
Yhdy.svaltojen, Englannin j a eräiden
muiden maiden ammattiyhdistyskes-kusten
hajoittaja-johtajat harjoitta­vat
imperialistista politiikkaa, jonka
tarkoituksena on työtätekevien talou­dellisen
aseman huonont^ninen
omi.ssa maissaan.
Samanaikaisesti taantumas voimis­taa
hyökkäystään työtätekevien de­mokraattisten
oikeuksien j a vapauk­sien
riistämiseksi. Monissa maissa
valmistellaan työläisiä vastaan täh­dättyä
lainsäädäntää, samantapaisia
lakeja kuin T a f t - H a r t l e y n laki Y h ­dysvalloissa.
R a n s k a n kaivostyöläisten vitoe
vuotisen . l a k o n aseellinen tukahdut-^
i taminen. E n g l a n n i n lakossa olevien
satamatyöläisten vainoaminen. Aus-t
r a a l i a n kaivostyöläisten a m m a t t i l i i ­ton
johtavien työntekijöiden vainoa­minen
jne. osoittaa selvästi kan-sam-välisen
taantumuksen hyökkäystä
työväenluokan demokraattisten o i ­keuksien
j a vapauksien riistämiseksi.
Sitäkin huonommat taloudelliset Ja
sosiaaliset olosuhteet vallitsevat siir­tomaissa
j a riippuvaisessa asemassa
olevissa maissa, joissa eri muodoissa
vielä käytetään orjatyötä j a vaino­t
a a n sukupuolen j a r o d u n perusteella,
joissa vapaita ammattiliittoja vaino­t
a a n j a n i i d e n j o h t a j i a ennenkuulu­mattomalla
tavalla rangaistaan.
A m m a t t i l i i t t o j e n toinen maailman­kongressi
totesi, että työtätekevien
taloudellinen j a k u l t t u u r i l l i n e n h y v i n ­vointi
nousee ( v a in Neuvostoliitossa,
joka on sosialistinen neuvostovaltio.
Tämän lisäksi kongressi totasi, että
myöskin sosialistisen kehityksen tielle
ovat turvautuneet lähestyvästä talous­pulasta
johtavien rasitusten säilyttä­miseksi
työväenluokan kannettaviksi.
Kongressin päätöksissä sanotaan, että
a m m a t t i l i i t t o j e n on t a i s t e l t a v a mait-tensa
taloudellisen riippumattomuu­den
j a k o t i m a i s e n teollisuuden säilyt­tämisen
j a kehittämisen puolesta,
koska se on ainoa keino sodan jälkei­sen
talcudrflisen kaaoksen volttaini-seksi
j a kansanjoukkojen elinolojen
parantamiseksi. Samoin kongr^si
osoitti, että a m m a t t i l i i t t o j en on t a i s ­teltava
siirtomaiden itsenäisjryden
puolesta, kapitalistisissa ja siirto­maissa
vallitsevan orjatyötä, rodun j a
kansallisuuden perusteella harjoitet­tavaa
sortoa vastaan.
Edelleen kongressin päätöksissä s a ­notaan,
että ammattiliitot ovat vel­volliset
vastustamaan työläisiä vas­taan
kohdlstirvaa lainsäädäntöä, n i i ­den
on ajettava sosiaalista lainsää­däntää,
jonka mukaan työpäivän p i ­t
u u t t a voidaan lyhentää, maksetaan
työttömyysavustusta, otetaan käytän­töön
valtion j a työnantajien kustan­nuksella
suoritettava sosiaalivakuu­tus,
mak-suton lääkärinhoito, vuosilo­mat,
joiden ajalta maksetaan työ­p
a l k k a . Ammattiliittojen on ajettava
työläisten etuja siten, että työläisille
t u r v a t a a n työtä eikä palkkoja pidetä
kuopassa, vaan kohotetaan.
