Vapaus, July 26, 1949

              Gttru 2 Tiistaina, heinäk., 26 p., — Tuesday, July 26
(UBOtm — Ibdepeadest iMtaat
TUcpbOMs: BMlllMf OfBM « - « H .
Edftorial Qffie» 4^430. MiBNOr
Ubllahed Nor. 6tb 1917. Aotbortzed
M aeoond^elMS null-br J b e Bost
Office Departtnent. OtUwa. Pob-
Uihed thrice ireeUy: T u e « d a 7 *>
lUurcdaya and Eaturdays by Vapaos
PubUahlxtg Company LuL. at 100-103
B m et. W^ Sudbuzy. Ozits Canada.
A d T o t l a i i i K zatea apoD appUeadoo.
.TrauBlatlon frae o f «hnge.
TILAUBBXMlfAT:
Canadam: 1 vk. ejOO e kk. S.25
t kk. a j»
YhdyfvallolBaa: 1 rk. 7JOO e kk. 3 Ä )
Buomeoa: 1 Tk. 9 kk. 4 ^
Mitä muut «anovat Mitä OD tapalitumassa CCF:n riveissä? r-SITÄ:
K A I X M U S T A K O ?
Yhdysvallat ja sotapakti
Yhdysvaltain senaatti on ratifiainut Pohjois-Atlantin
.• paklin, rnutta c-i kuitenkaan ole voinut muuttaa toiseksi sitä
tosiasiaa, että yhä suuremmat kansanjoukot Atlantin molem-
: min puolin suhtautuvat joko vastustaen tai suurilla varauk-
: silla tähän sotapaktiin. Itse senaatin ratifioimispäätöstä teh-
• täessä otettiin tämä populäärinen vastarinta huomioon siten,
• että esim. Toronton Globe and Mail lehti lausui toimituspals-
» tallaan: "Amerikan senaatti on viimeinkin ratifioinut Atlantin
: sopimuksen odotettua pitemmän väittelyn jälkeen." (Korostus
: Vapauden.)
r Miksi tämä ratifiointi tapahtui "viimeinkin" ja "odotettua
'. pitemmän väittelyn" jälkeen, vaikka lopullinen päätös teh-
; tiin valtavan suurella äänten enemmistöllä (82—^13)? Sel-
; vastikään ei ollut ky.syrny:; .senaatista itsestään, sillä molem-
* mat sotapuolueet olivat panneet .senaattorinsa "oikealle" l i n -
* jalle. Ky.symys yksinkertaisesti oli siitä, että senaatin kes-
^ kustelun avulla yritettiin vaikuttaa ylei.seen mielipiteeseen,
\ t.s. yritettiin saada Yhdysvaltain kansa luopumaan vastarin-nastaan
ja hyväksymään tämä sotapakti "omakseen". Vain
; tämä selittää miksi ratifioimi-späätös viipyi odotettua kauem-
• man. Se osoittaa, että yleisen mielipiteen vaikutus tätä .sota-
* paktia vastustaessaan on jo siksi suuri, että Yhdysvaltain
\ sotakapitalistit joutuivat sen virallisesti huomioimaan ja jat-
I kamaan senaatin keskustelua siinä toivossa, että kansan vasta-
^ rintaa voitaisiin lieventää.
! Mistä sitten johtuu, että kansanjoukkojen vastarintaa ke-
I.hittyi Atlantin molemmilta puolin Yhdysvaltain ratifioimis-
J päätöstä vastaan?
\ Mikäli on kysymys Euroopan maista (ja Canadasta), niis-
I sä on kehittymässä ennakkopäätös Atlantin paktia vastaan
\ Marshallin avun kokemusten perusteella. Mitä enemmän
\ paljastuu, että Marshallin apu c i autakaan hädänälai.sia maita,
« v a a n valtaa Britannian ja muiden län.simaiden kustannuk-sella
markkina-alueita Yhdysvaltain suurkapitalisteille ja alistaa
"avustettavat" maat poliittisesti Wall Streetin raliamiesten
määräysvallasta riippuviksi, sitä useammin eri maiden kansa-
J laiset kysyvät, että onkohan Atlantin paktikin laadittu yksin-
» omaan Yhdysvaltain suurbisneksen etuja palvelemaan?
i Eikä näiden tietoisesti tai vaistovaraisesti Atlantin paktia
« vastustavien ihmisten todistusainehisto rajoitu yksinomaan
J poliittisen analyysin tekoon, sillä he ovat jo saaneet hyvin
käytännöllisiä kokemuksia siitä, että vietyään Marshallin
avun ohjelman perusteella "avustettavien" maiden toimeen
tulomahdollisuudet ja poliittisen itsenäisyyden, Wall Streetin
rahamiehet voivat tämän Atlantin paktin perusteella provo-
I soida sodan Reinin varrella olevien "Amerikan rajojen" puo-
/ lustamiseksi ja taistella viimeiseen liittolaiseensa asti tämän
• ohjelman hyväksi. Esimerkkinä tästä on "liittolaisten" aseis-
• taminen, josta on niin paljon puhuttu. Torontolainen tory-
. lehti Globe and Mail viittaa toimituskirjoituksessaan siihen,
'että Yhdysvaltain kongressin hyväksyttäväksi tulee laki,
• jonka perusteella annetaan "liittolaisille" sotilaallista apua.
• Mutta Yhdysvallat on jyrkästi kieltäytynyt antamasta atomi-k
pommin valmistamissalaisuutta Britannialle ja Canadalle, pu-
' humattakaan nyt kaukaisemmista liittolaisistaan! 'Tänä äto-
\ mikäutena Yhdysvaltain sotainen porvari haluaa "liittolaisia"
; jotka puolustavat sen "rajoja" Reinillä ja kaikkialla maail-
; massa, mutta se ei luota niin paljoa näihin kaikkein lähimäi-
' simpiinkään "liittolaisiinsa", että se antaisi niille nykyaikai-
' sessa sodankäynnissä tarvittavien sotavälineiden valmista-
• missalaisuuden. Ainoa mitä Amerikasta "liittolaisille' 'luva­ltaan,
on vanhanaikaisia sotavälineitä, joiden valmistamisesta
tosin amerikkalaiset sotatehtailijat saisivat suuria voittoja.