Taisteltaessa työtätekevien talou­d
e l l i s t en j a sosiaalisten olojen paran­tamisen
puolesta j a k a p i t a l i s m i n voi­mistuvaa
hyö,kkäystä vastaan on
muistettava, että tämän t a i s t e l im tär­keimpiä
keinoja on työväenluokan
ammEtttilllsen yhtenäisyyden j a M A
L : n lujitt^iminen, sanotaan kongres­s
i n päätöksissä.
Työväenluokan kokemus o n asoitta-nut,
että työväenluokka tarvitsee me­nestyäkseen
vissiä aineellista pohjaa.
Tämän tähden kongressi antoi M A
L : n toimeenpanevan komitean tehtä­väksi
muodostaa ammattiliittojärjes-töjen
j a n i i d e n jäsenten samoin kuin
myöskin työväenluokan taistelua t u ­kevien
henkilöiden j a järjestöjen v a ­paaehtoisista
maksuista erikoisen
kansainvälisen solidaarisuus- j a avu.-,-
tusrahaston.
- S I TÄ
TERRENCE GIBBS
CBC:n oopperakomppanian Johtaja
VV. 1949—30 sesongin aikana. Ensim­mäiseksi
tallaan lokafcinnt 12 pnä-laa-jartamaan
Benjamin Brittenln "Peter
Grimes" Gibbsin ohjaamana.
:n mahtava nuorisojuhla
Budapestin stadionilla
Kirj. J im Leech
nuja j a silmään o.suvia rumpalityttö-jä.
Se oli osoitus työväen voimasta
M u t t a silti eilisen työnpäivän paraa­t
i n korostuksena tuntui olevan parem­m
i n k i n juhlamieli k u i n entinen tais-teluvalmiuden
a s o i t u s . . . — Wilfred
L i s t , Toronto Globe and Mail-lehdes-sä.
Budapest. — C a n a d a n Beaver p r i ­k
a a t i n jäsenet kokivat k a i k k e i n i n -
nostuttavimmat hetkensä k u n täällä
a v a t t i i n nuorison j a o p p i l a i d en m a a i l -
manjuhlat. Edustajat 80 e r i maasta
marssivat 50,000 innostimeen kats>-
j a n ohi värikkäässä paraadissa rau­h
a n puolesta. Täällä U n k a r i s s a , jos­s
a maan nuoret toimivat maailman
nuorison isäntinä, o n h a l l i t u s heidän
takanaan. Ei mikään pyyntö ole
l i i a n suuri. Oppilaat j a t(j'ötätekevä
nuoriso koko työväenluokan kanssa
ohjaavat U n k a r i n valtiolaivaa vas­t
u u l l i s i n tuntein, todvorikkaina ja
heidän vieraansa todella ovat vakuu­tettuja,
että vapaus vallitsee tässä
maassa.
Kun- canadalaiset jättivät bussinsa
n i i n budapestiläiset ptu-istivat läm­pimästi
heidän käsiään sillä he olivat
i l o i s i a nähdessään, että C a n a d a k i n on
edustettuna raoihanleirissä.
• Stadionille kokoontuneiden nuor­ten
joukossa o l i nuorisoa itä-Euroo-p
a n uuden demokratian maista —
tanssivia rumanialaisia, tsheltkoslo-vakialaisia,-
bulgarilaisia, a l b a n i a l a i ­s
i a ja neuvostoliittolaisia, rauhaa
puolustavia nuoria lännestä, s i i r t o -
maanuorisoa. Vietnamista, Indonee-siasta,
j o t k a taistelevat itsenäisyydes­tään,
nuorisoa fasistien hallitsemista
maista kuten K r e i k a s t a j a Espanjas­t
a .
J o k a i n e n • edustajisto ilmoitettiin
. k i m ne a s t u i v a t sisään stadionin por­t
i s t a j a k u k i n edustajisto sai suosion­osoituksia.
K u n K i i n a n edustajisto, joiden
joukossa oli kokeneita sotilasjohta­j
i a , a s t u i sisään n i i n puhkesi suosion­osoitusten
myrsky ja huudettiin:
•'Mao Tse-tong, Mao T s e - t u n g !"
Kalcslsataä saksalaista nuQrta s i n i ­valkoisissa
univormuissa, belgialaisia,
i n t i a l a i s i a j a kauniissa puvuissaan
olevia mongooleja.
, K a i k k i katseet kääntyivät taivaalle
k u n tuhannen rauhankyyhkystä l e n ­si
y l i . Myöhemmin, k u n kyyhkyset
olivat kadonneet, alhaalla lentävistä
lentokoneista pudotettiin miljoonia
k u k k i a juhlapaikalle. Canadalaiset,
j o t k a seisoivat näyttämön edessä, s a i ­vat
nähdä R a n s k a n j a Neuvostoliiton
suuret edustajistot. vasemmalla puo­l
e l l a a n ja oikealla puolella iloiset
tshekkiläiset j a V a p a a n SaV-san nuo­r
i s o n edustajat.
Todellinen lippumeri o l i etualalla
j a tunnuslauseet: " O p p i l a i d e n K a n ­sainvälinen
U n i o " j a ''Demokraattis­ten
Nuorten M a a i l m a n l i i t t o ".
Täällä ei voinut oUa jälellä epäilys­tä.
Me canadalaiset tiedämme, että
nämä ihmiset puolustavat r a u h a a tuli
mitä tahansa.
J u h l i e n a i k a n a t u o t i i n viestinä l i p ­puja
Bulgariasta, R u m a n i a s t a j a y k s i
G. Sundqvist puhuu
Cobaitissa ensi
keskiviikkona
Cobalt, Ont. — C S J : n täkäläisen
osaston kokous p i d e t t i in h a a l i l l a t. k
4 pnä. Kokouksessa l u e t t i i n järjes­tömme
toimeenpanevalla komitealta
saapunut kirje, jossa i l m o i t e t u i n , e t ­tä
järjestömme sihteeri G. Sund­qvist,
saapuu pohjois-Ontariossa vie­raillessaan
myöskin tänne, puhuen
Cobaitissa t.k. 14 pnä, siis e n s i ' k e s ­k
i v i i k k o na
J o k a i n e n tämän seudim suomalainen
h a l u a a varmaankin kuulla toveri
Sundqvistin puheen sillä se o n a r v a ­t
e n k i n k a i k k i a . k i i n n o s t a v a Täällä
on muuten l i i a n h a r v o i n t i l a i s u u k s ia
k u l i l l a niin asiallisia puhujia ktiin
Sundqvist ori Tilaisuuteen järjeste­tään
myöskin ravintola, jossa tar­j
o i l l a a n maukasta kahvia j a k o t i t e ­koista
vehnästä j a kaiken lopuksi
tanssitaan. Älkää siis unohtako tä­tä
kiinnostavaa tilaisuutta.
Kokouksessa keskusteltiin myös
mahdollisuuksista täällä viime l a u a n ­t
a i n a esitetyn näytelmäkäppaleen
v i e r a i l u e s i t y k s i in m u i l l a p a i k k a k u n ­n
i l l a . Keskustelun tuloksena pää­t
e t t i in järjestää tämän kuUn a i k a na
yksi vierailuretki. Jos v i e r a i l u p a i -
k a l l a näytellään yhtä reippaasti k u in
täälläkin, ei kenelläkään pitäisi o l la
mitään sj'ytä moitteisiin. Onnea
vaan matkaan!
Elpk. 22 pnä o l i täällä sudburylais-ten
P a u l a Woodleyn j a Leo 'Niemen
N.%ISAJtTRI
^ - Sinun vaimosi ajaa autoa
k u m salama.
— N i i i j j a iskee air^a puihja.
• • . • .
KIPEÄ K O H TA
Utelias mies. joka istm
\-aunussa erästä h>'vinvolpaa
miestä vastapäätä:
— K u i n k a monta henkilöi
konttorissanne työskentelee?