' E i siis ole ihme vaikka ihmisten kuullaankin sanovan, että
- Yhdysvaltain senaatin nyt ratifioima Atlantin pakti merkit-see
"kaikki yhden puolesta ja yksi vain itse puolestaan". Tältä
\ pohjalta nousee jokaisen maan kaikkien tosipätrioottien kes-
• kuudesta — olkoot he liberaaleja, konservatiiveja, sosialisteja
, tai kommunisteja — epäilystä ja aktiivista vastarintaa A t ­lantin
paktia vastaan.
\ Lisäksi on voimakas ja yhä kasvava sosialistinen ryhmä
^ joka vastustaa tietoisesti ja päättävästi tätä Atlantin paktia
• myös sen yuoksi kun sitä voidaan käyttää mitä liittovaltaa
- vastaan tahansa (myös Canadaa vastaan) jos se esim. valitsee
sellaisen kansandemokraattisen hallituksen, minkä paktiher-
: rat leimaavat "kommunistiseksi" hallitukseksi. Kieltämätön
; tosiasia onkin, että Atlantin pakti ei kohdistu yksinomaan
Neuvostoliittoa ja kansandemokratioita vastaan. Se kohdis-
• tuu sosialismia vastaan yleensä — siis mitä tahansa maata
•vastaan, jonka kansa voi joko nyt pian tai vuosien kuluttua
päättää rN-htyä kokeilemaan sosialistisia: mertettelymuotoja
Ikansallisten ongelmiensa ratkaisemisessa.
! Kotimaassa. Yhdysvalloissa vaikuttavat nämä seikat
.myös, mutta vielä suurempi vastarinnan aiheuttaja on tietoi-
;suus siitä, että sotavalmistelujen perusteella ei ole koskaan
; päästy rauhaan, vaan on aina jouduttu sotaan. Mikä hyvänsä
maa on pannut tulevaisuutensa sotavarustelujen ja maricki-
> na-alueiden valloittamisen varaan, se on ennemmin tai myö-
:hemmin löytänyt itsensä sodasta. Tältä pohjalta Pohjois-
^ Amerikan mantereella ilmenee kansanjoukkojen keskuudessa
•' syvällistä ja yhä kasvavaa huolestuneisuutta Atlantin paktia
' vastaan.
; Lisäksi käsitetään, että sotavalmistelut — puhumatta-
]kaan nyt sodasta — —ovat hyvin kallista hommaa, mikä imee
• rikkaimmankin maan elinvoiman, sekä aiheuttaa raskaan
verokuorman ja alhaisen palkkatason.
^ Ja ehdoton tosiasia on. että Yhdysvaltain senaatti ei v o i -
«nut tätä lisääntyvää vastarintaa poistaa sen paremmin "enem-
'mistöpäätöksellään" kuin keinotekoisesti pitkitetyllä väitte-
• ly lisänkään.
; 0>mme saaneet tietää, että Osser-
I va:cre Rominos^sa, Vatiicaanln jour-i
nali.stts«-j-.ä puhemieheasä, o l i vjtiiu;
kuussa päätoimittaja krieivi Giusepps
DaJla Torren i i r j o i t t a m a t o L i i U i i s k i r - , . .. . . . . . . „.. „
j.o Jtas, rni-.sa o.h .seuraavat , l,a u,s-e,,c,\- i: ! ^ja..a n, ,a n ollut, Itsaani.y jv,a, ^s. sa^ . ma,a.r.a s-',
•'KJi7JitaJi:;in:n
seitaan c-nemmän aL««i.jne;; tum i , , ... ,., ;
zo.irununiÄmj. Talousjarejstelmana ,,. „ ... - ^ ' .
. , .. onnelliseen asemaan, etta voivat si-kri.'.!-
Tjp;)Je kuin on Jtapitali.^mi
Kirj. Leslie M^orrh
CAXADIAXTRJBUXE LEHDEN TOIMITTAJA
''On ollut huoma:taväa puutetta;
sosialististen aatteiden feJtokkaiusa
I ja keskitetyssä esityksessä... Sen ii-oh
seuraavat l a u s e n J ^ ^ f ^ «'^"^ "f^rf"''
henki on pera.olemuic- i taipumusta olla yhta puolta hbe-at*
L5tlne.n kuin | f « .t'"""" V ' ^ ^ ' ? .
! Kapital:5arii on r a k t n t e e l l a an atelsti-
I r e n ; K u ta on ^••.n j u m a l a . " — Satur-
; day Night, Toronto, keiaic. 2S pnä.
K L I . V K . ^ I H A N A A J A
M I E L T A y L E . N T A V A A :
K i e r t o k u l k u näyttää olevan yk.sl
peru;//aikutin Iuonnoi.'ia. Plin«teioil-
' l a on rataiLsa j a vuodella f;<rsaniin.si.
Yö .^euraa päivää. Puut j a eläimet
ka.svavat, aikuistuvat rappeutuva:, ja
kuolevat.
Lamakaudet j a pulat ovat epämie-lul;-.
ia. Kukaan ei h a l u a nähdä po:.s.';i-i
hintojen la.s;<evan, liikkeiden vähen-
! tävän voitto-o.sinkoja ja menettävän
[rahaa, tai p a h i n t a katke.sta, työtäte­kevien
menettävän tyätän.sä. Mutta
on aikoja jolloin lamakau.sla tarvi­taan.
Terve mie;s voi menettää kä-velykykyn.
sä jos hän makaa kyliin
kauan vuot«e.s.sa.
Ty&itä vähennyk.%et ovat k l v u l l k l a,
mutta ne" aiheuttavat sen. että vielä
työssä olevat työskentelevät kovem­m
i n ; ja niillä on myö.s taipumasta
tuoda kan-sakunnan työvoiman luku­määrän
alas siihen, mihin lukeutu­vat
ne, j o t k a todella haluavat tehdä
työtä. Se kitkee poLs väliaikaLset työ-läLsfct
j a ne j o t ka ncrmaali.sestl kokei­levat
työmailla. — Barron'.s W<:ekly,
New York. ke.?äk. 20 p.
vuuttaa CCF:n j^elkkahiä'"kiireel­listen
liberaalien" järjestönä.