— Minä en oikeastaan tiedä •
a r v i o l t a ehkä kaksi koimaso^
vastaus, ^ • • • •
EI USKO>fUT
k a k s i pikku tyttöä tuli py
lusta j a h e keskustelivat kovasti
mitä opettaja oli puhunut.
— Uskctko sinä. että piru on
massa? kysyi toinen.
— E n . Minä uskon, että se tm.
k u i n joulupukki, joka on aina lä
I i t t i toinen.
ÄKKINÄINEN PYSSHDS
M a t t i : "Loukkaannutko pahoin
dotessasi?"
. M i k k o : " E n loukkaantunut
kään pudotessani. mutta
pysähdys maahan katkaisi
säärlhiun.'"
TOTTA «
Opettaja: " K u i n k a monta »piee
s l n a n ? "
A a p e l i : " K a k s i t o i s t a ."
Opettaja: "Kuinka monta
m i l j o o n a n ? "
A a p e l i : "Väin muutamat."
sekä Suomesta vierailulla olevan
mo Heikkisen konsertti. Heidin
tyksensä olivat miellyttäviä,
fräen n i i n vakavia kuin huvitta
l a u l u j a j a erittäin katmiita tanssi,
soittoesityksiä ynnä Aimon huvitta
kaskuja. Se o l i oikein hauäa
k a i k i l l e . Toivomme heidän vi-van
uudelleen täällä, jos saavat
hen 'tilaisuuden. Kiitos vain kä.
•nlstM
Muistakaahan siis kaikin va
saapua puhetilaisuuteen ja ta
s i i n ensi keskiviikkoiltana. — N.
lipp)j, Skotlannista Englannin, B e l -
g l a n f R a n s k a n , I t a l i a n j a ItävaUan
kautta. Suomen, Ruotsin, Norjan,
Tanskan, P u o l a n j a Tshekkoslovakian
rauhaa rakastavat nuoret toivat k o l ­mannen
lipputervehdyksen.
G u y de Boysson tulkitsi Demok­raattisten
Nuorten M a a i l m a n l i i t on
terveiidykseh. Hän sanoi mm. seu­raavaa:
" N u o r t e n ääni joka kuuluu tällä
hetkellä n i i n voimakkaana Budapes­tissa,
yhtyy k a i k k i i n niiden hyvää
t a r k o i t t a v i in i h m i s i i n , jotka 'tekevät
työtä r a u h a n hyväksi."
Tervehdyspuheessaan Arpad S z a -
kasits. U n k a r i n tasavallan president­t
i , sanoi että tämä kokous 'voimistut­taa
r a u h a n r i n t a m a a j a kansojen ys-tävy3'
den aatteita. Me tiedämme, e t ­tä
lännän maiden edistysinielinen j a
selväj-ärkinen nuoriso myöskin y m ­märtää
tämän aatteen totuuden. M i ­nä
erikoisesti tervehdin edustajia
näistä maista."
Suomi-instituutti
tiedoitustoiminnan
tehostamista varten
Helsinki. — (S-S) — Viime ke
nä aloitti Tiedoitusmiehet r.y.
mintansa Suomesta ulkomaille su
tautuvan tiedoitustoiminnan tet
miseksi. iNyt on mainitun yh
sen hallituksessa laadittu alusta
suunnitelmat erityisen Suomi-'''
t u u t i n perustamiseksi. Se tapah
nee lokakirussa järjestettävien
doituspäivien yhteydessä. Insti
ti on t a r k o i t e t tu kokoavaksi ja
kittäväksi elimeksi, jossa eriko
kohdistetaan huomio tarpeellisen
doitustoiminnan aikaansaa
niissä maissa j a hiillä aloilla,
se tällä hetkellä puuttuu kokonaan.