'"Jämä traqf>illinen ja nauretfava i
tilantie ei kehiUynyt yön iuhtessa. ]
.He' johtuu pitkästä 'kompromissien \
iarjasta, monista firkaluOnlöisista j
välttelyistä, varovaisista yrityksis-tä
rauhoittaa ja lej/yttää yhteiskun- \
tamme eri piirtäjä." , ' <
Co'in Cameron, British]
Columbiqn CCF Xews \
Ithdtisä, heinäk. 6 p.
tapaan yrittää
"'Kansan ääni' kuultiin hyvin
seivästi kesäkuun 27 pnä. Oliko s»
järkevä ääni ,se on kyseenalaista
. . Kaikki tämä todistaa, että pik-kuihmiset,
jotka äänestävät puolu­eet
valtaan ja häviöön, ovat yktä
hyvin puijattavissa kuin ennenkin."
Ilon. C. M. Fines,CCF:„
Saskatcheiuanin hallititk-sen
rahastonhoitaja, Corn-.
monuiealthin lehdessä hd-näk.
6 p.
LESLIE MORRIS
j a sp.noutui i r t i C C P : n sotaohjelmas-t
a " a939> C C P : n äänimäärä ei vä­hentynyt
BC:.ssa vaan ILsääntyi. Hän
ei l i i o in hyväksy "vaurausteorian" a i ­heuttaneen
C G P : n äänimäärän vä­henemistä,
v a a n osoittaa, että ihmiset
olivat vauraita myö.s 1941 j a 1945 j o l ­l
o in C C P saavu* t i voittoja.
M r . Cameron julistaa: "Meidän
täytyy katsoa kauemmaksi taaksepäin
S I L T I P U H U V A T FALJO.V
K U U M A A I L M AA
O l i poDtiikko joka sanoi, kun .sa-nomalehllmies
pyysi häneltä haastat­telua:
"."Vlinulla ei ole m i t a i i n sanot­tavaa."
•
"Tiedän sen" vastasi lehtiraportteri.
" N i i n , aloittakaamme nyt s i t t en haas­tattelu."
— T h e I K i r a l n i a n Canadian.
• • • .
C O C A C O L A A M A R S H A L L I .V
A V U S T U K S E N A !
M a r s h a l l i n suunnitelman alaisina
nyt olevat maat kuluttivat v. 1947 Y h -
dysvaliol.ssa 5» kertaa enemmän r a u­tateiden
rahtivaunujen ostamLseen
k u i n Coca Colaan j a m u i h i n saman­l
a i s in virvokejuomiin. Vuonna 1948
.sen jälkeen kun M a r s h a l l i n avun o h ­jelma
astui -voimaan, nämä maat k u ­luttivat
lähes kaksi k e r t a a n i i n paljon
virvokejuomiin kuin rahtlvaunulhin.
— Pacific Tribune.
• • • • • • •
A L C A P O N E N K I N O L I
P U N A I S T E N V I H A A JA
Tavatessanne seuraavan kerran p u -
nakauhun lletsojan, te voitte viitata
erääseen vanhaan tekijään: AI Capo-neen.
kuolleeseen chicagolaiseen gan­gsterien
pomoon. Caponen sanoi:
"Bolshevismi kolkuttaa porteillam­me,
meillä ei ole v a r a a laskea sitä
sisään. Meidän täytyy järjestää i t ­semme
sitä vastaan j a pantava olka
olkaa vastaan j a o l t a v a lujina. M e i ­dän
täytyy pitää A m e r i k k a kokonai­sena,
turvallisena j a turmeltumatto­mana.
Meidän täytyy pitää työläiset
erillään punaisesta kirjallLsuudesta ja
punaisista ruusuista. Meidän täytyy
huolehtia, että heidän (työläisten)
mielensä pysyvät terveinä . . ." — C a ­nadian
Tribune.
k u i n vaalikampanjaan, jos mielimme
"Me ennne saaneet . . . rakenne-' -^^'^^ vastauksen tähän arvoitukseen.
tuksi laajempaa, syvempää käsitys-\ *^^ totta, että meidän järjestömme
tä ohjelmastamme, mikä yksinään
olisi voinut torjua kie'te.isen Dre:v-vastaisen
mielialan, mikä heitti li­beraalit
lisääntynein voimin takai­sin
valtaan."
oli huono j a heikko, j a että hämmäs­tyttäviä
j a anteeksiantamattomia vir­heitä
t e h t i in k a m p a n j a n mekaanisissa
yksityiskohdissa. Mirtta tämän huo­non
järjestön t a k a n a o l i j o t a k i n muu-
Commonvjealthin (Regi- 1 takin, j a p a l j on vakavampaa C C -
na) toimituskirjoilus hei- F'.n m o r a a l i n heikkeneminen.
näk. 6 p.
"Kaikki mitä tarvitaan on dynaa­mista
johtoa niiltä joille on anrtettu
vastuunalaisuus hallituksesta. Mi­nä
voin vakuuttaa liittohaHiluksel-le,
että mc. Saskatchevuanissa olem­me
valmiit tekemään täyden osuu­temme
yhteistoiminnassa heidän
kanssaan toteidtettaessa sosiaalisesti
hyödyllisiä ja taloudellisesti tarpeel­lisia
toimenpiteitä, minä haluan va­roittaa
Ottawan haVitusta, että lisä-viivyttelyt
voivat olla vaarallisia
länsi-Canadan taloudelle tulevaisuu­dessa."
Pääministeri T. C. Doug-l
a s, Commonuiealthissa,
heinäk. 6 p. • • •
"Me toivotamme kuitenkin uu-deHe
hallitukselle hyvää ja me re­hellisesti
toivomme, että se ryhtyy
toteuttamaan niitä lukuisia lupauk­sia,
ihitä annettiin tavallisten ihmis­ten
elämän helpoittamiseksi.'\
Commonvuealthin toimi-tuskirjoitus
kcsäk. 29 p.
il^euvostoliitoii
uimarit tekevät
•niiätyksiä
LeohJd Meshkov kauhoi 100 m 58.7 se­kä
perhosteli 100 m. 1.07,3 j a 200 m.