R. Lampinen ja Gin
voittoisia Norjassa
HelsinkL—- (S-S) — Kaunis
suosi Norjan kuuluisia moottoria
Gardermoenissa, jossa kansainvH'
ajot suoritettiin. Suomalaisista
j l s t a R a i n e r Lampinen saavutti
ten koneiden sarjassa komean ensi
j a n uusien samalla voittonsa vuod
1947. Suomen Curt Ginman
B-koneiden ajon. Toisetkin suoma
letset sijoittuivat koko hyvin,
PÄIVÄN PAKINA
keasti hyökkäävän Yhdysvaltain imperialismin kauppamark-kinavaltausaikeita
vastaan?
Valitettavasti Canadan edustajiston suoritettavana ei
tunnu olevan sen paremmin "sovittelijan" kuin "emämaan"
auttajankaan osa. Päinvastoin näyttää siltä, että St. Lauren­tin
hallitus on myös veikannut väärää hevosta ja on sen vuoksi
valmis auttamaan Yhdysvaltain hyökkäävää imperialismia
Britannian kauppamarkkinain valtaamisessa siinä hurskaassa
toivossa, että ehkä Canadakin saa niistä joitakin rippeitä palk­kioksi.
Ainoastaan yhdellä lausunnolla on Canadan finanssi­ministeri
Abbott lähennellyt myötätunnon osoittamista Bri­tanniaa
kohtaan. Tämä oh se kun hän sanoi toivovansa, että
Suomen kapitalistien rintamamieliiä
Britannia voisi tästä lähtien käyttää "Marshallin avun dolla­reita
missä tahansa, ts. että Britannian e i tarvitsisi ostaa maa­taloustuotteitaan
jne. Yhdysvalloista, vaan voisi pitää kauppa-yhteytensä
Canadan kanssa. Tämä on kuitenkin pelkkä ele,
sillä Marshallin avun tarkoitushan onkin vallata lisää mark­kinoita
Yhdysvaltain suurpääomalle ja vasta sitten, jos lain-,
kaan. tulee kysymys "avustuksesta". Kä\i;ännöllisesti kat­soen
on todettava, että Canadan edustajisto on ainakin tähän
asti tukenut Wall Streetin miehiä Britanniaa vastaan.
Jos tässä olisi kysymys "vain" Britanniasta, niin asia voi­taisiin
itsekkyyden perusteella jotenkin selittää. Mutta kun
muistetaan, että Britannian jälkeen Canada on toiseksi vaa­rallisin
kilpailija Yhdysvalloille, silloin voidaan helposti ve­tää
sellainen johtopäätös, että avustaessaan nyt Britannian
kilpailumahdollisuuksien likvidoimista Wall Streetin hyväksi,
Canadan edustajisto muokkaa maaperää Canadan markkinain
menettämiseksi huomenna. Juuri näin kävi Attleen hallituk­selle
ja kaikki merkit viittaavat siihen^ että niin käy St.
Laurentin hallitukselle.
Katseltakoon asiaa miltä puolen tahansa, Washingtonin
konferenssista ei ole mitään hy\'ää odotettavissa sen parem-min
Britannialle kuin Canadallekaan.
Tiedot Suomen lakkotilanteesta
ovat hyvin sekavia. Suomen "työ­väenhallituksen"
tiedon mukaan, s i ­käli
k u i n tämän mantereen monopoli-k
a p i t a l i s t i en suurlehdet tiedoittavat,
ön laldco päättynyt täydellisesti työ­läisten
häviöön. Tällaisia tietoja on
lähetelty Suoinesta melkein siitä päi­västä
lähtien kun~ Kemissä alkoi
lakko.—^Kun-täällä-^«pakon takana
olevat Uuniset ovat näiden tietojen
perusteella, olettaneet, että kaikki
selkkaukset tyM-intamalla ovat n yt
r a t k a i s t u j a työnantajien eduksi ja
työläisten .fappiokö, n i i n varmaankin
he ihmettelevät'iitä, että kuitenkin
j a t k u v a s t i erinäisistä lähteistä tule­vat
tiedot osoittavat lakkojen jatku^
v a n eri p u o l i l l a Suomea. -
O l i h a n selvää etukäteen, että Suo­men
"työväenhallituksen" j a k a p i t a -
l i s t i l u o k a n yhteisen yleisesiktinnan
strategiana oli, heti k u n provosoitu
K e m i n lakko alkoi, j u l i s t a a m a a i l ­malle,
että kysymyksenä o n kommu­n
i s t i e n vallankaappaus. Heti tämän
päälle antaa toinen julistus, että
vallankaappausyritys on epäonnistu­nut.