2.41.2. Belo^- sipiisi Neuvostoliiton
«Moskova. — Moskovan j a L e n i n g r a - J ennätystä 200 m n " p u h t a a s s a " r i n t a -
c6n välisessä uintiottelussa. jonka j «innissa ajalla 2.47. & i k o i s e n hyvä
M«8*0»a voitti, saavutti V i t a l i Usha- i tulostaso muodostui nuorten lajei5sa.
kov iiuden Neuvostoliiton ennätyksen ' Joi&sa saavutettiin kolme uutta Neu­400
van vapaauinnissa ajalla 4.43.8. vostoliiton
Hänen välialkansa 200 mllä o l i 2.09,8. \ b i n i k i .
ennätystä,
moskovalainen
V i c t o r D r o -
u i m a r l n u o r u -
VAHITTÄISMAKSUILLA
" M a r s a l k k a Tito piti tällä viikolla
erään tärkeimmistä ohjelmapuhels-taan
Polan satamakaupungissa. Hän
sanoi, että Jugoslavian ja K r e i k an
raja 'suljetaan asieettain'.
"Jugoslavia on pitkän alkaa ollut
perääntyvien K r e i k a n kommunistisis­sien
turvapaikka, jqsta he ovat uudel­leen
hyökänneet virkistyneinä j a u u ­delleen
asestettuina. Sen jälkeen
k u i n K o m i n f o rm ryhtyi vuosi takape­r
i n kylmään sotaan T i t o a vastaan, on
tämä apu vähentynyt, mutta ei ole
kuitenkaan kertakaikkiaan loppunut.
" T i t o paljasti puheessaan myöskin,
että Jugoslavia on h a v i t e l l u t M a a i l ­man
P a n k i l t a j a muista lännen läh­teistä
yhteensä noin 250 miljoonan
d o l l a r in lainoja. Yhdysvallat j a B r i -
Uinnla ovat vaatineet, että K r e i k an
rajan sulkeminen on ennalikoedelly-tys
lainojen saantiin. T i t o selitti Po-lassa,
että 'me emme myy omaatun-
"Maksacssanne omalla rahallan­ne
,te voitte tehdä oman valintan­ne!''
Tämä tutkimusmatka CCF:n
puhcmiesten sieluun antavat käsi­tyksen
siitä harmViisesta ja happa­masta
jilosöjeeraamisesta mikä on
nyt käynnissä CCF:n virallisissa
piireissä.
"Selitykset' 'ulottuvat pääminis­teri
Douglasin ennustelusta alkaen
siitä, minkälainen vaikutus on .Mar­shallin
avun loppumisella preeria-maakuntien
ekonomiaan ("Tähän
«sti meidän vientikauppaamme on
yi'äpidetty Marshallin avun dolla­rien
dollareilla. Xäitä dollareita on
yhä vähemmän ja vähemmän saata­vissa
... .Se tarkoittaa, että on en­tistä
vaikeampi myydä vehnää ..
aina spekulointiin siitä, mitenkä vai­kuttaisi
Labor Progressive puolueen
laittomaksi julistamisen CCF:n tu­levaisuuteen:
''Kommunistisen puolueen taiko­maksi
julistamisessa on suuria ja
vaara'lisia vaikeuksia, mutta sellai­nen
toimenpide panisi ainakin kaik­ki
epäilyksen alaiset ihmiset (aikai­semmin
heidät! sanotaan olevan li­beraaleja"
jotka eivät tuskin tiedä
mitä sanoa") jossakin määrin de­mokraattisen
takeen alle sikäli että
he ovat syyttömiä siihen asti kun­nes
laillisesti todistetaan heidän
syyllisyytensä."
Canadian Forumin toimi-tuskirjoitus
heinäkuussa.
Ärhentely Colin Cameronin arvos­telun
johdosta heijastaa C C F : n huip­pujohdon
lujempaa j a entistä innok­kaampaa
toimintaa puolueen vasem­mistolaisia
vastaan. Se ilmaisee myös
johdon pelon rivijäsenten kapinoLnil-toamme
j a sielujamme*. Kaikesta sen suhteen, mitä yritetään vaimen-huollmatta
näyttää siltä kuin joku
myisi j o t a k i n — vähittäismaksuilla. —
Time, New Y o r k , heinäk. 18 pnä;
• • •
P R I E S T L E Y N " S O S I A L I S T I N E N"
E N G L A N T I
"Me olenmie vallankumouksellisia,
jotka eivät ole lakaisseet pois mitään...
Me olemme sabatin pyhittävä kansa,
joka ei käy k i r k o s s a . . . Me saamme
vapaat silmälasit ja tekohampaat
mutta kuolemme maantien ojaan —
sairaalavuoteiden puutteen takia.
Meillä o n mahdollisesti parhaat lap­set
mutta tylsimmät aikuiset Euroo­passa.
Me olemme sosialistinen m o ­narkia,
mikä on todellisuudessa libe­r
a l i s m i n viimeinen muistopatsas". — J .
B. PriesUey, New Statesman and N a ­tion.
Lontoo.
kainen kauhoi nimittäin 100 m. 1.01.
200 m. 2.16.6 j a 400 m 4.55,0, mltiä
k a i k k i ova: uusia ennätyksiä.
taa.
Samalla k u n mr. Douglas kertoo
k i e l i vyön alla Saskatchewanin far­mareille,
että C C F : n kannattama
M a r s h a l l i n apu ei- a u t a heitä. C C P ;n
Manitoban konventioni. tä>atäes$ään
ylhäältä tulleita määräyksiä, eroitti
kaksi l a i n l a a t i j a k u n n a n jäsentä jotka
rohkenivat, arvostella Yhdysvaltain
erustien Marshallin a v i m - A t l a n t in
p a k t i n strategiaa!
" E P A V A R S L I i A " SOSIALIS.MIA
K a i k k e i n tärkein tähän asti ilmes­tyneistä
kirjoituksista on C o l i n C a ­meron.
C C F : n yhden johtohenkilön
a r t i k k e l i B C : s s a . Mr. Cameron käyt­tää
sivun B C n C C F News-lehd^tä
analysoidessaan vaalituloksia. Hän
hylkää C C F : n johdon kielevän seU-tyksen
C C F : n tappiosta B C : n maa­kuntavaaleissa
j a s i t t en Uittovaaleissa.
Hän julistaa, ettei A t l a n t i n paktin a r ­vostelu
aiheuttanut tappiota, kuten
mr. ColdweU sanoo j a osoittaa, että
k u n J . S. Woodsworth " t u o m i t i i sodan
Tämä on lähimpänä konkreettista
itsearvostelua, mitä mikään C C F :n
johtohenkilö o n vielä vaalien johdos­ta
esittänyt. Yleisenä vaikuttajana
C C F : n virheellisiin ohjelmiin sitä
tervehtivät k a i k k i , j o i t a i n n o i t t a a so-s
i a l i s n i in asla. Meidän täytyy k u i ­tenkin
korostaa, että vaikka tämä
avaa koko kysymyksen C C F : n ohjel­man
poliittisesta j a moraalisesta sisäl­löstä,
mr. C a m e r o n i n nykyinen k a n ­ta
ei j o h d a n i i d e n paheiden poistami­seen,
joiden johdosta hän esittää v a ­litteluja,
sillä hän ei t a r t u näihin p a ­heisiin
k i i n n i — v a i n paheiden seu­raamuksiin
hän t a r t t u u . Esittäessään
vastaehdon puolueelleen mr. Cameron
ei taistele sellaisen ohjelman puolesta
mikä vastustaisi nykyistä k a p i t a l i s t i s ­ta
ohjelmaa.
I r r o i t t a a k o hän itsensä A t l a n t in
p a k t i n kannattamisesta?
Omaksuuko hän F r e d Tippingin
kannan Manitoban C C F : s s a?
, Ryhtyykö hän puolustamaan erotet­tua
Doneleykoa j a R i c h a r d s i a M a n i -
tobassa, jotka taistelevat kapitalismi-mielistä
ohjelmaa vastaan?
Tuomitseeko hän sen. k u n mr. C o l d -
weU on hyljännyt Reginan manifes­t
i n mikäli on kysymys kapitalismin
puolustamisesta C C F : n toimesta ja
tämän manifestin suppeista k a n s a l l i s -
tamistavotteistakin luopumisen?
Tuomitseeko mr. Cameron i u l k i s e s ti
C C F : n harjoittaman unionistisen
l i i k k e e n hajoittamisen tai s en häpeäl­l
i s en teon k u i n C C F y r i t t i saattaa F e r -
n i e n alueen vanhan työväen veteraa­n
i n tappioon nimittämällä häntä vas­t
a a n C C F : n ehdokkaan?
Sanoutuuko hän i r t i C C F : n neuvos-toliittovastaisesta
ohjelmasta?
Lyhyesti sanoen esittääkö mr. C a ­meron
"arvostelussaan" j a "itsenäi­sessä
kannassaan" C C F jäsenten h a r ­k
i t t a v a k s i toista ohjelmaa, mikä olisi
olemukseltaan sosialistinen ja veisi
työläiset sosialistisen kokeilun tielle?
V a l t i t e t t a v a s t i kyllä. mr. Cameron
ei tee mitään myönteistä yllämaini­tuissa
tapauksissa.
Hän paienee "abstraktiseen sosia­l
i s m i i n " j a sanoo:
"Mikä muutama vuosi sitten o l i p a ­lava
r i s t i r e t k i , mikä timkeutui suoraan
meidän aikakautemme taloudellisten
j a sosiaalisten vikojen sydämeen, s i i ­tä
on tuUut pelkkä p o l i i t t i n e n puolue
mikä osallistuu t a i t a v a a n jalkatyöhön
voittaaksemme viekkaudella vasttista-jamme.
" S e n s i j a a n , että käytettäisiin k a i k ­k
i voimat tehokkaaseen totuuden l e ­vittämiseen,
huolimatta siitä kuinka
epämieluinen se on, meidän puhe-miehemme
ovat langenneet tuhoisaan
j a moraalittCRnaan
T mieMstellÄ.
i "Tuomitsevampi k u i n mikään kanta
j A t l a n t i n pakein suhteen, suurempi i t -
\ semurhayrltys k u i n mikään " P u n a l i -
I p i m " l a u l a m i n e n ihn^nr^Hr^f^ kuinJca
epämääräinen kannastaan mr. Came­ron
on tässä> o n o l l u t se helppo ja
vähä k e r r a l l a tehty l u o p u m i n a sosia­l
i s t i s i s t a aatteista ja periaatteista mi­kä
päättyi l o p u l t a s i i h e n , että CCP:ää
halveksitaan liberaalien apulaisena."
M I T K X C V A t S O S I A L I S T I S IA
A A T T E I T A ?
Tämä o n piu-evaa j a h y v i n aasalttua
arvostelua. Mutta se o n vajavainen
sikäli m i t e n C C P : n k a n n a t t a j i l l e a n ­netaan
tehokasta taistelussa.
Se kohtalokas virhe, että vältetään
niitä seikkoja, jotka todeUa jotakin
merkitsevät, kätketään abstraktisiin
f r a a s e i h i n kuten näkj^r siltä k i m m r .
Cameron sivuuttaa P o h j o i s - A t l a n t in
p a k t i n vähämerkityksellisenä seikka­na
k u n sitä verrataan " s o s i a l i s t i s i in
a a t t e i s i i n " .
Mitkä ovat sosialistisia a a t t e i t a mr.
Cameron?
I m p e r i a l i s m i n yhteisrintaman vas­tustaminen
Imperialismin yrittäessä
vastustaa sosialistista j a siirtomaa-kansojen
vallaiUaimousta — eikö tämä
ole sosialistisen aatteen koko perusta?
K u k a a n el voi sanoa Itseään sosialis­t
i k s i joka kieltäytsry käytännöllisestä
taistelusta imperialismia vastaan —
j u u r i nykyvaiheessa C C P : n Johdon
kannattamaa Wall Streetin maail-manherruussuimnitelmia
vastaan.