Yhdysvaltalainen kuvalehti
" L i f e ' ' , Joka o n k u u l u i s a taantumus-propagandastaan,
julkaisi syysk. 5
päivän numerossa kaksi sivua kuvia
Suomen lakkotapahttmiista. Unto
Vau-josen kuvan a l l a o l i t e k s t i " v o i t ­taja"
Ja Aimo Aaltosen k u v a n alla,
"hävinnsrt". Kuvaselostuksen otsik­kona
oli "Suomalaiset iskeneet alas
Selostus o a aivan kuia kavaus sota­r
i n t a m a l t a . K u n e n s in selitetään
vääristellen lakon kulkua, n i i n sitten
sanotaan seuraavaa: " M u t t a hallitus,
33-vuotiaan tappeluhaluisen juiiri
tällaista hätätilaa varten nimitetyn
m i n i s t e r i Unto Varjosen johdolla otti
vastaan lakonuhan päättävästi. Äkki­näinen
väkivaltaisuuden leimahdus
Kemissä lakkolaisten j a p o l i i s i en vä­lillä
osoitti hänen päättäväisyytensä
kohdata väkivalta väkivallalla . . ."
Näin monopolikapitalismin äänitor­v
i sillttelee aseveli Varjosen päätä.
Selostuksen lopussa paljastetaan mis­tä
paikasta monopolikapitalismin J a l ­kaa
kenkä puristaa. Siinä sanotaan
seiu-aavasti: •*
" V i i k o n loputtua suurin osa 30,000
työstä luopuneesta oli palannut töi­h
i n . Suomi, j o k a j u u r i sai $12.5 m i l ­j
o o n a n l a i n a n Kansainväliseltä P a n ­k
i l t a teollisuutensa jälleenrakentami­seen,
uudemnian kerran riuhtasi i t ­sensä
ulos rautaesiripun t a k a a . ".
Ehkäpä Suomen Pankin johtaja
Tuomioja, joka o n p a r h a i l l a a n Y h d y s ­valloissa
kerjuumatkalla, saa jälleenr
ropoja W a l l S t r e e t in h e r r o i l t a . O n h an
pääomasijoitukset Jälleen varmoja
Suomeen k u n s e a a m m a t i l l i n e n liike
o n Jälleen ase^?eli Unto Varjosen. Ja
"työväemnies»' Huunosen johöolla h a -
Joitettu. . •
Meillä tääl^- Canadassa on myös
kokemusta millainen "työväenmies"
Huunonen on.^ -Hän edusti Suomen
ammatillisesti järjestyneitä .työläiää
Kansainvälisen Työtoimiston kokouk­sessa.
Joka pidettiin T. 1946 Montrea­lissa.
iEIän o l i täällä useamman v i i ­kon
ajan. Huunosta pyydettiin vie­railemaan
suomalaisten järjestynei­den
työläisten tilaisuudessa M o n t r e a ­lissapa
Huunosella ei o l l u t aikaa, k u ­ten
hän itse sanoi. Suomalaistan
ammatillisesti järjestyneiden työläis­ten
keskuudessa tällainen työväen
pelko herätti ihmettelyä. Vieläkin
suurempi oli hämmästys k i m tiedet­t
i i n , että hänellä o l i runsaasti a i k aa
v i e r a i l l a yhdessä työnantajain edus­t
a j an kanssa taantumuksellisten suo­malaisten
järjestämissä kekkereissä.