E i ole paljoakaan epäilystä siitä, e t ­tä
B r i t a n n i a n pääministeri Attlee j a
A u s t r a l i a n pääministeri Chifley, jos
he olisivat Canadassa, olisivat C C T :n
jäseniä Ja he " o i k e u t t a i s i v a t " s o t i l a i ­den
l a k o n r i k k u r e i n a käyttämisen " s o ­s
i a l i s m i n a a t t e i s i i n " vetoamalla. " S o ­s
i a l i s m i n " nimissä on tehty monta
rikosta, eikä p i e n i n rikoJs s u i n k a a n ole
se, että vältetään käytännöUlstä tais­telua
piiloutumalla huullpalvelun
taakse. _
R I I P P U U ssnraTEEr?
kanssa, että mr. St. Laurent voi o i ­keutetusti
tehdä syytöksen, mikä niin
— ii -
V A S T A A N
T A I S T E L L A A N
E l , mr. Cameron. Teidän a r t i k k e ­linne,
n i i n h y v i n k u i n se herättääkin
keskustelua kriitillisessä hengessä C C -
F : n ohjelmasta, ei täytä tehtävään­sä.
Se ön k u i n v a r a v e n t t i i l i eikä t o i ­m
i n n a n kutsu.
Te sanotte:
" V u o d e n 1949 t a k a i s k u t voivat vielä
osoittautua peitetyiksi siunauksiksi
jos ne saattavat tappioon ne v a i k u t ­teet
C C P :ssa mitkä j o i t a k i n vuosia
ovat varovaisesti puskeneet meitä
alas kimnioitettavaisuuden Ja varo­vaisuuden
kukitettua tietä p i t k i n.
" T u h o i s i n seiu-aus näistä vaaleista
o l i s i se j o s n e hälyynnyttäisivät C C -
P : n entistä varovaisemmaksi Ja C C F
r y h t y i s i entistä enemmän liehittele-mään
niitä osia yhteiskunnastamme,
Jotka eivät koskaan hyväksy sosialis­t
i s ia aatteita, huolimatta lainkaan
siitä k u i n k a paljon pilleriä sokeroi­daan.
-
"Sillä s u u n n a l l a on täydellinen u n ­hoitus."
Vakavasti puhuen mr. Cameron,
nämä ovat tyhjiä sanoja.
E s i m e r k i k s i , n e laadut mitä a r t i k k e ­lissanne
arvostelette, (varovaisuus,
käytännöllisyys, taitava jalkatyö p a r -
lamenttityössä jne) eivät sellaisenaan
ole tuomittavia. Mikä työväenluokan
puolue, voi o l la käyttämättä t a k t i i k ka
j a Jatkuvasti muuttamatta niitä sen
päästrategian hyväksi?
Kysymys o n k i n siitä, ketä vastaan
taistellaan. C C P : n Johto el taistele
ketään vaataan; se käyttää m i l i t a n t t i -
suutensa taistelun tukahduttamisen
hyväksi?
Kysymys onkin siitä, ketä vastaan
taistellaan. C C F : n johto el taistele
ketään vastaan; se käyttää m i l i t a n t t i -
suutensa taistelun tukahduttamisen
hyväksi katkaistakseen pään k a p i t a ­l
i s m i a vastaan kohdistuvalta tosimi-l
i t a n t t i s u u d e l t a . Se käyttää voiman­sa
sen a s i a l l i s en l i i t o n hyväksi missä
se on k a p i t a l i s t i l u o k a n kanssa C a n a ­d
a n ulkopolitiikassa Ja kriisiä kehit­tävän
sisäpolitiikan peruskohdissa.
"KIIREELLISIÄ LIBERAALEJA"
E i se o l l u t C C P : n työtavan johdos­t
a , vaan miltei täydellisen samanlai­suutensa
t a k i a k a p i t a l i s t i en ohjelman
kovasti k a t k e r o i t t a a teitä, että " c c f : -
läiset ovat kiireellisiä liberaaleja".
Tämä on t o t t a . CCP:Iäisyys o n y h ­distymässä
kapitalistisen llberalie-m
i n kanssa.
Se o n ' t o t t a , siUä peruskysymyksis­sä,
joiden tänään hetken ratiuiisusta
r i i p p u u tulevaisuus, C C P : n Johto on
l i n j o i t t a u t i u u t m o n o p o lipääonmn
puolelle. Teidän nstrrcnne peitel­lä
tätä petosta liimaamalla enem­män
"sosialistisia" laatiunerkkejä
sUhen, tai p u h u m a l l a kovaäänlsem-m
l n " s o s i a l i s m i s t a " s a m a l l a k u n aute­t
a a n Canadan merimleslakon murta­mista,
on s e l l a i s t a "vasemmisiososla-l
i s m i a " mikä o n k a l k k e i n v a a r a l l i s i n ­t
a opportunismia.
Mikä on teidän kantanne ohjelmaan
nähden, mr. Cameron?
Mikä on k a n t a n n e A t l a n t i n p a k t i n.
Y h d y s v a l t a i n valtlodepartmentin ato-mihullujen,
neuvostoliittovastaisuu-den,
Canadan merimleslakon, Cana­d
a n unionistisen l i i k k e e n hajoittami­sen
suhteen.
Jotkut tämän kirjoituksen alussa
Julkaistut lainaukset aiheuttavat suut­tumusta
minkä hyvänsä rehellisen so­s
i a l i s t i n mielessä.
Voivatko sosialistit onnitella St.
L a u r e n t i n h a l l i t u s t a j a toivottaa sille
onnea?
Voivatko sosialistit hyväksyä L P P :n
laittomaksi Julistamisen Jotta "libe­r
a a l i t " voitaisiin vapauttaa "kom­m
u n i s m i n leimasta"?
Voiko C C F : n pääministeri myöhäs-tyneesti
myöntää ettei M a r s h a l l in
suimnitelmasta ole apua, samalla k u n
Doneleyko j a R i c h a r d s erotetaan M a ­n
i t o b a n C C P : s t a . ei v a i n samanlaisissa
ajatuksista, vaan myös rehellisesti
esittämällä, että C C P m u u t t a i s i M a r ­s
h a l l i l l e Ja F o r e s t a l i l l e myötämielistä
p o l i t i i k k a a n s a?
Voiko "sosialistinen" pääministeri
haudata erimielisyytensä vaalien Jäl­keen
Ja t a r j o t a yhteistoimintaa libe-r
a a l i h a l l i t u k s e l l e Canadan i m p e r i a ­l
i s m i n hallitukselle, Wall Streetin
nuorenunalle kiunppanille?
P E R U S T A Y H T E I S R I N T A M A L LE
Mitä te sanotte näistä asioista, m r .
Cameron? Jos te olette ääneti, s i l ­l
o i n se todistaa jälleen, että " s o s i a l i s ­m
i s t a " puhuminen voi o l l a "vasem-m
i s t o s o s i a l i s t i n " viimeinen pakopaik­ka,
mutta hän on siitäkin h u o l i m a t ta
opportunisti.
K u k a a n ei, esitä yhteisrintamaa
kommunistisen filosofian perusteella
tai ehdottamalla m a r x i s m i n - l e n i n i s ­m
i n hyväksymistä.
Tässä maassa tulee a i k a J o l l o in t i e ­teellinen
sosialismi, m a n d s m i - l e n l n i s -
mi, tulee käytäntöön työväenliikkees­sä.
Opetustyötä, Ja propagandaa on
lisättävä tieteellisen sosialismin teo­r
i a i n hyväksi (eikä keskiluokan h o u ­r
a i l u a C C F : n johdon kautta). Ja on
täysin selvää, että tässä teidän ja
L P P : n tiet' eroavat, sillä CCP:llä ei
ole koskaan ollut tieteellistä sosialis­t
i s ta ohjelmaa. ;,
Tälle taistelulle on a i k a j a p a i k k a ;
C a n a d a n työväenliike on sellaisen
taistelun edessä. Mutta työväenliike
rupeaa ymmärtämään sosialismia, ei
sylkyastlafilosofeeraamisesta, v a an
taistelujen opettamana; kokemusten
perusteella taisteluista, j o i t a etumai­nen
teoria valaisee; taisteluissa koe­tellusta
teoriasta.
Tämä hetken pääkysymys o n se, e t ­tä
C C P : n Jäsenet ryhtyvät taisteluun
työväenluokan ohjelman puolesta " v a -
semmlstoliberalismia" vastaan, m i ­tä
Coldwell Ja kump. edustavat; vis­seissä
kysymyksissä missä C C F : n j o h ­tajat
pettävät vasemmistolaisia työ­läisiä
j a f a r m a r e i t a — A t l a n t i n pakti
Ja sosialismlvastaisen sodan vaara;
M a r s h a l l i n suminltelmassa Ja C a n a ­dan
talouskriisissä nllkä Johtuu välit­tömästi
siitä " a v u s t a " ; unioiden o i ­keuksista
j a palkankorotustaisteluis-s
a ; unionistisen l i i k k e e n yhtenäisyy­dessä
oikeistosiiven hajoitusyrityksiä
vastaan; yhteisrintamassa St. L a u ­r
e n t i n h a l l i t u s t a Ja sen p a p i l l i s - f a s i s -
t i s ia kannattajia vastaan; taistelussa
asiuitojen, työmahdollisuuksien $2
vehnän, sekä nuorison Ja n a i s t en o i ­keuksien
puolesta.
Tämä o n selvä ohjelma todella v a ­semmistolaiselle
C C F : n Jäsenelle, j o ­k
a ei hyväksy tämän kirjoituksen
O L I K O H A N Ottr
••To:stakaa se mitä var,
••En voi sillä ne
noja ettei niitä vi
o.irat
oi SäQoa j
kunnioitettavan, ^ j ^ ^ '
" K u i s k a t i a a n s s K t e n t^
vaan." ^
S.\>L\X.\RV01NT
Ralvoh^jllu: .Hullujiipjj.,
pidämme teistä paremaai'
lisestä lääkäristä.'
Uusi lääkäri: •Mis:ä se
Raivohullu: "Te olette »
yksi meistä."
TERVETULLDT AI
Tuomari on antanut Tals
miehestään ja sanoi:
" O l e n päättänyt antaa va
eläkettä $50 kuukaudessa;"
Aviomies iloisen näiöis-aj
on v a l l a n erin:maiäta.
s i l l o in tällöin antaa
p a r i . "
Min
O P T I . M I S M I N JA PESSÖ
ERO
O p t i m i s t i : " P u l b cn puoli
nä."
Pessimisti: •pullo on puoi,
jä."
O I K E A PAIKKJI
P a n k k i i r i kuoli ja meni tai
Hän tapasi portilla Pyhän 1
P i e t a r i tiedusteli miksi pank
tullut taivaaseen. Pankkiiri
että hän oli kerran antanut js
sa olevalle naiselle 5 senttii
Pyhä Pietari edelleen tieduae
hän tehnyt, mitään muuta s
luettavaa työtä, niin hän maj
taneensa kerran köyhäUe n
sentin.
K u n hän ei enää muistanut]
muuta hyvää työtä niin Pyhä
sanoi engeli Gabrielille:"Annil
t a k a i s in 6 senttiä j a kääke Maa
nä helvettiin,"
Koulupoika Kievissä
hyppäsi korkeutta
182 senttiä
Moskova. — Äskettäin Kle-is
detyissä yleisurheilukilpailuissa
vutti 16-vuotias koulupoika Vji
lav Zhordotski uuden Neuvostii
eniiätyksen hyppäämällä taii
182 s i ^ . Nuorukainen oplaifileet
naisen koulutyönsä ohella myösi
v ^ urheilukoulussa, jonka opes
na toimiva G. Leventshtein usla
neliä olevan hyvät mahdoffia
ylittää tänä kesänä 190 senttii
Uusi maailmanennä(fs
1% mailin kilpa-ratsastuksessa
New York. — Mrs. Elizabeth 0
h a m l n nelivuotias orihevonen 1
A d m i r a l rikkoi viime viikon
Santa Anitan kilpa-ajoradalla!
m a i l i n 29 vuotta vanhan ennä:}*!
jiiostessaan matkan 2 mlnuutisi
39.8 sekunnissa. Hevosella rata
122 paunan jockey, Johnny Ixnjä
Joka o l i viime vuoden paras ratsaä
E n t i s e n ennätyksen saavutti Maa
W a r - n i m i n e n hevonen, jcmia
sastaja oli 126 paunan jockey, fl
nen ennätys oli sekunnin huona
k u i n ' uusi. Voittanut hevona
suorassa polvessa entisen er/itjS
vosen Jälkeläinen.
alussa olevia Douglasin ja iPineDi
tuttavia lausuntoja.