Tästä syystä Huunosen toiminta
Suomen työväenliikkeen hajoittajana
ei tule yllätyksenä Canadan järjesty­neille
työläisille.
Suomesta ulkomaille lähetetyistä
"työväenhallituksen" ja k a p i t a l i s t i en
samaistetuista uutisista pääsee s e l l a i ­seen
käsitykseen, että K e m i n lakko
ja l a k o t muissakin osissa Suomea ovat
päättyneet työläisten •täydelliseen h ä ­viöön.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Esimerkiksi K e m i n uittotyöläiset e s t i ­vät
l a k o l l a a n palkanalennusyrityksen.
i Myös j o i s s a k in muissa p a i k o i ^ tor­j
u t t i i n hyökkäys työläisten elintason
a l e n t a i i u s t a vastaan.
Taantumuslehtien suurin riemu
näyttää k u i t e n k i n olevan se, että SA
K:stä on erotettu suuria a m m a t t i l i i t ­toja.
Työväenliikkeen repiminen
merkitsee leivän vähenemistä työläis­perheen
pöydältä k u n taas työväen
yhteen l i i t t y m i n e n leventää raatajien
leipäpalaa.
Totuutena kuitenkin pysyy, että
taistelussa työväenluokka oppiL Suo­men
työväki tietää nyt paremmin
k u i n koskaan aifrai.<««mmtn kenen asi­a
l l a sosdemien oikeistojohtajat ovat.
R i k k u r i k e n r a a l i Unto Varjosesta,
Joka m i n i s t e r i k s i nimittämisaisä Jäl­keen
uhkasi lakkolaisia puheessaan,
sanoi Suomessa ilmestyvä ruotsinkie­l
i s en työväenlehden toimittaja Atos
Wirtanetf seuraavasti:
•Varjosen puhe oli niin iem
ginen, että sen olisi pitänyt
t a a hänelle pyöreä kymppi tri
h e i s in iltakursseilla siirtomaapr
gandaa varten . . .''
Luonnollisesti aseveliliiton koul"
oppi k a l k k i fasistipropagandan
mänkääntötemput hyvin.
Meistä txmtuu, että Huunosesta
kehittyä juuri samantyyppinen
mattityöministeri kuin meillä on
k y i n e n liittohallituksen työn
M i t c h e l l . Mitchell, joka joUoin
haisessa nuoruudessaan on kuul
unioon, näyttää uniensa vanhaa
senkirjaansa ja todistaa siten oi ^
s a todella "työväenmies". Mutta
o n tullut kysymykseen työväen etu
puolustaminen, n i i n silloin on ty
nisteri asettunut kaikissa tilan
työväkeä vastaan. Huunosen
Suomen ammatillisesti järjest
työväen johtajan paikalta haUJ
seen käytettäväksi lakkoja
on vertaansa vailla. Monien m"
työväenpetturien rintamapako on
pahtuhut monien kiertoteiden ka
Huunosen o l i todeUinen hyppäys
televan työväenluokan johtajan
k a i t a suoraan vihollisen leiruU;^
nopolikapitalisUt riemuitsevat
sesta voitostaan.
H i s t o r i a on täynnä esin
k u i n k a yksilöiden pakeneminen v
väenliikkeestä vihollisen leir^
pysähdytä työväen taistelua. »
t o s in hidastuttaa sitä. Mutta
tumattomina pysyvät kuitenkc
taloudelliset Ja poliittiset olo^
j o t k a taistelun synnyttävät,
työväen taistelu jatkuu
menettää joitakin yksilöitä^
k u i n Huunonen on
vaiik»
Biin hän todellisuudessa on jo.
män aikaa kuulunut Suomen^
luokan vihollisten leiriin ja sos
kaus yhdeltä puolelU rinta»^
seUe puoleUe tapahtui niin SW»