Nämä ovat asioita joista ^
keskusteUa jokaisessa CCF.njji
P : n klubissa, unioiden paikallisö
sa, kaikissa liikkeissä, tehtaia
kaivoksissa sekä sadoissa koi"*
sa.
L i i t t o h a l l i t u k s en vaalien tul*
kuten L P P : n lausunnossa saofl
ovat varoituksena työväenllitei
nUssä työväenliike kärsi tappiÄ
siksi kun e i puhuttu "sosialisn*
vaan siksi kun C C F : n oikeistojd
r i i s u i työläisjoukot aseista ja siis*
oikeistososialidemokratian
on vielä heikkoa.
Talouskriisi oii jo puhkea*
T a i s t e lu k r i i s in seuraamuksia
muodostaa perustan todellise2«
väenliikkeen yhtenäisyydeUe -
maUe, mistä ei ollut halaisnu
C o l i n Cameronin artikkelissa!
PÄIVÄN PAKINA
Kiinan ja Kreikan vapaustaistelut
" D e m o k r a t i a " , josta demokraatlvas-taiset
porvarit n i i n usein ylpeilevät, on
kuulema hävitetty ns. kansandemo-kraattisLssa
v a l l o i l l i . Me tiedämme
m i l l a i s t a " d e m o k r a t i a a " dcmokraatia-vastaiset
voimat tarkoittavat. Heidän
demokratiansa tarkoittaa suu k i i n ni
demokratiaa.
Nämä samat "demokraatit" ovat
yrittäneet toteuttaa omanlaatuista
"demokratiaansa" Kreikassa j a K i i ­nassa.
Mutta kiinalaiset Ja k r e i k ­kalaiset
eivät mitenkään tahdo ame­r
i k k a l a i s t a " d o l l a r i d e m o k r a t i a a " . Ne
ovat kovakalloisia Ihmisiä.
E s i m e r k i k s i K r e i k a s s a s o v i t t i in h a l ­l
i t u k s en j a E A M : n välillä, että anne­t
a a n yleinen armahdus, rangaistaan
saksalaisten kanssa yhdessä' toiminei­ta,
taataan kokoontumis- ja sana­vapaus,
muodostetaan kansallinen a r ­meija.
Järjestetään demokraattinen
hallitusmuoto, suoritetaan vapaat v a l -
tioUiset vaalit Jne. Tämä oli ns.
" V a r k i z a n sopimus".
Yhtään kohtaa tästä sopimuksesta
ei ele täytetty. Kansa taistelee tämän
sopimuksen puolesta. Tämän scpi-muksen
jälkeen a l e t t i in raivorsa työ­väen
vaino. Sitä o n j a t k u v a s t i har­joitettu
amerikkalaisten suojelemana.
A m e r i k a n imperialistit ovat k u l u t t a ­neet
satoja miljoonia dollareita K r e i ­k
a n vapaustaistelun tukahduttamisek­si
mutta taistelu Jatkuu. Tämä tjsoii-taa
ettei dollari ole loppujen lopuksi
k a i k k i v a l t i a s . Me olemme kuulleet
monta kertaa kuinka aletaan viimei­nen
hyökkäys kapinallisia vastaan.
K u i t e n k i n uutiset kertovat, että t a i s ­telut
alituisesti Jatkuvat. K r e i k k a ­laiset,
kuuluisten ateenalaisten Jälke­läiset,
eivät h a l u a a m e r i k k a l a i s t a d o l ­laridemokratiaa.
Heidän miielestään
k a n s a l l a täytyy olla oikeus itse päät­tää
omista asioistaan. Niillä i h m i s i l ­lä.
Joille k u l t t u u r i o n k a l l i s asia, on
sydämet tämän a n t i i k k i s e n kulttuu-r
i k a n s a n puolella. Vapautta e i l o p p u ­j
en lopuksi voida d o l l a r i l l a tukahdut­taa.
Sen osoittaa K r e i k k a.
K i i n a on myös hyvä esimerkki siitä,
että d o l l a r i ei ole lopuksi k a i k k i v a l t i a s.
A m e r i k k a l a i n e n imperialismi heitti
sinne y h 6 biljoonaa d o l l a r i a estääk­seen
K a n s a n Vapausanneijan voiton.
K i i n ei eSes K u o m i n t a n g i n armeija
yhdessä japanilaisten kanssa voinut
kukistaa Kansan Vapausarmeijaa^
n i i n k u i n k a sen v o i tehdä K u o m i n t a n ­g
i n armeija yksistään.
K i i n a , vanha sivistysmaa, herää
unestaan Ja riistäytyy i r t i ulkomaa­laisten
riistosta. Viimeiset tiedot ker­tovat
B e n s a n Vapausarmeijan uudes­t
a hyökkäyksestä Ja voitoista. V a p a u ­den
täytyy lunastaa k a l l i i U a h i n n a l l a.
M u t t a kansa Itmastaa vapautensa
maksoi mitä maksoL N i i n tekee myös
Kiinan kansa.
Työväenliikkeen riveissä olle^ ^
kilot usein valittavat, että
työnsä o n mennyt hukkaan. T)-
l i i k k e e n hyväksi tekevä tjöm.
saa usein korjata helppoa säu*
telut ovat tavattoman vaikeita?,
vaativat uhrinsa. MutU eiko.
k i e n jpessimistlslnkin työväe
sä taistellut ihminen tunne r j »
peyden l u n n e t U kun seuraa K
j a K i i n a n tapahtumia.
K r e i k a n Ja K i i n a n kansat oo:
tuneet historiansa vaikeimpasa
teen. Uuden synnyttämins
suuria kärsimyksiä. Vapaudet
tyy maksaa kaUiit lunnaat
j a K i i n a n kansat maksavat s^i^
vaikea löytää historiasta
vaa vapaustaistelua kuin nän*
sat käyvät.
K r e i k a n Ja K i i n a n ^ a i ^ ^
tämän päivän tapauksia
vaikea nykyään nähdä o f l »^
lossaan- Vannaa kuitenkin » .
niillä on kauaskantoineo
kansojen vapaustaistelun f
Ne eivät v a in ratkaise näid»'
kansan kohtaloa, vaan nlil» »
merkitys kansainvälisessä